Sitäpaizi kaikki maallikot ei joudu helkkariin, eikä mun tarvizisi olla kuin... esim... lingvisti tai filosofi. Mulla olisi kaislapallo, aina tabletteja käsillä, nuoria miehiä ympärillä, ja ovessa roikkuisi logona laakeriseppele.
Varmasti ei ole ketään jolla on näin paljon ressiä! Helläsydämisiä on vähemmän. Mulle ei tuoda enää mitään. Mun palttoo on nyölääntynyt. Mulla ei ole sandaaleja, ei edes puurokuppia! - sillä mä annoin köyhille sukulaisille kaikki rahani, jättämättä oboliakaan. Jotta saisin edes välttämättömiä työkaluja, tarvizisin vähän fyrkkaa. Oi, ei paljoa! Pikku summa vaan! Bussiraha kotia. Osaan pihistellä.
ellauri102.html on line 238: Vähän sellasta izesensuuria niin kuin rähmälläänolon ajan Suomessa. Sitähän mäkin harrastan vaikkei tarvizisi, ei kukaan muutenkaan lue mun penseitä. Eikä tarviikkaan, painu vittuun vaan.
ellauri142.html on line 674: On se pelottavaa älyttömistä luontokappaleistakin, vaikkei ne ehkä osaa edes kuvitella MIKÄ niitä listimisen jälkeen odottaa. (Enimmäxeen ruokalautanen.) Ei se tarpeellista olekaan: Darwin on sen hyvin hoidellut, että kaikki pikku mönkiäiset joilla on edes pelkkä tikapuuhermosto, koittaa kiemurrella pakoon hengenhädässä jos joku peto uhkaa niiden henkeä. Elämisen halu on elukoihin sisäänrakennettu, ja kuolemanpelko on vaan lantin toinen puoli. Nää torvet inkkarit (eikä vaan ne, vaan stoalaiset, kristilliset mystikot, ja monet monet muut samanhenkiset) koittaa torveta, eze halu pitäis niistä tyystin irti kitkeä, sitten ei enää tarvizisi itkeä. Ehkä ei, mutta eipä siitä elämästäkään jää paljon jälelle. Elämätön elämä, puhumaton pää. Valize siitä. Onko tää nyt tässä, vai jatkuuko se jossain muualla. Väittäisimpä että ensinmainittu on nollahypoteesi.
ellauri162.html on line 282: Jos sen voisi tehdä uusintana, varottaisin heitä äärimmäisestä keveydestä, jolla he heittäytyvät kaltaiseni pahan ranskalaisen päähän, ja kun kerran olisin päässyt asiaan, ettei minun tarvitsisi palata siihen, ettei tarvizisi enää löytää itseäni siitä tilanteesta, että minun on kieltäydyttävä näin houkuttelevista suosionosoituxista, mikä välttämättä aiheuttaa minulle suurta tuskaa, pyytäisin heitä työntämään kunnialegioonansa sinne missä aurinko ei paista, samoin kuin heidän elysialaiset nautintonsa.
ellauri226.html on line 160: P.S. Eikä siinä vielä kaikki! Hoblan savolaisvahvistus Erja Alajärvi ehdottaa, että suomenkielisten ei enää tarvizisi yrittääkään koulussa oppia pakkoruåzia. Ruåzista ei enää annettaisi arvosanoja, tunnit olis pelkkää suolausta jossa heitellään lennokkeja, tehdään Trump-ilmeitä open selän takana ja näpytellään luureja. Vittu kannattiko ottaa toimituxeen tollasta viidettä kolonnaa? Eihän se ole edes indogermaani, vaan ihan tavallinen mongoloidi Itä-Suomesta.
ellauri341.html on line 136: Tietty ongelma on Markuxella izelläänkin, kun kahdapuoltoa on harjoitettava kuin yleissemanttinen professori Hayakawa ettei lukijakunnan tarvizisi suuttua.
ellauri341.html on line 318: No kriittisempi kazoja voisi kyllä väittää että nää koittaa vääntää arabeista täysin länsimaisia. Kavereille tulee selkeästi plussaa epäarabimaisesta anglosaxisesta käytöxestä. Ehkä ei tarvizisi olla ihan niin osoitteleva.
ellauri386.html on line 194: Joseph Frankin mukaan inkvisiittorin hahmon prototyyppi löytyy Schillerin Don Carloksesta: "Näytelmässä on sama perustelu pahuuden olemassaololle maailmassa, sama vastaus teodikian ongelmaan, eli Dostojevskin legendan sydän." Wait! wait! tekee mieli huutaa kuin Adrian Monk, selitäppä tarkemmin! Mikä se perustelu siis tässä oli? Eikai taas toi valintamyymälä-tematiikka? Eli ettei voi vapaasti valita hyvän ja pahan väliltä jos kaikki on vain hyvää? Mitä vittua? Mixi tarvizisi silloin valita? Mitä intrinsistä kivaa on valizemisessa? Onxe joku mezästäjä-keräilijän perustarve? Sitäpaizi mikä vapaus se nyt on jos väärästä valinnasta tulee heti näpeille? On vapaus valita vain K-kauppiaan osoittamasta laarista, muuten tulee sähköiskuja. Sori ei tää kyllä pelitä.
ellauri390.html on line 666: Pohjois-Korea lennättää rajan yli kakkaa Etelä-Koreaan ilmapalloilla. Etelä Korea nimittää sitä mauttomaxi. Kunpa Venäjäjä ja Ukraina käyttäisivät samaa taktiikkaa! Ei tarvizisi kotkien tehdä suurta kierrosta Ukrainan ympäri. Toisaalta munkkikorppikotkille ei olisi niin paljon hyvää syötävää rojollaan malorusskoje poljella.
ellauri403.html on line 431:
xxx/ellauri091.html on line 208: Maailmanliitto oli perustettu Vadstenan linnassa, joka sentään ennen kuului Carlsonien suvulle. Siis Vaasojen. Siellä oli 12 suomalaistakin ollut läsnä, ihankuin viimeisellä aterialla. Meidät oli käsketty (niinkuin Lean voimisteluryhmä) rukoilemaan odotettujen vieraiden ja heidän kokoustensa puolesta, ettei heidän ize tarvizisi vaivaantua. Vielä viimeisexi aamulla polvistuimme herran kirjoituspöydän alle. Olen muistiin kirjoittanut, että yhdessolomme siellä oli pienestä ahdingosta huolimatta "valiohetki", erityisen harras. "Tuntui selvästi että herran henki oli läsnä ja kulki voimakkaana tuulahduxena läpi kokoontuneitten joukon." No ense ollut minä ainakaan, ehkä Tuulikki. Vaikka se kyllä kielteli, senkin Pietari.
xxx/ellauri103.html on line 642: Tämän osti nahkoineen karvoineen vielä yxi Naimia huomattavasti ärrsyttävävämpi jenkkiämmyrkäinen, Jaakko Hintikan kotkan näköinenkin haahka nimeltä Debora L Spar. Barnardin tyttökoulun rehtori (Lionel Drivel oli sen oppilas) ja Harvardin liikekirjeopiston professori, selkeästi Naimista vielä koilliseen GAL-TAN asteikolla. Se kirjoitti myös kirjan (nimeltä Wonder Women) jossa sanotaan, että feministien olisi jo aika nostaa kaasujalkaa, kerta tasa-arvo miesten kanssa on jo saavutettu (siis mä oon saavuttanut sen ja mennyt joholle, mulla on löpsy vanha mies joka pitää huolta ruuista ja lapsista ja antaa mun kiitää kissanristiäisissä ihan vapaasti), joten voitaisiin nyt olla taas vähän vähemmän feministejä ja enempi feminiinisiä, siis tälläsiä herttasempia, naisellisempia ja pehmoisempia, ei tarvizisi angstata ja ahdistella niin hirveästi noita miehiä.
xxx/ellauri126.html on line 724: Kriittinen ajattelu ei auta mitään, siitä paha mieli vaan pahenee. Mixi mulle käy aina näin. Mixen osaa iloita upeasta lomasta? Bugger it. Niinkuin se ilkeä intiaaniskeptikko joka kehtaa epäillä Äiti Ämmän motiiveja. Se tarvizisi jaxuhalia.
xxx/ellauri208.html on line 48: Sysmiön Pygmalion muovaa kohtalonsa puusta. Kusi tulee suusta. 20-lukulainen Siru tulee kiireestä kantapäähän sysmäläistä visakoivua. Kantapäät vielä puuttuvat. Siru on lempinimi Sirkasta, muita ovat Siri, Sirkku, Sirke ja Sirpa ("Kyllä Sirpa!"). Sirkka tule! Juoxe! On kiire! Siru on tekovaiheessa painava ja hutera. Painava ja joustava saa ollakin, mutta kiireen ei tarvizisi putoilla joka työnnöllä. Täytistäkö pitää pitää noin kiirettä, hiljaa hyvä tulee, puolustaixe Siru.
xxx/ellauri239.html on line 396: Selma rakastaa pelata ja ottaa riskejä. Se on ihan seko. Sen ois pitänyt syntyä kikkelimunat jalkovälissä, siinä se. Ei tarvizisi tyytyä vaan lipsumaan. Hän oli pienestä asti ollut joukkuepelaaja. Sekin vielä. Että osaakin olla ällöttävä pelihahmo.Se rakastaa vaan etänä Morten Harketia.
xxx/ellauri253.html on line 396: Holmsten oli nazipoliittisten asenteittensa takia mahdottoman luotettava. Lyhytkasvuinen Tuomo käveli edellä. Aunus harmaasilmä kykki Uzi-konepislarin kanssa tornissa. Ervasti oli vaihtanut neulepuseroon ja puuvillaisiin vapaa-ajan housuihin puuvillaisella vyöllä. Ei ihme että Irvexen housut kiristivät. Tuomon isä oli ollut kaukopartiomies joka partioi Prippsin kylmävarastossa. Kuuro Tuomo oli leikkinyt poikasena ilotulituxilla. Vitun säälittäviä häviäjiä koko porukka. Muutaman täytyi kärsiä jotta neljän miljoonan ei tarvizisi imeä kärsiä (Peter Singer). Varsinkin lapset saivat Heikin kyrvän nykimään ja kirvelemään.
xxx/ellauri259.html on line 285: Sielu själ on etymologisesti sama kuin ize själv. Minuus on perseestä. Ilman minua ei tarvizisi inua. Siinä on koko villakoiran ydin. Ei minua, ei sielua, Ei sielua, ei minua. Mitä tarkoitatte? Selittäkääpä tarkemmin! No sitä vaan että mikä se sellainen sielu on joka ei muista minua, sehän voisi olla vaikka kenenkä, jonkun torakan.
xxx/ellauri287.html on line 297: Juha Mieto kuntoilee edelleen paljon, vaikkei tarvizisi. Pääsiäiseen kuuluu mämmi, ”ehrottomasti” sinisen maidon ja sokerin kanssa. – Kymmenkunta on menny ja kuule hyväs mallis menöö, Juha Mieto vastaa iloisesti pääsiäisen polttavimpaan kysymykseen. Kyse on tietysti siitä, kuinka monta mämmituokkosta hiihtäjälegenda on ehtinyt napaansa lusikoida. Maaliskuun ensimmäisten viikkojen aikana on mämmin osalta otettu vielä rauhallisesti, mutta mitä lähemmäs pääsiäinen tulee, sitä enemmän laatikoita tyhjenee.
22