ellauri021.html on line 26: Ja majuri Pylkkänen, joka oli keskustellut talvisodan
ellauri024.html on line 722:
ellauri038.html on line 488: Ulkona vaanii Suomen urhea vaikka pieni kansa, talvisodan henki ja korona.
ellauri055.html on line 913: Sillinpään pitkään jatkunut oleskelu Ruotsissa oli alkanut herättää arvostelua Suomessa, ja osin tämänkin takia hän palasi Suomeen vähän ennen talvisodan päättymistä 9. maaliskuuta 1940. Talvisotaa seurannut välirauhan aika johti Sillinpään elämän suurimpaan kriisiin. Sodanaikaiset paineet, avioero ja holtittomaksi riistäytynyt alkoholinkäyttö romahduttivat Sillinpään terveyden. Syksyllä 1940 hänet vietiin pakkohoitoon Kammion sairaalaan, jossa hän oli vuoteen 1943 saakka. Silloin hän pääsi asumaan tyttärensä Saara Kuitusen perheeseen, joskin holhouksen alaisena, ja vuonna 1944 Sillinpään ystävästä Kustaa Vilkunasta tuli hänen holhoojansa. Sillinpään raha-asiat järjestyivät kustantaja Otavan avulla niin, että hän saattoi viettää loppuelämänsä taloushuolista vapaana. Sota-ajan kriisit haittasivat Sillinpään kirjallista työtä niin, että häneltä ilmestyivät 1940-luvulla vain romaanit Elokuu 1941 ja Ihmiselon ihanuus ja kurjuus 1945, nekin osin viimeistelemättöminä. Molemmat teokset olivat kuvauksia pettymyksestä, uupumisesta ja alkoholismista. Tommosta Henrik Tikkasgenreä.
ellauri058.html on line 609: Yrjö Jylhä oli komppanianpäällikkönä rohkea ja päättäväinen sotilas. Hän koetti säästää miehiään, mutta ei aina onnistunut. Joskus tuli törsättyä ihan sikana. Kaatuneista ja haavoittuneista sotilaista sekä tuhotuista kylistä muodostui Jylhälle painajainen, joka raastoi hänen mieltään loppuelämän. Viimeiseksi jäänyt runokokoelma Kiirastuli kuvaa koskettavasti talvisodan kauhunnäkyjä.
ellauri058.html on line 611: Yrjö Jylhän elämäkerta on realistisuudessaan raskasta luettavaa. Jylhä sai vaimoltaan syfiliksen, joka osaltaan teki hänen viimeisistä vuosistaan järkyttäviä. Kirjalliset työt eivät edenneet toivotulla tavalla. Mielen pohjalla painoivat kuitenkin eniten talvisodan kauhut ja menetykset.
ellauri060.html on line 247: Jussi ennakoi oikein mauritiuslaisen Le Clezion (2008) ja melankolisen Patrick Modianon (2014) post mortem noobelit. (Siis omalta kannaltaan postuumit, vainajillehan ei noobeleita anneta.) Jäipä jussiltakin saamatta, Sillinpäälle meni talvisodan piikkiin ainoa. Italo Calvino oli mukiinmenevä (ei saanut), mutta apartheid-Coetzee (2003) sai.
ellauri095.html on line 475: Tosta Savonarolasta oli vähän japitusta Pico della Mirandolan kohdalla, albumissa 54. Se vaikutti aika konnamaiselta, tai joltain terroristilta. Poltti kirjoja kuin Paludan ym. ruozalaiset, mistä ei pidä edes Hoblan matukolumnisti Peter Fakir sveduista. Sitä harmittaa ettei enää voi selata tylsissä bileissä isäntien kirjahyllyä ja salaa fnissata. Hyllyt ovat tyhjinä tai niissä on vain yxinäinen ananas tai banaani. Mamma anna ananasta, sanoi ruozalainen jo talvisodan aikana.
ellauri246.html on line 347: Mielenkiintoisia tosiasioita Brodskin biografiasta, runoilijan henkilökohtaisesta elämästä esitetään edelleen huomioita. Äskettäin päätti talvisodan Suomen kansa, alle kuukausi oli Ranskan tappioon. Tällaisessa pienessä, häiritsevässä asennossa 24. toukokuuta 1940 Leningradin valokuvaajan perheessä ja kirjanpitäjän hän syntyi pojaksi. Hieman yli vuosi ennen suuren isänmaallisen sodan alkua. Siinä hän oli koko elämänsä lapsuuden, jonka se riistää häneltä. Tukholman kirjeessä Yakov Gordin selitti paikallisen tilanteen Schorasin ja syntien kanssa heidän lapsuudensa perusteella, mutta päinvastoin. (No en minäkään tosta mitään ymmärrä.)
ellauri278.html on line 81: Neuvostoliitto aloitti 1939 talvisodan Suomea vastaan Kliment Vorošilovin johtamin joukoin. Hyökkäyksen huonot tulokset johtivat siihen, että Stalin nimitti tammikuussa 1940 uudet miehet johtamaan sitä. Tällöin Šapošnikov sai vastuulleen Karjalankannaksen hyökkäyssuunnan armeijankomentaja Semjon Timošenkon alaisena. Uudet komentajat saivatkin hyökkäyksen toimimaan aikaisempaa paremmin. Talvisota päättyi Suomen tappioon maaliskuun 1940 puolivälissä.
ellauri278.html on line 437: Päts toimitti 1940 presidentti Risto Rytille muistion Viron ja Suomen tasavaltojen perustamisesta. Muistiossa esitettiin Viron ja Suomen tasavaltojen unionin perustamista. Ajatus tuli kuitenkin talvisodan jälkeisessä oikeistohenkisessä Suomessa nolosti torjutuksi.
ellauri278.html on line 465: Maailmanmainetta tosiolojen taistelukentiltä! Suomi-konepistoolilla laukaistiin talvisodan motit!
ellauri278.html on line 469: Kiinnostus tätä asetta kohtaa heräsi ulkomailla laajemmin vasta talvisodan tapahtumien jälkeen. Saksan armeija alkoi tuottaa omia konepistooleitaan. Sama kehitys tapahtui Yhdysvalloissa ja Englannissa. Viiden vuoden kuluttua Suomen talvisodasta maailmassa oli jo miljoonia konepistooleita.
ellauri281.html on line 80: Neuvostoliitto aloitti 1939 talvisodan Suomea vastaan Kliment Vorošilovin johtamin joukoin. Hyökkäyksen huonot tulokset johtivat siihen, että Stalin nimitti tammikuussa 1940 uudet miehet johtamaan sitä. Tällöin Šapošnikov sai vastuulleen Karjalankannaksen hyökkäyssuunnan armeijankomentaja Semjon Timošenkon alaisena. Uudet komentajat saivatkin hyökkäyksen toimimaan aikaisempaa paremmin. Talvisota päättyi Suomen tappioon maaliskuun 1940 puolivälissä.
ellauri281.html on line 436: Päts toimitti 1940 presidentti Risto Rytille muistion Viron ja Suomen tasavaltojen perustamisesta. Muistiossa esitettiin Viron ja Suomen tasavaltojen unionin perustamista. Ajatus tuli kuitenkin talvisodan jälkeisessä oikeistohenkisessä Suomessa nolosti torjutuksi.
ellauri281.html on line 464: Maailmanmainetta tosiolojen taistelukentiltä! Suomi-konepistoolilla laukaistiin talvisodan motit!
ellauri281.html on line 468: Kiinnostus tätä asetta kohtaa heräsi ulkomailla laajemmin vasta talvisodan tapahtumien jälkeen. Saksan armeija alkoi tuottaa omia konepistooleitaan. Sama kehitys tapahtui Yhdysvalloissa ja Englannissa. Viiden vuoden kuluttua Suomen talvisodasta maailmassa oli jo miljoonia konepistooleita.
ellauri288.html on line 92: Neuvostoliiton romahdettua Suomi olisi voinut liittyä Naton jäseneksi samaan aikaan kuin Viro emmekä olisi tällä hetkellä samassa asemassa kuin Ukraina: Pyrimme olemaan osa länttä, mutta meillä ei ole lännen turvatakuita. Jos Venäjä hermostuu asettamistamme talouspakotteista ja uhkatekijöistä ja puolustautuu hyökkäämällä, olemme suojattomia, oman puolustuksemme varassa. Ihan kuin talvisodan aikaan. (2015)
ellauri290.html on line 842: maassa ennen vuotta 1948 asuneita juutalaisia, joita ei pian ole enempää kuin talvisodan veteraaneja. Mutta onpahan sitä enemmän uusia yishuveja.
ellauri308.html on line 131: Josif Stalinin puhdistusten aikana. Ollessaan talvisodan aikana Stalinin
ellauri308.html on line 797: Armas Äikiä (14. maaliskuuta 1904 Pyhäjärvi Vpl – 20. marraskuuta 1965 Helsinki) oli lahjaton suomalainen runoilija, kirjailija, kääntäjä, toimittaja ja poliitikko. Äikiä kuului Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) johtoon 1930-luvun lopusta alkaen, asui vuosia Neuvostoliitossa ja oli talvisodan aikana perustetun Terijoen hallituksen maatalousministeri. Hän käytti myös salanimiä Viljo Veijo, Ami Aarto ja Liukas Luikku. Sekä Äikiän poliittisten mielipiteiden että kulttuuri- ja taidekäsitysten on luonnehdittu edustaneen dogmaattista neuvosto-marxismia.
ellauri308.html on line 808: Otto Wille Kuusisen talvisodan aikana vuosina 1939–1940 johtamassa Terijoen hallituksessa Äikiä oli maatalousministeri. Hän ei tehnyt tähän tehtävään liittyviä virkatoimia, kuten eivät muutkaan Terijoen hallituksen jäsenet. Hän olisi mieluummin ollut tekemättä kulttuuriministerin hommia. Toimittaja Yrjö Kilpeläinen eli nimimerkki Jahvetti väitti useassa pakinassaan, että Äikiä olisi halunnut kulttuuriministeriksi. Kuusinen oli Jahvetin tietojen mukaan kuitenkin estänyt tämän, mikä johtui Äikiän taiteellisen ilmaisun kehnoudesta.lähde? Poliittisen historian professorin Kimmo Rentolan mukaan Äikiä ”arveli olevansa runoilija”.
ellauri325.html on line 500: Venäläisen nykytulkinnan mukaan Mainilan laukauksia ei välttämättä koskaan edes ammuttu. Mahdollisesti pelkkä väite suomalaisten provokaatiosta riitti talvisodan aloittamiseen.
ellauri325.html on line 550: Jatkosotaa Helanen nimitti "Jihadixi". "Nyt luodaan eheän, yksimielisen, mutta monitahoisen kansamme voimalla Suomi, jonka yltä idän uhka on iäksi poissa", hän kirjoitti päätoimittamassaan Suomen Heimo -lehdessä 1941. Helanen oli Suur-Suomi -aatteen innokas kannattaja. Hän toimi talvisodan aikana propagandatehtävissä ja jatkosodan aikana valtionlainojen propagandatoimikunnan puheenjohtajana, Itä-Karjalan sotilashallinnon virkailijana ja asutuksen suunnittelijana sekä sisäasiainministeriön edustajana Tallinnassa.
ellauri325.html on line 552: Helanen suhtautui varauksellisesti siihen, että suomalaisia värvättiin SS-pataljoonaan. IKL, josta Helanen oli erkaantunut talvisodan jälkeen, leimasi hänet varauxettomuuden puutteesta Kolmannen valtakunnan vastustajaksi ja kanteli hänestä Saksaan. Sodan jälkeen AKS:n ja IKL:n toiminta kiellettiin, ja Suomen Heimo -lehti lakkautettiin.
ellauri326.html on line 322: Puolustusmaanpuolustuskorkeakoulun professori Tommi Koivula ravistelee suomalaisten hellimää ajatusta talvisodan myytistä. Sen mukaan yksin pärjäämistä pidetään suomalaisena erikoisuutena, jonka varaan koko identiteetti on rakennettu.
ellauri326.html on line 323: Koivulan mukaan Suomi sai talvisodan aikana ulkomailta monenlaista apua: aseita, vapaaehtoisia sekä poliittista ja taloudellista tukea.
ellauri326.html on line 341: Suomen puolustusvoimat saivat talvisodan aikana (ja sen jälkeen) useilta mailta erilaisia sotatarvikkeita. Kunkin maan lopullisesti luovuttamien ja myymien sotatarvikkeiden rahallisen arvon ja niiden merkityksen sotatapahtumiin määrittämistä vaikeuttaa kuitenkin "muutama seikka:"
ellauri327.html on line 522: Kianto tuomittiin talvisodan jälkeen maanpetoksen yrityksestä puoleksi vuodeksi kuritushuoneeseen, koska hän oli jättänyt talonsa Turjanlinnan kuistinpöydälle tyhjän sikarilaatikon, jonka kanteen hän oli kirjoittanut venäjänkielisen viestin:
ellauri328.html on line 96: Afganistanin vaippapäiden olis kannattanut puukottaa Atte Kaleva heti eikä pitää panttivankina. Inhottava Porin prikaatin murhakouluttaja ja kokoomuxen kansanmurhaajien edustaja sai siitä turhaa julkkixuutta. Leila Kalevalla on törkeän räystäsmäiset ryntäät. He ovat toistensa pellejä ja naurupeilejä. Aten mielestä huivinkäyttäjät pitäisi kuskata ulos Suomesta. Mieluummin olis kiellettävä tollaset telttamaiset tunikat kuin Leilalla. Aten mielestä Gazan porukat on antisemitistejä. Mitä vittua seemiläisiä ne on molemmat, sekä GT että tavalliset sählämit. Atte ja Leila sietäis ampua täyteen reikiä kalashnikovilla kuten talvisodan näköispazaat, panna ruumissäkkiin ja kuskata sanotaan vaikka huizin Ukrainaan.
ellauri343.html on line 340: Suomen armeija oli sodan alkaessa suurempi ja vahvempi, kuin mitä se oli talvisodan aikana: miehet, lotat ja ilmavaivahenkilöstö mukaan laskettuina sen vahvuus oli 630 000 kansalaista plus viides kolonna.
ellauri343.html on line 365: Nyt kaikki mukaan sävellahjaan isänmaan vapauden, kansamme elintilan, isiemme uskon ja vapaan yhteiskuntajärjestyksemme puolesta! Kaikkia elähdyttää tällä hetkellä talvisodan aikainen asevelihenki ja ohjaa luja päätös pyrkiä yhä suuremman oikeudenmukaisuuden toteuttamiseen yhteiskunnassa. (Tämä lause piti laittaa punikkien mielixi. Eise kyllä mitään tarkoita, olkaa huoleti. Oops oliko mikki vielä päällä?)
ellauri349.html on line 466: E. Saarisen sotaveteraani-innostus onkin ilmeisesti vielä oikeistoisänmaallisemman Pipsa Kailuan aikaansaannosta. E. Saarinen ei edes tiedä mikä oli ajopuuteoria. Ei se koskenut talvisodan aikoja, vaan se oli fasistisen Suomen hyökkäyssodan 1941-44 poisselittämistä. Ettei muka suomalaisilla ollut mitään hampaankolossa, kun ne lähtivät Hitlerin kelkassa Rukajärven tielle, ajauduttiin vaan vahingossa rajan yli puolustettaessa kotikontua. "Silloin tahdottiin jotain ja päätettiin taistella sen puolesta." Juu, niin tahdottiin, Suur-Suomea. Vittu Eski ei osaa historiaa eikä viizi edes zekata Wikipediaa. Perestroika alkoi 1985, Gorbazov oli vallassa, Brezhnevin ja Gromykon nimiä poistettiin kadunkulmista. Zaari-Venäjän lippua heilutettiin kaduilla vuonna 1988, ja Reaganin piru teki kaikkensa heiluttaakseen Venäjällä venettä. Neuvostoliitto oli muka voimissaan, CIA ei muka tiennyt 1988 mitään Neuvostoliiton hajoamisesta? Let me laugh.
ellauri353.html on line 389: Stalin ammutti Babelin talvisodan aikana. NKVD pidätti Babelin 15. toukokuuta 1939 terrorismista ja vakoilusta väärennetyillä papereilla ja hänet teloitettiin Babelin vastalauseista huolimatta 27. tammikuuta 1940.
ellauri362.html on line 297: Pariskunnan esikoinen syntyi 31.12.1928 ja sai nimekseen Veijo Väinö Valvo Meri. Veijo ja hänen pikkuveljensä Pertti kasvoivat Valkjärven kasarmimiljöössä, Väinön tukikohdasta pelastui talvisodan 1. päivänä vain kaksi jääkäriä ja Väinö Meri. Valkjärvi menetettiin ryssille.
ellauri389.html on line 297: “Lines Composed a Few Miles above Tintern Abbey (etc.)” by William Wordsworth is told to his sister from the perspective of the writer and tells of the power of Nature to guide one’s life and morality. In the final stanza of the poem, it becomes clear that this entire time the poet was speaking to his sister, Dorothy. Eikös Wizard of Ozissa ollut Dorothy? Vanhanaikainen nimi, kuten Raija, joka tule Kreikan adjektiivista rhaidios 'helppo'. Sisko ei ole vielä yhtä panteistinen kuin William. Dorothya esitti Judy Garland vuonna 1939. Samaan aikaan toisaalla saman ikäinen Pirkko Hiekkala väänsi talvisodan propagandaa Turussa Mika Waltarin opastuxella.
ellauri390.html on line 140: Sauli oli naimisissa vuosina 1909–1929 Lyyli Allaksen kanssa ja vuodesta 1931 Kaarina Pirjolan kanssa. Hänen poikansa Jaakko Sauli (1911–1940) voitti kaksi Suomen-mestaruutta pussijuoksussa mutta kaatui silti Säkkijärvellä talvisodan viime hetkillä. Jalmari Saulin veli Jonni Sauli (1881–1957) toimi Helsingin yliopiston maanviljelysopin dosenttina ja professorina.
ellauri391.html on line 245: Presidenttikautensa jälkeen Hoover oli republikaanien konservatiivisimman siiven puolella ja tuomitsi Rooseveltin New Deal -politiikan sekä vastusti ankarasti aktiivista politiikkaa kansallissosialismia, fasismia ja Japanin imperialismia vastaan. Hän myös lahjoitti suuria summia rahaa Suomelle talvisodan aikana ja oli Finnish Relief Fund -avustusjärjestön perustaja. Olipa paska mies. Varsinainen märkäimuri. Hän kuoli 90-vuotiaana sattuvasti paxusuolen syöpään.
ellauri420.html on line 249: Itse asiassa Malraux teki vieraili Kiinassa vasta vuonna 1931, eikä hän nähnyt veristä kiinalaisten kommunistien tukahduttamista Kuomintangin toimesta vuonna 1927 omakohtaisesti, kuten hän usein antoi ymmärtää, vaikka hän luki paljon aiheesta. Aasialaisissa romaaneissaan Malraux käytti Aasiaa keppinä lyödäkseen Eurooppaa. Andréta nääs kismitti, että entinen henkisyyden tunne oli kadonnut kuin talvisodan henki tuposta.
ellauri421.html on line 158: Simo Häyhä haavoittui leukaan talvisodan loppuvaiheessa, eikä enää osallistunut jatkosotaan. Ukrainan sodan myötä Simo ja lujakätinen rouva Häyhä kiinnostavat yhä enemmän. Puolustusvoimien kuvassa hän saa kunniakirjan ja kiväärin eversti Svenssonilta.
ellauri421.html on line 162: Simo Häyhä haavoittui vihollisen hyökkäyksessä viikko ennen talvisodan päättymistä 6. maaliskuuta 1940. Vihollinen pääsi yllättämään Simon noin 40 metrin päästä. Häyhä sai osuman leukaansa, kun luoti räjähti suussa, ja loukkaantui pahasti. Hän vajosi koomaan ja heräsi siitä vasta talvisodan päättymispäivänä 13. maaliskuuta 1940. Häyhälle jouduttiin tekemään leukaan kaikkiaan 26 leikkausta, mutta sodan arvet näkyivät hänen kasvoillaan kuolemaan saakka. Nyt sattui Simoa leukaan, leukailivat asetoverit.
ellauri421.html on line 395: Suomen joukot kykenivät pitämään rintaman Taipaleenjoessa koko talvisodan loppuun asti. Taipaleen taistelu oli yksi talvisodan ensimmäisistä merkittävistä torjuntavoitoista, ja suomalaissotilaiden itsevarmuus ja luotto omiin kykyihin kasvoi kaikilla sodan rintamilla tuloksekkaiden torjuntavoittojen ansiosta. Suomalaisten asemiin ammuttiin kovimpina taistelupäivinä 15 000 kranaattia päivässä, ja merkittävästä materiaali- ja miesalivoimasta huolimatta neuvostojoukot onnistuttiin lyömään kerta toisensa jälkeen takaisin. Russia is firing a staggering 20,000 artillery rounds per day, a senior U.S. defense official estimated, while Ukraine is firing from 4,000 to 7,000 rounds daily.
ellauri421.html on line 1061: Runoilija Yrjö Jylhä 1903–1956 oli talvisodan traaginen sankari, joka ei koskaan päässyt irti siitä, mitä tapahtui Taipaleenjoella joulukuussa 1939. Masentunut ja sairas runoilija päätti päivänsä Turussa 1956 ampumalla itseään päähän sotilaspistoolilla.
ellauri421.html on line 1063: Jylhä runoili talvisodan kokemuksensa Taipaleenjoella Kiirastuli-kokoelmaansa (1941). Hyökkäyksen raskaat tappiot painoivat häntä, komppanian päällikköä, joka "joutui" antamaan hyökkäyskäskyn.
ellauri421.html on line 1108: IS pahoittelee että talvisodan henki on haihtunut työmarkkinoilta. Kautta maailman kylvetään uudenlaisia vastakkainasetteluja, joista Suomikaan ei ole jäänyt osattomaksi. Usein riidankylvössä vedotaan historiaan, jota ei itse kovin hyvin tunneta. Sodissa ei ole mitään ihailtavaa, mutta niistä on paljon opittavaa. Otamme siis opixi edellisestä erästä: tällä kertaa vittuilemme Naton jalkovälistä! Käytämme Vuoxen ylityxessä näitä kumiponttooneja!
ellauri424.html on line 93: Tuttavuus kehittyi rakkaudeksi, ja yhteen pari muutti talvisodan kynnyksellä. Uutta ihmissuhdetta mullistavampi käänne Natalian elämässä tapahtui kesäkuisena iltapäivänä vuonna 1938.
ellauri432.html on line 434: Suomen sotilasjohto mietti Kannaksen puolustusasemiaan. Päämaja ja varsinkin Mannergeim oli ehdottomasti puolustuksen kannalla, kun taas Kuopion varapäämajan kenraalit olivat joustavammalla kannalla eli joukkoja on vedettävä taaksepäin, jotta joukkojen henkikulta säilyisi ja joukot pakenisivat hyvässä järjestyksessä. Kaikkiaan venäläiset pommittivat talvisodan aikana lähes eri 700 eri paikkakuntaa. Sodan toiseksi pahimmat siviilimenetykset tapahtuivat helmikuun 17.päivänä Iisalmessa, missä kuoli 41 ihmistä. 41? WTF? Sallikaa että nauran. Suomalaiset soti sivistyneesti, korjasivat jälkensä. Ryssät sekoilivat uraata huutaen puolikännissä ja jätti ruumiit hankeen rojolle. Siitä tuli rekryyteille paha mieli. Upseerit viittilöi edessä puettuina maalitauluixi.
ellauri434.html on line 420: Kuin mustekala hän ruiskutti ympärilleen kirjallista nestettä. Elinakin oli messissä. Varmaan Paskolin "öinen jasmiini" oli Vaaran oma suolistus. Elinanko salauumat uneksuen nimettömissä uinui? Todennäköisesti näin, kz albumia 57. Mutta voi ei, pian Italian ruhtinaallinen aurinkoelämys — niin henkinen kuin ruumiillinen — rutosti, väkivaltaisesti vaihtui maailmansodan hirmupaineeseen! Haisevan Itämeren rannikot olivat täynnä panssarilaivoja kuin harmaita jättiläiskoppakuoriaisia. (Hassua, 5 vuotta sitten kiinnitin hommiota juuri samoihin Tatun ja Keken piirteisiin.) Hyvinkäällä talvisodan aikana Tatun hermoelämä meni pois raiteiltaan. Tatu pakeni Ruåzin puolelle.
ellauri437.html on line 89: Mauri Ryömän isä Hannes Ryömä toimi SDP:n kansanedustajana lähes 20 vuoden ajan ja oli kahdesti ministerinä. 1930-luvulla Ryömän lähipiirissä oli poliitikkojen ohella vasemmistolaista kulttuuriväkeä, joihin lukeutui myös hänen puolisonsa Elvi Sinervo. Ryömä kuului kommunisminvastaisesta isästään poiketen sosialidemokraattisen puolueen vasemmistosiipeen ja vietti toimintansa vuoksi sotavuodet vankilassa. Ainoana vasemmistopoliitikkona Ryömä tuki Neuvostoliiton politiikkaa myös talvisodan aikana, ja piti ulkoministeri Väinö Tanneria sotasyyllisenä. Jatkosodan jälkeen Ryömä oli muun muassa perustamassa Suomi–Neuvostoliitto-Seuraa ja työskenteli SKP:n puoluelehden Työkansan Sanomien päätoimittajana. Persoonana häntä on luonnehdittu ”juonikkaaksi” ja ”tosikoksi”. Etsivän keskuspoliisin raporteissa Ryömää kuvailtiin ”herrasosialistiksi ja pojanklopiksi, joka kulkee isänsä kalosseissa”.
ellauri437.html on line 463: Tanskalaiset erittäinkin on hurjan nazeja. Estrid Ott nauraa raikuvasti pienille nokisille lappalaisille. Sallin äiti on talvisodan leegolotta wiineri ja isä lantalainen poronjalostusfarmin johtaja, muttei toki mikään nunnuka. Heillä on porofarmeja vähän joka puolella. Hänen isänsä on Hgin yliopiston professori jos se jotain lohduttaa. Pesumuija oli lappalainen muttei sitä tullut ajatelleexi. Paizi kun se ennusti nokisena poroista. Lappalaiset kaataa puita mezästä rakentaaxeen lisää rintamamiestaloja. Heillä ei ole enää kotia.
ellauri439.html on line 168: Tieto tuntui pahalta myös Sallista. (1925–2020). Hän oli 15-vuotiaana osallistunut koko talvisodan ajan kotikaupunkinsa Tampereen ilmapuolustukseen ja väestönsuojeluun. Noin kello 11 aikaan tuli tieto, että on tullut rauha. Me lähdimme tyttöjen kanssa Hämeenkadulle kävelemään. Se oli niin liikuttava ja vaikuttava näky: koko Hämeenkadulla oli liput puolitangossa ja monessa lipussa oli mustat nauhat. Ihmiset itkivät. Me itkimme kaikki. Mitä meille tamperelaisille tapahtui 1918 ei voi verratakaan karjalaisiin. Heiltä meni kaikki.
ellauri439.html on line 206: Wallenius toimi talvisodan aikana myös Sallassa ja Petsamossa. Ruotsalaisten vapaaehtoisten liityttyä Lapin Ryhmään hänen tilalleen Lapin Ryhmän komentajaksi nimitettiin kenraali Ernst Linder. Koska Wallenius ei suostunut jäämään Linderin alaisuuteen, Mannerheim siirsi hänet komentajaksi 28. helmikuuta 1940 Viipurinlahden puolustusta varten perustettuun Rannikkoryhmään, joka Walleniuksen paikalle saapuessa oli täydessä kaaoksessa ilman esikuntaa, viestiyhteyksiä ja tykistöä. Tästä kenraaliluutnantti Harald Öhquist sai syyn Mannerheimin epäsuosiossa olevan Walleniuksen erottamiseen komentajan tehtävästä jo 3. maaliskuuta 1940. Hänen tilalleen nimitettiin Yleisesikunnan päällikkö kenraaliluutnantti Lennart Oesch, ja Wallenius siirrettiin reserviin. Tämän jälkeen hänelle tarjottiin muun muassa linnoitustöiden johtamista Kymijoella, mutta hän kieltäytyi ja pyysi rintamakomennusta, mutta turhaan.
xxx/ellauri057.html on line 95: Unto Kupiaisen vanhemmat olivat toimittaja Alpo Kupiainen ja Aune Kaihovaara. Unto Kupiainen kävi koulunsa Viipurissa ja tuli ylioppilaaksi Viipurin klassillisesta lyseosta vuonna 1927. Lukuvuoden 1927−28 hän toimi kansakoulunopettajana Viipurin mlk:n Kilpeenjoen koulussa. Käytyään Reserviupseerikoulun 21. kurssin hän työskenteli valistusohjaajana suojeluskuntajärjestössä talvisodan syttymiseen saakka. Ontu Kapiainen. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1931 ja lisensiaatiksi 1940 sekä väitteli tohtoriksi 1947.
xxx/ellauri120.html on line 426: Nyrki Tapiovaara kaatui siis partiotehtävissä Laatokan Karjalan rintamalla kaksi viikkoa ennen talvisodan päättymistä. Sixköhän talvisota oli Viljo Kajavalle pettymys. Tapiovaaran 11-henkisen lapsikatraan nuorimmainen, Panu Tapiovaara katosi suursiivouxessa jatkosodassa kesäkuussa 1944. Lähde?
xxx/ellauri231.html on line 251: Mahno pakeni reikäjuustoxi ammuttuna kuin talvisodan peltinen muistoukko Kasarmitorilla elokuussa 1921 ulkomaille, ensin Romaniaan ja sitten Puolaan, ennen kuin päätyi Ranskaan, jossa hän kuoli viinaan vuonna 1934. Vai oliko se tubiin. Ehkä molempiin.
xxx/ellauri234.html on line 116: Izenäistymisen alusta lähtien ja etenkin punakapinan kukistuttua kansaamme ruokittiin vittumaisella tavalla vihaamaan kaikkea venäläistä ja erityisesti Neuvostoliittoa. Vihamielistä suhtautumista pönkitettiin aina talvisodan alkuun asti taantumuksellisen ja soi-disant "vapaamielisen" lehdistön, koulujen ja radion välityksellä, lyhyesti sanottuna: kaikin mahdollisin tavoin. Kun vihan myrkyllä täytetyt painostuskeinot eivät ihan riittäneet pokerryttämään kansamme terveitä mielipiteitä, nujerrettiin kaikenlainen ennakkoluulottomuus ja objektiivinen suhtautuminen itäista naapuriamme kohtaan voimakeinoin. Suomen ja Neuvostoliiton valisten ystävällisten ja luonnollisten suhteiden puolestapuhujia vainottiin, heidän organisaationsa lakkautettiin, ja tuhannet kansalaiset tuomittiin pitkin kuritushuonetuomioihin. Silloiset valtaapitävat tuomitsivat ja väkivalloin nujersivat kaikenlaisen poliittisen toiminnan, johon ei kuulunut ryssävihaa.
xxx/ellauri234.html on line 118: Suomen poliittisten johtajien sanat ja teot vuosikymmenten ajan aiheuttivat talvisodan syttymisen. Maamme poliittinen johto julisti halunsa tukea kansainvälisiä (äärioikeistolaisia) reaktioita sekä ajaa fasismin asiaa ja luovuttaa maansa natsien sotajoukkojen keskittämiselle hyökkäykseen demokraattista maailmaa ja Neuvostoliittoa vastaan. Nyze on jälleen toistumassa! Näinä päivinä ryssaviha
xxx/ellauri234.html on line 123: Maamme johto ei missään vaiheessa tunnustanut syyllisyyttään talvisodan syttymiseen eikä liioin ollut valmis rauhanomaiseen ja ystävällismieliseen politiikkaan suurta rauhantahtoista naapuriamme kohtaan. Sen sijaan maamme vanhoillinen johto solmi salaisia poliittisia ja sotilaallisia suhteita natsi-Saksan kanssa. Samaan aikaan käynnistettiin huonosti peitelty propaganda revanssisotaa varten. Maamme sotilaallinen ja poliittinen johto tukeutui Hitlerin Saksan sotilaalliseen voimaan ja aloitti heti rauhansopimuksen solmimisen jälkeen vuonna 1940 valmistelut uutta Neuvostoliiton vastaista sotaa varten tällä kertaa natsi-Saksan liittolaisena.
xxx/ellauri237.html on line 350: Elokuvakriitikko Helena Yläsen mielestä kertoja on ajoittanut Rokan ilmestymisen romaaniin tarkan harkinnan perusteella. Kerronta on tullut suvantovaiheeseen ja saa Rokasta uuden moottorin. Sotilaana Rokka on ennen kaikkea pragmaattinen: hän nauttii sotimisesta, mutta ei tappamisesta, koska hän ei tunne vihaa vihollista kohtaan. Hänen mielestään sodassa on vain kaksi vaihtoehtoa, tappaa itse tai joutua tapetuksi, joista ensinmainittu on mieluisampi. Vangiksi saamassaan kapteeni Baranovissa Rokka tunnistaa heti ihmisen ja tarjoaa tälle kovaa teetä. Rokan ainoa, mutta sitäkin suurempi motiivi hänen osallistumiselleen sotaan on hänen kotiseutunsa, talvisodan seurauksena Suomelta ryöstetyn Karjalan kannaksen saaminen takaisin, kun taas Syvärillä hänellä ei ole mitään tekemistä. Rokka ei ole ajattelija, vaan hän jättää sodan moraalin pohtimisen muiden tehtäväksi. Haha, ei sodalla ole moraalia, se on ihan moraalitonta.
xxx/ellauri252.html on line 471: Weserübung oli viikinkien nitistyxen peitenimi viime maailmankärhämässä. Churchill olis halunnut etukäteismiehittää Norjan plus Ruåzin malmikaivoxet muka auttaaxeen pikku Suomea talvisodassa mutta kolleegat eivät antaneet. Ruåzi ja Norja eivät lämmenneet asialle ollenkaan. Suomen nyykähtäessä talvisodan jälkeen meni kiinni sen suunnitelman aikaikkuna. Kun norjalaiset vellihousut tunaroivat Altmarkin vankilaivan kaa ja päästivät britit mellastamaan rannoillaan, kukaan ei enää luottanut pätkääkään hiihtopipoihin.
xxx/ellauri252.html on line 496: Martin Beck oli Pirkon ikäinen eli 17v talvisodan aikana. Pakoili ruåzin izepuolustusvoimia yhden jos toisen tekosyyn nojalla. Dåliga lungor, psykisk insuffisiens, vad mer. Saman ikäinen kuin se puolalainen konekääntäjä ex-Leningradista. Tai naapurimme Kauko-Paavo Talasniemeltä. Kaikki ne on vainajia, laatikossa kuten lehmädandu Charlotten hautajaisleikissä. Nazoja ja nokitusta, typeriä esimiehiä. Että tääkin toimistokukkoklishee toistuu samanlaisena joka krimikirjassa. Mutta tää on omaperäsempi insertti:
xxx/ellauri253.html on line 516: Takakaarteeseen kääntyvä lähes sadan pyörätuoleissaan istuneen talvisodan invalidin raivokas loppukiri kyynelöitti katsojien silmät. Runsas vuosi myöhemmin Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Urho Kekkonen vetosi kirjeitse pääministeri J. W. Rangelliin, että huippu-urheilijat vapautettaisiin etulinjan taisteluista.
xxx/ellauri286.html on line 138: Välirauhan aikana marraskuussa 1940 Suomen hallitus kielsi Neuvostoliiton painostuksesta talvisotaa käsittelevän kirjallisuuden julkaisemisen. Lokakuun lopussa Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotov esitti Suomen Moskovan-lähettiläälle J. K. Paasikivelle voimakkaan paheksuntansa siitä, että Suomessa oli ilmestynyt talvisodan päätyttyä suuri määrä kirjallisuutta, joiden Molotov katsoi sisältävän kiihotusta ja vihan lietsontaa Neuvostoliittoa vastaan, ja tämän jälkeen oikeusministeriö määräsi takavarikoitaviksi räikeimmiksi katsotut teokset, mm. Onttoni Miihkalin Suomussalmen sotatantereilla.
xxx/ellauri329.html on line 446: Toisen maailmansodan syttyessä Vorošilov joutui vastuuseen Neuvostoliiton epäonnistumisista Suomessa talvisodan aikana ja hänen tilalleen puolustuskomissaarixi tuli Semjon Timošenko. Saksan hyökkäyksen jälkeen kesäkuussa 1941 hänet kutsuttiin takaisin ja nimitettiin valtion puolustuskomiteaan. Voroshilov ei pystynyt pysäyttämään saksalaisten Leningradin piiritystä, ja hänet vapautettiin jälleen komennosta syyskuussa 1941.
68