ellauri308.html on line 302: Kuusisen tunnetuin runo on vuonna 1920 ensi kerran ilmestynyt ”Torpeedo”. Se kertoo valtiontarkastusviraston viraltapannusta johtajattaresta Tytti Yli-Viikarista. Hän myös kirjoitti kansainvälisen työväenliikkeen tunnuslaulun Kansainvälisen (Internationale) suomenkieliset sanat yhdessä Yrjö Sirolan, Sulo Wuolijoen ja Pertti Uotilan kanssa vuonna 1905. Parasta laulaa kerta virsikirjan kannet ovat auki, tuumi Yrjö Sirola naida naputellessaan korkokenkäistä Aino Sarolaa.
xxx/ellauri120.html on line 176: Vaikka Lasse Pöysti saa tarkastusviraston työntekijöiltä paljon kiitosta tarkastustoiminnan tukemisesta, on moni myös katkera hänen virheistään henkilöstöjohtamisessa. Niistä suurimpana pidetään Tytti Yli-Viikarin nostamista asemaan, josta tämän oli helppo tulla valituksi Pöystin seuraajaksi. Moni kokee Pöystin virittäneen virastoon pommin, joka hänen laukesi hänen lähdettyään.
xxx/ellauri120.html on line 178: Moni Iltalehden haastattelema tuolloinen tarkastusviraston työntekijä on pitänyt tätä asetelmaa keskeisenä syynä siihen, että Pöysti veti valtiovarainministeriöstä perässään tarkastusvirastoon Tytti Yli-Viikarin. Pöystin arvioidaan halunneen ehdottoman lojaalin apurin tuekseen viraston johtamisessa. Yli-Viikari sai olla kiitollinen Pöystille, joka oli ollut valitsemassa häntä perhevapaan sijaiseksi valtiovarain controller -toimintoon.
xxx/ellauri120.html on line 212: Kesäkuussa 2021 eduskunnan kansliatoimikunta esitti Yli-Viikarin erottamista virastaan. Esityksen todettiin olevan historiallinen, sillä eduskunta ei ole aiemmin puuttunut vastaavalla tavalla riippumattoman viraston ylimmän johdon toimiin. Kansliatoimikunnan mukaan "luottamus Tytti Yli-Viikarin edellytyksiin ja kykyyn toimia Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajana on kokonaisuutena arvioiden hänen toimintansa johdosta romahtanut." Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen kertoi muun muassa, että ylipääjohtaja ei voi väistää omaa vastuutaan vierittämällä sitä alaisilleen.
xxx/ellauri120.html on line 241: Palvelukeskuksen valiokunnalle toimittaman aineiston perusteella on todennettavissa, että tarkastusviraston pääjohtajan matkalaskuista on tehty useita lisäselvityspyyntöjä virastolle. Palkeet on toistuvasti pyytänyt virastoa täydentämään tietoja sekä toimittamaan puuttuvia kuitteja ja selvityksiä. Valtiontalouden tarkastusviraston toiminnassa havaitut puutteet ovat palvelukeskuksen mukaan erittäin poikkeuksellisia, eikä vastaavaa ole havaittu muualla valtionhallinnossa. Aineistosta ilmenee myös, että pääjohtaja on hyväksynyt itse joitakin menoja, joissa hän on ollut itse aiheuttamassa asianomaista kulua. Tällaista tulisi välttää, eikä se valiokunnan mielestä kuulu hyvään hallintotapaan.
xxx/ellauri120.html on line 243: Matkasuunnitelmien laadinta ja suunnitelmien käsittely on tärkeä vaihe matkalaskujen hyväksymisprosessissa. Matkasuunnitelmasta tulisi ilmetä matkan tarkoitus, sen liittyminen työtehtäviin, toteutustapa ja matkan arvioidut kustannukset. Suunnitelman hyväksymisen myötä syntyy matkamääräys. Virkamatkoihin liittyvä keskeisin kontrolli toteutetaan siten virkamatkaa harkittaessa. Tämän kontrollin tehokkuutta rajoittaa pääjohtajan tapauksessa se, että matkasuunnitelman hyväksyjänä toimii hänen alaisensa. Tämä tarkoittaa sitä, että pääjohtajan virkamatkojen osalta tarkoituksenmukaisuusharkinta on käytännössä pääjohtajalla itsellään. Valiokunnalle toimitetusta aineistosta käy myös ilmi, että pääjohtajan virkamatkoja koskevat matkasuunnitelmat on useissa tapauksissa laadittu ja hyväksytty hyvin lähellä matkustuspäivää. Joissakin tapauksissa matkasuunnitelmat on hyväksytty matkan alkamisajankohdan jälkeen. Tämä osoittaa, että matkasuunnitelman hyväksymis- ja matkamääräysmenettely ei ole ollut tehokas kontrolli tarkastusviraston pääjohtajan virkamatkojen osalta.
xxx/ellauri120.html on line 245: Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota myös siihen, että vuoden 2019 aikana pääjohtajan maksuaikakortilla tehtyjä kululaskuja on tarkastusvirastossa hyväksytty palvelukeskuksen ja valtiovarainministeriön suositusten vastaisesti. Kyseessä on ollut pääjohtajan kampaamo- ja stailauspalveluista aiheutuneita kuluja. Talousarvion yksityiskohtaisten perusteluiden mukaan tarkastusviraston toimintamäärärahaa saa käyttää VTV-laissa säädettyjen tehtävien hoidosta aiheutuviin menoihin. Talousarvioasetuksen 38 §:n mukaan viraston on varmistettava menon laillisuus ja tarkoituksenmukaisuus sekä lisäksi meno on asiatarkastettava ja hyväksyttävä. Menon hyväksyjän on myös varmistettava menoperusteen oikeellisuus. Jotta meno voitaisiin maksaa viraston toimintamenoista, sen tulisi olla laillisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden kannalta perusteltua. Kampaamo- ja stailauspalveluista aiheutuvat kulut eivät palvelukeskuksen ja valtiovarainministeriön suosituksen mukaan ole sellaisia menoja, joita olisi perusteltua maksaa viraston toimintamenoista, sillä niitä ei voi katsoa tarkastusviraston tehtävien hoidon kannalta välttämättömiksi menoiksi.
xxx/ellauri120.html on line 249: Valiokunta kiinnittää tarkastusviraston huomiota siihen, että sisäisellä ohjeistuksella ei tule ohittaa talousarviolain mukaisia yleisiä periaatteita, jotka säätelevät toimintamäärärahan käyttöä. Tätä periaatetta tulee noudattaa myös muualla valtionhallinnossa. Valiokunta kehottaa virastoa tarkistamaan ohjeistustaan ja toimintatapojaan vastaamaan talousarviolain periaatteita.
xxx/ellauri120.html on line 251: Valiokunta toteaa, että tarkastusviraston pääjohtajan matkasuunnitelmien sekä matka- ja kululaskujen hyväksyntä on käytännössä aina pääjohtajan alaisella. Vastaava tilanne on muissakin päällikkövirastoissa valtionhallinnossa. Tarkastusvirastolla ei kuitenkaan ole ohjaavaa ministeriötä kuten muilla päällikkövirastoilla. Niin sanotulla yksi yli yhden -periaatteen noudattamisella voidaan turvata hyvän hallintotavan noudattaminen. Tämä tarkoittaa päätöksen hyväksyttämistä päätöksen tekevän henkilön esimiehellä. Valtion virastojen ja laitosten ylimmän johdon yläpuolella ei kuitenkaan ole tahoa, jolle tämän tehtävän voisi osoittaa. Valiokunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ja selvittää, kuinka niin sanotun yksi yli yhden -periaatteen toteutumista voidaan edistää koko valtionhallinnossa. Valiokunta pitää tärkeänä selvittää menettelytapaa, jolla sisäisen tarkastuksen ja myös Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen havaitsemista, valtion viraston tai laitoksen ylintä johtoa koskevista epäkohdista voitaisiin ilmoittaa kyseisen viraston tai laitoksen operatiivisesta johdosta riippumattomalle taholle. Myös ulkoisen tarkastajan tiedonsaannista tulee tässä yhteydessä huolehtia.
xxx/ellauri120.html on line 253: Tarkastusviraston taloudenhoitoon liittyvien epäselvyyksien johdosta Eduskunnan tilintarkastajat päättivät huhtikuun alussa 2021 käynnistää Valtiontalouden tarkastusvirastoon kohdistuvan erityistarkastuksen. Erityistarkastus valmistui 29.4.2021. Tarkastuksen kohteena oli tarkastusviraston pääjohtajan ja ylimmän johdon matkustus- ja edustuskulujen sekä hankintojen tarkastus vuodesta 2020 lähtien. Tarkastuksessa selvitettiin aineistotarkastuksella matkustus- ja edustuskulujen sekä hankintojen asianmukaisuutta.
xxx/ellauri120.html on line 257: Erityistarkastuksen mukaan tarkastusviraston hankintojen asianmukaisuudessa on puutteita. Erityistarkastus perustui tarkastusviraston hankintaohjeeseen ja liitteeseen hankintaohjeen täydentämisestä, kuvaukseen matka- ja kululaskujen valvonnasta, matkustusohjeeseen, menojen ja tulojen hyväksyjien sekä matkamääräyksen antajien luetteloon, ohjeeseen edustamisesta sekä tarjoiluista, lahjoista ja muista huomionosoituksista omalle henkilökunnalle, ohjeeseen matkalaskujen tarkastuksesta, tarkastusviraston taloussääntöön ja työjärjestykseen sekä sisäisen valvonnan periaatteisiin valtionhallinnossa.
xxx/ellauri120.html on line 261: Eduskunnan Akavalaisten lausunnon mukaan "virkasuhteen päättämistä ja matkustusasioita koskenut julkinen selvittely on kuormittanut henkilöstöä kohtuuttomasti. Aiemmin suuresti arvostamassaan tehtävässä palvelevat virkamiehet kohtaavat nyt ivaa ja kokevat alemmuutta. Vaikka kritiikin kohteena olevat tapahtumat ovat kohdistettavissa yksittäisiin virkamiehiin, vastuu jakautuu kaikille ja häpeä on ulkoistettu henkilöstölle. Tehtyjä virheitä ei ole tunnustettu. Viraston johdon vastuulla on ryhtyä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin, joilla tarkastusviraston työrauha ja luottamus tarkastusviraston asianmukaiseen toimintaan palautetaan. Koemme, että tähän asti johdon toiminta on kuitenkin näyttäytynyt välttelevältä, horjuvalta ja salamyhkäiseltä. Tämä ei vastaa virastomme arvoa toimintamme avoimuudesta."
xxx/ellauri120.html on line 263: Valiokunnalle on tekemänsä selvitystyön aikana muodostunut käsitys, että nykytilanne tarkastusviraston henkilöstön keskuudessa on vakava ja työnteon edellytykset ovat heikentyneet. Tilanteen kärjistymiseen on olennaisesti vaikuttanut pääjohtajan toimintaan liittyvät epäselvyydet julkisten varojen käytössä ja niistä käyty julkinen keskustelu, joka on kohdistunut myös koko tarkastusviraston työhön. Valiokunta katsoo, että pääjohtajan toiminnassa hyvän hallinnon periaatteet ovat jääneet monilta osin toteutumatta.
xxx/ellauri120.html on line 265: Lopuksi valiokunta toteaa, että pääjohtajan toiminta on merkittävällä tavalla heikentänyt luottamusta Valtiontalouden tarkastusviraston oman taloudenhoidon asianmukaisuuteen sekä sisäisen valvonnan toimivuuteen ja vahingoittanut viraston julkikuvaa. Valiokunta katsookin, että Eduskunnan kansliatoimikunnan tulee selvittää, onko pääjohtajalla edellytyksiä eduskunnan virkamieslain mukaisesti jatkaa tehtävässään ja irtisanomisedellytysten täyttyessä saattaa asia eduskunnan täysistunnon päätettäväksi.
xxx/ellauri120.html on line 267: Painavin syy siihen, että pääjohtajan toiminta on otettu valiokunnassa yksityiskohtaisemmin arvioitavaksi, on ollut tarve palauttaa kansalaisten ja myös eduskunnan luottamus tarkastusviraston toimintaan ja johtamiseen. No niinpä!
xxx/ellauri127.html on line 168: Perustoimeentulotuki siirtyi Kelan hoidettavaksi vuonna 2017. Valtiontalouden tarkastusviraston raportti alkuvuodesta 2020 osoitti, että Kela-siirto heikensi perustoimeentulotuen yhteyttä sosiaalityöhön ja mutkisti asiakkaiden mahdollisuuksia saada ohjausta palveluihin. Tämä on vaikeuttanut etenkin heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden tilannetta.
16