ellauri024.html on line 877: Näitä me tarvizemme paljon lisää. Viitattiin taas huoltovajeeseen.

ellauri050.html on line 601: milde der Mutter entwächst. Aber wir, die so große kasvaa hellästi irti. Mutta me, jotka tarvizemme
ellauri115.html on line 679: Meidän supervoimien sekakäyttö tekee meistä onnettomia ja ilkeitä, kuin olisimme pudonneet siniseen värisammioon pienenä. Meidän huolet, surut ja kärsimyxet on omatekemiä. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Moraaliset pahat on epäilemättä miehen thötä, ja fyysiset pahat ei olis mitään ilman meidän paheita jotka aikaansaattaa ne. Vanhuus ja kuolemakin tuli siitä alkuperäisestä tunaroinnista [hmm, entäs elukat? Oliko niilläkin omat aatamit ja eevansa? No, ketä kiinnostaa.] Eikö luonto ei ole antanut ymmärtää mitä tarvizemme hengissä pysyäxemme! Eikö ruumiin kärsimys ole merkki siitä että tää kone on epäkunnossa, ne rabotajet, tarvii huoltoa= Kolema ... eikö ilkeät myrkytä oman elämänsä ja meidän muidenkin? [Lue: mä en ole niitä ilkeitä.] Kuka sitäpaizi haluaisi elää ikuisesti? [Häh? Eikö se ollut justiinsa poinzina? Onx tää nyt sitä kerettiläisyyttä? No, luetaanpa eteenpäin.] Kuolema on lääke pahaan jonka hankit izellesi; luontoäiti ei anna sun kärsiä loputtomiin. Alkeellisesti elävällä hepulla on tosi vähän kärsimyxiä! Sen elämä on melkein kokonaan vapaa kärsimyxistä ja passiohedelmistä [lukuunottamatta paarmoja ja hyttysiä, ne on vittumaisia ilman housuja]; se ei pelkää eikä tunne kuolemaa; jos se tuntee sen, kärsimyxet saa sen haluamaan sitä; sixe ei ole mikään paha juttu sen silmissä. Jos me vaan oltais tyytyväisiä omaan oloomme niin ei meillä olis mitään syytä valittaa [Laittamattomasti sanottu, Janne. Leukavasti laukaistu.]; mutta haeskellessamme mielikuvitushyvää me löydetään tuhansia oikeita pahoja. Hän joka [hehe] ei kestä vähän kipua saa kärsiä kovasti. Jos mies menee rapakuntoon harrastuxissa, koitat parantaa sitä lääkkeillä; sen pelkäämään pahaan tulee lisäxi sen tuntema paha olo; kuoleman ajatus tekee siitä kamalaa ja kiirehtii sen tuloa; mitä enemmän koitamme välttää sitä, sitä enemmän ajattelemme sitä; ja me mennään elämästä läpi peläten kuolemaa, syyttäen luontoa pahoista jotka me ollaan ize hankittu vittuilemalla sen laeille.
xxx/ellauri251.html on line 3348: Kysymys heräsi kun Suomen presidentti "näpäytti" Ranskan presidenttiä länkkärien Jeff kokouxessa, kun Macron oli sanonut että ryssät tarvizevat turvatakuita. Mehän tässä tarvizemme turvatakuita, leikkasi nokkelasti Sauli Niinistö! Lännen linja on että ryssille pitää panna niin turpaan etteivät kotiin löydä, siinä meille toivottuja turvatakuita! Hyvin toimi Saxan kanssa 1. ja 2. maailmansodassa. Yhdistynyt länsi on enemmän kuin valmis ottamaan mittaa itänaapurista uudestaan. Varsinkin ne jotka ovat Putinia pitempiä hattu päässä ja kassi kädessä.
xxx/ellauri356.html on line 615: Runoilija on tämän "sisäisen kosketuksen" juurella, hän on inkarnoituneen universaalisuuden kantoaalto. Miksi juuri runoilija? Koska sovittamalla uudelleen merkitystä ja herkkää, kuuntelemalla sanoinkuvaamattomia intohimoja runoilija ylittää identiteetit, rajat ja perusteet ja tekee yhteisläsnäolosta jaettavan muiden kanssa. Kerron teille, että runollisen verbin alkemia on tämän illan kokoukselle sysäyksen antaneen veljeyden erottamaton vuori. Siksi oli väistämätöntä, oleellista, että etsimme runoilijaa, kun ihmiskunta romahtaa, ja että pyydämme häntä ja ennen kaikkea häntä olemaan tai olematta, vaan yksinkertaisesti aloittamaan alusta. Koska ilman häntä ei ole enää jaettavaa "sisäistä kosketusta", ei ole enää ihmisyyttä. Selvennän: tarvizemme runoseppoja nostattamaan me-henkeä.
5