ellauri028.html on line 330: Pipa ja Sepu lauloi tätä nuotin vierestä kun me oltiin pieniä. Se kuului samaan sota-ajan sikermään kuin Lili Marleen, Eldanka järven jää tai Läskiä ja lotinaa. Oli niitä muitakin. Se onkin tosi vanha sotalaulu. Niissä usein teemana on et vihollisten kanssa oisi hauska veljeillä, ja vähän sisarrella myös. FUCK FUCK! menee KILL KILL!in ohize. Siitä on olemassa suomalainen versio, jonka sanoja ei tahdo kokonaisina löytyä. Löytyy vaan pätkiä.
ellauri041.html on line 340: Tässä mielessä Ranskalainen ystävä korostaa, että nykyhetkeä ei kuitenkaan pääse pakoon. Idyllisen paikkakunnan näennäinen rauha on vain silmänlumetta. Rauha on ihmisessä itsessään tai sitten ei - ilmaistakseni kliseisen romaanin yhden teeman yhtä kliseisesti. Päähenkilölle romaanin nimeksi nostettu elintärkeä ranskalainen ystävä on yhtä hyvin Marcel Daignault kuin Gustave Flaubert. Yksi sitoo hänet sängynpäätyyn, toinen mahdollistaa silmien ummistamisen koko jutulta.
ellauri051.html on line 276: Vasemmistolaisen taistolaisliikkeen kiihkeimmistä ajoista tulee kuluneeksi 40 vuotta. Iltalehti tekaisi aiheesta teemanumeron.
ellauri063.html on line 363: Tässä kirjassa ei ole oikeastaan yhtään naisia. Eipä silti, ei miehisiä miehiäkään ole juuri näyttäytynyt. Kaikki porukat on vaan sukupuolettoman Jaakon aivokummituxia. Jos Pervo teki ylilyöntejä virtuaalipaneskelemalla joka sivulla aivan kanimaisesti, niin Jaakko vastaavasti loistaa koko lisääntymisteeman poissaololla. Ei siinä mitään, eihän impotentti vanhus paljon kaipaa. Ajattelen tässä epäizekkäästi muita lukijoita :P. Mut ehkä Jaska on sevverran vitun hernekeppi nyhverö mikkihiiri kynäkaula ettei sillä ole kokemusta moisesta.
ellauri092.html on line 552: Lähetyskonferenssin teemana on Tämän sukupolven aikana. Se on viisasta, ei näitä sukupolvia tätä vauhtia enää paljon ole luvassa. Lähetystehtäväkin toisaalta helpottuu samaa tahtia. − Tämä saattaa olla se sukupolvi, joka vie Jeesuksen antaman lähetyskäskyn loppuratkaisuunsa. Samalla tulee viedyxi loppuu myös Jumalan käsky lisääntyä ja täyttää maailma.
ellauri118.html on line 438: Willie van Peer, kognitiotieteellisten sovellusten edelläkävijä kirjallisuustieteessä, empiirisen lukijatutkimuksen puolestapuhuja ja elitistisen formalismin ponnekas vastustaja, pohtii kirjallisia teemoja käsittelevässä artikkelissaan, miksi juuri uskottomat aviovaimot ovat kaunokirjallisuudessa alati toistuva aihe. Van Peer perusteleen aiheen (tai teeman, hän ei erottele näitä kahta käsitettä) suosiota sen emotionaalisella ja kognitiivisella potentiaalilla: moraalisen valinnan ja sen mahdollisten seurauksien luoma jännite riittää kantamaan pitkääkin kertomusta. (Van Peer 2002, 256–258.) Väitän, että kysymys on kuitenkin ennen kaikkea narratologinen: kielletyn romanssin kirjallista traditiota on pitänyt ja pitää edelleen hengissä mielten lukemisen ja konstruoimisen halu, ja nämä intohimot ovat erottamattomasti kytköksissä kerronnallisiin strategioihin. No entäs se darwinistinen tosiseikka, että poikasista 5-15% syntyy käenmunista? Eiköhän se riitä tuomaan tälle teemalle pysyvää mielenkiintoa?
ellauri142.html on line 1022: Lévi vieraili 1854 Englannissa, jossa hän tapasi kirjailija Edward Bulwer-Lyttonin, joka oli kiinnostunut ruusuristiläisyydestä ja oli pienen ruusuristiläisloosin johtaja. Bulwer-Lyttonilta Lévi sai vinkin kirjoittaa kirjan magian harrastamisesta. Kirja julkaistiin 1855 nimellä Dogme et Rituel de la Haute Magie, ja käännettiin englanniksi nimellä Transcendental Magic, its Doctrine and Ritual. Sen kuuluisat aloitussanat esittävät okkultismiin yhden olennaisen teeman, ja antavat hieman makua tulevasta:
ellauri150.html on line 179: Marja Sannikka oli löytänyt oikeat keskustelijat ohjelmaansa, jonka teemana oli ”voiko hyvien asioiden ajaminen lisätä pahaa?”. Toimittaja Renaz Ebrahimi ja avaruustähtitieteen professori emeritus Esko Valtaoja ottivat yhteen, kirjaimellisesti.
ellauri161.html on line 663: NASCAR-kilpailut ovat olleet teemana sekä Tom Cruisen tähdittämässä Days of Thunder -elokuvassa, että Talladega Nights: the Ballad of Ricky Bobby -komediassa, jossa näyttelevät muun muassa Will Ferrell sekä Sacha Baron Cohen.
ellauri162.html on line 440: Johtopäätös: Näimme, että Baudelaire onnistui perinteisen muodon ja teeman avulla antamaan positiivisen ja siten erilaisen käsityksen kuolemasta. Siksi tämä runoilija on antiikin ja modernin välillä, käyttäen molempia tekstiensä luomiseen. "Pahan kukat" -elokuvassa meillä on kaksi rakkauden visiota: ihanteellinen "Rakastavaisten kuolema" ja sairaalloinen "Vampyyrin muodonmuutokset". Meillä on siis edessämme kaksinkertainen kuva kuolemasta, mutta myös kaksinkertainen kuva rakkaudesta.
ellauri210.html on line 704: Elämänsä alussa Andrea ja hänen veljensä Giorgio olivat lähes erottamattomat, jopa kutsuen itseään Castoriksi ja Polluxiksi , soturikaksosiksi. Lapsina veljesten välillä oli valtavaa yhteistyötä, joka johti vahvaan teeman päällekkäisyyteen myöhemmässä elämässä. Tunnetuin näistä päällekkäisistä teemoista oli myyttiset kreikkalaiset argonautit vertauskuvana heidän kehityksestään ja matkastaan taiteilijana.
ellauri214.html on line 634: Lestinheittäjän alkaa tehdä mieli puumana nuoren mezänvartijan tanakkata siitintä. Siitä tulee takuulla ikävyyxiä. Sosialismista ei tule mitään koska porukat ei haluu olla sosiaalisia, ne haluu omistaa ja kilpailla. Mies bylsi Stasiaa ja ravisti viimeiset tipat lattialle. Kun mies työntyi sinne rajusti ne olivat Stasian elämän parhaita hetkiä. Olgalla on jonkinlainen aikafixaatio. Tai no, se on tän romskun teemana.
ellauri276.html on line 247: "Auramiehen laulun" teema on pinnalla, mutta ideaa on mietittävä, yritettävä "päästä" teoksen pohjalle. Runon teemana on talonpojan työ kynnön aikana. Kirjoittaja näyttää nykyajan miehelle ahkeran kyntäjän, joka nousee ennen aamunkoittoa saadakseen sadon syksyllä. Runon idea on erilainen: kirjoittaja saa lukijan pohtimaan talonpoikien elämää, heidän töitään. Työskentele ilon lähteenä, lomana - tämä on runon pääidea! Sehän on sama kuin libanonilais-amerikkalaisen Kahlil Gibranin runossa "Work" albumissa277.
ellauri279.html on line 475: Meksikolainen historioitsija Enrique Krauze arvosti ankarasti Fuentesia ja hänen fiktiota ja kutsui häntä "sissidandyksi" hänen marxilaisen huulipolitiikkansa ja hänen henkilökohtaisen elämäntapansa välisestä erosta. Krauze syytti Fuentesia pepun myymisestä hallitukselle ja siitä, että se oli "poissa kosketuksesta Meksikoon" ja liioitteli sen ihmisiä houkuttelemaan ulkomaista yleisöä: "Meksikossa epäillään, että Fuentes vain käyttää Meksikoa teemana ja vääristelee sitä Pohjois-Amerikan yleisölle käyttäen valtakirjoja, joita hänellä ei ole."
ellauri284.html on line 253: Otsikkoteeman hitaan, minimaalisen pianoversion ääniin ne neljä nähdään hidastettuna, tunkeutumassa ei-kenenkään maan sumuun ja savuun, ympärillä ammuskelua ja räjähdyksiä, ennen kuin kohtaus vaihtuu kuvamateriaaliksi aurinkoinen unikkopelto ja linnunlaulu. Neljän kohtalo on jäänyt epäselväksi.
ellauri294.html on line 710: Russell Herman Conwell (15. helmikuuta 1843 – 6. joulukuuta 1925) oli yhdysvaltalainen baptistiministeri, motivoiva puhuja, hyväntekijä, kirjailija, lakimies ja kirjailija. Hänet muistetaan parhaiten Philadelphian Temple Universityn perustajana ja ensimmäisenä presidenttinä, baptistitemppelin pastorina ja inspiroivasta Bald Beaver-luennostaan "Acres of Diamonds". Teoksen keskeinen ajatus on, että mahdollisuutta, saavutusta tai onnea ei tarvitse etsiä muualta kuin Paulo Coelhon tyhmä alkemisti; resurssit kaiken hyvän saavuttamiseen ovat läsnä omassa yhteisössä. Tämän teeman on kehittänyt johdanto-anekdootti, jonka Conwell on luotottanut arabioppaalle, miehestä, joka halusi löytää timantteja niin kovasti, että myi omaisuutensa ja lähti turhaan etsimään niitä. Kotinsa uusi omistaja havaitsi, että rikas timanttikaivos sijaitsi juuri tuolla kiinteistöllä. Conwell käsittelee teemaa esimerkkien avulla menestyksestä, neroudesta, palvelusta tai muista hyveistä, jotka koskevat tavallisia amerikkalaisia, jotka ovat hänen yleisönsä nykyaikana: "kannattaa kaivaa omalla takapihallasi!"
ellauri297.html on line 102: Hoosean kirja on laajin ns. pienten profeettojen kirjoista (14 lukua). Sen teemana on kansan haureellinen luopumus Herrasta, sekä Jumalan pyhyys ja armollisuus – tuomion kautta Herra puzaa kansan ja uudistaa liittosopimuxen sen kanssa. Lopullinen täyttymys tapahtuu kuitenkin vasta tarinan lopulla (3:5). Hoosea saarnaa voimakkaasti koko kansaa, sen papistoa ja kuninkaita vastaan. Koko kansa on syyllinen ja luopunut, paizi toki Hoosea. Petollinen muotojumalisuus ei auta ja tuomio on väistämätön. Tästä ette kyllä selviä! Nähdään!
ellauri300.html on line 376: Lubavitcher Rebbe, rabbi Menachem M. Schneerson, vanhurskas muisti, selittää kuitenkin, että tämä näkökulma on pinnallinen. Kun alamme analysoida Sederiä, ymmärrämme, että näillä kahdella osalla on yhteinen lanka; ne ovat yhden näytelmän kaksi näytöstä, joista kumpikin työskentelee synkronoituna toistensa kanssa tuodakseen esiin Seder-illan teeman. Se teema on Egyptin muistaminen. Ensin istumme alas Maggidille, Sederin askelmalle, kun käytämme puhe-, luovuus- ja mielikuvituslahjojamme kertoaksemme tarinamme orjuudestamme ja lunastuksestamme. Mutta se ei riitä; tarina rajoittuu edelleen vain mieleemme. Joten kun olemme valmiita, otamme pääsiäisruoat sisäistääksemme tuon vapauden tunteen toimillamme. Kun syömme maror, karvas maku antaa meille arvostuksen esi-isiemme kärsimistä vaikeuksista, ja ihannetapauksessa, jos voisimme maistella pääsiäislammasta, sen runsas makeus osoittaisi meille seuranneen vapauden. Piparjuuren ja endiivin syönti mahtoi olla kova vizaus.
ellauri309.html on line 175: ratkaisemista ja yhä pahenevia ilmastokatastrofeja, sarjan yleisteemana on
ellauri344.html on line 234: Hän kuvasi tuotannossaan talonpoikien elämää, tapoja ja kärsimyksiä. Hänen teemansa olivat samat kuin aikalaisproosan ja V.I.Leninin: kansalaisoikeudet, köyhyys, talonpojat, lasten ja naisten asema, sorretut ja solvatut.
ellauri350.html on line 277: Hagenin mukaan runo sisältää toistuvan teeman monissa Angeloun muissa runoissa ja omaelämäkerroissa, että "olemme enemmän samanlaisia kuin erilaisia vaikka eri värisiä kuin Jelly Beans". "On the Pulse of Morning" oli täynnä epäsuoria viittauxia presidenttiin, mukaan lukien myrkyllinen jäte ja saaste. Luptonin mukaan "On the Pulse of Morning" on Angeloun tunnetuin runo. Brittitoimittaja Kate Kellaway vertasi Angeloun ulkonäköä lukiessaan runoa Clintonin vihkiäisissä Caged Bird -elokuvan kahdeksanvuotiaan lapseen ja huomautti, että hänen molemmissa yhteyksissä käyttämänsä takit olivat samanlaisia: "Hän näytti upealta, ankaran teatraaliselta. hymyilemätön rusetti. Hän käytti takkia messinkinapeilla, mikä oli outo muistutus kahdeksanvuotiaasta Maya Angelousta, joka seisoi oikeussalissa kauhuissaan hänet raiskaneen miehen nähdessään." Taas selvänäköinen viittaus Bill Clintonin sikareihin. Gillespie totesi Kellawayn havaintojen suhteen: "Mutta seisoessaan korkeana Kapitolin portailla hän oli valovuosien päässä tuosta kauheasta ajasta, eikä Amerikka ollut enää "epäystävällinen paikka". Hahaa. "Aamun sykkeessä" oli huimasti kutsu rauhaan, oikeudenmukaisuuteen ja harmoniaan. Hän vangitsi ihmishengen ruumiillistuneen toivon, se oli juhlallinen ja iloinen muistutus siitä, että kaikki on mahdollista. Hän toivotti meille "Hyvää huomenta". hänen runossaan, ja tuntui kuin uusi päivä olisi todella koittanut." LOL.
ellauri372.html on line 310: Raymond F. Surburg kirjoittaa: "Psalmit ovat tiiviisti mallinnetut kanonisen psalterin esittämän kaavan mukaan. Ensimmäinen psalmi ilmoittaa sodan julistuksesta, mutta se koskee pääasiassa tekopyhien tuomitsemista. Toinen kuvaa Jerusalemin piiritystä ja myöntää, että kohtaamat vaikeudet ja rangaistukset olivat ansaittuja, mutta päättyy kuvaukseen valloittajan kuolemasta Egyptin hiekoilla. Kolmas psalmi on jumalaapelkäävien kiitoksen runo. Neljännessä näemme tekopyhien tuomitsemisen kielellä joka voimakkaasti muistuttaa sitä, jota Kristus käytti vihollisiaan vastaan. Psalmi 5 on armorukous Jumalalle. Kuudennessa psalmissa kuvataan ensisijaisesti vanhurskauden siunausta. Seitsemännessä on Israelin rukous ahdistuksen aikana, pyytää Jumalaa olemaan poistamatta kikkeliään heidän keskuudestaan. Kahdeksas psalmi kuvaa Jerusalemin piiritystä ja tuomitsee sen synnit. Yhdeksännessä Israel vankeina anoo Jehovalta anteeksiantoa. Kymmenes psalmi osoittaa, kuinka miestä, joka ottaa kiltisti vastaan Herran kurituksen, siunataan. Seuraava psalmi puhuu vankien paluusta. 12. psalmi ei ole juuri erilainen kuin henkeytetyn psalterin psalmin 120 säkeistö. 13.:n teemana on vanhurskaiden siunaus. Seuraavalla on samanlainen fiilis. 15. alkaa toteamuksella: "Kun olin hädässä, huusin avuksi Herraa." 16. on kokeellinen vanhojen puritaanien mielessä. Ensimmäiset 16 psalmia eivät viittaa Messiaaseen, vaan puhuvat messiaanisesta valtakunnasta. Psalmi 17 sisältää kuitenkin sen, minkä uskotaan olevan yksi tärkeimmistä messiaanisista kohdista juutalaisuuden jälkeisessä Raamatun kirjallisuudessa. Psalmin 18 tärkein mielenkiinto on sen kristologia. Messias esitetään Daavidin suvun siemenenä, joka tulisi kukistamaan roomalaiset Hasmonealaisten kukistumisen jälkeen. Messiaan sääntö on olla viisas, pyhä, oikeudenmukainen ja hengellinen." ( Introduction to the Intertestamental Period , s. 144-145)
ellauri384.html on line 201: Tieteellis-teollinen vallankumous oli hyvässä vauhdissa 1650-luvulla, mikä teki Rembrandtin mietiskelyteemasta suhteellisen trendaavan aiheen. Maalaus muodostaa keskeisen teeman Joseph Hellerin vuoden 1988 romaanissa Picture This. Se tutkii Rembrandtin näkemystä yhteiskunnasta hänen pohtiessaan rahan arvoa.
ellauri384.html on line 203: Heller päättelee, että emme opi historiasta enempää kuin persut (ja itse asiassa niin suuri osa historiasta voi olla faktatonta, että oppiminen voi olla mahdotonta). "Amerikkalaisen vuosisadan" pessimistisenä kroonikkokirjoittajana hänen pääteemansa on luonnollisesti yhtäläisyydet entisen kreikkalaisen herran eli merien entisen hallitsijan ja hänen kotimaansa välillä.
ellauri386.html on line 341: Analyysi (ChatGPT): Runo valittaa ajan kulumisesta ja nuoruuden ja elinvoiman menetyksestä. Kirjoittaja käyttää suoraviivaista ja tiivistä kieltä välittäen teeman yksinkertaisen ajan metaforan kautta varkaana, joka vie pois kaiken, mitä rakastamme. Runon sävy on synkkä ja heijastava, ja se pohtii ikääntymisen ja kuoleman väistämättömyyttä. Verrattuna muihin aikakauden teoksiin runon yksinkertaisuus ja koristeellisuuden puute voivat erottaa sen muista, sillä monet aikakauden runot tunnettiin taidokkaasta kielestä ja kuvasta. Runon suoruus ja emotionaalinen syvyys resonoivat kuitenkin kaikkien aikakausien lukijoiden keskuudessa tehden siitä ajattoman ihmiskokemuksen mietiskelyn.
ellauri413.html on line 218: YK:n pääsihteeri António Guterres varoittaa, että ihmiskunnalla on edessään eksistentialistinen kriisi, joka johtuu raivokkaasta luonnon tuhoamisesta. Guterres puhui tiistaina Kolumbian Calissa järjestetyssä bioperversiteettiä käsittelevässä COP16-huippukokouksessa. Huippukokouksen teemana on ”Pakkorauha luonnon kanssa”. Huippukokous on kuitenkin juuttunut erimielisyyksiin rahoituksen yksityiskohdista. BUAHAHAHAHA LOL. Guterres on persona non grata sekä Ukrainassa että Israelissa. Tästäkin voi jotain päätellä.
xxx/ellauri120.html on line 394: Kajava oli hyvin tuottelias kirjoittaja ja vielä 87-vuotiaana hän julkaisi runokokoelman ”Vielä piirrän viivan”, ei sentään 150 jambista viivaa kuten pseudo-Dikaiarkhos teoxeen "hellaan vaan muistiinpanot", joka (ensinmainittu) ilmestyi vuonna 1996. Siinä oli teemana entiseen tapaan vasurismin lisäksi luonto, meri ja rakkaus.
xxx/ellauri122.html on line 1010: Kaupunki on nykyään turistikohde, sillä se oli Astrid Lindgrenin synnyinkaupunki. Vimmerbyhyn onkin rakennettu Astrid Lindgrenin maailma -niminen huvipuisto, jonka teemana on Lindgrenin satukirjat.
xxx/ellauri122.html on line 1106: -lajityyppiin. Kirjan pinnan alla kulkevana teemana on oman
xxx/ellauri124.html on line 655: kanssa Dolls Sisters -teeman alla. Yhä rivompaa! Häpy on pidettävä peitossa. Julia jo maxoi siitä hengellään. Ja nyt Jasmine.
xxx/ellauri125.html on line 654: Munamiehen talvi on Riku Niemisen luoman ja esittämän hahmon Munamiehen toinen musiikkialbumi, joka ilmestyi 2. marraskuuta 2011. Levy debytoi Suomen virallisen listan sijalla 152, ja myi edellisen albumin tapaan kultaa eli yli 10 000 kappaletta. Sen teemana on talvi ja joulu, ja siinä on joitakin vanhoja kappaleita uusina versioina.
xxx/ellauri136.html on line 305: 2. Sisällön rakenne auttaa määrittämään runon teeman sekä tekijän pääajatuksen ja ongelman, jota hän esittää työhön.
xxx/ellauri165.html on line 431: Lyyra Häpykieli (Silvertongue l. Bonaqua) on kuin Pirkka-Pekka Petelius nuorena. His Masters Voice-sarjan juoni muistuttaa muumipeliä. Tässäkin täytyy kerätä erilaisia esineitä ja palata muumitaloon lopuxi. Kolme kiveä tai kaksi raakunkuorta ja muumitalon avain. Lyyran ja Willin on paras pitää genitaalit housuissa toistaisexi ettei ankeuttajat nappaa niitä. Sinänsä hauska ajatus että synti on siitepölyä joka alkaa vaivata samaan aikaan kuin menstruaatio ja polluutio. Kaikista hauskimmat ovat Inarinjärven noidat ("me puhumme suomea"). Nunnuka-nunnuka lailaalaa. Kaisa ja Sirkka-täti, Hilja Serafia Pylkkänen. Pidän tästä enemmän kuin Games of Thronesista. Molemmat on teeveepelejä, mutta tää on tarkoitettu Kallelle ja alle 12-vuotiaille jotka eivät saa yxin käyttää tissiä, kun taas se on puberteetin ohittaneille häpykarvoittuneille nuorille kaikkine verisine yxityiskohtineen. Tässä on panohommat vasta suunnitelman tasolla, siinä vähän näytetäänkin FUCK! FUCK! touhua. Vaikka kyllä se jää nykymeisingillä liiankin tuttuna paljon hauskemman ja vaikeammin kotona kokeiltavan KILL! KILL! teeman jalkoihin. Mixeivät nuoret väännä pahan lakukepin käärmeeltä niskoja nurin niin että sille tulee paisuvaisen murtuma!
xxx/ellauri218.html on line 404: Toi Luigi Cabanossi on varmaan schöne Ärztinin pussiin pian pujahtava makkara. Ensi töixeen se puristelee tohtorinnan tissejä. Eipä aikaakaan kaiketi niin puristelu siirtyy alemmaxi. Ei kyllä hyvät romaanit pyörii kaikki lisääntymisteeman ympärillä, tai sitne on huonoja. Tää Konsalik on konsensuaalista sosiaalipornoa, missä eri maalaiset ja eri yhteiskuntaluokkaiset eurokapitalistit ja gastarbeiterit heittävät pois ennakkoluulonsa ja kustantavat lopuxi yhteistuumin pfarrerille pienen kappelin. Karvarintainen sexiatleetti Affe Caponazi onkin oikeasti paha mafioso, siis maahanmuuttajana poikkeus. Muut sisiliskot ovat laihoja ja rumia mutta reippaita kaivosmiehiä ja kunnon kavereita. Eine koita viedä meidän töitä eikä naida meidän naisia. No ehkä vähän muttei paljoa.
xxx/ellauri228.html on line 281: Vielä yksi mestariohjaaja, japsu Kurosawa, joka tapasi Tarkovskin Solariksen kuvaamisen aikana, oli elokuvan suuri ihailija. Hän ylisti laajennettuja luontokohtauksia, joita jotkut katsojat ovat kutsuneet aivan liian pitkiksi ja hitaiksi. Kurosawa koki, että he (hän ja Andrei) olivat elokuvan emotionaalisen sävyn ja teeman perusta, mikä loi voimakkaan nostalgian maata ja luontoa kohtaan sekä teki kontrastin avaruusasemaan ja siellä aina läsnä olevaan loukkuun jääneeseen tunteeseen mahdolliseksi. Kurosawa arvosti myös sitä, että Tarkovsky ei "viettänyt liikaa aikaa selittämiseen", hän antoi kuvien kertoa tarinan mahdollisuuksien mukaan, jolloin katsoja voi tuntea, mitä tapahtuu, sen sijaan, että kuulisi sen selitettävän vuoropuhelussa.
xxx/ellauri259.html on line 520: Siinä oli meitä poikia, Jari Tervo, Kimmo Oksanen, Paula Rintamaa, Jukka Mauno, Hilkka Oksama ja Touko Siltala. (Tytöille ei ole wikisivuja.) Yksi helmistä oli kotimaisen kirjallisuuden lehtori Pentti Lyly. Hän oli ikäpolvea, joka arvosti huolellista pukeutumista. Jos ilmassa oli vähänkään kosteutta, niin Lylyllä oli kalossit. Muistan edelleen hänen kalosseistaan tulleen sihisevän läpsyttävän äänen. Hän riisui ne arvokkaasti salin edessä, katsahti meitä opiskelijoita ja katsoi sitten yliopiston päärakennuksen isoista ikkunoista ulos ja otti mietteliään ilmeen ennen kuin kertoi päivän teemana olevan Otto Mannisen lyriikan erityispiirteet. Tämä kuulostaa sketsiltä, mutta minusta tuo kaikki oli äärimmäisen hassua. Että voi todellakin olla olemassa aristokatteja, joilla on aikaa ja varaa perehtyä tämmöiseen paskaan ja halua jakaa vielä siitä tietoa meille perusopiskelijoille.
xxx/ellauri281.html on line 506: Kaksi vuotta myöhemmin Millerin toinen kuuluisa teos näki valon tulevaisuudessa - draama " Myyjän kuolema". Tässä näytelmässä, joka paljastaa teeman "amerikkalaisen unelman " romahtamisesta, päähenkilö - konkurssiin mennyt liikemies - tiivistää elämänsä ja tekee itsemurhan, jotta hänen poikansa saisi ainakin vakuutuksen. Lyhyessä ajassa näytelmä käännettiin yli tusinalle kielelle (mukaan lukien venäjäksi vuonna 1956) ja osoitti izensä saman tien vääräxi. Amerikan unelma on totta: kirjoittajasta tuli miljonääri.
xxx/ellauri281.html on line 510: Miller kehitti teeman "muukalaisen " kuvan uudelleenmäärittelystä vuoden 1955 draamassa Näkymä sillalta, jonka sankari oli hylkiö ja tiedottaja. Seuraavana vuonna Miller kutsuttiin todistamaan Un-American Activities Commissioniin. Hän kieltäytyi tekemästä niin ja hänet todettiin syylliseksi kongressin halveksumiseen. Hänen kansainvälinen passinsa peruutettiin. Marilyn Monroe , tähän mennessä näytelmäkirjailijan vaimo, seurasi häntä Washingtoniin, missä hän oman elokuvauransa uhalla piti puheen hänen puolustuksekseen. Millerin muistokirjoitus, joka julkaistiin The Guardianissa vuonna 2005, viittaa siihen, että Marilynin uran esitys pelasti hänet vankilasta.
xxx/ellauri286.html on line 176: Tarina pohjautuu alusta alkaen kotimaiseen kohtaukseen kertojan menneisyydestä, mikä luo välittömän kontrastin hänen ajatusten suunnalle. Hänen sotilaalliset assosiaationsa tulipaloon paljastavat hänen kiinnostuksensa meneillään olevaan sotaan, ja tämä merkin ensimmäinen esiintyminen osoittaa sekä hänen häiriönhalunsa että hänen yrityksensä rekonstruoida menneisyyttä. AKTIIVISET TEEMAT: Sotateeman kuvake Sukupuoliroolien teemakuvake Itse ja toinen teema -kuvake Aika ja muisti teemakuvake.
xxx/ellauri295.html on line 460: Yksinäisyys oli Joenpolven teosten keskeisenä teemana 1980-luvulle saakka. Muutamissa romaaneissa päähenkilö on yksinäinen mies, joka on fyysisten syiden vuoksi jäänyt ulkopuolisen tarkkailijan rooliin. Myöhemmätkin romaanit kuvaavat eletyn elämän tilitystä ja kuoleman yhä kasvavaa läheisyyttä.
xxx/ellauri305.html on line 106: Match Pointissa Allen siirtää teeman Dostojevskin parodiasta risuparran motiivien ja kertomusten suorempaan sitoutumiseen. Allen palaa joihinkin teemoihin, joita hän oli tutkinut Rikokset ja rikkomukset (1989), kuten oikeudenmukaisuuden olemassaolo maailmankaikkeudessa. What bullshit.
xxx/ellauri337.html on line 265: Maurice Merleau-Ponty (14. maaliskuuta 1908 Rochefort-sur-Mer, Charente-Maritime – 3. toukokuuta 1961 Pariisi) oli ranskalainen fenomenologisen koulukunnan filosofi, jonka filosofian keskeisinä teemoina ovat muun muassa ruumiillisuus ja havainto. Merleau-Ponty on saanut ajatteluunsa vaikutteita erityisesti Edmund Husserlin ja Henri Bergsonin ajatuksista, mutta erityisesti Merleau-Pontyn päätyönä pidetyssä teoksessa Phénomenologie de la Perception (1945) yhtenä olennaisena teemana toimii myös 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä Saksassa kehittynyt gestalt- eli hahmopsykologia. Merleau-Ponty teki uransa alkuvaiheissa paljon yhteistyötä Jean-Paul Sartren kanssa, mutta heidän suhteensa päätyi myöhemmin poliittisista syistä välirikkoon. Mauri oli jiipeetä kovempi stalinisti Korean sodan aikana.
xxx/ellauri363.html on line 779: Sombartin Wernerin takomaa termiä Spätkapitalisumus käytettiin 1960-luvulla Saksassa ja Itävallassa, kun länsimaiset marxilaiset kirjoittivat Frankfurtin koulukunnan ja austromarxismin perinteeseen. Leo Michielsen ja Andre Gorz suosittelivat termiä "uuskapitalismi" Ranskassa ja Belgiassa uusilla analyyseillä uudesta sodanjälkeisestä kapitalismista. Jacques Derridakin (ranu) piti uuskapitalismista parempana kuin sakemannien post- tai myöhäiskapitalismia. Theodor Adorno piti "myöhäiskapitalismia" parempana kuin "teollista yhteiskuntaa", joka oli Saksan sosiologien 16. kongressin teemana vuonna 1968.
xxx/ellauri420.html on line 445: Aurais-tu succombé sous un dernier effort Olisitko alistunut tämän anateeman lyömän yön enkelin
44