ellauri024.html on line 633: Ei ihme että monet jälkipolvet on tähän teemaan tarttuneet, niinkuin myös tohon Joosefin ja Maarian triangelidraamaan. Jumala on kolmiyhteinen, mut Maaria vaan kax. Nimi Amfitryon tarkoittaa kahta puolta ahdisteleva. Oiskohan harhautettu Alkmene antanut sen sille. Herakles tarkoittaa Heran (Juppiterin petetyn vaimon) kunnia. Alkmene tarkottaa tosi vihainen.
ellauri032.html on line 207: Richard Dawkins kehitti teekannuteemaa vielä pitemmälle kirjassaan A Devil’s Chaplain:
ellauri039.html on line 319: Saksalainen minisarja paketoi talousbuumin sukupuoliteemaan.
ellauri048.html on line 110: Tätä samaa teemaa jauhetaan taas coronan aikana ihmishirviö Lillrankin ja kukkahattutätien kesken: onko apinan elämällä hintaa, mitä saa maxaa nuori hyvä vuosi ja vanhuxen vähemmän laadukas. Mulla se oli aika tyhjentävästi käsiteltynä toisaalla. Tieysti oma elämä on mittaamattoman kallis ja toisten arvottomia. Loppu on sittn enemp vähemp empatiaa. Äijillä sitä on tunnetusti vähän, se ei ole niiden bisnestä. Äijät on darwinistisesti halpoja, sixi myös halpamaisia.
ellauri051.html on line 409: No other theme but love--knitting, enclosing, all-diffusing love. Ei muuta teemaa naisilla kuin tää rakkaus, paizi neulominen yms.
ellauri053.html on line 203: Eskin kirjaplokissa oli siis tämä merkintä: Lukenut tätä kimaltelevaa, uloshengittävää kirjaa viime viikot sukellustekniikalla, uiden hetken sen kirkkaudessa. Raikastuneena palaten arkiryskeisiin. Kinnunen avaa Haavikon kautta ja oman syvällisen ymmärrysmaailmansa kautta kielen, merkitysrakentumisen, reflektion aarrearkkuja. "Runon kieli sallii puhua myös ilman teemaa ja teesiä olematta silti mieletöntä." - Lukukokemuksen majesteetillisuutta ja lähestyttävyyttä lisää tekijän valitsema erinomainen tekniikka: joka sivulla hän lainaa Haavikkoa havainnollistaakseen näkökulmiaan ja valaisevuuksiaan. - Siinä mitassa innostuin, että äsken kävin Fredrikinkadun Nide-kirjakaupassa noutamassa Haavikon Kootut runot (864 sivua).
ellauri058.html on line 521: Blogit pyrkivät erottautumaan muista rajaamalla teemaansa hyvinkin tarkasti, kuten Vilja Päätalo tekee. Hän kirjoittaa isoisänsä Kalle Päätalon teoksista blogissaan Päätalolta Päätalolle.
ellauri062.html on line 346: Neljä ratsastajaa on mustan huumorin vahvasti sävyttämä, kielellä ja muodolla leikittelevä ”ponikirjasarja”, joka kommentoi sekä kieltä ja kirjallisuutta että yhteiskuntaa ja ihmisen olemassaoloa laajemmin. Eri tavoin hevos-teemaa varioiva sarja käyttää ”ponikirjallisuutta” enemmän tai vähemmän ironisena kehyksenä vihapuheen kaltaisten ilmiöiden käsittelylle.
ellauri071.html on line 154: Joopa joo, tollasta runebergilaista sota ja bylsintä-teemaa, joka on nuorta miestä aina kuumentanut. Luin sivun, luin 2, vereni tunsin kuumemmax. Ei toi mulla enää nappaa, jos on koskaan niin kauhiasti napannutkaan. Bylsintäpuoli kyllä, muttei toi urheuspuoli niinkään. Vaik eihän toi vänrikki Nappula nyt tässä kovin näyttävästi sotinut, yöpaita päällä kazoisnelisti suoraan vihollisten joukkoon epähuomiossa. Romanttisempi veljyeni Jönsy on suomentanut sen etevästi, mutta en nyt kehtoo kokonaan sitä tähän plagioida, muutakuin pari mehukasta kohtaa. Toi ranskalainen on sit varmaan transu nainen, tai sitten ei, kukas näistä homopettereistä selvän ottaa...
ellauri088.html on line 110: Maapallon 7 giga-apinaa jännittää penkin reunalla kun fyysikko-Aatami ja lindkvisti-Eeva kahteen pekkaan ratkaisee mustekalaristisanaa. Vaikka mustekalat ja Eeva ja kazojatkin tietää etukäteen mitä tapahtuu. Vahvaa dramaattista ironiaa. Sentimenttiosastossa ruokalistalla on jälleen kerran sairaslapsiteemaa eli Love Storya. Kaikki ovat ällistyttävän epäuskottavia. Parhaiten näyttelevät Abbott ja Costello.
ellauri151.html on line 1053: Sontimaton tutilas oli 2010-luvun tärkein kotimainen elokuva. Vasta viisikymppisenä olin valmis huomaamaan tarinan 2 ratkaisevaa teemaa.
ellauri151.html on line 1065: Rokan hahmo korostaa Tuntemattoman toista syväteemaa: kuria. Rokkaa siedetään, mutta vaientajansa hänkin kohtaa. Herra se on herrallakin. Kuri-Suomen kasvattama Vanhala on lopulta selviytyjä ja kansanvaltaisuutta edustava joukkuepelaaja. "Talis est bellum." Vitun tolvana. Bellum on neutri.
ellauri162.html on line 133: Tätä Mouchette-teemaa sietäis nuuskia vähän lisää.
ellauri182.html on line 220: Esim. enkelit mainitaan vain runojen kohdalla, mutta kyllähän niistä on proosateoxiakin, esim. Knasulla. Äitiys löytyy vain proosasta, mutta nähtiinhän siitä hiljan 1 japsuleffakin. Juu ei tähän ole luottamista enempää kuin kevätjäihin. Ja taaskin puuttuu listoilta ihan keskeisimmät teemat, nimittäin syöminen, bylsintä ja tappaminen. Edes niinkään keskeistä teemaa kuon omistaminen ei mainita. Rikos on vain leffateema, pace Dostojevski. Murhista on vaan izemurha mainittu (leffoissa).
ellauri185.html on line 522: Palataanpa tähän anarkismiteemaan. Tolstoi tuomizee jokaisen yhteiskuntajärjestyxen joka ei perustu vapaaehtoisuuteen. Eli siis jokaisen yhteiskuntajärjestyxen, alkaen ydinperheestä, mihin lapset synnytetään lupaa kysymättä ja joita vanhemmat mielin määrin mätkivät milloin toistensa mätkinnältä joutavat.
ellauri277.html on line 354: Bahait uskovat, että heidän uskontonsa on kaikkien maailman uskontojen täyttymys. Jumala on monoteistinen ja sillä on testikkelit, ja hän on ilmaissut itseään eri sanansaattajien välityksellä. Bahai-uskon kolme keskeisintä ydinteemaa ovat Jumalan, uskontojen ja ihmiskunnan ykseys.
ellauri282.html on line 457: Huhtikuussa 1966 Merton joutui leikkaukseen heikentävän selkäkivun hoitamiseksi. Toipuessaan Louisvillen sairaalassa hän rakastui vaikeasti Margie Smithiin, hänen hoitoonsa määrättyyn sairaanhoitajaopiskelijaan. (Hän kutsui häntä päiväkirjassaan nimellä "M.") Hän kirjoitti hänelle runoja ja pohdiskeli suhdetta "Juhannuspäiväkirjassa M." Merton kamppaili pitääkseen lupauksensa samalla kun hän oli syvästi rakastunut. Ei tiedetä, "viimeistelikö" hän koskaan suhdetta. Vizi varmaan "viimeisteli!" Mertonin päiväkirjan Kuudes osa, Learning to Love: Exploring Solitude and Freedom aiheutti pienen kohun, kun päiväkirjamerkinnät paljastivat Mertonin "suhteen" nuoren sairaanhoitajan kaa vuonna 1966. Nainen, joka tunnistettiin vain "M":ksi, oli Mertonin syvän intohimon kohde: "En ole koskaan nähnyt niin paljon yksinkertaista, spontaania, täydellistä rakkautta", hän kirjoitti, vaikka ei kuvaillutkaan heidän suhdettaan seksuaalisilla termeillä. Tämän hyvin inhimillisen rakkauden ansiosta Merton sai uuden ymmärryksen mystisestä rakkaudesta. As Burton-Christie sanoo: "Hän tuli huomaamaan, että kokemus siitä, että hän on" rapt "ekstaattisessa rakkaudessa voi tapahtua, ei vain yksityisenä, hengellisenä kokemuksena, jonka Jumala ja hän itse jakavat, vaan myös fyysinen, läheinen suhde rakastajattaren kanssa." Mertonin rakkausrunot, joku ymmärtäväinen Burton-Christie toteaa, ovat täynnä tarvitsevuuden teemaa ja haavoittuminen, että alttius rakkaudelle on inhimillinen tila, jota edes munkit eivät saa kieltää. Tämä nuori sairaanhoitaja herätti Mertonissa tietoisuuden siitä, että hän oli katkaissut itsensä elämästä uskonnollisen varmuuden ja dogman muurien taaxe. Hänellä oli turvaa, mutta ei viisautta eikä elämää. Get a life! Ne muutamat kuukaudet, jolloin he näkivät toisensa, tekivät munkista haavoittuvan monille ihmisille tuttuun läjään tunteita, kiusauksia ja psyykkisiä haavoja, mutta juuri tässä kaaoksessa hän koki "Rakkauden maailman" parantavan ja uudistavan voiman. Mitä vetoa että "viimeisteli!" Olihan se poikasena ollut kova panomies.
ellauri288.html on line 274: ”Sofi Oksasen häiritsevä, mukaansatempaava romaani Purge. ..on järkytys. Vuonna 1992 sijoittuva Purge sijoittuu vuodelle 1992, kun Berliinin muurin purkamisen turmeltumaton iloinen optimismi on vain kolme vuotta, ja Purge jatkaa sumutusta osoittaakseen, kuinka vuosikymmeniä kestänyt mustamaalaus vääntää entisen Neuvostoliiton ihanneyhteiskunnasta rikollisuuden ja julmuuden leimaaman yhteiskunnan. Oksanen käsittelee tätä laajempaa teemaa tiukassa, epäsovinnaisessa rikosromaanissa, jota välittävät kauhistuttavat hiljaisuudet, häpeälliset paljastukset ja vastenmieliset läheisyydet (mm. runkun popsinta). Korvaamalla historian fiktiolla (kuin veroilmoituxessa henkilökohtaisella tasolla), Oksanen… tekee pelkän selviytymisen kustannukset sairaan käsin kosketeltavaksi… Sekä noirin että satujen herättäminen Purgessa on koukuttavaa luettavaa.” NPR, Yhdysvallat
ellauri288.html on line 497: Dawkinsin mukaan tätä rupikonnateemaa pohtivat etenkin teologit, jotka unohtavat, että "Luonnossa on mittaamaton määrä kärsimystä. Sinä aikana kun kirjoitan tämän lauseen, tuhannet eläimet joutuvat elävinä muiden eläinten suihin, tuhannet pakenevat henkensä edestä ja ulisevat pelosta, monet tekevät hidasta kuolemaa loisten riuduttamina ja tuhannet mitä erilaisimpien lajien yksilöt nääntyvät nälkään, janoon ja tauteihin." Ja hän tiivistää tämän seuraavasti: "Näin sen pitää ollakin. Jos elinmahdollisuuksia olisi yltäkylläisesti, eliöiden määrä kasvaisi automaattisesti niin suureksi, että edessä olisivat kuitenkin nälkä, puute ja kurjuus." (Viesti miljardien vuosien takaa. WSOY 1985. suom. Risto Varteva. s. 133)
ellauri294.html on line 708: Russell Herman Conwell (15. helmikuuta 1843 – 6. joulukuuta 1925) oli yhdysvaltalainen baptistiministeri, motivoiva puhuja, hyväntekijä, kirjailija, lakimies ja kirjailija. Hänet muistetaan parhaiten Philadelphian Temple Universityn perustajana ja ensimmäisenä presidenttinä, baptistitemppelin pastorina ja inspiroivasta Bald Beaver-luennostaan ​​"Acres of Diamonds". Teoksen keskeinen ajatus on, että mahdollisuutta, saavutusta tai onnea ei tarvitse etsiä muualta kuin Paulo Coelhon tyhmä alkemisti; resurssit kaiken hyvän saavuttamiseen ovat läsnä omassa yhteisössä. Tämän teeman on kehittänyt johdanto-anekdootti, jonka Conwell on luotottanut arabioppaalle, miehestä, joka halusi löytää timantteja niin kovasti, että myi omaisuutensa ja lähti turhaan etsimään niitä. Kotinsa uusi omistaja havaitsi, että rikas timanttikaivos sijaitsi juuri tuolla kiinteistöllä. Conwell käsittelee teemaa esimerkkien avulla menestyksestä, neroudesta, palvelusta tai muista hyveistä, jotka koskevat tavallisia amerikkalaisia, jotka ovat hänen yleisönsä nykyaikana: "kannattaa kaivaa omalla takapihallasi!"
ellauri299.html on line 68: Stephen King näki The Dark Tower -sarjan ensimmäisenä aivan surkeana luonnoksena, alun perin aikoen kirjoittaa sen uudelleen. Kuitenkin tarkistettuaan Gunslingerin "hän yrittää päättää, kuinka paljon hän voi kirjoittaa uudelleen". Ei paska leipomalla parane, se varmaan joutui toteemaan.
ellauri310.html on line 91: Sävymaailmaltaan terassi huokuu köyhän kalastajakylän teemaan sopivaa tunnelmaa.
ellauri315.html on line 176: Ihmisellä olisi hyvä olla, jos hänellä olisi Jumalan voimat. Mutta se tekisi elämämme onnettomaxi. Olin pitkään UT:n ja muistivihon parissa enkä saanut aikaan enempää kuin yllä olevan. Olin vain ja piirtelin viisitähtisiä. Pentagrammeja. Ellet löydä Raamatusta sopivaa teemaa, käytä katkelmametodia. Peukalovärssyjä.
ellauri340.html on line 112: 1960-luvulla Lasch tunnustautui sosialistiksi, 1970-luvulla hän kuitenkin paheksui vasemmiston uskoa ”edistykseen”- teemaa, joka onkin aivan potaskaa, pelkkää kuraa. Tässä vaiheessa Laschille alkoi muotoutua hänelle tunnusomainen yhteiskuntakritiikin tyyli: synteesi freudilaisesta ja sosiaalikonservatiivisesta ajattelusta, joka pysyi erittäin epäluuloisena kapitalismia ja sen vaikutukseen perinteisiä instituutioita kohtaan. Jopa puhtaasti historiallisissakin kirjoissaan hän kritisoi terävästi niin sanottujen "radikaalien" tavoitteita, jotka edustivat pelkästään ahneen kapitalistisen eetoksen äärimmäisiä muotoja. Jep, hyvä Lasch!
ellauri349.html on line 103: Alain de Botton (s. 20. joulukuuta 1969 Zürich) on sveitsiläis-brittiläinen kirjailija ja yrittäjä. Hän muutti perheensä mukana Englantiin kahdeksanvuotiaana ja asuu nykyään Lontoossa. Alain de Botton opiskeli historiaa Cambridgen yliopistossa Gonville and Caius Collegessa 1988–1991, josta hän valmistui parhain arvosanoin. Hän on tunnettu kirjoistaan, joiden teemaa on luonnehdittu ”arkipäivän filosofiaksi”.
ellauri349.html on line 833: Heidi Liehun puppugeneraattori suoltaa metaforia sujuvasti, ja hän haluaa elää joka hetkessä niin täydesti, että sanoo juopuvansa hiekkakäytävistä ja lyhtypylväistä. Kuoleman teemaa hän käsittelee yhtä herkkätuntoisesti ja ulkokohtaisesti kuin kaikki nuoret runoilijat kautta aikojen. Oi-interjektiosta on tullut pöhkö maneeri.
ellauri351.html on line 71: Tämä on E!F!K! izehoitotrilogian kolmas osa, jonka aiheena on K! eli mixi pitää pitää vihaa ja tehdä rumihia. Tärkeintä on olla sinnikäs ja toiveikas. Paavon kirjoitustekniikka muistuttaa yxinäisen koiran haukuntaa jossain erämaapihassa: tasaista ja eleetöntä, mutta vailla loppua. Paavo siteeraa miljoonaa eri lähdettä, lainaa kultakin yhden kontekstista irroitetun töräyxen, ja rakentaa niistä 6000 palan palapeliä tai leegopöllöä. Välillä aina palataan perusteemaan, joka on, että vaikka viha on usein perusteltua ja ymmärrettävää, useinkaan se ei ole sitä, vaan jotain skizoa. Se Paavossa on sentään hyvä että se haukkuu hanakasti tietokonepelejä ja väkivaltaviihdettä eikä sanallisesti säästä edes kapitalistiroistoja.
ellauri352.html on line 692: Sisällissotaan (kahdeksan sivua), osterien ruoppausliiketoimintaan ja 1900-luvulle – joka on pelkistetty kolmeen omituisen valikoivaan vinjettiin: Paxmore, joka pelasti 40 000 juutalaista Hitleriltä, ​​erottelutaistelu ja. . . Watergate, jossa toinen Paxmore teki itsemurhan Valkoisessa talossa. Siis fiktiona – kauttaaltaan pinnallinen ja luonnosmainen, ilman teemaa (paitsi "Se on mennyt. Kaikki on mennyt"), joka yhdistää tai rikastaa melodramaattisia jaksoja. Myöskään kaikki Michenerin sulatettu tutkimus ei tuota kivuttomia faktajuhlia: paljon lukee kuin yläkoulun tekstiä ("Kolme syytä tähän"); muun muassa Henry Clayn ja Geon vierailevat esiintymiset. Washington ("Sinun sopimus, kenraali") vaikuttaa typerältä; ja dialektiset keskustelut uskonnosta ja orjuudesta ovat tylsiä. Mutta sellaisissa asioissa kuin laivanrakennus, osterointi, ankanmetsästys, Jimmy-sininen rapu ("se herkullinen äyriäinen") ja Onk-tai hanhi, Michener on suuri käsityön ja tieteen popularisoija. Tämä merkittävä lahja yhdessä valtavan Michener-vaikutuksen kanssa lähettää varmasti miljoonat lukijat sukeltamaan miljoonan lempeästi luettavalle sivulle tylsää historiaa ja kaavafiktiota.
ellauri353.html on line 377: Mishkasta tehdyn teatterikappaleen "Auringonlasku" arvostelut Odessassa olivat ristiriitaisia. Jotkut kriitikot ylistivät näytelmän "voimakasta porvaristonvastaisuutta". ja sen mielenkiintoisuutta", "isät ja pojat" -teemaa. Mutta erityisesti Moskovassa kriitikot kokivat, että näytelmän asenne porvaristoon oli ristiriitainen ja heikko. Auringonlasku suljettiin ja poistettiin Moskovan taideteatterin ohjelmistosta.
ellauri392.html on line 264: Ymmärrän, että tämän johdannon sävy saattaa kuulostaa hieman oudolta ja jopa kiihottavalta, mutta kirjoitan Israelin ja Hamasin välisen sodan 22. päivänä  ja olen hyvin tosissani. Juuri nyt sotaa käydään Gazassa ja Israelissa; se tapahtuu myös Libanonissa ja Syyriassa ja Länsirannalla. Nämä maantieteelliset paikat ovat rakkaita suurelle osalle maailman väestöstä, koska ne ovat juutalaisuuden ja kristinuskon syntypaikka ja niillä on suuri merkitys islamille. Tämän maan voidaan sanoa kuuluvan "vanhemman" teemaamme. Ja on äärimmäisen vaikeaa – toisinaan melkein sietämätöntä – kohdata toisensa sodan aikana ja muistaa yhteinen perusinhimillisyys. Lämmin pyssy handussa vanhemmilla ja piscuiset paiscattuina ciwiin.
ellauri398.html on line 479: Mies; arvot, roolit ja tunteet. Esimerkiksi mies menee Bilteemaan ja ostaa jonkin
ellauri402.html on line 429: Akateemikko Elizabeth Signorotti väittää, että Dracula on vastaus Sheridan Le Fanun Carmillan ( 1872 ) lesbovampyyrille, mikä "korjaa" sen painotuksen naisten haluun. Seksuaalisuus ja viettely ovat romaanin kaksi eniten keskusteltua teemaa, varsinkin kun se liittyy englantilaisen naiseuden turmeltumiseen. Nykyaikaiset kriittiset kirjoitukset vampyrismista tunnustavat laajasti sen yhteyden seksiin ja seksuaalisuuteen. Bram Stoker itse oli mahdollisesti homoseksuaali; Talia Schaffer viittaa voimakkaasti homoeroottisiin kirjeisiin, jotka hän on lähettänyt amerikkalaiselle runoilijalle Walt Whitmanille. Stoker aloitti romaanin kirjoittamisen kuukausi sen jälkeen, kun hänen ystävänsä Oscar Wilde oli vangittu homoseksuaalisuudesta.
ellauri421.html on line 109: Vuonna 1992 tehdyn haastattelun mukaan alkuperäinen idea tätä teemaa käsittelevästä romaanista syntyi, kun Fuentes tapasi Ambrose Biercen teini-iässä. Hän kommentoi, että "Tämän romaanin aloitti ihailuni [Bierceä] ja hänen Tales of Soldiers and Civiliansia kohtaan. Minua kiehtoi ajatus miehestä, joka taisteli Yhdysvaltain sisällissodassa ja kuoli Meksikon sisällissodassa." Mitähän kiehtovaa siinäkin muka oli. Sehän oli kuin Lauri Törni.
ellauri445.html on line 431: Kosketellaanpa vielä rikasta ja monimutkaista teemaa: "Albert Camus ja naiset". Siellä on tietenkin hänen vaimonsa Francine Faure, mutta myös hänen kuuluisat rakastajattarensa, kuten näyttelijät Catherine Sellers ja Maria Casarès. Ei pie unohtaa myös muita naisia, mukaan lukien sen, jolla oli luultavasti tärkein rooli: äitinsä, ja kaikki naishahmot romaaneissaan. Kirjailija oli yhtä lailla tuskallinen kuin kapinallinenkin mies. Kunnianosoitusten ja vaatimattoman taustansa, oikeudenmukaisuuden ja äitinsä, lapsuutensa Ranskan Algerian ja siirtomaa-vastaisuutensa välillä hän ei koskaan lakannut olemasta ristiriidassa itsensä kanssa.
xxx/ellauri027.html on line 245: Lukenut tätä kimaltelevaa, uloshengittävää kirjaa viime viikkot sukellustekniikalla, uiden hetken sen kirkkaudessa. Raikastuneena palaten arkiryskeisiin. Kinnunen avaa Haavikon kautta ja oman syvällisen ymmärrysmaailmansa kautta kielen, merkitysrakentumisen, reflektion aarrearkkuja. "Runon kieli sallii puhua myös ilman teemaa ja teesiä olematta silti mieletöntä." - Lukukokemuksen majesteetillisuutta ja lähestyttävyyttä lisää tekijän valitsema erinomainen tekniikka: joka sivulla hän lainaa Haavikkoa havainnollistaakseen näkökulmiaan ja valaisevuuksiaan. - Siinä mitassa innostuin, että äsken kävin Fredrikinkadun Nide-kirjakaupassa noutamassa Haavikon Kootut runot (864 sivua). [Vitut "noutamassa", ostamalla sileillä seteleillä. Niitä piisaa. Oivallus ja nide.]
xxx/ellauri044.html on line 400: Narkissoksen ja Kultasuun voidaan tulkita edustavan myös saman henkilön kahta eri puolta, ja näiden persoonallisuuksien rinnakkaiseloa. Täten kirja käsittelee myös ihmisen omassa mielessä olevia ristiriitaisuuksia. Tätä persoonallisuuksien rauhanomaisen rinnakkaiselon teemaa Hesse on laajentanut ja tarkentanut kirjassaan Arosusi.
xxx/ellauri113.html on line 110: Determinismi on eri asia kuin ennustettavuus, on jo moneen kertaan hoettu, ja sen toteaa myös Tapani. Mitä iloa ja toisaalta haittaakaan on determinismistä, jos siitä ei seuraa ennustettavuutta? Ei mitään. Rikos ja rangaistus-teemaan sillä ei liioin ole mitään annettavaa. Eikä kvanttifysiikallakaan. Lähes 100% todennäköisyys on lähes yhtä hyvä asia kuin tosiasia, toisaalta sattuma ei ole mikään ihme, jollei se vedä systemaattisesti kotiinpäin. So what's the problem Stephen?
xxx/ellauri121.html on line 70: - jossa ei enää puhuta ihmettelystä, vaan pikemminkin toleranssista. Koitettava ymmärtää kaikenlaisten omituisten otusten kazomuxia. Kuha ne puhuu suomea ja sanoo kiitos antexi ja ole hyva sekä moimoi, paivva ja nakemin. Päiväkotiväen tehtävänä on johtaa lasten suvaizevaista keskustelua toisten tavoista. V 2016 normista on kadonnut sana kazomus. Se on upotettu teemaan "Minä ja meidän yhteisömme". Tää on avoimempaa peliä, kysehän ei ole omastatunnosta vaan yhteistunnosta. Mä ja mun tiimi.
xxx/ellauri130.html on line 35: Tavujaon lisäksi haikulle on ominaista "leikkaus" (kiru), millä tarkoitetaan kahden poikkeavan ajatuksen tai mielikuvan esittämistä. Mielikuvat erottaa toisistaan kireji, leikkaussana, joka esittää esimerkiksi hämmästystä tai huudahdusta. Haikun luontoteemaa korostaa yleensä kigo, eli haikun johonkin vuodenaikaan sitova sana. Kigoja ovat esimerkiksi kirsikankukat (sakura, kevät), sadekausi (tsuyu, kesä), hyönteiset (mushi, syksy) ja pudonneet lehdet (ochiba, talvi).
xxx/ellauri179.html on line 63: Hemingway alkoi kirjoittaa ensimmäistä romaaniaan, Ja aurinko nousee, ollessaan 25-vuotiaana Pariisissa lehtimiehenä. Aiemmin Hemingway oli kirjoittanut pitkiä novelleja. Hän sai 250-sivuisen käsikirjoituksen valmiiksi 21. syyskuuta 1925. Alun perin Hemingway ajatteli antaa kirjalle nimeksi Ford Fiesta, muttei kuitenkaan halunnut vierasperäistä nimeä. Myös kirjan teemaan liittyvä Kadotettu sukupolvi oli nimiehdotuksena mielessä, mutta lopulta Hemingway otti Saarnaajan kirjasta lainatun nimen, Ja aurinko nousee. Hemingwayllä oli vaikeuksia saada kustantaja kiinnostumaan käsikirjoituksesta. Hän veti käsikirjoituksensa korjattavaksi ja poisti siitä 15 ensimmäistä sivua, päähenkilöiden elämäkerrat. Kustantaja Maxwell Perkins oli lopulta erittäin vakuuttunut romaanista. Hemingway osti kirjan vaimolleen Hadley Richardsonille. Kirja myi hyvin esikoisteokseksi ja siitä otettiin toinen painos jo kahden kuukauden kuluttua julkaisusta.
xxx/ellauri209.html on line 65: Alivaltiosihteerin kaikkien aikojen ensimmäinen kolmas kirja Nuoret viralliset miehet jatkaa siitä, mihin Huippuvirallinen kirja jäi. Alivaltiosihteeri on juuri saapunut Iijoesta Tammerkoskeen ja nikkaroi itselleen pitkät kalsarit ikkunatiivisteteipistä 50-luvun Tampereella. Tähän teemaan palaan kun ehdin Paavo Rintalan teoxeen Rikas ja köyhä. Se on romaani nuoren miehen vaiheista 50-luvun alun Suomessa. Kai Laitinen Helsingin Sanomissa arveli että se voi herättää pahennusta.
xxx/ellauri224.html on line 307: "Notes from Underground" -elokuvan anonyymi päähenkilö oli ristiriitojen sotku, "vapaa" ihminen, joka tuskin pystyi toimimaan yhteiskunnassa. Jos jätettäisiin seuraamaan hänen "rationaalista omaa etuaan", seurauksena olisi kaaos, ei utopia. Dostojevski jatkoi teemaa " Rikos ja rangaistus ", ensimmäisessä hänen suurista romaaneistaan, jossa miehen julman rationaaliset suunnitelmat murhata vanha nainen rahan vuoksi menevät pahasti pieleen.
xxx/ellauri237.html on line 258: Wasenius edusti niitä helsinkiläisiä suurkauppiaita, jotka avioliittojen, liikesuhteiden ja yhteisten kulttuuririentojen myötä sulautuivat kaupungin säätyläispiireihin. Wasenius rohkaisi poikiaan yliopisto-opintoihin ja ahtaiden ammattikunta- ja säätyrajojen ylittämiseen sekä tyttäriään luomaan seurustelusuhteita kaupungin aatelisperheisiin. Pyrkimystä säätyrajojen ylittämiseen konkretisoi huomattava stipendi, jonka hän lahjoitti 1840 yliopistolle kauppiaaksi aikovien opiskelijoiden opintoihin. Symbolisempi ilmaus samasta pyrkimyksestä oli Waseniuksen lasten vahva panos ensimmäisessä kotimaisin voimin tehdyssä oopperassa. Harrastajavoimin 1852 esitetyssä Fredrik Paciuksen Kaarle-kuninkaan metsästyksessä kaksi Waseniuksen lapsista lauloi pääosissa ja kolmas kuorossa. Ooppera käsitteli vertauskuvallisessa mielessä Topeliuksen (ja Waseniuksen) mieliteemaa: vanhan hierarkioihin kiinnittyneen aristokratian sekä uuden dynaamisen porvariston vastakkainasettelua. Wasenius ehti nähdä uuden oopperan ensiesitykset juuri ennen kuolemaansa. Viimeiseksi lahjoitukseksi jäi ensi-illan jälkeen perustettu rahasto uuden teatteritalon pystyttämistä varten.
xxx/ellauri281.html on line 514: Lopuilla 1960- ja 1970-luvuilla Miller loi tuskin mitään, mikä olisi verrattavissa aikaisempiin mestariteoksiinsa. Näinä vuosina häntä kiinnosti alun perin holokaustin syyllisyyden teema eli hän siirtyi sosiaalisista draamoista komedioihin (joista menestynein oli vuonna 1968 lavastettu Hinta). Miller pysyi kuitenkin erittäin suosittuna ja oli aktiivinen julkisessa elämässä. Erityisesti hän oli kansainvälisen PEN-klubin ensimmäinen presidentti Yhdysvalloissa, joka toimi tässä virassa vuosina 1965–1969, ja vuonna 1968 hän johti valtuuskuntaa Pariisiin vaatimassa De Gaullelta Vietnamin sodan lopettamista. 1990-luvun alussa Arttu perkele palasi oxennuxelle eli menestyksen hinnan teemaan näytelmässä Viimeinen jenkkipurkka. Siitä ei enää paljon hintaa lohjennut. Miller kuoli akuuttiin vajaatoimintaan.
xxx/ellauri291.html on line 358: Varmaan toi vikan säkeistön orjameemi ei oikein nazannut päivän teemaan. Nyttemmin lauletaan usein "eläkäämme" mieluummin kuin "kuolkaamme", se tuntuu jotenkin positiivisemmalta.
xxx/ellauri292.html on line 578: Paavalin vasta päästyä saarnassa hyvään vauhtiin ja alkaessa keinua kantapäiltä varpaille ehdittyään lunastusteemaan ateenalaiset katkaisivat puheen lyhyeen sanoen: jatka kernaasti joskus toiste. Patu lähti hotelliin kallella kypärin.
xxx/ellauri298.html on line 631: Joseph Campbell (26. maaliskuuta 1904 – 30. lokakuuta 1987) oli yhdysvaltalainen professori ja kirjailija, joka tunnetaan parhaiten työstään mytologian ja vertailevan uskontotieteen alueilla. Ei pie sekoittaa samannimiseen irkkurunoilijaan. Campbellin tunnetuin kirja Sankarin tuhannet kasvot (The Hero With a Thousand Faces, 1949, suomennettu 1990) käsittelee eri kulttuureissa toistuvaa sankarin matkan teemaa, ns. hiihtokenkämyyttiä. Hänen neliosainen teossarjansa The Masks of God käsittelee mytologiaa eri puolilla maailmaa. Campbell työskenteli Bill Moyersin kanssa tehdessään PBS:n sarjaa The Power of Myth. He myös julkaisivat sarjaan pohjautuneen samannimisen kirjan.
xxx/ellauri354.html on line 67: Hän opiskeli Bogotán yliopistossa ja työskenteli myöhemmin toimittajana kolumbialaisessa El Espectadorissa sekä ulkomaisena kirjeenvaihtajana Roomassa, Pariisissa, Barcelonassa, Caracasissa ja New Yorkissa. Hän kirjoitti monia arvostettuja tietokirjoja ja novelleja, mutta tunnetaan parhaiten romaaneistaan, kuten Sata vuotta yksinäisyyttä (1967) ja Love in the Time of Cholera (1985). Hänen teoksensa ovat saavuttaneet merkittävää kriitikoiden suosiota ja laajaa kaupallista menestystä, erityisesti maagiseksi realismiksi leimatun kirjallisuuden popularisoinnissa, joka käyttää maagisia elementtejä ja tapahtumia todellisten kokemusten selittämiseen. Jotkut hänen teoksistaan sijoittuvat kuvitteelliseen kylään nimeltä Macondo, ja suurin osa niistä ilmaisee yksinäisyyden teemaa.
48