ellauri054.html on line 521: Browning on useimmiten tunnettu lyhyistä runoistaan,selvennä joista esimerkkeinä ”Rabbi Ben Ezra”, ”How they brought the good News to Aix”, ”Evelyn Hope”, ”The Pied Piper of Hamelin”, ”A Grammarian’s Funeral” ja ”A Death in the Desert”. Alun perin Browningia ei pidetty suurena runoilijana, sillä hänen runojensa aiheet olivat suurten massojen näkemyksen ja ymmärryksen ulkopuolella. Myös runojen teemojen käsittely oli usein vaikeaselkoista ja hämäräperäistä. Lähde?
ellauri100.html on line 187: Gaarder oli erittäin tunnettu hahmo Norjan salaliittoteoreetikkopiireissä. Koronaviruksen, rokotteiden ja lääketeollisuuden vastaisten teemojen ohella hän puhui julkisuudessa muun muassa Maan ulkopuolisesta elämästä ja kertoi uskovansa Norjan viranomaisten istuttaneen hänen päähänsä ajatuksia jonkinlaisella säteilyaseella. Ikävä kyllä ne eivät pysyneet, pää tyhjeni nopeasti taas. Nyze on tyhjentynyt pysyvästi.
ellauri192.html on line 869: Eksistentiaalisten teemojen parodinen tulkinta on kudottu varsin perusteellisesti Kahdentoista tuolin juoneeseen. Tämä ikuinen teema ylevöittää ironisesti triviaalia. Maanjäristyksen puuttumista sankarien asioihin kommentoidaan luonnon ja sivilisaation vastakohtaisuuden hengessä: "... maanjäristyksen ensimmäiseltä shokilta säästyneenä ja ihmisten repimänä Gambs-tuoli ..."
ellauri246.html on line 404: Brodskia vainotaan, vaikka ei voida sanoa, että poliittiset teemat vaikuttivat mihkään huomattavaan paikkaan hänen teoksissaan. Hänen runollaan on henkinen ja filosofinen, mutta iankaikkisten teemojen tulkinta oli jyrkästi poikkeava kirjallisuudessa hyväksytystä sosialistisista realismista, sillä Brodski julisti runojaan eksistentialistisiksi, elvyttää modernismin perinnettä, joka oli keinotekoisesti repeytynyt totalitarismin aikana ja erikseen ylittäen ne perinteiden pre-postmodern classicsilla. Brodsky syntetisoitiin modernistiseen foorumiin erilaisten aikaisempien järjestelmien löytämiseksi, niin että hänen taiteellisen suuntautumisensa määräytyy usein ei-modestoimiseksi. (Siis mitä? No toi existentialismi ainakin on selvää talousliberalismia.)
ellauri262.html on line 288: Tolkienin teoksissa näkyy hänen nihkeä suhtautumisensa tekniikkaan ja rakkautensa vanhaa, romantisoitua brittiläistä maaseutua kohtaan. Kirjailijan teoksissa on myös toistuvasti esillä kuolemaan ja kaiken loppumiseen viittaavia teemoja. Tolkien oli harras katolilainen. Hän on sanonut kristillisten teemojen olevan vahvasti upotettuina hänen teostensa tarinaan ja symboliikkaan. Nää taitaa kaikki nää fantasiakuikelot olla enemp vähemp kristillisdemokraatteja! KJ Rowlingsia myöden.
ellauri266.html on line 516: Vuonna 1975 De Waal aloitti kuuden vuoden projektin maailman suurimmassa vankeudessa pidetyssä simpanssipesäkkeessä Arnhemin eläintarhassa . Tutkimus johti moniin tieteellisiin kirjoituksiin, ja johti hänen ensimmäisen kirjansa, Simpanze Politics , julkaisemiseen vuonna 1982. Tämä kirja tarjosi ensimmäisen kuvauksen kädellisten käyttäytymisestä nimenomaisesti suunniteltujen sosiaalisten strategioiden kannalta. De Waal esitteli ensimmäisenä Machiavellin ajattelun primatologiaan, mikä johti nimikkeeseen "Machiavellian Intelligence", joka myöhemmin liitettiin siihen. Kirjoituksissaan De Waal ei ole koskaan kaihtanut antaa tunteita ja aikomuksia kädellisilleen, ja siksi hänen työnsä inspiroi kädellisten kognition alaa, joka kolme vuosikymmentä myöhemmin kukoistaa yhteistyön, altruismin ja oikeudenmukaisuuden teemojen ympärillä.
ellauri277.html on line 157: Gibran keskusteli "sellaisista teemoista kuin uskonto, oikeus, vapaa tahto, tiede, rakkaus, onnellisuus, sielu, ruumis ja kuolema". kirjoituksissaan, joille "luonnollistaa menneisyyden muotojen rikkominen, symboliikka, ikuinen rakkaus kotimaahansa ja sentimentaalinen, melankolinen mutta usein oratorinen tyyli. Yleisten teemojensa henkisen ja yleismaailmallisen puolensa vuoksi hän näyttää valinneen sanaston, joka on kauniisti sanoen vähemmän idiomaattinen kuin nykyajan runoilija olisi tavallisesti valinnut."
ellauri309.html on line 1067: Melin raina The Patriot oli paxuhkoa kusetusta. Huolimatta siitä, että se sai yleisesti myönteisiä arvosteluja kriitikoilta, brittiläiset kriitikot ja historioitsijat arvostelivat sitä ankarasti, ja se herätti kiistaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa sen brittivastaisten tunteiden teemojen, brittihahmojen ja julmuuksien kuvitteellisen kuvan vuoksi, mukaan lukien haavoittuneiden sotilaiden ja sotavankien tappaminen. Elokuvan pääpahis ampuu kylmäverisesti lasta ja epähistoriallinen kohtaus, jossa siirtolaisten täynnä oleva seurakuntakirkko lukitaan ja poltetaan. Arvostelussaan elokuvasta kriitikko Roger Ebert kirjoitti: "Millään niistä ei ole paljon tekemistä vapaussodan historiallisen todellisuuden kanssa."
ellauri326.html on line 87: Vuonna 1936, kansallissosialismin ja stalinismin nousun aikana, The Salamanders -sota maalaa huumorilla varustetun tinkimättömän satiirin yksilöistä ja yhteiskunnasta. Tämä romaani, jossa parodiaa sekoitetaan fantastiseen tarinaan, paljastaa olevansa ilmeisestä keveydestä huolimatta erittäin selkeä ja synkkä. Käsiteltyjen teemojen joukossa hän hyökkää kapitalismia, nationalismia ja militarismia vastaan, mutta myös tiedettä, journalismia ja jopa elokuvateollisuutta! VAU! Eipä jätä kiveä kiven päälle Karel boy!" Toi totalitarismikritiikki on sinänsä hyvä, mutta että kapitalismi, nationalismi, militarismi (lue isänmaallisuus), tiede ja viihde joutuu maalitauluxi se on kyllä jo liika paxua! Ja uskontokin (kz alla)!
ellauri346.html on line 227: David Ehrlich IndieWirestä kutsui elokuvaa "slapstick-neron karnevaaliksi" ja kehui ohjaajaa ja näyttelijöitä, erityisesti Michelle Yeohin esitystä. The Hollywood Reporterin David Rooney kutsui elokuvaa "villisti keksityksi addiktin paratiisiksi, villisti mielikuvituksellisena ja usein hilpeänä." Hän kehui näyttelijöitä ja ääniraitaa, mutta katsoi, että tarinan taustalla olevien teemojen käsittely on ala-arvoista. Tärkeät "Toivo", "yritteliäisyys", "oman elämänsä seppo" ja "rags to riches" teemat sivuutettiin lähes kokonaan. Marya E. Gates kehui Michelle Yeohin suorituskykyä elokuva-arvostelusivustolla "RogerEbert.com" ja kirjoitti: "Michelle Yeoh on tämän elokuvan tärkeä tukipilari, ja hänen roolinsa esittelee hänen erilaisia ​​kykyjään hänen mestarillisista kamppailulajitaidoistaan (loistava komediallinen ajoitus) hänen kykyynsä luodata rikkaiden ihmisten tunteiden äärettömiä syvyyksiä, jotka vaativat usein vain katseen tai reaktion.
ellauri368.html on line 168: Eräiden Herbertin termien ja ajatusten ja arabian kielen todellisten sanojen ja käsitteiden yhtäläisyyksien sekä sarjan "islamilaisten pohjasävyjen" ja teemojen vuoksi Herbertin teoksissa on havaittu laajalti Lähi-idän vaikutus. Pääkaveri Paul on ilmetty juutalaisten tai kristittyjen Messias, ja rättipäiset santasandaalien porukat selviä palestiinalaisia. Paizi hommat ei mene palesiinalaisille ihan yhtä kehnosti kuin nyt luvatussa maassa. "Keisarin" örisevät örkit on taas ne iänikuiset sakemannit, ketäs sit on noi Harkonnenin kilpailevat mausteyrittäjät? Olisko ne putinisteja?
xxx/ellauri027.html on line 402: Avainteemoja ovat: "pehmeitten" teemojen kova, ratkaiseva voima - positiivisuuden positivisuus - käytännön ensisijaisuus - kasvun ihme - se hengen ankara laulu, mistä on kyse. Kirja on fyysesti ostettavissa Akateemisesta kirjakaupasta ja Aalto-yliopiston Tuotantotalouden laitoksen kirjastosta, jonka sivuilta teos on myös ladattavissa digitaalisesti (ilmaiseksi). Hinta vain (en nyt muista, muttei se kovin kallis oo). Et tukka putkella nyt vaan ihan fyysisest tänne Tuotantotalouden laitoxeen! Luvassa on hellän dynaamisia ja innostavia, räjähdysvoimaisia hetkiä... ja vähän tietoakin!
xxx/ellauri129.html on line 38: Tässä albumissa mennään EAT! ja FUCK! teemojen kiistellylle rajavyöhykkeelle, eli vertaillaan säännölliseen bylsintään, poikasten siittämiseen sekä kaizentaan liittyviä moraalitörinöitä turturipuluilla eli Vaakulla ja Turmiolan Tommilla. Voi siinä vähän KILL! aihettakin tulla sivutuxi ristiinsuihkinnasta äimistyneiden mustasukkiaisten puolisoiden toimesta. Aiheen sponsorina toimii sveiziläinen psykoterapeutti Calle Jung.
xxx/ellauri169.html on line 216: Toinen tapa nähdä asiat on ymmärtää että ohjelmoijat ovat luoneet "voimasanoja" jotka he ovat liittäneet muistiin ja ohjelmointiin. Sitten kun lukija on tietoinen käytettyjen ohjelmointiteemojen tyypeistä: Ozin velho, Liisa ihmemaassa, Tähtien sota, Star Trek, jne., hän alkaa ymmärtää että koko amerikkalainen kulttuuri on muutettu yhdeksi suureksi mielenhallinta-ohjelmoinnin keskukseksi 1900-luvun jälkipuoliskolla!
xxx/ellauri202.html on line 76: Se johtuu varmaan pillereiden puutteesta. Keskeiseen osaan nousee myös Thibaultin veljesten erilaisuus - kun nuorempi vaalii moraalikäsityksiään, niin vanhempi luopuu pikkuhiljaa niistä. Martin du Gard onnistuu ihmisten luonteiden ja keskinäisten suhteiden kuvauksessa lähes täydellisesti, voikin todeta että hän on tässä kasvuromaanisarjassa yltänyt maailmankirjallisuuden A-ryhmään Nobel-tasolle. Harmi ettei hänen kirjojaan kovinkaan hyvin tunneta (ainakaan Suomessa). Se olisi tuiki tärkeää, ei niiden lukemisella muuten voi paljon kerskua. Kuitenkin kirjojen verkkainen kerronta saattaa nousta haasteeksi lukijalle. Ilmeisesti sarjan eri jaksoissa on painopiste vaihteleva eri ihmisten ja teemojen osalta. Ranskalaisessa kirjallisuudessa osataan ottaa kaikki irti ihmisten vastenmielisistä piirteistä.
xxx/ellauri261.html on line 95: Jossain vaiheessa seurueeseemme liittyy myös Isä Ambrosius, ortodoksisen kirkon väsymätön etsijä, joka viimeistelyä vailla olevasta romaanistani kuultuaan ehdottaa, että pitäisin romaanin teemojen pohjalta eteerisen luentosarjan Valamon kesävieraille, jotka ovat matkanneet luonnon helmaan etsimään toisenlaista tietoisuutta ja sitä kautta henkisen elämän eväitä. Lupaan harkita asiaa, mutta painotan etten mielelläni tee sitovia päätöksiä koomamaisen ryyppäyksen keskellä. Isä ymmärtää ja ehdottaa maljaa romaneille, joille kaikki pöydässä istujat ennustavat suurta menestystä.
16