Montako erilaista apinaa ja montako erilaista tarinaa

Lyy ei jaxanut suolistaa myöskään Cecilian tarinaa,
ellauri396.html on line 245: Huomionarvoisia itkeviä valkoisia tyttöjä ovat Taylor Swift ja Lena Dunham. Swiftiä on kutsuttu itkeväksi valkoiseksi tytöksi, koska hän on tehnyt raivoa Kanye Westin kappaleesta Famous (2016). Kappaleessa West kutsuu Swiftiä "nartuksi", mikä on tietysti aihetta raivolle; Kuitenkin, kuten Kanyen leiri myöhemmin paljasti, Swift oli allekirjoittanut itsensä kappaleeseen ja sanoitukseen. Tässä Swiftin kriitikot katsoivat, että hän ei ainoastaan ​​näytellyt uhria virheellisesti, huutaen raivoa ja siten "omaksuen kielen/kuvan naisten voimaannuttamisesta omalle tuotemerkilleen", hän myös jatkoi "pelottava musta mies kiusaa valkoista tyttöä" -tarinaa tehdessään niin.
ellauri402.html on line 676: No joo, siis Mummi selittää adoptiotoimiston rouva Barkerille, miten hänen tyttärensä ja vävynsä adoptoivat vuosia sitten lapsen rouva Barkerin kautta, mutta pahoinpitelivät tämän kuoliaaksi kun eivät pitäneet lapsen käytöksestä. Rouva Barkerin poistuttua sisään astuu lihaksikas nuori mies kysymään töitä. Kuunneltuaan hänen tarinaansa Mummi oivaltaa, että mies on hänen tyttärensä tappaman adoptiolapsen kaksoisveli. Hän esittelee miehen tyttärelleen ja tämän aviomiehelle siten, että alkuperäinen lapsi voitaisiin korvata nuorukaisella, jota kutsuu Amerikkalaiseksi unelmaksi.
ellauri402.html on line 759: Maailman luomistarinassa on laajennus, jossa kerrotaan tarkasti, mitä kuuden päivän aikana tapahtui, sekä yksityiskohtia enkelien luonteesta. Se laajentaa tarinaa Aadamin ja Eevan lankeemuksesta sanoen, että se johtui Saatanaelin kateudesta Aadamin roolia kohtaan kuninkaana ja ylipappina. Se selventää, että Genesiksen kirous kohdistettiin itse asiassa vain Eevalle, koska Saatanael vietteli hänet, ei Aadam. Aadam oli koko jutussa pelkkä vastaantulija, kazoi sivusta kun pyssyyn työnnettiin käärmettä.
ellauri402.html on line 813: Näyttää siltä, ​​että apokalypsit olivat suosittu genre juutalaisten keskuudessa Kreikan ja sitten Rooman vallan aikakaudella. Suuri osa Pietarin apokalypsista voi perustua näihin kadonneiden juutalaisten apokalypsiin, teoksiin, kuten "Vartioijien kirjaan" (Henokin kirjan luvut 1–36 ), ja 1.–2. vuosisadan juutalaiseen ajatteluun yleensä. Pietarin apokalypsi näyttää lainaavan Hesekielin lukua 37, eli tarinaa Kuivien luiden laaksosta.
ellauri408.html on line 81: Heprean sana Eloah on runollinen sana "Jumalalle"; mahdollisesti de Vigny piti tätä mielessään rakentaessaan runon takana olevaa alkuperäistä tarinaa; runossa puhutaan siitä, että hän on rakastajan jumala. (Nimi Eloá on muuten Brasiliassa melko yleinen naisten etunimi, joka on epäilemättä saanut inspiraationsa heidän mieltymyksestään sänkypainiin.)
ellauri411.html on line 98: Päälliköt, eräät efraimilaisten päälliköt, olivat Asarja, Johananin poika, Berekja, Mesillemotin poika, Jehizkia, Sallumin poika, ja Amasa, Hadlain poika, jotka sanoivat: "Älä tuo vankeja tänne, sillä aiot viedä sinne. syyllisyytemme Herraa vastaan ​​nykyisten syntiemme ja syyllisyytemme lisäksi. Sillä meidän syyllisyytemme on jo suuri, ja viha Israelia kohtaan on kova." Tätä jaksoa on verrattu tarinaan laupiaasta samarialaisesta .
ellauri412.html on line 86: Deutero-Jesajan suurin saavutus on hänen sijaiskärsimyksen idean kehittäminen. Vaikka hän puhui ensisijaisesti oman kansansa kärsimyksistä, emme saa ajatella, että hän yritti antaa historiallisen selostuksen tavasta, jolla vain he reagoivat onnettomuuksiinsa. Pikemminkin hän esitti ihanteen, jonka noudattaminen antaisi uutta valoa kysymykseen ansaitsemattomasta kärsimyksestä. Ihmiset ymmärtäisivät, että tilanne, johon heidät asetettiin, tarjosi heille mahdollisuuden näyttää vieraille kansoille uskontonsa todellista henkeä. Kuten muutkin profeetat ennen häntä, Deutero-Jesaias ei koskaan epäillyt, etteikö jumalallinen tarkoitus lopulta saavutettaisiin, mutta menetelmä, jolla se saavutettaisiin, oli jotain aivan erilaista kuin aiemmin ajateltiin. Eli muuta kuin tämä hammurabimainen verikostoidea. Sijaiskärsimys eli syntipukkiajatus oli ajatus, jolla oli suuri merkitys, ja vaikka se näytti olleen liian ylevä ihanne ihmisten enemmistölle joko ymmärtää tai seurata, jotkut ihmiset uskoivat sen totuuteen. Seuraavien vuosisatojen aikana monet tilaisuudet olivat esimerkki tästä ihanteesta. Kristityt ovat jo pitkään ymmärtäneet, että Jeesuksen Nasaretilaisen elämä ja kuolema ovat parhaita esimerkkejä siitä, mitä Deutero-Jesaias julisti nykyaikaisille pakkosiirtolaisilleen Babylonissa. Eise silti ollut mikään ennuste, juutalaiset vänkäävät. Markku, Paavo ja kaverit vaan jälkikäteen vääntelivät Jeshuan tarinaa Jes. 52 kerrotun muotin mukaisexi. Se oli salaliittoteoria!
ellauri412.html on line 637: On olemassa syy, miksi Isaiah 53: n runo esitellään ilmaisulla "hyvä uutinen", ja on myös hyvä syy, miksi kaikki neljä tarinaa Jeesuksesta Uudessa testamentissa kutsuttiin lopulta "Hyvää uutista" tai "Epäinhimillistä". Se on oudoin hyvä uutinen, jonka koskaan kuulet, mutta myös parhaat uutiset. Se on tarina Jumalan pahan voittauksesta, jotta teidät ja minä sinut voidaan pelastaa inhimillisestä tilasta, kuolemasta, jota näemme kaikkialla ympärillämme, ja siitä, jonka löydämme itsestämme. Tässä palvelijan kuolemasta ja ylösnousemuksesta saamme selville Jumalan rakkauden, joka johtaa todelliseen elämään.
ellauri412.html on line 672: Meillä ei ole tarpeeksi tietoa. Sixi tarvizemme uskoa. Ja se johtuu siitä, että profeetta Jesajilla (yhdessä muiden kirjan haamukirjoittajilla) ei ollut tarpeeksi tietoa. He nauhoittivat profetioita, joita he eivät täysin ymmärtäneet. Jumala ei paljasta koko tarinaansa meille kaikille. Hän antaa sen ihmiskunnalle tarpeen tietää (need to know) periaatteella (edistyksellisesti) ja Jesaja (et. al) sai vain sen, mitä he tarvitsivat tietääkseen tuolloin. Joten vaikka Jesaja kirjoitti 53:10, kun hän ajatteli, että kyse oli biologisesta jälkeläisestä, se ei tarkoita, että hän olisi oikeassa. Todellinen ja täysi merkitys ei voitu tietää ennen kuin profetia on täytetty. Ja Jesajan profetia 52:13-53: 12 12 Täytti Kristuksessa. Se on jotain, jonka löydämme vain, kun luemme kirjan viimeisen 25  (tai no, 20) prosentin. Blessings, Rob
xxx/ellauri056.html on line 108: Toimittaja ja tutkija Jouko Raivion uran varrelta kannattaa mainita ainakin Jerry Cotton -sarjan tuotantosäännöistä kirjoitettu väitöskirja sekä 42 kirjoitettua Jerry Cotton -tarinaa.
xxx/ellauri056.html on line 200: ”Joskus olen kohdannut sellaisia mielipiteitä, että jos kirjoittaa paljon ja nopeesti, ei tee hyvää. Mutta kun mä kirjoitan, kaikki muu maailmassa katoaa ympäriltä. Kun on nopea kymmensormijärjestelmä ja ajatus kulkee, kyllähän sitä liuskaa tulee ja tarinaa syntyy.”
xxx/ellauri081.html on line 236: No ei jaxa tota lukea, jotain tavanomaista rags to riches tarinaa se on kuiteskin. Jöns vuokrasi Panun mökkiä ja rakensi sinne laiturin. Olisi sen ostanutkin, siis sen mökin laitureineen, muttei Panu myönyt. Nyze kellettelee sillä laiturilla ize, ja ablatoitu Marja paistaa särkeä. Eipä paistakaan, sekin kuoli Panun käsissä. Panulla on ollut kolme vaimoa, kaikki vainaita. Panee vähän miettimään. Vestigia terrent. Panu oli norssi, pääsi sieltä samana vuona 1963 kuin mä jouduin sisälle.
xxx/ellauri086.html on line 712: Poe kokosi Baltimoressa kirjoittamansa 11 tarinaa kirjaksi mutta ei koskaan onnistunut saamaan sitä julkaistuksi. Poen ottoisä John Allan kuoli maaliskuussa 1834 eikä jättänyt Poelle mitään testamentissaan.
xxx/ellauri086.html on line 960: Conrad on potkut saanut puolalainen maanomistaja-aatelinen josta tuli hienostomäärimies. Kolakka polakka joka aina kertoo samaa tarinaa langenneesta wannabe superherosta.
xxx/ellauri087.html on line 181: Saarinen puhuu konkreettisesti ja vitun paljon itsestään. Neljään tuntiin hän saa mahtumaan yhteensä kolmetoista omakohtaista tarinaa, joista suurimmassa osassa esiintyy hänen lisäxeen joku hänen julkkis"ystävänsä". Hän pyyhkii silmälasiensa alustaa liikutuksesta muistellessaan omaa puhettaan sotainvalidien juhlassa vuonna 1997. Hän kertoo, miten Martti Ahtisaari oli kutsunut häntä “todelliseksi leijonaksi” ja miten Ari Vatanen Saarisella vieraillessaan halusi nähdä hänen nukkuvat lapsensa.
xxx/ellauri114.html on line 481: Wilho Sorvarin (1906-1970) kirja Hammurabi on jylhää tarinaa. Kosto elää Elamille, kiven päälle ei jää kiveä. Tänä päivänä ei kukaan enää puhu elamiittia. Sehän ennustettiin aivan oikein jeremiadissa. Ei mitään lällyä kamaa tyyliin käännä toistakin takaposkea.
xxx/ellauri121.html on line 240: Nuorempana tuntui, että isoisän tarinaa puitiin kyllästymiseen asti, ja Marttinen halusi ottaa siihen etäisyyttä.
xxx/ellauri121.html on line 434: Tarmio kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen lyseosta vuonna 1951. Hän opiskeli biologiaa Helsingin yliopistossa vuosina 1952–56 ja valmistui filosofian maisteriksi. Tarmio aloitti uransa WSOY:ssä oikolukijana vuonna 1956, minkä jälkeen hän työskenteli kustannustoimittajana, oppikirjaosaston päällikkönä, oppi- ja tietokirjaosaston johtajana ja lopulta pääjohtajana vuodesta 1969. 1970-luvun alussa kustannustaloa kohtasi valtakriisi. Vuoden 1972 yhtiökokouksessa kiistan voitti niukasti ryhmä, joka tuki Tarmion jatkamista pääjohtajana. Tarmio jätti pääjohtajuuden vuonna 1987 aloittaakseen uran itsenäisenä viestintäalan yrittäjänä. Tää mietelmätiiliskivi ilmestyi WSOY:lta keväällä 1986. Selvä pyy, sano Manninen varista. Tarmio toimitti monia aforismikokoelmia, esimerkiksi Ajatuksia elämästä, onnesta ja vanhenemisesta (1979), ja kirjallisuusantologioita, kuten Sata tarinaa tulipunaisesta kukasta (1988, Sirkku Klemolan kanssa). Tarmio toimi myös tietokirjailijana 1950-luvulta asti erikoisaloinaan biologia ja maantieto. Hänen muistelmansa ja kustannusalaa suomiva pamflettinsa Hurmio tai turmio ilmestyi 1998 Otavan kustantamana. Otava on WSOY:n vanha vihollinen. Yrityksessään Viestintä Tarmio Oy Tarmio muun muassa perusti Kirjamaailma-kirjakerhon, joka myöhemmin liitettiin Uudet Kirjat -kerhoon. Yritys myös tuotti Yleisradiolle vuodesta 1989 lähtien Kirjailijakohtaloita-sarjaa, jossa Tarmio muisteli edesmenneitä kirjailijoita, kuten Irja Sallaa ja Lauri Viitaa. Viestintä Tarmio julkaisi Suomen Golflehteä 1987–2011 ja on kustantanut useita golf-aiheisia kirjoja.
xxx/ellauri123.html on line 347: Otaxun että Steve Jobs oli ensimmäinen minimalisti. Hän oli tunnettu uskostaan japanilaiseen zen-filosofiaan, joka opettaa minimalismia. On melko yleisessä tiedossa, että Steve Jobs piti De Soto -koulukunnan mestaria Kobun Otogawaa omana mestarinaan, ja että hän jossakin vaiheessa harkitsi vakavasti heittävänsä pois koko mädän Applen ja ryhtyvänsä opiskelemaan zeniä syvällä merenpohjassa kuin simppukala Japanin rannikolla sijaitsevassa Eiheiji-temppelissä. Vaan ehei, ei tullut mitään mestaroinnista, Jobs on kanttuvei, syöpä vei.
xxx/ellauri123.html on line 364: Sysmän kirjaston uutuushyllystä löytyi jonkun pelle-Hermannin, kiteeläisen sakumamun, omaa pikku wellness-kirkkoa ylläpitävän puolisekopään kyhäilemä kabbalistinen omakustanne, jonka esikuvana on ollut reb Freek Weinrebin, valkovenäläisen jutkumytomaanin ja huijarin joku 900-sivunen pläjäys. Rebin molemman isoisät oli hasidioppineita, Reb ize sotarikollinen ja parantumaton satusetä. Ei helkatti, kyllä totuus on paljon uskomattomampaa tarinaa. Hermanni kyllä mainizee että Rebillä oli vähän vaikeuxia sodanaikaisten jutkuvedätysten kaa ja niistä se joutui lukemaan tiilenpäitäkin, mutta se olikin sen ihan parasta aikaa, pääsi rauhassa planeeraamaan uusia jäyniä. Niinkuin laittomia lääkärileikkejä ja tätä kabbalistipaskaa.
xxx/ellauri123.html on line 411: Dostojevskin pikkunovellin ”NAURETAVAN IHMISEN UNI”. Saksankielisenä vain 48 sivua taskukirjana. Se kosketti minua heti syvästi, itkin. Luin tämän unikertomuksen melkein joka vuosi uudestaan ja aina se kosketti minua, itkin taas. Naurettava ihminen löytää toisen samankaltaisen veljen ja ehkä siksi uskon ymmärtäväni tämän tarinan myös sydämellä. Annoin tarinan luettavaksi ystävilleni, ei kukaan huomannut tarinassa mitään erikoista. He eivät kuitenkaan haukkuneet tarinaa, koska olivat sitä mieltä, että Dostojevski on suuri kirjailija, jota ei saa kritisoida negatiivisesti. Muuten, tästä tulee mieleen, että ennen kun luette eteenpäin tätä lyhyttä kirjoitusta, lukekaa ensiksi tämä Dostojevskin pikkunovelli. Suomessa löydätte sen kirjasta ”Valkeat yöt”, viimeisenä tarinana. Löydätte sen melko varmasti Sysmän kirjastosta.
xxx/ellauri124.html on line 1077: Aivan Open AI:n alkuvaiheessa Altman esitti teköälzistä yhden hyvän huulen. Tekoälyn kyetessä hyviin tekoihin se kykenee myös äärimmäisen pahoihin tekoihin. Ja juuri keinoälyn riskeistä tuli osa Open AI:n tarinaa. Yleistä tekoälyä ei vielä ole olemassa, eikä sellaista ole tiettävästi edes kehitteillä. Siksi puheet yleisen, ihmisenkaltaisen tekoälyn ongelmista voi nähdä viestinnällisenä silmänkääntötemppuna.
xxx/ellauri129.html on line 89: Ilta-Pulun izehoito-osastolta löytyi korutonta tarinaa seizenkymppisten avioeroista. 70 on uusi 50.
xxx/ellauri129.html on line 90: Koskettavaa 6-tarinaa pitkän suhteen päättymisestä. Eläkkeelle jääminen on kriisin paikka myös parisuhteelle. Yhä useampi avioliitto ajautuu karille, kun työn jättämä tyhjiö täyttyy esimerkiksi paasauxella ja alkoholilla. Varttuneella iällä eronneet kertovat oman tarinansa.
xxx/ellauri129.html on line 169: Onneksi näin lehti-ilmoituksen Eläkeliiton Eroa eheäksi -kurssista. Siellä kuulin monta samanlaista tarinaa. Olen todella onnellinen, että lähdin mukaan. Olin nuorempana seikkaillut vieraiden miesten kanssa, olin herkkä rakastumaan, ja kun jäin kiinni, niistä tuli isoja sotkuja. Tekosista olisi pitänyt ottaa vastuu ja erota, mutta en pystynyt.
xxx/ellauri186.html on line 521: Muukalaislegioonaan on ollut vaikeuksia löytää sopivia taistelijoita. Ihmiset saattavat liioitella kokemustaan ja tarinaansa. Tai jopa valehdella asiasta. Asioiden vahvistaminen voi olla joskus hankalaa tai ainakin se vie kantapeikkojen aikaa ja kärsivällisyyttä. – Monet luulevat, että he voivat vain tulla ja lähteä ampumaan ihmisiä, Iltalehdelle kerrotaan.
xxx/ellauri193.html on line 661: The Believer is published by the Beverly Rogers, Carol C. Harter Black Mountain Institute. Daniel Handler (s. 28. helmikuuta 1970 San Francisco, Kalifornia) on läskiponzo yhdysvaltalainen kirjailija, joka tunnetaan parhaiten Surkeiden sattumusten sarja -kirjoistaan, jotka hän on kirjoittanut käyttäen salanimeä Lemony Snicket. Surkeiden sattumusten sarja on mustaa huumoria sisältävä 13-osainen sarja, joka keskittyy Charles Baudelairen orpojen sisarusten elämään ja salaperäiseen järjestöön nimeltä Retuperän VPK. Kirjoittamalla eri nimellä Handler lisäsi itsensä tarinaan. Eli teki tollaset Nobel-lautakunnan temput, oman hännän nostaja. Surkeiden sattumusten sarja on erityisen suosittu Yhdysvalloissa ja siitä on tehty myös Brad Silberlingin ohjaama elokuva Lemony Snicketin surkeiden sattumusten sarja vuonna 2004. Elokuva sai Oscar-palkinnon parhaasta maskeerauksesta.
xxx/ellauri193.html on line 665: Lemony Snicketin surkeiden sattumusten sarja valmistelee alusta lähtien katsojiaan synkkyyteen ja kurjaan tarinaan. Elokuva kertoo Charles Baudelairen perheen kolmen orvoksi jäävän sisaruksen seikkailuista ja vastoinkäymisistä synkässä ja surullisessa maailmassa. Suuri tulipalo vie perheeltä kodin sekä lasten isän ja äidin. Orvoiksi jääneet Sunny, Klaus ja Violet sijoitetaan hullun ja ahneen (ja surkean) hahmon, kreivi Olafin (Jim Carrey tietysti), hoiviin. Hänellä on mielessään vain lasten suuren perinnön saaminen itselleen.
xxx/ellauri193.html on line 667: Kreivi Olaf ei kaihda mitään keinoja jättiomaisuuden saamiseksi, ja murhaa useita ihmisiä tämä tavoite mielessään. Viranomaiset eivät kuuntele ollenkaan lasten tarinaa, vaan sijoittavat heidät aina vain uusiin perheisiin Olafin saalistettavaksi. Samalla matkataan vaarallisesta seikkailusta toiseen.
xxx/ellauri200.html on line 377: Fogg on keski-ikäinen bipolaarinen laiha väpelö, Passpartout on luipero frankofoni Ibrahim-niminen musulmaani lakukeppi, ja detektiivi Fixistä on tehty sarjoissa nyttemmin välttämätön 3. pyörä, neuvokas ja suulas token nuori nainen, joka alkaa kaiken kukkuraxi muhinoida Ibrahimin kaa. Foggille on kyllä varattu jossain myöhemmässä jaxossa (mitä vetoa että amerikkalaistunut - juu tietysti) Estella, joka ei kuitenkaan tule häirizemään juonenkuljetusta vaan jättää kolmikon seikkailemaan kolmistaan kuin eilisen ranskalaisen romcomin jewess, lakukeppikokki ja lepakko. Konna Bellamykaan ei ole täysin paha, pitää Foggille kauniin muistopuheen. Mutta spoilerista ilmenee että Fogg pääsee kuitenkin lyttäämään sen julkisesti loppupeleissä. Estellaa ei huolita mukaan siikveliinkään kaiketikin, missä kolmikkomme jatkaa Jules Vernen merenhuisketarinaan. Tyypillistä on, että konnantöitä rahoittava konna saa osaxeen vain pahexuntaa, kun taas suoritusportaan konnat tapetaan muitta mutkitta. Nain on meidankin elamassamme. Ehkä vituttavinta on että seikkailut on aivan sivuosassa, ja koko sarjan ytimessä on näiden tyyppien haukotuttavat keskinäiset välienselvittelyt koijassa ala tositeeveesarja Viettelysten saari.
xxx/ellauri202.html on line 68: Kahden ensimmäisen kirjan osalta keskeisinä teemoina ovat muunmuassa tahdon murtuminen, minäkuvan rajut muutokset, erilaisten tunteiden herääminen ja ihmissuhteissa tapahtuvat myllerrykset. Kirjailija onnistuu kuljettamaan tarinaa sensitiivisesti ja varsin nyanssipitoisesti. Mielialojen vaihteluita ja tunteita tarkastellaan huolellisesti, muttei kuitenkaan lukijaa liikaa ohjailevasti. Näissä kirjoissa luodaan luja pohja tarinan henkilöille ja niiden välisille suhteille. Ympäröiviä puitteita kuvaillaan riittävällä tarkkuudella, joskin sivumennen, mutta kuitenkin tapahtumia tukien. Itselleni tuli mieleen lähinnä Romain Rollandin tapa kirjoittaa, joskin tämä raapaisee jotenkin syvemmältä ja perinpohjaisemmin. Hetkittäin jopa huvittuneisuutta aiheuttavia naiiveja, mutta silti uskottavia reaktioita Jacquesin osalta on mielenkiintoista lukea. Toisaalta Antoinen omahyväisen kiihkeä itsetutkiskelu vie väistämättä todellisen elämän ihmisten klisheisiin, joita varmasti kaikilla pyörii yllin kyllin ympärillä.
xxx/ellauri208.html on line 863: Hän on kiusattu ja omalaatuinen poika, jota tarinaan mukaan tuleva isäpuoli kurittaa ansiotta ja joka ei aivan ymmärrä ihmisten tunne-elämää.
xxx/ellauri215.html on line 268: Selittelee tekemisiään valheesta kiinni jäädessään, muuttaa tarinaa ja värittää tapahtuneita
xxx/ellauri225.html on line 172: Dovzat oli samanlaisia puu-ukkoja kuin rambot kunnes keskusjohdon miehet kesyttivät ne ja teki niistä talousliberaaleja. Klaaneja ja setämiehiä. Patriarkaalista touhua. Väärin. Ihan väärin. Isoon tarinaan kuuluu arvoituxia. Mixi Atte seisoo koulun katolla?1 Enpä luule kuulleeni. Tää tarina alkaa olla yhtä pitkästyttävä kuin Teemestari.
xxx/ellauri227.html on line 433: Täällä asiat kiinnostavat! Monet Tarot-lukijat oppivat ensin lukemaan Tarotin tulkitsemalla jokaisen kortin. Mutta kun tarkastelemme Tarot-korttien välistä dynamiikkaa ja tutustumme Tarot-lukemisen tarinaan, taika tapahtuu!
xxx/ellauri228.html on line 296: Toinen sovitus Solariksesta tuotettiin vuonna 2002, ja sen on kirjoittanut ja ohjannut arvostettu elokuvantekijä Steven Spielberg - korjaan Soderbergh. Se on hyvin tehty ja viihdyttävä, ja siinä George Clooney on Kelvin, mutta se on hyvin erilainen kuin Tarkovskin versio, mikä tekee Solariksesta yhdistelmän scifi-jännitystä ja rakkaustarinaa. Häiritseviä hallusinaatioita kokevan miehistön pelko ja jännitys käsitellään hyvin, mutta Kelvinin vierailuja kuolleessa vaimossaan pidetään vähemmän pelottavina kuin romanttisina, mitä on vaikea tehdä uskottavaksi oudon ja häiritsevän tarinan yhteydessä. Tonttia muutetaan tämän uuden näkökulman mahdollistamiseksi. Riippuvuus vuoropuhelusta tapahtumien selittämiseksi erottuu verrattuna Tarkovskin velttokyrpäisempään, suurelta osin visuaaliseen tarinaan. Elokuvan korkeat tuotantoarvot, Soderberghin lahjakkuus ja hyvä näyttelijä, mukaan lukien Viola Davis stoalaisena miehistön jäsenenä, joka taistelee ottaakseen loogisen lähestymistavan kaoottisiin olosuhteisiin, auttavat elokuvaa eteenpäin; mutta se menettää suuren osan Tarkovskin epäselvyydestä ja mysteeristä.
xxx/ellauri230.html on line 217: Kustu kertoo karmeaa tarinaa brittien sikailusta Tiibetissä 1900-luvun alussa dalai laaman burjattiministerin käytyä pyytämässä zaarilta apua länkkärien tunkiessa maahan väkisin. Kiinan keisarista ei ollut enää mihinkään. Kiinan keisari razastaa, razunsa pystyyn kapsahtaa. Keisari maahan muxahtaa, mistäs Kiina nyt uuden saa.
xxx/ellauri235.html on line 97: Jos luet Horatio Hornblower -sarjan luomisjärjestyksessä, seuraat tarinaa sellaisena kuin kirjoittaja sen kirjoitti, alkaen maailman luomisesta (taustakonteksti) ja hahmojen esittelyistä. Tässä on luomisjärjestys, joka saattaa olla helpoin tapa lukea ne:
xxx/ellauri235.html on line 800: Tästä (Liisa ihmemaassa) olisi pitänyt hurahtaa jo kauan sitten. Aionkin heti, kun on sopivasti aikaa ja voimia. Sitä odotellessa voi tutustua uusimman otsikkopalkin tarinaan lukemalla Liisan seikkailuista luvut IX ja X. Ellei sitten ole tuttu jo etukäteen. Tämä ja seuraavan luvun hummerikatrilli ovat ehkä parhaita paloja kirjasta, joka on kaikkinensa aivan ihana.
xxx/ellauri250.html on line 791: – Toinen neuvo on: käytä aikaa bioon (kirjoittamaasi tarinaan itsestäsi). Etenkin naiset lukevat niitä, miehet eivät välttämättä osaa lukea. Kerro myös yksityiskohtia: älä sano olevasi kulttuurin ystävä, vaan kerro tarkemmin, minkä tyyppisestä räppimusiikista pidät.
xxx/ellauri259.html on line 743: Esimerkixi toisessa kohtauksessa Reuna tekee seksuaalista väkivaltaa tarinaan muuten liittymättömälle gangsterienheilalle, mutta paljastuu impotentiksi, ja nainen haukkuu häntä hintiksi. (Vihjaus, että nainen oikeastaan halusi tulla raiskatuksi, ei moraalisesti ehkä ole aivan trendikäs, mutta mieluisa meemi esimerkiksi 1970-luvun amerikkalaisen rikoselokuvan mielenmaisemassa. Miten nostalgista.)
xxx/ellauri268.html on line 412: He alkoivat opettaa lapsillemme jumalansa tarinaa,
xxx/ellauri268.html on line 466: Ei ole sanoja, kun yrität kiertää kiellettyjen tulivesien porttikieltoa vai onko se silkkihuivi hienoimmasta silkistä, vai onko se jotain muuta, joka saa sinut unohtamaan. Mikään ei koskaan unohdu, sanoo muistamisen jumala Memory, joka suojaa jokaisen pienen tietosolun sydämenlyöntiä Etelämantereesta tämän planeetan vauvan huipulla olevaan pehmeään kohtaan, fontanellaan eli aukileeseen, josta kertoo Dr. Spock. Voi kulta, tule tänne, ota housut pois, anna minun kertoa sinulle tarina juhlista et koskaan unohda, minne menet, missä olet tai missä olet, kun ylität rajan ja sanot, ei enempää. Ei enää ahneita kuninkaita, ei enää pettymyksiä, ei enää orpoja, tai sielujen tai maiden varkaudet, ei enää tappamista ainakaan vain tappamisurheilun vuoksi. Ei enempää, ei enempää, paitsi enemmän tarinaa isketään, jotta ymmärrän tarkalleen mitä teen täällä ja miksi, hän sanoi ketulle.
xxx/ellauri287.html on line 206: Ärsymyksestä, myötätunnosta tai jopa oikeudenmukaisuuden tunteesta Paavali lopulta kääntyi ja käski hengen jättää hiänet. Se on Paavalin tunnereaktion kuvaus, joka auttaa vahvistamaan tarinan historiallisuuden. Luke ei yritä lisätä tarinaan muita, ehkä uskonnollisempia tunteita. Paavalin käskyn onnistumisesta todistaa se tosiasia, että henki totteli ja jätti hiänet.
xxx/ellauri287.html on line 404: Sitten, kun kirjoitettiin suuren budjetin jatko-osaa, jonka Aptin kaupallinen menestys teki mahdolliseksi, Luukasa keksi ajatuksen, että Jahve osoittautuisi Jee-suxen isäksi [ I'M YOUR FAAATHER - huuh - huuh ], ja samaan aikaan muutti äskettäin suunniteltua jaksoa "Paavali ja Rooma" numerot I ja II IV ja V, vastaavasti trilogiaa varten kertoakseen tämän priikvelin. Olettaen, että tämä on totta, se tekee joistakin Luukassin väitteistä siitä, kuinka hän halusi kertoa tarinan, suurimmaksi osaksi totta, ainoana poikkeuksena on, että hän ei selvästikään aina halunnut kertoa tarinaa tällä tavalla.
xxx/ellauri292.html on line 472: MUTTA riittää tästä. Hänen sankarinsa esitellään meille jumalallisena miehenä, joka omaksuu syntymästään lähtien meren demonin hahmon ja persoonallisuuden. Sillä hän sanoo, että hänen äidilleen, kun tämä oli synnyttämässä lastaan, ilmestyi meren demonin hahmo, nimittäin Proteus, joka Homeroksen tarinassa aina muuttaa muotoaan. Mutta (toisin kuin Mary) hiän ei millään tavalla peloissaan kysyi häneltä, mitä hiän tällä kertaa synnyttäisi; ja hän vastasi: "Minut itseni." Sitten hiän kysyi: "Ja kuka sinä olet?" "Proteus", hän vastasi, "Egyptin." Ja sitten hän kirjoittaa tietystä niitystä ja joutsenista, jotka auttoivat naista synnyttämään lapsensa, tosin kertomatta meille, mistä hän tämän sai; sillä hän ei varmasti lue tätä tarinaa assyrialaisen kirjailijan Damisin ansioksi. Ehkä Yeazilta.
xxx/ellauri295.html on line 481: Se on muuttanut sitä paljon. Olen ollut enemmän tai vähemmän duunari koko työurani ja kirjoittaminen avasi näkökulman aivan uuteen maailmaan. On ollut yllättävää huomata, että minulla voi olla annettavaa silläkin saralla. Kirjan luominen on työtä aivan toisella tapaa kuin mihin olen tottunut. Vapaa-ajan ongelmia ei ole, ja bongailen työn alla olevaan tarinaan aiheita jatkuvasti sekä nykypäivästä että omista kokemuksistani. Se on kaiken kaikkiaan hyvin antoisaa.
xxx/ellauri295.html on line 667: Ei tossa nyt ihan vielä ole tarpeexi sanoja. 10 sanalla voisi jatkaa vielä Rahabin tarinaa. Ottaa siihen vaikka mukaan lokki Joonatan. OK, riitti jo, meni ylikin!
xxx/ellauri312.html on line 942: Het Masteen on temppeliherra ja ainoa pyhiinvaeltajista, joiden tarinaa ei kirjassa saada kuulla.
xxx/ellauri329.html on line 102: Mark Berman, idealistinen juutalainen kanadalainen teini-ikäinen Torontossa, viettelee raivoiseen tapaukseen salaperäisen ulkonäköisen, mutta äärimmäisen häikäilemättömän Natashan, setänsä Fiman uuden venäläisen postimyyntimorsiamen tyttären, joka on elänyt kaksoiselämää seksityöntekijänä lapsuudesta asti. Vaikka alkuperäinen novelli tapahtui 1980-luvulla, Bezmozgis päivitti elokuvan ajallisen ympäristön nykypäivään tutkiakseen nykyteknologian, kuten Internetin, vaikutusta tarinaan. Neil Genzlinger The New York Timesista [jutku sekin takuulla] kirjoitti "[elokuva] luo häiritsevän muotokuvan tytöstä, joka on kasvatuksensa vuoksi muuttunut laskelmoivaksi ja nihilistiseksi, eikä tässä ole mitään röyhkeyttä". The Village Voicen Tatiana Crainen mukaan " Natasha on yhtä houkutteleva ja hämmentävä kuin sen nimihenkilö".
xxx/ellauri357.html on line 487: Roomassa Shelley oli huonossa kunnossa, ja hänellä oli todennäköisesti munuaistulehdus ja tuberkuloosi, joka oli myöhemmin remissiossa. Roomassa kynäilty "Cenci" on runodraama raiskauksesta, murhasta ja insestistä, joka perustuu Rooman renessanssin kreivi Cencin ja hänen tyttärensä Beatricen tarinaan. Shelley sai näytelmän valmiiksi syyskuussa ja ensimmäinen painos julkaistiin samana vuonna. Siitä tuli yksi hänen suosituimmista teoksistaan ​​ja ainoa, jolla on ollut kaksi valtuutettua painosta hänen elinaikanaan.
xxx/ellauri361.html on line 43: Täältä löydät yli 600 pientä tarinaa rohkaisemaan, ilahduttamaan mieltä, karkottamaan ikävää, höystämään puheitasi ja pitämään kuulijasi hereillä. Olen koonnut osan tarinoista lukemastani kirjoista, kuulemastani puheista sekä surffailessani Internetin äärettömillä ulapoilla. Kesään 2019 saakka julkaisin täällä viikoittain uusia tarinoita. Enää en ajan loppumisen takia lisää tänne tarinoita.
xxx/ellauri366.html on line 357: Ehkä oikealle ajoi myös se, että porvarillisessa perheessä oli ollut musta lammas. Väinö Nuortevan sukulainen Santeri Nuorteva oli sosialidemokraatti, joka oli vuonna 1918 punaisten puolella ja toimi muutaman vuoden Neuvosto-Karjalassa eräänlaisena presidenttinä. Santerin tyttären, desanttina Suomeen jatkosodan aikana pudotetun Kerttu Nuortevan tarinaan perustuu tänä syksynä ensi-iltansa saanut elokuva Kuulustelu.
xxx/ellauri379.html on line 113: Vastaanotto. Heart of Darkness julkaistiin vuonna 1902 novellina Youth: And Two Other Stories -kokoelmassa, joka sisälsi kaksi muuta Conradin tarinaa. Mutta teksti ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1899 Blackwoodin Edinburgh Magazinessa , kirjallisessa kuukausilehdessä sen tuhannessa numerossa, ja sen toimittaja kutsui Conradin osallistumaan. Conrad epäröi tehdä niin, ehkä hyvästä syystä – vaikka Pimeyden sydän sai tunnustusta omassa kirjallisuudessaan, tarina ei saavuttanut minkäänlaista suosittua menestystä. Näin oli myös silloin, kun se julkaistiin vuonna 1902; Heart of Darkness sai vähiten huomiota kolmesta mukana olleesta tarinasta, ja kokoelma nimettiin samannimisenä kokonaan toisen tarinan mukaan. Conrad ei elänyt tarpeeksi kauan nähdäkseen sen olevan suosittu menestys.
xxx/ellauri380.html on line 127: Ihmekös että Dosto tätä peukutti, sehän oli izekin uhkapeluri. Pushkinin versio onkin kyllä hauskanpuikea, kuten näkee seuraavista otteista. Modest Tschaikovski ei voinut jättää hyvää tarinaa sixeen, vaan pitipä kexiä siihen em. löysäpieruisempi uusi lopetus.
xxx/ellauri387.html on line 92: Friðþjófr Uljaan saaga [fri:θjou:fr] (isl. Friðþjófs saga hins frækna) on keskiaikainen islantilainen saaga, jonka kirjoittajaa ei tunneta. Se sijoittuu aikaan ennen Islannin asuttamista ja luetaan siksi muinaissaagoihin. Saaga kertoo Friðþjófr Þorsteinninpojasta, sognevuonolaisen talonpojan pojasta, joka ansaitsee lisänimensä rohkeudellaan, ja rakastuu Sognin kuninkaaksi kutsutun Belin tyttäreen Ingibjörgiin. Tämä on kuitenkin luvattu Sveanmaan (isl. Svíþjóð) kuningas Hringrille, ja alhaissyntyinen Friðþjófr saa siksi Ingibjörgin puolisokseen vasta lukuisten eri käänteiden jälkeen. Friðþjófr Uljaan saagasta on säilynyt kaksi versiota. Näistä lyhyempi on laadittu Islannissa 1200-luvun loppupuolella tai 1300-luvun alussa, mutta sen varhaisimmat säilyneet käsikirjoitukset ovat 1400-luvun lopulta. Saagan pitempi versio on todennäköisesti 1400-luvulta, ja se on säilynyt vain paperikopioina, digitaalinen on kadonnut. Kaiken kaikkiaan saagasta on säilynyt useita kymmeniä käsikirjoituksia, mikä kertoo Friðþjófr Uljaan saagan olleen hyvin suosittu. Saagan lisäksi on säilynyt myös Friðþjófrin tarinaan liittyvää rímuramurillumarei-runoutta, josta saadut vaikutteet näkyvät saagan nuoremmassa versiossa. Friðþjófr Uljaan saagaa ei ole suomennettu. Aiemmin siteerattu Isokukko Uljas on ihan toinen saaga.
xxx/ellauri410.html on line 956: Kehitys dokumentista menestyneiksi televisiosarjoiksi ei ainoastaan korosta Kretzin perheen kiehtovaa tarinaa, vaan puhuu myös viihteen aitouden ja ainutlaatuisuuden voimasta. Heidän henkilökohtaisen ja työelämänsä fuusio yhdistettynä runsauden ja innovaation taustaan on valloittanut yleisön ympäri maailmaa.
xxx/ellauri415.html on line 883: Suomen liittyminen Natoon on poistanut vuosikymmeniä voimassa olleen linjan liittoutumattomuudesta. MPKK:n tutkijan mukaan jos suomalaisten korkea maanpuolustustahto halutaan säilyttää tulevaisuudessa, on kansalaiset saatava sitoutumaan Natoon. Kaarkoski muistuttaa, että Nato-jäsenyys on nyt muuttanut Suomen kansallista tarinaa. Tämä pitäisi ottaa huomioon julkisessa keskustelussa. Hänen mukaansa liittoutuneessa Suomessa tarvitaan nyt uusi puhetapa ja uskottava narratiivi. Kaarkosken mukaan maanpuolustustahto rakennetaan hyvin kansalliskeskeisesti ja kansalaisten tahtotila pitäisi sitouttaa Nato-jäsenyyteen, jotta se pysyy korkeana. Tutkijoilla on riittänyt työsarkaa selvittää, miksi maanpuolustustahto nousi Naton Ukrainaan hyökkäämisen jälkeen huomattavan korkeaksi.
xxx/ellauri420.html on line 80: Kaikki eivät olleet vakuuttuneita tästä tulkinnasta. Muun muassa valitusfilosofi Voltaire muistutti, ettei Raamattu todellisuudessa kerro Onanin masturboineen. Juutalaiset rabbit ovat tulkinneet Onanin tarinaa ahkerasti. Jotkut heistä olivat sitä mieltä, että ongelma oli se, että Onan kieltäytyi täyttämästä osaansa sukupolvien ketjussa. Katolisessa kirkossa Onanin kertomuksen on tulkittu tarkoittavan keskeytettyä yhdyntää. 300–400-luvuilla elänyt kirkkoisä Augustinus puolestaan oli pitänyt Onania esimerkkinä ihmisestä, joka ei tehnyt voitavaansa toisen hyväksi. Tamar kyllä rentoutui muttei tyydyttynyt, jäi kaipaamaan toista varvia kuten Rei Shimura.
xxx/ellauri420.html on line 490: Kreikkalainen tragediakirjailija Euripides on kirjoittanut kadonneen tragedian Faethonin surullisesta kohtalosta. Roomalaisista runoilijoista Ovidius käsittelee tragediakertomusta tunnetuimmassa teoksessaan Muodonmuutoksia. Ovidiuksen on katsottu käyttäneen kreikkalaista tragediakertomusta lähdeteoksenaan. V. A. Koskenniemen runo Pippelis poppelis eli Kärähtäneet pippelit perustuu Faethonin tarinaan.
172