ellauri003.html on line 803: En elämältä odota kuin tasapeliä.

ellauri024.html on line 674: Kyllähän mäkin ylennän izeäni kuin Arska panemalla muita halvalla, ainaskin suhteellisuusteoriassa. Pääsenxmä joholle on vähemmän ilmeistä, mut mulle yleensä riittääkin tasapeli. Se on jo puoli voittoa. Traagisia ollaan kaikki, ja koomisia, enemp vähemp.
ellauri049.html on line 1042: Pekka Tarkka ilmaisi lievän pettymyksen siitä, että kahden edeltävän tutkijan, Matti Klingen ja Johan Wreden, välisestä ottelusta tulee tarkastelussani nahkapäätös, tasapeli. Nybergin sitaatissa Wreden käsi nousee oikeutetusti. Hän ymmärtää enemmän runoutta, Klinge laajemmin historiaa ja politiikkaa. Molempien kirjat innoittivat omaa työtäni suuresti.
ellauri093.html on line 589: Agnostikko astmaatikko sak samma, ei siitä saa saikkua. Agnostikko on wannabe ateisti joka pelkää että sittenkin voi loppupeleissä pilvestä iso nyrkki tunnottoman päähän kumahtaa (YUP). Turhaan jarruttelee agnostikko, ezii verukkeita astmaatikko, who is not for us is against us, varoittelee aidalla istujia Jeesus ja Jehova. Nollasummapeliä ilman tasapeliä ja pattia.
ellauri351.html on line 434: Kateus ja kostonhimo ("uhriutuminen") ovat tasa-arvopurkimyxiä. Tasoihin on päästävä, mieluusti toisen kustannuxella. "Kateus ja oikeudenmukaisuus eroavat siinä että kateellinen ei tyydy osaansa. Oikeudenmukaisuutta ezivä tyytyy kun kukin saa oman osansa. Vanhurskas ei ezi luovaa tuhoa vaan tasapuolisuutta." Oma osa, tasapuolisuus, se nyt sama vai eri asia kuin tasapeli? Aristoteleen mukaan vahvemmalle kuuluu enemmän, se on oikeudenmukaista. Ei ole muuta oikeutta kuin vahvemman oikeus. Ajattele asiaa myös vähän meidänkin kannaltamme.
xxx/ellauri044.html on line 1350: Puolison kanssa voi tulla tasapeli, koska panoxena

xxx/ellauri259.html on line 52: Aristoteleen määritelmän mukaan vapaus on sitä että voi tehdä mitä tahtoo. Dostojevskistä se on valtaa ja yxinoloa. Vapaudesta tulee ongelma kun on monta pelaajaa, jotka tahtovat eri lopputulemia, eli peli on nollasummapeli tai ainakin kompetitiivinen. Silloin kaikki eivät voi olla vapaita yhtä aikaa, vaan vapaita on ne joilla on voittava strategia, tai ainakin vapaampia ne jonka optimistrategia on optimimpi kuin kilpaveikkojen. Siten vapaus liittyy varsinkin länkkärien folkloressa kiinteästi väkivaltaan, kärhämiin, vapaussotiin sekä voitokkuuteen niissä. Erimielisyydet koskevat yleensä jotain resurssia josta on paikallinen pula. Kaikki eivät voi saada samaa eksklusiivisesti, mistä syntyy kärhämä. Ongelma herää kun joku kilpaveikko lähtee keulimaan, ja se ratkeaa kun meikämannet saavuttaa vapauden pistämällä "sortajille" turpiin. Vaikka tulisi tasapeli taikka pattitilanne, ei sillä vielä ole vapaus taattu, sillä silloin ehkä kumpikaan osapuoli ei pääse tekemään justiinsa sitä mitä tahtoo. Tää on varmaan se Yrjön tarkoittama vapauden ongelma. Tai sitten sillä on mielessä on se vapaus vastaan vastuu höpötys, jossa kärhämä on keskus- ja keskijohdon välillä. Keskijohto on suhteellisen vapaa höykyttämään laahusta, mutta se ei riitä, koska keskusjohto pääsee vielä käskyttämään keskijohtoa ja laittamaan sen vapaudelle jotain rajoja. Tää on voinut olla Leinon aikaisen herrasväen pelitilanne. Tätä vapauden lajia kuzumme izenäisyydexi.
xxx/ellauri292.html on line 554: Ateenalaiset tämän kuultuaan nauroivat niin makeasti ettei valinnasta tullut mitään. Isät kättelivät toisiaan ja sopivat tasapelistä.
8