ellauri030.html on line 339: Keisari Markus Aurelius (161–180 jaa.), yksi stoalaisen filosofian merkkimiehiä, joka itsekin kynäili samansuuntaisia itsetarkasteluja, oli ihastunut heräteostoxen käsikirjaan. Aurelion sielu oli häviämätön niinkuin muovipelletti, samoin Senecan. Siseron oli sekoitetta, Epiktetoxella vielä 100% biohajoava.
ellauri038.html on line 450: Niiden hampaat on kuoritettu, ne kestää tarkastelun.

ellauri040.html on line 151: On lapsellisen yxinkertaista harjoittaa normaalifilosofiaa, epistemologisen likapyykin hienopesua. Siihen tarvitaan vaan 2 aivosolua - normaalit professoriaivot siis. Ja tietyn tautologisen prosessin ulkoa opettelu. Pesuohjelma: ensin käsite muodolliseen tarkasteluun, minkä jälkeen se universalisoidaan ja absolutisoidaan. Pehmentimexi vähän totuuden korrespondenssiteoriaa, vielä viruslinkous, ja ollaan mukavasti puhtain hihoin älyn vankilassa laskemassa tiilenpäitä. Tyhjät päät kolkkaa vastakkain, koska kaikki on jo selvitetty aikapäiviä.
ellauri049.html on line 1042: Pekka Tarkka ilmaisi lievän pettymyksen siitä, että kahden edeltävän tutkijan, Matti Klingen ja Johan Wreden, välisestä ottelusta tulee tarkastelussani nahkapäätös, tasapeli. Nybergin sitaatissa Wreden käsi nousee oikeutetusti. Hän ymmärtää enemmän runoutta, Klinge laajemmin historiaa ja politiikkaa. Molempien kirjat innoittivat omaa työtäni suuresti.
ellauri063.html on line 259: Niin. Yllättävän voimakkaita tunteita näyttää Juonikas izessään herättävän siitä huolimatta että koko ajan edgyilee epämääräisesti oikealta vasemmalle ja takaisin ... Tässä kirjassa voi huomata paljonkin tyypillisimpiä antisocial personality disorder DSM-IV 301.7 tunnusmerkkejä ihan pinnallisenkin tarkastelun perusteella. Ei mulla muuta, jatketaan harjoituxia. Niitä piisaakin vielä toiset 330 sivua. Tsemppiä! Jaxuhaleja! (s. 340)
ellauri096.html on line 635: Tutkimusmenetelmänä sovelletaan niin ikään Michel Foucaultin kehittämää genealogista analyysia, jonka keskiössä on nykyisyyden olemassaolon mahdollisuuksien kriittinen tarkastelu. Tavoitteena on horjuttaa asioiden pintatasolla ilmenevää yhtenäisyyttä ja luonnollisuutta tarkastelemalla niissä piileviä epävarmuuksia ja virheellisyyksiä. Huomio suunnataan asioiden syntyperään ja polveutumiseen sekä niissä vallitseviin ristiriitoihin, joiden tuloksina asiat ovat ilmaantuneet. Tutkielmassa hallintamentaliteettia sovelletaan genealogisesti, jolloin tarkastellaan tietynlaisiin tietomuotoihin ja niihin kytkeytyviin teknologioihin pohjautuvan hallinnan olemassaolon mahdollisuuksia. Tutkimusaineistona käytetään pääosin valtiovarainministeriön instituutioaineistoja, joissa tuodaan julki Kooma-mallin avulla laadittuja laskelmia. Tarkastelussa on erityisesti kevään 2014 Taloudellinen katsaus, jossa Kooma-mallin avulla laadittuja laskelmia hyödynnetään erilaisten finanssipolitiikan keinojen vaikutusten arvioimisessa.
ellauri096.html on line 641: Tutkielman keskeisenä tarkoituksena on tuoda esille Kooma-mallia konstituoivien teoreettisten taustaoletusten syntyhistoriaa ja niihin kytkeytyviä tiedollisia epävarmuuksia ja ristiriitaisuuksia. Valtiovarainministeriössä laadituissa aineistoissa ei olla lainkaan käsitelty Kooma-mallin teoreettiseen taustaoletuksiin liittyviä epävarmuuksia tai yleensä reflektoitu Kooma-mallin avulla laaditun tiedon varmuusastetta. Tutkielmassa on Kooma-mallin olemassaolon mahdollisuuksien genealogisen tarkastelun kautta horjutettu Kooma-mallin avulla laadittujen laskelmien itsestäänselvää, neutraalia tai luonnollista ulkokuorta tuomalla esille niissä piileviä ristiriitaisuuksia ja epävarmuuksia.
ellauri096.html on line 653: Artikkelissa viitataan myös lukuisiin kansainvälisesti tunnettuihin taloustieteilijöihin: Maailmanpankin entisen pääekonomistin Paul Romerin mukaan DSGE-mallien vuoksi ”makrotaloustiede on taantunut viimeiset 30 vuotta” kun taas IMF:n entisen pääekonomistin Oliver Blanchardin mukaan DSGE-malleissa on vakavia, mutta korjattavia puutteita. (mt.) Kooman oletuxia on ricardolainen kuluttaja. Mikäs epeli se on? taloudellista toimintaa kuvataan yksilötasolla toteutuvana rationaalisuutena, ja jätetään tällöin huomioimatta yhteiskunnassa vallitsevat pakot. Esimerkiksi kun Kooma-mallin avulla laadituissa tarkasteluissa todetaan, että julkisten menojen leikkaamisen myötä ”[k]ulutus näyttäytyy houkuttelevampana kuin työnteko, jolloin työtunnit per nuppi alenevat” (VM 2014, 17), ei tällöin huomioida esimerkiksi työsopimuksissa työntekijöille määriteltyjä työaikoja. Kooma-mallin avulla laadituissa laskelmissa kulutusverojen vaikutuksista todetaan, että ”veronkorotus alentaa työnteosta saatavaa ylijäämää alentaen näin työn tarjontaa” (mt., 18). Tulkitsen väitteen siten, että mallin mukaisesti työstä saatavan tulon vähentyessä työntekijä-kuluttajat alkavat suosimaan enemmän vapaa-aikaa.
ellauri096.html on line 686: On tärkeää kysyä, että toimivatko ihmiset todella mallin taustaoletusten olettamalla tavalla: rationaalisesti, hyötyään maksimoiden ja toimintaansa ikuisuuteen nähden sopeuttaen? Rationaalisten odotusten ja ricardolaisen ekvivalenssin pätevyyteen liittyy empiirisiä epävarmuuksia, joita ei laisinkaan tuoda esille Kooma-mallin avulla laadituissa tarkasteluissa. Myös finanssipolitiikan vaikutusten empiirinen arvioiminen yksin kerroinvaikutuksia tarkastelemalla on hyvin vaikeaa esimerkiksi vaihteluvälien, eri varallisuusryhmiin kohdistuvien erilaisten vaikutusten sekä julkisen kulutuksen vaikutuksen eristämisen johdosta.
ellauri102.html on line 197: Mixi näin eikä jotenkin toisinpäin? Selittyiskö se jollain elämä ja teot tarkastelulla? Paljon mahdollista mutta nyt ei kyllä jaxa.
ellauri105.html on line 62: Kun vein tänään Vulvun huoltoon mieleen juolahti valaiseva tarkastelunäkökulma mielenvikaisuuxiin. Apinat on peliautomaatteja joista voi kysyä mikä kohta kulloinkin on vialla. Eli huoltotarpeita.
ellauri112.html on line 167: »NYKYINEN MATERIALISMI» Parisissa on eräs aikakauslehti viime vuosina järjestänyt paljon harrastettuja esitelmätilaisuuksia, joissa joukko eteviä ranskalaisia tiedemiehiä ja ajattelijoita on esittänyt mielipiteitään periaatteellisista elämän ja tieteen kysymyksistä. Näin on syntynyt esitelmäsarjoja, jotka myöhemmin on julkaistu erikoisina teoksina; viimeinen näistä on äskettäin ilmestynyt nimellä »Le matérialisme actuel» (Nykyinen materialismi). Joukko Ranskan ensimäisiä nimiä luetaan tämän kirjan kansilehdellä sen tekijöinä: tunnettu filosofi Henri Bergson, mainio matemaatikko, muutamia kuukausia sitten kuollut Henri Poincaré (kirjassa oleva esitelmä on eräs hänen viimeisistä lausunnoistaan), etevä ja miellyttävä, meilläkin tunnettu kansantaloustieteilijä Ch. Gide y.m.-- Tuntuu epäilemättä vähän oudolta kuulla puhuttavan »nykyisestä materialismista». Onhan meillä juuri näinä vuosina syytä viettää varsinaisen materialismin kaksikymmenvuotista kuolinpäivää. Vuonna 1895 julisti Wilhelm Ostwald tieteellisen materialismin voitetuksi kannaksi. Ja johan jo kolmekymmentä vuotta sitäkin ennen filosofi F.A. Lange suurisuuntaisen historiallisen ja arvostelevan esityksensä kautta osoitti materialismin löyhyyden maailmankatsomuksena. Ei siis tosiaan näytä olevan syytä enää ottaa esille kysymystä materialismista ja sen »kumoamisesta». Mutta sitä eivät kirjamme tekijät tarkoitakaan tehdä. Meillä on päinvastoin edullinen tilaisuus heidän esityksiensä perustuksella tarkastella, kuinka pitkälle olemme edenneet pois varsinaisesta materialismista. Kuten toivon käyvän selville, antaa tällainen tarkastelu sangen mielenkiintoisia tuloksia. Materialismin kulmakivenä on alusta alkaen ollut atomismi eli oppi siitä, että aine on kokoonpantu jakamattomista hiukkasista. Mutta kun nämä hiukkaset ovat niin suunnattoman pieniä, ettei niitä millään tieteen nykyisellä keinolla voida havaita, on niiden olemassaolo ainakin jossain määrin jäänyt »uskon asiaksi». Merkillistä on nyt, että atomien olemassaolo nykyään, viisikymmentä vuotta materialismin kukoistuskauden jälkeen, itse asiassa lienee varmempi kuin mitä se oli silloin. Loistavassa esitelmässään esittää näet Poincaré joukon uudempia ilmiöitä, jotka vallan odottamattomalla tavalla tulevat atomi-olettamuksen tueksi, ilmiöitä, joiden kautta tiedemiehellä on tilaisuus tavallaan nähdä atomit tai molekyylit itse, joten niiden olemassaolo on varma. Miksei siis nyt materialismi esiinny riemukulussa ottamaan takaisin menetettyjä alueita? Se johtuu siitä, että atomit, nuo havainnolliset, yksinkertaiset perusainekset, joista oli niin helppo kuvailla kaikki todellisuus kokoonpannuksi ja joiden ulkopuolelle, tyhjää avaruutta lukuunottamatta, ei pitänyt jäädä mitään, ovat tykkänään menettäneet filosofisen tenhovoimansa. Mitä hyödyttää puhua atomeista jonain lopullisina, kun jokainen niistä on itsessään oma maailmansa, joka voi hajota vielä suunnattoman paljon pienempiin tekijöihin? Ja mitenkä on sitten näiden laita? Ovatko sitten ne jotain johon voidaan turvata pelkäämättä, että taas luiskahdetaan joihinkin uusiin pikku äärettömyyksiin? On paras olla niihin luottamatta. Eräät jotka ovat ryhtyneet tutkimaan niiden massaa, ovat tulleet siihen johtopäätökseen, ettei sitä olekaan olemassa. »Ei ole enää ainetta, on pelkästään reikiä eetterissä; mutta kun nämä reiät eivät voi muuttaa paikkaa järkähyttämättä niitä ympäröivää eetteriä, tarvitaan voimaa niitä liikuttamaan, ja ne näyttävät olevan inertialla varustettuja, kun tämä inertia itse asiassa kuuluu eetterille.» Nämä luonnontieteen uudemmat--toistaiseksi kai jonkunverran hypoteetiset--äärimäiset tulokset ovat väkevästi mielenkiintoisia muussakin kuin puhtaasti tieteellisessä suhteessa. Jos näet kysymme, mikä on n.s. materialismin psykologinen ydin, se salattu lähde, josta se ammentaa voimansa, niin on luullakseni vastattava: materialismi tyydyttää erästä ymmärryksemme alkuperäistä, juurtunutta mielihalua, mielikuvituksemme taipumusta pitää »esineellistä» todellisuuden käsitystä jollakin tavoin itsestään selvänä. Koetan ilmaista tämän havainnollisemmin.
ellauri115.html on line 476: Ensimmäinen asia jonka opin näistä tarkasteluista oli että rajoitan tutkimuxeni vaan omaan napaani, jääden syvästi tietämättömäxi kaikesta muusta, enkä edes yritä epäillä mitään sen ulkopuolella mitä tarviin tietää. Eli mennään striktisti need to know- periaattella. Tällänen tyypillinen idealistifilosofin lähestymistapa.
ellauri141.html on line 668: Huntuvuoren kirjoittaessa myös akateemisen tutkimuksen käsitys tosin oli, että paavi Gregorius IX:n vuoden 1229 kirje piispanistuimen siirtämisestä tarkoitti siirtoa Koroisista Unikankareelle eli Turun perustamista tai jo olemassa olevan kaupungin vakiintumista. Artikkelini aiheena on siis kuvitelma Turusta ennen kaupungin olemassaoloa, ja ajalta ennen mitään Turun kaupungista tai edes piispanistuimesta kertovia lähteitä. Otan tarkasteluuni ennen kaikkea 1100-luvun loppua ja 1200-luvun alkua kuvaavat romaanit Lälli Kooroxen pojat (1926), Kokemäenmaan kuningas (1930) ja Piispa Tuomas (1933). Tarkastelen jonkin verran myös näitä edeltänyttä romaania Suomen Apostoli (1923).
ellauri141.html on line 778: Analyytikon ongelmat keskittyvät sen sijaan muiden mainitsemieni huomioiden ympärille. Mikä oikeastaan on lopullinen vaikutus, jonka runo yrittää saada? Mikä on se tunne, jonka se haluaa herättää, kehittää, lopulta rauhoitella lukijassa hänen kokeessaan runon? Itse asiassa olisi useita tapoja määrittää tämä; mutta kukaan ei olisi niin varma kuin etsiä vastausta tekstistä. Valitettavasti vastausten etsiminen tekstistä on erittäin työläs prosessi. Mitä kysymyksiä kysymme tekstistä? Kirjallisessa analyysissä, kuten oikeudellisessa kuulustelussa, saa vastaukset vain kysymyksiin, jotka osataan kysyä. Tän sai Super-Naomikin karsaasti kokea. Jos joku esittää kysymyksensä kielen ja tyylin suhteen, hän saa vastauksia vain näihin toissijaisiin runouden näkökohtiin. Vaikutukset, jotka hän onnistuu selittämään, ovat yhtä rajallisia, yhtä vähäisiä. Mutta mitä syvemmälle hän tarkastelunsa avulla astuu teoksen kokonaisrakenteeseen, sitä paremmin hän pystyy erottamaan vaikutuksen kokonaisuuden sen oleellisissa aspekteissa. Siksi on tarpeen esittää ne kysymykset, joiden avulla voidaan tunkeutua työn perustavanlaatuiseen organisointiin.
ellauri142.html on line 880: parempi vaikka antaa nälkäiselle ruokaa, kuin samaan aikaan vajota sisäiseen mietiskelyyn ja tarkasteluun. Ehtii sitä sitten tuonnempanakin.
ellauri143.html on line 1173: 781–790 Luku 80. Ystävyyssuhteiden tarkastelu (நட்பாராய்தல் naṭpārāytal): 791–800
ellauri163.html on line 571: Tällä te olette taas ennalta määrättyjä ja julmempia kuin kalvinistinen ennakkoastuminen, sillä kalvinistinen ennalta määrätty ei tiedä, että hän on ennalta määrätty hänelle, eikä taivaan toivo koskaan jätä häntä. — Mutta oppilaasi voi omantunnon perusteellisen tarkastelun perusteella tietää, ettei hänellä ole halua, ei armoa, että kaikki ponnistukset ovat siis hyödyttömiä: hänen on jätettävä ovelle kaikki toivo.
ellauri181.html on line 307: Schwartzin teorian merkitys aivotutkimuxelle on huomattava: se tarjoaa perustellun ja systemaattisen viitekehyxen tulevalle aivoihin liittyvälle tutkimustyölle. Arvoteoria mahdollistaa persoonallisuuden tarkastelun eri tutkimuxissa arvojen viitekehyxessä ja pohdinnan arvojen ja persoonallisuuden eri ulottuvuuxien mahdollisista keskinäisistä yhteyxistä.
ellauri181.html on line 469: ouden ja vastaamisen nopeuden ansiosta. Thomas HPA sisältää 24 osiota, joissa jokaisessa esitetään neljä adjektiivia, ja vastaajan on valittava näiden neljän joukosta se, mikä kuvaa häntä kaikkein eniten ja, mikä kaikkein vähiten. Vastaustapa perustuu näin ollen niin sanottuun osittaiseen järjestykseen, jolloin havaitut pisteet ovat ipsatiivisia (järjestysasteikollisia, jolloin henkilön tuloksia verrataan häneen itseensä). Pakotetun valinnan kyselymenetelmissä perinteiset rakennevaliditeetin tarkasteluun käytetyt menetelmät eivät ole toimivia, sillä vastaustapa aiheuttaa havaittujen asteikkojen välille negatiivisen korrelaation, joka on kuitenkin ainoastaan vastaustavasta aiheutuvaa metodivaihtelua.
ellauri185.html on line 637: Olemme nähneet, miten Leo Tolstoi ymmärtää ja tulkitsee vuorisaarnan ja mitä johtopäätöksiä hän siitä tekee. Nyt tahdomme asettaa nämä Tolstoin vuorisaarnasta johtelemat mielipiteet arvostelevan tarkastelun alaisiksi. Ankara vittuilu matkan varrella ei ollut vielä mitään.
ellauri207.html on line 400: TEREroottinen tarkastelu
ellauri246.html on line 377: Taistelussa Joseph Brodskin paluuta varten, jotta saataisiin elämäkerta ja lisää luovuutta, joista tulee kriitikoille paljon teräviä tarkasteluja, oli hyvin vaikutusvaltaisia ihmisiä. Ensinnäkin A. A. Akhmatova. Trid Vigdorovan transkriptillä oli tärkeä rooli. Se julkaistiin monissa Länsi-Euroopan tiedotusvälineissä. Yhdessä Anna Andreevnayan kanssa lukemattomat kirjeet puolueen viranomaisille ja oikeuslaitosta vastaan ovat Lydia Chukkovskaya. Shostakovich, TVARDOVSKI, Powesty, Marshak. Nämä eivät ole kaikki ihmiset, jotka ottivat osaa hänen kohtaloonsa mutta tärkimöt. Jean-Paul Sartre:n eurooppalaisen "Foorumin" EVE: llä varoitettiin vaikeasta tilanteesta, johon Neuvostoliiton valtuuskunta voi joutua Brodskin tapauksessa. Todennäköisesti tällä on ollut ratkaiseva rooli. Jotta runoilijalla ei olisi ollut tällaisia syytöksiä, se siirtyi kääntäjien ja kirjailijoiden liiton Leningradin sivuliikkeeseen. Kun olet lähtenyt alkuperäisestä kaupungista 23:een, hän palasi 25:een ja heti löysi itsensä hyvin oudosta, keskitetystä valtiosta. Neuvostoliiton sukunimi ei todellakaan ollut runoilija. Se oli mitä Neuvostoliiton suurlähetystön henkilökunta vastasi, kun hänet kutsuttiin kansainväliseen runolliseen festivaaliin. Kolme vuotta myöhemmin, Joosef Alexandrovich valittiin Bavarian taideteollisuuden Akatemian jäseneksi ihan kiusalla.
ellauri294.html on line 541: "Se kehittyy harkituksi ystävyyden tarkasteluksi ja sisältää joitain kypsiä teemoja, erityisesti menetystä."
ellauri297.html on line 664: Humanistinen psykologia on vaikuttanut SDT:n luomiseen. Humanistinen psykologia on kiinnostunut ihmisen psyyken ja henkilökohtaisten saavutusten tarkastelusta itsetehokkuuden ja itsensä tyydyttämisen kannalta. Se, toteutuvatko yksilön itsetehokkuus ja itsensä tyydyttäminen vai eivät, voi vaikuttaa hänen motivaatioon. Tosin "Viime kädessä ihmisten on tehtävä omat valintansa". Mutta SDT:tä kehitetään jatkuvasti, eli tähän voi vielä tulla muutosta.
ellauri299.html on line 446: Matti Alahuhta kirjan esipuheessa. Timantti teos, jonka tiedeperusteinen tarkastelu suuntaa mieltä olennaiseen. Luen kirjaa välähdystekniikalla ja
ellauri340.html on line 506: Monet itävaltalaisen kirjailijan päähenkilöistä ovat vaeltajia, ja kirjailijalle havaitsemistyö on yksinäistä kamppailua eristäytyneen itsensä ja hämärän ulkomaailman välillä. Kieli on silta: välttämätön havaitsemamme ja tuntemamme artikulaatiossa, mutta myös pohjimmiltaan haavoittuvainen romahdukselle. Handke kohdistaa käyttämänsä sanat mikroskooppiseen tarkasteluun: Usein on hämmästyttävä kyky siirtyä abstraktien (esimerkiksi miltä tuntuu olla "onnistunut päivä") ja täsmälleen aistinvaraisten (esimerkiksi askeleiden äänen meditaatio) välillä kaivon kannessa). Vaikka ne ovat usein irrallisia sävyltään, tämä tasainen vaikutelmien kertyminen saa lukijat kyseenalaistamaan, kuinka sopusoinnussa he ovat ympäristöönsä ja lauseisiinsa. Yksityiskohtaisuus, jonka Hedelmävarkaan kertoja yrittää pukea ympärillään oleva maailma sanoiksi, luo ristiriidan: yksittäiset hetket vaativat yksityiskohtiaan, mutta maailma itsessään on epämääräinen, ikään kuin kamppailee oman painonsa alla. [tarkenna] Se voi saada skeptisen lukijan pohtimaan, puuttuuko kertojalta – ja laajemmin myös Handkelta – joskus metsää kaikille huolellisesti kuvatuille puille.
ellauri348.html on line 111: luodaan uutta tai kuvitellaan jotain, joka halutaan saavuttaa. Se on maailmankaikkeuden uusiutuvaa energiaa, joka innostaa meitä, ettemme menettäisi luottokelpoisuuttamme ja Lidlin äpin suomia etuilumahixia. Toivo ajaa angloamerikkalaisen kaivosfirman poraamaan aapasuolla koereikiä vaikka Suomen laki kieltää kaivostoiminnan luonnonpuistossa. Mutta kaivosfirma toivoo että Suomen laki voi tässä kohin vielä muuttua. Suomen NATO-jäsenyys vahvistaa sen toivoa. Toivo on kaikkien saatavilla, eikä se esitä mitään oletuxia, vaatimuxia, ratkaisuja eikä tarkasteluja. Se ei pidä parempana ketään, eikä vahdi oletko riittävän hyvä toivomaan. Kell onni on, se onnen jakakoon, levittäköön legginsit levälleen joululahjaxi takaa maistuvalle ruskealle matupojalle.
ellauri349.html on line 791: Kirsikankukkia-teoksessa näkyy Liehun Pariisin-ajan vaikutus - vaikutteita olivat tuoneet hänelle erityisesti kielen tarkastelun kautta naisen asemaa tutkiva feminismi sekä psykoanalyyttinen ajattelu. Näiden sekä muiden filosofisten ja feminististen vaikutusten ja aiemman akateemisen tiensä pohjalta Liehu kehitti omaa tuoretta näkemystään kansallisvaltioiden maailmasta, joihin ovat usein kuuluneet sodat. Mm. tästä aiheesta hän kirjoitti vuonna 1998 ilmestyneessä 1139-sivuisessa teoksessa Perhosten valtakunta. Myös Hegelin filosofia, joka harsii kokoon kaikenlaisten aiheiden kokonaisuuksia, on ollut Liehulle merkittävä taustavinkki. Perhosten valtakunta-teoksessa Liehu näkee, että ilman epätasa-arvoa on vaikea taata myöskään sotien jatkuvuutta.
ellauri362.html on line 197: Hernekukon "Melankolian filosofia" on tunkkaista antiikkihöpinää, josta ei saa selvää kirveelläkään. Tikusta asiaa. Huomaa kyllä että kaveri on ollut hyvä laatimaan virallisia asiakirjoja. Kuten Peacock selittää esipuheessaan "Yleinen analyysi", runo väittää, että muuttuvuuden tarkastelu jalostaa mieltä ja että taiteen ja ihmissuhteiden "pääasialliset viehätysvoimat" ja "hermolliset siteet" ovat peräisin muuttuvuuden filosofisesta pohdinnasta. Hernekukko kävi vain 6 vuotta koulua, kansalaiskoulupohjalta ponnisti kuin Lassi Hiekkala.
ellauri381.html on line 541: Tämän jakson tarkastelun päätteeksi A.I. Solženitsyn, kirjoittaa historioitsija A. Ostrovski, näyttää tarpeelliselta kiinnittää huomiota kolmeen tosiasiaan.
ellauri393.html on line 234: Nämä kaksi lihasta ovat niin hyödyttömiä, että monilla ihmisillä ei ole niitä lainkaan ja kukaan ei pystyisi kertomaan eroa ilman kirurgista tarkastelua tai erityiskuvaamista. Pyramidalis on vatsalihaksissa (20 prosentilla ihmisistä ei ole sitä), ja sternalis on pieni lihas joka kulkee rintalihasten päällä vain noin 8 prosentilla väestöstä. Varmaan niistäkin on jatkossa jotain hyötyä.
ellauri398.html on line 1203: Raamattu on täynnä juonireikiä, mutta suurin niistä on mielestäni se, että Jeesus kidutetaan kuoliaaksi, jotta Jumala voi antaa ihmiskunnalle anteeksi. Siinä ei ole mitään järkeä. Jos Jumala halusi antaa ihmiskunnalle anteeksi, miksi se ei vain tehnyt niin? Pitikö siitä ottaa maxukin? Miksi Jeesuksen täytyy kärsiä maksaakseen hinnan Jumalan anteeksiannosta? Jotkut kristityt väittävät, että ei olisi oikein tai reilua, että Jumala antaa ihmiskunnalle anteeksi ilman, että siitä maksetaan jotain, mutta mistä lähtien on oikeudenmukaista tai reilua, että viatonta ihmistä rangaistaan ​​jonkun toisen synneistä? Kenen käsitys oikeudenmukaisuudesta se on? Olisiko reilua vai vain outoa, jos joka kerta kun rikos tehdään, heittäisimme vain jonkun satunnaisen henkilön vankilaan? Kaiken lisäksi Jeesus on Jumalan ilmentymä, joten Jumala vain kiduttaa itseään, mikä viittaa siihen, että Jumala on joku outo masokisti, joka haluaa kiduttaa itseään. Kaiken tämän lisäksi joidenkin mielestä Jumala antaa anteeksi synnin, että Aadam ja Eeva syövät kiellettyä hedelmää, joka antoi heille tiedon hyvästä ja pahasta, mikä tarkoittaa, että heillä ei ollut sitä tietoa ennen kuin he söivät hedelmän, mikä tarkoittaa he eivät ymmärtäneet, että oli väärin olla tottelematta Jumalan käskyä olla syömättä hedelmiä. Jumalan reaktio on kuin rajusti hakkaisi koiranpentua sen hyppäämisestä sohvalle. Raamatun juonenaukkojen luetteloa voisi jatkaa loputtomiin, koska kun se kirjoitettiin, se ei ollut tarkastelun tai kriittisen ajattelun kohteena ja sitä käytettiin erittäin kätevänä välineenä vallanpitäjien taholta. Se on taktiikka, joka toimii usein myös nykyään, koska jopa meidän kaltaisessa tieteen ja teknologian maailmassa kriittisen ajattelun puute ja arvovallan kyseenalaistaminen johtaa valvonnan puutteeseen. Usko voi olla upea asia, joka voi tuoda ihmiset yhteen ja antaa heille toivoa ja paeta pelosta. Jos se tekee sinusta hyvän ja ystävällisen ihmisen, olen iloinen puolestasi ja jos Raamattu on sinulle avain noihin asioihin, niin nauti siitä. Älä vain katso liian tarkasti. Mitä muuten elukat söivät arkissa? Eikai toisissn kun joka sorttia oli vain 2? Mitä tehtiin kakoille? Kärpäsille riitti apetta.

ellauri403.html on line 182: Hänellä oli taoistinen käsitys kaiken kahtalaisuudesta. Se ilmenee hänen teoksissaan kaksosina olemisen tarkasteluna, seksuaalisuuden eri muotojen tarkasteluna sekä ihmisen paikallaan pysymisen (Kain) ja liikkuvuuden (Abel) kahtalaisuutena. Kain ja Abel naivat kukin oman kaxosen. Abel mieli Kainin kaxosta joka oli better looking than Abelin kaxonen, mistä Kain sille suutahti. Eivät ollet samanmunaisia, kerta olivat kahtalaisia.
ellauri408.html on line 632: Ennen kuin siirrymme koko teoksen yksityiskohtaiseen tarkasteluun, huomautamme lukijalle, että Guillaume de Lorrisin osa sisältää noin 4 500 säkettä ja Jehan de Meungin osa noin 19 000.
ellauri408.html on line 712: Ei ole epäilystäkään siitä, että "Katekismus" on monella tapaa melko kauhea, osittain siksi, että se näyttää niin epänormaalilta Proudhonin jatkuvan tasa-arvoon perustuvan oikeudenmukaisuuden vaatiman rinnalla. Muistetaanpa kumminkin että 1858 bassi-bazuuki on ollut jo 9 vuotta naimisissa Eufrasian kaa, ja mikä tulos: nippu halkiohaaroja. (Marxille kävi samaten; niin käy kun hätäilee hilloviivalla.) Mutta taipumukseni on käsitellä Proudhonin ristiriitaisuuksia Proudhonin työkaluilla nähdäkseni, johtaako ristiriitojen lähempi tarkastelu todella johonkin keinoon edetä pidemmälle. Ja "Katekismuksen" kanssa minusta näyttää siltä, että esiin nousee ainakin neljätoista kysymystä, joista vain kahta olemme pyrkineet käsittelemään hyvin suoraan puheessamme Proudhonista ja naisista. Saatamme kysyä itseltämme:
ellauri409.html on line 144: Ymmärtääkseen Pascalin käyttämän menetelmän lukijan on oltava valmis seuraamaan tälläisen älykkään uskovan mielen prosessia. Kristillinen ajattelija – ja tarkoitan miestä, joka yrittää tietoisesti ja tunnollisesti selittää itselleen sekvenssin, joka huipentuu uskoon julkisen anteeksipyynnön sijaan – etenee hylkäämällä ja eliminoimalla. Hän huomaa maailman olevan niin ja niin; hän pitää sen luonnetta selittämättömänä millään ei-uskonnollisella teorialla; uskontojen joukossa hän havaitsee kristinuskon ja katolisen kristinuskon olevan tyydyttävin selitys maailmalle ja erityisesti omalle sisäiselle moraalimaailmalle; ja sitten, mitä Newman kutsuu "voimakkaiksi ja samanaikaisiksi" syiksi, hän huomaa olevansa vääjäämättä sitoutunut inkarnaation dogmiin. Epäuskoiselle tämä menetelmä vaikuttaa epäuskoiselta ja perverssiltä; sillä epäuskoinen ei yleensä ole kovin vaivautunut selittämään maailmaa vain itselleen, eikä myöskään niin suuresti ahdistunut sen epäjärjestyxestä; Hän ei myöskään yleensä ole kiinnostunut (nykyisin termein) "arvojen säilyttämisestä". Hän ei katso, kuten hurahtanut, että jos tietyt tunnetilat, tietyt luonteenkehitykset ja se, mitä ylimmässä mielessä voidaan kutsua "pyhitykseksi" ovat luonnostaan ja tarkastelun perusteella tiedetään olevan hyviä, niin tyydyttävän maailman selityksen on oltava selitys, joka tunnustaa näiden arvojen "todellisuuden".
xxx/ellauri057.html on line 1296: Outoa ettei tätä kirjailijaa tuoda kunnolla esiin edes naiskirjallisuushistoriassa, jonne kelpaa tuhnummatkin kyhäyxet. Kuitenkin juuri kielen musiikillisuus on yksi naiskirjoituksen (écriture féminine) tunnusmerkkejä. Elimen tarkastelu feminiinisen kirjoituksen viitekehyksessä vaatii retostelua.
xxx/ellauri126.html on line 613: Lempeän vastakohta on ankara tai julma, lujan heikko, ahneen kontradiktorinen vastakohta olis kohtuullinen ja kontraarinen anorektikko. Mixhän Synnöven sukulinjassa on niin paljon syömishäiriöisiä? Syy voi olla fläkissä. Ei-kade ois kenties hyvänsuopa. Ei-mustasukkainen on valkosukkainen, tai joku salliva. Myötätunnon vastakohta olis tylyys tai välinpitämättömyys. Kiitollisuuden kiittämättömyys. Melkoista sotkua, Paula parka! Sen keitoxessa menee sekaisin puurot sekä vellit. Paulalta puuttuu jäsennys, oletus, väitös, todistus ja tarkastelu, se ei premissoi tilanteita. Sen texti ei argumentoi vaan on pelkkää paasausta. Kolleega!
xxx/ellauri138.html on line 354: Aivan päinvastoin kuin saksalaisessa filosofiassa, jossa laskeudutaan taivaasta maahan, me nousemme maasta taivaaseen, me emme ts. lähde siitä, mitä ihmiset puhuvat, luulevat, kuvittelevat, emmekä myöskään puhutuista, ajatelluista, luulluista, kuvitelluista ihmisistä tullaksemme sitä kautta fyysisiin ihmisiin — me lähdemme todella toimivista ihmisistä ja heidän todellisen elämisensä prosessista ja osoitamme myös tämän elämisprosessin ideologisten heijastumien ja kaikujen kehityksen. Ihmisen aivoissa syntyvät utukuvatkin ovat heidän aineellisen, kokeellisesti todettavan ja aineellisista edellytyksistä riippuvaisen elämisprosessinsa väistämättömiä härmistymiä, sublimaatioita. Moraali, uskonto, metafysiikka ja muut ideologian lajit sekä niitä vastaavat tajunnan muodot kadottavat näin ollen näennäisen itsenäisyytensä. Niillä ei ole mitään historiaa, niillä ei ole mitään kehitystä, vaan aineellista tuotantoaan ja aineellista kanssakäymistään kehittävät ihmiset muuttavat tämän todellisuutensa mukana myös ajatteluaan ja ajattelunsa tuotteita. Tajunta ei määrää elämää, vaan elämä määrää tajunnan. Ensimmäisessä tarkastelutavassa lähdetään tajunnasta, ikään kuin se olisi elävä yksilö; jälkimmäisessä, todellista elämää vastaavassa tarkastelutavassa, lähdetään todellisesta elävästä yksilöstä ja tarkastellaan tajuntaa ainoastaan hänen tajuntanaan.
xxx/ellauri138.html on line 356: Siitä missä spekulatiivinen ajattelu lakkaa, ja se lakkaa todellisen elämän parissa, alkaa siis todellinen, positiivinen tiede, ihmisten käytännöllisen toiminnan, heidän käytännöllisen kehitysprosessinsa esittäminen. Loppuvat korupuheet tietoisuudesta, todellisen tiedon on tultava niiden tilalle. Todellisuuden esittäminen riistää elinympäristön itsenäiseltä filosofialta. Sen tilalle voi tulla korkeintaan yhteenveto yleisluonteisimmista tuloksista, jotka ovat abstrahoitavissa ihmisten historiallisen kehityksen tarkastelusta. Todellisesta historiasta irrotettuina noilla abstraktioilla ei ole sinänsä mitään arvoa. Ne voivat kelvata ainoastaan helpottamaan historiallisen aineiston järjestämistä, osoittamaan sen yksityisten kerrostumien järjestystä. Mutta toisin kuin filosofia nuo abstraktiot eivät anna mitään reseptiä tai kaavaa, jonka mukaan historiallisia aikakausia voitaisiin sovitella paikoilleen. Päinvastoin, vasta sitten vaikeus alkaakin, kun aineistoa käydään tarkastelemaan ja panemaan järjestykseen — olipa kysymys jostain menneestä aikakaudesta tai nykyajasta — kun käydään käsiksi sen todelliseen kuvaukseen. Näiden vaikeuksien voittaminen riippuu edellytyksistä, joita ei suinkaan voida esittää tässä yhteydessä, vaan jotka käyvät selville vasta tutkittaessa todellisen elämisen prosessia ja kunkin aikakauden yksilöiden toiminnan tuloksia. Otamme tässä käsiteltäväksi eräitä noista abstraktioista käyttääksemme niitä ideologian vastaisesti ja selittääksemme ne historiallisten esimerkkien valossa.
xxx/ellauri259.html on line 191: Hän tutkii humanismia sen keskeisten kysymysten kautta – ihmisyyden kunnioittamisen, ihmisen tärkeyden korostamisen ja uskon ihmisen täydellistymiseen. Antihumanististakin voi tällaisessa tarkastelussa sukeutua humanisti, kun asian oikein oivaltaa. No vizi nää ajatuxet on nimenomaan luontosuhteen myrkkyä.
xxx/ellauri273.html on line 280: 2. Veroprosentit voivat vaihdella, jos ne perustuvat fyysisiin olosuhteisiin, kuten rannikkoalueisiin ja kylmiin olosuhteisiin; tällaiset vaihtelut edellyttävät kuitenkin erityisen tarkkaa tarkastelua. Esimerkiksi asiassa Yhdysvallat v. Ptasynski (1983) tuomioistuin erotti arktisen öljyn muualla tuotetusta öljystä. Se piti voimassa napapiirin yläpuolelle pumpatusta öljystä saatujen tulojen veron. Hinnat voivat vaihdella myös yksittäisten ongelmien tai "erilaisten olosuhteiden" vuoksi. Florida v. Mellon (1927). On epäselvää, kuinka eristetty tai monimuotoinen ongelman tai tilan tulee olla.
xxx/ellauri273.html on line 416: Taloudellista eriarvoisuutta tulisi ehkä seurata nykyistä laajakazeisemmin. Lyhyen aikavälin mutoxia talodellisa eriarvoisuudessa on syytä tulkita varoen. Ilman huolellista ja monipuolista tarkastelua tehdyt hätiköidyt tulkinnat voivat johtaa julkisen keskustelun kärjistymiseen ja lyhytnäköiseen politiikkaan. Tuloerojen kasvua selittävät etenkin arvopaperien ja muun omaisuuden myyntivoitot, kun hätään joutuneet vaurastuneet joutuivat likvidoimaan varojaan. Gini-kertoimella tulojakauman yläosassa tapahtuva kurjistuminen saa liian vähän painoarvoa.
xxx/ellauri286.html on line 604: BPD:n arvioitiin olevan kolmanneksi perinnöllisin persoonallisuushäiriö 10 tarkastelun persoonallisuushäiriön joukosta. Hippokampus on yleensä pienempi ihmisillä, joilla on BPD, kuten ihmisillä, joilla on posttraumaattinen stressihäiriö (PTSD). Kuitenkin BPD:ssä, toisin kuin PTSD:ssä, amygdala on myös yleensä pienempi. Työmuisti on huono mutta nolojen episodien muisti mainio. Se saattaa selittää BPD:tä sairastavien ihmisten kokeman pelon, surun, vihan ja häpeän epätavallisen voimakkuuden ja pitkäikäisyyden sekä heidän lisääntyneen herkkyytensä näiden tunteiden esiintymiselle muissa.
xxx/ellauri287.html on line 433: Ramsay meni ensin Vähä-Aasiaan, missä monilla Apostolien teoissa mainituista kaupungeista ei ollut edes tarkkaa sijaintia. Rättipäät oli söhränneet lähes kaiken. Myöhemmin elämässään hän päätteli: '"Lisätutkimukset... osoittivat, että kirja kesti pienimmänkin tarkastelun Egeanmeren maailman tosiasioiden auktoriteettina ja että se oli kirjoitettu sellaisella harkintakyvyllä, taidolla, taidolla ja totuuden havainnoilla ollaxeen mallina historiallisesta lausunnosta" ( The Bearing of Recent Discovery, s. 85). Saman kirjan sivulla 89 Ramsay selitti: "Voit painaa Luukkaan sanoja enemmän kuin mikään muu historioitsija". Paavalin kirjeiden kirjoittajuudesta hän päätteli, että kaikki kolmetoista Uuden testamentin kirjettä, jotka Paavali näennäisesti kirjoitti, olivat aitoja, ja että koko raamattukin on sitä lyytä todennäköisesti kirjaimellisesti totta.
xxx/ellauri293.html on line 689: Kahnemann sai rivoilusta vuoden 2002 Nobel-palkinnon. Kirjassaan Thinking, Fast and Slow Kahneman syventyi kahteen ajattelun muotoon, nopea ajattelu, joka hänen mielestään "toimii automaattisesti ja nopeasti, vähällä ja ilman vaivaa tai ilkeää vapaan tahdon tunnetta." Toisaalta hidas ajattelu on kognitiivisten kykyjen, valinnanmahdollisuuksien ja keskittymisen jakoa. Nopea ajattelu hyödyntää heuristiikkaa, joka on päätöksentekoprosessi, jossa käytetään oikoteitä, ja peukalosääntöjä tarjotakseen välittömän mutta usein järjettömän ja epätäydellisen ratkaisun. Kahneman ehdotti, että pikanäppäimien tulos on useiden harhojen esiintyminen, kuten jälkitarkasteluharha, vahvistusharha ja tulosharha. Keskeinen esimerkki nopeasta ajattelusta ja siitä johtuvista irrationaalisista päätöksistä on vuoden 2008 finanssikriisi.
xxx/ellauri314.html on line 88: Alkoholistiraivossa Rojack murhaa vieraantuneen vaimonsa, korkean yhteiskunnan naisen, ja laskeutuu Manhattanin jazzklubien, baarien ja mafian synkkään alamaailmaan juonittelemaan. Seuraavana vuorossa on Cherry Melanie, yökerholaulaja ja korkeassa asemassa olevan gangsterin tyttöystävä. Rojack saa kuoleman näyttämään itsemurhalta ja säilyttää syyttömyytensä riippumatta siitä, kuinka tiukka tarkastelu tai vakavia seurauksia on. Rojack tuntee olevansa vapautunut väkivallasta ja kuvittelee saavansa viestejä Kuusta ja näkevänsä ääniä, jotka käskevät häntä kieltämään syyllisyytensä. Seuraavien 24 tunnin aikana Rojack kiinnittää huomionsa New Yorkin poliisilaitokseen, häneen veitsellä vetävän epäsäännöllisen mustan viihdyttäjän pelotteluun ja kuolleen vaimonsa isän Barney Oswald Kellyn kerättyyn poliittiseen painoarvoon, joka ehdottaa, että korkeammat poliittiset lähteet ovat kiinnostuneita Rojackin kohtalosta. Luku 1: Rojack oksentaa parvekkeen yli juhlissa ja harkitsee itsemurhaa. Luku 2: Rojack harrastaa seksiä Rutan kanssa hänen huoneessaan. Luku 3. Hän juoksee kadulle. Luku 4. Rojack istuu baarissa juomassa. Hän ja Rojack flirttailevat ja suutelevat. 5. He harrastavat seksiä, ja Rojack tajuaa rakastuneensa häneen. Rojack työntyy taas Cherryyn ja he rakastelevat. Luku 6. Hän sai vihdoin emättimen orgasmin Rojackin kanssa. Luku 7. Rojack ja Shago tappelevat. Rojack saa yliotteen ja heittää Shagon alas portaita. Luku 8. Rojack lyö Kellyä Shagon sateenvarjolla ennen pakenemista. Luku 9. Epilogi. Rojack matkustaa Las Vegasiin, jossa hän voittaa suuria pöydissä ja maksaa kaikki velkansa.
xxx/ellauri337.html on line 277: Merleau-Pontya innoitti erityisesti Husserlin – tuolloin vielä pääosin julkaisematon – myöhäistuotanto, joka monilta piirteiltään oli siirtynyt aiemman tuotannon suhteen suuntaan, jota voidaan hyvällä syyllä kutsua eksistentiaalisemmaksi. Husserlin mukaan länsimaiset tieteet ovat ajautuneet kriisiin, koska ne ovat hylänneet elämysmaailman, josta niiden tarkastelu kuitenkin on alun perin lähtenyt liikkeelle. Jotta todellinen fenomenologia voisi edes olla mahdollista, on Husserlin mukaan ensin suoritettava erityinen tieteellisen tarkastelun poissulkeva reduktio, jotta voisimme päästä käsiksi varsinaiseen fenomenologiaan. Mitä hyötyä siitä on, jää epäselväxi.
xxx/ellauri379.html on line 115: Heart of Darkness alkoi saada akateemista huomiota ensimmäisen kerran 1940- ja 50-luvuilla, jolloin kirjallisuustutkimusta hallitsi psykologinen lähestymistapa kirjallisuuden tulkintaan. Pimeyden sydän ymmärrettiin sen mukaisesti universaalisti ihmisen sisäisyyden tutkimiseksi – sen turmeltuvuudesta, saavuttamattomuudesta ja sille luontaisesta pimeydestä. Näistä kritiikistä tietysti puuttui jotain oleellista: kaikenlainen novellin kolonialismin sanoman tarkastelu tai sen Afrikan ja sen ihmisten käyttö epäselvänä taustana, jota vasten tutkia valkoisen psyyken "monimutkaisuutta.'
xxx/ellauri379.html on line 125: Heart of Darknessin tarkastelu postkolonialistisesta näkökulmasta on antanut tilaa pilkallisemmalle kritiikille. Kuten Achebe ilmaisi, Conrad oli "perinteinen rasisti", joka dehumanisoi afrikkalaisia ​​käyttääkseen heitä taustana valkoisen miehen sisäisyyden tutkimiseen. Achebe on oikeassa: vaikka Conrad nuhtelee kolonialismin pahuutta, hän ei tee juurikaan hajottaakseen sellaisen järjestelmän taustalla olevaa rasismia, vaan pitää Afrikan alkuperäiskansoja vain osana luonnollista ympäristöä. Tätä teosta on pidetty yhtenä lännen oivaltavimmista kirjoista eurooppalaisen imperialismin pahuudesta Afrikassa, mutta se ei kuitenkaan anna mitään erityispiirteitä afrikkalaisille itselleen.
51