ellauri004.html on line 1161: Eevan piti ensin olla Aatamille pelkkä kaveri. Vähän läpinäkyvää, miks luoja niille kalut loi samanlaiset kuin muille elukoille, jos ne oli tarpeettomat kuin paavin pallit ja nunnan nännit?
ellauri006.html on line 405: Sit herkuttelu pipeillä, pää kädessä joka seikkailun jälkeen, fataaleja vammoja, jotka kaikki korjataan mirakulöösisti. Lääkkeitä ja huumeita vedetään niin vitusti. Hyvikset kaikki paranee, pahikset ja tarpeettomat statistit kuolee yhtä rumasti kuin ennenkin.
ellauri011.html on line 1187: tarpeettomat kilpailijat, pedot ja loiset.
ellauri041.html on line 464: Vaikka mix pitäis olla, nehän on yhtä tarpeettomat kuin nunnan nännit?
ellauri043.html on line 123: Sanalla sanoen, Antun saavutus on kristilliset luostarit. (Idea sinänsä on ikivanha apinameemi: hopeaselät istuu mieluusti omassa joukossa, ja tarpeettomat nuoret koiraat muodostaa homolaumoja. Miesten taloja ja luostareita onkaikissa kulttuureissa.) Seurallisena kaverina se honasi, että erakkojen on parempi olla yxin yhdessä, pitää kimppaakivaa toisilleen 2-neuvoisesti aatameina ja eevoina, ottaa kalsarikännejä yhteistiloissa. Konventit on kivoja paikkoja jos ei huoli huutavasta hameväestä. Ruoka tulee ajallaan, säännöt on selvät ja urakehityskin kunnossa. Aika lailla niinkuin armeija, mutta henkikulta ei ole vaarassa, ja vähemmän päätöntä juoxemista. Norssin konventtikin oli tosi suosittu, saattoi oljennella välitunnit sisällä.
xxx/ellauri253.html on line 223: Näille paskakrimirompskuille on yhteistä 1) tarpeettomat tekniset yxityiskohdat 2) ikävät ihmiset ja epäviihtyisät ympäristöt 3) kesken kaiken tilanteesta toiseen pompahtava kirjoittelu tyyliin "hän sitä ja tätä" ilman että edes kerrotaan kuka "hän".
xxx/ellauri376.html on line 404: Tarpeeton ihminen (ven. ли́шний челове́к, lišni tšelovek) on venäläisen kirjallisuuden tyyppihahmo. Tarpeeton ihminen kuuluu yleensä aatelistoon ja älymystöön. Hän ei kykene toteuttamaan ihanteitaan eikä toimimaan aktiivisesti. Hahmo on tyytymätön itseensä, säälii itseään, ei löydä elämälleen tarkoitusta ja tuntee, että maailma torjuu hänet. (Doston Arkadi on tämmöinen.) Myös aloitekyvyttömyys ja sitoutumisen pelko rakkaussuhteissa on usein tulkittu tämän tyyppihahmon ongelmiksi. Koko 1800-luvun ja 1900-luvun alussa tarpeettomat ihmiset olivat venäläisten romaanien ja näytelmien vallitsevia henkilöhahmoja. Syynä se että kynäilijät olivat samanlaisia.
7