ellauri047.html on line 95: Vuonna 1786 Goethe tunsi tarvetta maisemanvaihdokseen. Hän lähti Italiaan (lähti tost noin vaan, dumppas 10-vuotisen hoitonsa, 7v vanhemman rouva von Steinin ilman edes textaria) ja vietti siellä seuraavat kaksi vuotta, tutkien väsymättömällä innolla paikallista kulttuuria. Myöhemmin hän kirjoitti matkalla tekemiensä päiväkirjamerkintöjen pohjalta laajan matkakertomuksen. Goethe totesi vanhuksena, että Italiassa vietetty aika oli hänen elämänsä onnellisinta aikaa. Hänen tuotannossaan nousivat tänä aikana vahvasti esille antiikkiin ja humanismiin liittyvät teemat.
ellauri047.html on line 966: Uudessa kuviossa kaivettiin uskonsotienkin teemat esille. Tuskin oli sattumaa et Goethesta yhtäkkiä Shakespeare oli ihan parhautta, Racine ja Corneille ei enää midiä. Fred pelastui lopulta 2 keisarinnan tyrmäyxeltä sillä että Bog soitti gongia ja tempas Elisabetin taivaaseen. Sodan lopputulos: status quo ante bellum. Jostain kumman syystä jengi laski tän Rauhan voitoxi.
ellauri058.html on line 474: Blogistien keskuudessa hänet nimetään mestarikirjoittajaksi ja hänen kirjailijantyötään arvostetaan poikkeuksetta (esim. Arja 2011, B). Lukija odottaa löytävänsä tiettyjä piirteitä lukiessaan, niin sanottua tuttua tai taattua Hotakaista. Nämä piirteet ovat vuosien saatossa muodostuneet seuraaviksi: huumorin yhdistäminen traagisuuteen, kielellinen leikittely, näkökulmatekniikka ja moniäänisyys sekä ajankohtaiset teemat. Juoksuhaudantien henkilöitä yleisesti pidetään samaistuttavina. Nimet ovat perinteisiä suomalaisia nimiä.
ellauri074.html on line 326: William H. Gass (kekä?) on kuvaillut Cioranin tekstejä filosofiseksi romanssiksi, jossa toistuvat nykyajan teemat vieraantuminen, absurdius, ikävä, turhuus, rappio, historian hirmuvalta, muutoksen rahvaanomaisuus, tietoisuus kärsimyksestä ja järki sairauden muotona. Tuotannon pääosa koostuu ironisista, skeptisistä ja ytimekkäistä aforismeista tai vähän pidemmistä fragmenteista. Mieltymys fragmentteihin liittyy sekä systemaattisia järjestelmiä kaihtavaan ajatteluun että tuskalliseen kielen vaihtamiseen romaniasta ranskaksi ja jopa laiskuuteen. Cioran piti fragmenttejaan ajatteluprosessin yhteenvetona, josta on jätetty pois lopputulokseen johtanut päättelyketju. Cioranin ranskankieliset tekstit ovat äärimmäisen hiottuja ja klassisten kielinormien mukaisia; klassinen tyyli perustuu osittain myös pyrkimykseen kirjoittaa vähintään yhtä hyvin kuin ranskalaiset kirjailijat; Cioran pitikin tyyliään ainoana vahvuutenaan, joskin vahvuus ei ollut hänen mielestään luontaista vaan kovan työn tulos. Cioran on usein puhunut traumaattisesta kielen vaihtamisesta, johon hän päätyi kääntäessään Stéphane Mallarmén runoja romaniaksi ja todettuaan, ettei ollut mitään järkeä kirjoittaa kielellä, jota kukaan ei ymmärtänyt. Hän sanoo kirjoittaneensa Hajoamisen käsikirjan neljä kertaa, ennen kuin siitä tuli niin hiottu, ettei jälkeä muukalaisuudesta ("métèque" - siis metoikkimaisuudesta) enää ollut. Vaikka romaniaksi kirjoitetuissa teksteissä esiintyvät teemat ovat pääosin samoja kuin myöhemmin ranskaksi kirjoitetuissa, ei Cioran itse pitänyt niitä tyylillisesti yhtä korkeatasoisina kuin ranskaksi kirjoittamiaan tekstejä. Hän suhtautui erityisen varauksellisesti romaniankielisistä teksteistä tehtyihin käännöksiin, varsinkin ranskannoksiin: hän ei kokenut pitkällisen kirjallisen perinteen ja kielenhuollon pysähdyttämän ja jäykistämän ranskan kielen voivan ilmaista asioita samalla tavalla kuin slaavilaisuuden ja latinalaisuuden sekoituksessaan joustavan romanian kielen Romaniaksi Cioran kirjoitti vaistonvaraisesti, ranska oli hänelle kuin pakkopaita.
ellauri095.html on line 440: Viktoriaanisen varovaisuuden ilmapiirissä ei ollut kohtuutonta pelätä vahinkoa tällaisesta pamfletista, vaikka useimmat Rossettin runollisista edeltäjistä ja aikalaisista, Tennyson, Robert Browning, Elizabeth Barrett Browning, Morris ja Swinburne, olivat selviytyneet huonommista arvosteluista. Melkein kaikki Rossettin vuoden 1870 runojen arvostelut olivat suotuisia, ja kirja oli myyty epätavallisen hyvin (neljä painosta vuonna 1870). Suoraan sanottuna Rossetti saattoi myös pelätä julkista julkisuutta suhteestaan Jane Morrisin kanssa. Joka tapauksessa, lähdön jälkeen Kelmscottista 2. kesäkuuta 1872 Rossetti kärsi täydellisestä henkisestä romahduksesta. Hänet vietiin ystävänsä tohtori Thomas Gordon Haken Roehamptonin kotiin, missä hän yritti tehdä itsemurhan (kuten Lizzie) yliannostuksella laudanumia. Sitten hän vietti kesän ystävien ja työtovereiden hoidossa. Vuoteen 1873 mennessä Rossettin runollinen tuottavuus oli kuitenkin elpynyt, ja hän sai valmiiksi seitsemän yksittäissonettia ja kaksoissonettin "The Sun's Shame". Tämän ajanjakson sonetit ovat melankolisia ja kaikuvat aika ontoilta, mutta tutut vaimennetun intohimon teemat ovat alkaneet sulautua uusiin – taiteen luomiseen ja kuolemattomuuden vihjauksiin. Rossetti jatkoi myös maalaamista tasaisesti käyttäen Jane Morrisia mallina, vaikka hiän olikin poissa yhä useammin. Rossetti lähti lopulta Kelmscottista, jossa he olivat yöpyneet yhdessä, Chelseaan. Siellä hänen terveytensä heikkeni edelleen.
ellauri118.html on line 408: Väitän, että monet uskottomuuskirjallisuudessa toistuvat teemat juontavat juurensa kokevien mielten kerronnallistamiseen ja tekstualisointiin liittyvistä ongelmista eli tajunnankuvauksen rakenteellisista ehdoista. Tämä väite edellyttää olemassa olevien narratologisten analyysivälineiden kriittistä muokkaamista. [Sen ymmärtäminen edellyttää kriittisesti lukijan pään muokkaamista. En ymmärtänyt siitä rihman kiertämää.] Tutkimuksen kuluessa havainnollistan, miten romaanitaiteen konventiot tuottavat ”kirjallisen mielen”, joka poikkeaa ratkaisevasti todellisista ihmismielistä, kuten Bill Clintonista ja Miss Levinskystä. [Helskutin kiemuraista textiä, ei siitä ota selvää vanha vihtahousukaan. No ehkä se selviää edempänä.]
ellauri118.html on line 605: Behnin tuotantoon kuuluu näytelmiä, runoutta ja proosaa. Hänen teoksiaan värittävät monesti seksuaaliset, myös lesbiaaniset teemat. Ainoa Suomessa esitetty Aphra Behnin näytelmä on Veijari eli karkotetut kavaljeerit (Suom. Kersti Juva, Suomen Kansallisteatterin julkaisu, 1995.) Yli kolmesataa vuotta vanha Veijari-näytelmä sai vihdoin pohjoismaisen kantaesityksensä Kansallisteatterin suurella näyttämöllä vuoden 1996 syyskuuta. Ketti Juvan (1948-) muistan kouluajoilta, se oli Simo Juvan isosisko, eniten isänsä arkkipiispan oloinen. Se on naimisissakin teologian tohtorin Juliette Dayn kanssa. Siltä se voi pyytää apua kielennysongelmiin.
ellauri133.html on line 574: Teppo on vitun moukkamainen pesukarhu Mainesta. Nimenomaan vulgääri. Sen kirjoissa on aapan EAT! FUCK! KILL! teemat mauttomasti kuvattuna lähetäisyydeltä ilman pyllyverhoja. Verta, runkkua, perskarvoja ja pepun hajua. Sen kaikki sitaatit on jostain rokkiviisuista. 1 toinen moukka luettelee mitkä klassikot se on lukenut useampaan kertaan.
ellauri144.html on line 469: Profiilikuvasta näkee selvästi että Phillu oli beetasusi. Sen koko naama on yhtä nenää. Leuasta ei mitään havaintoa. Tukka pakenee. Sen mieliteemat oli viha, pettymys ja tunarointi. Phillu oli epäonnistunut narsisti. Läski Rabbi Warshaw joka tavutti sanoja ja haisi Pall Mallille osasi sanoa sen ihan pilluntarkasti.
ellauri162.html on line 303: Aiheet ja teemat
ellauri180.html on line 380: 1 usein toistuva teema luolamiehillä on tää et "jos mä en sitä saa niin ei saa sitten kukaan muukaan". Se on lähes yhtä suosittu kuin tää "Kun se antaa mulle varmaan se on antanut ja antaa muillekin", joka tuli tänään vahingossa vastaan jotain Olli Jalosen kirjaa selatessa. Että jaxaa ärsyttää nää teemat! Ainoa vielä alkeellisempi, mutta yhtä lailla Darwinin motivoima pelisiirto on se sorsien, et kun miessorsakaverit on raiskanneet oman puolison, niin kiiruhdetaan sitten ize viimeisenä vielä pukille.
ellauri182.html on line 218: Kirjallisuussiten jättimäinen luettelo yleisistä teemoista on "jännästi" vähän eri proosalle, runoudelle ja leffoille. Ehkä jotkut aiheet on liian monimutkaisia leffoille ja liian arkisia runoille? Proosan aiheet on lausemaisempia ja niissä on usein mukana joku opetus. Mutta onko runo- tai leffa-aiheita joita ei sovi käsitellä proosassa? Onko proosa, runot ja leffat yleisesti ottaen tarkoitettu eriluonteisille ihmisille ja sixi niiden teematkin on erilaisia, vastaten yleisön (ja/tai väsääjien) luonteenomaisia harrastuxia ja arvomaailmoja? Vai onko tässä otannallinen vääristymä. Se on todennäköistä. Sopii toivoa, että netti ym. julkisuudessa esiintyvien termiittiapinoiden pärstien ja mielipiteiden tomppelius on vääristymä sekin, eli esiin nousevat pahimmat paskakökkäreet kuin kerma maidon pinnalle. Vaikka toisaalta, tavallset turvelothan ne kökkäreet esiin nostavat kuin 200M kärpästä, Google-äänestyxellä.
ellauri182.html on line 220: Esim. enkelit mainitaan vain runojen kohdalla, mutta kyllähän niistä on proosateoxiakin, esim. Knasulla. Äitiys löytyy vain proosasta, mutta nähtiinhän siitä hiljan 1 japsuleffakin. Juu ei tähän ole luottamista enempää kuin kevätjäihin. Ja taaskin puuttuu listoilta ihan keskeisimmät teemat, nimittäin syöminen, bylsintä ja tappaminen. Edes niinkään keskeistä teemaa kuon omistaminen ei mainita. Rikos on vain leffateema, pace Dostojevski. Murhista on vaan izemurha mainittu (leffoissa).
ellauri198.html on line 256: Delmore Schwartz (8. joulukuuta 1913 New York, New York, Yhdysvallat – 11. heinäkuuta 1966 New York, Yhdysvallat) oli amerikkalainen runoilija ja novellisti. Hänen tunnetuin teoksensa on In Dreams Begin Responsibilities -kokoelman niminovelli. Se on myös ainoa suomeksi käännetty Schwartzin teos. Vaikka Schwartzia usein pidetään turhana elämäkerturina, merkitsevämpiä hänen tuotannossaan ovat teemat identiteetin rakentumisesta, maahanmuuttajien tuntemuksista uudessa kulttuurissa, epäonnistumisen pelosta ja amerikkalaisesta ”menestymisen pakosta”. Muzehän on epäamerikkalaista, missä Toivo hei? Minne jäi The Dream?
ellauri203.html on line 197: Dostojevskin Kaksoisolennon teemat ja teho eivät ole 165 vuodessa vähentyneet. Se on edelleen syvällinen pykologinen kuvaus yhden ihmisen kohtalosta, ja ainakin minua se kyllä kosketti, mutta minähän olenkin narsisti (siis ko. kriitikko).
ellauri206.html on line 188: Aiheet ja teemat: islam, keski-ikä, matkailu, mielihyvä, rakastuminen. Henkilöt ja toimijat: miehet, prostituoidut, turistit.
ellauri246.html on line 404: Brodskia vainotaan, vaikka ei voida sanoa, että poliittiset teemat vaikuttivat mihkään huomattavaan paikkaan hänen teoksissaan. Hänen runollaan on henkinen ja filosofinen, mutta iankaikkisten teemojen tulkinta oli jyrkästi poikkeava kirjallisuudessa hyväksytystä sosialistisista realismista, sillä Brodski julisti runojaan eksistentialistisiksi, elvyttää modernismin perinnettä, joka oli keinotekoisesti repeytynyt totalitarismin aikana ja erikseen ylittäen ne perinteiden pre-postmodern classicsilla. Brodsky syntetisoitiin modernistiseen foorumiin erilaisten aikaisempien järjestelmien löytämiseksi, niin että hänen taiteellisen suuntautumisensa määräytyy usein ei-modestoimiseksi. (Siis mitä? No toi existentialismi ainakin on selvää talousliberalismia.)
ellauri262.html on line 389: Ensimmäiset Wimsey-kirjat olivat kevyitä, päähenkilönsä omalaatuisuudella leikitteleviä teoksia. Kun Wimsey kohtaa Harriet Vanen, jonka kanssa hän myöhemmin menee naimisiin, teemat vakavoituvat. Arvostetuin Wimsey-kirjoista on toiseksi viimeinen, Juhlailta, jota on sanottu yhdeksi parhaista Oxfordin yliopistomaailman kuvauksista. Sayers itse piti tärkeimpinä töinään käännöksiä, etenkin Danten Jumalaisen näytelmän englanninnosta.
ellauri270.html on line 454: Coleridgen Ancient Marinerista on jo monta mainintaa, kiitos Aku Ankan kuolemattoman version. Se on pitkä kuin Elvixen penis puoliveteisenä, plokkaan siitä vaan nää James Harris teemat:
ellauri275.html on line 127: Ilja Chavchavadzen lyyrisen runouden pääsisällön määrittelivät nykypäivän sosiaalisen todellisuuden ongelmat ja teemat. Hänen runollisuudessaan on kuitenkin kokonainen runosarja intiimeistä rakkausaiheista. Monia näistä runoista leimaa vilpitön hellyys, syvä emotionaalisuus ja kokemusten välittömyys. Tämä selittää niiden suuren suosion. Ja nyt Gruusian ihmiset laulavat hänen lyyrisiä runojaan, kuten "Muistatko, rakkaani, suuressa puutarhassasi ...". Vangitseva lyyrisyys läpäisee S. Tšaikovskille (suuren säveltäjän sisarelle) omistetun runon.
ellauri294.html on line 597: The Belstone Fox, vuoden 1973 brittiläinen elokuva, jolla on samanlaiset teemat, ja se perustuu David Rookin vuoden 1970 romaaniin The Ballad of the Belstone Fox.
ellauri300.html on line 122: Saatana saapuu Moskovaan on yksi venäläisen kirjallisuuden rakastetuimmista klassikoista, mustan komiikan mestariteos, rakkaustarina ja evankeliumin uudelleentulkinta samassa paketissa. Sen käsittelemät teemat - kuten vapaus, rohkeus, kuolevaisuus, usko ja anteeksianto –vetoavat ihmisiin aikakaudesta ja yhteiskuntamuodosta riippumatta. Selvä talousliberaali vastaisku, ei epäilystäkään.
ellauri311.html on line 534: Tutkimusteemat:
ellauri332.html on line 194: Tämä kulttiklassinen kauhuelokuva kuvaa asiantuntevasti kivettävää vainoharhaisuutta aiheuttavaa raskautta. Elokuvan taiteellinen nero ja alitajuiset naisten vapautumisen teemat ansaitsivat sen paikan Yhdysvaltain kansallisessa elokuvarekisterissä. Mia Farrow loistaa elokuvan nuorena päähenkilönä, jota pelottaa kauhistuttavien kulttijäsennaapureidensa jatkuva uhka ja oma kasvava vatsa. Elokuva etenee huipentumaan, jossa Rosemary tajuaa synnyttäneensä ei kenenkään muun kuin Saatanan pojan. Olemme kuulleet, että raskaus voi olla vaikeaa, mutta tämä on aivan naurettavaa! Elokuvan raskaus-paranoia-juoni oli tuolloin tabu, mikä nosti monia pillunkarvoja sen julkaisun jälkeen
ellauri338.html on line 113: Natsit määrittelivät juutalaiset syntyperän perusteella vainoamista varten. Antisemitit ovat myös määrittäneet juutalaiset syrjiville tavoitteille. Mutta juutalaisilla itsellään on erilaisia itsemääritelmiä, jotka vaihtelevat uskonnollisuudesta maalliseen etniseen identiteettiin. Yksimielisyyttä ei ole, mutta yhteiset teemat korostavat sukujuurta, kulttuuria ja yhteisöllisyyttä, jopa maallisille juutalaisille ja muihin uskontoihin kääntyneillä.
ellauri346.html on line 227: David Ehrlich IndieWirestä kutsui elokuvaa "slapstick-neron karnevaaliksi" ja kehui ohjaajaa ja näyttelijöitä, erityisesti Michelle Yeohin esitystä. The Hollywood Reporterin David Rooney kutsui elokuvaa "villisti keksityksi addiktin paratiisiksi, villisti mielikuvituksellisena ja usein hilpeänä." Hän kehui näyttelijöitä ja ääniraitaa, mutta katsoi, että tarinan taustalla olevien teemojen käsittely on ala-arvoista. Tärkeät "Toivo", "yritteliäisyys", "oman elämänsä seppo" ja "rags to riches" teemat sivuutettiin lähes kokonaan. Marya E. Gates kehui Michelle Yeohin suorituskykyä elokuva-arvostelusivustolla "RogerEbert.com" ja kirjoitti: "Michelle Yeoh on tämän elokuvan tärkeä tukipilari, ja hänen roolinsa esittelee hänen erilaisia kykyjään hänen mestarillisista kamppailulajitaidoistaan (loistava komediallinen ajoitus) hänen kykyynsä luodata rikkaiden ihmisten tunteiden äärettömiä syvyyksiä, jotka vaativat usein vain katseen tai reaktion.
ellauri349.html on line 795: Liehun romaaneissa Rakkaus Pariisissa (Sphinx 2000) ja Cafe Mandarin (Sphinx 2002) ovat läsnä rakkauden ja ystävyyden teemat. Satu Waltarin vaikutus näkyy vahvana.
ellauri370.html on line 662: Kyllä, herra, sinä vihaat isänmaata! Demarit opettavat sinulle ateismia ja näitä vääriä profeettoja. Hauska huomata että kaikki naziteemat kenties lukuunottamatta koppalakkeja on peräisin 1800-luvulta tai vielä kauempaa.
ellauri371.html on line 32: Siionin viisaiden horinat muistuttavat vanhan testamentin profeettojen älämölöä ja ilmestyskirjan huuhaata siinä että sekopäisyyden takana on jotain kirjoitusajan kaunoja joita sitten myöhemmät turvelot sovittavat omiin ajankohtaisiin tarkoituxiinsa. No E!F!K! teemat on niin samanlaisia joka apinasukupolvella et tää menee aivan täydestä.
ellauri371.html on line 559: Goyimien hallitsijat. Tilapäisiä työntekijöitä, vapaamuurarien agentteja. Goy-hallitsijat, joilta me kerran käänsimme valtion työllistämisestä edustajan toimesta teemat, etiketit, huvit, olivat vain kalpeita näyttöjä meidän hallituxesta. Tilapäistyöntekijöiden raportit korvasivat ne, asioiden alan asiantuntijat koottiin heille, edustajamme oli joka kerta tyytyväinen lyhyellä aikavälillä, uudet mielet ja lupaukset, joita he ennakoivat tulevaisuudessa, säästöjä ja parannuksia tehdään. Miksi säästää?
ellauri381.html on line 694: Koko EU:n tasolla kansalaisille tärkeimmät vaaliteemat ovat köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta sekä kansanterveys. Suomesta vastaajia oli 1024, joista 55 prosenttia mainitsi turvallisuuden ja puolustuksen ykkösasiaksi. Kovinta puhetta alkuvuodesta on kuultu Ranskan presidentti Emmanuel Macronilta, joka helmikuussa pohti ääneen joukkojen lähettämistä Ukrainaan. Pelkästään alkuvuoden aikana Ranska on ostanut venäläistä maakaasua 600 miljoonan euron edestä, eli eniten koko unionissa.
ellauri413.html on line 307: pääteemat
ellauri413.html on line 345: runon pääteemat: kristillisen uskon
ellauri413.html on line 493: kuppiin. Tämän runon pääteemat on jo
ellauri413.html on line 523: Deliveredin teemat? enemmän huomiota
xxx/ellauri068.html on line 450: Kämppä, joka on myös kvasituppukylä, voidaan muovailuvahailla Theresianstadin jälkeen, jutkukaupunki/laagerin jonka pystytti Nazit (hk) siihen missä nyt on Zhekin tasavalta. Tätä vinkkaa teemat kuten koneenvaihto, puhelinlasten paratiisi, kuten iso orkesteri, tai luku 60K (niiden lkm jotka "meni läpi" 12 skidistä yhtä hyvin kuin Teresianstadin huipulla). Se myös kuzuu takaisin toisen kokonaisvaltaisen laitoxen, nimittäin kommunistien "lasten kaupungit" (isoja, tuppukylämäisiä, vähän sotilaallistettuja lomakämppiä Nuorille Tienraivaajille (hk)), joidenka pienoismalli oli Artek Keskuskadulla. (Saxalaisella Nuorella väellä oli myös kesäkämppiä. Ja partiolaisilla. Jenkeissä kaikki puoliköyhät lapset internoidaan kesäleireille loma-ajoixi. Superköyhät saa jäädä leikkimään muovijätteillä ja käytetyillä huumeneuloilla saastaisissa slummeissa 50 asteen helteessä.)
xxx/ellauri136.html on line 616: tyypillistä nuortenkirjallisuutta, jossa esimerkiksi seikkailullinen matka liitetään itsensä löytämiseen ja aikuistumiseen. Ympäristöteemat siis ikään kuin tarjoavat kehyksen, jonka puitteissa seurataan nuoren päähenkilön kasvukertomusta. Nuoret oppivat vastoinkäymisten kautta kantamaan vastuuta ja kasvavat kohti aikuisuutta.
xxx/ellauri138.html on line 255: Näytelmän huomio on ennen kaikkea tunteissa ja kärsimyksessä, ei niinkään toiminnassa. Se kuvaa Filokteteen tuntoja, koska hänet oli hylätty, sekä hänen kärsimiään suuria kipuja ja yritystään löytää niille joku tarkoitus. Näin tragedia kuvaa kärsimystä sekä henkiseltä että ruumiilliselta kannalta. Monet näytelmän teemat voidaan nähdä sellaisina, jotka nykyään nähtäisiin osana lääketieteen etiikkaa.
xxx/ellauri149.html on line 280: Aulangon etäseminaariin on ladattu Esan tulikuumat teemat kärkeä kohottavan parisuhteen ytimestä. No ei siihen enää ehkä tarvi patalappua:
xxx/ellauri169.html on line 323: Vizi tää paasaus on pitempi kuin Elvixen etuveitikka. Ihan samat teemat uudessa kuin vanhassa testamentissa: näkymättömiä juttuja jota jotkut pahixet hallinnoivat etänä jotka aiheuttaa mun päässä kuuluvia ääniä jotka kuulen vessanpolulla. Pahaa sähköä. Järki hoi äly älä jätä. Muuten luukopan sisälle jää vain maagisia kaikuja. Virtuaalinen ja todellinen maailma sekoittuvat puuroxi ja vellixi kuin esikoululaisella. No sehän on se alkuperäisempi tilanne, matelijanaivojen onnen aikoja.
xxx/ellauri208.html on line 949: Toisaalta Idströmin proosa välittää postmodernia kuvaa maailmasta, jossa entiset totuudet ovat pettäneet, jossa todellisuutta on mahdotonta hallita ja jossa ulkoisen ja mielensisäisen todellisuuden väliset rajat hämärtyvät. Toisaalta esiin nousevat ennen muuta modernistiset teemat: ahdistus, kauhu ja kärsimys, nuo Anders Gärderudin virsikirjan lisälehdet. Idströmistä tulee ihmiselämän ja ihmissuhteitten raadollisten puolien – alistamisen, hyväksikäytön, väkivallan, julmuuden ja pahan olon – tarkkanäköinen ja pelkäämätön tutkija ja erittelijä. Pohjimmiltaan hänen teoksissaan on yhä uudestaan kyse rakkauden kaipuusta ja pyrkimyksestä selvitä elämässä usein ainoina suojina tunteitten tukahduttaminen ja epäonnistumaan tuomittu pyrkimys itseriittoisuuteen ja välinpitämättömyyteen. Hänen teoksensa käsittelevät yhtä aikaa modernia ja samalla ajatonta kokemusta ja antavat sille muodon. Kokemuksen luonteesta johtuen tuloksena ei ole kauneuden estetiikkaan, vaan modernin groteskin brutaaliin ja julmasti eläytymättömään estetiikkaan perustuvaa taidetta.
xxx/ellauri227.html on line 502: Brigitin aurinko on maanläheisessä ja maadoitetussa Härässä alamaailman 8. talossa – teemat, kuten seksi, (muiden) raha, valta ja transformaatio, ovat avainasemassa hänen loistaessaan maailmassa.
xxx/ellauri255.html on line 452: Raittila, Anna-Maija (1928 - 2012) oli runoilija ja Taizé-liikkeen maailmanlaajuisesti tunnetuksi tekijä. Anna-Maija Raittila oli synnynnäinen lyyrikko, Unkarin runouden uuttera suomentaja ja merkittävä kirkollinen vaikuttaja. Lestadiolaistaustaisen runoilijan lyriikassa yhdistyvät korkeat esteettiset tavoitteet, eettinen pohdinta ja luonnonläheisyyden teemat.
xxx/ellauri298.html on line 471: Antti Eskolan esseekokoelman Uhka, toivo ja vastarinta aiheet ja teemat ovat (tai olivat) elämänhallinta, uhat ja yhteiskuntakuvaus. Tarkka aika on (oli) 80-luku.
xxx/ellauri366.html on line 323: Helmikuussa 1918 hän suostui tulemaan Suomen "punaisen" hallituksen täysivaltaiseksi edustajaksi, mutta hänen tehtävänsä epäonnistui: hän ei saanut tapaamista Yhdysvaltain ulkoministeriöön. Tehtävien suorittamista varten hän perusti toimiston Suomalaisen Tiedonantotoimiston. Syyskuussa 1918 hän jakoi pamfletin Avoin kirje amerikkalaisille työläisille Suomen Työväentasavallan edustajana , jonka propagandateemat heijastavat enemmän Neuvosto-Venäjän näkökulmaa. Esimerkiksi Tšekkoslovakian joukkojen kapinaan kiinnitettiin enemmän huomiota kuin nyt lakkautetun "punaisen" hallituksen etuihin. Suurelta osin Nuortevin pamfletien ansiosta termi "Suomen Neuvostoliiton sosialistinen työväentasavalta" juurtui englanninkielisiin lähteisiin, kun taas Suomessa itse "punaiset" eivät sitä käyttäneet. Pian Nuortevin päätoiminta siirtyi täysin puolustamaan lokakuun vallankumousta ja sen propagandaa Yhdysvalloissa. Julkaisi "Neuvosto-Venäjä" -lehden. Maaliskuussa 1919 Neuvostoliiton hallitus nimitti Ludwig Martensin New Yorkin Neuvostoliiton toimiston johtajaksi . Nuortevasta tuli hänen sihteerinsä, jonka tehtäviin kuuluivat suhdetoiminta ja diplomaattinen toiminta. Neuvosto-Venäjä pyrki luomaan kauppasuhteita Yhdysvaltoihin, ja Nuortevilla oli tärkeä rooli.
xxx/ellauri417.html on line 50: Nämä Juri Gagariniin liittyvät teemat ovat peräisin 1900-luvun alun japanilaisesta lesbofiktiosta.
46