Se ei ollut viittätoistakaan kun se tuli; ja se oli utelias kuin kissa, koko ajan kyseli et kuka teki mitä kenellekin missä milloinkin. Oikee kyselijäjyrki. Sitten se kuunteli hartaana - ja jos mä tarvizin jotakin, se toi sen vikkelästi kuin kilipukki, ja oli niin hauska että patriarkatkin nauroi. Siinä poika mun mielen mukaan!

Sitäpaizi kaikki maallikot ei joudu helkkariin, eikä mun tarvizisi olla kuin... esim... lingvisti tai filosofi. Mulla olisi kaislapallo, aina tabletteja käsillä, nuoria miehiä ympärillä, ja ovessa roikkuisi logona laakeriseppele.

Varmasti ei ole ketään jolla on näin paljon ressiä! Helläsydämisiä on vähemmän. Mulle ei tuoda enää mitään. Mun palttoo on nyölääntynyt. Mulla ei ole sandaaleja, ei edes puurokuppia! - sillä mä annoin köyhille sukulaisille kaikki rahani, jättämättä oboliakaan. Jotta saisin edes välttämättömiä työkaluja, tarvizisin vähän fyrkkaa. Oi, ei paljoa! Pikku summa vaan! Bussiraha kotia. Osaan pihistellä.
ellauri047.html on line 883: Götzistä tuli instant hitti ja Jormasta julkkis. Kohta se saikin seuraavan rakkaus-elämyxen, joita se tarvizi pitämään yllä runollista kaxinpuhelua izensä kanssa. Kuulostaa tutulta. Eihän näitä ellaurin runopaasauxia lue kukaan muu kun mä muuta kun pakottamalla.
ellauri073.html on line 462: Sasha koittaa kuvailla surun ja depression eroa sillä, että surussakin voi tuntea izensä ihan ookoo veikoxi, mutta masixessa on näitä guilt/worthlessness tunteita. No emmä tiedä onko just toi nyt kovin osuvaa terminologiaa, ainaskaan mun kohdalla, mutta izeinhosta silti paljolti on kysymys. Wallu tykkäs tennixestä koska siinä se oli semihyvä ilman että sen tarvizi ajatella. Panee miettimään, että olixe myös koska sen urheilullinen äiti tykkäs kun se oli hyvä siinä, eikä nörtti isä.
ellauri077.html on line 143: Vuonna 2002 Wallace siirtyi Kalifornian Claremontiin saatuaan ekan Roy E. Disney professuurin luovassa kirjoittamisessa ja äidinkielessä Pomonan opistossa. Siellä hänellä oli hyvin kevyt lukujärjestys, sen tarvizi opettaa vaan 1-2 perusopiskelijakurssia per lukukausi, mikä antoi sille aikaa keskittyä kirjoittamiseen.
ellauri080.html on line 1050: Ensixi ja etummaisexi, johtajuus johti järjestölliseeen kämmiin USA:n miesten jääkiekkotiimissä. Kaikista syyllisin henkilö on Pääsohva. Hänen tiiminsä pelasi hyvin aikaisin turnauxessa, mutta kun paine oli päällä, ei kyennyt suorittamaan, vaan löpsähti. Johtajuusnäkökulmasta, Bylsimä osoitti kykynsä olla palkollissuuntautnut johtaja. Tässä artikkelissa, ilkeä Dan Wyshynski kirjoittaa että Bylsimä on “pelaajan valmentaja, jään päällä ja sen alla". (No hemmetti, ketäs se muuten valmentaa, OK-johtajiako?) Loppuviimexi, tiimi olisi hyötynyt enemmän tuontantosuuntautuneesta johtajasta, joka olisi ollut vähemmän kiinnostunut pelaajien tyytyväisyydestä, ja enemmän kullan voittamisen maalista (tai edes jonkun mitalin). Epäonnistuttuaan kalauttamaan päähän turnauxen suosikkia Kanadaa, joukkueen tarvizi vaihtaa maalinsa kullan voittamisesta pronssin voittamiseen. (Hizi tää on kyllä vaikeaa, hemmetinmoista taktikointia.) Tehokas muutosjohtaja olisi tehnyt juuri niin. Muutosjohtajat herättävät ylpeyttä ja tarjoilevat lähetystunnelmaa, missä Bylsimä selvästi ei onnistunut. "Olkaa kaverit ylpeitä että hävisitte Kanadalle, ne on tosi kovia! Seuraavaxi tavoitteemme on hävitä Suomelle!" Hänen joukkueensa hukkasi pelipaitansa, hävisivät Kanadalle ja hävittivät arvokkuutensa. Hänen ja hänen siivojansa pitää ottaa siitä vastuu. Jos Bylsimä olisi lähestynyt turnajaisten loppua liiketoimijohtajana, hän olisi voinut motivoida tiimiänsä paremmin (raha on hyvä motivaattori), mutta nyt hän kämmäsi siinäkin.
ellauri083.html on line 75: Taalojen vastoinkäymiset huipentuivat 1927 "Nankingin selkkauxeen". Useita länkkäreitä tapettiin Tshiang Kai-Shekin kansalliskaartin ja kommareiden ja kaikenlaisten sotaherrojen välisissä kärhämissä. Isäpappa Absalom vaati taas jäädä paikoilleen kuten boxereiden aikana. Köyhä kiinalaisperhe kuzui ne piileskelemään majaansa. Kotitalo puzattiin putipuhtaaxi. Perhe piileskeli kauhuissaan kokonaisen päivän ennenkuin jenkkien tykkiveneet pelasti ne. Ne matkusti Shanghaihin ja sitten purjehti (siis meni laivalla) Jaappaniin, missä ne oli vuoden, minkä jälkeen ne palasi Nankingiin. Helmin kuuleman mukaan Japanissa oli muitakin kuin militaristeja. Kun se palasi Japanista 1927, se alkoi kirjottaa kynä sauhuten. Se oli hyvissä väleissä kiinalaisten taantumuskirjailijoiden kaa kuten Xu Zhimo and kirjoituskoneen kexijäpelle Lin Yutang. Ne rohkaisi sitä kirjoittamaan rahasta. Se halusi toteuttaa kunnianhimon jonka äiti oli kieltänyt, ja tarvizihan se rahaa jos se jättäisi sen luuserin, jonka lähetyssaarnaaja-asennosta oli koko ajan vähemmän iloa. Carolkin tarvizi ammattiapua. Helmi lähti Statesiin taas 1929 missä Richard J. Walsh bylsi sitä ja julkaisi Helmin kirjan Itä Tuuli: Länsi Tuuli. Walshista tuli myöhemmin siippa ja kiltti apuri Helmille. Nankingiin palattua Helmi pysytteli ullakolla ja kirjoitti Hyvää Puuta.
ellauri093.html on line 917: Kuinka hyvin ymmärsinkään, että ystäväni tarvizi samanmielisen, käytännöllisen, rakastavan naisen hoivaa ja lohdutusta elämänsä iltapuhteexi, ennen siirtymistänsä kirkkauteen täältä vajavaisuuxien maasta! Sitä paizi Grace oli ykkösluokan suihinottaja. (No ei vaitiskaan, toi vain lipsahti. Läppä läppä hei.)
ellauri102.html on line 238: Vähän sellasta izesensuuria niin kuin rähmälläänolon ajan Suomessa. Sitähän mäkin harrastan vaikkei tarvizisi, ei kukaan muutenkaan lue mun penseitä. Eikä tarviikkaan, painu vittuun vaan.
ellauri115.html on line 547: Jos organisoidut ruumit yhtyvät sattumalta kaikilla mahdollisilla tavoilla ennenkuin ne päätyy joihinkin asentoihin, jos vazoja tehdään ilman suita, jalkoja ilman päitä, käsiä ilman käsivarsia, epätäydellisiä elimiä kaikenlaisia jotka kuoli sukupuuttoon koska ne ei saaneet sitä sinne, mixei tollaia epäonnistuneita yrityxiä ole nähtävissä tänä päivänä? [Nojoo, haha, huono läppä, mä en kelpaa esimerkixi.] Mixi luonto on lopulta päätynyt lakeihin joista se ei ensin ollut selvillä? Mun ei pidä yllättyä jos se mikä on mahdollista tapahtuisi, ja jos tapahtuman epätodennäköisyyttä kompensoi yritysten lkm. Olkoon niin; silti jos joku sanois mulle et tuu kazomaan, 10.000 apinaa kirjoitti just kirjoituskoneella koko Aeneidin, mä en viizisi edes kazoa sinnepäin. [No Aeneidi on niin kehno ettei siihen tarvizis edes 10 apinaa.] Sä sanot että mä unohdin montako yritystä sallittiin. Mutta miten monta yritystä tarvittaisiin että se olis edes vähänkin todennäköistä? Omasta puolestani ainoa mahdollinenn oletus on että mahixet on ääretön vastaan yxi että lopputulos ei ole sattumaa. [Tää laskelma ei oo mun oma, mä nyysin sen Pascalin Blaiselta.] Tän lisäxi, sattumanvaraiset yhdistelmät ei tuota muuta kuin samanlaisia tuloxia kuin yhdistettävät elementit, niin että elämää ja organisaatioita ei tuoteta atomien virrasta, ja kemisti joka tekee yhdisteitä ei koskaan tuota niille ajatuxia ja tunteita koepullossa [nojoo nojoo, koepullolapsia ei lasketa. Jalkanuotti: Voisko joku uskoa, ellei olis nähnyt, että apinoiden älyttömyys vois mennä niin pitkälle? Amatus Lusitanus väittää että se näki tuuman korkuisen pikkumiehen lasipullossa, jonka Julius Camillus prometheusleiriläisen lailla oli tehnyt alkemistina. Paracelsus (Asioiden luonnosta) opettaa metodin millä voi tehdä näitä pikkumiehiä, ja se väittää että pygmit, faunit ja nymfit on tehty kemiallisesti. Ei kai siinä muuta tarvita, paizi ehkä osoittaa että orgaaninen aine kestää tulta ja sen molekyylit säilyvät kuumimmassa uunissa. Kuumimmassa uunissa ei säily ikuisuuxia kuin syntisraukan sielu tulijärvessä. Vaikka Voltairen, ottaaxemme vaan yhden esimerkin.]
ellauri142.html on line 674: On se pelottavaa älyttömistä luontokappaleistakin, vaikkei ne ehkä osaa edes kuvitella MIKÄ niitä listimisen jälkeen odottaa. (Enimmäxeen ruokalautanen.) Ei se tarpeellista olekaan: Darwin on sen hyvin hoidellut, että kaikki pikku mönkiäiset joilla on edes pelkkä tikapuuhermosto, koittaa kiemurrella pakoon hengenhädässä jos joku peto uhkaa niiden henkeä. Elämisen halu on elukoihin sisäänrakennettu, ja kuolemanpelko on vaan lantin toinen puoli. Nää torvet inkkarit (eikä vaan ne, vaan stoalaiset, kristilliset mystikot, ja monet monet muut samanhenkiset) koittaa torveta, eze halu pitäis niistä tyystin irti kitkeä, sitten ei enää tarvizisi itkeä. Ehkä ei, mutta eipä siitä elämästäkään jää paljon jälelle. Elämätön elämä, puhumaton pää. Valize siitä. Onko tää nyt tässä, vai jatkuuko se jossain muualla. Väittäisimpä että ensinmainittu on nollahypoteesi.
ellauri162.html on line 282: Jos sen voisi tehdä uusintana, varottaisin heitä äärimmäisestä keveydestä, jolla he heittäytyvät kaltaiseni pahan ranskalaisen päähän, ja kun kerran olisin päässyt asiaan, ettei minun tarvitsisi palata siihen, ettei tarvizisi enää löytää itseäni siitä tilanteesta, että minun on kieltäydyttävä näin houkuttelevista suosionosoituxista, mikä välttämättä aiheuttaa minulle suurta tuskaa, pyytäisin heitä työntämään kunnialegioonansa sinne missä aurinko ei paista, samoin kuin heidän elysialaiset nautintonsa.
ellauri183.html on line 151: Juutalainen möi arabille tissiliivejä satamäärin ylihinnalla. Juutalainen alkoi ihmetellä mihin se nin paljon tarvizi. Arabi paljasti: leikkaan ne kahtia ja myyn juutalaisille tuplahintaan kipoina. Gottlob pölli Cohnin yarmulkan ja hukkasi sen viidakkoon.
ellauri226.html on line 155: P.S. Eikä siinä vielä kaikki! Hoblan savolaisvahvistus Erja Alajärvi ehdottaa, että suomenkielisten ei enää tarvizisi yrittääkään koulussa oppia pakkoruåzia. Ruåzista ei enää annettaisi arvosanoja, tunnit olis pelkkää suolausta jossa heitellään lennokkeja, tehdään Trump-ilmeitä open selän takana ja näpytellään luureja. Vittu kannattiko ottaa toimituxeen tollasta viidettä kolonnaa? Eihän se ole edes indogermaani, vaan ihan tavallinen mongoloidi Itä-Suomesta.
ellauri341.html on line 136: Tietty ongelma on Markuxella izelläänkin, kun kahdapuoltoa on harjoitettava kuin yleissemanttinen professori Hayakawa ettei lukijakunnan tarvizisi suuttua.
ellauri341.html on line 318: No kriittisempi kazoja voisi kyllä väittää että nää koittaa vääntää arabeista täysin länsimaisia. Kavereille tulee selkeästi plussaa epäarabimaisesta anglosaxisesta käytöxestä. Ehkä ei tarvizisi olla ihan niin osoitteleva.
ellauri386.html on line 194: Joseph Frankin mukaan inkvisiittorin hahmon prototyyppi löytyy Schillerin Don Carloksesta: "Näytelmässä on sama perustelu pahuuden olemassaololle maailmassa, sama vastaus teodikian ongelmaan, eli Dostojevskin legendan sydän." Wait! wait! tekee mieli huutaa kuin Adrian Monk, selitäppä tarkemmin! Mikä se perustelu siis tässä oli? Eikai taas toi valintamyymälä-tematiikka? Eli ettei voi vapaasti valita hyvän ja pahan väliltä jos kaikki on vain hyvää? Mitä vittua? Mixi tarvizisi silloin valita? Mitä intrinsistä kivaa on valizemisessa? Onxe joku mezästäjä-keräilijän perustarve? Sitäpaizi mikä vapaus se nyt on jos väärästä valinnasta tulee heti näpeille? On vapaus valita vain K-kauppiaan osoittamasta laarista, muuten tulee sähköiskuja. Sori ei tää kyllä pelitä.
ellauri390.html on line 664: Pohjois-Korea lennättää rajan yli kakkaa Etelä-Koreaan ilmapalloilla. Etelä Korea nimittää sitä mauttomaxi. Kunpa Venäjäjä ja Ukraina käyttäisivät samaa taktiikkaa! Ei tarvizisi kotkien tehdä suurta kierrosta Ukrainan ympäri. Toisaalta munkkikorppikotkille ei olisi niin paljon hyvää syötävää rojollaan pelloilla.
xxx/ellauri027.html on line 831: Kaarlosta jumala tarvizi kipeästi apua. Se matkusti Ruoziin menolipulla pennittömänä ja hengaili lähetysporukan soppatykeillä, perhe sai tulla toimeen izexeen Suomessa. Jonkun lähetyskokouxen jälkeen, missä muualle menijät oli saaneet rahaa ja siunauxia, ja Kaarlo jäänyt nuolemaan näppejään, Kaarlo meni itkeskellen nukkumaan ja sanoi herralle, jonka kanssa se oli jo kauan ollut sinutteluväleissä: tee nyt hemmetti tälle asialle jotakin! Ei nyt annetaan Kaarlon ize kertoa. (Tai oikeammin Unto Kunnaxen purkaa nauhalta.)
xxx/ellauri091.html on line 208: Maailmanliitto oli perustettu Vadstenan linnassa, joka sentään ennen kuului Carlsonien suvulle. Siis Vaasojen. Siellä oli 12 suomalaistakin ollut läsnä, ihankuin viimeisellä aterialla. Meidät oli käsketty (niinkuin Lean voimisteluryhmä) rukoilemaan odotettujen vieraiden ja heidän kokoustensa puolesta, ettei heidän ize tarvizisi vaivaantua. Vielä viimeisexi aamulla polvistuimme herran kirjoituspöydän alle. Olen muistiin kirjoittanut, että yhdessolomme siellä oli pienestä ahdingosta huolimatta "valiohetki", erityisen harras. "Tuntui selvästi että herran henki oli läsnä ja kulki voimakkaana tuulahduxena läpi kokoontuneitten joukon." No ense ollut minä ainakaan, ehkä Tuulikki. Vaikka se kyllä kielteli, senkin Pietari.
xxx/ellauri103.html on line 642: Tämän osti nahkoineen karvoineen vielä yxi Naimia huomattavasti ärrsyttävävämpi jenkkiämmyrkäinen, Jaakko Hintikan kotkan näköinenkin haahka nimeltä Debora L Spar. Barnardin tyttökoulun rehtori (Lionel Drivel oli sen oppilas) ja Harvardin liikekirjeopiston professori, selkeästi Naimista vielä koilliseen GAL-TAN asteikolla. Se kirjoitti myös kirjan (nimeltä Wonder Women) jossa sanotaan, että feministien olisi jo aika nostaa kaasujalkaa, kerta tasa-arvo miesten kanssa on jo saavutettu (siis mä oon saavuttanut sen ja mennyt joholle, mulla on löpsy vanha mies joka pitää huolta ruuista ja lapsista ja antaa mun kiitää kissanristiäisissä ihan vapaasti), joten voitaisiin nyt olla taas vähän vähemmän feministejä ja enempi feminiinisiä, siis tälläsiä herttasempia, naisellisempia ja pehmoisempia, ei tarvizisi angstata ja ahdistella niin hirveästi noita miehiä.
xxx/ellauri126.html on line 724: Kriittinen ajattelu ei auta mitään, siitä paha mieli vaan pahenee. Mixi mulle käy aina näin. Mixen osaa iloita upeasta lomasta? Bugger it. Niinkuin se ilkeä intiaaniskeptikko joka kehtaa epäillä Äiti Ämmän motiiveja. Se tarvizisi jaxuhalia.
xxx/ellauri130.html on line 159: Blankolisenssien väärinkäytöxistä tulee ongelma, joka useamminkin on apinoiden keskuudessa leviävä luottamuspula kuin yxittäinen teko ja sen seurauxet. Esim. jonkun tarpeettoman apinan mutustelu voisi olla hyvinkin maittavaa, mutta sitten pitäs jokaisen koko ajan olla varuillaan, missä jonkun toisen haarukka ja veizi luuraavat. Tai eutanasia, hieno asia niille joilla on siihen tarvetta, mutta entäpä jos tarvizija onkin köyhä perijä? Vanhuxet nukkuisivat yönsä huonosti. Tytärpuolen bylsinnästä tykkää kuka tahansa, paizi tytär ja sen siihen panostanut suku. Jos pussiin pääsee pujahtamaan väärä makkara, on Niiskujen suvun suunnitelmat pilalla. Paras pitää muumipappaa silmällä. Jne. jne.
xxx/ellauri176.html on line 657: 37. Myyntiautomaatit muodostavat rannalle tiipiitä. Pienet makkarat olivatkin kynnellisiä sormia. En voinut uskoa että hra Ishida pani minut kokemaan jotain tällästä. Me tarvizimme luonnollisesti armeijan tai poliisin. Ruskeat loaferit ovat miesten kengät. Mutta monet japsumiehet käyttävät ruskeita loafereita.
xxx/ellauri208.html on line 48: Sysmiön Pygmalion muovaa kohtalonsa puusta. Kusi tulee suusta. 20-lukulainen Siru tulee kiireestä kantapäähän sysmäläistä visakoivua. Kantapäät vielä puuttuvat. Siru on lempinimi Sirkasta, muita ovat Siri, Sirkku, Sirke ja Sirpa ("Kyllä Sirpa!"). Sirkka tule! Juoxe! On kiire! Siru on tekovaiheessa painava ja hutera. Painava ja joustava saa ollakin, mutta kiireen ei tarvizisi putoilla joka työnnöllä. Täytistäkö pitää pitää noin kiirettä, hiljaa hyvä tulee, puolustaixe Siru.
xxx/ellauri239.html on line 396: Selma rakastaa pelata ja ottaa riskejä. Se on ihan seko. Sen ois pitänyt syntyä kikkelimunat jalkovälissä, siinä se. Ei tarvizisi tyytyä vaan lipsumaan. Hän oli pienestä asti ollut joukkuepelaaja. Sekin vielä. Että osaakin olla ällöttävä pelihahmo.Se rakastaa vaan etänä Morten Harketia.
xxx/ellauri253.html on line 396: Holmsten oli nazipoliittisten asenteittensa takia mahdottoman luotettava. Lyhytkasvuinen Tuomo käveli edellä. Aunus harmaasilmä kykki Uzi-konepislarin kanssa tornissa. Ervasti oli vaihtanut neulepuseroon ja puuvillaisiin vapaa-ajan housuihin puuvillaisella vyöllä. Ei ihme että Irvexen housut kiristivät. Tuomon isä oli ollut kaukopartiomies joka partioi Prippsin kylmävarastossa. Kuuro Tuomo oli leikkinyt poikasena ilotulituxilla. Vitun säälittäviä häviäjiä koko porukka. Muutaman täytyi kärsiä jotta neljän miljoonan ei tarvizisi imeä kärsiä (Peter Singer). Varsinkin lapset saivat Heikin kyrvän nykimään ja kirvelemään.
xxx/ellauri259.html on line 285: Sielu själ on etymologisesti sama kuin ize själv. Minuus on perseestä. Ilman minua ei tarvizisi inua. Siinä on koko villakoiran ydin. Ei minua, ei sielua, Ei sielua, ei minua. Mitä tarkoitatte? Selittäkääpä tarkemmin! No sitä vaan että mikä se sellainen sielu on joka ei muista minua, sehän voisi olla vaikka kenenkä, jonkun torakan.
xxx/ellauri287.html on line 297: Juha Mieto kuntoilee edelleen paljon, vaikkei tarvizisi. Pääsiäiseen kuuluu mämmi, ”ehrottomasti” sinisen maidon ja sokerin kanssa. – Kymmenkunta on menny ja kuule hyväs mallis menöö, Juha Mieto vastaa iloisesti pääsiäisen polttavimpaan kysymykseen. Kyse on tietysti siitä, kuinka monta mämmituokkosta hiihtäjälegenda on ehtinyt napaansa lusikoida. Maaliskuun ensimmäisten viikkojen aikana on mämmin osalta otettu vielä rauhallisesti, mutta mitä lähemmäs pääsiäinen tulee, sitä enemmän laatikoita tyhjenee.
xxx/ellauri307.html on line 782: 80-luvulla agentit vielä raapustivat kuvioita millimetripaperille ja tarvizivat paxukyrpäisen lindkvistin palveluita kääntämiseen ja kielentunnistuxeen. Aika säälittävää! Jostain kanjien tunnistuxesta päsähti shekki joka oli enemmän kuin professorin surkea kuukausipalkka! Ellei David olisi vanhanaikaisen ritarillinen, Susan maxaisi kalliit illalliset, sillä hänen palkkansa on satumainen, kun taas David on viittä vaille homeless.
36