ellauri028.html on line 330: Pipa ja Sepu lauloi tätä nuotin vierestä kun me oltiin pieniä. Se kuului samaan sota-ajan sikermään kuin Lili Marleen, Eldanka järven jää tai Läskiä ja lotinaa. Oli niitä muitakin. Se onkin tosi vanha sotalaulu. Niissä usein teemana on et vihollisten kanssa oisi hauska veljeillä, ja vähän sisarrella myös. FUCK FUCK! menee KILL KILL!in ohize. Siitä on olemassa suomalainen versio, jonka sanoja ei tahdo kokonaisina löytyä. Löytyy vaan pätkiä.
ellauri092.html on line 552: Lähetyskonferenssin teemana on Tämän sukupolven aikana. Se on viisasta, ei näitä sukupolvia tätä vauhtia enää paljon ole luvassa. Lähetystehtäväkin toisaalta helpottuu samaa tahtia. − Tämä saattaa olla se sukupolvi, joka vie Jeesuksen antaman lähetyskäskyn loppuratkaisuunsa. Samalla tulee viedyxi loppuu myös Jumalan käsky lisääntyä ja täyttää maailma.
ellauri150.html on line 179: Marja Sannikka oli löytänyt oikeat keskustelijat ohjelmaansa, jonka teemana oli ”voiko hyvien asioiden ajaminen lisätä pahaa?”. Toimittaja Renaz Ebrahimi ja avaruustähtitieteen professori emeritus Esko Valtaoja ottivat yhteen, kirjaimellisesti.
ellauri161.html on line 663: NASCAR-kilpailut ovat olleet teemana sekä Tom Cruisen tähdittämässä Days of Thunder -elokuvassa, että Talladega Nights: the Ballad of Ricky Bobby -komediassa, jossa näyttelevät muun muassa Will Ferrell sekä Sacha Baron Cohen.
ellauri214.html on line 634: Lestinheittäjän alkaa tehdä mieli puumana nuoren mezänvartijan tanakkata siitintä. Siitä tulee takuulla ikävyyxiä. Sosialismista ei tule mitään koska porukat ei haluu olla sosiaalisia, ne haluu omistaa ja kilpailla. Mies bylsi Stasiaa ja ravisti viimeiset tipat lattialle. Kun mies työntyi sinne rajusti ne olivat Stasian elämän parhaita hetkiä. Olgalla on jonkinlainen aikafixaatio. Tai no, se on tän romskun teemana.
ellauri276.html on line 247: "Auramiehen laulun" teema on pinnalla, mutta ideaa on mietittävä, yritettävä "päästä" teoksen pohjalle. Runon teemana on talonpojan työ kynnön aikana. Kirjoittaja näyttää nykyajan miehelle ahkeran kyntäjän, joka nousee ennen aamunkoittoa saadakseen sadon syksyllä. Runon idea on erilainen: kirjoittaja saa lukijan pohtimaan talonpoikien elämää, heidän töitään. Työskentele ilon lähteenä, lomana - tämä on runon pääidea! Sehän on sama kuin libanonilais-amerikkalaisen Kahlil Gibranin runossa "Work" albumissa277.
ellauri279.html on line 475: Meksikolainen historioitsija Enrique Krauze arvosti ankarasti Fuentesia ja hänen fiktiota ja kutsui häntä "sissidandyksi" hänen marxilaisen huulipolitiikkansa ja hänen henkilökohtaisen elämäntapansa välisestä erosta. Krauze syytti Fuentesia pepun myymisestä hallitukselle ja siitä, että se oli "poissa kosketuksesta Meksikoon" ja liioitteli sen ihmisiä houkuttelemaan ulkomaista yleisöä: "Meksikossa epäillään, että Fuentes vain käyttää Meksikoa teemana ja vääristelee sitä Pohjois-Amerikan yleisölle käyttäen valtakirjoja, joita hänellä ei ole."
ellauri297.html on line 102: Hoosean kirja on laajin ns. pienten profeettojen kirjoista (14 lukua). Sen teemana on kansan haureellinen luopumus Herrasta, sekä Jumalan pyhyys ja armollisuus – tuomion kautta Herra puzaa kansan ja uudistaa liittosopimuxen sen kanssa. Lopullinen täyttymys tapahtuu kuitenkin vasta tarinan lopulla (3:5). Hoosea saarnaa voimakkaasti koko kansaa, sen papistoa ja kuninkaita vastaan. Koko kansa on syyllinen ja luopunut, paizi toki Hoosea. Petollinen muotojumalisuus ei auta ja tuomio on väistämätön. Tästä ette kyllä selviä! Nähdään!
ellauri309.html on line 175: ratkaisemista ja yhä pahenevia ilmastokatastrofeja, sarjan yleisteemana on
ellauri372.html on line 310: Raymond F. Surburg kirjoittaa: "Psalmit ovat tiiviisti mallinnetut kanonisen psalterin esittämän kaavan mukaan. Ensimmäinen psalmi ilmoittaa sodan julistuksesta, mutta se koskee pääasiassa tekopyhien tuomitsemista. Toinen kuvaa Jerusalemin piiritystä ja myöntää, että kohtaamat vaikeudet ja rangaistukset olivat ansaittuja, mutta päättyy kuvaukseen valloittajan kuolemasta Egyptin hiekoilla. Kolmas psalmi on jumalaapelkäävien kiitoksen runo. Neljännessä näemme tekopyhien tuomitsemisen kielellä joka voimakkaasti muistuttaa sitä, jota Kristus käytti vihollisiaan vastaan. Psalmi 5 on armorukous Jumalalle. Kuudennessa psalmissa kuvataan ensisijaisesti vanhurskauden siunausta. Seitsemännessä on Israelin rukous ahdistuksen aikana, pyytää Jumalaa olemaan poistamatta kikkeliään heidän keskuudestaan. Kahdeksas psalmi kuvaa Jerusalemin piiritystä ja tuomitsee sen synnit. Yhdeksännessä Israel vankeina anoo Jehovalta anteeksiantoa. Kymmenes psalmi osoittaa, kuinka miestä, joka ottaa kiltisti vastaan ​​Herran kurituksen, siunataan. Seuraava psalmi puhuu vankien paluusta. 12. psalmi ei ole juuri erilainen kuin henkeytetyn psalterin psalmin 120 säkeistö. 13.:n teemana on vanhurskaiden siunaus. Seuraavalla on samanlainen fiilis. 15. alkaa toteamuksella: "Kun olin hädässä, huusin avuksi Herraa." 16. on kokeellinen vanhojen puritaanien mielessä. Ensimmäiset 16 psalmia eivät viittaa Messiaaseen, vaan puhuvat messiaanisesta valtakunnasta. Psalmi 17 sisältää kuitenkin sen, minkä uskotaan olevan yksi tärkeimmistä messiaanisista kohdista juutalaisuuden jälkeisessä Raamatun kirjallisuudessa. Psalmin 18 tärkein mielenkiinto on sen kristologia. Messias esitetään Daavidin suvun siemenenä, joka tulisi kukistamaan roomalaiset Hasmonealaisten kukistumisen jälkeen. Messiaan sääntö on olla viisas, pyhä, oikeudenmukainen ja hengellinen." ( Introduction to the Intertestamental Period , s. 144-145)
xxx/ellauri120.html on line 394: Kajava oli hyvin tuottelias kirjoittaja ja vielä 87-vuotiaana hän julkaisi runokokoelman ”Vielä piirrän viivan”, ei sentään 150 jambista viivaa kuten pseudo-Dikaiarkhos teoxeen "hellaan vaan muistiinpanot", joka (ensinmainittu) ilmestyi vuonna 1996. Siinä oli teemana entiseen tapaan vasurismin lisäksi luonto, meri ja rakkaus.
xxx/ellauri122.html on line 1010: Kaupunki on nykyään turistikohde, sillä se oli Astrid Lindgrenin synnyinkaupunki. Vimmerbyhyn onkin rakennettu Astrid Lindgrenin maailma -niminen huvipuisto, jonka teemana on Lindgrenin satukirjat.
xxx/ellauri122.html on line 1106: -lajityyppiin. Kirjan pinnan alla kulkevana teemana on oman
xxx/ellauri125.html on line 654: Munamiehen talvi on Riku Niemisen luoman ja esittämän hahmon Munamiehen toinen musiikkialbumi, joka ilmestyi 2. marraskuuta 2011. Levy debytoi Suomen virallisen listan sijalla 152, ja myi edellisen albumin tapaan kultaa eli yli 10 000 kappaletta. Sen teemana on talvi ja joulu, ja siinä on joitakin vanhoja kappaleita uusina versioina.
xxx/ellauri259.html on line 520: Siinä oli meitä poikia, Jari Tervo, Kimmo Oksanen, Paula Rintamaa, Jukka Mauno, Hilkka Oksama ja Touko Siltala. (Tytöille ei ole wikisivuja.) Yksi helmistä oli kotimaisen kirjallisuuden lehtori Pentti Lyly. Hän oli ikäpolvea, joka arvosti huolellista pukeutumista. Jos ilmassa oli vähänkään kosteutta, niin Lylyllä oli kalossit. Muistan edelleen hänen kalosseistaan tulleen sihisevän läpsyttävän äänen. Hän riisui ne arvokkaasti salin edessä, katsahti meitä opiskelijoita ja katsoi sitten yliopiston päärakennuksen isoista ikkunoista ulos ja otti mietteliään ilmeen ennen kuin kertoi päivän teemana olevan Otto Mannisen lyriikan erityispiirteet. Tämä kuulostaa sketsiltä, mutta minusta tuo kaikki oli äärimmäisen hassua. Että voi todellakin olla olemassa aristokatteja, joilla on aikaa ja varaa perehtyä tämmöiseen paskaan ja halua jakaa vielä siitä tietoa meille perusopiskelijoille.
xxx/ellauri295.html on line 460: Yksinäisyys oli Joenpolven teosten keskeisenä teemana 1980-luvulle saakka. Muutamissa romaaneissa päähenkilö on yksinäinen mies, joka on fyysisten syiden vuoksi jäänyt ulkopuolisen tarkkailijan rooliin. Myöhemmätkin romaanit kuvaavat eletyn elämän tilitystä ja kuoleman yhä kasvavaa läheisyyttä.
xxx/ellauri337.html on line 265: Maurice Merleau-Ponty (14. maaliskuuta 1908 Rochefort-sur-Mer, Charente-Maritime – 3. toukokuuta 1961 Pariisi) oli ranskalainen fenomenologisen koulukunnan filosofi, jonka filosofian keskeisinä teemoina ovat muun muassa ruumiillisuus ja havainto. Merleau-Ponty on saanut ajatteluunsa vaikutteita erityisesti Edmund Husserlin ja Henri Bergsonin ajatuksista, mutta erityisesti Merleau-Pontyn päätyönä pidetyssä teoksessa Phénomenologie de la Perception (1945) yhtenä olennaisena teemana toimii myös 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä Saksassa kehittynyt gestalt- eli hahmopsykologia. Merleau-Ponty teki uransa alkuvaiheissa paljon yhteistyötä Jean-Paul Sartren kanssa, mutta heidän suhteensa päätyi myöhemmin poliittisista syistä välirikkoon. Mauri oli jiipeetä kovempi stalinisti Korean sodan aikana.
xxx/ellauri363.html on line 779: Sombartin Wernerin takomaa termiä Spätkapitalisumus käytettiin 1960-luvulla Saksassa ja Itävallassa, kun länsimaiset marxilaiset kirjoittivat Frankfurtin koulukunnan ja austromarxismin perinteeseen. Leo Michielsen ja Andre Gorz suosittelivat termiä "uuskapitalismi" Ranskassa ja Belgiassa uusilla analyyseillä uudesta sodanjälkeisestä kapitalismista. Jacques Derridakin (ranu) piti uuskapitalismista parempana kuin sakemannien post- tai myöhäiskapitalismia. Theodor Adorno piti "myöhäiskapitalismia" parempana kuin "teollista yhteiskuntaa", joka oli Saksan sosiologien 16. kongressin teemana vuonna 1968.
18