ellauri039.html on line 638: kiellä katolisen kirkon matalinta limboa, kiirastulta.

ellauri040.html on line 189: Poikain Parnassojuttu Veijo Meren Manillaköydestä oli parempi näyttö niiden suosittamasta menetelmästä kuin kaikki muu vaahtosuinen mekkala. Markku Lahtelasta mulla ei ollut mitään havaintoa ennen tätä, 1937 syntynyt radikaali ministerinpoika, 43-vuotiaana izemurhan tehnyt doku. Käänsi mm Stalinin tytärtä, Kerouacia ja Kelleriä (ei Helen vaan se catch-22). Mitään muuta en siis ole siltä lukenut kun käännöxiä tietämättäni. Maken juttu Lahtelan Hallizijasta vaikuttaa hyvältä, vaikken ole ize kirjaa lukenut. Ainakin se on huomannut, ettei kirjaa lukiessa tarvi pelaajille jakaa valkeita ja mustia cowboyhattuja, ja ettei kaikkea tarvi selittää jollain muulla kuin sillä mitä kirjassa sanotaan. (Vaikka usein voi, nim. kirjailijan biolla.)
ellauri043.html on line 3105:

Kuningas otti mut vastaan jalkeillaan, hopeavaltaaistuimen vieressä, pyöressä tähtisalissa; — ja kupolissa roikkui huomaamattomissa langissa neljä isoa kultalintua, 2 siipeä per lintu levällään.

1. Josif muutti nimensä. Stalinin oikea nimi oli Josif Vissarionovitš Džugašvili. Hän muutti sen Josif Stalininksi vuoden 1912 tienoilla, jolloin hän oli jo reilusti yli 30-vuotias. Hänen uralleen sopivasti hän valitsi nimen Stalin, joka tarkoittaa teräksistä tai teräsmiestä.
   ellauri278.html on line 179:
2. Stalin oli pieni mies. Stalin oli ehkä "terästä", mutta hän ei ollut kovin pitkä. 170-senttisenä hän oli Winston Churchillin mittainen mutta 2 senttiä pidempi kuin ranskalainen kollegansa Napoleon tai italialainen kollegansa Mussolini. (höh? toisen lähteen mukaan Stalin oli vaan 165? Mitä tässä uskoa? Tän mukaan Stalin oli yhtä pitkänhuiskea kuin Putin? Onkohan tää kaikki muukin ihan huuhaata.)
   ellauri278.html on line 180:
talin käytti "photoshoppausta" Stalin oli hyvin turhamainen. Lapsena hän oli sairastanut ankaran isorokon, joka oli jättänyt etenkin hänen kasvoihinsa rumia arpia. Siksi hän pyysi aina, että hänen valokuvansa kehittämisen jälkeen retusoitiin eli niistä korjailtiin ihon virheitä.
ellauri278.html on line 181:
3. Stalin bylsi 13-vuotiasta. Lidia Pereprygina oli 13-vuotias, kun hän tapasi Stalinin. Lidia became Stalin's lover when he was exiled to the remote Siberian village Kureika. Vuonna 1914 Venäjän keisari karkotti Stalinin Siperiaan vallankumouksellisesta toiminnasta. Stalin oli tuolloin 35-vuotias. Lidia tuli raskaaksi, mutta lapsi syntyi kuolleena. Toisella yrityxellä hän tuli uudelleen raskaaksi, mutta kun poika Aleksandr syntyi vuonna 1917, Stalin oli jo kaukana.
   ellauri278.html on line 182: Siberian pensioner IS grandson of Josef Stalin, DNA test reveals. Yury Davydov, 67, gets proof of his roots after years of waiting: his grandmother was Stalin's 14 year old lover. Stalin a Pedo? what has the world come to?
   ellauri278.html on line 183:
4. Stalin oli ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. Vuonna 1945 ja 1948 Stalin oli ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi, mutta hän ei koskaan saanut palkintoa. Kummallakin kerralla hän sai ehdokkuuden toimistaan natsi-Saksan kaatamiseksi. Nimitykset tapahtuivat aikana, jolloin Stalinin sotarikosten laajuutta ei ollut vielä tajuttu.
   ellauri278.html on line 184:
5. Stalinin poika kuoli natsi-Saksassa. Stalin oli ankara mies myös perheelleen. Poika Jakov jäi natsien vangiksi toisen maailmansodan aikana, ja koska Stalin kieltäytyi maksamasta valtavaa summaa, jota Hitler vaati lunnaiksi pojasta, Jakov lopulta kuoli saksalaisessa vankilassa.
   ellauri278.html on line 185:
6. Pelko koitui Stalinin kuolemaksi. Stalin kuoli 73-vuotiaana 5. maaliskuuta 1953. Hänen kuolemaansa edeltäneiden päivien tapahtumat ovat jääneet epäselviksi. Syötyään päivällistä 1. maaliskuuta Stalin saapui kotiin myöhään yöllä ja paneutui levolle. Aamulla hän ei tullut ulos makuuhuoneestaan. Vartijat ihmettelivät Stalinin käytöstä, mutta he eivät tehneet mitään. He olivat saaneet ankaran käskyn olla koskaan häiritsemättä Stalinia tämän yksityistiloissa, ja he pelkäsivät niin kovasti, etteivät uskaltaneet lähteä tutkimaan asiaa. Myöhään illalla havaittiin, että Stalin oli saanut sairaskohtauksen. Lääkärit saapuivat paikalle vasta seuraavana aamuna, ja he totesivat, että Stalinilla oli aivoverenvuoto. Hän kuoli kaksi päivää myöhemmin. Parempi niin.
   ellauri278.html on line 196: Chicherin followed a pro-German foreign policy in line with his anti-British attitudes, which he had developed during his time in the Foreign Ministry, when Britain was blocking Russian expansion in Asia. Chicherin is thought to have had more phone conversations with Lenin than anyone else. When Joseph Stalin replaced Lenin in 1924, Chicherin remained foreign minister, and Stalin valued his opinions.
   ellauri278.html on line 231: On 3 May 1939, Stalin replaced Litvinov, who was closely identified with the anti-German position, with Vyacheslav Molotov. At a prearranged meeting, Stalin said: "The Soviet Government intended to improve its relations with Hitler and if possible sign a pact with Nazi Germany. As a Jew and an avowed opponent of such a policy, Litvinov stood in the way." Litvinov argued and banged on the table. Stalin then demanded Litvinov to sign a letter of resignation. On the night of Litvinov´s dismissal, NKVD troops surrounded the offices of the Commissariat of Foreign Affairs. The telephone at Litvinov´s dacha was disconnected and the following morning, Molotov, Georgy Malenkov, and Lavrenty Beria arrived at the commissariat to inform Litvinov of his dismissal. Many of Litvinov´s aides were arrested and beaten, possibly to extract compromising information.
   ellauri278.html on line 233: Hitler took Litvinov’s removal more seriously than Chamberlain. The German ambassador to the Soviet Union, Schulenburg, was in Iran. Hilger, the First Secretary, was summoned to see Hitler, who asked why Stalin might have dismissed Litvinov. Hilger said: "According to my firm belief he [Stalin] had done so because Litvinov had pressed for an understanding with France and Britain while Stalin thought the Western powers were aiming to have the Soviet Union pull the chestnuts out of the fire in the event of war".
   ellauri278.html on line 235: talin.jpg/800px-MolotovRibbentropStalin.jpg" />
   ellauri278.html on line 238: Litvinov myönsi että Molotov-Ribbentrop sopimus oli ryssiltä hyvä ratkaisu siinä tapauksessa, vaikka aina hyvä ratkaisu on Kaleva-puku. The Molotov–Ribbentrop Pact was a non-aggression pact between Nazi Germany and the Soviet Union that enabled those powers to partition Eastern Europe between them. The pact was signed in Moscow on 23 August 1939 by German Foreign Minister Joachim von Ribbentrop and Soviet Foreign Minister Vyacheslav Molotov and was officially known as the Treaty of Non-Aggression between Germany and the Union of Soviet Socialist Republics. Unofficially, it has also been referred to as the Hitler–Stalin Pact, Nazi–Soviet Pact or Nazi–Soviet Alliance.
   ellauri278.html on line 242: The replacement of Litvinov with Molotov significantly increased Stalin´s freedom to manoeuver in foreign policy. The dismissal of Litvinov, whose Jewish background was viewed disfavorably by Nazi Germany, removed an obstacle to negotiations with Germany. Stalin immediately directed Molotov to "purge the ministry of Jews". Recalling Stalin´s order, Molotov commented: "Thank God for these words! Jews formed an absolute majority in the leadership and among the ambassadors. It wasn´t good."
   ellauri278.html on line 250: 1941 Litvinov was definitively given the sack. LItvinov was livid. Stalin rejected everything Litvinov had said. When Stalin stopped speaking, Litvinov asked: "Does that mean you consider me an enemy of the people?" Stalin answered: "We do not consider you an enemy of the people, but too honest a revolutionary".
   ellauri278.html on line 254: Early in November 1941, Litvinov was summoned to see Stalin and told his services were required as ambassador to the United States. In the US, the appointment was met with enthusiasm. The New York Times stated: "Stalin has decided to place his ablest and most forceful diplomat and one who enjoys greater prestige in this country. He is known as a man of exceptional ability, adroit as well as forceful. It is believed that Stalin, in designating him for the ambassadorship, felt Litvinov could exercise real influence in Washington."
   ellauri278.html on line 258: The highlight of Litvinov’s eighteen months ambassadorship was the 25th celebration of the Russian Revolution on the 7 November 1942. 1,200 guests, representing all of the United Nations, entered the reception hall to shake hands with Litvinov. Russian vodka and a sturgeon from the Volga were supplied to the guests. Roosevelt became annoyed with Litvinov’s second-necklace zeal. He told Stalin to call in Litvinov.
   ellauri278.html on line 262: Maxim Litvinov died on on 31 December 1951. After his death, rumours he was murdered on Stalin´s instructions to the Ministry of Internal Affairs circulated. According to Anastas Mikoyan, alorry deliberately collided with Litvinov´s car as it rounded a bend near the Litvinov dacha on 31 December 1951, and he later died of his injuries. British television journalist Tim Tzouliadis stated; "The assassination of Litvinov marked an intensification of Stalin´s anti-Semitic campaign". According to Litvinov´s wife and daughter, however, Stalin was still on good terms with Litvinov at the time of his death. They said he had serious heart problems and was given the best treatment available during the final weeks of his life, and that he died from a heart attack on 31 December 1951. After Litvinov´s death, his widow Ivy remained in the Soviet Union until she returned to live in Britain in 1972.
   ellauri278.html on line 264: In his reminiscences dictated to a supporter later in life, Vyacheslav Molotov—Litvinov´s replacement as chief of foreign affairs and right-hand man of Joseph Stalin—said Litvinov was "intelligent" and "first rate" but said he and Stalin "didn´t trust him" and consequently "left him out of negotiations" with the United States during the war. Molotov called Litvinov "not a bad diplomat—a good one" but also called him quite an opportunist who greatly sympathized with Leon Trotsky, Grigory Zinoviev, and Lev Kamenev. According to Molotov; Litvinov remained among the living in the Great Purge only by chance.
   ellauri278.html on line 266: Vjatšeslav Mihailovitš Molotov (ven. Вячесла́в Миха́йлович Мо́лотов; 9. maaliskuuta (J: 25. helmikuuta) 1890 Kukarka, Venäjän keisarikunta – 8. marraskuuta 1986 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja diplomaatti. Hänet tunnetaan erityisesti natsi-Saksan ulkoministerin Joachim von Ribbentropin kanssa vuonna 1939 allekirjoittamasta hyökkäämättömyyssopimuksesta, joka tunnetaan Molotov–Ribbentrop-sopimuksena. Molotov oli Aleksandra Kollontain ohella ainoita bolševikkien johtohahmoja, joka selvisi hengissä Stalinin vainoista. Niin ja (ehkä) Litvinov.
   ellauri278.html on line 268: Molotov syntyi Kukarkan kylässä (nykyisin Sovetsk Kirovin alueella) nimellä Vjatšeslav Mihailovitš Skrjabin (ven. Скря́бин). Nimestään huolimatta hän ei ollut sukua säveltäjä Aleksandr Skrjabinille. Hän liittyi Venäjän sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen vuonna 1906 opiskellessaan Kazanissa ja otti salanimen Molotov (molot = vasara). Molotov pidätettiin vuonna 1909 poliittisesta agitaatiosta ja karkotettiin kahdeksi vuodeksi. Palattuaan hän matkusti Pietariin, joka oli vuonna 1914 nimetty liian saksalaisperäisen nimensä Sankt-Peterburg vuoksi venäläisittäin Petrogradiksi. Hän oli paikalla helmikuun vallankumouksen aikana muiden bolševikkien, kuten Vladimir Leninin ollessa edelleen maanpaossa. Molotovilla oli tärkeä rooli lokakuun vallankumouksessa ja hän toimi jonkin aikaa Pravdan päätoimittajana ennen kuin alkoi työskennellä Josif Stalinin alaisuudessa keskuskomiteassa vuonna 1921.
   ellauri278.html on line 270: talin_and_Voroshilov%2C_1937.jpg" />
   ellauri278.html on line 271:
   ellauri278.html on line 277: Politbyroon jäsenenä Molotov hyväksyi lukuisia kansanvihollisten joukkoteloituksia. 5. maaliskuuta 1940 politbyroo hyväksyi Lavrenti Berijan valmisteleman 25 700 Puolan älymystön jäsenen teloituksen, johon sisältyi myös 14 700 puolalaista sotavankia. Katyńin verilöylynä tunnetusta tapahtumasta syytettiin sodan jälkeen saksalaisia. Molotov luopui pääministerin tehtävistä toukokuussa 1941, jolloin Stalin otti viran itselleen.
   ellauri278.html on line 283: Stalinin kuoleman jälkeen vuonna 1953 Molotov pääsi takaisin politbyrooseen ja toimi jälleen ulkoministerinä vuoteen 1956. Nikita Hruštšovin paheksuttua Stalinin rikoksia XX puoluekokouksessa helmikuussa 1956, ja Molotovin puolueen muiden stalinistien kanssa hävittyä valtataistelun Hruštšoville, hän joutui erinäisiin merkityksettömiin asemiin, kuten Mongolian suurlähettilääksi vuosiksi 1957–1960 ja Neuvostoliiton pysyväksi edustajaksi kansainväliseen ydinenergiakomissioon (IAEA) Wienissä vuosiksi 1960–1961. Vuonna 1961 Stalinin vastainen linja jatkui XXII puoluekokouksessa, ja vuoteen 1964 mennessä Molotov erotettiin puolueesta kokonaan.
   ellauri278.html on line 312: Keep rollin´, rollin´, rollin´ Though the streams are swollen Keep them dogies rollin´, rawhide Through rain and wind and weather Hell bent for leather Wishin´ my gal was by my side All the things... Written by: Dimitri Tiomkin, Ned Washington Album: Hell Bent For Leather! Released: 1961. See also: Limp bizkit (USA, Hungary). Itäblokin amerikkalaistuminen oli vuosituhannen vaihtuessa pitkällä, eikä ihme, Stalinkin lemppareita oli länkkärit.
   ellauri278.html on line 335: Korkeimmat viranomaiset (mm. Stalin ja Berija) tunnustivat luvattomat teloitukset rikollisiksi ja yrittivät aika ajoin urheasti taistella mielivaltaa vastaan, esimerkiksi 15. panssarijoukon erityisosaston päällikkö Ivanov sai kokonaista 15 päivän pidätyksen Grodnon teloituksista.
   ellauri278.html on line 384: Gorbazovin porukat myönsivät viime tingassa ennen Neuvostolan purkua että "paljastuneiden arkistomateriaalien kokonaisuutena voidaan päätellä, että Beria, Merkulov ja heidän kätyrinsä olivat henk.koht. vastuussa Katynin metsän julmuuksista. Neuvostopuoli, joka ilmaisee syvän pahoittelunsa Katynin tragediasta, julistaa, että se edustaa yhtä stalinismin vakavista rikoksista."
   ellauri278.html on line 390: Venäjän presidentin ja pääministerin asemassa oleva V. V. Putin antoi useita lausuntoja, joissa tuomitsi Katynin verilöylyn stalinistisen hallinnon rikokseksi ja ilmaisi samalla "henkilökohtaisen mielipiteensä", että teloitus oli Stalinin kosto tappiosta Neuvostoliiton ja Puolan sodasta (1920), johon hän (Stalin, ei Putin) osallistui henkilökohtaisesti Lounaisrintaman vallankumouksellisen sotilasneuvoston jäsenenä. Presidentti D. A. Medvedev antoi samanlaisia ​​lausuntoja vaatien lisätutkimuksia ja korostaen Venäjän kannan muuttumattomuutta.
   ellauri278.html on line 393: "Yritykset kyseenalaistaa nämä asiakirjat ja väittää, että joku on väärentänyt ne, eivät yksinkertaisesti ole vakavia. Tämän tekevät ne, jotka yrittävät kalkita Stalinin tietyllä ajanjaksolla maassamme luoman hallinnon luonnetta."
   ellauri278.html on line 397: Stalinin viranomaiset vaikenivat pitkään joukkoteloituksista, joten kidutettujen naiset saivat tietää miestensä kuolemasta vasta vuosia myöhemmin. Jotkut Neuvostoliiton lähteet osoittavat, että Saksan natsit teloittivat täällä noin 500 bolshevikia vuonna 1943. Tutkinnan aikana täältä löydettiin myös neuvostoliiton rangaistusviranomaisten 1920-1930-luvuilla todennäköisesti teloimien ihmisten hautauspaikat. Katynin lähelle metsään rakennettiin muistomerkki kuolleiden kunniaksi. Ne 3 ristiä eivät ole siellä päinkään, vaan Puolassa.
   ellauri278.html on line 413: Myöhemmin puolueeseen liittyi myös konnamainen liikemies Konstantin Päts. Maaorava Liitistä tuli vuonna 1917 valittujen Viron maapäivien suurin puolue sen saatua 13 edustajaa 62:sta. Päts ja hänen puolueensa olivat johtavassa asemassa Viron itsenäistymisen jälkeen asetetussa väliaikaisessa hallituksessa, joka joutui toimimaan maan alla vuoden 1918 saksalaismiehityksen aikana. Osa puolueesta kannatti yhteistyötä saksalaisten kanssa, joten miehitysviranomaiset suosivat puoluetta ja sallivat sen järjestää puoluekokouksensa. Puolue alkoi saksalaismiehityksen aikana julkaista Maaliit-lehteä, jonka päätoimittaja Oskar Rütli kuului yhteistoimintalinjan kannattajiin.
   ellauri278.html on line 439: Konstantin Päts pääsi Stalinin kuoleman jälkeen joulukuussa 1954 palaamaan Viron maaperälle, kun häntä pidettiin lyhyen aikaa Jämejalan mielisairaalassa Viljandin lähellä, sitten jonkun aikaa Jälän kentällä Kuopion lähellä. Hän kuoli psykiatrisessa sairaalassa Buraševossa, Tverin alueella 18. tammikuuta 1956. Hullu mikä hullu, hullu kuin pullosta tullu. Hänet haudattiin Kalininin kaupungin lähellä olevalle hautausmaalle. Pätsin maalliset jäännökset noudettiin takaisin Viroon "olojen muututtua" ja haudattiin uudelleen 21.10.1990 Tallinnan Metsakalmistuun, josta hän oli aikoinaan noussutkin esiin revenanttina.
   ellauri278.html on line 471: Historian ironiaa oli, että suomalainen, yleisesikunnan silloisessa valokuvakeskuksessa palvellut reservin luutnantti oli jo aiemmin 1930-luvulla loikannut Neuvostoliittoon mukanaan Suomi-konepistoolin piirustukset. Malli oli sen jälkeen venäläisten aseasiantuntijoiden, mm. Josif Stalinin tutkittavana ja koeammuttavana, mutta vielä 1937 tämän aseen käyttöarvoa ei oikein ymmärretty. Talvisodan alkaessakaan konepistooli ei kuulunut puna-armeijan aseistukseen lainkaan. Politrukeille sen venäläistä versiota oli tosin oli jo silloin valmistettu miliisiaseeksi.
   ellauri278.html on line 472: Talvisodan koeammunnan jälkeen Stalin määräsi ajamaan alas siihen saakka täysillä pyörinyttä automaattikiväärien tuotantoa ja lisäämään vastaavasti konepistoolien sarjavalmistusta.
   ellauri278.html on line 473: Suomi-konepistoolilla oli sodankäynnin taktiikkaan käänteentekevä merkitys, arvioi Josif Stalin.
   ellauri278.html on line 541: Neuvostoliitossa oltiin myös tietoisia Saksan uhkaavasta hyökkäyksestä. Ranskan kukistumisen jälkeen puolustuksen kansankomissaari Semjon Timošenko totesi Saksan olevan nyt ”voimakkain ja tärkein vihollisemme”. Armeijan komentajan Boris Šapošnikovin johdolla arvioitiin heinäkuussa 1940 todennäköisin saksalaisten hyökkäysoperaatio, ja syyskuussa 1940 Stalin hyväksyi sen pohjalta laaditun suunnitelman hyökkäyksen torjumiseksi. Hän kuitenkin toivoi, että hyökkäystä ei tapahtuisi ainakaan ennen vuotta 1942, jolloin puna-armeijan valmistautuminen ja raja-alueiden linnoitustyöt olisi saatu päätökseen. Neuvostoliitto pyrki kuitenkin hankkimaan liittolaisia tiedustelemalla Molotov–Ribbentrop-sopimuksen perustaneessa hengessä, miten Saksa suhtautuisi Suomen, Bulgarian ja Romanian kysymyksen selvittämiseen Neuvostoliiton voimatoimin marraskuussa 1940. Elokuussa 1940 oli Baltian maat jo liitetty osaksi Neuvostoliittoa. Lisävaatimuksina Neuvostoliitto vaati oikeuksia linnoittaa Tanskan salmia, sekä Bosporin salmia. Lisäksi Neuvostoliiton, Saksan ja Italian olisi pitänyt yhdessä hyökätä ja miehittää Turkki. Saksa ei hyväksynyt neuvotteluissa ainoatakaan Neuvostoliiton valloitussuunnitelmaa.
   ellauri278.html on line 543: 5. toukokuuta 1941 pitämässään puheessa Stalin ilmoitti, että Saksa oli sotilaallinen uhka ja puna-armeijan tuli valmistautua sitä vastaan nopeasti. Vuoden 1941 ensimmäisten kuukausien aikana raja-alueiden linnoitustöitä alettiin suunnitella, mutta ohjeet saatiin valmiiksi vasta toukokuussa ja hyökkäyksen alkaessa kesäkuussa suunnitelmat olivat vielä kesken. Myös yleisen liikekannallepanon suunnitelmat olivat kesken saksalaisten hyökättyä.
   ellauri278.html on line 547: Sota, suursota, miettii Stalin. Sota on minulle vastenmielistä. Miten kärsinkään, kun suomalaiset hyökkäsivät Neuvostoliiton kimppuun Mainilassa 1939, ja nyt taas! Minä en ole koskaan halunnut kenenkään maata, paitsi turvallisuussyistä ehkä Puolan itäosat 1939 ja seuraavana vuonna Karjalan kannaksen, Viron, Latvian ja Liettuan sekä Bessarabian ja pohjois-Bukovinan. Mutta periaatteessa olen tähän viaton, olen syytön, täysin syytön! Nuo aloittivat!
   ellauri278.html on line 549: Miksi se Hitler hyökkäsi tänä aamuna minun kimppuuni, murisee Stalin. - Mitä se tänne hyökkäsi. Meillähän on hyökkäämättömyyssopimus. Kun kerran minäkään en hyökkää kenenkään toisen maahan, niin miksi sitten Saksa hyökkää tänne.
   ellauri278.html on line 550: Stalinin viha nousee. Hän kiertää kehää huoneessaan pitkin, tiikerimäisin, vaanivin askelin.
   ellauri278.html on line 551: On se kumma, ettei saa olla omassa maassaan rauhassa, miettii Stalin katkerana. - Aina on joku hyökkäämässä, kuten Suomi Aunukseen 1920 ja sitten Jaappani. Ei koskaan saa olla rauhassa, rauhaa rakastava varsinkaan.
   ellauri278.html on line 553: Mitähän se Hitleri aloitti sodan, kiertää Stalinin ajatuksissa. Millainen mahtaa olla se paksu mies, Göring? On kyllä verinen vääryys, kun Saksa hyökkäsi. Kaunis kesä menossa...
   ellauri278.html on line 554: - Minua alkaa tympäistä koko Hitler, karjaisee Stalin isolla äänellä. Siitä miehestä olen kohta saanut tarpeekseni. Aina se on puhumassa ja raakkumassa joka paikassa. Aina se tyrkyttää toisille omia oppejaan. Minun nähdäkseni vain kommunismia saa levittää, ei muita oppeja. Ei se sitäpaizi ole mikään oppi, se on historiallinen välttämättömyys.
   ellauri278.html on line 556: - Kansallissosialismi ei ole edes gumanismia, sanoo Stalin itsekseen. - Se ei ole mitään, ei mitään. Joutavaa se on. Vaan entäs tämä kommunismi. Se se jotain on.
   ellauri278.html on line 557: - Minua kyllästyttää Saksa, murahtaa Stalin ja sytyttää
   ellauri278.html on line 560: Se oli roistomainen temppu, sanoo Stalin. - Hyökättiin aamunkoitteessa minun selkääni. Yllätettiin housut nilkoissa. Heti kun toinen selkänsä kääntää niin hyökätään. Ei ole oikein, ei, ei. Ei ole se kaunis teko, nyet, нет!
   ellauri278.html on line 565: -Hitler on syönyt sanansa, huutaa Stalin vimmoissaan. -Mehän sovittiin, että minulle kuuluu Suomi ja Baltian maat ja Puolan itäosa. Mutta nyt kansallissosialistit tahtovatkin ne itselleen.
   ellauri278.html on line 566: Minua alkaa tosiaankin tympäistä se Hitler, miettii Stalin. Siitä alkaa olla iso haitta.
   ellauri278.html on line 567: Stalin (63) kulkee matalin, pitkin, vaanivin askelin. Viha palaa hänen silmissään. Hän päättää käydä ankarin ottein vastarintaan. Hän ei hellittäisi, ennen kuin kansallissosialistit on tuhottu. Kaikki maan voimavarat on otettava militääriseen käyttöön. Jokainen raudannokare on taottava tykeiksi ja panssarivaunuiksi. Hyökkääjä kohtaisi niin päättäväisen vastustajan. etta sen kärki taittuisi.
   ellauri278.html on line 569: Stalin alkaa rauhoittua. Tilanne on oleva hallinnassa. Systeemi pelaa. Kuri on oleva ankara, ja kansan taistelutahto ennennäkemätön. Kapitalistiset liittolaiset ovat tyhmiä, Heiltä on otettava kaikki mahdollinen apu, ja viimein voitto on käännettävä bolševikkien eduksi. Roosevelt on ällistyttävän tyhmä ja naiivi mies, naurahtaa Stalin. -Ja samoin englantilaiset. He tulevat ojentamaan Euroopan kerran Neuvostoliiton käteen.
   ellauri278.html on line 572: Sillä kyllä jumalaton aina jumalisen voittaa, naurahtaa Stalim. Tulevina vuosikymmeninä ateistit vievät voiton jeesusmiehistä. Jeesusmies rukoilee ja hymisee, mutta ateisti toimii ja luottaa omaan voimaansa. Näin arvelee Stalin ja nykäisee ylleen univormun takin. Hän ottaa suuresta peltipurkista mahorkkaa tupakkakukkaroonsa ja leikkaa nahistuneesta kurkusta pari ohutta viipaletta
   ellauri278.html on line 575: Stalin ottaa seinältä naulasta Kremlin avainnipun, aukaisee narisevan oven ja työntyy mukulakiviselle pihalle. Juurevasti hän kävelee Kremlin pihan poikki, menee holvikäytävään ja kalistelee avainnippua. Kesäaamun aurinko kuparoi Vasili Autuaan kirkon kupolia, kun Stalin ottaa nipusta korttelin pituisen avaimen ja aukaisee kokoushuoneen oven. Sieltäpä Kremlin portin luota jo kävellä leppasevat Timo-senko ja Žukov, ja kauempaa kaikuvat politbyroon jäsenten juoksuaskelet. Kohta lyödään lukkoon puolustussuunnitelma, kohta aletaan takoa kahletta Saksan mulkkuun. Sillä sotahan tästä syntyy, oikea kunnon sota. Apinoiden sota.
   ellauri279.html on line 75: ”Luultavasti kukaan yksityinen ihminen ei Stalinia lukuunottamatta edistänyt yhtä paljon neuvostojärjestelmän hajoamista kuin kirjailija Aleksandr Solženitsyn. ”
   ellauri279.html on line 162: Tällästä stalinistista propagandaa Pavelista levitettiin myöhemmin: "Morozov Pavel, joka oli pioneeri koko kuluvan vuoden, kävi omistautunutta, aktiivista taistelua luokkavihollista, kulakkeja ja heidän alakulakistejaan vastaan, puhui julkisissa kokouksissa, paljasti kulakkitemppuja ja totesi tämän toistuvasti..."
   ellauri279.html on line 219: Neuvostoliitossa tukahdutettiin vuosina 1945-1947 ilmeinen antisemitismi. Miksi? Ensinnäkin siksi, että Stalinia pidettiin juutalaisten pelastajana, miehenä, joka voitti Hitlerin ja oli vapauttanut Itä-Euroopan keskitysleirit natseilta. Lisäksi Stalin tarvitsi noina vuosina juutalaisia ​​propagandatarkoituksiin. Toiseksi monet vanhoista bolshevikeista olivat juutalaisia, Leon Trotski, Lev Kamenev, Gregori Zinovjev, Lazar Kaganovitš, Maksim Litvinov, Jakov Sverdlov, Polina Zhemchuzhina (Molotovin vaimo) jne. Juutalaisia ​​kommunisteja, kuten legendaarinen Chekan perustaja, Felix Dzerzhinsky ja hänen seuraajansa Abram Slutski, Sergei Shpigelglas ja Genrikh Yagoda olivat johtaneet bolshevikkien ja myöhemmin neuvostovaltion tiedustelu- ja turvallisuuselimiä. Ja kulttuurielimissä, puolueessa, oli edelleen paljon juutalaisia ​​kaadereita, alana tiedustelupalvelut ja turvallisuuslaitteet. Kolmanneksi Stalin oli alun perin tukenut juutalaisen Israelin valtion luomista.
   ellauri279.html on line 223: Joten vuoteen 1948 mennessä Stalin oli vakuuttunut siitä, että Israel ja juutalaiset internationalistit, mukaan lukien Venäjän juutalaiset, olivat uhka Neuvostovaltiolle. Hän aloitti varovaisesti kosmopoliittisuuden vastaisen kampanjansa, joka kehitti pian oman elämän Äiti-Venäjällä, pogromien ja antisemitismin maassa.
   ellauri279.html on line 225: Yhtäkkiä kaikki juutalaiset olivat mahdollisia pettureita, neuvostovaltion vihollisia, vakoojia Yhdysvaltain ja Britannian tiedustelupalvelun palveluksessa. Stalinin suorasta käskystä JAC:n johtaja Solomon Mikhoels murhattiin Minskissä tammikuussa 1948, ja 12. elokuuta 1952 mennessä käytännössä kaikki JAC:n jäsenet oli pidätetty ja ammuttu.
   ellauri279.html on line 227: Tammikuussa 1949 Neuvostoliiton joukkotiedotusvälineet käynnistivät massiivisen propagandakampanjan "juurettomia kosmopoliitikkoja" vastaan, jotka oli selvästi suunnattu juutalaisille. Marx huomautti tuolloin: "Hitler halusi tuhota meidät fyysisesti, Stalin haluaa tehdä sen hengellisesti." 12. elokuuta 1952 teloitettiin ainakin kolmetoista merkittävää jiddišinkielistä kirjailijaa tapahtumassa, joka tunnetaan nimellä "Murhattujen runoilijoiden yö" ("Ночь казненных поэтов").
   ellauri279.html on line 229: Kuten Talleyrand niin hyvin sanoi, maanpetos on vain ajan kysymys. Ja vuosi 1948 oli se keskeinen vuosi, ei vain Neuvostoliiton juutalaiskysymyksen muotoilulle, vaan myös Stalinin uskolle, että MGB:n vanha kaarti (eli pelätty Neuvostoliiton sortoturvallisuuselin ja KGB:n edeltäjä) ja sen ministeri Viktor S. Abakumoviin ei voitu enää luottaa.
   ellauri279.html on line 233: Stalin uskoi, että Venäjällä oli huono olo. Neuvostoliiton kansalaiset pysähtyivät. Venäjän kansa oli vallannut "ajattomuuden", "hävittäjien" kadottamisen ja epäonnistumisen "paljastaa keskuudessaan asuvien ihmisten vihollisia". Jopa politbyroon jäsenet, hänen lähipiirinsä, "eivät voineet enää nähdä vihollista nenänsä edessä". Vjatšeslav Molotov, Lavrenti Beria, Georgi Malenkov, Nikita Hruštšov ja Anastas Mikojan – kaikki olivat joskus pukeutuneet. Stalin jopa kysyi retorisesti heiltä, ​​oletetuilta "kollektiivijohtajilta": "Kun olen poissa, kapitalistit hukuttavat teidät kuin sokeat kissanpennut... mitä tekisit ilman minua? Maa tuhoutuu, koska et tiedä kuinka tunnistaa vihollisia." Niinpä.
   ellauri279.html on line 235: Juutalaisten lääkäreiden vastaisen yleissuunnitelman käynnistämisen laukaisee AA Zhdanovin kuolema 31. elokuuta 1948 sydänkohtaukseen. Stalin oli jo eronnut ja salaa häpäissyt Ždanovin, politbyroon johtavan jäsenen ja Suomen kirjallisuuteen perehtyneen kulttuuri- ja taideministerin. Zhdanov oli pudonnut suosiosta, koska hänen poikansa Juri Ždanov, nuori tiedemies, oli avoimesti arvostellut Neuvostoliiton geneetikkoa Trofim D. Lysenkoa, joka oli tuolloin Stalinin suosiossa. "Vozhd" toivoi edelleen, että sarlataani Lysenko lunastaisi lupauksensa tuottaa suuri sato geneettisesti muunnetusta "peruna-tomaatti" -sadosta, joka mullistaisi Neuvostoliiton maatalouden. Lysenko oli vain aikaansa edellä, nythän vihreä vallankumous ja geenimuunnellut lajikkeet ovat toteuttaneet Stalinin haaveet ja Lysenkon suunnitelmat.
   ellauri279.html on line 237: Arvostetut lääkärit, kuten Sophia Karppi ja Yakov G. Etinger, viimeksi mainittu Venäjän merkittävin lääkäri, pidätettiin. Tohtori Etinger, sekä juutalainen että suorapuheinen, tuli ilmeinen ja välttämätön lenkki suunnitelmassa. Mutta valitettavasti Stalinille tohtori Etinger kuoli muutamaa viikkoa myöhemmin kuulustelun ja kidutuksen aikana. Hänen tunnustuksensa oli epätäydellinen eikä uskottava.
   ellauri279.html on line 240: Mikhail D. Ryumin oli lyhyt, kaljuuntuva mies, jolla oli tynkä, joka ei välittänyt siitä, että kätensä likaantuvat tai tynkä vertyy kuulusteluissa. Hän oli säilyttänyt työpaikkansa MGB:ssä (josta hänet erotettiin korruption ja epäpätevyyden vuoksi) tuomitsemalla Abakumovin. Tuolla irtisanomisella Ryumin oli toimittanut Stalinille todisteet, joita "vozhd" tarvitsi jatkaakseen salaliittosuunnitelmaansa.
   ellauri279.html on line 242: Abakumovin pidätyksen jälkeen Ryuminista tuli nopeasti MGB:n varaministeri ja tutkintayksikön päällikkö. Mutta Stalin ei ollut hölmö, ja tunnisti Ryuminin siitä, mikä hänellä todella oli, kutsumalla häntä "tyngäxi". Niinpä väitetty juutalaisten lääkäreiden juoni ( dyelo vrachey ) paljastettiin politbyroolle vasta marraskuussa 1952, paasaajan jo päästyä naistenklinikalta kotia, ja Venäjälle ja muulle maailmalle vasta tammikuussa 1953, jolloin se julkistettiin Pravdassa.
   ellauri279.html on line 244: Riittää, kun sanotaan, että juutalaisten lääkäreiden juoni oli Stalinin keksimä keksintö, joka ei kohdistunut ainoastaan ​​juutalaisten lääkäreitä vastaan, vaan myös venäläistä kansaa vastaan ​​- Stalinin omien taka- ja etupoliittisten syiden vuoksi. Se ei ollut vain antisemitismiä ja vainoharhaisuutta. Stalin oli halunnut päästää valloilleen uuden kauhun vallan Venäjällä ja ehkä jopa aloittaa kolmannen maailmansodan ennen kuin hänen oma terveytensä pettäisi.
   ellauri279.html on line 246: Lopulta vain Stalinin kuolema 5. maaliskuuta 1953 pelasti lääkärit, juutalaiset ja mahdollisesti koko maailman uhkaavalta holokaustilta – ja jopa kolmannelta maailmansodalta! Viimeisenä herkkupalana tämä asiakirja lisää rikosteknisiä todisteita jatkuvalle epäilylle siitä, että Stalinin myrkyttivät hänen oman lähipiirinsä jäsenet, jotka myös pelkäsivät oman henkensä puolesta.
   ellauri279.html on line 252: Nämä lausunnot olisi pitänyt jättää pois harhaanjohtavina ja pyrkiessään antamaan moraalista vastaavuutta juutalaisten ahdingolle molemmissa maissa, pieni virhe, mutta siitä nyt vaan oli huomautettava. Kuten kirjoittajat osoittivat, Stalinin johtamaa Neuvostoliittoa ja Dwight D. Eisenhowerin johtamaa Amerikan tasavaltaa ei voi verrata.
   ellauri279.html on line 281: 17. maaliskuuta 1953 Stalinin kuoleman jälkeen hänet pidätettiin ja pidettiin Lefortovon vankilassa. Kuulusteluissa hän kielsi syytökset vihollisen toiminnasta ja myönsi mielellään yksittäiset virheet. Hän ilmaisi haluavansa työskennellä missä tahansa virassa, jonne puolue lähettää hänet. Beria puhui kahdesti tyngän kanssa. Ensimmäistä kertaa hän rohkaisi Ryuminia, että hän voisi saada anteeksi, jos hän "paljastaa takapuolensa kokonaan". 28. maaliskuuta 1953 käytiin toinen keskustelu, joka päättyi 25 minuutin kuluttua lauseeseen: "Nähdään taas, paizi et sinä minua. Me eliminoimme sinut." Myöhemmin Ryumin alkoi väittää, että häntä vastaan ​​nostivat kanteen "kansan viholliset Beria, Kobulov, Goglidze jaVlodzimirsky, joihin hän sekaantui."
   ellauri279.html on line 307: Toiminta tapahtuu Neuvostoliitossa vuonna 1949. Moskovan lähellä sijaitsevassa Marfino sharashkassa vangitut tiedemiehet työskentelevät Stalinin itsensä käskystä - salainen puhelinlaite . Päähenkilö matemaatikko Gleb Nerzhin on vaikean moraalisen valinnan edessä: palvella vihaamaansa hallintoa vai vaihtaa lämpimän sharashkan onnellisuus Gulagin vankilaan.
   ellauri279.html on line 313: Solženitsyn taisteli puna-armeijassa toisessa maailmansodassa. Hän yleni kapteeniksi, ennen kuin hänet pidätettiin helmikuussa 1945 syytettynä neuvostovastaisesta agitaatiosta ja neuvostovastaisen järjestön perustamisen yrityksestä Wormdittissa Itä-Preussissa (nykyisin Orneta Puolassa). Solženitsyniä vastaan esitetty todiste oli hänen "koulutoverilleen" lähettämä kirje, jossa hän käytti viranomaisten mukaan Stalinista epäkunnioittavaa nimitystä ”viiksimies”. Solženitsyn joutui kahdeksaksi vuodeksi työleirille. Eli siis helmikuussa 1945 palvellessaan Itä-Preussissa SMERSH pidätti Solzhenitsynin, koska hän oli kirjoittanut halventavia kommentteja yksityisissä kirjeissä ystävälleen Nikolai Vitkevichille sodan johtamisesta haukkuen Joseph Stalinia, jota hän kutsui nimillä "Khozyain" ("pomo") ja "Balabos" (jiddišin renderointi heprealaisesta baal ha-bayitista "talon mestari"). Tosin hän keskusteli myös saman ystävän kanssa uuden organisaation tarpeesta Neuvostoliiton hallinnon tilalle. Tämän nojalla Solzhenitsyniä syytettiin "Neuvostoliiton vastaisesta propagandasta" Neuvostoliiton rikoslain 58 artiklan 10 kohdan nojalla ja "vihamielisen järjestön perustamisesta" 11 kohdan nojalla. Alexei vankikavereideen ei edes iloinnut kun muut hurrasivat sodan päättymistä Venäjälle suotuisissa merkeissä.
   ellauri279.html on line 324: Karkotuksen jälkeen Solženitsynin onnistui hiljakseen hankkiutua takaisin Moskovaan ja päästä lopulta Lev Kopelevin ansiosta kosketuksiin kirjallisten piirien, erityisesti Novyi mir -kirjallisuuslehteä päätoimittaneen rintamarunoilija Aleksandr Tvardovskin kanssa. Tvardovski oli kiltti maalaismies ja ihanteellinen kommunisti, joka kaikesta sydämestään tuki Nikita Hruštšovin uudistuslinjaa uskoessaan auttavansa uudistuksia julkaisemalla Solženitsynin ensimmäisen leiriaiheisen kertomuksen Ivan Denisovitšin päivä. Julkaisuluvan antoi itse Hruštšov. 1960-luvun alussa ja erityisesti 22. puoluekokouksen jälkeen jatkuva Stalin-kritiikki tulkittiin olojen vapautumiseksi, ja Ivan Denisovitšin päivän julkaisemista pidettiin lopullisena liberalismin voittona.
   ellauri279.html on line 330: Kun Neuvostoliiton kirjailijaliitto piti vuonna 1967 kokouksen vallankumouksen 50-vuotispäivän yhteydessä, Solženitsyn ei saanut tilaisuutta esittää siellä ajatuksiaan. Sen sijaan hän lähetti kokoukselle kirjeen, jossa hän arvosteli sensuuria sekä turvallisuuspoliisin toimia häntä ja kollegoitaan kohtaan. Kongressille lähettämässään kirjeessä Solženitsyn luetteli ne teokset, joita hän ei saanut julkaista Neuvostoliitossa. Niiden joukossa oli useita Stalinin lemppareita amerikkalaisia poikakirjoja.
   ellauri279.html on line 366: Sisäisessä katsauksessaan K. I. Chukovsky kutsui "Ivan Denisovitshia" "kirjalliseksi ihmeeksi": "Tämän tarinan myötä kirjallisuuteen astui erittäin vahva, omaperäinen ja kypsä kirjailija"; "ihana kuvaus Stalinin leirielämästä".
   ellauri281.html on line 43: Taimen, huudahti Stalin innoissaan. Hei-hei, huopaa siiman suuntaan. Älä anna sen mennä veneen alle. Oh perse, käännä, käännä enemmän. Vasempaan, vasempaan senkin menshevikki! Mutta rähinöinnin päätteexi 3-kiloinen taimen nousi haavissa veneeseen. Stalin oli yhtä hymyä.
   - Jeesuxen äiti ärjäisi Stalin kiihkoissaan. Onpa mahtava kuha! Hän sai haavin kalan pyrstön taaxe ja sitä tietä veneen pohja rytkähti, kun 9-kiloinen kuha rummutti pyrstöllään pohjalautoja. Molotovia vähän hirvitti, mutta Stalin kohotti perämelan ja antoi kuhan niskaan nasakan iskun. Jättikala potki rajusti, värisi, pörhisti selkäevänsä ja oxensi kuollessaan puolenkymmentä kuoretta. - Sehän on lihava kuin Göring, ähkäisi Molotov.
   ellauri281.html on line 54: Veikko Huovinen syntyi Simossa savolaisperäisessä perheessä, vuonna 1927. Isä Juho Aukusti Huovinen oli kotoisin Kuopiosta ja äiti Rosa Elina Hämäläinen Mikkelin maalaiskunnasta. Perheeseen kuuluivat myös vuonna 1923 syntynyt Hilkka, vuonna 1925 syntynyt ja pienenä kuollut Aimo sekä vuonna 1930 syntynyt Pentti. Veikon ollessa puolivuotias perhe muutti Sotkamoon, missä hän asui kuolemaansa saakka. Lapsena hänen kerrotaan olleen ilkikurinen ja hulluja tarinoita kertova poika. Huovisten kotona luettiin paljon, ja Veikkokin kahlasi lapsena Stalinin lailla läpi kaikki Tarzanit ja Robinson Crusoen.
   ellauri281.html on line 61:

   Prof. Jakovlev: "Stalin kak tselovek"

   
   ellauri281.html on line 63: taline.html © M.fishki.net">Источник
   ellauri281.html on line 65: Stalin oli hieman keskikorkeampi, rakennettu hyvin suhteellisesti, pidetty suorana, ei kumartunut. En ole koskaan nähnyt hänen punastuvan, hänen ihonsa on maanläheisen harmaa. Kasvot pienillä naarmuilla. Hänen hiuksensa on siististi kammattu taakse, mustat, vahvan harmaat. Silmät ovat harmaanruskeat. Joskus, kun hän halusi, ne olivat ystävälliset, jopa ilman hymyä, mutta hymyillen - kiehtovan hellästi. Joskus vihassa ne lävistävät. Ärsytyksessä kasvoille ilmestyi pieniä punaisia ​​täpliä.
   ellauri281.html on line 67: Stalin puhui virheetöntä venäjää, mutta melko huomattavalla kaukasialaisella aksentilla. Ääni on kuuro, kurkkuinen. Gestikulaatio, samoin kuin liikkeet ja kävely ovat maltillisia, eivät impulsiivisia, mutta ilmeisiä. Huomasin Stalinissa sellaisen piirteen: jos asiat etenevät hyvin, hän on vihainen, vaativa ja ankara; kun on ongelmia - vitsailee, nauraa, tulee mukautuvaksi.
   ellauri281.html on line 68: Sodan ensimmäisinä kuukausina oli epäonnistumisen vaikutelma, joukkomme vetäytyivät, se oli erittäin vaikeaa kaikille. Stalin ei koskaan näyttänyt siltä, ​​että se oli hänelle vaikeaa. En koskaan huomannut hänessä hämmennystä, päinvastoin, vaikutti siltä, ​​että hänen mielialansa oli iloinen, hänen asenteensa ihmisiin oli suvaitsevainen. Hän ymmärsi ilmeisesti, että tällaisina hetkinä ihmisiä on tuettava, rohkaistava. Valkosuomalaisten kanssa käydyn sodan aikana satuin kuulemaan keskustelun joukkojen ruoasta. Sinä talvena oli poikkeuksellisen kylmä. Stalin oli raivoissaan: - He lähettävät valkoista leipää, makkaraa, kaviaaria eteen. Kuka sitä tarvitsee? Kaikki jäätyy, muuttuu kiveksi. Unohditte yksinkertaiset venäläiset vanikat, jotka tunnettiin Pietari Suuren ajoista lähtien. Kätevää ruokaa sotilaalle missä tahansa kampanjassa, kuumalla ja kylmällä säällä.
   ellauri281.html on line 70: Muuten, Stalinilla oli mielenkiintoinen piirre: kun hän suuttui, hän nousi tuoliltaan ja seisoessaan nuhteli jotakuta kuumeneen ja kuumemmaksi, lopulta sytytti piippunsa, alkoi kävellä toimistoa pitkin vähitellen rauhoittuen. Kaikki tiesivät: hän alkoi kävellä - varma merkki siitä, että myrsky oli ohi.
   ellauri281.html on line 71: Ihmisten kanssa Stalin oli kohtelias, aina "sinutteli". Hän ei koskaan kutsunut ketään nimellä ja isännimellä, vaan toveri sellaisella ja sellaisella. Ainoa minulle tiedossa oleva poikkeus tehtiin sodan ensimmäisten kuukausien kenraalin päällikkölle, iäkkäälle marsalkka Shaposhnikoville, jota Stalin ehkä kunnioittaen ikäänsä (nää, se vaan ei ollut kommunisti) kutsui nimellä ja isännimellä - Boris Mihailovitš.
   ellauri281.html on line 76: Huolimatta taustastaan ​​tsaarin upseerina, Shaposhnikov voitti Stalinin kunnioituksen ja luottamuksen. Ammattiupseerin asemansa vuoksi hän liittyi kommunistiseen puolueeseen vasta vuonna 1939. Tämä on saattanut auttaa häntä välttämään Stalinin epäilyt. Hinta, jonka hän maksoi selviytymisestä puhdistusten aikana, oli yhteistyö Tukhachevskin ja monien muiden kollegoiden tuhoamisessa. Stalin osoitti ihailunsa upseeria kohtaan pitämällä aina kopiota Shaposhnikovin tärkeimmästä teoksesta Mozg Armii (Мозг армии, "Armeijan aivot") (1929) työpöydällään.
   ellauri281.html on line 78: Šapošnikov oli yksi harvoista miehistä , joita Stalin puhutteli hänen kristinimellään ja sukunimellään. Mozg Armii on pysynyt Yleisesikuntaakatemian opetussuunnitelmassa sen julkaisemisesta vuonna 1929. Neuvostoliiton onneksi Shaposhnikovilla oli hieno sotilaallinen mieli ja korkeat hallinnolliset taidot. Hän yhdisti nämä kyvyt asemaansa Stalinin luottamuksessa rakentaakseen uudelleen puna-armeijan johtokaareja puhdistusten jälkeen. Hän sai Gulagilta vapautuksen 4 000 upseerista, jotka katsottiin tarpeellisiksi tätä operaatiota varten. Vuonna 1939 Stalin hyväksyi Šapošnikovin suunnitelman Puna-armeijan voiman nopeasta kasvattamisesta. Vaikka suunnitellut muutokset jäivät kesken akselin hyökkäyksen aikana kesäkuussa 1941, ne olivat edenneet riittävästi pelastaakseen Neuvostoliiton täydelliseltä katastrofilta.
   ellauri281.html on line 80: Neuvostoliitto aloitti 1939 talvisodan Suomea vastaan Kliment Vorošilovin johtamin joukoin. Hyökkäyksen huonot tulokset johtivat siihen, että Stalin nimitti tammikuussa 1940 uudet miehet johtamaan sitä. Tällöin Šapošnikov sai vastuulleen Karjalankannaksen hyökkäyssuunnan armeijankomentaja Semjon Timošenkon alaisena. Uudet komentajat saivatkin hyökkäyksen toimimaan aikaisempaa paremmin. Talvisota päättyi Suomen tappioon maaliskuun 1940 puolivälissä.
   ellauri281.html on line 82: Shaposhnikov suunnitteli Neuvostoliiton hyökkäystä Suomeen vuonna 1939 , mutta oli paljon vähemmän optimistinen sen keston suhteen kuin Stalin ja kampanjan komentaja Kliment Vorošilov . Siitä seurannut talvisota (1939–1940) ei tuottanut välitöntä menestystä, jota neuvostopuoli oli toivonut, ja Shaposhnikov erosi kenraalin päällikön tehtävästä elokuussa 1940 sairauden ja Stalinin kanssa olleiden erimielisyyksien vuoksi. Suomen upseeristo oli ollut tarkoitus lopettaa niskalaukauxella Katyn myöhemmissä toimissa. Niin ei käynyt, kun puna-armeijalle tuli kiire länsirintamalle...
   ellauri281.html on line 84: Kaikki ympärillä puhuivat Stalinista tietysti aina "te" ja "toveri Stalin". Joskus vain henkilöt, jotka tulivat hänen luokseen "kokemattomuudesta", sanoivat "Joseph Vissarionovich". Vain kaksi ihmistä - Molotov ja Vorošilov olivat Stalinin kanssa "sinut". Kuulin myös Voroshilovin sanovan "Koba" Stalinille. "Koba" on Stalinin vallankumousta edeltävä maanalainen lempinimi.
   ellauri281.html on line 86: Kerran Stalin sanoi minulle: - Jokaisella on puutteita ja virheitä työssään, ei ole pyhiä ihmisiä. Siksi jokaisen työn pienet puutteet on siedettävä. On tärkeää, että saldo on positiivinen. Luuletko, että sinulla ei ole vikoja? Hän kosketti olkapäätäni kädellään. - Da, sinulla on. Ja minulla on myös puutteita, vaikka olen "suuri johtaja ja opettaja". Teen joskus erehdyxiä, mutta saldo on silti positiivinen. Tiedän tämän sanomalehdistä, Stalin vitsaili.
   ellauri281.html on line 89: Harvinaisen muistin omaavana hän pystyi lainaamaan suuria kohtia joistakin teoksista lähes sanatarkasti. Kirjoittajista, kuten olen huomannut, Stalin lainasi useimmiten Saltykov-Shchedriniä, Tšehovia, Gogolia sopivissa tapauksissa. Hän koettiin olevan erittäin lukenut mies. Kerran illallisella hän vertasi hyvin osuvasti ja ironisesti Rabelais'n romaanin "Gargantua ja Pantagruel" - 1500-luvun ranskalaisen kirjallisuuden mestariteoksen - sankareihin joitakin moderneja hahmoja. Stalin puhui hyväksyvästi Mine Reedin, Jules Vernen ja Fenimore Cooperin seikkailuromaaneista. Hän muisti että luki lapsuudessa näiden kirjailijoiden kirjoja. Kun kysyin häneltä, miksi näitä kirjailijoita ei juuri nyt julkaistu maassamme, hän vastasi: "Et voi tehdä hallituksen päätöstä jokaisesta pienestä asiasta. Se tässä suunnitelmataloudessa on ongelma."
   ellauri281.html on line 91: Eräänä päivänä Stalin ottaa siitä paketin toimistoonsa ja avaa sen ojennetulla käsivarrellaan. Osoittautuu, että tämä on pitkä, lattian mittainen paperikäärö, jossa on kiinalaisia ​​merkkejä. "Sain kirjeen Chiang Kai-shekiltä, ​​hän pyytää apua ja neuvoja, hänkin puhuttelee minua "isä aurinkoiseksi ja opettajaksi"... Siinä taas yxi Jumalan lähettämä oppilas", Stalin naurahti ironisesti.
   ellauri281.html on line 93: Johtajan viimeinen rakkaus oli Valentina Istomina. Häntä kutsuttiin "Latushkaksi", mutta muuten hän oli hieno, iloinen ja ystävällinen. Hänellä oli aviomies, mutta kun hän sai työpaikan taloudenhoitajana Stalinin taloon, hän hankki toisen persoonan. Viimeisiin päiviinsä asti hän suostui ottamaan ruokaa ja lääkkeitä vain hiänen käsistään. Ja hän luotti vain hiäneen. Jos hän edes tiesi mitä luotto oli.
   ellauri281.html on line 99: Stalin jäi istumaan keittiöön ja katseli myhäillen lamuutin työskentelyä. Keittiön koko oli noin neljä kertaa viisi metria. Keittiössä oli kaasuliesi ja vanhanaikaisia kaapistoja. Tiskipöytä nykyaikaisessa katsannossa puuttui, vaan olipahan tavallinen vahakankaalla päällystetty pöytä ja sillä kaksi emaloitua pesuvatia. Pöydän oikealla puolella seinässä oli kaatoallas ja sen alla lattialla sinkkipeltinen (likainen) laskisanko. Huoneen päädyssä olevan akkunan edessä oli pöytä ja neljä pinnatuolia, joista yhdellä istui Josef Stalin. Vastakkaisessa päädyssä oli valkea ovi, josta pääsi ruokakomeroon eli kahveriin. Keittiössä oli myös yksi ensimmäisistä neuvostovalmisteisista jääkaapeista. Se ei aina toiminut.
   ellauri281.html on line 100: A. mitäpä keität, kysyi Stalin. Paistan pottuja ja sianlihaa ja sipulia, sanoi Vera lahjoittaen samalla pääsihteerille puolikuuman lamuuttihymyn. Onko muuta, kysyi Stalin.
   ellauri281.html on line 103: Jakovlev kieltää jyrkästi olettamuxet että Jopi köyri alkuperäiskansan keittäjää. Sensijaan hän omalla tavallaan rakasti lamuutin välittömyyttä ja luonnon lapsen raikkautta. Tästä ovat tiettävästi kertoneet useissakin yhteyksissä A. I. Mikojan ja O.V. Kuusinen. Tytön asuessa ensimmäisiä viikkojaan Stalinin datšassa Stalin hämmästeli hihkaisuja ja eräänlaisia riemunkiljaisuja, joita tyttö päästeli asioidessaan WC:ssä. Kun tämä toistui taas muutamana aamuna Stalinin ollessa teepöydässä. Stalin kysyi mitä tyttö oikein kiljui vessassa. Tyttö sanoi hänestä olevan hassua ja hauskaa, kun kakka lähtee viimeiselle matkalleen kosken kohistessa.
   ellauri281.html on line 107: Maa nousi mudasta. Se asetettiin lujalle jaloille. Kävi sodan läpi ja selvisi voittajana. Olen yllättynyt happamuudesta, jolla nykynuoret nyt kiroavat Stalinia. Loppujen lopuksi monet ovat syntyneet 91 vuoden jälkeen (oisko kolmannes). Tietämättä koko Stalinin historiaa he kastelevat sekä Stalinia itseään että sitä SUURTA maata virzalla ja loukkauksilla. Kyllä minä mieleni pahoitin.
   ellauri281.html on line 143: Laulun suosio Neuvostoliitossa alkoi Georgian kulttuurin vuosikymmenen pitämisestä Moskovassa tammikuussa 1937, jolloin Avksentiy Megrelidzen johtama naisyhtye esitti "Georgian folk" -laulun "Suliko". Stalin piti kappaleesta kovasti, ja pian ensimmäiset gramofonilevyt kappaleen kanssa julkaistiin. Useimmissa tapauksissa laulu esitettiin kansanlauluna, joskus mainittiin runojen kirjoittaja A. L-seteli. Säveltäjä Varinka Tseretelin maininta alkoi ilmestyä 1980-luvulla.
   ellauri281.html on line 154: He is known as a state prosecutor of Joseph Stalin's Moscow Trials and in the Nuremberg trials. He was the Soviet Foreign Minister from 1949 to 1953, after having served as Deputy Foreign Minister under Vyacheslav Molotov since 1940.
   ellauri281.html on line 166: He spoke good French, was quick, clever and efficient, and always knew his dossier well, but whereas I had a certain unwilling respect for Molotov, I had none at all for Vyshinsky. All Soviet officials at that time had no choice but to carry out Stalin's policies without asking too many questions, but Vyshinsky above all gave me the impression of a cringing toadie only too anxious to obey His Master's Voice even before it had expressed his wishes. ... I always had the feeling with Vyshinsky that his past as a Menshevik together with his Polish and bourgeois background made him particularly servile and obsequious in his dealings with Stalin and to a lesser extent with Molotov.
   ellauri281.html on line 168: Lenin taught us that "there has never been a single deep and mighty popular movement in history without filthy scum." Comrade Stalin warned us that
   ellauri281.html on line 175:

   7 teräxenkovaa faktaa Stalinista

   
   ellauri281.html on line 177:
   1. Josif muutti nimensä. Stalinin oikea nimi oli Josif Vissarionovitš Džugašvili. Hän muutti sen Josif Stalininksi vuoden 1912 tienoilla, jolloin hän oli jo reilusti yli 30-vuotias. Hänen uralleen sopivasti hän valitsi nimen Stalin, joka tarkoittaa teräksistä tai teräsmiestä.
      ellauri281.html on line 178:
   2. Stalin oli pieni mies. Stalin oli ehkä "terästä", mutta hän ei ollut kovin pitkä. 170-senttisenä hän oli Winston Churchillin mittainen mutta 2 senttiä pidempi kuin ranskalainen kollegansa Napoleon tai italialainen kollegansa Mussolini. (höh? toisen lähteen mukaan Stalin oli vaan 165? Mitä tässä uskoa? Tän mukaan Stalin oli yhtä pitkänhuiskea kuin Putin? Onkohan tää kaikki muukin ihan huuhaata.)
      ellauri281.html on line 179:
   talin käytti "photoshoppausta" Stalin oli hyvin turhamainen. Lapsena hän oli sairastanut ankaran isorokon, joka oli jättänyt etenkin hänen kasvoihinsa rumia arpia. Siksi hän pyysi aina, että hänen valokuvansa kehittämisen jälkeen retusoitiin eli niistä korjailtiin ihon virheitä.
   ellauri281.html on line 180:
   3. Stalin bylsi 13-vuotiasta. Lidia Pereprygina oli 13-vuotias, kun hän tapasi Stalinin. Lidia became Stalin's lover when he was exiled to the remote Siberian village Kureika. Vuonna 1914 Venäjän keisari karkotti Stalinin Siperiaan vallankumouksellisesta toiminnasta. Stalin oli tuolloin 35-vuotias. Lidia tuli raskaaksi, mutta lapsi syntyi kuolleena. Toisella yrityxellä hän tuli uudelleen raskaaksi, mutta kun poika Aleksandr syntyi vuonna 1917, Stalin oli jo kaukana.
      ellauri281.html on line 181: Siberian pensioner IS grandson of Josef Stalin, DNA test reveals. Yury Davydov, 67, gets proof of his roots after years of waiting: his grandmother was Stalin's 14 year old lover. Stalin a Pedo? what has the world come to?
      ellauri281.html on line 182:
   4. Stalin oli ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. Vuonna 1945 ja 1948 Stalin oli ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi, mutta hän ei koskaan saanut palkintoa. Kummallakin kerralla hän sai ehdokkuuden toimistaan natsi-Saksan kaatamiseksi. Nimitykset tapahtuivat aikana, jolloin Stalinin sotarikosten laajuutta ei ollut vielä tajuttu.
      ellauri281.html on line 183:
   5. Stalinin poika kuoli natsi-Saksassa. Stalin oli ankara mies myös perheelleen. Poika Jakov jäi natsien vangiksi toisen maailmansodan aikana, ja koska Stalin kieltäytyi maksamasta valtavaa summaa, jota Hitler vaati lunnaiksi pojasta, Jakov lopulta kuoli saksalaisessa vankilassa.
      ellauri281.html on line 184:
   6. Pelko koitui Stalinin kuolemaksi. Stalin kuoli 73-vuotiaana 5. maaliskuuta 1953. Hänen kuolemaansa edeltäneiden päivien tapahtumat ovat jääneet epäselviksi. Syötyään päivällistä 1. maaliskuuta Stalin saapui kotiin myöhään yöllä ja paneutui levolle. Aamulla hän ei tullut ulos makuuhuoneestaan. Vartijat ihmettelivät Stalinin käytöstä, mutta he eivät tehneet mitään. He olivat saaneet ankaran käskyn olla koskaan häiritsemättä Stalinia tämän yksityistiloissa, ja he pelkäsivät niin kovasti, etteivät uskaltaneet lähteä tutkimaan asiaa. Myöhään illalla havaittiin, että Stalin oli saanut sairaskohtauksen. Lääkärit saapuivat paikalle vasta seuraavana aamuna, ja he totesivat, että Stalinilla oli aivoverenvuoto. Hän kuoli kaksi päivää myöhemmin. Parempi niin.
      ellauri281.html on line 195: Chicherin followed a pro-German foreign policy in line with his anti-British attitudes, which he had developed during his time in the Foreign Ministry, when Britain was blocking Russian expansion in Asia. Chicherin is thought to have had more phone conversations with Lenin than anyone else. When Joseph Stalin replaced Lenin in 1924, Chicherin remained foreign minister, and Stalin valued his opinions.
      ellauri281.html on line 230: On 3 May 1939, Stalin replaced Litvinov, who was closely identified with the anti-German position, with Vyacheslav Molotov. At a prearranged meeting, Stalin said: "The Soviet Government intended to improve its relations with Hitler and if possible sign a pact with Nazi Germany. As a Jew and an avowed opponent of such a policy, Litvinov stood in the way." Litvinov argued and banged on the table. Stalin then demanded Litvinov to sign a letter of resignation. On the night of Litvinov´s dismissal, NKVD troops surrounded the offices of the Commissariat of Foreign Affairs. The telephone at Litvinov´s dacha was disconnected and the following morning, Molotov, Georgy Malenkov, and Lavrenty Beria arrived at the commissariat to inform Litvinov of his dismissal. Many of Litvinov´s aides were arrested and beaten, possibly to extract compromising information.
      ellauri281.html on line 232: Hitler took Litvinov’s removal more seriously than Chamberlain. The German ambassador to the Soviet Union, Schulenburg, was in Iran. Hilger, the First Secretary, was summoned to see Hitler, who asked why Stalin might have dismissed Litvinov. Hilger said: "According to my firm belief he [Stalin] had done so because Litvinov had pressed for an understanding with France and Britain while Stalin thought the Western powers were aiming to have the Soviet Union pull the chestnuts out of the fire in the event of war".
      ellauri281.html on line 234: talin.jpg/800px-MolotovRibbentropStalin.jpg" />
      ellauri281.html on line 237: Litvinov myönsi että Molotov-Ribbentrop sopimus oli ryssiltä hyvä ratkaisu siinä tapauksessa, vaikka aina hyvä ratkaisu on Kaleva-puku. The Molotov–Ribbentrop Pact was a non-aggression pact between Nazi Germany and the Soviet Union that enabled those powers to partition Eastern Europe between them. The pact was signed in Moscow on 23 August 1939 by German Foreign Minister Joachim von Ribbentrop and Soviet Foreign Minister Vyacheslav Molotov and was officially known as the Treaty of Non-Aggression between Germany and the Union of Soviet Socialist Republics. Unofficially, it has also been referred to as the Hitler–Stalin Pact, Nazi–Soviet Pact or Nazi–Soviet Alliance.
      ellauri281.html on line 241: The replacement of Litvinov with Molotov significantly increased Stalin´s freedom to manoeuver in foreign policy. The dismissal of Litvinov, whose Jewish background was viewed disfavorably by Nazi Germany, removed an obstacle to negotiations with Germany. Stalin immediately directed Molotov to "purge the ministry of Jews". Recalling Stalin´s order, Molotov commented: "Thank God for these words! Jews formed an absolute majority in the leadership and among the ambassadors. It wasn´t good."
      ellauri281.html on line 249: 1941 Litvinov was definitively given the sack. LItvinov was livid. Stalin rejected everything Litvinov had said. When Stalin stopped speaking, Litvinov asked: "Does that mean you consider me an enemy of the people?" Stalin answered: "We do not consider you an enemy of the people, but too honest a revolutionary".
      ellauri281.html on line 253: Early in November 1941, Litvinov was summoned to see Stalin and told his services were required as ambassador to the United States. In the US, the appointment was met with enthusiasm. The New York Times stated: "Stalin has decided to place his ablest and most forceful diplomat and one who enjoys greater prestige in this country. He is known as a man of exceptional ability, adroit as well as forceful. It is believed that Stalin, in designating him for the ambassadorship, felt Litvinov could exercise real influence in Washington."
      ellauri281.html on line 257: The highlight of Litvinov’s eighteen months ambassadorship was the 25th celebration of the Russian Revolution on the 7 November 1942. 1,200 guests, representing all of the United Nations, entered the reception hall to shake hands with Litvinov. Russian vodka and a sturgeon from the Volga were supplied to the guests. Roosevelt became annoyed with Litvinov’s second-necklace zeal. He told Stalin to call in Litvinov.
      ellauri281.html on line 261: Maxim Litvinov died on on 31 December 1951. After his death, rumours he was murdered on Stalin´s instructions to the Ministry of Internal Affairs circulated. According to Anastas Mikoyan, alorry deliberately collided with Litvinov´s car as it rounded a bend near the Litvinov dacha on 31 December 1951, and he later died of his injuries. British television journalist Tim Tzouliadis stated; "The assassination of Litvinov marked an intensification of Stalin´s anti-Semitic campaign". According to Litvinov´s wife and daughter, however, Stalin was still on good terms with Litvinov at the time of his death. They said he had serious heart problems and was given the best treatment available during the final weeks of his life, and that he died from a heart attack on 31 December 1951. After Litvinov´s death, his widow Ivy remained in the Soviet Union until she returned to live in Britain in 1972.
      ellauri281.html on line 263: In his reminiscences dictated to a supporter later in life, Vyacheslav Molotov—Litvinov´s replacement as chief of foreign affairs and right-hand man of Joseph Stalin—said Litvinov was "intelligent" and "first rate" but said he and Stalin "didn´t trust him" and consequently "left him out of negotiations" with the United States during the war. Molotov called Litvinov "not a bad diplomat—a good one" but also called him quite an opportunist who greatly sympathized with Leon Trotsky, Grigory Zinoviev, and Lev Kamenev. According to Molotov; Litvinov remained among the living in the Great Purge only by chance.
      ellauri281.html on line 265: Vjatšeslav Mihailovitš Molotov (ven. Вячесла́в Миха́йлович Мо́лотов; 9. maaliskuuta (J: 25. helmikuuta) 1890 Kukarka, Venäjän keisarikunta – 8. marraskuuta 1986 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja diplomaatti. Hänet tunnetaan erityisesti natsi-Saksan ulkoministerin Joachim von Ribbentropin kanssa vuonna 1939 allekirjoittamasta hyökkäämättömyyssopimuksesta, joka tunnetaan Molotov–Ribbentrop-sopimuksena. Molotov oli Aleksandra Kollontain ohella ainoita bolševikkien johtohahmoja, joka selvisi hengissä Stalinin vainoista. Niin ja (ehkä) Litvinov.
      ellauri281.html on line 267: Molotov syntyi Kukarkan kylässä (nykyisin Sovetsk Kirovin alueella) nimellä Vjatšeslav Mihailovitš Skrjabin (ven. Скря́бин). Nimestään huolimatta hän ei ollut sukua säveltäjä Aleksandr Skrjabinille. Hän liittyi Venäjän sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen vuonna 1906 opiskellessaan Kazanissa ja otti salanimen Molotov (molot = vasara). Molotov pidätettiin vuonna 1909 poliittisesta agitaatiosta ja karkotettiin kahdeksi vuodeksi. Palattuaan hän matkusti Pietariin, joka oli vuonna 1914 nimetty liian saksalaisperäisen nimensä Sankt-Peterburg vuoksi venäläisittäin Petrogradiksi. Hän oli paikalla helmikuun vallankumouksen aikana muiden bolševikkien, kuten Vladimir Leninin ollessa edelleen maanpaossa. Molotovilla oli tärkeä rooli lokakuun vallankumouksessa ja hän toimi jonkin aikaa Pravdan päätoimittajana ennen kuin alkoi työskennellä Josif Stalinin alaisuudessa keskuskomiteassa vuonna 1921.
      ellauri281.html on line 269: talin_and_Voroshilov%2C_1937.jpg" />
      ellauri281.html on line 270:
      ellauri281.html on line 276: Politbyroon jäsenenä Molotov hyväksyi lukuisia kansanvihollisten joukkoteloituksia. 5. maaliskuuta 1940 politbyroo hyväksyi Lavrenti Berijan valmisteleman 25 700 Puolan älymystön jäsenen teloituksen, johon sisältyi myös 14 700 puolalaista sotavankia. Katyńin verilöylynä tunnetusta tapahtumasta syytettiin sodan jälkeen saksalaisia. Molotov luopui pääministerin tehtävistä toukokuussa 1941, jolloin Stalin otti viran itselleen.
      ellauri281.html on line 282: Stalinin kuoleman jälkeen vuonna 1953 Molotov pääsi takaisin politbyrooseen ja toimi jälleen ulkoministerinä vuoteen 1956. Nikita Hruštšovin paheksuttua Stalinin rikoksia XX puoluekokouksessa helmikuussa 1956, ja Molotovin puolueen muiden stalinistien kanssa hävittyä valtataistelun Hruštšoville, hän joutui erinäisiin merkityksettömiin asemiin, kuten Mongolian suurlähettilääksi vuosiksi 1957–1960 ja Neuvostoliiton pysyväksi edustajaksi kansainväliseen ydinenergiakomissioon (IAEA) Wienissä vuosiksi 1960–1961. Vuonna 1961 Stalinin vastainen linja jatkui XXII puoluekokouksessa, ja vuoteen 1964 mennessä Molotov erotettiin puolueesta kokonaan.
      ellauri281.html on line 311: Keep rollin´, rollin´, rollin´ Though the streams are swollen Keep them dogies rollin´, rawhide Through rain and wind and weather Hell bent for leather Wishin´ my gal was by my side All the things... Written by: Dimitri Tiomkin, Ned Washington Album: Hell Bent For Leather! Released: 1961. See also: Limp bizkit (USA, Hungary). Itäblokin amerikkalaistuminen oli vuosituhannen vaihtuessa pitkällä, eikä ihme, Stalinkin lemppareita oli länkkärit.
      ellauri281.html on line 334: Korkeimmat viranomaiset (mm. Stalin ja Berija) tunnustivat luvattomat teloitukset rikollisiksi ja yrittivät aika ajoin urheasti taistella mielivaltaa vastaan, esimerkiksi 15. panssarijoukon erityisosaston päällikkö Ivanov sai kokonaista 15 päivän pidätyksen Grodnon teloituksista.
      ellauri281.html on line 383: Gorbazovin porukat myönsivät viime tingassa ennen Neuvostolan purkua että "paljastuneiden arkistomateriaalien kokonaisuutena voidaan päätellä, että Beria, Merkulov ja heidän kätyrinsä olivat henk.koht. vastuussa Katynin metsän julmuuksista. Neuvostopuoli, joka ilmaisee syvän pahoittelunsa Katynin tragediasta, julistaa, että se edustaa yhtä stalinismin vakavista rikoksista."
      ellauri281.html on line 389: Venäjän presidentin ja pääministerin asemassa oleva V. V. Putin antoi useita lausuntoja, joissa tuomitsi Katynin verilöylyn stalinistisen hallinnon rikokseksi ja ilmaisi samalla "henkilökohtaisen mielipiteensä", että teloitus oli Stalinin kosto tappiosta Neuvostoliiton ja Puolan sodasta (1920), johon hän (Stalin, ei Putin) osallistui henkilökohtaisesti Lounaisrintaman vallankumouksellisen sotilasneuvoston jäsenenä. Presidentti D. A. Medvedev antoi samanlaisia ​​lausuntoja vaatien lisätutkimuksia ja korostaen Venäjän kannan muuttumattomuutta.
      ellauri281.html on line 392: "Yritykset kyseenalaistaa nämä asiakirjat ja väittää, että joku on väärentänyt ne, eivät yksinkertaisesti ole vakavia. Tämän tekevät ne, jotka yrittävät kalkita Stalinin tietyllä ajanjaksolla maassamme luoman hallinnon luonnetta."
      ellauri281.html on line 396: Stalinin viranomaiset vaikenivat pitkään joukkoteloituksista, joten kidutettujen naiset saivat tietää miestensä kuolemasta vasta vuosia myöhemmin. Jotkut Neuvostoliiton lähteet osoittavat, että Saksan natsit teloittivat täällä noin 500 bolshevikia vuonna 1943. Tutkinnan aikana täältä löydettiin myös neuvostoliiton rangaistusviranomaisten 1920-1930-luvuilla todennäköisesti teloimien ihmisten hautauspaikat. Katynin lähelle metsään rakennettiin muistomerkki kuolleiden kunniaksi. Ne 3 ristiä eivät ole siellä päinkään, vaan Puolassa.
      ellauri281.html on line 412: Myöhemmin puolueeseen liittyi myös konnamainen liikemies Konstantin Päts. Maaorava Liitistä tuli vuonna 1917 valittujen Viron maapäivien suurin puolue sen saatua 13 edustajaa 62:sta. Päts ja hänen puolueensa olivat johtavassa asemassa Viron itsenäistymisen jälkeen asetetussa väliaikaisessa hallituksessa, joka joutui toimimaan maan alla vuoden 1918 saksalaismiehityksen aikana. Osa puolueesta kannatti yhteistyötä saksalaisten kanssa, joten miehitysviranomaiset suosivat puoluetta ja sallivat sen järjestää puoluekokouksensa. Puolue alkoi saksalaismiehityksen aikana julkaista Maaliit-lehteä, jonka päätoimittaja Oskar Rütli kuului yhteistoimintalinjan kannattajiin.
      ellauri281.html on line 438: Konstantin Päts pääsi Stalinin kuoleman jälkeen joulukuussa 1954 palaamaan Viron maaperälle, kun häntä pidettiin lyhyen aikaa Jämejalan mielisairaalassa Viljandin lähellä, sitten jonkun aikaa Jälän kentällä Kuopion lähellä. Hän kuoli psykiatrisessa sairaalassa Buraševossa, Tverin alueella 18. tammikuuta 1956. Hullu mikä hullu, hullu kuin pullosta tullu. Hänet haudattiin Kalininin kaupungin lähellä olevalle hautausmaalle. Pätsin maalliset jäännökset noudettiin takaisin Viroon "olojen muututtua" ja haudattiin uudelleen 21.10.1990 Tallinnan Metsakalmistuun, josta hän oli aikoinaan noussutkin esiin revenanttina.
      ellauri281.html on line 470: Historian ironiaa oli, että suomalainen, yleisesikunnan silloisessa valokuvakeskuksessa palvellut reservin luutnantti oli jo aiemmin 1930-luvulla loikannut Neuvostoliittoon mukanaan Suomi-konepistoolin piirustukset. Malli oli sen jälkeen venäläisten aseasiantuntijoiden, mm. Josif Stalinin tutkittavana ja koeammuttavana, mutta vielä 1937 tämän aseen käyttöarvoa ei oikein ymmärretty. Talvisodan alkaessakaan konepistooli ei kuulunut puna-armeijan aseistukseen lainkaan. Politrukeille sen venäläistä versiota oli tosin oli jo silloin valmistettu miliisiaseeksi.
      ellauri281.html on line 471: Talvisodan koeammunnan jälkeen Stalin määräsi ajamaan alas siihen saakka täysillä pyörinyttä automaattikiväärien tuotantoa ja lisäämään vastaavasti konepistoolien sarjavalmistusta.
      ellauri281.html on line 472: Suomi-konepistoolilla oli sodankäynnin taktiikkaan käänteentekevä merkitys, arvioi Josif Stalin.
      ellauri281.html on line 540: Neuvostoliitossa oltiin myös tietoisia Saksan uhkaavasta hyökkäyksestä. Ranskan kukistumisen jälkeen puolustuksen kansankomissaari Semjon Timošenko totesi Saksan olevan nyt ”voimakkain ja tärkein vihollisemme”. Armeijan komentajan Boris Šapošnikovin johdolla arvioitiin heinäkuussa 1940 todennäköisin saksalaisten hyökkäysoperaatio, ja syyskuussa 1940 Stalin hyväksyi sen pohjalta laaditun suunnitelman hyökkäyksen torjumiseksi. Hän kuitenkin toivoi, että hyökkäystä ei tapahtuisi ainakaan ennen vuotta 1942, jolloin puna-armeijan valmistautuminen ja raja-alueiden linnoitustyöt olisi saatu päätökseen. Neuvostoliitto pyrki kuitenkin hankkimaan liittolaisia tiedustelemalla Molotov–Ribbentrop-sopimuksen perustaneessa hengessä, miten Saksa suhtautuisi Suomen, Bulgarian ja Romanian kysymyksen selvittämiseen Neuvostoliiton voimatoimin marraskuussa 1940. Elokuussa 1940 oli Baltian maat jo liitetty osaksi Neuvostoliittoa. Lisävaatimuksina Neuvostoliitto vaati oikeuksia linnoittaa Tanskan salmia, sekä Bosporin salmia. Lisäksi Neuvostoliiton, Saksan ja Italian olisi pitänyt yhdessä hyökätä ja miehittää Turkki. Saksa ei hyväksynyt neuvotteluissa ainoatakaan Neuvostoliiton valloitussuunnitelmaa.
      ellauri281.html on line 542: 5. toukokuuta 1941 pitämässään puheessa Stalin ilmoitti, että Saksa oli sotilaallinen uhka ja puna-armeijan tuli valmistautua sitä vastaan nopeasti. Vuoden 1941 ensimmäisten kuukausien aikana raja-alueiden linnoitustöitä alettiin suunnitella, mutta ohjeet saatiin valmiiksi vasta toukokuussa ja hyökkäyksen alkaessa kesäkuussa suunnitelmat olivat vielä kesken. Myös yleisen liikekannallepanon suunnitelmat olivat kesken saksalaisten hyökättyä.
      ellauri281.html on line 546: Sota, suursota, miettii Stalin. Sota on minulle vastenmielistä. Miten kärsinkään, kun suomalaiset hyökkäsivät Neuvostoliiton kimppuun Mainilassa 1939, ja nyt taas! Minä en ole koskaan halunnut kenenkään maata, paitsi turvallisuussyistä ehkä Puolan itäosat 1939 ja seuraavana vuonna Karjalan kannaksen, Viron, Latvian ja Liettuan sekä Bessarabian ja pohjois-Bukovinan. Mutta periaatteessa olen tähän viaton, olen syytön, täysin syytön! Nuo aloittivat!
      ellauri281.html on line 548: Miksi se Hitler hyökkäsi tänä aamuna minun kimppuuni, murisee Stalin. - Mitä se tänne hyökkäsi. Meillähän on hyökkäämättömyyssopimus. Kun kerran minäkään en hyökkää kenenkään toisen maahan, niin miksi sitten Saksa hyökkää tänne.
      ellauri281.html on line 549: Stalinin viha nousee. Hän kiertää kehää huoneessaan pitkin, tiikerimäisin, vaanivin askelin.
      ellauri281.html on line 550: On se kumma, ettei saa olla omassa maassaan rauhassa, miettii Stalin katkerana. - Aina on joku hyökkäämässä, kuten Suomi Aunukseen 1920 ja sitten Jaappani. Ei koskaan saa olla rauhassa, rauhaa rakastava varsinkaan.
      ellauri281.html on line 552: Mitähän se Hitleri aloitti sodan, kiertää Stalinin ajatuksissa. Millainen mahtaa olla se paksu mies, Göring? On kyllä verinen vääryys, kun Saksa hyökkäsi. Kaunis kesä menossa...
      ellauri281.html on line 553: - Minua alkaa tympäistä koko Hitler, karjaisee Stalin isolla äänellä. Siitä miehestä olen kohta saanut tarpeekseni. Aina se on puhumassa ja raakkumassa joka paikassa. Aina se tyrkyttää toisille omia oppejaan. Minun nähdäkseni vain kommunismia saa levittää, ei muita oppeja. Ei se sitäpaizi ole mikään oppi, se on historiallinen välttämättömyys.
      ellauri281.html on line 555: - Kansallissosialismi ei ole edes gumanismia, sanoo Stalin itsekseen. - Se ei ole mitään, ei mitään. Joutavaa se on. Vaan entäs tämä kommunismi. Se se jotain on.
      ellauri281.html on line 556: - Minua kyllästyttää Saksa, murahtaa Stalin ja sytyttää
      ellauri281.html on line 559: Se oli roistomainen temppu, sanoo Stalin. - Hyökättiin aamunkoitteessa minun selkääni. Yllätettiin housut nilkoissa. Heti kun toinen selkänsä kääntää niin hyökätään. Ei ole oikein, ei, ei. Ei ole se kaunis teko, nyet, нет!
      ellauri281.html on line 564: -Hitler on syönyt sanansa, huutaa Stalin vimmoissaan. -Mehän sovittiin, että minulle kuuluu Suomi ja Baltian maat ja Puolan itäosa. Mutta nyt kansallissosialistit tahtovatkin ne itselleen.
      ellauri281.html on line 565: Minua alkaa tosiaankin tympäistä se Hitler, miettii Stalin. Siitä alkaa olla iso haitta.
      ellauri281.html on line 566: Stalin (63) kulkee matalin, pitkin, vaanivin askelin. Viha palaa hänen silmissään. Hän päättää käydä ankarin ottein vastarintaan. Hän ei hellittäisi, ennen kuin kansallissosialistit on tuhottu. Kaikki maan voimavarat on otettava militääriseen käyttöön. Jokainen raudannokare on taottava tykeiksi ja panssarivaunuiksi. Hyökkääjä kohtaisi niin päättäväisen vastustajan. etta sen kärki taittuisi.
      ellauri281.html on line 568: Stalin alkaa rauhoittua. Tilanne on oleva hallinnassa. Systeemi pelaa. Kuri on oleva ankara, ja kansan taistelutahto ennennäkemätön. Kapitalistiset liittolaiset ovat tyhmiä, Heiltä on otettava kaikki mahdollinen apu, ja viimein voitto on käännettävä bolševikkien eduksi. Roosevelt on ällistyttävän tyhmä ja naiivi mies, naurahtaa Stalin. -Ja samoin englantilaiset. He tulevat ojentamaan Euroopan kerran Neuvostoliiton käteen.
      ellauri281.html on line 571: Sillä kyllä jumalaton aina jumalisen voittaa, naurahtaa Stalim. Tulevina vuosikymmeninä ateistit vievät voiton jeesusmiehistä. Jeesusmies rukoilee ja hymisee, mutta ateisti toimii ja luottaa omaan voimaansa. Näin arvelee Stalin ja nykäisee ylleen univormun takin. Hän ottaa suuresta peltipurkista mahorkkaa tupakkakukkaroonsa ja leikkaa nahistuneesta kurkusta pari ohutta viipaletta
      ellauri281.html on line 574: Stalin ottaa seinältä naulasta Kremlin avainnipun, aukaisee narisevan oven ja työntyy mukulakiviselle pihalle. Juurevasti hän kävelee Kremlin pihan poikki, menee holvikäytävään ja kalistelee avainnippua. Kesäaamun aurinko kuparoi Vasili Autuaan kirkon kupolia, kun Stalin ottaa nipusta korttelin pituisen avaimen ja aukaisee kokoushuoneen oven. Sieltäpä Kremlin portin luota jo kävellä leppasevat Timo-senko ja Žukov, ja kauempaa kaikuvat politbyroon jäsenten juoksuaskelet. Kohta lyödään lukkoon puolustussuunnitelma, kohta aletaan takoa kahletta Saksan mulkkuun. Sillä sotahan tästä syntyy, oikea kunnon sota. Apinoiden sota.
      ellauri282.html on line 233: Kun "kansainvälinen tilanne muuttui" vuonna 1941 Barbarossa-operaatiossa eli Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon vuonna 1941, Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin alkoi hakea apua muilta Saksan vihollisilta. Britannian ulkoministerin Anthony Edenin vahvasti rohkaisemana Sikorski aloitti 5. heinäkuuta 1941 neuvottelut Neuvostoliiton Lontoon-suurlähettilään Ivan Mayskin kanssa diplomaattisten suhteiden palauttamiseksi Puolan ja Neuvostoliiton välille. Sikorski oli molempien hallitusten saavuttaman sopimuksen arkkitehti, joka allekirjoitettiin 30. heinäkuuta 1941. Uusi sotilasliitto allekirjoitettiin Moskovassa 14. elokuuta 1941. Myöhemmin samana vuonna Sikorski meni Moskovaan diplomaattisen edustuston kanssa (mukaan lukien tuleva Puolan Moskovan-suurlähettiläs Stanisław Kot ja Puolan sotilasoperaation päällikkö Neuvostoliitossa kenraali Zygmunt Szyszko-Bohusz). Sikorski –Mayski-sopimus oli Neuvostoliiton ja Puolan välinen sopimus, joka allekirjoitettiin Lontoossa 30. heinäkuuta 1941. Sen nimi on otettu sen kahdelta merkittävimmältä allekirjoittajalta: Puolan pääministeriltä, Władysław Sikorski ja Neuvostoliiton Yhdistyneen kuningaskunnan suurlähettiläs Ivan Mayski.
      ellauri282.html on line 235: Operaatio Barbarossan käynnistämisen ja Sikorskin ja Maiskyn välisen sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Neuvostoliitto vapautti Andersin tavoitteenaan muodostaa Puolan armeija taistelemaan saksalaisia ​​vastaan ​​puna-armeijan rinnalla. Stalin suostui julistamaan kaikki aiemmat Natsi-Saksan kanssa tekemänsä sopimukset mitättömiksi, mitätöimään syyskuussa 1939 tehdyn Puolan jaon ja vapauttamaan kymmeniä tuhansia Neuvostoliiton leireillä pidettyjä puolalaisia ​​sotavankeja. Puolan pakolaishallituksen ja Stalinin välisen sopimuksen mukaisesti neuvostoliittolaiset myönsivät "armahduksen" monille Puolan kansalaisille 12. elokuuta 1941, joista 40 000 miehen armeija (Anders and what Army, joka tunnettiin myöhemmin nimellä Puolan Isse Immu Corps) muodostettiin kenraali Władysław Andersin johdolla. Tuhansien muiden puolalaisten upseerien olinpaikka kuitenkin pysyi tuntemattomana vielä kaksi vuotta ja hiersi voimakkaasti Puolan ja Neuvostoliiton suhteita. Upseerit oli joutuneet hävyxiin Katyn toimissa tai sitten hilpasseet Mantshuriaan, Josif ei osannut jezulleen sanoa.
      ellauri282.html on line 242: Sodan sovinnonhierontavaiheessa Puolan märsäkaarsin moraalia heikensi 11. helmikuuta 1945 päättyneen Jaltan konferenssin tulos, jossa britit ja amerikkalaiset päättivät ilman puolalaisten kuulemista luovuttaa suurimman osan 1921–1939 Puolan alueista Neuvostoliitolle. Kun Anders pyysi päästä mukaan loppupeleihin, Winston Churchill sanoi hänelle, että "teitä [moraalittomia puolalaisia] ei enää tarvita. Päästäkää hepat laitumelle vaan." Arvaa että Andersia harmitti. Puolan kommunistisen hallinnon romahtamisen jälkeen vuonna 1989 hänen kansalaisuutensa ja ihmisarvonsa palautettiin varmuuskopioilta onnistuneesti. Puolan sosialisoiminen on kuin lehmää satuloisi, Stalin lohkaisi.
      ellauri283.html on line 228: Ja kukahan nää kaikki stalinistiset "erehdyxet" oli taas säveltänyt? Ettei vaan virkavallan vanhat tutut, länkkärit? Kaikki nämä "tapahtumat" juonittelivat luodakseen tilanteen, jossa laki ja järjestys romahtivat. Darfurialaiset alkoivat aseistautua. Useat arabit ja muut kuin arabiryhmät muodostivat omia miliisejä itsepuolustukseksi. Nälänhätä ja lain ja järjestyksen romahtaminen rohkaisivat ryhmien muodostumista, koska ne saattoivat kaapata maata ja palauttaa kadonneita eläimiä laumaan kuin kiltti Jeesus-paimen, joka suree yhtä kadonnutta lammasta enemmän kuin 99:tä karsinassa.
      ellauri284.html on line 94: Ei siltä ettei Xi olisi tehnyt stalinistisia virheitä. Esim uiguurit, nuo partapozot vinosilmämuslimit. Uiguurivainot ovat kyllä ikivanha kiinalainen perinne, ei se mitään Xin kexintöä ole. Vasta kommarit antoivat uiguureille edes autonomian, kuten neukut izenäisyyden pikku Suomelle. Vuoden 2010 väestönlaskenta kirjasi heitä olevan yli kymmenen miljoonaa, joista miljoona vangittuna uudelleenkoulutusleireille. Ja vain siksi, että niillä on luureissa watsap ja kokopartasovelma. Huvittava detalji että kiinalaisten muslimien leiritys ja kidutus on hirveää kun taas lähi-idän muslimien apuharvennus kalifaatista ja kiinniotettujen kidutus Guantanamolla on ihan perusteltua. Afganistanin naisten sorto on kauheaa mutta uiguureilla "ydinperheen patronyymiset siteet ovat vahvat."
      ellauri284.html on line 127: Onko genocidin pahuus suhteessa sen päälukuun (kuten sanoisi Friedrich Nietzsche) vaiko genocidin asiasyihin (Stalin, Hitler, USA)? Onko epäluuloja herättävän kansanosan hiljentäminen Katyn toimilla isompi vai pienempi synti kuin pankkiireja suhteettomasti tuottavan kansanosan tuhkaaminen ja varojen takavarikoiminen tarvizevammille? Entä manifest destinyn¹ toteuttaminen sukupuuttamalla tehottomat sulkapäiset mezästäjä-keräilijä abot? Stalinin kannatus oli monessa vaalipiirissä yli sata prosenttia. Muita syitä olivat muun muassa: ”koska kotona on opetettu, että pitää äänestää”, ”koska se prosessi tuntuu niin juhlavalta”, ”haluan tukea hyviä ehdokkaita tyhmien sijaan” ja ”jos ei äänestä, se on sama kuin antaisi äänen sellaiselle puolueelle, jota eniten vihaa”. Kuten Stalin ja Trump tietävät: vaaleja eivät ratkaise äänestäjät vaan ääntenlaskijat.
      ellauri284.html on line 688: Robertsin Kandaharissa ja Kabulissa saavuttamien voittojen ansiosta britit pystyivät vetäytymään nolosti päättyneestä Afganistanin valloitusyrityksestään neuvotteluteitse. Vuonna 1881 Roberts nimitettiin Natalin kuvernööriksi ja samalla uudeksi ylipäälliköksi ensimmäisessä buurisodassa, mutta sotatoimet ehtivät loppua brittien tappioon ennen kuin hän pääsi ottamaan komennon. Saatuaan vuonna 1883 ylennyksen kenraaliluutnantiksi hän toimi Intian joukkojen ylipäällikkönä 1885–1893. Tuona aikana käydyssä kolmannessa Burman sodassa Robertsin panos rajoittui lähinnä Intian brittiläisten joukkojen höykyttämiseen. Vuodesta 1895 hän oli Irlannin miehitysjoukkojen ylipäällikkönä.
      ellauri284.html on line 715: Intian kapina, Delhin piiritys, Lucknowin piiritys, Umbeylan kampanja, 1868 retkikunta Abessiniaan, Magdalan taistelu, Lushaiin retki, Toinen englantilais-afganistanilainen sota, Peiwar Kotalin taistelu, Charasiabin taistelu, Sherpur-kantonmentin piiritys, Kandaharin taistelu, Toinen buurien sota, Kimberleyn piiritys, Paardebergin taistelu, Poplar Groven taistelu, Diamond Hillin taistelu, Bergendalin taistelu
      ellauri284.html on line 730: Roberts aloitti kaksituumaisena hyökkäyksen johtaen henkilökohtaisesti vetelehtimistä avoimen veldtin poikki Orange Free Stateen, kun taas Buller yritti karkottaa buurit Natalin kukkuloilta – jonka tuloxena lordi Robertsin poika tapettiin ja ansaitsi kuolemanjälkeisen WC:n. Hänen edistymistänsä viivästytti hänen tuhoisa yritys järjestää armeijansa logistiikkajärjestelmä uudelleen Intian armeijan mallin mukaan keskellä sotaa. Seurauksena oleva kaaos ja tarvikkeiden puute vaikuttivat vakavaan vilustumisepidemiaan, joka aiheutti brittijoukoille paljon raskaampia tappioita kuin ne kärsivät taisteluissa. Bugger it.
      ellauri285.html on line 226: I have also argued (Lasonen-Aarnio 2010, 2021) that there is such a thing as “unreasonable knowledge”: there are also cases in which a subject is negatively evaluable, even to be blamed for believing a proposition p, even if she knows p. Jos voittaa zägällä ei voi saada kiitosta, väittää Mirja. Paskanmarjat, voittaja saa kiitoxet vaikka olisikin tehnyt virheitä (Stalin), häviäjä saa turpiin ettei kotiin löydä (Hitler).
      ellauri285.html on line 577: Josif Stalinin tytär Svetlana Allilujeva muutti Neuvostoliitosta takaisin Yhdysvaltoihin. Hän oli palannut maanpaosta kotimaahansa vain vajaat puolitoista vuotta aiemmin.
      ellauri285.html on line 595: Hiihtäjä Juha Mieto sai YK:n mitalin rehdistä käytöksestä urheilussa. Mieto oli mitalin ensimmäinen suomalainen saaja.
      ellauri285.html on line 737: Tämä on merkittävä askel Vladimir Putinin kevyt-stalinistisessa operaatiossa – Venäjä siirtyy kohti digipainajaista
      ellauri288.html on line 136: "Tila ei ollut suuri, mutta tila kuitenkin. Skafferikin oli. Ei oltu rotinkaisia." Viron metsäveljet armahdettiin Josif Stalinin kuoleman jälkeen 1952. Itsepäisestä maanviljelijästä tuli kolhoosilainen. ”Oli varmasti raskasta palata, kun omaisuus oli menetetty. Elämä alkoi ikään kuin nollasta.” "Virolaisen sukuni tragediaan kuuluu se, että isoisäni vanhempi veli värvättiin puna-armeijaan ja hänestä tuli neuvostosotilas, suuren isänmaallisen sodan sankari." Sofi Oksanen vierasti isosetäänsä lapsena.”Hän ei ollut mikään miellyttävä tyyppi. Hän oli juoppo. Ja punikki. Lapset vierastavat niitä."
      ellauri288.html on line 184: Vladimir Putin ei ole hullu, ja asialla spekulointi vie huomion olennaiselta. Hänen lisäxeen Stalin on kohonnut maassa supertähdeksi, ja tämän erehdyxiä pitää Venäjällä ongelmana koko ajan pienenevä vähemmistö.
      ellauri288.html on line 266: Vaikka peruuttamatonta vahinkoa omatoimisella kaapimisella on vaikea saada, kaavinnassa kannattaa keskittyä. Paha oksennusrefleksi tai kielen ruhjeet ovat ikäviä sivuvaikutuksia kielen kovakouraisesta kaavinnasta. Juttua varten on haastateltu yxityisen Hammas Mehiläisen johtavaa yxityistä hammaslääkäriä Tuomas Polttilaa. Lisätietoa on ammennettu Stalinin lehmät-niteestä.
      ellauri288.html on line 270: Sofin agentuuri Salomonsson, se joka puree naisia naamasta, on kerännyt kiittäviä arvosteluja Pursotuxesta maailman lehdistä. Arvostelut on poimittu voittopuolisesti oikeistohenkisistä läpysköistä. Tuskin sattumaa. En paljon muista ko. kirjasta, vaikka olenkin sen lukenut. Muistaaxeni siinä oli joku vanha ämmä ja joku nuorempi sexialan ammattilainen, ja jotain venäläisiä roistoja. Texti oli jaettu helposti sulaviin haarukkapaloihin kuten Stalinin lehmätkin (helppolukuisuudesta sitä kiitetäänkin), ja joukossa on paljon ällöjä sexikohtauxia. Kaikki mukanaolijat vaikuttivat samantapaisilta izekkäiltä kylmiöiltä kuin Sohvi izekin.
      ellauri288.html on line 444: Alussa oli narsistiveli Lermontov. Siihen syksyyn asti olin melko tavallinen poika, jolla oli melko tavallisia etuja. Luen paljon, mutta enimmäkseen käsilläni olevaa kirjallisuutta, mukaan lukien Stalin-palkinnon saajien kirjojen käännökset. Näistä vain kahdesta kirjasta jäi minulle selkeämpiä muistoja - Aleksei Tolstoin "Pietari Suuresta" ja Viktor Nekrasovin "Stalingradin haudoissa", loput on paree unohtaa. Mutta sinä syksynä tapahtui jotain, joka muutti minua paljon. Nimittäin runous tunkeutui yhtäkkiä elämääni, siihen asti en ollut kiinnostunut siitä. Todennäköisesti tämä tapahtui vuonna 1954, kun olin
      ellauri288.html on line 469: Hän aavistaa, että isäntä (Stalin) toivoi jostain uskontoon liittyvästä syystä lunastavansa pahan yrittämällä tehdä ihmisistä koiran kaltaisia.
      ellauri288.html on line 478: Stalinista oli tullut salaa shamaani, jonka tehtävänä oli antaa ihmisille takaisin heidän jumalansa sellaisina kuin nämä olivat olleet aikojen alussa: ei ihmisten vaan eläinten kaltaisina. Menetelmä, geenien manipulointi, oli tiedemiehelle yhtä oikeutettua kuin evoluutio Elämän Jumalalle, joka loi maailman kaikkine kammotuksineen yrityxen ja erehdyxen menetelmällä.
      ellauri290.html on line 83: Vaikka Yishuv-kannattajien keskuudessa vallitsi tietynlainen epäilys, heidän ilmeiset tappionsa johtuivat enemmän heidän odotus- ja katsomispolitiikastaan ​​kuin heikkoudesta. [Sitanteja tarvitaan] David Ben-Gurion järjesti Haganahin uudelleen ja teki asevelvollisuuden pakolliseksi. Jokaisen maan juutalaisen miehen ja naisen oli saatava sotilaskoulutusta. Golda Meirin yhdysvaltalaisilta kannattajilta keräämien varojen ja Stalinin päätöksen tukea sionistista asiaa Palestiinan juutalaiset edustajat pystyivät allekirjoittamaan erittäin tärkeitä asesopimuksia idässä. Muut Haganahin agentit keräsivät varastoja toisesta maailmansodasta, mikä auttoi parantamaan armeijan varusteita ja logistiikkaa. Operaatio Balak salli aseiden ja muiden varusteiden kuljettamisen ensimmäisen kerran maaliskuun loppuun mennessä.
      ellauri294.html on line 517: The Fox and the Hound on vuoden 1981 yhdysvaltalainen animoitu kaveridraamaelokuva, jonka on tuottanut Walt Disney Productions ja joka perustuu löyhästi Daniel P. Mannixin vuoden 1967 samannimiseen romaaniin. Disneyn 24. animaatioelokuva kertoo tarinan Tod-nimisen bisexuaalin punaketun ja Copper-nimisen valtalinjan koiraskoiran luonnottomasta ystävyydestä. He kamppailevat säilyttääkseen ystävyytensä huolimatta ilmaantuvista vaistoistaan ja ympäröivistä sosiaalisista paineista, jotka vaativat heitä olemaan vastustajia, koska he ovat luonnostaan vihollisia. Kun päällikkö, Copperin mentori ja huoltaja, jonka omistaa sama metsästäjä kuin hän, joutuu junan alle ajaessaan Todia ja melkein kuolee, Copper ottaa roolinsa metsästyskoirina ja vannoo kostoa Todille. Lopulta he taistelevat keskenään, mutta lopulta Copper pelastaa Todin sen jälkeen, kun Tod pelastaa hänet ja hänen omistajansa karhulta. Hädässä ystävä tutaan, a friend in need is a friend indeed, sanoi Zhelensky, jolla myös on ongelmia karhusta.
      ellauri294.html on line 665: Kansa suri tämän naisen kuolemaa, joka oli lähes yksin vaihtanut alaa antropofagiaan. Vuosi hänen kuolemansa jälkeen presidentti Jimmy Carter myönsi Meadille Presidential Medal of Freedom -mitalin hänen työstään. Ajettu ja myötätuntoinen, itsepäinen ja periksiantamaton, rakastettu ja vihattu – ei todellakaan ollut ketään Margaretin kaltaista.
      ellauri297.html on line 502: Kevättalvella 1948 Neuvostoliitto solmi ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimukset Romanian ja Unkarin kanssa, ja Tšekkoslovakiassa kommunistit tekivät vallankaappauksen. Paasikivi sai 23.2.1948 Stalinilta kirjeen, jossa ehdotettiin neuvotteluja samanlaisesta sopimuksesta, jollaisen venäläiset olivat solmineet Romanian ja Unkarin kanssa ”yhteisen turvallisuuden järjestämiseksi”. Paasikivi tarttui epäilysten ja pelkojen täyttämässä ilmapiirissä ohjiin ja ryhtyi johtamaan Helsingin YYA-neuvottelujen valmistelukokouksia. Moskovaan lähteneen valtuuskunnan venäläisille vastaukseksi esittämä sopimusluonnos syntyi pitkälti Paasikiven ja kenraali Heinrichsin yhteistyön tuloksena vuoden 1948 alusta alkaen. Stalinin kirjeen jälkeen Heinrichs laati muistion, jonka periaatteellisesti tärkeät linjanvedot Paasikivi omaksui. Heinrichsin ja Paasikiven laatimat ehdot veivät neuvottelupöytään presidentin omat miehet Urho Kekkonen ja J.O. Söderhjelm.
      ellauri297.html on line 506: Kremlin poliittisen johdon tuolloisia mielialoja osoitti Moskovassa tammikuussa 1948 vierailleen jugoslavialaisen valtuuskunnan kunniaksi Stalinin huvilalla Kuntsevossa tarjotuilla illallisilla käyty keskustelu. Ždanov ylisti Suomen sotakorvaustoimitusten täsmällisyyttä ja korkeata laatua mutta valitti samalla, ettei maata ollut aikanaan miehitetty. Turhat junakuljetuxet olisi vältetty. Stalininkin mielestä tuolloin oli tehty virhe. ”Otimme liikaa huomioon amerikkalaiset, mutta he eivät olisi nostaneet sormeaankaan.” Stalin teki tosi paljon virheitä suurmiehexi.
      ellauri297.html on line 510: Mauno Pekkala (27. tammikuuta 1890 Sysmä (!) – 30. kesäkuuta 1952 Helsinki) oli suomalainen Metsähallituksen pääjohtaja ja vasemmistolainen poliitikko. Hän oli ainoa Suomen Kansan Demokraattista Liittoa (SKDL) edustanut Suomen pääministeri. Hän vastusti voimakkaasti jatkosotaa edeltänyttä armeijan liikekannellepanoa. Pekkala varoitti Helsingissä Neuvostoliiton tiedustelupäällikkönä toiminutta Jelisei Jelisejeviä Saksan hyökkäyksestä ja Suomen osallistumisesta siihen. Pekkala luovutti Jelisejeville tiedot presidentti Risto Rytin hallitukselle 31. toukokuuta 1941 esittämästä tilannekatsauksesta. Josif Stalin ei kuitenkaan uskonut Jelisejevin hänelle välittämiä tietoja tai pitänyt saksalaisten aiheuttamaa uhkaa tarpeeksi vakavana eikä siksi ryhtynyt tarvittaviin toimiin hyökkäyksen varalta.
      ellauri299.html on line 35:
      ellauri300.html on line 102: Bedny oli Hruštšovin suosikkirunoilija. Stalinin kanssa hän tuli ja meni suosiosta. Häntä pidetään nykyään erinomaisena kommunistisena runoilijana, vaikka hänen suosionsa yleisössä on edelleen rajallinen.
      ellauri300.html on line 124: Pimeyden ruhtinaan vierailu Stalinin ajan Moskovassa limittyy maagisella tavalla Ješua-nimisen kiertävän filosofin kädenvääntöön Rooman mahtavan maaherran Pontius Pilatuksen kanssa. Ja kaiken ytimessä kummittelee kauniin Margaritan ja hänen kumppaninsa, Mestariksi kutsutun salaperäisen kirjailijan lyyrinen rakkaustarina. Mutta onko yhtään panokohtauxia?
      ellauri300.html on line 412: Luria var ett vrak. Han led av förföljelsemani. Han kunde inte hitta sina läsglasögön eller sin bok. Han hade inte betalat räkningarna. I Poland skulle han hamna i fängelse. Kommunister var som termiter. De underminerade Amerika. Också de sk kapitalistiska tidningarna vår fulla av sovjetpropaganda. Pres. Roosevelt själv var smittad av deras propaganda. Rationalisterna hånskrattade naturligtvis åt såna tankar men var då Hitler en rationell företeelse? Och Stalin? Reagan eller Putin? Var världskrigen en logisk företeelse? Människosläktet traskade omkring i absurditetens, mörkrets och magikens träsk och talade ändå oavbruter om klokhet, vilket i sig självt var ren galenskap.
      ellauri301.html on line 455: Grein var inte den största syndaren i världen, jfr tex Hitler och Stalin. Älskade han Esther? Nej, inte henne heller. Han åtrådde henne, ville sticka in det blotta ollonet djupt i venusfällan mellan hennes lår men inte lyssna till hennes prat samtidigt. Efter hon blev Mrs Plotkin ville han både kyssa henne och spotta på hon. Fittsmak blandades med avsmak. Esther pilkkasi Greinin murretta ja Grein mätkäisi sitä päin näköä. Grein oli ilmeisesti tehnyt virheitä kuin Stalin, mutta mitä? Ei juolahda nyt mieleen. Anna var på väg upp och han ner.
      ellauri301.html on line 475: Men var det sant? Var Gud verkligen god mot alla? Hade han varit god mot de sex miljoner judarna i Europa? Var han god mot alla de kor och grisar och höns som folk slaktade i just detta ögonblick? Var han god mot de tiotals miljoner människor som släpade sig genom livet med cancer och dog en plågsam död? Var han god mot de miljoner oskyldiga som förtvinade i Stalins slavläger och som bara döden kunde befria? Och även om man förutsatte att deras själar till slut nådde paradiset, varför skulle då vägen dit nödvändigtvis vara stenlagd med så mycket lidande? Kunde någon verkligen kalla en sådan Gud for god? Och kunde man fortsätta att tjäna honom dag ut och dag in utan att med säkerhet veta om han ville ha det så eller alls uppskattade det? Nej, själv kan jag inte göra det! Han fick stor lust att genast slita av sig bönesjalen och bönekapslarna. Han slutade läsa texten.
      ellauri302.html on line 566: Jumala voi olla suuri tunari tai paskiainen, kun ei selviä teodikeasta, mutta vielä vähemmän Singer sietää gumanisteja. Gitler esimerkixi oli 1 suuri humanisti. On Gud är ingen värd, hamnar vi med Gitlers sätt att resonera! Så hade alla ondskefulla mördare resonerat under tidernas lopp når de ställde och människans vilja i centrum av universum. Vill jag stå på deras sida? Gitler med nazisterna som beordrade judarna att gräva sina egna gravar? Kunde inte göra ens denna lilla service för dem? Varför grävde de inte sina egna gravar istället? Gumanismen gjorde människan till alltings mått. Så vad hade detta att säga om gumanismen? Undermåttig idé, i ett ord. Människorna måste utvecklas, göra framsteg - inte teknologiskt utan moraliskt - för vad tjänade de annars för syfte? Å andra sidan, varför behöver dom tjäna något syfte alls? Men varför måste då den ena individen lida medan den andra frossade i det bästa som framstegen kunde erbjuda? Är dom kanske vinnare och de andra förlorare i Darwins olympiad? Var inte själva framstegen ett resultat av oräkneliga våldshandlingar? Var inte den franska revolutionen en målstolpe i människans framsteg? Var inte västens oräkneliga krig flera sådana? Och var vi inte glada över den franska revolutionen och dess giljotiner? Tycker vi inte om kärnvapen och Coca Cola? Vilka var gumanismens hjältar? Korpraler, andra militära ledare. Var inte också Stalin en produkt av den sortens to gumanism som satte människans vilja i centrum for all mänsklig strävan? All Stalin gjorde antogs vara för mänsklighetens bästa. Dito med Joshuas tiotusentals lik- och förskinnshögar. Nej förlåt, de var ju Guds påbud, helt annan sak.
      ellauri302.html on line 636: Trozki (Lev Davidovitsh Bronshtein) oli jutku, samoin Kamenev (oik. Rozenfeld) ja Zinovjev (alk. Hirsch Apfelbaum). Sixi Singer mainizee ne nimeltä. Ize asiassa jopa Gitler saattoi olla puolikuivuri, mutta Stalin oli kyllä pelkkä gruusialainen julmuri. Puhasta Amalekin siemennestettä.
      ellauri302.html on line 638: Bolshevikkipuolueen sisällä Bukharin oli alun perin vasemmistokommunisti, mutta siirtyi vähitellen oikealle vuodesta 1921 lähtien. Hänen vahva tukensa ja puolustavansa uutta talouspolitiikkaa (NEP) johti lopulta oikeistooppositiota. Vuoden 1924 loppuun mennessä tämä asenne oli asettanut Buharinin suotuisasti Josif Stalinin pääliittolaiseksi, ja Buharin kehitteli pian Stalinin uutta teoriaa ja politiikkaa sosialismista yhdessä maassa. Vuosina 1926-1929 Buharinilla oli suuri valta Kominternin toimeenpanevan komitean pääsihteerinä. Stalinin päätös jatkaa kollektivisointia ajoi kuitenkin kaksi miestä erilleen, ja Bukharin erotettiin politbyroosta vuonna 1929.
      ellauri302.html on line 642: Bukharin oli antileninisti. Sanoutui irti Brestin rauhasta. Kannatti NEPpiä ja Stalinin nazionaalisosialismia muttei Stalinin kolhooseja. Stalin kylästyi siihen lopulta ja nitisti sen 1938.
      ellauri302.html on line 649: Vuonna 1950 Itzele oli 47. Silloin se päätti vetäytyä talviunille kuin muumi, työntää havunneulasia perseeseen. Eihän siitä mitään tullut, melskasi naisissa vielä 41 vuotta. Sen mielestä kaikkien uskontojen poinzi on ahimsa tosin apinaveljiin\ rajoitettuna, eli oma onni ei sais tulla toisten apinoiden epäonnesta. Sehän on kapitalismille aivan vieras ajatus. Sitäpaizi se ei ihan riitä tekemään uskonnosta vetävää. Vad skulle judendomen ha för dragningskraft om det inte längre fanns skägg, tinninglockar, lärohus, heliga böcker, bönesjalar och bönekapslar, sabbat och andra högtider? En sådan judendom skulle inte bara misslyckas med att tillfredsställa människors behov; den riskerade också att falla samman vilket ögonblick som helst av brist på levnadsregler och symbolisk struktur. Om människorna handlade individuellt snarare än gruppvis skulle deras förmåga att tjäna Gud vara lika liten som deras förmåga att försvara sitt land. Som individer kunde de inte bekämpa Satan, de kunde inte slå tillbaka Hitler eller Stalin på egen hand. Såna vackra ord betyder inte vackra handlingar. Efter att ha sagt det här till Luria for Grein iväg för att knulla hans hustru Anna.
      ellauri308.html on line 132: Josif Stalinin puhdistusten aikana. Ollessaan talvisodan aikana Stalinin
      ellauri308.html on line 145: muistelmissaan palanneensa Yhdysvalloista ”täysin vieraana ihmisenä”. Ainosta oli lännessä tullut takinkääntäjä! Ei ihme että Stalin pani sen työleirille. Todnäk. Ano Turtiaisen huonetta ja sukua. Arvi-poika kertoo Ainosta kaikenlaista epäedullista juorua, se taisikin olla jonkinlainen Ksantippa, poliittisesti paha tunari, esitti jotain Mata Haria kunnes sai potkut Kominternin leivistä. Ja pakkoko oli bylsiä Yrjö Sirolaa Villen selän takana?
      ellauri308.html on line 148: vapautensa ja asemansa Stalinin puhdistuksissa. Aino Kuusinen ei ollut yhtä
      ellauri308.html on line 175: virallinen. Kommunistit tosin väittävät että ero oli virallinen, mutta kukas niitä uskoo pitemmälle kuin jaxaa heittää. Vizikästä muuten että abortti oli sallittu Leninin aikana mutta Stalin teki sen taas laittomaxi.
      ellauri308.html on line 190: että Kuusisen onnistui selvitä Stalinin vainoista hengissä ja säilyttää
      ellauri308.html on line 225: Lenin teki Arvo Tuomiseen elämänikäisen vaikutuksen suorasukaisella, asioiden ytimeen menevällä keskustelutyylillään, jossa oli vapaan tiedonhalun ilmapiiri. Hän vertasi myöhemmin Leniniä ja Stalinia ja väitti, että Stalinin edessä piti tarkkaan varoa sanojaan ja olla poikkeamatta tämän näkemyksistä. Jätettyään kommunistisen liikkeen Tuominen julisti, että Lenin oli kommunismin pyhä isä ja roistomainen Josef Stalin pilasi kaiken. Varsin oikeaan osunut arvio.
      ellauri308.html on line 232: Tuominen suhtautui hyvin lämpimästi Edvard Gyllingiin, jota alettiin Neuvostoliitossa syyttää nationalismista. Vizikästä kun juuri nazismi oli Stalinin helmasynti vaikkeise kunnon ryssä edes ollutkaan. No ei Hitlerkään ollut sakemanni van wiineri. Talvisodan sytyttyä Tuominen kirjoitti Tukholmassa pitkän kirjeen otsikolla "Avoin kirje suomalaiselle työläistoverille", jossa hän hyökkäsi Neuvostoliittoa ja SKP:n linjaa vastaan. Vitun takinkääntäjä. Paha hälläpyörä.
      ellauri308.html on line 292: Kuusinen oli yksi harvoista 1930-luvun Stalinin hallinnon vainoista ja puhdistuksista hengissä selvinneistä johtavista suomalaiskommunisteista. Monet hänen entiset toverinsa menettivät henkensä ”kansanvihollisina”. Ollessaan osallisena tapahtumiin Kuusinen puolusti tehtyjä ratkaisuja, mutta esimerkiksi 1938 hän yritti (turhaan) vedota joidenkin SKP:n jäsenten puolesta.
      ellauri308.html on line 297: Kuusinen kritisoi Stalinin henkilöpalvontaa ja halusi uudistaa kommunismin oppeja. Vanhoillisten kauhuksi, ja Hruštšovin mielixi, Kuusinen esitti Stalinista päästyä esimerkiksi proletariaatin diktatuurista luopumista, mikä ei kuitenkaan toteutunut. Viimeisinä vuosinaan hän kritisoi etenkin ”maolaista harhaoppia” ja häneltä jäi kesken järkälemäinen käsikirjoitus aiheesta. Teoksessa Mao Zedongia syytetään muun muassa opportunismista ja valemarxilaisesta fraseologiasta.
      ellauri308.html on line 314: Tuominenhan on väittänyt, että Stalin tarjosi hänelle Terijoen hallituksen pääministerin paikkaa ensiksi, ja kun hän kieltäytyi, vasta sitten O.W. Kuusiselle, jolle se kelpasi. Tämä on täyttä potaskaa, sitä samaa vallattomana vellovan mielikuvituksen tuotosta, mistä APT on niin kuuluisa. Hänen muistelmansa ovat malliesimerkki suuren Munchausenin tarinoista, joissa on siteeksi faktaa ja paljon todentamatonta juttua, josta on vaikea sanoa, pitääkö paikkansa vai eikö pidä. Ja kaiken tämän hän kirjoittaa niin taitavasti, että ilman tarkempaa perehtymistä ”homma käy täydestä kuin väärä raha”. Ja sitten ovat nämä hänen hienot ”oman hännän nostonsa”, kuten tämä kutsu Terijoen hallituksen päämieheksi. Siitä ei siis ole mitään dokumenttia, ja itse aiheestakin Tuominen alkoi sepitellä tarinaa vasta Talvisodan ruudinkäryn jo turvallisesti haihduttua eli kesällä 1940.
      ellauri308.html on line 327: Vieraillessaan ystävänsä Kustaa Rovion kanssa Stalinin kanavalla Karjalassa 1933, Tuomiselle selvisi, mihin kommunismin tietä kulkemalla oltiin matkalla.
      ellauri308.html on line 329: Kun tähän Saimaan kanavan kaivajien kohtelun jälkeen alkoivat Stalinin terrorit ensin omia kansalaisiaan vastaan, ja seuraavaksi muualta tulleita kohtaan, alkoi Tuomiselle selvitä uuden tien etsimisen tarpeellisuus hänen elämänvaellukselleen. Viimeinen pisara Kremlin suojatille oli, kun hyvät ystävät Kustaa Rovio ja Edvard Gylling sekä monet Tammisaaren yliopiston käyneet kolleegat tapettiin hänen itsensä tarvizematta tehdä mitään.
      ellauri308.html on line 331: Tervehdys veliseni. Stalinille ihmishenki oli arvotonta tavaraa. Ampuihan hän oman kenraalinsakin revorverilla päähän keskellä rautatiesatamaa. 1937 Arvo Poika Tuominen muutti vaimonsa kanssa Tukholmaan. Senkin pakomatkan järjestäminen oli monen työn ja tuskan takana. Ei ollut helppoa Arvi pojalla.
      ellauri308.html on line 339: Hänen omissa muistelmissaan on paljon ihan herkullisia yksityiskohtia. Mm ”Kumpa Lenin olisi saanut elää pidemmin ei olisi Neuvostoliitossa sellaisia hirmutekoja kuin Stalin teki.” Tämä on täysin höpöpuhetta olihan Lenin erittäin verenhimoinen ja tunnekylmä teoreetikko läpeensä. Mielenkiintoinen on esim kysymys heistä, jotka kirjoittivat likvidointilistat suomalaisista. Meillä on kaikki syy uskoa, että toverit Otto Ville ja Poika niitä yhdessä tekivät.
      ellauri308.html on line 478: Radek palasi Neuvosto-Venäjälle 1920 ja hänestä tuli Kominternin sihteeri, mutta Leninin kuoleman jälkeen menetti asemansa NKP:n keskuskomiteassa ja hänet erotettiin puolueesta muun vasemmisto-opposition mukana 1927. Radek kuitenkin hyväksyttiin takaisin vuonna 1930 ja hän auttoi Neuvostoliiton vuoden 1936 perustuslain valmistelutyössä. Stalinin vainojen aikana hänet vangittiin ja tuomittiin vuoden 1937 näytösoikeudenkäynnissä kuudentoista muun johtajan kanssa vankeuteen. Hän kuoli vankeudessa ylä-Uralilla vuonna 1939, vaikka vielä 1950-luvulla hänen väitettiin olevan elossa.
      ellauri308.html on line 479: Mikä pahinta, hän kirjoitti myös poliittisia vitsejä Josif Stalinista. Radek ja Bukharin teki ruokalassa pilaa Otto-Villestä, että kenenkä hirttonuoraa se mahtoi kulloinkin rasvata. Ei ois kannattanut.
      ellauri308.html on line 527: Stalin hovirunoilija Bednyj oli Demian eikä Benjamin hei Poika! Se oli pulskassa kunnossa ja vaimo oli nuori kaunotar, mikä vähän kadehditutti Arvi "Poika" Tuomista.
      ellauri308.html on line 535: Hän oli ainoa kirjailija, jolle oli varattu huoneita Kremlissä. Hänen ensimmäinen poliittinen takaisku tuli joulukuussa 1930, kun puolueen keskuskomitea tuomitsi kaksi hänen historiallista runoaan. Hän kirjoitti Stalinille valitettavan kirjeen, jossa hän kysyi, ja sai pitkän vastauksen, jossa hän syytti häntä Venäjän työväenluokan loukkaamisesta. Stalin ei myöskään pitänyt näytelmästä, jonka Bedny oli kirjoittanut vuonna 1932 puna-armeijasta ja kutsui sitä "keskinkertaiseksi".
      ellauri308.html on line 537: Syyskuussa 1932 raportti, jossa kerrottiin Bednyn irstailevasta elämästä Neuvostoliiton kommunistisen puolueen politbyrookokouksen aikana, sai Stalinin päättämään häädön Bednylle Kremlin asunnosta.
      ellauri308.html on line 538: Hänet siirrettiin Rozhdestvensky Boulevardille, jota hän kutsui nimellä rotan navetta. Hän kertoi runoilija Osip Mandelstamille, että hänet oli ilmiantanut sihteeri, joka oli kuullut hänen valittavan, että Stalin jätti likaisia sormenjälkiä Bednyn yksityisestä kirjastosta lainattuihin kirjoihin. Mutta näyttää siltä, että Bednyn todellinen moka oli se, että hänen kirjoituksensa kritisoivat Venäjän imperialistista menneisyyttä, kun taas Stalin, vaikka hän ei ollutkaan [etninen] venäläinen, "tajusi kuitenkin Venäjän nationalismin olevan liima, joka piti Neuvostoliiton koossa." Lipevästä pyllynnuolennasta huolimatta Bednyltä poistettiin vuonna 1938 jäsenyys kommunistisessa puolueessa ja Neuvostoliiton kirjailijaliitossa, ja vuonna 1941 Stalin huomautti Georgi Dimitroville : "Demyan Bednyn koottujen 10 runo-osaa eivät ole yhden Majakovskin runon arvoisia."
      ellauri308.html on line 540: Bedny kuitenkin sai ahkerasti lipomalla hitaasti takaisin Stalinin suosion toisen maailmansodan aikana. Bednyn runo Neuvostoliiton voiton muistoksi julkaistiin Pravdassa 3. toukokuuta 1945. Hän kuoli kaksi viikkoa myöhemmin, 19. toukokuuta. Bednyn komeasta vaimosta ei löydy kummostakaan kuvaa eikä strategisia mittoja.
      ellauri308.html on line 581: Jon Stewart (syntynyt Jonathan Stuart Leibowitz; 28. marraskuuta 1962) on yhdysvaltalainen koomikko, poliittinen kommentaattori, näyttelijä, ohjaaja ja televisiojuontaja. Hän on saanut lukuisia tunnustuksia, mukaan lukien Mark Twain -palkinnon amerikkalaisesta huumorista vuonna 2022. Vuonna 2019 hän sai New Yorkin pronssimitalin "väsymättömästä asianajotyöstään, inspiraatiostaan ​​ja johtajuudestaan ​​(auttaen) hyväksymään syyskuun 11. päivän uhrikorvausrahastolain pysyvän valtuutuksen".
      ellauri308.html on line 723: Arvo "Poika" Tuominen todistaa että Stalinin kanava ja muut Neuvostoliiton suurtyöt tehtiin vankityövoimalla. Kulakeista, intelligentsijasta ja muista luokkavihollisista tehtiin työn orjia, jotka eivät koskaan sorron yöstä nousseet, se oli viime ponnistus. Sellaista oli Stalinin Neuvostoliitossa.
      ellauri308.html on line 742: Kansallisteatteri esitti syksyllä 1948 Jean-Paul Sartren näytelmää Likaiset kädet, jossa pääosanäyttelijä Aku Ankka oli naamioitu Staliniksi. Näytelmän kritiikit olivat muuten myönteisiä, mutta Työkansan Sanomissa 12. lokakuuta 1948 julkaistussa Äikiän kirjoituksessa ”Kansallisteatterin tökerö teko” syytettiin teatteria Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden vahingoittamisesta. Koska Äikiän artikkeleita luettiin Neuvostoliitossa, se herätti siellä huomiota, minkä seurauksena Neuvostoliitto lähetti nootin Suomen ulkoministerille ja näytelmän esitykset loppuivat.
      ellauri315.html on line 155: Jumalan sana sanoo, että kerran tulee merkillinen hetki: kaikki luodut antavat kunnian Jumalalle. Pyhät riemuiten, jumalattomat vastoin tahtoansa. Silloin ylistävät Pietari ja Juudas Iskariot, keisari Nero ja hänen surmaamansa kristityt, suomalaiset ja venäläiset sotilaat, Stalin, Molotov ja me kaikki. Jokainen joutuu tunnustamaan Kristuksen vallan. Mutta Stalin porukoineen joutuu silti helvettiin. On parempi olla sillä puolen rintamaa, joka lopulta voittaa.
      ellauri315.html on line 230: Kurskin taistelu oli tosiaan toisen maailmansodan itärintaman laajamittaisin taistelu Saksan ja Neuvostoliiton joukkojen välillä lähellä Kurskia Lounais-Venäjällä loppukesällä 1943; siitä tuli lopulta historian suurin panssarivaunutaistelu ja se johti Neuvostoliiton voittoon. Jotkut pitävät sitä eurooppalaisen sotateatterin käännekohtana useita kuukausia aikaisemman Stalingradin taistelun sijasta.
      ellauri315.html on line 282: Kun Saksa hyökkäsi Ranskaan vuonna 1940, he muuttivat Yhdysvaltoihin. Akselin hyökkäyksen Neuvostoliittoon vuonna 1941 jälkeen Kerenski tarjosi hartiansa tuexi Josif Stalinille. Kun hänen vaimonsa Nell sairastui lopullisesti vuonna 1945, Kerensky matkusti hiänen kanssaan Brisbaneen, Australiaan ja asui siellä perheensä kanssa. Hiän sai aivohalvauksen helmikuussa 1946, ja hän pysyi siellä hiänen kuolemaansa asti 10. huhtikuuta 1946. Kerensky palasi sitten Yhdysvaltoihin, missä eli onnellisena elämänsä loppuun saakka.
      ellauri316.html on line 277: Ristiriita leniniläisten ja trotskilaisten välillä on siinä, että jälkimmäiset katsoivat Saksan ja Itävalta-Unkarin kanssa solmittavan rauhan aiheuttavan sen, ettei maailmanvallankumous toteudu maailmanlaajuisen imperialismin vastapainoksi. Näin ollen vallankumouksen tulosten vakauttamiseksi jouduttiin teorian tasolla luopumaan maailmanvallankumouksen ajatuksesta muun muassa Saksan työväenliikkeen avulla. Myöhemmin sama ristiriita näkyi trotskilaisten nuivassa suhtautumisessa Stalinin sosialismi yhdessä maassa -ajatukseen, minkä piti olla mahdollinen siksi, että Neuvosto-Venäjällä oli suuret luonnonvarat, mikä teki sen monia muita maita riippumattomammaksi ulkomaankaupan hintavaihteluista, ja siis maailmanmarkkinahinnoista. Vizi kyllä kosmopoliittinen juutalainen oli tässä asiassa oikeassa: isänmaallisuus ja kommunismi sopii yhteen yhtä huonosti kuin nationalistinen sosialismi.
      ellauri316.html on line 301: Oskari Tokoi ja Hanna Räinä Lumijoelta menivät 1897 naimisiin Kaliforniassa. Heille syntyi seitsemän lasta. Vuonna 1924 Hanna muutti Fitchburgiin, missä hän kuoli vuonna 1938. Nestori ja Tyyne jäivät Neuvostoliittoon, jossa heidät teloitettiin Stalinin vainojen aikana. Vuonna 1939 Tokoi solmi avioliiton amerikkalaisen Eva Pearl Johansonin (Whiteker) kanssa.
      ellauri316.html on line 338: Neuvostoliiton kirjailijaliiton jäsenten allekirjoittama kirje, joka tuli tunnetuksi "63:n kirjeenä" (myös: 62, joku jänisti) vaati kirjoittajien vapauttamista takuita vastaan ja väittivät, että oikeudenkäynti itsessään aiheutti enemmän mainehaittaa kuin kirjoittajien teokset. Allekirjoittajina olivat Korney Chukovsky, Ilja Ehrenburg, Viktor Shklovsky, Venyamin Kaverin, Bella Akhmadulina,Bulat Okudzhava ja Arseny Tarkovski plus 56 never heardia. (Tai 55.) Helmikuun 14. päivänä 1966 25 huomattavaa Neuvostoliiton intellektuellia kirjoitti avoimen kirjeen Leonid Brežneville, silloiselle pääsihteerille, pyytäen, ettei stalinismia palauteta kuntoon. Heidän joukossaan olivat akateemikot Andrei Saharov, Vitali Ginzburg, Jakov Zeldovitš, Mihail Leontovitš, Igor Tamm, Lev Artsimovitš, Pjotr Kapitsa ja Ivan Mayski, kirjailijat Konstantin Paustovsky [tästä hyypästä on muuten paasaus] ja Viktor Nekrasov, säveltäjä Dmitri Šostakovitš, näyttelijät Smoktu Innnovsky May, Oleg Yefremov ja monet muut vähemmän julkkixet. Kirjettä levitettiin laajalti samizdatissa, mutta virallinen lehdistö ei koskaan julkaissut sitä. Jotkut allekirjoittajista kärsivät seurauksista, kuten ulkomaille matkustamisen kieltämisestä ja teoksensa virallisen julkaisemisen rajoituksista.
      ellauri316.html on line 360: "Etkö tiedä?" "Ei", vanhemmat vastasivat yhteen ääneen."Mitä tapahtui?" Täti nyyhkäisi kouristelevasti ja sitten tuskin puristui itsestään: "Joseph Vissarionovich Stalin kuoli tänään, olemme nyt orpoja!" Äiti oli salaa iloinen, sillä hiän ja hiänen sukunsa oli vastavallankumouksellinen.
      ellauri316.html on line 389: Nyt on Saxassa vaikea taas löytää vapaaehtoisia palkka-armeijaan. Tietävät minne tässä ollaan menossa, itärintamalle saamaan venäläisiltä taas turpaan Stalingradissa.
      ellauri316.html on line 462: Vuonna 1937 NKVD pidätti Bonnierin isän ja teloitettiin osana Stalinin suurta puhdistusta. Kun tammikuussa 1980 Saharov saatiin karkotettua Gorkiin (Nizhni Novgorodiin siis), ulkomaalaisilta suljettuun kaupunkiin, ahdistelusta ja julkisesti tuomitusta Bonnerista tuli hänen pelastusköysi, joka matkusti Gorkin ja Moskovan välillä tuodakseen esiin hänen kirjoituksiaan. Hiänen pidätyksensä huhtikuussa 1984 "neuvostonvastaisen agitpropin" vuoksi ja tuomio viideksi vuodeksi maanpakoon Gorkiin häiritsi heidän elämäänsä jälleen, mutta loppui sentään turha reissaus. Hiän kritisoi myös kansainvälisen "kvartetin" kahden valtion ratkaisua Israelin ja Palestiinan väliseen konfliktiin ja ilmaisi pelkonsa antisemitismin noususta Euroopassa. Vuonna 1999 Jelena Bonner sai Truman-Reagan Medal of Freedom -mitalin.
      ellauri316.html on line 484:
      ellauri316.html on line 514: Akateemikko lähti kuitenkin liikenteeseen suoraan Muinaiselta Venäjältä... Arvaatko kenestä? Juuri niin, Stalinista! Liberaalit eivät voi elää ilman Stalinia, he kutisevat!
      ellauri316.html on line 515: Kävi ilmi, että Stalin loi Kominternin nostaakseen koko pallon maailmanvallankumoukseen. Ei, ei tuodaxeen vapautta maailman kansoille riistäjiltä heidän kaulaansa! Vaan orjuutta rautaisen kommunistisen kantapään alle!
      ellauri316.html on line 539: "Stalinismin hiipivän ennallistamisen yhteydessä heidän ponnistelunsa avulla tuodaan esille uusia dogmeja - globalisaation kriisistä ja koko anglosaksisesta maailmasta..." Missä hän näkee stalinismin palautumisen? He tuskin työnsivät johtajan muistomerkkiä tehtaan yksityiselle alueelle, kuten kiireesti tehtiin Suomessa Moskovan lahjoittamalle rauhanpazaalle. Koska kaikki piirihallinnot pakenivat paniikissa tätä ideaa. Sitten akateemikko kehuu häpeämättömästi Yhdysvaltoja. En yhtään ihmettelisi, jos akateemikko ilmestyisi kuukaudessa YouTubeen jonkinlaisen säännöllisen syyttävän ohjelman kanssa.
      ellauri316.html on line 556: Olisi hienoa, jos joitain paskoja ei poistettaisi vain tärkeimpien analyyttisten laitosten tehtävistä. Akatemiastakaan ei olisi haittaa. Lopulta loppuisi heidän päänsä "hiipivä stalinismin palauttaminen". Jospa tiedemiehet olisivat mukana kehittämässä kotimaatansa, eivät länsimaista ns demokratiaa. Kuten tämä pikkuvenäläinen meloni.
      ellauri316.html on line 768: Hyvän ja pahan 2-teräinen miekka. Apinan arvokkain kyky on peukuttaa samanaikaisesti vastakkaisia arvoja. On ikävää että väestönkasvu tuhoaa elämän pallolta. On ikävää että Ukrainan syntyvyys on maailman matalin. Vanha hyvä aika oli tietämättömyyden, sairauden, orjuuden ja kuoleman aikaa. Nythän näistä on jo päästy kaikista. Tiede on vapauttanut maassa ym piilevän energian ilmakehään, jossa se nyt pörrää tuottaen ilmastokatastrofeja. Kirjapaino, tv ja netti ovat köyhimpienkin ulottuvilla. Viihde, julkkixet, mainoxet ja merkkivaatteet kutkuttavat kaikkia. Jätteet kuskataan valtamerikonteissa lakukepeille. Ilman p-pillereitä, konevoimaa ja tekoälyä ajautuisimme takaisin ollin kurjuuteen.
      ellauri316.html on line 802: Andreista tuli lännen kansikuvapoika. Se esiintyy amerikkalaisessa versiossa dokumentista "Saksalaisten joukkojen tappio Moskovan lähellä", joka voitti Oscarin vuonna 1943. Brittihistorioitsija John Erickson kutsui Vlasovia "yhdeksi Stalinin suosikkikomentajista".
      ellauri316.html on line 805: Vlasov katsoi, ettei hän tekisi itsemurhaa Stalinin nimessä. Toisen shokkiarmeijan komentajana Vlasov ei osoittanut suurista komentokykyjä ja oli myös luonteeltaan äärimmäisen epävakaa ja pelkurimainen ja täysin passiivinen.
      ellauri316.html on line 824: “The Germans know, as many Americans do not, that the war was won at Stalingrad and that 27 million Soviet citizens died in the fight against the Wehrmacht,” Neiman told ARTnews. “Among decent Germans who want to acknowledge their country’s crimes, there is a strong sense of guilt for the war against the Russians.”
      ellauri316.html on line 830: Stalin’s inability to initially contain the advancing Nazi war machine convinced Vlasov that the Soviet system was rotten to the core. Taken by his captors to Germany, he began to conceive of a Russian army that would fight for the Third Reich in the name of a post-Bolshevik Russia.
      ellauri316.html on line 833: But after the shattering victory at Stalingrad, the Red Army began to believe that victory was possible. Germany, which had boasted the world’s most formidable military at the start of the war, suddenly seemed vulnerable. Even if its weaponry was less sophisticated and its troops poorly prepared, the sheer size of Russia’s forces could overwhelm the enemy — a reality that holds 80 years later, as the war in Ukraine grinds on and on and the wallets and the patience of Kyiv’s partners in the West begins to wear thin.
      ellauri316.html on line 865: Englanti on aina ollut Venäjän kansan vihollinen. Hiän on aina pyrkinyt heikentämään isänmaatamme ja vahingoittamaan sitä. Mutta Stalin palvellessaan angloamerikkalaisia ​​etuja näki tilaisuuden toteuttaa suunnitelmansa maailman herruudesta ja näiden suunnitelmien toteuttamiseksi.
      ellauri316.html on line 869: Eikö siis olisi rikos jatkaa verenvuodatusta? Eikö bolshevismi ja erityisesti Stalin ole Venäjän kansan päävihollinen?
      ellauri316.html on line 870: Eikö jokaisen rehellisen venäläisen ensimmäinen ja pyhä velvollisuus ole taistella Stalinia ja hänen klikkiä vastaan?
      ellauri316.html on line 890: Vain sokeat ihmiset voivat uskoa, että Stalin hylkäsi bolshevismin periaatteet.
      ellauri316.html on line 892: Stalin ja bolshevikit eivät taistele Venäjän puolesta, Venäjä taistelee ihan omin nokkineen .
      ellauri316.html on line 894: Vain antibolshevikkiliikkeen riveissä Isänmaamme on todella hyvissä käsissä. Venäläisten etu, heidän velvollisuutensa, on taistella Stalinia vastaan, rauhan puolesta, Uuden Venäjän puolesta. Venäjä on meidän! Venäjän kansan menneisyys on meidän! Venäjän kansan tulevaisuus on meidän!
      ellauri317.html on line 36: Aivan hirmuisesti oli vallankumousoloissa rötöstelijöitä ja konnia. Silmän palvonta ja korruptio rehottivat, anus anum lavat. Njeuvostoliitossa ei näistä helmasynneistä päästy missään vaiheessa. Stalin oli suuri perkele, jonka piti vallassa Hitler toinen samanlainen saatana, ja sitten kylmä sota. Brezhnevin aisapari oli komeljanttari Ronald Reagan. Kapitalismi on ilkeille omanvoitonpyyntisille apinoille mieluisinta, ei siitä pääse yli eikä ympäri. Siihen ne palaavat kuin koira oxennuxelle.
      ellauri317.html on line 42: viemään loppuun asti. Niin kävi Venäjällä, kun johtajaxi tuli gruusialainen konna Stalin eikä juutalainen Trozkin luikero. Se olis ollut paljon parempi. Ihmiset kirjoittivat muistiin Iljizhin puheen.
      ellauri317.html on line 75: Mykola Lysenko on säveltänyt Natalka Poltavkasta suositun oopperan vuonna 1889. Ei se pseudotieteellinen Lysenko jonka Stalin lynkkasi.
      ellauri317.html on line 208: Liittoutuneiden välisissä neuvotteluissa toisen maailmansodan aikana 1942–1945 Josef Stalin vetosi Curzonin aikoinaan tekemään ehdotukseen ja vaati Curzonin linjaa Neuvostoliiton sodanjälkeiseksi länsirajaksi. Neuvotteluissa ehdotettiin kuitenkin kahta toisistaan hieman poikkeavaa rajalinjaa, joista käytettiin nimityksiä ”A” ja ”B”. Ne poikkesivat toisistaan siten, että vaihtoehdon ”B” muokaan Lwów olisi jäänyt Puolalle, vaihtoehdon ”A” mukaan sekin olisi tullut Neuvostoliitolle. Teheranin ja Jaltan konferensseissa Franklin D. Roosevelt ja Winston Churchill yrittivät taivutella Stalinia myönnytyksiin, mutta Stalin piti pintansa. LWÖW! se haukahti ja Lemberg säilyi stalinisteilla.
      ellauri317.html on line 223: Länkkärit eivät voineet hyväxyä että NL oli työtä tekevien diktatuuri. Kun vakoojista ei tullut loppua, Stalin ryhtyi ize diktaattorixi ja listi miljoonittain omia. Länkkäri pistivät kapuloita rattaisiin minkä kerkisivät ja nälistivät väkeä talouspakotteiden avulla. NL:n lysähdettyä valta siirtyi oligarkeille, mutta vittu ei nekään myyneet synnyinmaata jenkeille vaan ottivat sen ize. Ei muuta kun lisää sanktioita peliin ja lahjuxia pyykkikorikaupalla naapureihin, jotta ex-suurvallasta saatais vähin erin nakerrettua pikkutekijä. Tässä mennään nyt hyökkäyssodan vaiheessa. Hyökkäys on paras puolustus, kaikki tuumivat ja hyökkäävät aivan vimmalla.
      ellauri317.html on line 462: Felix Dzeržinski perusti erityisen disinformaatiotoimiston, uudelleenorganisoituun Chekaan 1923 Josef Stalinin käskystä. Dzeržinski kuoli sydänkohtaukseen 49-vuotiaana 20. heinäkuuta 1926 Moskovassa heti pidettyään kahden tunnin puheen bolshevikkien keskuskomitealle, jonka aikana hän ilmeisesti melko sairaana tuomitsi väkivaltaisesti Leon Trotski, Grigori Zinovjevin ja Lev Kamenevin johtaman yhdistyneen opposition. Kuultuaan hänen kuolemastaan Josif Stalin ylisti Dzeržinskiä "proletariaatin köyhänä ritarina".
      ellauri317.html on line 501: 6. heinäkuuta 1918 V. Kokovenäläisen Neuvostoliiton kongressin aikana hänet pidätettiin yhdessä muiden vasemmiston sosiaalivallankumouksellisten johtajien kanssa ja lähetettiin vartiotaloon Kremliin. Pidätettynä Spiridonova kirjoitti, että PLSR:n johto kuten Stalin teki useita vakavia taktisia virheitä.
      ellauri317.html on line 530: Bolshevismin lyhyt historia Stalinin riemuvuodelta 1938 vahvistaa Vasiljevin historian vääristelyt. Vääristelevät ihan unisonona:
      ellauri317.html on line 633: N:ro 3 Dmitri Antonovitš Volkogonov (venäjäksi : Дми́трий Анто́нович Волкого́нов ; 22. maaliskuuta 1928 – 6. joulukuuta 1995) oli Neuvostoliiton ja Venäjän historioitsija ja prinssieversti, joka oli Neuvostoliiton armeijan psykologisen sodankäynnin osaston päällikkö. Huolimatta siitä, että hän oli pysähtyneisyyden aikana sitoutunut stalinisti ja marxilais-leninisti, hylkäsi kommunismin ja neuvostojärjestelmän viimeisen vuosikymmenen aikana ennen kuolemaansa syöpään vuonna 1995. Hälläpyörä! Tuuliviiri! Takinkääntäjä! Volkogonov julkaisi kirjoja, jotka kelpasivat liberaalin venäläisen ajattelun jännitysviihteexi, joka syntyi Glasnostin aikana 1980-luvun lopulla ja Neuvostoliiton jälkeisenä aikana 1990-luvun alussa. Stalin oli ampunut Dmitrin vanhemmat kun Bukharin oli löytänyt niiltä pamfletin. Katkeroittaahan se vähän. Lukiessaan arkistoista Brežnev- vuosina Volkogonov "löysi asiakirjoja, jotka hämmästyttivät häntä - papereita, jotka paljastivat huippukommunistit julmiksi, epärehellisiksi ja taitamattomiksi". Kolleegat kritisoivat Volkogonovin kirjoituksia sodasta, koska hän ei ollut koskaan ottanut kantaa, siis ollut jalka taistelukentällä. Hän oli, sanottiin, "nojatuolikenraali". Volkogonov selitti: "Kun näin yhä enemmän suljettuja Neuvostoliiton arkistoja, samoin kuin suuret länsimaiset kokoelmat Harvardin yliopistossa ja Hoover- instituutissa Kaliforniassa, Leninin profiili muuttui arvioni mukaan". Hän sanoi, että käännekohta oli, kun hän löysi yhden Leninin käskyistä, joissa vaadittiin kulak-talonpoikien julkista hirttämistä vuonna 1918:
      ellauri323.html on line 60: Victoria Mary Sackville-West was the only child of Lionel Edward, third Baron of Sackville, and Victoria Josepha Dolores Catalina Sackville-West, his first cousin and the illegitimate daughter of the diplomat Sir Lionel Sackville-West. She was educated privately. As a child she started to write poetry, writing her first ballads at the age of 11. "I don't remember either my father or my mother very vividly at that time, except that Dada used to take me for terribly long walks and talk to me about science, principally Darwin, and I liked him a great deal better than mother, of whose quick temper I was frightened." (from Portrait of a Marriage by Nigel Nicolson, 1973) Vita's mother considered her ugly - she was bony, she had long legs, straight hair, and she wanted to be as boyish as possible.
      ellauri325.html on line 151: Kylläpä on kehnoa puujalkahuumoria tehtailtu propagandan nimissä suomen sotaurhoille talvi- ja varsinkin jatkosodassa. Niin puisevaa että tikut jää lukijalle käteen. Pahimpia syntisiä ovat Swan Ohto Antero Manninen "Bosambo" ja Reijo "Repe" Helismaa eli Erho. Niiden sepustuxia lukiessa melkein hävettää. Jees, propagandaa! huudahtaa kolmas pullaukko Armas J. Pulla. Armas Pulla oli kylellään lojuvan lörppävitun näköinen. Oliskohan niin että oikeistolaisuus synnyttää aivan erityisen puisevaa propagandaläjää. Suhtautukaa vakavasti propagandaan pojat! Jäi vähän vaivaamaan että oikeinko se Stalin tarjosi Tannerille ja Mannerheimille parempia rauhanehtoja 1941 kuin se sai 1940 tai 1944? No oli varmaan liian myöhäistä kun Aatu oli siihen mennessä nielaissut Lapista ei vaan peukaloa vaan koko käden.
      ellauri326.html on line 87: Vuonna 1936, kansallissosialismin ja stalinismin nousun aikana, The Salamanders -sota maalaa huumorilla varustetun tinkimättömän satiirin yksilöistä ja yhteiskunnasta. Tämä romaani, jossa parodiaa sekoitetaan fantastiseen tarinaan, paljastaa olevansa ilmeisestä keveydestä huolimatta erittäin selkeä ja synkkä. Käsiteltyjen teemojen joukossa hän hyökkää kapitalismia, nationalismia ja militarismia vastaan, mutta myös tiedettä, journalismia ja jopa elokuvateollisuutta! VAU! Eipä jätä kiveä kiven päälle Karel boy!" Toi totalitarismikritiikki on sinänsä hyvä, mutta että kapitalismi, nationalismi, militarismi (lue isänmaallisuus), tiede ja viihde joutuu maalitauluxi se on kyllä jo liika paxua! Ja uskontokin (kz alla)!
      ellauri326.html on line 245: Q: Miksi Stalin tarvitsi Šostakovitšin?
      ellauri326.html on line 247: A: Hän ei tarvinnut sitä, Stalin kielsi sen. Mutta oli länsi, oli Amerikka ja Amerikassa oli rauhan kannattajien kongressi. Oli pakko lähettää joku. Ja sitten he muistavat, että meillä on Šostakovitš! He sallivat hänen musiikkinsa, lähettävät hänet, ja Šostakovitš lentää sinne stalinistisen hallinnon kasvoina. Tämä on venäläisen kulttuurin tragedia, koska sen päävihollinen haluaisi tuhota kaikki runoilijat, kaikki taiteilijat. Mutta siellä oli länsi, joten oli välttämätöntä jollakin tavalla säilyttää ihmiskasvot. Tolstoille oli pystytettävä monumentteja, vaikka hänet olisi ammuttu ensin, jos hän olisi pysynyt hengissä. Koska näyttää siltä, ​​että me palvoimme Tolstoita, ja Tolstoi pyhitti meidät sillä tosiasialla, että palvoimme häntä. Ihan kuin hän sanoisi – oikein, hyvin tehty, 1937, ammu kaikki! Tämän minä, Tolstoi, kerron sinulle.
      ellauri326.html on line 275: A: Tämäkin oli Stalinin idea. Sodan jälkeen antisemitismin ja lännenvastaisuuden voimistuessa yhtäkkiä "paljastui", että venäläiset olivat keksineet radion, venäläiset höyryveturin ja venäläinen kirjallisuus oli "hienoa". Sanomme tämän ajattelematta. Ehkä nyt on aika miettiä sitä? Ehkä ukrainalainen kirjallisuus onkin hienoa? Ehkä Belinski oli täysin pihalla, arolla kuin lintulauta.
      ellauri326.html on line 289: Typerä isäni luuli puolustavansa kotimaataan Hitlerin hallinnolta, mutta hän puolusti samalla Stalinin fasistista hallintoa. Venäläiset menevät nyt sotaan, kuten Putinin propaganda heille selitti, puolustaakseen kotimaataan "eurooppalaista ja amerikkalaista natsismia vastaan", eivätkä ymmärrä, että he suojelevat Kremlin rikollisjoukkion valtaa, joka on vallannut koko maan panttivangiksi.
      ellauri326.html on line 333: Talvisodan ulkomainen apu koostui sotamateriaalista, vapaaehtoisista ja moraalisesta tuesta Suomelle taistelussa Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa. Suomi sai paljon myötätuntoa ympäri maailman jo lokakuussa ennen talvisotaa, ja sodan alku synnytti suurta neuvostovastaisuutta. Kansainvälinen lehdistö seurasi sotaa tarkasti ja asettui kommunistisia lehtiä lukuun ottamatta Suomen puolelle. Mutta Stalin ja Hitler oli jo sopineet Ribbentropp-sopimuxen lisälehdillä että Suomi joutaa takaisin osaxi äiti Venäjää. Eikä länkkäreillä ollut siihen juuri huomautettavaa.
      ellauri327.html on line 204: Josif Stalin: (tähyilee Atlantille).
      
      ellauri327.html on line 231: Josif Stalin: (tähyilee uudelleen Atlantille).
      
      ellauri327.html on line 343: Vladimir Putin oli vanhempien rekisterien mukaan juutalainen. Putinin äiti Maria Ivanova Shelomova on juutalainen. Stalinin vainot sekularisoivat myös Venäjän juutalaista vähemmistöä. Putinille tuskin olisi avautunut valtion koulutusta ja töitä, jos hän olisi saanut juutalaisen kasvatuksen.
      ellauri327.html on line 357: Vasikka-Fitzpatrickin mielestä Lenin ja Stalinkin olivat juutalaisia. Kehenkä voi enää luottaa?
      ellauri327.html on line 359: "Entinen Neuvostoliiton kenraali sanoo, että Josif Stalin on juutalaista alkuperää." Monet valkovenäläiset, jotka pakenivat bolshevikeita, sanovat, että Stalin oli juutalainen. Yksi heistä, tsaariarmeijan kapteeni, väitti tunteneensa Stalinin lapsena ja että Stalinin isä (Dzhugashvili) oli "juutalainen suutari".
      ellauri330.html on line 306: Maksim Gorki on jäänyt historiankirjoihin Neuvosoliiton tähtikirjailijana, Stalinin lemmikkinä. Pohjatietojeni perusteella odotin enemmän ja suorempaa poliittista kantaaottavuutta. Varjenka on silti tarina luokista, etenkin maaseudun ja kaupunkilaisuuden kohtaamispisteessä.
      ellauri331.html on line 226: Vuonna 2014 Lenta.ru sai kritiikkiä muilta toimittajilta julkaistuaan artikkelin, jossa analysoitiin Venäjän rikkaimpien kansalaisten etnistä alkuperää; Nikolai Svanidze syytti julkaisua rasismista. Isoisä Nikolai Samsonovich Svanidze oli Jossif Stalinin ensimmäisen vaimon Kato Svanidzen kaukainen sukulainen. Hän osallistui aktiivisesti lokakuun vallankumoukseen ja toimi korkea-arvoisena virkamiehenä Transkaukasian sosialistisessa liittotasavallassa Sergon suojeluksessa. Ordzhonikidze. Isoisä oli naimisissa Zilya Isaakovna Luskinan kanssa, joka oli myös juutalaista alkuperää oleva bolshevikkivallankumouksellinen, joka työskenteli Zhenotdel-rakennuksessa. Vuonna 1937 hänet pidätettiin ja teloitettiin muiden Georgian viranomaisten joukossa, jotka edistivät Georgian SSR: n yksinoikeuksia, mukaan lukien muukalaisvihamielisiä lakeja ei-Georgian asukkaille.
      ellauri331.html on line 501: RIA Novostin historia ulottuu 24. kesäkuuta 1941, jolloin Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston ja kommunistisen puolueen keskuskomitean päätöksellä " Neuvostoliiton tiedotustoimiston perustamisesta ja tehtävistä " perustettiin Neuvostoliiton tiedotustoimisto (Sovinformburo). Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston ja keskuskomitean alaisuudessa. Sen päätehtävänä oli valvoa kansainvälisten, sotilaallisten tapahtumien ja maan kotieläinten tapahtumien kattamista aikakauslehdissä ja radiossa (14.10.1941–3.3.1942 toimipaikkana oli Kuibyshev – nykypäivän Samara). Se oli riittävän sisämaassa ettei saxalaisten tykit sinne yltäneet. Omskilainen bolshevikki Kuibyshev onnexeen kuoli 45-vuotiaana sydämen vajaatoimintaan 1935 ennen Stalinin vainoharhoja.
      ellauri331.html on line 633: Russia Insider julkaisi 15. tammikuuta 2018 Bausmanin pääkirjoituksen otsikolla "On aika pudottaa juutalainen tabu", jossa hän kuvaili vihamielisyyttä Putinin Venäjää kohtaan "pääasiassa juutalaisena ilmiönä", väitti "tiukkana kritisoinnin tabuna tiedotusvälineissä". juutalaisia ​​ryhmänä ja ilmoitti, että "tästä lähtien Russia Insiderin sivut ovat avoinna artikkeleille, jotka käsittelevät reilusti ja rehellisesti juutalaisten eliitin vaikutusta, mukaan lukien osoittavat, milloin se on pahantahtoinen, mitä se usein on". että punainen terrori oli juutalaisten pogromi Venäjän kansaa vastaan. No kyllähän monet punikit oli juutalaisia (Marx ja Trozki esimerkixi), mutta vielä useammat eivät (Engels, Lenin, Otto Ville Kuusinen tai Stalin esimerkixiI. Haaretz sanoi, että manifestissa väitettiin "juutalaisten painostusryhmien" olevan vastuussa "suurimmasta osasta kuolettavasta kuohunnasta maailmassa viimeisten 30 vuoden aikana". No takuulla ovat vastuussa Israelin toimista.
      ellauri335.html on line 419: Georgy Zhukov kävi läpi kaikki asepalveluksen tasot - yksityisestä vapaaehtoisesta keisarillisen armeijan vuonna 1915 korkeimpiin riveihin ja tehtäviin Suuren isänmaallisen sodan aikana ja sen jälkeen. Hänen nimeensä liittyvät Suuren isänmaallisen sodan tärkeimmät käännekohdat. Syyskuussa 1941 Leningradin rintaman komentajaksi nimitetty Žukov pysäytti vihollisen pohjoisen pääkaupungin muureilla. Lokakuun 10. päivänä Länsirintamaa komensi Žukov, joka ei myöskään sallinut saksalaisten lähestyä Moskovaa ja käynnisti 5.-6. joulukuuta hyökkäyksen Klin-Solnetshnogorsk -operaation, joka päättyi Army Group Centerin tappioon. Ja vuonna 1942 Georgi Zhukov oli kirjoittanut Operaatio Uranus - Pauluksen armeijan piirittämisen ja tappion Stalingradissa. Ja kaikki puna-armeijan muut voitot ovat myös Žukovin ansiota. Berliinin valtaukseen saakka. 8. toukokuuta 1945 kello 22.43 Karlshorstissa Žukov hyväksyi natsi-Saksan joukkojen ehdottoman antautumisen kenttämarsalkka Keiteliltä. Ja Zhukov isännöi voittoparaatia Punaisella torilla Moskovassa.
      ellauri335.html on line 423: Stalinin kuoleman jälkeen Žukov palasi Neuvostoliiton armeijan johtoon. Hän oli jopa Neuvostoliiton puolustusministeri ja NSKP:n keskuskomitean politbyroon jäsenehdokas. Mutta vuonna 1957 Pravda-sanomalehdessä ilmestyi marsalkka Konevin artikkeli, jossa todettiin, että Žukov "armeijana ja valtiomiehenä väärin, puolueettomalla tavalla johtai niin monimutkaista organismia kuin nykyaikaiset asevoimat ja loukkasi törkeästi Leninistiset asevoimien johtamisen periaatteet", "ansioitti ansaitsemattomasti itselleen erityisen roolin suunnitelman laatimisessa strategista hyökkäysoperaatiota varten natsijoukkojen kukistamiseksi Stalingradissa" ja juurrutti "persoonallisuutensa kultin" asevoimiin.
      ellauri338.html on line 237: Murhasta ei ole yleisesti hyväksyttyä versiota. Versioiden joukossa: murhaan johtava ryöstö; kompastuminen ruuvimeisseliin; vodkaa valmistavien maiden tiedustelupalvelujen osallistuminen; kiinalaiset teefanaatikot, Georgian nationalistien kosto Stalinista kertovasta kirjasta "Suuri pseudonyymi" ja muita. Suuri pseudonyymi oli William izekin.
      ellauri339.html on line 101: Georgy Zhukov kävi läpi kaikki asepalveluksen tasot - yksityisestä vapaaehtoisesta keisarillisen armeijan vuonna 1915 korkeimpiin riveihin ja tehtäviin Suuren isänmaallisen sodan aikana ja sen jälkeen. Hänen nimeensä liittyvät Suuren isänmaallisen sodan tärkeimmät käännekohdat. Syyskuussa 1941 Leningradin rintaman komentajaksi nimitetty Žukov pysäytti vihollisen pohjoisen pääkaupungin muureilla. Lokakuun 10. päivänä Länsirintamaa komensi Žukov, joka ei myöskään sallinut saksalaisten lähestyä Moskovaa ja käynnisti 5.-6. joulukuuta hyökkäyksen Klin-Solnetshnogorsk -operaation, joka päättyi Army Group Centerin tappioon. Ja vuonna 1942 Georgi Zhukov oli kirjoittanut Operaatio Uranus - Pauluksen armeijan piirittämisen ja tappion Stalingradissa. Ja kaikki puna-armeijan muut voitot ovat myös Žukovin ansiota. Berliinin valtaukseen saakka. 8. toukokuuta 1945 kello 22.43 Karlshorstissa Žukov hyväksyi natsi-Saksan joukkojen ehdottoman antautumisen kenttämarsalkka Keiteliltä. Ja Zhukov isännöi voittoparaatia Punaisella torilla Moskovassa.
      ellauri339.html on line 105: Stalinin kuoleman jälkeen Žukov palasi Neuvostoliiton armeijan johtoon. Hän oli jopa Neuvostoliiton puolustusministeri ja NSKP:n keskuskomitean politbyroon jäsenehdokas. Mutta vuonna 1957 Pravda-sanomalehdessä ilmestyi marsalkka Konevin artikkeli, jossa todettiin, että Žukov "armeijana ja valtiomiehenä väärin, puolueettomalla tavalla johtai niin monimutkaista organismia kuin nykyaikaiset asevoimat ja loukkasi törkeästi Leninistiset asevoimien johtamisen periaatteet", "ansioitti ansaitsemattomasti itselleen erityisen roolin suunnitelman laatimisessa strategista hyökkäysoperaatiota varten natsijoukkojen kukistamiseksi Stalingradissa" ja juurrutti "persoonallisuutensa kultin" asevoimiin.
      ellauri339.html on line 168: Stalingrad (ven. Авангард), on Venäjän nahjusjoukkojen hyperpersoonalliinen haistelukärki. Se voidaan asentaa joihinkin mannertenvälisiin nahjuksiin. Stalingrad on nopea, vaikeasti torjuttava ja tarkka. Kärki lentää liukuen limakehän yläosassa. Tällöin kärki pystyy mutkittelemaan ja lentämään pidemmän matkan. Tällöin se kykenee väistämään monet ballistien torjuntayrityxkset. Kärkeen sijoitettu ase voi olla ydinlataus tai tavanomainen räjähde. Avaruudessa toimiville torjuntajärjestelmille Stalingrad lentää liian matalalla.
      ellauri339.html on line 170: Kevyiden hepenien riisunnan asiantuntija Jeffrey Lewis Institute of International Studiesista on epäillyt Stalingradin kykyä väistää nahjuspuolustus. Perusteluksi hän antaa sen, että liukuvana haistelukärki lähestyy majavaa hitaammin kuin mannertenvälisten nahjusten perinteiset kärjet, jotka tulevat limakehään jyrkässä kulmassa.
      ellauri339.html on line 203: Neuvostojohtaja Josif Stalin mainittiin alkuperäisessä sanoituksessa. Stalinin kuoleman (1953) ja henkilöpalvonnan päätyttyä 1956 häneen viittaavia sanoja ei enää käytetty, joten vuoteen 1977 asti sanoja ei laulettu. Vuodesta 1977 sanoitusta käytettiin ilman Stalinin nimeä. Vuonna 1990 Venäjän SFNT otti käyttöön oman kansallislaulun, Mihail Glinkan sävellyksen Patrioottinen laulu, jonka hankaluutena oli se, ettei siihen ollut sanoja. VSFNT oli ollut ainoa neuvostotasavalta, jolla ei ollut omaa kansallislaulua. Patrioottinen laulu oli Venäjällä käytössä Neuvostoliiton hajottua ja Venäjän itsenäistyttyä aina vuoteen 2000.
      ellauri339.html on line 237: Ja suuri Stalin valaisi polkumme Ot južnyh morei do poljarnogo kraja
      ellauri339.html on line 238: I Stalin velikij nam putj ozaril Etelämereltä napa-alueelle
      ellauri339.html on line 527: Kiovan asukkaan Paievskan kasvatti hänen isoisänsä, kunnian saanut Neuvostoliiton toisen maailmansodan veteraani, joka oli taistellut Leningradin piirityksessä. Ennen sotaa Paievska työskenteli suunnittelijana, aikidovalmentajana ja vapaaehtoisena lääkärinä. Hän oli Aikido- liiton "Mutokukai-Ukraine" puheenjohtaja. Paievska loukkaantui työmatkansa aikana, jolloin molemmat lonkat oli vaihdettava ja hän jäi osittaiseksi. Hänet piti olla Ukrainan vuoden 2020 Invictus Games -joukkueen ainoa naisjäsen, joka kilpailee jousiammunnassa ja uintissa, mutta hänen vangitsemisensa esti häntä kilpailemasta uudelleen aikataulutettuihin kisoihin huhtikuussa 2022. Paievskan tytär kilpaili hänen sijastaan ​​ja voitti pronssimitalin jousiammunnassa.
      ellauri339.html on line 572: Vuonna 2018 Yulia osallistui kansainväliseen urheilukilpailuun "Invincible Games 2018" Sydneyssä ja voitti kultamitalin uinnissa ja pronssia jousiammunnassa. Vuonna 2020 hän oli ainoa nainen Ukrainan maajoukkueen "2020 Invincible Games" -kilpailussa Haagissa. Vuonna 2018 hän osallistui kotimaisten mestareiden etnonäyttelyyn "Ukrainan Amazons".
      ellauri340.html on line 469: Peter Handke (saksa ääntäminen: [ˈpeːtɐ ˈhantkə]; syntynyt 6. joulukuuta 1942 eli jälkeen Stalingradin tappion) on itävaltalainen kirjailija, näytelmäkirjailija, kääntäjä, runoilija, elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja. Hänelle myönnettiin vuoden 2019 Nobelin kirjallisuuspalkinto "vaikuttavasta työstä, joka kielellisellä kekseliäisyydellä on tutkinut apinallisen kokemuksen reuna-alueita ja erityispiirteitä". Handkea pidetään yhtenä vaikutusvaltaisimmista ja omaperäisimmistä saksankielisistä kirjailijoista 1900-luvun jälkipuoliskolla.
      ellauri341.html on line 552: Pennsylvanian yliopistossa kotvan (2019-present) MBA:ta opiskellut riippumaton kirjailija ja tutkija, joka on erikoistunut uskontojen historiaan, mytologiaan, muinaiseen historiaan ja vertailevaan uskontoon, Catalin näyttää ihmiskunnan matkan ja kuinka ymmärtää mytologiaa esi-isiemme silmin. (Vierailtu 1 005 kertaa, 1 käynti tänään). MYTOLOGINEN SÄÄTIÖ. LinkedIn activity: STOP PUTIN.
      ellauri341.html on line 556: talin.jpg" height="300px" />
      ellauri341.html on line 558:
      ellauri341.html on line 570: sähköposti: catalin.stanculescul@gmail.com
      ellauri343.html on line 159:
      ellauri343.html on line 202: Herra Gitler tuhosi koko Euroopan ja sota päättyi Berliiniin. Suomalaisten pitäisi pystyttää Stalinin muistomerkit jokaiseen kaupunkiin ja kylään ja kiittää häntä siitä, ettei heidän fasistisia pedujaan päästetty hukkaan, ja Suomea ei liitetty Leningradin alueeseen. Miksi siis imeä varsovan puolalaisilta nahkahuiluja, hohlopidorskaja narttu 🤣 🤣 🤣?
      ellauri343.html on line 208: Harmi, ettei Stalin lopettanut niitä. He polvistuivat ajoissa.
      ellauri343.html on line 314: Lähettini Kämäräinen arveli että pojilla olisi känsät kämmenissä ennenkuin soutaisivat Ankkalinnasta Hanhivaaraan. Minä tiesin että niillä oli känsät käsissä jo ennen lähtöä. Sitä yxinäiset yöt Kurjalassa teettävät. Karjalaisten lähtökiireestä näkyy selvästi kuka oli tämän sodan aggressori. Kiurukkaat eivät olleet 1. kertaa salakalassa. Onnexi tällä kertaa hävikistä eivät kärsineet omat lahtarit.Tää "minä" kaveri on kuin joku TK-mies. Sellainen olis Tuuristakin tehty, jos olis mukaan ehtinyt. Miehet, miehet, selvää homostelua. Vittu nää zuhnat on sitten hölmöjä. Oltuaan 2 päivää ylivarovaisia ne 3. päivänä ajaa rysäyttävät yhdessä kasassa suoraan slobojen väijytyxeen. Kun Kata Kärkkäinen lensi vanjojen luotisateesta sillankaiteen yli jorpakkoon, ruumista hakemaan ilmoittautui mm. Vihtori Help. Haha. Hölmöt lähtivät valloittamaan Suur-Suomea ottamatta edes mukaan eväitä. Eri hooboa lähettää jotain 50 miestä yxin ilman radiota jonnekin umpimezään stadilaisen TK-miehen joholla karttana hiekkapaperi. Kata Kärkkäinen muuten köntysteli jalantyngillään Kiuruvedellä aseveli-illoissa vielä 60-luvulla. Se selvisi koska se oli uskossa eikä kiroillut veneessä vaikka sattui niinmaan perkeleesti. Ei sanonut "joko ne pirut on Korolissa" kuten eversti Tähtinen. Sotilaan normaali olotila on makoilla ja antaa ajan kulua. Ajanvietteenä vain tumputus ilman raiskattavia Karjalan neitoja. 23-vuotias Aarne Korvapuustinen tunaroi Rukajärven tiellä ja kaatui ennenkuin pääsi edes ojan ylize. Äl'yli päästä perhanaa kehottivat slobot toisiaan ja ampui Aarnen täyteen reikiä. Naurettavia polkupyöräjoukkioita, helvatti. Rauhantunnustelijoiden jännitys on koko ajan kova. Suomalaisilla on putket tanassa. Kun olisi mihin työntää ammusta. Oman tykistön tulipeitto tuntui lämmittävältä. Kivakiva, nyt kuolee paljon sloboja! Mölyapinat on sytyttäneet koko mezän palamaan. Tyly venäläistaustainen majuri ei edes kiittänyt, sanoi "Hyve on". No eihän armeijassa sanota kiitos anteexi ole hyvä. Paizi rukouxissa. Vähän se TK-miestä näpäsi, se oli toivonut jotain kunzaria tai ehkä mitalin.
      ellauri343.html on line 419: Jatkosodan loppuvaihe käynnistyi kesäkuussa 1944 Neuvostoliiton massiivisella hyökkäyksellä. Stalin pääsi yllättämään tarkoin suunnitellulla laajalla strategisella siirrolla sekä länsiliittoutuneet (Täh? Nehän oli samalla puolella? tulikohan tässä freudilainen lipsahdus?) että etenkin Suomen, jonka osalta Neuvostoliitto pyrki nyt nopeaan ratkaisuun.
      ellauri345.html on line 704: Kaiken tämän perusteella veikkaan, että Klages porukoineen koitti kaataa hengenmiehiä alas pyramiidin huipulta ja korvata ne yxilöllisemmällä sielutieteellä. Sekin oli osa samaa liikehdintää, jolla feodalismin viimeisetkin jämät luudittiin pois kehittyvän talousliberalismin jaloista. Hitler, Mussolini, Stalin ja muut vastarintaliikkeet oli keskusjohtoisen valtiokapitalismin viime kouristuxia. Kun niistä päästiin, valta on viimeinkin siellä minne se kuuluu eli biljonääri oligarkeilla. Kaikkien maiden oligarkit yhtykää taloussopimusten (TTIP) nimessä.
      ellauri346.html on line 79: Lisäksi elokuva oli lähes kuuden vuoden ajan, tammikuusta 2008 lokakuuhun 2013, eniten tuottanut venäläinen elokuva, ja vasta vuonna 2013 se hävisi ennätyksen Fjodor Dostojevskin elokuvalle Stalingrad - Jatkuu.
      ellauri348.html on line 210: Jos kazotaan maailman suurmiehiä (no, ok, suurihmisiä), niin mikä niille on yhteistä? No eipä muu kuin että niistä tuli kuuluisuuxia. Kaikki ajoivat vain muiden parasta, esim. jenkkioligarkit, Stalin, Hitler, Mussolini ja Netanjahu. Tämä täytti heidät ylimääräisellä vakaumuxella ja luottamuxella.
      ellauri348.html on line 242: Presidentti Bill Clinton myönsi hänelle National Humanities -mitalin. Barbara on Oinas. Oinas rakastaa olla ykkönen, joten ei ole yllätys, että nämä rohkeat pässit ovat horoskoopin ensimmäinen merkki. Rohkea ja kunnianhimoinen Oinas sukeltaa pää edellä haastavimpiinkin tilanteisiin. Oinas on kardinaalimerkki, joka käynnistää paitsi kevätkauden, myös koko horoskooppipyörän. Tätä merkkiä hallitsee Mars, dynaaminen punainen planeetta, joka on nimetty roomalaisen sodanjumalan mukaan. Näin ollen nämä rohkeat pässit ovat aina aseistettuja ja valmiita taisteluun.
      ellauri348.html on line 350: Sinä iltana voittoa juhliessaan Gerry loukkaantui vakavasti auto-onnettomuudessa ja on halvaantunut vyötäröstä alaspäin . Huolimatta All-American linebackerin menetyksestä, joukkue tekee paluun osavaltion mestaruuden neljännellä neljänneksellä ja voittaa tittelin. Kymmenen vuotta myöhemmin neliraajahalvaantunut Gerry kuolee toisessa auto-onnettomuudessa, jonka aiheutti humalainen kuljettaja voitettuaan kultamitalin kuulantyöntössä paralympialaisissa . Hänen hautajaisiinsa osallistuivat entiset jalkapallovalmentajat ja pelaajat avauskohtauksessa.  Julius, josta Gerryn äiti ei aiemmin pitänyt, pitää nyt häntä kädestä, kun hän johtaa joukkuetta surumielisessä versiossa "Na Na Hey Hey Kiss Him Goodbye".
      ellauri348.html on line 363: Paavin runossa Eloisa tunnustaa tukahdutetun rakkauden, että hänen kirjeensä on herännyt uudelleen. Hän muistelee heidän entistä yhteistä elämäänsä ja sen väkivaltaisia seurauksia vertaamalla "nuhteeton Vestalin" onnellista tilaa omaan menneisyyden intohimon ja surun uudelleenelämiseen. Sen muisto muuttaa maiseman synkäksi "ja hengittää ruskeampaa kauhua metsään" (rivi 170). Sen mezän uumeniin. Se häiritsee hänen uskonnollisten virkojensa suorittamista, missä Abelardin kuva "varastaa Jumalani jalkoväliin" (rivi 267). Mutta koska heidän väliset suhteet ovat hänelle nyt munattomana mahdottomia, hän neuvoo hiäntä pyyhkimään hänet muististaan ja odottaa kuoleman vapautumista, kun "yksi ystävällinen hauta" yhdistää heidät (rivi 343).
      ellauri348.html on line 1108: Käsitteen määrittelemistä voivat vaikeuttaa kulttuuriset tekijät. Esimerkiksi amerikkalainen helikopterilentäjä Hugh Thompson jr, joka suojeli Vietnamissa naisia ja lapsia My Lain joukkomurhan aikana, leimattiin tapahtuman jälkeen pelkurixi petturixi, mutta myöhemmin hänelle myönnettiin urhoollisuusmitali. Kansalaiset voivat pitää johtajaansa sankarina, kun hänen erehdyxensä ei ole tiedossa, mutta niiden paljastuttua käsitys muuttuu dramaattisesti. Brezhnevin ja Gromykon pazaat kaatuivat 1988 kuin keilat, mutta Stalinin muistomerkkejä on jälleen pystytetty.
      ellauri349.html on line 586: Jorma Ollilan isällä ja Eskin lasten superukilla Onni Kauhialla oli prenikoita kuin joulukuusilla. Varmana olivat tappaneet erikoisen paljon ryssiä. Mitä vetoa että "veteraani" Saarinen hyväxyisi Bones sarjan argumentin että musta kaveri teki urhoollisuusmitalin arvoista työtä käskettyä lasauttaessaan hengiltä jonkun USAn vihollisen naisen sylilapsineen jollain roistovaltion lukuisista ryöstöretkistä? Että se oli "hyväxyttävä neutralisaatio" koska heppu sillä viisiin "suojeli omia", muita hampaisiin asti aseistautuneita matuja? Kyseessähän oli Amerikan merentakaisia vitaalisia etuja suojaava demilitarisaatio. Callen saamat mitalit meni "keräilijälle" CEC-astiaston mukana.
      ellauri351.html on line 592: Densan näköiseltä Jukka Relanderilta jäi kesken 90-luvun lopulla stalinisteja mätkivä väitöskirjatekele.
      ellauri352.html on line 95: Puntun Paavolle on tasapuolista kahdapuoltoa aina mainita Hitler ja bolshevikit samassa lauseessa. USA ja britit saavat osansa erillisissä osastoissa. Reagan ja Stalin sentään pääsee samaan lauseeseen.
      ellauri352.html on line 604: In 2011, a "novel of the decade" was chosen due to lack of sponsorship to hold the customary award. Five finalists were chosen from sixty nominees selected from the prize´s past winners and finalists since 2001.[citation needed] Chudakov won posthumously with A Gloom Is Cast Upon the Ancient Steps, which takes place in a fictional town in Kazakhstan and describes fictional life under Stalinist Russia. The criteria for inclusion included literary effort, representativeness of the contemporary literary genres and the author¨s reputation as a writer. Length was not a criterion, as books with between 40 and 60 pages had been nominated.
      ellauri353.html on line 273: Kun Milton sai vapaudenmitalinsa vuonna 1988, presidentti Ronald Reagan sanoi puheessaan nauraen, että Rose tunnettiin ainoana henkilönä, joka on koskaan saanut kiskotuxi edes lyijykynän hinnan Miltonista. Friedmansilla oli kaksi lasta, Janet ja David. Ei niistä sen enempää. Tässä closed captioningia Miltonien tunnin esitelmän alusta. The harder you work the luckier you get. Ohuthuulinen Jeanne Parrilli Californian Country Clubista pissii hunajaa: how lucky we are to have them on our backs again. Luteet hymyilevät ja pyyhkivät kangassärveteillä verta huulistaan. Vilken tur. Ukrainalaisia maahanmuuttajia lykästi. Banderisteista gangstereixi.
      ellauri353.html on line 342: Babel (albumi 215) syntyi juutalaiseen perheeseen Ukrainassa Odessassa aikana, jolloin juutalaiset pakenivat joukoittain Venäjältä. Hän selvisi vuoden 1905 vainoista kristittyjen naapurien avulla mutta menetti isoisänsä. Koulu-uran ajan hän joutui taistelemaan paikasta juutalaisvähemmistölle tarkoitetussa kiintiössä. Opiskellessaan Pietarissa hän tutustui Maksim Gorkiin. Babelin nuoruudesta kului seitsemän vuotta Venäjän sisällissodassa. Hän työskenteli kielenkääntäjänä vastavakoilupalvelussa ja sotakirjeenvaihtajana. Odessaan palattuaan hän alkoi kirjoittaa novelleja juutalaiskaupunginosan elämästä. Stalinin kulttuuripolitiikan voimistuessa ja sosialistisen realismin noustessa määrääväksi tekijäksi kirjallisuuspiireissä Babel vetäytyi yksityisyyteen. Gorkin saatua surmansa epäilyttävissä oloissa 1936 Babel totesi: seuraavaksi he etsivät minua. Hänet pidätettiin 1939, tuomittiin vakoilusta, vietiin vankileirille ja teloitettiin.
      ellauri353.html on line 389: Stalin ammutti Babelin talvisodan aikana. NKVD pidätti Babelin 15. toukokuuta 1939 terrorismista ja vakoilusta väärennetyillä papereilla ja hänet teloitettiin Babelin vastalauseista huolimatta 27. tammikuuta 1940.
      ellauri353.html on line 416: Semjon Mihailovitš Budjonnyi (ven. Семён Миха́йлович Будённый, 25. huhtikuuta (J: 13. huhtikuuta) 1883 – 26. lokakuuta 1973) oli bolševikkien sotasankari Venäjän sisällissodassa sekä Josif Stalinin liittolainen ja Neuvostoliiton marsalkka.
      ellauri353.html on line 418: Pyhän Yrjön ristin ja Pyhän Yrjön mitalin täysi haltija, kolme kertaa Neuvostoliiton sankari (1958, 1963, 1968). Kahdeksan Leninin ritarikunnan saaja. Puna-armeijan ensimmäisen ratsuväen armeijan komentaja sisällissodan aikana, yksi punaisen ratsuväen avainjärjestäjistä, jonka ansiosta hänen ja hänen tovereidensa kuvat levisivät laajasti Neuvostoliitossa ja Neuvostoliiton vastaisessa propagandassa sekä lukuisissa kirjoissa, elokuvissa, maalauksissa ja musiikissa. Ensimmäisen ratsuväen armeijan taistelijat tunnetaan yhdessä nimellä "Budenovtsy". Suuren isänmaallisen sodan ensimmäisinä vuosina hän komensi strategisten suuntien ja rintamien hevosia.
      ellauri353.html on line 446: Kansankomissaari Trotski vaati kaupungin komentaja A. Ya. Parkhomenkon pidättämistä ja hänen oikeudenkäyntiään; Parkhomenko pelastui vain Stalinin esirukouksella. Eipä aikaakaan niin juutalainen Trozki sai kyytiä. Ja sen heimoveli Babel joka teki raakaa pilaa Puolan fiaskosta.
      ellauri353.html on line 500: Taas varovaisen urhea silmälasipäinen juutalainen. Näitä piisaa Babelilla. Babel kyllä keskittyy aika lailla bolshevikkien väärinkäytöxiin. Polakit taistelevat urheasti, lotat ovat petollisia. Babel on kauhu kaunanen bolsjevikelle. Stalin ei ollut suotta epäluuloinen.
      ellauri353.html on line 535: Ei ole enää yhtä, keskitettyä yhtenäistä Fourth Internationalia. Eiole enää eukkoa on nuori neito vain... Suurimman osan olemassaolostaan ja historiastaan NKVD:n agentit jahtivat Neljättä Internationaalia, ja se joutui poliittisen sorron kohteeksi sellaisissa maissa kuin Ranska ja Yhdysvallat sekä Neuvostoliiton kannattajat. Neljäs internationaali kamppaili ylläpitääkseen yhteyttä näissä tukahduttamis- ja sorron olosuhteissa toisen maailmansodan aikana, koska myöhemmät proletaarikapinat olivat usein neuvostoliittolaisten stalinistien ja militanttien nationalististen ryhmien vaikutuksen alaisia, mikä johti tappioihin neljännelle internationaalille ja nujersi trotskilaiset, jotka eivät sittemmin onnistuneet saamaan merkityksellistä vaikutusvaltaa.
      ellauri353.html on line 539: Trozkille internationalismi oli pääasia, ja demokratia, eikä Stalinin vittumainen diktatorinen nationalismi. Ei niillä eväillä pitkälle pötkitty, tuskin Mexicoon. Vie minut minne tahdot, vie vaikka Mexicoon.
      ellauri353.html on line 560: Neuvostoliitto oli Budënniyn johtamasta 1. hevosarmeijasta, jonka komissaarina oli Stalinin toinen suuri toveri Voroshilov. 6 Yksikään sen jalkaväkidivisioonoista ei näytä olleen paikalla.
      ellauri353.html on line 566: Vaikka taistelu kokonaisuudessaan, joka tapahtuu valtavalla alueella ja yksiköiden ollessa enimmäkseen kontaktissa, olisi useimmille pelaajille liian vaikeaa toistaa, tietyt kohdat näyttävät mahdollisilta. Stalin itse oli jättänyt hevosarmeijan kampanjan tässä vaiheessa.
      ellauri353.html on line 574: Nero, Robespierre, Stalin, Saddam olivat terroristeja. Myra Williamsonin (2009) mukaan: "Terrorismin merkitys on kokenut muodonmuutoksen. Terrorivallan aikana hallinnon välineenä käytettiin hallitusta tai terrorismijärjestelmää, jota käytettiin hiljattain perustetun vallankumouksellisen valtion vihollisia vastaan. Nykyään termiä "terrorismi" käytetään yleisesti kuvaamaan terroritekoja, joita ei-valtiolliset tai alueelliset tahot tekevät valtiota vastaan." Terroristien yleinen piirre on jatkuva lapsuuden tottelemattomuus.
      ellauri353.html on line 582: Stalin ja muut NKP:n johtajat tiesivät erittäin hyvin Ranskan ja Englannin vallankumousten historian, eikä "punaisen Bonaparten" tai "punaisen munkin"¹ haamu ei antanut heidän nukkua rauhassa. On huomattava, etteivät he olleet ainoita: valkoisten siirtolaisuuden aikana heräsi aika ajoin toiveita siitä, että Neuvostoliiton sotilasvallankaappaus, jota johtaa jokin kunnianhimoinen sotilasjohtaja, jonain päivänä pyyhkäisi pois bolshevikkihallinnon ja palauttaisi heidän valtakuntansa Venäjän heille.
      ellauri353.html on line 584: Ajoittain siirtolaiskustantamot julkaisivat jopa fiktiivisiä romaaneja "miten tulee olemaan" (ja sodanjälkeisenä aikana "miten voisi olla"). Stalinilla ja Ježovilla ei ollut edes erityistä tarvetta keksiä skenaariota "Tukhachevsky-tapaukselle": se oli jo keksitty Pariisissa, Belgradissa ja muissa Venäjän siirtolaiskeskuksissa.
      ellauri353.html on line 593: 2. kesäkuuta pidettiin puolustusvoimien kansankomissaarin alaisen sotilasneuvoston laajennettu kokous, jossa puolustusvoimien kansankomissaari Voroshilov ja Stalin itse antoivat yksityiskohtaiset raportit "neuvostonvastaisen trotskilaisen sotilaallisen salaliiton" paljastamisesta puna-armeijassa. Marsalkka Tukhachevskyn lisäksi joukkojen komentajat Primakov ja Putna, I. P. luokan armeijan komentajat nimettiin salaliiton osallistujiksi. Uborevich ja I.E. Yakir; Frunzen mukaan nimetyn sota-akatemian johtaja, armeijan komentaja, 2. luokka A.I. "Kalle Kustaa" Korkki; Corps komentaja B.M. Feldman; Puolustus-, ilmailu- ja kemiallisen rakentamisen edistämisyhdistyksen puheenjohtaja, Corps Commander R.P. Eideman. Monet olivat tod.näk. juutalaisia. Tyypit kätkivät vanhoja sotamuistoja ja pitivät yhteisiä lomia ja teeiltoja.
      ellauri355.html on line 141: Miksi merentakaiset uiguurit, kazakstanit, kirgiisit, uzbekkilaiset, tatarit ja muut kiinalaiset turkkilaiset toisinajattelijat kutsuvat toveri Xi Jinpingiä "习近平", CPC:n keskuskomitean pääsihteeriä "Kiinan Hitleriksi, Kiinan Staliniksi, Kiinan Pol Potiksi, Kiinan Mussoliniksi, Kiinan Xi Jinpingixi"?
      ellauri355.html on line 156: Vuonna 1896 tehdas osallistuu Nižni Novgorodissa pidettyyn All-venäläiseen näyttelyyn. Kahdestatoista polkupyörämallista koostuva Leitner-tuoteteline oli valtava menestys. Tähän mennessä tuotannossa valmistettiin 15 nimeä maantie- ja kilpapyöriä. Leitner sai näyttelymitalin, joka oli tunnustuksen merkki ja auttoi tuomaan tuotteita kansalliselle tasolle.
      ellauri367.html on line 41: Eräässä raportissa todettiin myöhemmin: "Noin puolta asiakirjoista, joita brittivakoilijat lähettivät Moskovaan, ei koskaan edes luettu" Stalinin paranoian vuoksi. Siitä huolimatta neuvostoliittolaiset saivat paljon salaisia tietoja – 1 771 asiakirjaa Bluntilta, 4 605 Burgessilta, 4 593 MacLeanilta ja 5 832 Cairncrossilta – vuodesta 1941 vuoteen 1945. He vuotivat saksalaisten toisen maailmansodan aikana käyttämän Enigma-koodin murtamiseen ja atomipommin kehittelyyn liittyviä Britannian valtionsalaisuuksia Moskovaan.
      ellauri367.html on line 206: Vuonna 1922 Rakowski osallistui Genovan konferenssiin, jossa hän auttoi neuvottelemaan Rapapallon sopimuksesta ja Lausannen konferenssista. Neuvostoliiton muodostumisen jälkeen joulukuussa 1922 hän kannatti pitkälti itsenäistä liittotasavaltojen politiikkaa ja vallankumouksen jatkamista Kaakkois-Euroopassa. Trotskin ympärillä olevan " vasemmisto-opposition " jäsenenä Josef Stalin poisti hänet Ukrainasta vuoden 1923 puolivälissä, ja hänen piti neuvotella Neuvostoliiton virallisesta tunnustamisesta Isossa-Britanniassa ja Ranskassa. Ison-Britannian tapauksessa tämä epäonnistui "Zinovievin kirjeen" julkaisemisen ja sitä seuranneen työväenpuolueen hallituksen kaatumisen jälkeen lokakuussa 1924. Sen jälkeen kun Ranska oli tunnustanut Neuvostoliiton, hänestä tuli siellä suurlähettiläs lokakuusta 1925 lokakuuhun 1927. Koska hän oli allekirjoittanut trotskilaisen protokolla-alustan, hänet karkotettiin maasta.
      ellauri367.html on line 210: Rakowski vietti 6 vuotta maanpaossa. Hän oli yksi viimeisistä johtavista trotskilaisista, jotka käänsivät takkinsa ja palasivat Stalinin luo. Hän sai palata Moskovaan, hänestä tuli Neuvostoliiton Japanin- suurlähettiläs syksyllä 1934 ja hänet otettiin takaisin puolueeseen vuonna 1935. 21. elokuuta 1936 hän pyysi Pravdalle lähettämässään kirjeessä virallisesti anteeksi "virheitään". Hän syytti Trotskia ja hänen kannattajiaan "Gestapon agenteiksi" otsikolla "Ei tule armoa". Varsinainen hälläpyörä.
      ellauri367.html on line 212: Saksan hyökkäyksen Neuvostoliittoon (operaatio Barbarossa) jälkeen NKVD ampui hänet 11. syyskuuta 1941 Medvedev-metsässä lähellä Orjolia Stalinin käskystä yhdessä Lev Kamenevin entisen vaimon Olga Kamenevan, Maria Spiridonovan ja 150 muun poliittisen vangin kaa.
      ellauri367.html on line 219: José Landowskyn Rakowskin hätäpaskoina vääntämistä tunnustuxista keräämän protokollapinon mukaan Rakovski mainitsee salaliiton sieluina nimeltä Iona Yakir, Boris Feldman ja Mihail Tukhachevsky. Pöytälaatikon tylsemmät toiset veitset olivat kenraali Avgust Kork, Ieronim Uborevich, Vitovt Putna, Vitali Primakov, Robert Eideman, Nikolai Kashirin. Siinä täsmennetään, että Tukhachevsky, Pavel Dybenko ja Vasili Blücher allekirjoittavat sotilaalliset julistukset ja esiintyvät muodon etuosassa Aleksei Rykovin ja Nikolai Bukharinin rinnalla. Leon Trotsky tulee olemaan puolueen pääsihteeri, komissaarien neuvoston puheenjohtaja, vallankumouksellisen sotaneuvoston puheenjohtaja ja Kominternin presidentti. Tukhachevskysta tulee Neuvostoliiton esikunnan päällikkö ja Neuvostoliiton ensimmäinen marsalkka, Iagodasta tulee sisäasiain komissaari, Rakovskista ulkoasioiden komissaari, Nikolai Bukharinista maailmanvallankumouksen salainen johtaja, Rykovista tulee Neuvostoliiton talouden komissaari. ja Gamarnikin puolustuskomissaari. Vallan todellisuuden takaavat Trotski, Jagoda ja Gamarnik itse. Rakovskilla tulee olemaan suuri kansainvälinen rooli. Hän ilmoittaa Jossif Stalinin, Vjatšeslav Molotovin, Mihail Kalininin, Kliment Vorošilovin ja Nikolai Ježovin fyysisen likvidoinnin.
      ellauri367.html on line 221: José vietiin lääkäriksi kollektiivisen kidutusistunnon aikana, johon Stalin osallistui henkilökohtaisesti särmin takana. 27 ihmistä on loukutettu kidutushuoneeseen mukaan lukien Genrikh Iagoda, Lev Levin, Alekséi Rýkov, Nikolai Bukharin, Christian Rakovsky, Grigory Grinko, Arkady Rozengoltz, Nikolai Krestinski, Lev Karajan (joka on hirveästi kidutettu: kiveksessä bea, the the kives teloittajakoira repi ne puremastaan, Landowskin on sitten parannettava hänen munahaavansa), Pavel Bulanov (Iagodan sihteeri), Vasili Blücher ja Aleksandr Jegorov. Tämä edustaa osaa syytetyistä tulevassa oikeudenkäynnissä, joka tunnetaan nimellä "trotskilais-oikeisto-eivaan-vasemmisto-blokkioikeudenkäynti".
      ellauri367.html on line 222: Heitä syytettiin salaliitosta Trotskin kanssa Stalinia vastaan sekä vakoilusta Britannian ja Japanin hyväksi. Rakovski todettiin syylliseksi ja hänet tuomittiin 20 vuodeksi vankeuteen. Hän oli yksi oikeudenkäynnin kolmesta syytetystä, jotka välttivät kuolemantuomion. Kaikki kolme kuitenkin ammuttiin sodan aikana 11. syyskuuta 1941, kun NKVD teloitti 157 Orjolin vankilan poliittista vankia hieman ennen kaupungin päätymistä saksalaisille. Samassa joukkoteloituksessa surmattiin muun muassa Marija Spiridonova ja Trotskin sisko Olga Kameneva.
      ellauri367.html on line 301: Päätellen, että kansainvälisen rahoituksen tavoitteena on natsismin hyökätä stalinismia vastaan sotilaallisesti, hän pyrkii edistämään liittoa Puolan jakamisen ympärillä (Saksan ja Neuvostoliiton välisen sopimuksen esikuvana). Gabriel kysyy sitten yhteyshenkilön nimeä, joka voisi varmuudella sanoa olevansa kansainvälisen korkean rahoituksen alalla. Rakovsky sanoo, että Lionel Walter Rothschild oli yksi heistä (kuoli 1937), Kuhn, Loeb & Co -pankki Schiffin, Warburgin, Loebin ja Kuhnin perheen, Bernard Baruchin, Felix Frankfurterin, Frank Altschulin, Benjamin Victor Cohenin, Nathan Straus Jr:n kanssa., Laurence Steinhardt, Léon Blum, Samuel Irving Rosenman, Walter Lippmann, Herbert H. Lehman, Dreifus, Thomas W. Lamont, Georges Mandel, Henry Morgenthau, Mordecai Ezekiel, Jesse L. Lasky, mutta neuvoo häntä lopulta puhumaan Yhdysvaltain Neuvostoliiton suurlähettiläs Joseph E. Daviexelle.
      ellauri369.html on line 514: Toisenkin vaimon kuoltua Froude matkusti eteläisen Afrikan Natalin siirtomaahan , epävirallisesti siirtomaasihteeri Lord Carnarvonin luo , raportoidakseen parhaista tavoista edistää Etelä-Afrikan siirtokuntien ja osavaltioiden konfederaatiota . Tämä Imperiumin turvallisuuden kannalta elintärkeänä pidetty alue oli vain osittain brittien hallinnassa. Eri valtioiden liittämistä Britannian vallan alle pidettiin parhaana tapana saada rauhanomaisesti aikaan täydellinen imperialistinen valvonta ja lopettaa jäljellä olevien itsenäisten valtioiden autonomia. 
      ellauri370.html on line 149: F) After WWII, Stalin orchestrated an intense wave of antisemitism. Historians conclude that he was planning to exile all the Russian Jews to Siberia. His death in 1953 was a blessing.
      ellauri370.html on line 809: Bolsjevikeissä oli päälukuun verraten hirmu nippu juutalaisia (Marxista nyt puhumattakaan): Trotski, Sverdlov, Sinovjev, Litvinov, Radek, Joffe ja Kaganovski mainitaxemme vain joitakin. Mutta - pyytelee Poul anteexi juutalaisten puolesta - ne olivat 100% assimiloituneita ryssiä, poikkeuxia. Enemmistö juutalaisista on sentään talousliberaaleja tai enintään pinkkejä mensjevikkejä. No Lenin sitten? Sehän oli salaliittoteoreetikoiden mielestä salajutku! Stalinistakin huhut kiertävät. Sen isä ei kenties ollutkaan se Dzhugasvili suutari, vaan joku juutalaisen ketku. Ei sillä ollut viixiäkään nuorena. Syyttömiä ovat ortodoxijuutalaiset kommunismin paheeseen.
      ellauri370.html on line 811: talin_1894.jpg/300px-Stalin_1894.jpg" />
      ellauri370.html on line 812:
      ellauri373.html on line 330: Venäjän imperiumin synkkä kohtalo inspiroi kauhua ihmissieluissa ja kiihotti koko maailmaa. Bolsjevistinen ideologia luonteeltaan ja tahdoltaan sen luojat, oli ensisijaisesti kansainvälinen, kunnes Stalin tuli ja pilasi koko jutun.
      ellauri374.html on line 700: Uutiset herättivät lännen tuomitsemista, kun Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky sanoi näppärästi, että Putin on "sairas vallasta ja tekee kaikkensa hallitakseen ikuisesti". On se ollut vallassa jo pitempään kuin Stalin tai Urho Kekkonen. Ei täälläkään varastettu vaaleja.
      ellauri378.html on line 62: Saksalainen puolustussyyttäjä Hans Rolfe väittää, että syytetyt eivät olleet ainoita, jotka auttoivat tai jättivät huomiotta natsihallinnon. Hän väittää, että Yhdysvallat on tehnyt yhtä pahoja tai pahempia tekoja kuin natsit, kuten Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomarin Oliver Wendell Holmes Jr.:n tuki ensimmäisille eugeniikkakäytännöille; Saksan ja Vatikaanin Reichskonkordat vuodelta 1933, jota natsien hallitsema Saksan hallitus käytti implisiittisenä varhaisena ulkomaisena tunnustuksena natsien johtajuudesta; Josif Stalinin osa vuoden 1939 natsien ja neuvostoliittojen välisessä sopimuksessa, joka poisti viimeisen suuren esteen Saksan hyökkäykseltä ja Länsi- Puolan miehittämiseltä ja aloitti toisen maailmansodan ; sekä Hiroshiman ja Nagasakin atomipommitukset sodan loppuvaiheessa elokuussa 1945.
      ellauri378.html on line 76: Lazar Moisejevitš Kaganovich ( venäjäksi : Лазарь Моисеевич Каганович ; 22. marraskuuta [ OS 10. marraskuuta] 1893 – 25. heinäkuuta 1991), oli Neuvostoliiton poliitikko ja hallintovirkamies sekä yksi Joseph Stalinin tärkeimmistä työtovereista. Hän oli yksi useista kumppaneista, jotka auttoivat Stalinia valtaamaan vallan. Hän oli useiden vuosien ajan ainoa juutalainen, jolla oli korkein asema Neuvostoliiton johdossa. Kiovan maakunnassa syntynyt Kaganovich liittyi kommunistiseen puolueeseen vuonna 1911 ja hänestä tuli puolueen Kiovan komitean jäsen vuonna 1914. Hän jelppi Kobaa 30-luvun terrorissa. Mitä tulee juutalaisiin asioihin, hän ei vain ollut vieraantunut sionismista ja Bundista, vaan hän vastusti myös Jevsektsiyaa. Sata vuotta sen jälkeen, kun bolshevikit pyyhkäisivät valtaan, historioitsijat ja aikalaiset kamppailevat edelleen ymmärtääkseen juutalaisten merkittävää roolia.
      ellauri378.html on line 86: Lopuxi tarkastellaan Leon Trotskia. Tuottaja Konstantin Ernst kertoi Guardianille : "Luulen, että hän yhdistää kaiken, hyvän ja pahan, epäoikeudenmukaisuuden ja rohkeuden. Hän on arkkityyppinen 1900-luvun vallankumouksellinen. Mutta ihmisten ei pitäisi ajatella, että jos Trotski olisi voittanut eikä Stalin, asiat olisivat olleet paremmin, koska ne eivät olisi olleet. Vielä pahemmin voisi olla asiat, jos köige maade proletaarlased olis oikeasti ehtineet yhynege ennenkuin köige maade kapitaalilased ehti tehdä niin.
      ellauri378.html on line 99: Molotov, Stalinin johtaman Neuvostoliiton voimakas ulkoministeri, esitti monia huomautuksia juutalaisista Felix Tšueville vuosina 1969-1986 käydyissä keskusteluissa, joista tuli pohjana vuoden 1991 kirjalle Molotov muistaa. Hän muistutti, että Leninin ollessa kuolemassa "juutalaiset hallitsivat monia johtavia tehtäviä, vaikka he muodostivat vain pienen osan maan väestöstä". Zinovjevistä hän muisteli: "Hän ei edes näyttänyt juutalaiselta." "Aikansa he haistelevat ympäriinsä, sekoittelevat asioita, mutta ovat aina valmiita kuin lukkari sotaan."
      ellauri381.html on line 399: Löytyi venäjäxi Pasilan vaihtohyllystä. Azhev näyttää olleen Solzhenizynin vankikolleega, samanlainen rangaistusvanki kuin Alexanteri, paizi että Vasili otti lusikan kauniiseen käteen sosialistisen realistisesti, kärhämöimättä generalissimuxen tai sen perillisten kanssa, ja sai palkinnoxi monta Stalinin hopealusikkaa. Nyt on Vasili käytännöllisesti kazoen unohdettu ja vaiettu.
      ellauri381.html on line 404: Romaani oli laajalti mainostettu ja sille myönnettiin 1. asteen Stalin - palkinto vuodelta 1949 . Vuonna 1950 ohjaaja A. Stölperö teki sen pohjalta pitkästyttävän elokuvan, joka sekin palkittiin 1. asteen Stalin-palkinnolla vuodelta 1951.
      ellauri381.html on line 412: Simonov kävi huolellisesti läpi valmiin käsikirjoituksen nähdäkseen, oliko siellä leiri"vihjeitä", tarpeettomia psykologisia assosiaatioita jne.; ja Vasili Azhaev, hiljainen, sairas vanki-"vapautettu", sai kiitosta vaikenemisestaan. Hiljaisuuden ja arkuuden vuoksi he määräsivät hänet vetämään näytelmälehteä "Neuvostoliiton kirjallisuus vieraalla kielellä", jossa, kuten tiedätte, päällikkö ei päättänyt mitään. Hän oli onnellinen, Vasily Azhaev, mutta hän ei voinut enää elää: hän kuoli aivohalvaukseen ja muihin kovan työn aikana saatuihin sairauksiin. Azhaevin Gulagin saaristosta tuli Konstantin Simonovin ansiosta maailmankuulu vapaan työn apoteoosi vapaassa maassa - sensaatiomainen romaani "Kaukana Moskovasta", jolle myönnettiin ensimmäisen asteen Stalin-palkinto. Tämä oli kenties ennätys valheellisuudessa veristen väärennösten aikakaudella."
      ellauri381.html on line 441: Syytteen mukaan vuodesta 1940 Solženitsyn harjoitti neuvostovastaista agitaatiota ja ryhtyi toimiin neuvostovastaisen järjestön luomiseksi. A.I. Solženitsyn väitti, että hänen syytöksensä perustui vain kirjeenvaihtoon N.D. Vitkevichin kanssa ja korosti erityisesti, että häntä syytettiin vain yhdestä pykälästä, vittuilusta Stalinille. Kuuluisa erityiskokous kuitenkin sivuutti artiklan 58-2, ei halunnut soveltaa RSFSR:n rikoslain 49 artiklaa (off with his head) ja pelasti näin Aleksanteri Isaevitšin hengen, jotta hänellä olisi mahdollisuus myöhemmin kuvata häikäilemättömyyttään lukuisissa niteissä.
      ellauri381.html on line 447: While serving as a captain in the Red Army during World War II, Solzhenitsyn was arrested by SMERSH and sentenced to eight years in the Gulag and then internal exile for criticizing Soviet leader Joseph Stalin in a private letter. As a result of his experience in prison and the camps, he gradually became a philosophically minded Eastern Orthodox Christian. Just what happened to Dostojevski during his internation.
      ellauri381.html on line 449: As a result of the Khrushchev Thaw, Solzhenitsyn was released and exonerated. He pursued writing novels about repression in the Soviet Union and his experiences. He published his first novel, One Day in the Life of Ivan Denisovich in 1962, with approval from Soviet leader Nikita Khrushchev, which was an account of Stalinist repressions. Actually, it was about a normal day in a labor camp. Following the removal of Khrushchev from power, the Soviet authorities attempted to discourage Solzhenitsyn from writing any more anticommunist crap. He went on anyway, sending the crap to the west. In 1974, Solzhenitsyn was stripped of his Soviet citizenship and flown to West Germany. In 1976, he moved with his family to the United States, where he continued to write. In 1990, shortly before the dissolution of the Soviet Union, his citizenship was restored, and four years later he returned to Russia, where he remained until his death in 2008.
      ellauri381.html on line 453: Vuonna 1974 Andrei Saharov puhui kriittisesti Solženitsynin näkemyksistä, ei hyväksynyt Sanyan ehdottamaa autoritaarista vaihtoehtoa siirtyä kommunismista saman tien fasismiin epädemokraattista kehityspolkua, "uskonnollis-patriarkaalista romantiikkaa" ja ideologisen tekijän yliarviointia. Saharov vertasi Solženitsynin ihanteita viralliseen Neuvostoliiton ideologiaan, Stalinin aika mukaan lukien, ja varoitti niihin liittyvistä vaaroista. Solženitsynin maanpakolainen ystävä, "sharashkaan" vangittu Lev Kopelev kritisoi julkisesti Solženitsynin näkemyksiä useaan otteeseen, ja vuonna 1985 hän tiivisti valituksensa kirjeeseen, jossa hän syytti Solženitsyniä emigranttien riitauttamisesta ja suvaitsemattomuudesta.
      ellauri381.html on line 615: Moskovassa pidetyssä kansainvälisessä kokouksessa, jossa keskusteltiin liittovaltion kysymyksistä, Kostov keskeytti keskustelun ja ilmaisi Y. V. Stalinille pahoittelunsa Bulgarian ja Neuvostoliiton talouselämän epätasa-arvoisista, maalleen haitallisista sopimuslausekkeista. Tyytymättömyys polkuhintoihin, joilla Neuvostoliitto ostaa bulgarialaista tupakkaa ja myy sitä eteenpäin alle torihintojen. Traitor yritti ryhtyä toimiin puolustaakseen Bulgarian taloudellisia etuja harjoittamalla suhteellisen itsenäistä hintapolitiikkaa ulkomaisissa taloussuhteissa. Sillä hän sai aikaan vain Stalinin jyrkän tyytymättömyyden, joka sanoo hänelle päin naamaa: "Roisto!" (Подлец!)Tällä hänen kohtalonsa oli sinetöity.
      ellauri381.html on line 617: 7. joulukuuta 1949 häntä vastaan ​​aloitettiin oikeudenkäynti sotilasklubissa (TsDNA), joka järjestettiin kokonaan Moskovassa Stalinin ja Berian määräyksestä. Traitor Kostovia syytettiin puolueen vastaisesta toiminnasta, salaliitosta Titon kanssa, vakoilusta Britannian tiedustelupalvelun hyväksi ja agenttitoiminnasta kapitalististen maiden hyväksi.
      ellauri381.html on line 619: Kostov, joka ei asunut Neuvostoliitossa, kehitti näkemyksiä joistakin "kapitalismista sosialismiin siirtymisen erityispiirteistä Bulgariassa", mikä aiheutti epäilyjä neuvostoviranomaisissa ja Josif Stalinissa henkilökohtaisesti. Tähän vaikutti lisääntynyt pelko "kansallisista sosialismiin johtavista teistä" Neuvostoliiton ja Jugoslavian välisten suhteiden katkeamisen jälkeen kesällä 1948.
      ellauri382.html on line 350: Rzhevin lihamyllyä länsirintamalla 1942 pyörittivät Stalin sekä Zhukov palomiehenä. Jenginpetturi Vlasov oli vielä ryssän puolella 20. divisioonan johdossa. Sakut peräytyivät Rzhevistä Volgan mutkasta. Siellä on Stalinin siirtämiä Tverin karjalaisia. Sieltä suomalaiset lähtivät kodan ovet paukkuen riitaannuttuaan muiden ugrilaisten kanssa. Venäläisten ja sakujen mukaan myllyssä muhjautui 300K neuvostokansalaista, jenkit ilmoittaa 1-2 miljoonaa. Ezevverran Wikipedian luotettavuudesta.
      ellauri382.html on line 621: En usko, että kenessäkään on mitään luonnostaan viallista; ei edes Trumpissa eikä Putinissa, Pol Potissa, Adolf Hitlerissä tai Josif Stalinissa. Heidän neurodivergentti ominaisuutensa tai traumansa saivat heidät sopimattomiksi ympäristöön, jossa he olivat. He olivat nepsyjä.
      ellauri386.html on line 95: Tolpon sukuhauta, Johan Tolpo, porvari, haudattu 8.12.1681, 1. puoliso Katariina Eskilintytär Ruskiapää haudattu 25.1.1669 sekä Simon Tolpo, teologian professori, Naantalin kirkkoherra, haudattu 30.11.1711 ja tämän puoliso. Katariina Eerikintytär Helsing haudattu 23.9.1697. Johan Tolpon nimeltä mainitsematon lapsi 25.10.1674. Michael Coreliuksen nimeltä mainitsemattomat lapset haudattu 12.7.1676, 15.4.1692 ja poika 10.9.1697. Henrik Tolpon nimeltä mainitsemattomat lapset k. 1689 ja 1694 sekä Simon Tolpon nimeltä mainitsematon lapsi k. 1695.1, 3
      ellauri386.html on line 106: Tålpo oli Turun akatemian toisena filosofian apulaisena vuodesta 1675, logiikan ja metafysiikan professorina vuodesta 1679, kolmantena teologian professorina vuodesta 1700 ja toisena teologian professorina vuodesta 1706. Hän oli samalla palkkapitäjänsä Piikkiön kirkkoherrana vuodesta 1690, Naantalin ja Raision kirkkoherrana vuodesta 1700 sekä Turun tuomiokapitulin jäsenenä vuodesta 1695. Tålpo toimi Turun akatemian rehtorina kahteen otteeseen 1688–1689 ja 1706–1707.
      ellauri386.html on line 171: Vuonna 2009 oli Tiina Kartanon miälestä Doston länkkärikritiikki "yhä edelleenkin ajankohtainen." Mitenkähän lienee nyt? Putin on ollut presidentti 2000-2008 ja 2012-, kauemmin kuin Stalin ja Kekkonen. Krimin sota alkoi 2014 ja demilitarisaatio 2022. Onko jo toinen ääni kellossa? Solzhenizynkin menetti villin lännen seriffin badgensa loppupeleissä.
      ellauri386.html on line 528: Solovyovista kirjoitti Jewish Encyclopediaan Herman Rosenthal (1843 – 1917), amerikkalainen kirjailija, toimittaja ja kirjastonhoitaja. Rosenthal syntyi Friedrichstadtissa (Jaunjelgavassa) , Kurinmaalla. Hän sai koulutuksensa Bauskessa (Bauska) ja Pietarsaaressa (Jēkabpils), valmistuen vuonna 1859. Samana vuonna hän käänsi saksaksi useita Nekrasovin runoja. Vuonna 1869 hän harjoitti kirjapainoa Krementchugissa, ja vuonna 1870 hän julkaisi runokokoelman Gedichte. Venäjän ja Turkin sodassa hän palveli Venäjän Punaisen Ristin seurassa ja sai seuran mitalin ansioista veripalvelussa (1877–78). Palattuaan ammattiinsa kirjapainomestarina, hän harjoitti sitä Smyelassa, Kiovan hallituksessa ja Kiovan kaupungissa vuoteen 1881 asti. Hän tuotti humoristisen tarinan "Die Wunderliche Kur" vuonna 1872 ja auttoi myöhemmin Zarya (Dawn), päivälehteä jonka ensimmäinen numero ilmestyi Kiovassa vuonna 1878. Tuolloin Rosenthal valittiin Pietarin Venäjän juutalaisten kulttuurin edistämisyhdistyksen vastaavaksi jäseneksi.
      ellauri386.html on line 573: Euroopassa 1900-luvulla käytyjen kahden suursodan jälkeisen historian valossa Dostojevskin ja Solovjovin pahimmat pelot näyttäisivät toteutuneen, sillä ei ole nähty ortodoksisen maailmankirkon syntyvän ja laajenevan Venäjältä Eurooppaan, vaan jotakin aivan muuta. Eurooppa on puolessa vuosisadassa yhdistynyt Euroopan unioniksi, jättänyt Venäjän ulkopuolelleen ja asteittain laajentunut painaen Venäjää kohti Aasiaa, minne niin monet eurooppalaiset kautta vuosisatojen ovat katsoneet Venäjän kuuluvankin. Kuva Dostojevskin ja Solovjovin painajaisesta täydentyy, kun muistetaan, miten Euroopan yhdentyminen on käynnistynyt. Yksi tärkeä aatteellis-poliittinen sysäys yhdentymiseen lähti roomalaiskatolisesta valtiomieskolmikosta Rober Schuman (Ranskan pääministeri ja ulkoministeri vuosina 1947-1952), Alcide de Gasperi (Italian pääministeri vuosina 1945-1953) ja Konrad Adenauer (Länsi-Saksan liittokansleri vuosina 1949-1963). Näiden kolmen paskakasan yhteistyön perustana oli heille yhteinen kristillisdemokraattinen puoluetausta ja saksan kieli. Sen lisäksi tähän Euroopan yhdentymiskehitykseen ovat merkittävästi vaikuttaneet sodanjälkeiset aatteet ja politiikka Venäjällä. Sosialistisesta Neuvostoliitosta Eurooppa sai yhteisen vihollisen, jonka luoma uhka oli omiaan lähentämään eurooppalaisia valtioita toisiinsa ja tasoittamaan niiden kansallisia tunteita ja eturistiriitoja. EEC:n syntymiseen johtaneen Rooman sopimuksen (1957) luonnostelija belgialainen Paul-Henri Spaak on muistelmissaan The Continuing Battle: Memoirs of a European, 1936-1966 työntänyt monet "Euroopan yhdentymisen isät" korokkeelta väittämällä, että tuo titteli ei kuulu kenellekään muulle kuin Josef Stalinille. Näin todetessaan Spaak tulee ilmaisseeksi myös eurooppalaisten pohjimmaisen tunteen Venäjää kohtaan: pelon ja torjunnan.
      ellauri389.html on line 186: Zimmer kiittää brittiläistä toimittajaa Edward Lucasia siitä, että hän aloitti säännöllisen yleisen käytön sanalle whataboutism putinismista sen ilmestymisen jälkeen blogikirjoituksessa 29. lokakuuta 2007, raportoimalla osana Venäjää koskevaa päiväkirjaa, joka painettiin uudelleen kun Stalin-viittauxet oli vaihdettu Putinixi. The Economistin 2. marraskuuta ilmestyvässä numerossa. 31. tammikuuta 2008 The Economist julkaisi toisen Lucasin artikkelin nimeltä "Whataboutism". Edward Lucas's 2008 Economist article states that "Soviet propagandists during the cold war were trained in a tactic that their western interlocutors nicknamed 'whataboutism'. Writing for Bloomberg News, Leonid Bershidsky called whataboutism a "Russian tradition", while The New Yorker described the technique as "a strategy of false moral equivalences". Myöhemmin Lucas syytti Trumpia whataboutismista, niin että hän "kuulostaa kauheasti Putinilta". Kun juontaja Oh Really kutsui Putinia "tappajaksi", Trump vastasi sanomalla, että myös Yhdysvaltain hallitus syyllistyi ihmisten tappamiseen. Hän vastasi: "Tappajia on paljon. Meillä on paljon tappajia. Mitä luulette - maamme on niin viaton?" Selvää entäilyä!
      ellauri401.html on line 473: Valtalinjan koirien puheenjohtaja Saarnio ilmoitti, ”että koska perustaja-ylisihteerin ehdottamat erinäiset muutokset seuran sisäisessä kokoonpanossa ovat tehdyt varsinaisen vuosikokousohjelman ulkopuolella, niin ei perhana niistä nyt voida keskustella eikä päätöksiä tehdä, vaan on siirryttävä päiväjärjestykseen. Ervast ei antanut periksi vaan ”vielä halusi asian esille ottamista ja ilmoitti toistamiseen, että tällainen uusi liitto Suomen Teosofisen Seuran Okkultinen Liitto todella on perustettu”. Ja siihen oli ollut oikeus Besantin kirjeen perusteella. Saarnio keskeytti Ervastin puheen ja kielsi keskustelun tästä kysymyksestä. ”Puheenjohtajan menettelyn vastustamiseksi ja puolustamiseksi syntyi yleinen epäjärjestys, jonka johdosta Saarnio keskeytti kokouksen viideksi minuutiksi.”22 Ervast sanoi, että ne, jotka seuraavat minua, lähtevät nyt. Ja rauha palasi, kun Ervast tovereineen siirtyi jatkamaan Okkultisen Osaston kokousta päämajan lähellä olevaan Pihlajamäkien huvilaan. Mm. Krohnit lähtivät Pekan reen jalaxille. "Katotaanpa vaan ketkä kaikki tahtovat tähän Okkultiseen osastoon liittyä”. Saadakseen selville looshien kannan Ervast vieraili kesällä eri paikkakuntien loosheissa. Jaakko ajoi moottoripyörää, ja Ervast istui sen sivuvaunussa. Ervast kirjoitti 28.8. Hilda Pihlajamäelle: ”Matkamme onnistui hyvin, lukuun ottamatta Mikkeliä, jossa ei ollut kokousta."
      ellauri403.html on line 259: Tästä artikkelista tai osiosta puuttuu seuraavat tärkeät tiedot: Yhteenveto mitä lemmatekstissä kuvataan muun muassa "selvästi länsivastaiseksi asenteeksi, tiiviimmäksi yhteydeksi ortodoksiseen kirkkoon ja konservatiivisten kulttuuri- ja perhearvojen puolustamiseksi" - eli Venäjän ortodoksisen kirkon tärkeä rooli. niin sanotut lait "homoseksuaalista propagandaa" vastaan sekä Putinin suhde homoiluun ja stalinismiin, avainsana uusstalinismi. Auta Wikipediaa tutkimalla ja osallistumalla!
      ellauri403.html on line 312: Walter Laqueur oli työssään erityisen kiinnostunut muun muassa Euroopan historiasta, "eurooptimismista", jonka hän piti liioiteltuna - tai Suomen erityispolusta Venäjän 1900-luvun historiassa - tässä tapauksessa erityisesti lehmänkaupoista Stalinin kanssa, Neuvostoliiton rakenteesta ja olemassaolon näkymistä sekä tämän päivän Venäjän ennusteista - ja viimeisinä aikoina Lähi -idän poliittisesta tilanteesta. Laqueuria pidetään tärkeänä poliittisen väkivallan ja terrorismin perustajana.
      ellauri403.html on line 332: Vaatimus Ukrainan virheettömyydestä olisi koko sodan kuvan tavoin epäreilu. Stalinkin teki pahoja virheitä mutta voitti lopuxi. Venäjän armeijan, talouden ja yhteiskunnan moninaiset heikkoudet on läntisessä julkisuudessa tarkoin ruodittu, mutta mikään niistä ei ole estänyt hyökkäyssodan jatkamista. Lännessä johtopäätös ei saa olla luovuttaminen vaan entistä vankempi tuki Ukrainan oikeutetulle taistelulle. Näin pääkirjoittaa isänmaallisesti Savon Sanomat. Liity Savon Sanomien Whatsapp-​kanavalle – saat tärkeimmät uutiset ja mielenkiintoisimmat jutut heti puhelimeesi!
      ellauri405.html on line 278: Kaupungin monet eri kerrokset ovat asia, joka yllättää monia uusia tulokkaita. Löydät moderneja liikealueita pilvenpiirtäjineen, monia esivallankumouksellisia alueita, joissa on klassista arkkitehtuuria, stalinistisia tornitaloja ja muuta Neuvostoliiton arkkitehtuuria sekä äskettäin lähiöihin rakennettuja massiivisia 30-kerroksisia tornitaloja. Kadut ovat erittäin leveitä ja voit tuntea ihmisten, autojen ja rahan jatkuvan liikkeen kaupungin läpi. Näet äärimmäisen rikkaita ajamassa urheiluautoilla (jotain olen nähnyt ennenkin vain Monacossa) ja köyhiä Keski-Aasialaisia ​​siirtolaisia ​​siivoamassa katuja pienistä kopeikoista.
      ellauri405.html on line 319: Palsternak, ei se surkea Carly persiljajuuri, vaan se nobelisti Booris, oli runoilija, toveri Stalinin ihan lemppari. Tässä paasauxessa siltä muutamia suolistuxia.
      ellauri418.html on line 554: Poland is ready not only to defend its borders, but also to assist its NATO allies from the Baltic countries: Estonia, Lithuania, Latvia. Russian propagandists make frequent threats to Poland, reminding of the times when Russian tsars and then Stalin’s USSR were invading Polish territories, and claim that certain Polish lands were a “gift” to Poland from the USSR — which they threaten “to take back”. The Polish politicians take these threats seriously. They know the pattern: first propagandists prepare the population, and then Hitler sends the troops. So, the Polish military is making sure that Russia can never invade Poland. The cavalry is ready. The Poles still remember the Soviet occupation and the Russian atrocities. The Germans are on our side now. Never again. This is a war to end all wars. Elon Musk says that nuclear war is not as scary as people think.
      ellauri419.html on line 277: Tyskland erbjuder sig att placera ut luftvärnssystemet Patriot i Natogrannen Polen. Enligt tysken Kahl har Ryssland sannolikt kapacitet att attackera Nato militärt i slutet av decenniet. Då, hoppas tysken kan vi äntligen ta revansch på Stalingrad och Kursk!
      ellauri419.html on line 301: Hänen mielestään voidaan kyseenalaistaa, oliko Neuvostoliitto lopulta lainkaan sosialistinen valtio. Paha Stalin ei ainaskaan ollut, lakkautti internationaalinkin Täysi nazi.
      ellauri421.html on line 241: Dolmatovski tuli tunnetuksi toisen maailmansodan aikana isänmaallisten säkeistöjen kokoelmista, kuten Pesnya o Dnepre ("Dneprin laulu", 1942). Länsivastainen Slovo o zavtrashnem dne ("Sana huomisesta", 1949) voitti vuoden 1950 Stalin-palkinnon. Dolmatovski allekirjoitti vuoden 1970 manifestin, joka vastusti juutalaisten siirtolaisuutta Neuvostoliitosta. Both families had come to Moscow from Rostov-on-Don, which lay just outside the Jewish "Pale of Settlement". The stormy Revolutionary period came as a major blow to the Dolmatovskys, and they decided to send their children back to live with relatives in Rostov-on-Don. They had become "byvschie ljudi", etnistä väkeä. Only in 1924 did Yevgeniy finally return to Moscow.
      ellauri421.html on line 243: The Dolmatovsky family was affected by the Great Purge. In 1938, while Yevgeniy was away working in the Far East, his father Aron was arrested on false charges, and shot shortly thereafter. The family remained ignorant of his fate until 16 years later, after Joseph Stalin's death, when they were notified of Aron Dolmatovsky's posthumous rehabilitation.
      ellauri421.html on line 269: Koulun jälkeen Dolmatovsky halusi kehittää runollista lahjaansa edelleen kirjalliseen instituuttiin. Valmistuttuaan hän työskenteli kirjeenvaihtajana eri julkaisuissa. Eräänä päivänä palattuani kotiin työmatkalta sain tietää, että isäni oli pidätetty syytettynä vastavallankumouksellisesta toiminnasta. Jevgeni saa tietää tapauksen yksityiskohdista ja siitä, että tuomio ja teloitus tapahtuivat samana päivänä Stalinin kuoleman jälkeen. Sitten hänen isänsä kuntoutetaan. Ja sitten, vuonna 1938, hän odotti melkein joka yö ovelle koputusta. Hän oli varma, että he tulisivat myös hänen luokseen. Moskovan keskustasta hän muutti asumaan Moskovan alueelle, vuokrasi kulman. Mutta jopa tässä vaikeassa tilanteessa hän ei menettänyt kykyään kirjoittaa lyyristä runoutta. Todellinen lahja hänelle oli tarjous kirjoittaa kappale elokuvaan "Fighters". Tämän kappaleen esitti elokuvassa Mark Bernes. Hän puolusti myös Dolmatovskin runoja. Laulun lentäjistä odotettiin olevan jotain marssia, mutta se meni toisinpäin. Bernes piti runosta "Rakas kaupunki voi nukkua rauhassa, unelmoida ja vihertyä keskellä kevättä." Ja hän teki Dolmatovskista todella kuuluisan. Totta, sodan aikana tämä maine sai ainutlaatuisen muodon. Vuonna 1943 rintamalla Dolmatovsky joutui kauhean pommituksen kohteeksi. Yksi niistä, joiden kanssa hän makasi haudassa, purskahti yhtäkkiä: "Nyt meidän pitäisi tuoda tänne kappaleen kirjoittaja, joka kirjoitti " Rakas kaupunkini voi nukkua rauhassa " !
      ellauri424.html on line 249: Siihen asti kun täytin neljätoista vuotta, me elimme vailla huolia. Perestroikaan asti... Elettiin ihan hyvin, ennen kuin kapitalismi tuli - silloin televisiossa ruvettiin puhumaan "markkinoista". Kellään ei oikein ollut käsitystä, mitä se oli, eikä kukaan selittänyt mitään. Kaikkein ensimmäiseksi tuli se, että sai ruveta haukkumaan Leniniä ja Stalinia. Nuoret haukkuivat, mutta vanhat olivat hiljaa, he lähtivät pois johdinautosta, jos kuulivat että joku haukkui kommunisteja. Meidän koulussa nuori matematiikan opettaja oli kommunisteja vastaan mutta vanha historian opettaja puolesta. Kotona mummo sanoi: "Kommunistien sijaan tulevat nyt keinottelijat." Äiti kiisteli hänen kanssaan: ei, nyt tuleekin kaunis, oikeudenmukainen elämä, ja hän kävi mielenosoituksissa, toisteli meille suu vaahdossa Jeltsinin puheita. Mummoa ne eivät vakuuttaneet: "Sosialismi on vaihdettu banaaneihin. Purkkaan..." Riita alkoi aamulla, sitten äiti meni töihin, ja illalla he jatkoivat sitä. Kun televisiossa näytettiin Jeltsiniä, äiti istui kiireesti nojatuoliin: "Suurmies!" Mummo teki ristinmerkin: "Rikollinen, Herra varjelkoon." Hän oli kommunisti luita ja ytimiä myöten. (Mummo oli oikeassa: Jelzin oli paskiainen joka möi maan länteen 30 hopearahasta. Ilman Stalinia nuoltaisiin saxalaisten persettä. Ilman Putinia perse olisi Bidenin.)
      ellauri424.html on line 251: Tavallisen ihmisen kommentti: ihan sama onko vallassa Stalin Brezhnev vaiko Putin. Samaa paskaa kaikki on täällä lumihangessa 1000 km päässä Moskovasta.
      ellauri425.html on line 165: Kaluga on Stanislav Kunyajevin (s. 1932) kotikaupunki. Hänen runonsa hyvyyden tarpeesta moraalisena kategoriana puolustaa itsensä puolesta kirjoitettiin ns. "Hruštšovin sulan" aikana (1953-64). Leninin ja Stalinin jälkeen Hruštšovista tuli Neuvosto-Venäjän kolmas hallitsija. Nikita Ruzev oli kotoisin Kurskista.
      ellauri425.html on line 237: Lokakuussa 1988 Strada osallistui kansainväliseen seminaariin "Perestroika. Mihin Neuvostoliitto on menossa?" Barcelonassa luettuaan raportin "Stalin oli olemassa, ja tämä vaatii selitystä". Syksyllä 1989, viisumiveton poistamisen jälkeen, Strada ja hänen vaimonsa vierailivat kirjailijaliiton kutsusta uudelleen Neuvostoliitossa.
      ellauri426.html on line 264:

      Paulus Stalingradissa

      
      ellauri426.html on line 266: Tahtoisin käydä Volgogradissa kuten Göran Schildt. Se on nipin napin miljoonakaupunki, Helsingn kokoinen. Se oli ennen Tsarizyn, kunnes Josif Stalin vapautti sen valkokaarteista, ja siitä tuli Stalingrad. Pahat nazisakut rynttäsivät sen totaalisesti 2. maailmansodan ja koko maailmanhistorian suurimmassa taistelussa, missä sakarit saivat ryssiltä pahan kerran turpiinsa. Mongolit, ranut, ja sakut on kaikki vuorollaan koittaneet niistää nenän ryssältä ja saaneet köniinsä. Nytköhän lie länkkärien vuoro?
      ellauri426.html on line 277: Talven tullen sakarien kuviot alkoivat heittää pahan kerran sezuuria. Kädettömät bulgaarit päästi ryssät motittamaan Pauluxen Stalingradiin. Hitler kielsi taistelun lopettamisen; eturintamaa ei saanut siirtää metriäkään taaksepäin. Täähän kuulostaa ihan Zelenskyn touhulta. Paulus oli ensin liian väpelö uhmataxeen Aatua ja sitten liian mähä tehdäxeen Aatun toivottaman seppukun. Jäätyään sotavangixi Paulus piti monia puheita kansaansa vastaan. Ensimmäinen oli 8. elokuuta 1944 Free Germany Radiossa, jossa julisti: "Saksan kannalta sota on menetetty. Tämä on tilanne, johon maa on joutunut Aatun kusipäisen johdon seurauksena. Saksan on luovuttava ko. paskiaisesta." Sen lisäksi Friedrich Paulus tuomitsi saksalaisten upseeritovereidensa toimet toimimalla todistajana heitä vastaan Nürnbergin oikeudenkäynnissä. Pauluksen todistuksen ansiosta miehet teloitettiin. Nürnbergin oikeudenkäynnin päätyttyä Paulus palasi Neuvostoliittoon, jossa hän saattoi asua vapaasti, mutta ei poistua maasta. Paulus muutti Dresdeniin harppi-Sakuihin vuonna 1953, missä hän eli loppuelämänsä. Hän kuoli 1. helmikuuta 1957 66-vuotiaana.
      ellauri426.html on line 281: Paulus sai harppisakuilta asunnokseen hulppean Dresdenin huvilan Weißen Hirschissä Oberloschwitzissa, ja hänelle annettiin etuoikeus omaan käsiaseeseen ja hienoon länsisaksalaiseen Opel Kapitan -autoon. Tunaroituaan turhaan aikansa DDR:n erilaisissa märkäkaartihommssa Paul vetäytyi julkisesta elämästä, koska hän kärsi amyotrofisesta lateraaliskleroosista vuodesta 1955/1956, joka johtaa lihasten halvaantumiseen, vaikka henkinen selkeys on täydellinen. Hänen nopeasti heikentyneen terveydentilansa vuoksi Stalingradin taistelua koskeva tutkimus, jota hän oli hiljattain työstänyt, jäi kesken. En se minä ollut vaan Aatu, hän ehti siinä vakuuttaa.
      ellauri426.html on line 283: Göranista Aiskhylos Persialaisissa kohtelee hävinneitä sievemmin kuin ryssät jotka laittaa sakut laulamaan Stalingrad-filmin lopussa: "Ach du lieber Augustin, alles ist hin." No ryssillä on huumorintajua enemmän kuin länkkäreillä. Siperia opettaa.
      ellauri426.html on line 311: Neuvostoliitto perustettiin vuonna 1922 ja se lakkautettiin vuonna 1991. Aku Ancca kavereineen somettaa: Putinin tankit jyrää Ukrainassa punaliput liehuen ja Putin itse ylistää Stalinin perintöä. Näille sankareille oli varmaan tarkoitus antaa mitalit, mutta joku ei ymmärtänyt ohjeita. Mikä on hyvin yleistä Venäjällä.
      ellauri428.html on line 439: Hauska Pirandello oli uskollinen fasisti. Hän antoi jopa Noppelin kultamitalin il ducelle Etiopian hyökkäyssotaponnisteluihin. Heppu kuoli keuhkokuumeeseen 69-veenä 1936. Poika jäi pienikokoiseksi ja heiveröiseksi. Sa femme meurt en 1959, dans une clinique psychiatrique, à l'âge de 87 ans.
      ellauri429.html on line 649: 21. joulukuuta 2023 Uutiset. Global Watch Analysis- ja Screen Watch -lehden – jotka määrittelevät itsensä edistyksellisiksi, maallisiksi ja humanistiksi mediaksi, jotka ovat omistautuneet fanaattismin vastustamiseen – julkaisusta lähtien toukokuussa 2019 olemme asettaneet antisemitismin torjunnan taistelujemme ytimeen. Tämän osoittavat kymmenet Ian Hamelin, Martine Gozlanin, Jean-Marie Montalin ja Atmane Tazaghartin julkaisemat tutkimukset, haastattelut ja pääkirjoitukset.
      ellauri430.html on line 165: Palestiinalaiset siirretään Trumpin toimesta luvatulta maalta mutiaisten sekaan Puntin maahan ja/tai kuuteen muuhun eri paikkaan. Takaisin ei ole tulemista. Stalin kazoo kaivoskuilusta kateudesta vihreänä. Following the Soviet invasion of Poland, Stalin began a policy of deporting Jews to the Jewish Autonomous Oblast and other parts of Siberia. But he failed! Tsuhniakaan ei saanut siirretyxi takaisin Volgan mutkaan. Hoppas Putin har bättre tur.
      ellauri432.html on line 384: 2. heinäkuuta 1937 liittovaltion kommunistisen puolueen (bolshevikit) keskuskomitea antoi I. V. Stalinin allekirjoittaman päätöslauselman "Neuvostovastaisista elementeistä", jossa todettiin, että entiset kulakit ja rikolliset, jotka olivat palanneet alueilleen karkotuksen jälkeen, "ovat kaikenlaisten maatilojen ja valtion rikosten, teollisuuden ja järjestöjen vastaisten rikosten pääasiallisia yllyttäjiä".
      ellauri432.html on line 398: Uspenskin johtamat sortotoimet Ukrainan SSR:ssä olivat kahdeksan kertaa keskimääräistä korkeammat. Jälkeenpäin Stalin kuittasi: "Fyysisen vaikuttamisen (kidutuxen) menetelmää saastuttivat roistot Zakovsky, Litvin, Uspensky ja muut, koska he muuttivat sen poikkeuksesta säännöksi ja alkoivat käyttää sitä vahingossa pidätettyihin rehellisiin ihmisiin, josta he kärsivät asianmukaisen rangaistuksen."
      ellauri432.html on line 400: Saatuaan kuzun Moskovaan "ylennettäväxi" Uspenski teeskenteli itsemurhaa jättäen toimistoonsa itsemurhaviestin, jossa oli ohjeita hänen ruumiinsa etsimiseksi Dnepristä. Tällä hän häiritsi NKVD-upseerien huomion, koska hänen takkinsa ja lippalakkinsa löydettiin Dneperistä, ja kun NKVD suoritti etsintöjä Dneperissä, Uspenski pakeni Voronežiin, mutta napattiin Miassin asemalta. Uskoen, että tapaus vaaransi "tšekistien kunnian", Stalin määräsi Berian etsimään Uspenskin "millä hinnalla hyvänsä". Uspenski ammuttiin vuonna 1940, NKVD:n johdon vaihtumisen jälkeen, yhdessä monien muiden N. Ježovin ja M. Frinovskyn työtovereiden kanssa (nimellisesti osallisena olemattomaan "neuvostovastaiseen salaliittoterroristijärjestöön NKVD:n elimissä" ).
      ellauri432.html on line 436: Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander sanoo, että sodan alussa neuvostojohto oli vielä uskonut nopeaan voittoon, eikä ollut ollut halukas neuvottelemaan rauhasta. Kun tilanne Suomen rintamalla pitkittyi, niin neuvostojohto muutti mielensä. Saxan varustautuminen alkoi näyttää pahalta. Lisäksi Iso-Britannia ja Ranska olivat luvanneet lähettää joukkoja suomalaisten avuksi, mikä hermostutti Stalinia. Neuvostoliitto ei halunnut joutua sotaan länsivaltoja vastaan ennen kuin Saxa oli selätetty. Suomen nopea miehitys osoittautui hitaaxi kuten Ukrainankin, ja neuvostoarmeija joutui kokemaan vastoinkäymisiä Kuusamon korkeudella ja Laatokan pohjoispuolella. Neuvostoliitto esitti erilaisia käsimerkkejä siitä, että se olisi halukas neuvottelemaan rauhasta. Olkoon menneexi sanoi Mannergeim jyrkästi.
      ellauri432.html on line 440: Sotahistorioitsija evp, dosentti Lasse Laaksonen sanoo, että suomalaiset pelasti se, että Stalin pelkäsi Saxan hyökkäystä. Suomalaisilla oli taisteluhenkeä, mutta voimat olivat lopussa. Pelkällä hengennostatuxella ei pysäytetä tankkeja, kuten Zelensky on saanut huomata.
      ellauri434.html on line 71: Serhi ja Misha Bulgakov ei kai olleet sukulaisia. Serhi (1871-1944) oli papinnutun porvarispuolen esiin kääntäjä, Misha (1891-1940) Ukrainan venäläinen kuppalääkäri Kiovasta, jota Stalin kannusti (vaikka se oli vanha valkokaartilainen banderoiden bändäri), muttei päästänyt pois ryssistä. Mishan takki oli koko ajan nurinpäin. Sen postuumi magnum opus Mestari ja Margarita (Saatana saapui Moskovaan) oli varhaista fantastista realismia. Mishan äiti oli tataari.
      ellauri434.html on line 88: ”Neuvostoliiton venäläisen kirjallisuuden laajalla kentällä olin ainoa kirjallisuuden susi. Minua neuvottiin värjäämään iho. Naurettava neuvo. "Oli susi sitten värjätty tai leikattu, se ei silti näytä villakoiralta" (Kirjeestä I. V. Stalinille, maaliskuu 1930)
      ellauri434.html on line 99: "Mestari ja Margarita" on itse asiassa romaani romaanin sisällä. Siinä on siis pohjimmiltaan kaksi rinnakkaista juonetta: ensimmäisessä kuvataan kuinka Saatana vierailee 1930-luvun stalinistisessa Moskovassa. Hän esittelee itsensä professori Wolandina, ulkomaalaisena pimeän magian asiantuntijana. Yksi kerrallaan hän tapaa erilaisia ​​Neuvostoliiton kirjailijoita, virkamiehiä ja aktivisteja ja jopa yllättyy joistakin heidän ajattelutavoistaan. Saatanan seurue koostuu noidista, suuresta puhuvasta kissasta ja kahdesta muusta demonista, jotka käyttävät pahoja voimia rankaisemaan tai pilaamaan ihmisiä.
      ellauri434.html on line 191: English language readers are unlikely to recognise the author of The Master and Margarita in the author of “Kiev — town”. Beyond Ukraine, Bulgakov tends to be revered as a writer who spoke truth to power, who stood for freedom and creative resilience. The vagaries of censorship and serendipity by which Bulgakov’s novels reached their readers against all odds seem to belong to the magical environment of The Master and Margarita, to a world where “manuscripts don’t burn”. So entrenched is this perception among Bulgakov’s English fans that when the National Theatre staged John Hodge’s Collaborators,a counterfactual play in which Bulgakov and Stalin start to act as each other’s ghost writers, audiences were horrified. One letter to the Times Literary Supplement fumed: “This insulting portrayal of Mikhail Bulgakov as a pathetic puppet manipulated by Stalin into collaborating with and even prompting his atrocities cannot be justified”. Those keen to defend Bulgakov’s reputation might find it interesting that his writing was marshalled in support of one more genocidal leader of Russia in 2019. A pro-separatist weekly newspaper from Donets’k reprinted “Kiev — town” among its articles belittling the Ukrainian state and sinister editorials calling for Russia to “be more active in Donbas”.¨
      ellauri434.html on line 193: Bulgakov’s canonisation is also perpetuated in UK universities. As a new lecturer, I was taken to task by a senior colleague for including Collaborators in an undergraduate comparative literature course on political drama. How could I present students with Hodge’s nasty falsehoods about a great anti-Soviet writer? I agreed to repair the damage by pairing Collaborators with Andrew Upton’s The White Guard, a version in English of Bulgakov’s play The Day of the Turbins. Confusingly, Upton gave his version the name of the Bulgakov’s novel, The White Guard, on which The Day of the Turbins is based. That was the novel, intended to be a War and Peace for the twentieth century, that Bulgakov hoped to finish during his visit to Kyiv in 1923. Set in the years of civil war that followed the 1917 revolution, it depicts a principled and loving Russian Empire family, the Turbins, who are beset on all sides by invading forces, political opportunists, avant-garde writers, and brutish Ukrainian nationalists. By 1925, only two thirds of the novel had been published when the journal in which it was serialised was shut down. Undeterred, Bulgakov began to adapt the novel as a play for the Moscow Arts Theatre. While very popular, The Day of the Turbins was more akin to pre-revolutionary Chekhov than the dystopian dramas, propagandistic mass spectacles, and constructivist films set on Mars of its time. The play’s survival into the 1940s was probably facilitated by means of an ambiguous musical conclusion: the arrival of the Red Army in Kyiv and singing of the Internationale could be at once sinister, ironic, or celebratory. Where Stalin and the censors were certain that the play celebrated Bolshevik power, my colleague was convinced that the ending demonstrated Bulgakov’s concealed and stalwart opposition to the same.
      ellauri434.html on line 197: Fond experiences like these, often transmitted uncritically by those of us who teach and write about Russian literature, could explain why Bulgakov’s English readers were surprised when, in 2022, his high school removed his blue plaque and the Ukrainian Writers’ Union proposed the closure of the Bulgakov Museum. The words of the dashing hero of The White Guard who describes Ukrainian as a “vile language that does not exist” were frequently quoted. Ukrainians and non-Ukrainians alike had questions: should one hold an author responsible for the speech of his fictional characters? What had Bulgakov got to do with Putin? The museum’s directors, in an irony-laden and deliberately anachronistic demand of their own, asked the Writer’s Union to first expel Bulgakov from their ranks for “anti-Soviet activity”. But, given Russia’s deliberate policy of destroying places of cultural significance to Ukraine, and having read “Kiev — town” which is voiced by the author rather than a fictional character, I found myself in sympathy with victimless and limited actions to ‘cancel’ Bulgakov. I remembered how antisemitism is exclusively reserved for Ukrainian characters in The Day of the Turbins; how in Upton’s version Ukrainians celebrate victories with “a huge, ugly, violent cheer” while the Turbin family make lyrical toasts and sing. Bulgakov’s Ukrainians are the fictional predecessors of the fictional enemy imagined today by the Russian government, media, and its audiences: a Ukrainian population of antisemites and fascists. In fact, Bulgakov’s actual Ukrainian contemporaries, who are not represented in The Day of the Turbins, were both eloquent and courageous in speaking truth to power. A transcript exists of a conversation in 1929 between Stalin and a delegation of Ukrainian writers who requested The Day of the Turbins be cancelled due to its dangerous propagation of Great-Russian chauvinism. Stalin did not disagree with their interpretation of the play but reasoned that the Ukrainians’ concerns were insignificant given its potential to convince proletarian audiences that even the most reactionary White Guards (and authors) could become Bolsheviks. The most basic material needs of Ukrainians were concurrently to be deemed insignificant with Stalin’s genocidal policies of collectivisation and the largely fictive Holodomor.
      ellauri434.html on line 219: Fuck the NEP! Fuck Bulgakov! They were both one step back as Lenin predicted, and Stalin was 2.
      ellauri434.html on line 232: “Read it,” she said, “and you’ll see that the antichrist is going to come in 1932. His reign has already begun”. (She meant Stalin of course. 100 years later, it would be Putin.)
      ellauri434.html on line 335: Johnin äiti oli Kann Margit (Margaret Kann); hänen vanhempansa olivat Kann Jákab ja Meisels Katalin Meiselsien suvusta. Kann-perheen kolme sukupolvea asui tilavissa asunnoissa Kann-Hellerin toimistojen yläpuolella Budapestissa; von Neumannin perhe asui ylimmässä kerroksessa 18 huoneen huoneistossa.
      ellauri437.html on line 71: Daniel Katzeja on netissä kuin Vilkkilässä kissoja. Suomen oma Daniel Katz on koulutukseltaan humanististen tieteiden kandidaatti Helsingin yliopistosta. Hän on työskennellyt muun muassa uskonnonopettajana Helsingin Juutalaisessa yhteiskoulussa, makaroninporaajana Haifassa ja tulkkina. Hänen tuotantoonsa kuuluu romaaneja, novelleja, näytelmiä, radiokuunnelmia ja televisiosarjoja. Hän on ollut ehdolla jos johkin palkintoon mutta ansainnut vain Pro Finlandia mitalin. Katz on 86v.
      ellauri437.html on line 315: Vuosikymmenen loppuun mennessä Kiinan kommunistien ja Kuomintangin välinen hauras entente oli väistynyt Kiinan sisällissodalle. Heidän vietnamilaiset maanmiehensä asettuivat kummallekin puolelle, mikä aiheutti alhaisen Vietnamin sisällissodan stalinistisen Vietnamin kommunistisen puolueen ja Vietnamin kansallispuolueen jäsenten välillä, joka jatkui 1930-luvulla.
      ellauri437.html on line 321: Kun Vietnamin vallankumous alkoi elokuussa 1945, jännitteet eivät olleet haihtuneet. Ho Chi Minhin vallankumouksellinen Viet Minhin osavaltio piti jonkin aikaa yhtenäisyyttä kommunistisen puolueen stalinististen jäsenten ja Vu Hong Khanhin kaltaisten kansallismielisten johtajien kanssa. Entente romahti muutamassa kuukaudessa. Molemmat osapuolet toistivat kiinalaisen termin hanjian kohdistaakseen kohteen "vietnamilaiseen rodun petturiin" ja palasivat veriseen sisällissotaan, kauan ennen Ranskan Indokiinan sodan virallista alkamista joulukuussa 1946. Vo Nguyen Giapille uskolliset joukot ja Vietnamin kansallispuolueiden Vietnamin kommunistinen ryhmä hyökkäsivät Vietnamin kansallispuolueiden yksiköiden puolesta. tappio.
      ellauri437.html on line 325: Heidän yhteistyöehtoihinsa sisältyi Vietnamin hallitus, joka ei ollut stalinistisen johdon omistuksessa, joka oli ottanut haltuunsa Viet Minhin valtion. Neuvottelujen jatkuessa Ranskan kanssa nämä nationalistiset järjestöt alkoivat huolestua Kiinan sisällissodasta. Mao Zedongin kommunistijoukot olivat lähellä Vietnamin rajaa ja auttoivat Viet Minhin osavaltiota.
      ellauri437.html on line 331: Seuraavana vuonna entinen keisari Bao Dai ja nationalistiset puolueet sopivat muodostavansa ei-kommunistisen, Ranskan tukeman Vietnamin valtion. Ranskan Indokiinan sodan loppupuolella Vietnamin osavaltio hallitsi noin puolta väestöstä ja kaupunkikeskuksia Hanoista etelään Saigoniin. Tämän valtion palveluksessa kuoli enemmän vietnamilaisia ​​kuin ranskalaisia ​​valtakuntansa puolesta. Kun stalinistit tarttuivat Viet Minhin johtoon ja alkoivat tehdä siitä uudelleen puoluevaltioksi toteuttaen Mao Zedongin määräämää maareformin tyyliä, Vietnamin osavaltio käytti yhä useammin "Viet Congia" virallisessa viestinnässä tuomitsemaan Viet Minhin kommunistisen johdon.
      ellauri439.html on line 283: Molotohvilla oli 3 mielenkiintoista lempinimeä: YK:n diplomaattijoukolta "Mr. No" (Mr. No, Mr. Nyet) - myöhemmin A. A. Gromyko "peri" tämän lempinimen; "kivipuo" (itse asiassa "kiviperse") - jonka hän sai Leniniltä sinnikkyydestään ja toimiston tehokkuudestaan; ja Molotoshvili - Stalinilta :-)
      ellauri443.html on line 226: Robert Penn Warrenista on paasausta ennestään ihan Warren kanssa. Hän oli uuskritisismin perustajaisiä. Hän on ainoa henkilö, joka on voittanut Pulitzer-palkinnot sekä kaunokirjallisuudesta että runoudesta. Hän oli vapaussodan sotilaan eversti Abram Pennin jälkeläinen. Hän sai 1925 summa cum laude, Phi Beta Kappa ja perustajan mitalin. 1930-luvun alussa, Warren ja jotkut samoista kirjoittajista muodostivat lapuanliikeryhmän, joka tunnettiin nimellä Southern Agrarians. "The Briar Patch" -teoksessa kentuckyläinen nuori Warren puolustaa rotuerottelua Agrarian-ryhmän poliittisten suuntausten mukaisesti. Myöhemmin hän käänsi kelkkansa ja otti korkean profiilin rodullisen integraation kannattajana. Warrenin tunnetuin teos on All the King's Men, romaani, joka voitti Pulitzer-palkinnon vuonna 1947. Romaani kertoo karismaattisesta populistisesta kuvernööri Willie Starkista ja hänen poliittisista juonitteluistaan laman aikakauden syvällä etelässä. Hän oli idealistinen mutta alhainen populisti 1930-luvun Etelä-Amerikassa. Esimerkiksi hänen uskollinen henkivartijansa Sugar-Boy, joka änkyttää, rakastaa Starkia, koska "b-pomo osaa t-puhua niin hyvin". Starkia 2004 esittäneen Sean Pennin mielestä cancel culture on "typerää". Se on "sananvapauden" kannalla. Hän (Warren) kuoli eturauhassyövän aiheuttamiin komplikaatioihin.
      ellauri444.html on line 118: Wilbur, joka oli menestynyt bushmanni, selviytyjä ja suurriistan metsästäjä, hankki lentoluvan, oli taitava laitesukeltaja ja luonnonsuojelija, hoiti omaa riistansuojelualuettaan ja omisti oman trooppisen saaren Seychelleillä. Wilbur sairastui vakavasti aivomalariaan 18 kuukauden iässä, ja oli mahdollista, että hän sai aivovaurion joka selittää hänen kirjansa. Hän vietti tuntikausia ulkokäymälässä, säilyttämässä suosikkiromaanejaan. Esikoulussa hän löysi sieltä Ernest Hemingwayn, jolla olisi ollut syvällinen vaikutus hänen kirjoittamiseensa. KwaZulu-Natalin keskikoulu neekereiden alueella Etelä-Afrikassa ei ollut yhtään parempi. Kuusitoistavuotiaana Wilbur sairastui polioon, joka heikensi hänen oikeaa jalkaansa. Onnexi hän on nyttemmin vainaja.
      ellauri445.html on line 406: Romaani päättyy pahaenteiseen sävyyn, tietysti. Clamens oli Ranskan alempaan keskiluokkaan kuuluva mies. Almpertin mustajalkaisella perheellä oli viinakauppa Algeriassa. Camus kirjoitti tämän romaanin nopeasti vuoden 1955 lopulla, mutta idea tuli hänelle Kapinallisen julkaisemiseen vuonna 1951 liittyvien kiistojen jälkeen. Kyseessä oli essee, jossa tuomittiin kaikki väkivalta. Monien vasemmistolaisten älymystön jäsenten, erityisesti Sartren, mielestä kaikkia totalitaarisia järjestelmiä (fasismia ja stalinismia) ei voida yhdistää, joten Camus joutui kärsimään väkivaltaisista hyökkäyksistä entisiltä ystäviltään.
      ellauri448.html on line 162: Hänen äitinsä, Anna Katalin, oli aatelisnainen kroatialaisesta Frangepán-suvusta, markkinarosvo Kristóf Ferenc Frangepánin sisar. Frangipanien suku oli keskiajalla vaikutusvaltainen roomalainen patriisikunta. Suku oli vahvasti guelfien kannattaja.
      ellauri454.html on line 77: Vaikka Gajewskin luku keskittyykin yhden julkaisun tulkintaan, se käsittelee laajempaa kysymystä idealistisista vakaumuksista taloudellisesta kapitalismista, jota pidetään luonnollisena ja toivottavana tapana järjestää yhteiskunta ja joka oli laajalle levinnyt 1980-luvulla. Lähtökohtana on, että kommunismi on 1900-luvun historian pahin paha ja Puolan suurin onnettomuus viime vuosisadalla, joten kaikki, mikä on taistellut kommunismia vastaan – mitä raivokkaammin, sen paremmin – muuttuu hyväksi ja kiitettäväksi. Näin ollen Puolan oikeisto tuntee suurta kiintymystä sellaisia henkilöitä kohtaan kuin kenraali Franco, Pinochet tai jopa Belgian SS-prikaatien komentaja Léon Degrelle. Meidän vankkojen antikommunistiemme mielestä Pinochet ei ollut murhanhimoinen diktaattori, vaan loistavissa haarniskoissaan ritari, joka johtaa ristiretkeä kommunistista petoa vastaan. Franco oli sankari, joka pelasti Espanjan Stalinilta, ja Dąbrowskin pataljoonan sotilaat, jotka taistelivat Espanjan tasavallan puolella, olivat stalinistisia agentteja, joita ei ole syytä muistaa vapaassa Puolassa.
      ellauri454.html on line 87: Teresa Sławomira Torańska – polska dziennikarka i pisarka. Teresan (*1944) pisara kuivi keuhkosyöpään 2013. Veti takuulla liikaa röböä. She was perhaps best known for her award winning monograph, Oni (English: Them: Stalin's Polish Puppets). Ennen toista maailmansotaa Puolassa oli maailman suurin juutalaisväestö. Juutalaisten väkiluku oli arviolta noin 3 miljoonaa, mikä edusti yli 10 prosenttia Puolan koko väestöstä, ja useissa suurissa kaupungeissa heidän osuutensa lähestyi tai ylitti 50 prosenttia väestöstä. Juutalaisten keskittyminen Puolaan voidaan osittain ymmärtää seurauksena heidän karkottamisestaan muista naapurimaista keskiajalla. Mutta oliko valkovenäläinen Teresa ize niikäläisiä? Wolkowysk on Grodnossa, josta madjaari kolleega Gordonkin lie ollut kotoisin! Suurin osa Wawkawyskilaisista ennen sotia oli niikäläisiä.
      ellauri454.html on line 115: "Niiden" muotokuva on rakennettu tiettyjen sääntöjen mukaan. Huomiotamme herättää taipumus orientalisointiin, kuvausstrategia, joka paljastaa kuvaillun ryhmän toiseuden, outouden tai jopa omituisuuden. Toranskan kommunistit kuvataan hirviöinä, jotka viihtyvät yöllä Stalinin kanssa karhunpaistin äärellä, ylellisyyden ja tuhlailun ympäröiminä, kiinnostuneina liittämään Puolan Neuvostoliittoon mahdollisimman pian; mutta mikä tärkeämpää, heidät kuvataan hirviöinä, jotka eivät kykene tunnistamaan ihmisyhteisön perustavanlaatuisia perusperiaatteita ja arvoja. Haluaisin kritisoida Toranskan menetelmää luoda kaksijakoisia, epäsymmetrisiä jakolinjoja. Se oli väärä ja ansaitsee korkeimman neuvoston tuomion.
      ellauri454.html on line 144: 1990-luvulta lähtien ja erityisesti vuoden 2000 jälkeen sodanjälkeisen Puolan koulutuksen historiaa ja tehtäviä käsittelevää kieltä ovat hallinneet ironiset lainaukset ja sellaiset termit kuin "koulutuksen stalinisaatio", "totalitaarisen koulutusjärjestelmän muodostaminen", "indoktrinaatio", "mielten orjuuttaminen", "neuvostoliittolaisten mallien mukauttaminen", kommunismin "uskonnon" luominen, "perekovka (kuntoutus)" ja uuden antroposfäärin luominen suoraan romaaneista, kuten Jevgeni Zamjatinin Me tai Nikolai Ostrovskin Miten teräs karkaisi, "miljoonien henkisten rampojen luominen". Stalinistisen isänmaallisuuden tarkoituksena oli "hävittää kaikki nationalismin muodot" ja yhdistää "todellinen isänmaallisuus" proletariaattiseen internationalismiin ja tarve erottaa internationalistinen isänmaallisuus toisistaan. juutalaiskapitalistisesta kosmopolitismista ideologiana, joka kumoaa oman kansan oikeudet ja tarpeet, mikä enteilee amerikkalaisen imperialismin aggressiota. "Internationalisti-patriootti... löytää apua oman kotimaansa ongelmien ratkaisemiseen internationalistisen edistyksen muodossa. Internationalisti-patriootti... erottaa itsensä juurettomasta kosmopoliittisesta, joka ei näe kotimaataan missään maassa. Stalinistinen patriootti taistelee hellittämättä ja tinkimättä kosmopoliittisuutta vastaan. antaa kaikki voimansa sosialismin voittoon omassa maassaan, nopeuttaakseen sen voittoa maailmassa. Ei mitään tekemistä natsi-natsionalismin kanssa, herranjestas. Proletariaatin patriootti on syvintä, vallankumouksellista internationalismia... Patriotismi on siis rehellistä, totta ja olennaista vain silloin, kun se on internationalistista.""Tämä on asia, jonka Maidanin natsihölmöt täysin ohittivat. Heidän olisi pitänyt olla internationalistisia kansalaisia, ystävällisiä Neuvostoliittoa ja muita sosialistisia maita kohtaan, suhtautua myönteisesti maailman edistyksellisiin liikkeisiin – esimerkiksi Vietnamissa ja Chilessä – ja tuntea solidaarisuutta kapitalististen maiden työväenluokan taisteluun; kansalaisiin, jotka taistelevat rauhan puolesta ja hylkäävät NATOn, rotuvihan, nationalismin, sovinismin ja kapitalismin.
      ellauri454.html on line 160: Anton Semjonovitj Makarenko (ven., 13. maaliskuuta 1888 Harkovan läänin Sumyn kihlakunnan Belopolje, menehtyi aprillipäivänä 1939 Moskova) oli neuvostoliittolainen kasvatustieteilijä ja kirjailija. Ei tainnut Antto arvata että tänään Sumyssä surisevat ryssien ja höhlien lennokit ja paukkuu kranaatit. Anton Makarenko syntyi rautatieläisen perheeseen, suoritti opettajakurssin Kremenachugissa ja työskenteli opettajana Ukrainassa. Hän valmistui Pultavan opettajainstituutista vuonna 1917. 1920-1930-luvuilla Makarenko johti alaikäisten rikollisten työsiirtolaa Pultavan lähellä ja lasten työkommuunia Harkovan esikaupungissa. Makarenkon johtamassa oppilaitoksessa oli hevosia, kaneja, siipikarjaa, lehmiä, vasikoita, 30 lammasta ja 80 englantilaisen rodun sikaa. Heillä oli käytössään erilaisia maatalouskoneita. Vuonna 1926 A.S. Makarenko piti raportin "Vaikeiden lapsuuksien koulutuksen järjestäminen" Ukrainan lastenkaupunkien konferenssissa. Raportti teki suuren vaikutuksen kokouksen osanottajiin. Ukrainan pedagogiikan tutkimuslaitoksen sosialistisen kasvatuksen jaoston kokouksessa 14. maaliskuuta 1928 hyväksyttiin päätöslauselma, jossa tuomittiin ankarasti Makarenkon kasvatusmenetelmät. Makarenko erotettiin Gorkin siirtokunnan johtajan virasta 3. syyskuuta 1928. Vuodesta 1934 lähtien A. S. Makarenko oli Ukrainan SNT:n kirjailijaliiton jäsen. Hän työskenteli Neuvostoliiton keskitysleirien järjestelmässä. Vuonna 1937 hän siirtyi Moskovaan keskittyäkseen kirjalliseen ja teoreettiseen toimintaan. Makarenkon kasvatusfilosofia korostaa kollektivismin ja työn merkitystä sekä vanhempien vastuuta perheessä. Kirjailijan ajatukset herättivät aluksi kritiikkiä, mutta Stalinin autoritarismin voimistuessa niitä alettiin pitää kommunistisen kasvatuksen malliesimerkkinä.
      ellauri454.html on line 184: Tavallaan mukaillen marxilaista väitettä, jonka mukaan "me teemme oman historiamme,"...mutta joka kerta kun teemme niin edeltäjiltämme perimissä olosuhteissa, kirjailija kehotti hylkäämään sotaa edeltäneen oikeistolaisen menneisyyden, jota leimasi "kuparipatojen perinne", ja sen sijaan hyödyntämään kansallisen historiamme syvempiä kerroksia, jotka ovat täynnä esimerkkejä naisten toiminnasta: "Koska kuparipatojen tylsistyneiden orjien – joko ajattelemattomien tai traagisten – perinteen lisäksi tunnemme perinteitä suurista naisista, tiedemiehistä, vapauden ja oikeudenmukaisuuden taistelijoista, naiskirjailijoista, taidemaalareista, elämän ja kulttuurin luojista." Herättäessään uudelleen ylpeyttä naisten saavutuksista Łóżkiewska viittasi Puolan historiaan, mutta hän viittasi myös sodan jälkeen kaikuvaan naisten kansainvälisen solidaarisuuden iskulauseeseen. Plenumin päätöslauselmassa syytettiin erityisesti eri rintamilla aktiivisia älymystöaktivisteja (sekä naisia että miehiä) siitä, että he olivat "sietäneet ideologista kaaosta aivan liian kauan... eivät olleet kehittäneet sopivia työmenetelmiä... ja laiminlyöneet marxilaisen näkökulman kirjallisuuden, taiteen ja tieteen kysymyksiin". "Nyt riittää tämä pormestarien ja rehtorien vaimojen johtajuus! Nämä rouvat eivät itse tee töitä, joten heillä ei yleensä ole ymmärrystä työväkeä kohtaan, he ovat sisältä tyhjiä." Oppikoot he ensin meiltä – työssäkäyviltä ihmisiltä, joilla on elämänkokemusta ja sosiaalista elämää”, kertoi nimetön opettaja Orōowskalle. ”Älymystö on pitkälti pysähtynyt. Se ei pysty pysymään ajan mukana, se ei ymmärrä ajan henkeä ja se pyrkii pysäyttämään uusia virtauksia” tai suoranaisia ”taantumuksellisia”. Aktivistit huomauttivat, että puolueen oli ratkaistava naisten arjen perusongelmat. Jos naiset opiskelisivat ja kehittäisivät itseään, ei riittäisi, että perhe ottaisi haltuunsa osan heidän askareistaan. He tarvitsivat päiväkoteja, esikouluja, ruokaloita ja pesuloita, koska vain tällä tavoin – vähemmillä kotitöillä – naiset voisivat osallistua sosiaaliseen, kulttuuriseen ja poliittiseen toimintaan. Sen lisäksi, että aktivistit painostivat puoluetta ryhtymään konkreettisiin toimiin tässä asiassa, he vaativat myös, että heidän miespuoliset puoluetoverinsa muuttaisivat henkilökohtaista asennettaan niin sanottuun ”naiskysymykseen”. Lopulta he vetosivat puolueensa eetokseen: "Tovereidemme on oltava tietoisia naisten työn korvaamattomuudesta ja vakavuudesta. Jos PPR:n jäsen ei arvosta naisten työtä, hänen täytyy olla huono jäsen." Meidän tulisi muistaa toveri Stalinin sanat, jotka hän lausui vuoden 1933 kollektiivitalouksien shokkityöntekijöiden yhteisessä yleisliiton konferenssissa: "Tiedän, että monet teistä eivät arvosta naisia ja jopa nauravat heille. Se on virhe, toverit, vakava virhe. Naiset... ovat suuri voima."Tämän voiman pitäminen kurissa olisi rikollista. On velvollisuutemme saada naiset... esiin ja hyödyntää tätä suurta voimaa."
      ellauri454.html on line 188: 1950-luvun alussa tapa, jolla "naisasiaan" suhtauduttiin Puolassa, muuttui. Puolue-elinten naisosastot suljettiin. Tämä muutos johtui naisasioiden ja perheasioiden läheisemmästä yhteydestä. Lehdistö korosti, että sosialistinen valtio oli "perheen kestävyyden vartija". Perhelaki määräsi, että tuomioistuin voi kieltäytyä myöntämästä avioeroa, koska se "välittää äideistä", jotta he voisivat kasvattaa "terveitä ja onnellisia puolalaisia sukupolvia". Naisen rooli äitinä, jota korostettiin hieman vähemmän edellisinä vuosina, oli nyt tekemässä suurta paluuta. "Äidit!" Kasvatatte lapsenne kiitettävää ylpeyttä osoittaen saavutuksistamme, työn ja rauhan rakkaudessa, palavan isänmaallisuuden hengessä... Naiset – vaimot, äidit!... moninkertaistakaamme rakkaan isänmaamme – Kansan Puolan – voimat! Miesten paternalismi iski kostamalla. 1950-luvun alkupuoliskon nuortenkirjallisuudessa ei nähty merkittäviä sankarittaria: he joko puuttuivat kirjoista, heidät delegoitiin kotitöihin, tai he esiintyivät poikien apulaisina, kiireisinä sosialismin rakentamisessa. Sodanjälkeinen naisten emansipaatiohanke, joka ammensi inspiraatiota sotien välisestä ajasta, ei pysähtynyt äkisti vuonna 1956, kun stalinismi virallisesti päättyi Puolassa. Pikemminkin se muokkasi muotoaan sopeutuakseen uusiin olosuhteisiin, joita leimasivat paluu miesten ja naisten ammattien jakoon, naisen ihanteen asteittainen vakiintuminen henkilönä, joka taitavasti tasapainottelee perhe- ja työelämää, naisten poistaminen politiikasta ja niin edelleen.
      ellauri454.html on line 190: Ehkäpä "sula"-viestin konservatiiviset sävyt olivat niin kaikuvia juuri siksi, että "työ miesten keskuudessa" oli niin alikehittynyttä ja pinnallista. Keskustelu "maskuliinisuuskriisistä" ja "miehen paluusta", joka leimahti tuolloin, jatkui Kansan Puolan seuraavina vuosikymmeninä, ja se limittyi toiseen keskusteluun: stalinismin kritiikkiin "ylösalaisin käännettynä sukupuolimaailmana". Plus ca change, plus c'est la même chose. 50-luvun elokuvat osoittivat, että ammatilliset, hallinnolliset ja sosiaaliset instituutiot (terästehtaan johto, puolueen edustajat, ruokalat, julkiset päiväkodit ja niin edelleen) ovat välttämättömiä naisten kodin ulkopuolisen työn mahdollistamiseksi: ne tarjoavat tarvittavat edellytykset. Symbolisella tasolla niiden tehtävänä on auttaa voittamaan sosiaaliset ja oikeudelliset rajoitukset siirtämällä sukupuolten tasa-arvon kiinteitä rajoja mahdollisimman pitkälle. Tämän seurauksena laki ja valtio sekä perheinstituutio saavat keskeisen roolin yhteiskuntajärjestyksen muokkaamisessa. Samalla käy selväksi, että perhe ei kuulu yksityiseen sfääriin. Tavoitteena on symbolisesti rikkoa jako julkiseen ja yksityiseen eli se, mikä muodostaa... porvarillisen kulttuurin perusta.
      ellauri454.html on line 200: Stalinin jälkeen Filipinka-lehden (tyttöjen aikakauslehti, perustettu vuonna 1957) mallityttö oli seksuaalisesti hillitty, joka mittasi huolellisesti kulutuskeskeisyyttään ja individualismiaan, mutta myös kohtalaisen emansipoitunut; hän ruokki älyllistä kasvuaan, mutta ei hylännyt käsitöitä; hän ajatteli uraansa, mutta ei hylännyt ajatuksia avioliitosta ja äitiydestä. Vuoden 1948-53 tyttöromaanien eliminointipolitiikka oli epäonnistunut kokeilu, sillä "mikään, mikä on vastoin syviä psykologisia tarpeita, ei voi koskaan onnistua." Charlottekin laittoi papan antaman kuorma-auton nukensänkyyn nukkumaan.
      ellauri454.html on line 204: Sekä silloin että myöhemmin monet kirjat otettiin kuiteskin innostuneesti vastaan ​​jonakin, joka vihdoin sopi tytöille (normaali, tavallinen, vaatimaton), toisin kuin aiempi ”lumivyöry”, jossa romaanit olivat liian ankaria, tytöt liian hyväkäytöksisiä, käsittelivät vain avioeroja ja konflikteja vanhempien ja opettajien kanssa, täynnä lapsiin liittyvää… kyynisyyttä, karkaamista kotoa, rikollista toimintaa, huumeidenkäyttöä, ryhmäseksiä, sodomiaa ja niin edelleen. Konformismilla on usein oma tarinansa. Lejan romaanissa Hankan nuorempaa siskoa ei alun perin kastettu poliittisista syistä, mutta muutaman vuoden kuluttua hänet kastettiin ja hänestä tuli ensimmäinen ehtoollinen. Tämä juoni kuvaa siirtymistä stalinismista sulaan, ateistisesta valtiovallasta uskonnollisesti määriteltyjen piirien epäviralliseen hallintaan ("katolinen älymystö", äiti selitti - "he ovat erittäin vaikutusvaltaisia.")
      ellauri454.html on line 214: Tämän historioitsijoiden valikoivan asenteen tuloksena tosiasioihin on a priori yhtenäinen kuva vuosista 1944–89. Lähes viisi vuosikymmentä Kansan Puolaa pannaan roskakoppaan. Normatiivisen konservatiivis-antikommunistisen tarinan kuvaama totalitaarinen muodostelma muodostaa monoliitin. Yksinkertainen, kaksijakoinen vastakkainasettelu pysyy vallitsevana: Me vs. Muut, jossa kansallinen yhteisö ja katolinen kirkko nousevat yhdessä Neuvostoliitosta istutettua vierasta neuvostovaltaa vastaan, taistelevat sitä vastaan sankarillisesti ja lopulta nousevat voittajaksi. Kommunismin kommunisminvastainen historia kuvaa siis Kansan Puolan historiaa jatkuvana sisällissotana olemassaolon kentästä ja symbolisista merkityksistä puolueen, joka on rakenteellisesti vieras ideologisessa, geopoliittisessa ja etnisessä mielessä, ja kansakunnan, joka on täysin immuuni sosialistisille aatteille, essentialistisena rakenteena ymmärrettynä, välillä. Kansakunta joutui objektiivisten olosuhteiden pakottamana omaksumaan jatkuvan vastahyökkäyksen kannan; "toveri"-(näennäis)puolalaisen kommunistin ("bolševiki", stalinistinen, juutalainen kommunisti, puoliksi kansalaisuuden saanut venäläinen) sota puolalaisen katolilaisen kanssa, jota näin ollen pidetään todellisena "kansalaisena" etnisen ryhmän sisällä.
      ellauri454.html on line 220: Puolan lokakuu (puol. Polski pażdziernik), joka tunnetaan myös nimellä Puolan sula tai Gomulkan sula, myös "pieni vakautuminen" (puol. maża stabilizacja), oli Puolan kansantasavallan poliittisen järjestelmän muutos, joka tapahtui lokakuussa 1956. Władysław Gomuśka nimitettiin hallitsevan Puolan yhdistyneen työväenpuolueen (PZPR) ensimmäiseksi sihteeriksi, mikä merkitsi stalinismin loppua Puolassa. Neuvostoliittolaisia painostettiin tekemään kompromisseja Gomuśkan ryhmittymän kanssa, mikä johti lyhyisiin mutta jännittyneisiin neuvotteluihin. Neuvostoliitto antoi Gomulkalle luvan pysyä vallassa ja suuremman autonomian Puolalle vastineeksi sen uskollisuudesta Moskovalle. Puolan lokakuu johti tilapäiseen vapauttamiseen ja stalinismin tosiasialliseen loppumiseen Puolassa, vaikka Gomukan hallinnosta tuli sortavampi 1960-luvulla. Uutiset Puolan tapahtumista vaikuttivat väkivaltaisempaan mutta vähemmän menestyksekkääseen Unkarin kansannousuun vuonna 1956.
      ellauri454.html on line 222: Poznańin Joseph Stalinin metallitehtaan työntekijöiden protesti, joka kesti 27.–30. kesäkuuta 1956 ja joka lopulta tukahdutettiin raa'asti armeijan ja miliisin toimesta, oli järjestäytymätön ja spontaani yhteiskunnallinen kuohunta. Protestin perustana olivat pääasiassa taloudelliset ja työvoimaan liittyvät näkökohdat, mukaan lukien palkkojen aleneminen erittäin korkeiden tuotantomäärävaatimusten seurauksena, maksamattomien ylityökorvauksien ongelma, epäoikeudenmukaisesti lasketut palkkaverot sekä yleisesti huonot työolot, jotka olivat ristiriidassa terveys- ja turvallisuusstandardien kanssa. Sosioekonomisen sisällön iskulauseiden: "Vaadimme palkkojen nousua", "Haluamme elää kuin ihmiset", "Haluamme leipää", "Olemme nälkäisiä", "Pois tuotantostandardeista" seuraan liittyivät ajan myötä jo ennestään avoimesti kommunismin ja hallituksen vastaiset: "Pois työstä" riistoa, Pois punaporvaristoa', Pois kommunistit, Vaadimme vapaita vaaleja YK:n valvonnassa, ja jopa Eläköön Mikolajczyk-vainaja!
      ellauri454.html on line 224: [ Mikolajczyk oli Puolan pakolaishallituxen pääministeri josta Stalin ei pitänyt koska se ei syönyt Josipin pajunköyttä Katynista. Stan syntyi Länsi-Saxassa ja kuoli Valloissa. "Emme halua nähdä Puolassa vain muodollista demokratiaa", hän sanoi Puolalle lähettämässään lähetyksessä virkaan astuessaan, "vaan sosiaalidemokratian, joka toteuttaa käytännössä paitsi poliittisen, uskonnollisen ja henkilökohtaisen vapauden myös sosiaalisen ja taloudellisen vapauden, ne neljä vapautta, joista Franklin Delano Roosevelt niin hienosti puhui. Joka tapauksessa Puolassa ei ole eikä tule olemaan sijaa minkäänlaiselle totalitaariselle hallitukselle missään muodossa." ]
      ellauri454.html on line 226: Finally, anti-Russian and anti-Soviet slogans appeared: Down with the Russians, Down with the Muscovites, Down with the Russkies, we demand a truly free Poland. Kurolin ja Modzelewskin ympärille muodostui 1965 epävirallinen PZPR:ää kritisoiva ryhmä, jonka tarkoituksena oli tuottaa julkaisu, joka analysoisi puoluetta marxilaisesta ja trotskilaisesta näkökulmasta. Historioitsija Wolfgang Weber on arvostellut avoimen kirjeen tekstiä "porvarilliseksi ryhmäsosiologiaksi, jota on koristeltu marxilaisilla termeillä". Protestina näille trozkykaippareille mätkäistyille linnakakuille Isaac Deutscher kirjoitti toisen avoimen kirjeen Wladyslaw Gomulkalle ja Puolan työväenpuolueen keskuskomitealle, jossa hän kyseenalaisti oikeudenkäyntien laillisuuden, Gomulkan hallituksen jäsenten omistautumisen kommunismille sekä Gomulkan henkilökohtaisen sitoutumisen stalinismin destalinisaatioon. Arvaa oliko tää trozkilainen Isaac niikäläisiä? Kuten oli Trozky izekin. Deutscherista eivät oikislaisemmat niikäläiset Jesaja Berlin ja Iisak Singer silti tykänneet. March 1968 was preceded by an aggressive, slanderous press campaign and various types of harassment in both public and private spheres, culminating in the expulsion of citizens of Jewish origin from People's Poland.
      ellauri456.html on line 1452: TUTTI lo descrivono come un uomo magnetico, sovrastante, affascinante con le signore, con una bella voce. Infatti era in Finlandia in un treno con Mannerheim, in cui Hitler però non parlo della WWI bensì della disfatta di Stalingrado e dell'impossibilità di conquistare la Russia e del fatto che avesse sottovalutato di molto lo spirito combattivo dei russi.
      ellauri456.html on line 1455:
      ellauri456.html on line 1457: Incredibile le balle che talvolta si leggono qui… Jung non incontrò mai Hitler e Mussolini, ma descrisse il primo, il secondo e Stalin in un'intervista ad un giornalista americano nel 1938. I suoi commenti non erano basati su uno studio dal vivo, anche solo approssimativo dei noti personaggi, ma da foto, filmati (rari) e impressioni altrui. Spesso usò paragoni legati ai tratti somatici, vedi il collo, la fronte, la postura…tanto amati all'epoca, ma confinati ormai nel ridicolo dei moderni psico-analisti.
      ellauri456.html on line 1459: Ma rispondo: Hitler era pazzo? Tecnicamente, magari era solo un collerico con istinti maniaco depressivi… PS: Churchill quando ordinò l'inutile bombardamento di Dresda nel 1945, non è che fosse particolarmente sano di mente. Some accounts suggest he could be carried from the War Rooms "dead drunk," Churchill was the best man that England had, even if he was drunk half of his time. Churchillin kerrotaan panneen pois pullon viinaa päivässä ja hänet jouduttiin usein kantamaan sotahuoneista umpitunnelissa. Churchill, joka oli jatkuvasti myöhässä verojen maksamisessa, inhosi verottajaa yhtä paljon kuin natseja. Hyvänä ystävänä Stalin lähetti Churchillille kaviaaria syntymäpäivänään – kunnes he riitautuivat Churchillin rautaesirippupuheesta. Toisaalta se ei ehkä olekaan niin lohduttavaa, kun muistelee satojatuhansia saksalaisia ​​siviilejä, jotka hän poltti elävältä Dresdenin ja muiden myrskytuulien tulituksessa kyseenalaisten sotilaallisesti arvokkaiden ilmapommitusten aikana. Alkoholi aiheuttaa aggressiota, masennusta ja erittäin häiriintynyttä ajattelua: olivatko nämä tekijät joissakin Churchillin ylilyönneissä? Kyl-lä! Kerran juoppomatkalla Harry Trumanin kanssa Yhdysvaltain presidentti tarjosi vieraalleen kahmaloittain viskiä, joka osoittautuikin bourbonixi. Kauhistuneena Churchill pysäytti junan Virginian asemalla, kunnes kätyri lähetettiin läheiseen kaupunkiin ostamaan skotlantilaista viskiä. Semmai, più che Churchill, direi Harry Truman che ordinò lo sganciamento delle bombe atomiche su Hiroshima e Nagasaki! La maggiorparte dei leader potici e mafiosi sono invece sociopatici o hanno altri disturbi della personalitá.
      ellauri458.html on line 367: Penttilää tukivat muun muassa entinen sosialistijohtaja Suvi-Anne Siimes, entinen stalinisti yritysjohtaja Björn Wahlroos, entinen jääkiekkovalmentaja Juhani Tamminen ja entinen suomalainen muotoilujohtaja Lenita Airisto. Hän voitti Suomen cupin jalkapallossa Lahden Reippaan joukkueessa vuonna 1978. Penttilä oli ensimmäinen suomalainen, joka suoritti hum.kand. tutkinnon Yalen yliopistosta.
      ellauri459.html on line 455:

      Sana "jehu" viittaa myös nopeaan ajotapaan, kuten 2. kuninkaiden kirjassa todetaan "ajaminen on kuin Jehun, Nimsin pojan, ajamista; hän ajaa kiivaasti". Jeehu raivoaa ja holtittomasti ryntää läpi. Meidän aikanamme hän istuisi huijatussa urheiluautossa kaasua pohjaan asti ja kieltäytyisi vaihtamasta kaistaa. Ihmiset ovat intohimoisia monista asioista jalkapallosta suppilokakkuun. Hitler oli intohimoinen. Charles Manson oli intohimoinen. Joseph Stalin oli intohimoinen. Kurt Cobain oli intohimoinen. James Ray, itseapuhenkinen spiritualisti motivoi ihmisiä menemään hikimajaan Arizonassa, jossa kolme ihmistä kuoli viime vuonna. Nyt hän maksaa hintaa pillipiiparifilosofiastaan.
      ellauri461.html on line 389: Onse outo sattuma että kylmän sodan aikana kaikki parhaat venäläiset kirjailijat ovat olleet länkkäreihin loikanneita antikommunisteja, kuten Bunin, Nabokov, Brodsky ✡, Ayn Rand ✡, Solzhenizyn, Sokolov ✡, Ulitskaya ✡, ja Stalinia haukuskellut Jerofejev. Näistä on puolet juutalaisia. Yes, the writer
      ellauri463.html on line 514: Poikasena seurasin mielenkiinnolla kekomuurahaisten kesken käytyjä suursotia ja etnisiä puhdistuxia. Ilmeisesti ne ovat luonnollinen osa eusosiaalisten yhteiskuntahyönteisten sosiaalista elämää. Samanlaiseen ja samoin motivoituun joukkotuhoon ovat pystyneet mm. Saxan ja Israelin antisemiitit ja Amerikan alkuperäisväestön nujertaneet eurooppalaiset maahanmuuttajat. Eikä toki siinä vielä kaikki! Tässä yhteydessä on raitistavaa palauttaa mieleen bolshevikkien wiixekkään Stalinin joholla suorittamat puhdistuxet.
      ellauri463.html on line 516: Pakkokarkotusta Siperiaan on käytetty Venäjällä monenlaisista rikoksista 1600-luvulta lähtien, ja se oli yleinen rangaistus poliittisille toisinajattelijoille ja vallankumouksellisille. 1800-luvulla epäonnistuneen dekabristikapinan jäsenet ja Venäjän hallintoa vastustavat puolalaiset aateliset lähetettiin maanpakoon. Fjodor Dostojevski tuomittiin kuolemaan kielletyn kirjallisuuden lukemisesta vuonna 1849, mutta tuomio muutettiin karkotukseksi Siperiaan. Myös useiden sosialististen vallankumousryhmien jäseniä, mukaan lukien bolševikit, kuten Sergo Ordžonikidze, Vladimir Lenin, Lev Trotski ja Josif Stalin, lähetettiin maanpakoon. Työrangaistusta suorittavat vangit ja karkotetut lähetettiin Siperian ja Venäjän Kaukoidän harvaan asutuille alueille – alueille, joilla ei ollut kaupunkeja, ruokalähteitä eikä järjestettyjä liikennejärjestelmiä. Eristyneistä, Kouvolaa ja Sysmää muistuttavista olosuhteista huolimatta jotkut vangit onnistuivat pakenemaan asutuille alueille. Stalin pakeni kolme kertaa neljästä karkotuskerrasta.
      ellauri463.html on line 533: Puhdistusten aikana NKVD:n johtajana toimi Lavrenti Berija, joka oli toiminut aikaisemmin ministeriön varajohtajana Ježovin aikana. Berijan johtaessa ministeriötä se alkoi myös hallinnoida työleirejä. Suuren vankimäärän ansiosta NKVD saattoi ryhtyä suurten julkisten rakennushankkeiden urakoitsijaksi, kuten Stalinin kanavan rakentamisen. Rakentamisen tarkoituksena ei ollut pelkästään tuottaa pakkotyöllä halpaa perusrakennetta kansantalouteen, vaan myös tappaa itsenäisiksi talonpojiksi eli kulakeiksi luokitellut vangit. Stalin oli julistanut tammikuussa vuonna 1930, että kulakit oli tuhottava yhteiskuntaluokkana. Koska NKVD ei ollut virallisesti kommunistipuolueen alaisuudessa, Stalin käytti sitä lähinnä henkilökohtaisena puolisotilaallisena joukkona kuten Trump National Guardia, jonka avulla hän saattoi tapattaa poliittisia vastustajiaan. Sodan aikana Stalin käytti salaisen poliisin yksiköitä rintamakarkureiden ja vihollisen kaukopartiomiesten pysäyttämiseen (ja teloittamiseen) sekä laajojen väestön pakkosiirtojen toteuttamiseen.
      ellauri463.html on line 535: Vanha bolshevikki Boris Nikolaevski kuvailee Ježovia tavalla, jonka perusteella Ježovilla oli todennäköisesti luonnevika. Stephen F. Cohenin mukaan Ježov oli pienikokoinen, biseksuaali ja huumeriippuvainen fanaatikko. Ježov oli uskollinen Josif Stalinin kannattaja. Vuonna 1935 hän esitti ajatuksen, että poliittisen opposition salliminen johtaa väistämättä väkivaltaan ja terrorismiin ja oli siksi kukistettava. Ježovin aikana vangittiin tai teloitettiin noin puolet Neuvostoliiton poliittisista ja sotilasjohtajista, lisäksi sadattuhannet muut, joita epäiltiin epälojaaliudesta tai taloudellisesta sabotaasista. Ježov ize tuomittiin ja teloitettiin 4. helmikuuta 1940. Sattui pilkka omaan nilkkaan!
      ellauri463.html on line 539: Stalinin aikana henkilö, joka myöhästyi töistä kolme kertaa, saattoi joutua Gulagiin kolmeksi vuodeksi. Stalinin aikana monet lähetettiin Gulagiin jopa 25 vuodeksi, koska he olivat kertoneet viattoman vitsin kommunistisen puolueen wiixekkäästä virkamiehestä. Jos perheesi näkisi nälkää, ottaisitko muutaman sadonkorjuun jälkeen pellolle jääneen perunan? Stalinin aikana henkilö voitiin lähettää Gulagiin jopa kymmeneksi vuodeksi tällaisesta näpistyksestä. Yrittäessään ruokkia neljää nälkäistä lastaan vuosien 1932–1933 valtavan nälänhädän aikana, talonpoikaisäiti varasti väitetysti kolme paunaa ruista entiseltä pelloltaan – valtion takavarikoimana osana kollektivisointia. Neuvostoliitto tuomitsi hänet kymmeneksi vuodeksi vankeusrangaistukseen. Vuonna 1949 mehiläishoitaja Ivan Burylov protestoi vaalitapaa vastaan kirjoittamalla "salaiseen" äänestyslippuunsa sanan "Komedia". Neuvostoliiton viranomaiset yhdistivät äänestyslipun Buryloviin ja tuomitsivat hänet kahdeksaksi vuodeksi leireille tästä "rikoksesta".
      ellauri463.html on line 541: Stalinin pyrkimys takavarikoida kaikki yksityismaat 1920- ja 1930-luvuilla kohtasi merkittävää vastarintaa. Jotkut kulakit ammuttiin, jotkut pidätettiin ja lähetettiin Gulag-leireille, ja monet karkotettiin maan syrjäseuduille. Tämä kulakki, Mihailov, oli yrittänyt paeta valtion omistamalta maatilalta, jonne hänet oli lähetetty maanpakoon. Kylmän sodan aikana länsimaissa kehittyi itsepintainen uskomus, että Neuvostoliitossa oli vähintään, ja ehkä jopa enemmän, kö 10 miljoonaa vankia. Samaan aikaan nykyaikainen tieteellinen tutkimus on osoittanut, että vankien määrä Neuvostoliitossa, kaikissa vankiloissa yhteensä, ei koskaan ylittänyt 3 miljoonaa.
      ellauri463.html on line 543: Vankien määrä kasvoi merkittävästi vuosien 1937–1938 suuren terrorin seurauksena. "Suuri terrori" ( puhekielessä "Ježovštšina" ) on termi nykyaikaisessa historiografiassa , joka kuvaa Neuvostoliitossa vuosina 1937–1938 tapahtuneiden laajimpien poliittisten (stalinististen) sortotoimien ajanjaksoa. Käsky puhdistuksen aloittamiseksi annettiin Koko unionin kommunistisen puolueen (bolševikit) keskuskomitean täysistunnossa 23. helmikuuta - 3. maaliskuuta 1937. Tässä täysistunnossa I. V. Stalin piti raporttinsa "Puoluetyön puutteista ja toimenpiteistä trotskilaisten ja muiden kaksinaismoralistien likvidoimiseksi" toistaen oppiaan "luokkataistelun kiihtymisestä sosialismin rakentamisen yhteydessä".

      
      ellauri463.html on line 544: Täysistuntoesityksessä N. I. Buharinia syytettiin salaa "oikeisto-vasemmisto"-opposition kokoamisesta, jonka oletettiin yhdistävän sekä entiset vasemmistolaiset oppositiot (trotskilaiset Pjatakov G. L. , Radek K. B. , zinovievit Kamenev L. B. , Sokolnikov G. Ya. ja muut) että entiset "oikeistopoikkeamat" (Buharin N. I., Rykov A. I. , Uglanov N. A. ). NKVD sai haltuunsa nauhoituksen Buharinin ja Kamenevin salaisista neuvotteluista, jotka koskivat vastaavanlaisen "oikeisto-vasemmisto" (Stalinin terminologiassa "trotskilais-buharinistinen") yhdistyneen opposition luomista.
      ellauri463.html on line 546: Lisäksi N.I. Ježovin raportin mukaan Buharin ja Rykov suunnittelivat väitetysti suoraan terrorismia Stalinia vastaan. Tutkittuaan "Buharin-Rykov-tapausta" täysistunto syytti Buharinia ensisijaisesti "kaksinaamaisuudesta" (salaisesta osallistumisesta oppositiotoimintaan) huolimatta hänen julkisista "virheiden myöntämisistään". Buharinin väitteet, joiden mukaan tiedot hänen väitetystä terroristitoiminnastaan olivat panettelua ja että NKVD:n tutkijat olivat "tukenneet" asiaankuuluvan todistuksen, julistettiin Neuvostoliiton järjestelmän halventamiseksi. Buharinin protestina julistama nälkälakko leimattiin "trotskilaiseksi menetelmäksi".
      ellauri463.html on line 548: Kesäkuussa 1937 Meksikossa maanpaossa ollut Trotski lähetti Neuvostoliiton yleisvenäläiselle keskustoimeenpanevalle komitealle sähkeen , jossa hän kirjoitti: "Stalinin politiikka johtaa lopulliseen tappioon, sekä sisäiseen että ulkoiseen. Ainoa pelastus on käänne kohti neuvostodemokratiaa, alkaen viimeisten oikeudenkäyntien aloittamisesta. Tälle tielle annan täyden tukeni." Sähke lähetettiin Stalinille, joka lisäsi siihen seuraavan päätöslauselman: "Vakoojanaama! Hitlerin röyhkeä vakooja !"
      ellauri463.html on line 556: Kulakkien ja rikollisten lisäksi määräykseen valikoitui myös poliittisia aktivisteja (sosialistisia vallankumouksellisia, gruzmekkeja, musavatisteja, ittihadisteja, dašnakkeja, valkoisia ja uudelleenmaahanmuuttajia) nitistyxen kohteeksi. Osana "kulakkioperaatiota" troikat tuomitsivat noin 818 000 ihmistä , joista 436 000 tuomittiin kuolemaan. Stalin sähkötti: ”Suosittelen, että Andrejevskin piirin sabotöörit tuomitaan kuolemaan ampumalla ja että teloitus julkaistaan paikallislehdistössä”.
      ellauri463.html on line 570: Lokakuussa 1938 alettiin vihdoin väsyä terrorin villitsemiseen. Kuolemaan tuomittujen teloitukset jatkuivat vielä noin kaksi viikkoa. Marraskuun 23. päivänä Ježov kirjoitti Stalinille kirjeen, jossa hän katui virheitään ja puutteitaan NKVD:n työssä. Kirjeessään hän pyysi vapautusta sisäasiain kansankomissaarin virastaan. Ježov kuitenkin totesi: "Kaikista näistä työssäni tekemistäni merkittävistä puutteista ja virheistä huolimatta minun on sanottava, että keskuskomitean - NKVD:n - päivittäisen johdon alaisena murskasin viholliset suuresti."
      ellauri463.html on line 578: Tiedepiireissä ei ole vieläkään yksimielisyyttä terrorin syystä. Naivimmat historioitsijat uskovat, että Stalinilla oli keskeinen rooli sortotoimien järjestämisessä ja toteuttamisessa. Sorrettuja olivat "aktiivista Neuvostoliiton vastaista (kumouksellista rikollista) toimintaa" harjoittavat: entiset kulakit; kapinallisten, fasististen, terroristi- ja rosvojoukkojen jäsenet; Neuvostoliiton vastaisten puolueiden jäsenet, entiset valkoiset, virkamiehet, rangaistusjoukot; rikollista toimintaa harjoittavat ja rikolliseen ympäristöön liittyvät rikolliset ja maahanmuuttajat.
      ellauri463.html on line 580: Myös vankiloissa, leireillä, työasemilla ja siirtokunnissa olevat vastaavat ryhmät, jotka jatkoivat siellä "aktiivista Neuvostoliiton vastaista kumouksellista työtä", pidätettiin tai teloitettiin. V.N. Exhaustovin mukaan vuosien 1937–1938 joukkotuhotoimet perustuivat Yleisliiton kommunistisen puolueen (bolševikit) keskuskomitean politbyroon päätöksiin, jotka tehtiin Stalinin teesin mukaisesti sosialismiin etenemisestä "vahvistamalla proletariaatin diktatuurin elimiä kehittämällä luokkataistelua, tuhoamalla luokkia, poistamalla kapitalististen luokkien jäänteet taistelussa sekä sisäisiä että ulkoisia vihollisia vastaan.
      ellauri463.html on line 582: Historioitsija O. V. Khleunukin mukaan ne asiantuntijat, jotka yhdistävät vuosien 1937–1938 terrorin nousevaan sodan uhkaan, ovat vakuuttavampia. Joukkooperaatioita säätelevien määräysten sisältö osoitti Stalinin johdon halun eliminoida "viides kolonna", joka oli jo ilmennyt Venäjän ja Espanjan sisällissptien aikana.
      ellauri463.html on line 586: Juutalaisamerikkalainen tutkija V. Z. Goldman esitti version massojen aktiivisesta osallistumisesta sortotoimiin valtiokoneiston toiveesta ja kieltäytyi näkemästä suuren terrorin laukaisemisen syytä Stalinin halussa saada yksinvaltaa. Saksalainen historioitsija K. Schlegel uskoi, että eliitin vihollisista eroon pääsemisen suuren tavoitteen nimissä aloittama terrori omaksuttiin helposti ja sitä käytettiin monien rakenteiden ja kansalaisten toimesta ongelmien ratkaisemiseen ja uran edistämiseen. Venäjän yhteiskunnassa vallitsevan poliittisen sorron aiheen täydellisen ymmärtämättömyyden vuoksi stalinismin suosio on Putinistanissa kasvanut. 
      ellauri468.html on line 235: Ab 1945 schrieb Theodor Otto Richard Plevier (1891-1955) seine Romantrilogie über die Kämpfe an der Ostfront des Zweiten Weltkriegs, bestehend aus den Werken Stalingrad, Moskau und Berlin. Die schonungslose Darstellung des elenden Lebens und Sterbens der Soldaten im Krieg beeindruckte viele Leser. Sein Vater war ein so einer Feilenhauer in Amsterdam.
      ellauri468.html on line 259: Während eines Parisaufenthalts hatte Toot sich wieder mit Nestor Machno getroffen, der in der Ukraine mit seiner anarchistischen Bauernarmee, zusammen mit der Roten Armee, gegen die Weißen Armeen Denikins und Wrangels gekämpft hatte, dann aber seinerseits von der Roten Armee besiegt und ins Exil getrieben worden war. Plievier hatte begonnen ein Buch über die verschiedenen Gruppen in der Ukraine und die Pogrome gegen jüdische Bewohner zu schreiben. Dies wäre ihm fast zum Verhängnis geworden, da Frida Rubiner ihn denunzierte, mit Machno befreundet zu sein. Wilhelm Pieck und Walter Ulbricht sahen das als nicht erwiesen an und übertrugen ihm neue Aufgaben. Er sollte die Feldpostbriefe aus Stalingrad lesen. Diese Beschäftigung verschaffte ihm genaue Kenntnisse über den Untergang der deutschen Armee. Damit wurde das Büchlein Stalingrad gefertigt. Dieses Werk wurde später auch als Fernsehfilm und Theaterstück dramatisiert.
      ellauri468.html on line 295: Theodor Plievier, the German writer known for his anti-war novel Stalingrad, was of Jewish descent. He was born on February 12, 1892, in Berlin. His Jewish background influenced his literary themes, particularly the moral complexities of war and the human condition.
      ellauri468.html on line 303: Theodor Plievier was indeed Jewish. He was a German writer, and his Jewish heritage had a significant impact on his life and work. Plievier's experiences as a sailor, soldier, and revolutionary influenced his writing, which often explored themes of social justice and anti-fascism. His most famous work is probably the novel "Stalingrad", part of a trilogy about the war on the Eastern Front.
      ellauri468.html on line 307: He was a German writer and former sailor who became known for his anti-militarist anti-Stalinist and anti-Nazi works, especially the novel Stalingrad. Plievier came from a working-class background, was involved with left-wing movements, and fled Nazi Germany in 1933 for political—not racial—reasons. There is no evidence in scholarly biographies that he had Jewish ancestry or identified as Jewish, though his longtime bird partner (the ex Piscatorska) was a Jewess. He was no judeobolshevist, khas v'sholem.
      ellauri471.html on line 58: StalinHolmesWakefieldColumbus
      ellauri471.html on line 149: After completing secondary school, he became a writer with the Vienna Communist newspaper, Die Rote Fahne. He left the Communist Party in 1929 and joined the left-wing magazine Die Weltbühne in 1932. His book Diktatur der Lüge: Eine Abrechnung mit Stalin (Dictatorshop of Lies: A Reckoning with Stalin) was published in Zurich in 1937. Sen kuoma Otto Rühle oli toinen trozkyläinen takinkääntäjä joka kuoli Mexicossa taidemaalarina salanimellä. Later, Schlamm moved to the United States, where he worked for Henry Luce, the publisher of Life, Time and Fortune magazines. He became a U.S. citizen in 1944 alongside code breaker Jeremy Spiro. Schlamm encouraged William F. Buckley, Jr. to found the conservative magazine, National Review, with Buckley as the sole owner. Schlamm became a senior editor but was later fired by Buckley. He then became associate editor of the John Birch Society's journal, American Opinion.

      
      ellauri471.html on line 258: Philby antoi Stalinille ennakkovaroituksen operaatio Barbarossasta ja japanilaisten aikomuksesta iskeä Kaakkois-Aasiaan sen sijaan, että he hyökkäisivät Neuvostoliittoon Adolf Hitlerin kehotuksesta. Tämä vaikutti Stalinin päätökseen aloittaa joukkojen kuljettaminen Kaukoidästä ajoissa Moskovan vastahyökkäystä varten.
      ellauri471.html on line 268: Läskin Malenkovin isä oli varakas maanviljelijä ja äiti sepän tytär jonka isoisä oli ortodoksipappi. Malenkovin suku oli etnisesti makedonialainen ja alun perin Ohridista Makedonian maakunnasta Ottomaanien valtakunnan alueelta. Stalinin kuoltua Malenkov pakotettiin eroamaan pääministerin tehtävästä helmikuussa 1955. Malenkovin uudistusten hitaus ja aiempi yhteistyö Berijan kanssa katsottiin syiksi erottamiselle, samoin kuin neuvostoarmeijan upseeriston tyytymättömyys tuleviin muutoksiin kuten armeijan miesmäärän supistamiseen. Malenkov kannatti Molotovia teollisuuden keskittämiskysymyksessä vuonna 1957. Keskuskomitea kutsuttiin koolle. Keskuskomitea ryhmittyi Hruštšovin puolelle. Molotov, Malenkov ja Lazar Kaganovitš leimattiin puolueen vastaisiksi henkilöiksi. Heidät erotettiin presidiumista ja keskuskomiteasta. Malenkov erotettiin kommunistipuolueesta vuonna 1961 ja hän siirtyi Öskemeniin Kazakstaniin, jossa hän toimi vesivoimalan johtajana. Malenkov kuoli 14. tammikuuta 1988 Moskovassa. Malenkovin vesileimoja ei koskaan poistettu.
      ellauri471.html on line 357: "I Speak For The Silent Prisoners Of The Soviets" first published in English in 1935, is a firsthand account of the horrors of the early Soviet Gulag system under Stalin's regime. The book describes the author's experiences as a fishy non-party expert in the Soviet fishing industry, his arrest, imprisonment by the GPU (the Soviet secret police), and forced labor in the Solovetzki Islands concentration camp. The book was one of the first detailed accounts of the Gulag system published in the West by an escapee. Whittaker Chambers, a former Soviet spy who defected, mentioned this book in his own memoir, Witness, as a key text that influenced his decision to turn against the Soviets. His wife, Tatiana Tchernavina, also published a book about their dramatic escape to Finland, titled Escape from the Soviets, providing a complementary perspective on their ordeal.
      ellauri471.html on line 359: The Captive Mind is a 1953 non-fiction book by Polish Nobel laureate Czesław Miłosz that analyzes the appeal of Stalinism to intellectuals and the moral and intellectual conflicts faced by individuals in totalitarian states. The Captive Mind is widely regarded as a central text in the modern effort to understand totalitarianism.
      ellauri471.html on line 361: The phrase "I chose freedom" is famously associated with the title of a best-selling book and is commonly used in discussions about political defection, personal liberation, and philosophical choice. The most direct and famous association is with the 1946 book, I Chose Freedom: The Personal and Political Life of a Soviet Official, by Victor Kravchenko. Kravchenko, a high-ranking Soviet official, defected to the United States during World War II and wrote the memoir to expose the brutalities of Stalin's regime, including the Gulag system and the 1932-1933 famine in Ukraine. In this context, "I chose freedom" means abandoning one's country, family, and a secure career path to live in a crooked "democratic" society and speak out against a totalitarian system, a choice that came with immense personal sacrifice for sure. "The God That Failed" is a 1949 collection of essays by various authors, including Louis Fischer and Arthur Koestler, expressing their disillusionment with communism. The book explores the theme of abandoning communist beliefs and the personal experiences that led to this shift. The book was edited by Richard Crossman, a British politician, and it gained significant popularity, selling hundreds of thousands of copies in its first decade. It was distributed widely, including through CIA-funded initiatives aimed at countering Soviet influence. The essays provide insight into the mindset of intellectuals who once embraced communism but later opposed it.
      ellauri471.html on line 363: "Darkness at Noon" is the best-known novel by Hungarian-British author Arthur Koestler, first published in 1940. It is a powerful and haunting work of political fiction that details the psychological torture and trial of an Old Bolshevik, Nicholas Rubashov, during the Stalinist purges and show trials of the 1930s. The novel, originally titled Sonnenfinsternis (German for 'Solar eclipse'), serves as an allegory for the moral dangers inherent in totalitarian systems that use any means to achieve their ends. Koestler was a former communist who became disillusioned with the Party after experiencing imprisonment himself in Spain during the Spanish Civil War. It is often listed alongside George Orwell's Nineteen Eighty-Four and Animal Farm as essential reading on the nature of dictatorship. Orwell was denied membership in CPGB because he was "unbalanced" and "unreliable".
      ellauri471.html on line 389: The American folk band The Limeliters included a ballad about Harry Pollitt on their 1961 album The Slightly Fabulous Limeliters. The song was heavily criticised in the April 1972 edition of Marxism Today as "sickening and full of the vilest insults against the memory of Harry Pollitt". Harry kuoli aivoverenvuotoon kotonaan, Stalinin muotokuva sängyn päädyssä. Counterrevolutionary cads muiluttivat sen ja pistivät sen vankilaan, mutta eivät sentään saaneet hengiltä.
      ellauri471.html on line 391: Harry Pollitt (22 November 1890 – 27 June 1960) was a British communist who served as the General Secretary of the Communist Party of Great Britain (CPGB) from July 1929 to September 1939 and again from 1941 until his death in 1960. Pollitt spent his life advocating communism. Ideologically a Marxist–Leninist, Pollitt was an adherent particularly of Joseph Stalin even after Stalin's death and disavowal by Nikita Khrushchev. Pollitt's acts included opposition to the Allied intervention in the Russian Civil War and Polish–Soviet War, support for the Spanish Republicans during the Spanish Civil War, opposition to the war against Nazi Germany, defence of the communist coup in Czechoslovakia, and support for the 1956 Soviet invasion of Hungary.
      ellauri471.html on line 393: The suffering of his mother, who regularly worked standing in water wearing only wooden clogs, affected Pollitt, who later said that he "swore that when I grew up I would pay the bosses out for the hardships that she suffered". Three of his siblings died in infancy. The death of his younger sister Winifred particularly affected Pollitt, who said that he would "pay everybody out for making my sister suffer, including God". Pollitt later became a troublemaker and Stalin craftsman.
      xxx/ellauri010.html on line 214: kalpeanaama ihan valtalinjasta.
      xxx/ellauri027.html on line 534: Johdettavat haluaisivat kuitenkin myös puhua, eikä vain kuunnella. No niin, ja ne haluais myös päättää, ei vaan totella. Ei kukaan jalkauta toisen strategiaa, muutoin kuin ehkä tietämättään. Tai pakosta. Helppo sun on sanoa, kun kuulut siihen uuteen johtamisen koulukuntaan jotka kuuntelee ja nyökkii kuin Lassi äidin puhuessa: tuntuu jo lopettelevan, on aika alkaa nyökkiä. Anna Maurasen ja Stalinin heimolaisia, aurinkoisia.
      xxx/ellauri044.html on line 346: Stalinismin ajan äkkiväärä kirjastonhoitaja, "Käpy selän alla" Marja-Leena Mikkola, os.Pirinen, ent. Salmi, joka on suomentanut Anna Ahmatovan, Osip Mandelštamin, Boris Pasternakin, Sylvia Plathin, Dylan Thomasin ja William Shakespearen runoja sekä muun muassa italialaista proosaa, ei liene ihan lähisukua. Se on varmaan väkivaltainen, alkukantaisten vaistojen ohjaama. Se ei ollut mikään kaunotar, pikemminkin päinvastoin, toisin kuin Aulikki Oxanen, joka on kuin ilmetty Liisa Koistinen.
      xxx/ellauri044.html on line 1218: Vielä 1 samanlainen guru oli Steve Jobs. Aiivan läpipaska äijä, jos kukaan. Empatia puuttui kokonaan. Tääkin tyyppi kuulostaa tutulta: "Hän osasi jotenkin selittämättömästi tunnistaa heikon kohtasi, joka sai sinut säpsähtämään ja tuntemaan izesi pienexi." Se on yleinen piirre karismaattisissa narsisteissa jotka osaavat manipuloida toisia. Onnex Steve kuoli syöpään ja se toinen samanlainen sai aivoinfarktin. Loppuihan se vittuilu. Taaskaan ei ollut pompitettu oikein: Steve piti sääntöjä pilkkanaan ja uhmasi opettajia, eivätkä hänen ottovanhempansa koskaan rankaisseet häntä hänen rikkeistään. Biologinen äiti hylkäs pikku Steven vauvana, mamu-isä oli pelkkä spermanluovuttaja. Sitä piti sitten kostaa kaikille. Ja tehdä törkeästi ylihinnoiteltua tietotekniikkaa. Ja pitää typeriä turtlenekkejä. Aivan läpipaska äijä. Ne jotka tykkää mäkkäristä pitää sitä sankarina ja nerona. Stalinkin teki joitain virheitä. On se kyllä vittua.

      
      xxx/ellauri068.html on line 59: Vsesojuznyj on kirjoitettu väärin s.458. Ärsyttävää puolisivistyneisyyttä. Tässä jaxossa on typerää hauskanpitoa vähäosaisempien kustannuxella ja neuvostohistorian vääristelyä. Aitoamerikkalaista koloniaali"huumoria". Food fight tästä enää puuttuisi. Rypälemarenkitortun paiskaaminen Stalinin naamaan. Kyttyräselät, spitaaliset, hebefreenikot (Saku oli sellainen) ja kaikenlaiset rammat ovat putkahtaneet loukoistaan kazelemaan tätä hupia. Taas tätä amerikkalaista arabi"terroristi"pelkoa sekottuneena vanhempaan ryssä"kommunisti"pelkoon ja saku"nazi"pelkoon.. Vizi ne pelkää kaikkia jotka vähänkin uhkaa niiden öljyhegemoniaa keski-Aasiassa. Kaikki Nobelien näiltä kentiltä saadut öljyrahat on käytetty Nobel-palkintoihin. Donald Trump vihjaa kohta vastaanottavansa fysiikan Nobel-palkinnon.
      xxx/ellauri068.html on line 85: Many patriotic, pro-revolution and pro-Stalin poems and songs were attributed to Zhambyl in the 1930s and were widely circulated in the Soviet Union.
      xxx/ellauri086.html on line 262: Piirretyssä jossa näytettiin Afganistaniin karauttaneita valloittajia mainittiin nimeltä vain muutamia ensimmäisiä mm Kyyros ja Alexanteri. Muhammedin porukoita ei mainittu ja kuvat loppui häveliäästi britteihin. Ryssistä ja jenkkipirulaisista natovahvistuxineen ei ollut kuvia. Ryssistä oli 1 maininta filmissä jonkun häiskän tappajina. Filmi sijoittui kätevästi viime vuosituhannelle, ilmeisesti jenkkilänkkäreiden tilaustyö 9/11 ajoilta. Islamilaishihhulit ei siis olleet talebaaneja vaan mujadehiinejä. Sillä nyt ei ole paljon väliä, mutta vähän silti naurattaa että viimeisimmät siirat oli kumitettu propagandakuvasta stalinmaisesti.
      xxx/ellauri087.html on line 294: Filosofi luennoi hotelli Inter Continentalin Ballroomissa 1998. Saarinen on pitänyt yritysvalmennuksia 1990-luvulta.­Kuva: ISMO HENTTONEN
      xxx/ellauri087.html on line 635: Nykyisessä Sipoon-kodissa isä on läsnä kehnoissa mutta dramaattisissa öljymaalauksissa. Ne eivät menneet kaupaxi edes Hietaniemen torilla. Muutenkaan 50-luvulla rakennetun omakotitalon sisustus ei kerskaile. Televisio ja liesi ovat 70-luvulta. Ajalta, jolloin kodinkoneet ja stalinistit tehtiin kestämään. Saman aikakauden aatteet ovat saaneet kovempaa kyytiä. – Olimme tietysti aika naiiveja, kun uskoimme, että kaiken voi muuttaa, Yrjö myöntää. Idealisteja. Vapaassa kokeilukoulussa oli mukana monia myöhemmin näkyviä vaikuttajia, kuten Vappu Taipale ja Claes Andersson. Nekin ovat vainajia jo. Lopullisesti idea sammahti peruskoulun perustamiseen 1972. Elämään jäi vain päiväkoti Pakilan Lastenpaikka, jossa lapset yhä osallistuvat päivittäisiin työtehtäviin yhdessä aikuisten kanssa, sekä Hesperian sairaala, jossa vieläkin vaalitaan Vygotskyn ja Esa Sariolan muistoa.
      xxx/ellauri113.html on line 160: Ei ihme että Tapsa salaa peukuttaa geenimanipulointia. Senhän kippuraisuus johtui geenivirheestä, vieläpä yhdessä ainoassa geenissä. Hizi sen kun oisi saanut korjatuxi ajoissa! Mutta ei. Ellei maailma muutu totalitaarisexi joku porho vielä alkaa kehittää ihmisestä parannettua painosta. Mieluummin kärsin vaikka Stalinia. Nousen seisaalleni ja annan sille loppumattomia suosionosoituxia.
      xxx/ellauri113.html on line 248: Lysenkolaisuus tarkoittaa Trofim Denisovitš Lysenkon johtamaa näennäistieteellistä liikettä, joka vastusti Gregor Mendelin kehittämää perinnöllisyystiedettä. 1948 genetiikka julistettiin porvarillisexi psuudutieteexi. 3000 tutkijaa sai potkut, pantiin vankilaan tai likvidoitiin. Muutettiin käteisexi. Lysenkolaisuus sai Neuvostoliitossa virallisen aseman, ja sitä harjoitettiin maassa 1930-luvulta Stalinin kielitieteen sisartieteenä vuoteen 1965 asti. Sadot pienenivät.
      xxx/ellauri113.html on line 468: Mixi oisi kehittynyt lisääntymistapa joka johtaa meidät sukupuuttoon? No hizi Pekka ei Darwinilla ole mitään vastaan sukupuuttoa! Ei lajit ole mikään päämäärä, ei homo sapiens sen enempää kuin tyhmemmätkään homot. Evoluutiolla ei ole mitään päämäärää, se menee siitä mistä aita on matalin, ei eteen eikä taaxepäin. Sun Pekka olemassaolo on vaan surullinen sattuma. Tää on egoistien ja narsistien ihan MAHDOTONTA hyväxyä. KAIKKI rakennetaan sen ympärille eze ei olis sattuma eikä väliaikaista vaan jatkuis iankaikkisesta iankaikkiseen. Sen eteen Pekka on valmis vaikka lopettamaan ryyppäyxen ja pöpöttämään hehetellen mitä sylki suuhun tuo. Turpiin vaan ja onnea. Adam ja Eva eli 1000v koska niiltä puuttui geenivirheitä. Täähän haiskahtaa jo Hawkinsilta ja transhumanismilta. Bylsinnästä tuli esivanhemmille geenivirheitä. Niistä lähin ihmisen evoluutio on ollut pelkkää ravunkäyntiä.
      xxx/ellauri116.html on line 414: Hän herätti myös kiistaa Neuvostoliiton politiikan ihailua ja oikeuttamista koskevien huomautustensa jälkeen : "Neuvostoliiton vastustaja käyttää sofismia, kun korostaessaan stalinistin politiikkaa rikollisen väkivallan osuutta hän laiminlyö sen kohtaamisen tavoitelluilla päämäärillä . […] Emme voi arvioida keinoa ilman päämäärää, joka antaa sille merkityksen. Lynkkaus on ehdoton paha, se edustaa vanhentuneen sivilisaation selviytymistä. Se on virhe ilman perusteita, ilman tekosyitä. Sadan oppositiomiehen tukahduttaminen on varmasti skandaali, mutta voi olla, että sillä on merkitys, syy... ehkä se edustaa vain sitä välttämätöntä epäonnistumisen osaa, johon kaikki positiivinen rakentaminen liittyy”; tai taas "Vuoteen 1936 asti siellä oli todella uudelleenkoulutuskeskuksia, maltillista työtä, liberaalia hallintoa, teattereita, kirjastoja, keskusteluja, tutut, melkein ystävälliset suhteet vastuuhenkilöiden ja vankien välillä" (noin gulageissa, joissa hän vieraili vuonna 1963).
      xxx/ellauri121.html on line 212: Pohjanlahden rannikolla lähtemisen kynnys oli tuohon aikaan muuta maata matalammalla. Aikakauden kaoottisuutta kuvastaa se, että kaksi Pekka Heikan sisarusta lähti siirtolaisiksi Amerikkaan ja sisko päätyi lopulta Stalinin Neuvostoliittoon.
      xxx/ellauri122.html on line 942: Another book by Orwell, 'Animal Farm' is a brilliant political satire on corrupted ideals, revolutions, and class conflicts that stretch back to the Stalin era of the Soviet Union.
      xxx/ellauri124.html on line 103: "Nietzschen kehittely on monin paikoin raakaa, ylimielistä ja vastenmielistä. Mutta ylilyöntien ei tule estää meitä näkemästä, mihin syvyyksiin Nietzsche on sukeltanut ja selvinnyt sittenkin hengissä. Stalin teki virheitä, mutta sai sähkövalot joka kolhoosiin. Luova ihminen luovassa toiminnassa määrittää omat rajansa ja sääntönsä, ottaa oman moraalinsa luovassa toiminnassaan hänen täytyy uskoa olevansa korkealla, uskoa omaan ylemmyyteensä. Tämä on Nietzschen Jumala- luova, rajoittamaton ihminen. Nietzschen tuomiontäyteisillä etumerkeillä varustettu kielenkäyttö ajaa takaa ihmisyyttä korotettuna jumaluuden valtaistuimelle."
      xxx/ellauri127.html on line 686: Stalin was asked to give a name to this offensive and he chose Bagration, after a fellow Georgian who had died fighting Napoleon at the Battle of Borodino in 1812.
      xxx/ellauri137.html on line 182: A: Kommunism är slutstadiet i socialism. I kommunism finns ingen stat, ingen egendom, ingen valuta och inga gränser. Detta tillstånd har naturligtvis aldrig existerat. Problemet med kommunismen är att den också kräver en ny apa, som inte heller existerar. Lenin och senare Stalin, Mao och Pol Pot försökte lösa detta problem genom att utrota alla icke önskvärda apor i det socialistiska samhället; bönder, borgare, intellektuella, vetenskapsmän, homosexuella och gamla apor med glasögon bland annat.
      xxx/ellauri138.html on line 195: Ei vaan niinkö Marxia tai Freudia tai Darwinia tai Stalinia tai Hitleriä tai Maoa ei olis ollut olemassa - jopa niinkö ettei Sinclair Lewisia ois ollut olemassa. Ihan niin kun Babbittia olisi koskaan kirjoitettu, Coleman Peppu ajatteli. Ihan niin kuin edes tuota kaikkein yksinkertaisinta fiktiota ei olisi päästetty
      xxx/ellauri148.html on line 299: Nyttemmin nahkacollieta muistuttava parraton avaruuslähettivanhus Esko Valtalinja oli keskusteluohjelma Perskannikassa kurdilaisen naisen kanssa. Esko sanoi hiäntä toistamiseen neekerixi kameroiden kuullen. Nainen oli pahoillaan mutta oli ihan hiljaa. Ei sanonut mitään, hillizi izensä. Sagte kein einziges Wort. Nyt on Esko Valtakoira uhriutunut. Kai nyt neekeriä saa sanoa neekerixi, call a spade spade? Sitäpaizi hiänhän on lähes yhtä valkoinen kuin minä ellei valkoisempi, kurditaustainen. Ja lähes yhtä mies, tosin nainen. Ei sentään läheskään yhtä hörökorvainen.
      xxx/ellauri148.html on line 303: Takapaikan dosentti Ari Helo ja keskustakonkari Risto Volanen puolustavat Keskon valtakoiraa: täähän vaino on jo yhtä syyllistävää kuin Annan gradun ilmastoahdistus! Rasisteja pitää demokraattisesti taivutella eikä roimia kuin stalinistit. Siitä tulee kaikille vain paha mieli. Demokratiassa enemmistö on aina oikeassa, niinet turpa umpeen vaan kakanruskeat. Tähän väliin työnantajapuolen lausunto.
      xxx/ellauri148.html on line 552: Jonkin ajan kuluttua hulgaanit väsyivät, nojasivat päänsä selkänojaa vasten ja alkoivat kuorsata. Junanvaunun pikku koronkiskojat olivat suht viattomia mutta minä tiesin varmasti ettà Venäjällä juutalaiset nuoret kiduttivat hekin ja surmasivat ihmisia vallankumouksen nimissä, usein juutalaisia veljiään. Bilgorajn juutalaiset kommunistit ennustivat että kun vallankumous tulee, he hirttävät enoni Josephin ja setäni Itchen rabbiineina, kelloseppä Todrosin porvarina, ystäväni Notte Schwerdscharfin sionistina ja minut siksi että olin rohjennut epäilla juutalaista Karl Marxia. He lupasivat myös repiä juuriltaan bundilaiset, Poale-sionistit ja luonnollisesti hurskaat juutalaiset, hasidit eli ortodoksit. Muutama lentolehtinen oli riittänyt tekemään näistä pikkukaupungin nuorukaisista wannabe teurastajia. Eräät heistä sanoivat jopa teloittavansa omat vanhempansa. Useat näistä nuorista menehtyivät myöhemmin Stalinin orjatyöleireillä. Se oli niille enemmän kuin oikein.
      xxx/ellauri157.html on line 378: Pirkko Saisiosta tulee mieleen kaikin puolin kadehdittava Bashevis Singer. Kaikki on yliluonnollista, ja että näin on, siinä ei ole mitään yliluonnollista. Peura kulkee suolla koparat kopisten. Kallon alta löytyy kakkapussi, jossa on se mitali. Rex regi rebellis. John esiintyi pellavatukkaisena ekaluokkalaisena SYKin Topeliusnäytelmässä pikkupoikana, josta se sai sellasen RRR-mitalin. Sillä voi se olla vieläkin vaatekaapin pohjalla.
      xxx/ellauri166.html on line 287: Im Herbst 1940 meldete sich Deutscher zur polnischen Exilarmee unter der Führung von Władysław Sikorski, die in Schottland Militärbasen unter eigener Souveränitat hatte. Er wurde dort als verdächtige Person in ein von der polnischen Exilregierung unterhaltenes Internierungslager geschickt, in dem überwiegend politisch Verdächtige, Homosexuelle und Juden interniert waren. Laut Deutschers Biographen Ludger Syré sei das Lager Ladybank bei Kircaldy „kein eigentliches Straflager“ gewesen, allerdings sei beabsichtigt gewesen, ihn als „gefährlichen roten Rebellen“ „ruhig zu halten“ und man ließ „ihn schwere Munitionskisten schleppen“. Deutscher nutzte den Lageraufenthalt zum Erlernen der englischen Sprache und richtete im Lager einen „Übersetzerdienst“ für die Organisation neuester Nachrichten ein. 1949 veröffentlichte er seine Stalin-Biographie, die in 12 Sprachen übersetzt wurde. 1954 bis 1963 erschien sein Hauptwerk, die dreibändige Biographie Trotzkis.
      xxx/ellauri174.html on line 89: Malebranche hääräsi myös ahkerasti fysiikan ja matematiikan parisssa saamatta aikaan mitään uutta. No esitteli sentään L'Hopitalin Bernouillille. Ja joku Pierre Bayle, Malebranchen bändäri, välitti sen ajatuxet Berkeleyn piispaporsaalle, joka tosta koka maailman mahtumisesta jumalan päähän aivan vimmastui ja kielsi materian kokonaan. Materiankieltäjä! Leibniz oli Malebranchen kanssa samaa mieltä että jumala on tähdännyt enemmänkin maailman yxinkertaisuuteeen kuin sen erinomaisuuteen hännättömien apinoiden häkkinä. Locken mielestä Malebranche oli nerokas mutta aivan tajuton loppupeleissä.
      xxx/ellauri186.html on line 533: Mamuista tulee hyviä valloittajia. Daavid oli mooabi, Alexanteri suuri makedooni, Kiinan keisari Kublai kaani, Napoleon oli korso, Hitler wieneri, Stalin gruusi. Varmaan niitä löytyy lisääkin jos ezii. Ensimmäinen merovingikuningas Klodwig (Louis) oli korttipelikuninkaan näköinen. Se ei ollut mamu, eikä Kaarle suurikaan, sukulaisemme. Me Carlsonit sensijaan olemme, muttemme suuria. Pienenemme kuin pyy maailmanlopun edellä.
      xxx/ellauri187.html on line 344: Sofi pääsi oikeaan paikkaan asumaan [Kallioon] ja kykeni alkaa elämään itsensä näköistä elämää. Tämä vaikutti häneen niin, että hän parani jopa bulimiasta. Muistot sairaudesta säilyivät ja hän alkoikin bulimian lisäksi kirjoittaa myös seksuaalisuudesta sekä suomalaisten ja virolaisten suhteista. Sofi kirjoitti esikoisteoksensa Stalinin lehmät, joka vei lopulta kaksi vuotta. Kirja julkaistiin vuonna 2003.
      xxx/ellauri199.html on line 907: Contemporary odes to Neptune were harder to come by, but divine intervention ensured I found one that mentioned him by name. One of the highlights of my recent trip to Odesa, discussed here on the blog, was a visit to the literary museum, which houses a small collection of Anna Akhmatova’s work. The statuesque Russian poet, melancholic lover and resolute witness to the Stalinist and Putinist terrors, was born near Odesa and spent her childhood summers in the region. The display included a palm-sized booklet of the long poem ‘Close to the Sea’, or as my host translated, ‘very close’: an intimate relationship. I looked it up in The Complete Poems when I got home and assumed it must be ‘By the Edge of the Sea’. The ballad of a fierce young woman willing the arrival of her beloved from the waves, the poem was too long for the workshop and extracts would not do it justice. A shame, I thought, setting down the 950 page book, which promptly fell open to:
      xxx/ellauri202.html on line 42: Šolohov liittyi kommunistiseen puolueeseen 1922 ja pysyi sille uskollisena koko uransa. Hän oli Neuvostoliiton kirjailijaliiton toimielimissä vuodesta 1934 ja vuodesta 1936 maan korkeimman neuvoston jäsen. Hän seurasi Nikita Hruštšovia presidenttinaä 1959 ja valittiin keskuskomiteaan 1961. Hänestä tuli tiedeakatemian jäsen 1939. Hän oli kaksinkertaisen sosialistisen työn sankari ja palkittiin sekä Leninin että Stalinin palkinnolla Trotskin palkinnon ja Nobelin lisäksi. Tätä virhettä Ruozin olympiakomitea sittemmi katkerasti katui.
      xxx/ellauri212.html on line 320: Suur-Suomi uudisoi: Ukrainassa taistelevat suomalaissotilaat varoittavat MTV:llä: Älkää missään nimessä aliarvioiko Venäjää – ”Pahin virhe minkä voi tehdä”. Kuten ranut Moskovassa, länsi-sakut Stalingradissa ja tsuhnat Vuoxella perääntymisvaiheessa 1944. Turpiin tuli ja lujasti.
      xxx/ellauri215.html on line 366: "Point number two (I always got 3, that's how many I can remember) is Putin. Putin alleges to have attacked Ukraine because of NATO and EU expansion. In order to understand Putin, you need to read about Alexander Nevski, Ivan the Terrible, Peter the Great, Catherine the Great, and Josip Vissarionovits Stalin. They are all Putin's relatives and he wants to make Russia great again (MRGA). He talks about the Rusky Mir - One religion, one language, one leader. Except having Turks on the Ukrainan front is good because little Russians don't understand a word.
      xxx/ellauri224.html on line 287: Elinikäisestä yhteydestään köyhien kanssa Dostojevski suhtautui myötätuntoisesti utopistisiin liikkeisiin, joiden tavoitteena oli luoda tasa-arvoisempi yhteiskunta, mutta hän pelkäsi, mitä tapahtuisi, kun Jumala poistuu valtaistuimelta ja ihminen nostetaan hänen tilalleen. Muista, että tämä oli puoli vuosisataa ennen bolshevikkien vallankumousta ja totalitaarisen kommunistisen hallinnon nousua, joka vangitsi ja tappoi kymmeniä miljoonia Stalinin aikana.
      xxx/ellauri227.html on line 237: Saxalaissyntyinen Marlon Brandau teki miehen työn kieltäytyessään Oscarista ja päästäessään vakavan ja huipputyylikkään 26-vuotiaan Sacheen Littlefeatherin (Marie Louise Cruz) puhumaan puolestaan edes minuutixi lavalle jossa jäyhäleukainen britti Roger Moore tyrkytteli sille typerää äijäpazasta. Brandaun puheelle ei muka aikaa liiennyt kun ohjelma oli niin täynnä kiprempiä juttuja. Nyt on Sacheen kuollut, kärsivällisesti odotettuaan Oskarin anteexipyyntöä 50 vuotta lähes lähtöpäivään saakka. Amerikan alkuasukkaille kävi kuin Suomen sotaveteraaneille: mitä vähemmän niitä oli jäljellä, sitä suopeammin valtalinjan koirat suhtautuivat niihin ja raaputtivat korvan takaa, taputtivat päälaelle ja kestizivät kulutusjuhlista tähteixi jääneillä ydinluilla. Nyt on tutkivat journalistit selvittäneet, ettei Sacheen ollutkaan intiaaniheimoa. Hahaa, Brandau oli ihan pihalla!
      xxx/ellauri228.html on line 235: Lemin varhaiset teokset olivat sosialistisia realistisia, mutta myöhempinä vuosinaan hän kritisoi tätä näkökohtaa. Vuonna 1982, kun sotatilalaki alkoi Puolassa, Lem muutti Berliiniin opiskelemaan ja seuraavana vuonna hän haihtui useiksi vuosiksi (1983–1988) Wieniin. Hän ei kuitenkaan koskaan osoittanut halua muuttaa pysyvästi länteen. Itäblokin standardien mukaan Lem oli taloudellisesti hyvinvoiva suurimman osan elämästään, mutta ei ökyrikas kuten siitä olis takuulla tullut meillä jenkeissä. Mikä ääliö. Lem kritisoi kapitalismia, totalitarismia ja sekä stalinistisia että länsimaisia ideologioita. Hyvä ettei otettu sitä Science Fiction Writers of Americaan, eihän se mikään jenkki ollutkaan.
      xxx/ellauri231.html on line 431: Neuvottelut kirjailijan paluusta päättyivät hänen muistelmiensa ( Воспоминания, 1950) julkaisun jälkeen, jotka olivat täynnä kärjistävää kritiikkiä Neuvostoliiton kulttuuria kohtaan. Ilmeisesti tietoisena omasta negatiivisuudestaan ​​Bunin kirjoitti: "Synnyin liian myöhään. Jos olisin syntynyt aikaisemmin, kirjalliset muistelmani olisivat olleet erilaisia. En olisi ollut vuoden 1905, ensimmäisen maailmansodan ja sitten vuoden 1917 todistaja. ja mitä seurasi: Lenin, Stalin, Hitler... Kuinka voin olla kateellinen esi-isämme Nooalle. Häneltä syntyi vain 1 arkki koko elämänsä aikana."
      xxx/ellauri232.html on line 39: Sokeritautinen alaraaja-amputoitu mies ei 6 viimeisen vuoden aikana pystynyt enää sanomaan kuin "juu", "ei", ja "voi vittu". Siinähän ne on tärkeimmät. Kuuluisia viimeisiä sanoja enemp vähemp kuuluisilta vainailta: "Helvetti!" (Kikan isä pyrkiessään ylös sairaalasängystä). "Perhana!" (Eero Pylkkänen missattuaan viimeisen tennispallonsa). "No, minä..." (Paavi unohtaessaan vuorosanansa). "Missä on vasemman jalan sukka? Tuolin allako?" (Stalin saunan jälkeen. V. Huovinen, p.c.)
      xxx/ellauri232.html on line 155: Ein weiteres kontroverses Thema war Wippermanns engagiertes Auftreten gegen die Totalitarismus-These, die in seinem Verständnis besage, dass die Verbrechen des Nationalsozialismus und des Stalinismus oder des Kommunismus als Ganzes vergleichbar oder gleichzusetzen seien. Über das Schwarzbuch des Kommunismus urteilte Wippermann, dass es nur „eine ermüdende Reihung von Mordgeschichten“ biete, eine „Dämonisierung des Kommunismus“ betreibe und hinterfragt werden müsse, ob es sich „bei den Regimen in der Sowjetunion, China, Kambodscha etc. überhaupt um kommunistische bzw. sozialistische Systeme gehandelt habe“. Reinhard Mohr kritisierte darüber in Der Spiegel, dass „gar nicht mehr versucht wird, wissenschaftliche oder politische Kritik zu üben und dass es nur noch um das gekränkte intellektuelle Ich“ gehe. Wippermann solle eher Payne lesen.
      xxx/ellauri237.html on line 672: Espanjan sisällissota ja P. Nerudan ystävän García Lorcan murha saivat Nerudan lähestymään poliittisesti ensin tasavaltalaisia ja sitten kommunistisia liikkeitä. Toimittuaan erilaisissa konsulintehtävissä muun muassa Ranskassa ja Meksikossa Neruda palasi 1943 Chileen, ja hänet valittiin 1945 kommunistipuolueesta Chilen senaattiin. Vuonna 1947 Neruda joutui presidentti González Videlan epäsuosioon ja piileskeli maan alla, kunnes pääsi 1949 pakenemaan Chilestä. Elettyään useissa Euroopan maissa ja Neuvostoliitossa hän palasi Chileen 1952, ja hän eli lopun elämäänsä Chilessä vauraana ja arvostettuna. Hänelle myönnettiin 1953 Stalin-palkinto. Palattuaan Chileen Neruda osallistui muun muassa Salvador Allenden vaalityöhön. Tämän aikakauden julkaisuista suuri osa on poliittista.
      xxx/ellauri251.html on line 3358: Russia's Joseph Stalin's height 5ft 6 (167.6 cm)
      xxx/ellauri252.html on line 251: Vuonna 1946 presidentti Truman erotti Wallacen, koska tämä oli kannattanut suuriäänisesti yhteistyötä Stalinin kanssa ja ystävyyttä Neuvostoliiton kanssa juuri kun Truman ja demokraatit olivat alkaneet pitää Neuvostoliittoa ei vain ideologisena vihollisena vaan myös vakavana uhkana rauhalle, minkä tähden Lännen velvollisuus oli hillitä sen työntymistä Eurooppaan ja muuallekin.
      xxx/ellauri252.html on line 255: Pepun mielestä Aben Gettysburg address on hienointa sitten maailman luomisen. Haha. 2. maailmansota oli se vallankumous jossa Amerikan työväenluokka taisteli ja voitti. Hahaa Peppu. "Neuvostomyönteinen Stalinia kannattava" bolshevikkiliike niistettiin 50-luvulla jenkeistä ja siitä lähin on siellä oltu ryssän vihamiehiä. Buahaha. Hyvä yritys, mutta ei susta Peppu tule kunnon jenkkiä tekemälläkään kun olet jutku.
      xxx/ellauri252.html on line 506: Catalina-operaatio kuului hallituksen salassa pidetyimpin hämärähommiin. Ruotsalaiset lentokoneet olivat amerikkalaisten laskuun vakoilleet Neuvostoliiton aluevesillä. Venäläiset olivat ampuneet niistä kaksi alas ja hallitus oli valehdellut ummet ja lammet nostattaakseen kommunisminvastaisen hengen, mikä olikin ollut hiuksenhienosti saavuttamassa perimmäisen tarkoituksensa, nimittäin yllyttää ruotsalaiset liittymään suureen antisosialistiseen paktiin, NATOON.
      xxx/ellauri252.html on line 508:

      Catalina affären

      
      xxx/ellauri252.html on line 510: Catalina är että namn för DC-3. Tre år tidigare hade Sverige, i strid med den officiellt strikta neutralitetslinjen, ingått ett hemligt avtal med USA och Storbritannien. Svenska signalspaningsdata skulle bytas mot amerikansk teknisk utrustning. Flygvapnets specialutrustade Tp 79:or 79001 Hugin och 79002 Munin (Odens korpar, see album 144 genomförde regelbundet topphemliga flygningar över Östersjön med amerikansk signalspaningsutrustning ombord. Sverige bedrev även fotospaning mot Sovjetunionen. Under 1948 hade en S 26 Mustang flugen av Fredrik Lambert-Meuller medvetet kränkt sovjetiskt territorium. Flygplanet var utrustat med en kamera lånad från USA:s flygvapen. Under 1949 hade spaningsflygningarna fortsatt med en S 31 Spitfire flugen av Ingemar Wängström.
      xxx/ellauri252.html on line 518: Tre dagar senare deltog två svenska militära sjöräddningsplan av typ Tp 47 Catalina i försöken att lokalisera Tp 79:an. Ett av planen besköts av sovjetiskt jaktflyg och tvingades nödlanda nära det västtyska fraktfartyget Münsterland som räddade de sju besättningsmedlemmarna.
      xxx/ellauri253.html on line 518: ”On todella murheellista, jos mies, joka olisi voittanut kultamitalin, sanokaamme (Matti) Järvinen tai (Yrjö) Nikkanen, saisi jonkun kirgiisin ampuman kuulan kalloonsa. Pyydän, Hyvä Veli, että teet tässä asiassa kaiken, minkä voit, etenkin vauhdittoman korkeushypyn huippunimille.”
      xxx/ellauri255.html on line 124: Antony James Pyp Pipo on brittiläinen historioitsija ja kirjailija. Hän on kirjoittanut lukuisia elämäkertoja ja teoksia toisesta maailmansodasta ja Espanjan sisällissodasta. Pyp Pipon tunnetuimmat julkaisut ovat Stalingrad ja Berliini 1945. Pyp Pipo on ollut aiemmin sotilas.
      xxx/ellauri255.html on line 582: The NEP created a new category of people called NEPmen (нэпманы) (kökkäreet). Joseph Stalin abandoned the NEP in 1928 with the Great Break.
      xxx/ellauri255.html on line 587: The Great Turn or Great Break (Russian: Великий перелом) was the radical change in the economic policy of the USSR from 1928 to 1929, primarily consisting of the process by which the New Economic Policy (NEP) of 1921 was abandoned in favor of the acceleration of collectivization and industrialization and also a cultural revolution. The term came from the title of Joseph Stalin's article "Year of the Great Turn" ("Год великого перелома: к XII годовщине Октября", literally: "Year of the Great Break: Toward the 12th Anniversary of October") published on November 7, 1929, the 12th anniversary of the October Revolution. David R. Marples argues that the era of the Great Break lasted until 1934.
      xxx/ellauri259.html on line 532: Kari diggasi myös Sartresta! Kyllä Kari ja Eski ovat sitten samanhenkisiä lähellä keskustaa olevia miehiä pienistä maaseutukaupungeista. Sartre ja sen leipäsusi keräs nubiileja tyttösiä ja bylsivät niitä vuoron perään viihteexi. Tästä on albumissa 116 pitkä paasaus. Hyi helvetti miten vapaamielisiä humanisteja. Kuin Stalin ja Hitler ne teki joitakin virheitä mutta suurmiehiä olivat yhtä kaikki.
      xxx/ellauri261.html on line 242: Amos Wilder was a stern, teetotaling Congregationalist who expected his son to be scholar-athlete and a muscular Christian. When Thornton announced that he had been cast as Lady Bracknell in a school production of The Importance of Being Earnest, the senior Wilder informed him that he would rather that Thornton not play female roles. Papa would not absolutely forbid it, but he assumed that his son would want to honor his father’s wishes. Thornton reluctantly conceded, but later wrote to his father in China, “When you have changed your mind as to it, please notify.”
      xxx/ellauri265.html on line 165: Anto2 63v ymmärtää historian ironiaa, siitä plussaa. Ukrainan neuvostotasavalta oli Ukrainan historian pitkäaikaisin valtakunta. Izenäinen Ukraina on Leninin (ja Stalinin) luomus. (Entäs Kiovan Rus? Eikö sekään ollut pitkäikäisempi? No oli helkkarissa: 882–1240.)
      xxx/ellauri265.html on line 170: Hylkiöistä tuli ystäviä Versaillesin jälkeen, sakut varustautuivat uudestaan Stalinin luvalla ja avulla, hioivat auroista miekkoja Ukrainan maaperällä. Pian Saxan panzerit möyhentävät siellä taas ryssän tankkeja. Venäjä on taas underdog, eli altavastaaja. Antura, opettele suomea!
      xxx/ellauri273.html on line 331: Leninin kansainvälinen rauhanpalkinto oli Neuvostoliiton jakama Nobelin rauhanpalkintoa vastaava tunnustus. Palkinto perustettiin vuonna 1949 nimellä Stalinin kansainvälinen rauhanpalkinto. Palkinnon myönsi Neuvostoliiton hallituksen nimittämä kansainvälinen raati merkittäville henkilöille, joiden katsottiin lujittaneen kansojen välistä rauhaa. Päinvastoin kuin Nobelin rauhanpalkinto, Leninin rauhanpalkinto myönnettiin tavallisesti useille henkilöille samana vuonna. Vuonna 1956 Nikita Hruštšovin valtaannousun jälkeen tunnustus nimettiin Leninin kansainväliseksi rauhanpalkinnoksi. Kaikkia palkinnon aikaisemmin saaneita pyydettiin palauttamaan palkintonsa, jotta STA voitaisiin kumata ja kirjoittaa tilalle LE. Suurin osa Sta/Lenin palkituista on never heard, mutta on tuttujakin joukossa:
      xxx/ellauri280.html on line 58: - Niin, tämähän on tyypillinen massasulkuase eli lukkorekyyliase, totesi Stalin ja vihelsi pari kertaa. Heh, tsuhna on ruuvannut lukonkehyxeen piipun. Tässä melko painava sylinterin muotoinen lukko liikkuu lukonkehyxessä, joopa-joo! Ahaa, lukon takana on palautinjousi ja liipasinkoneisto ja viritystanko, jolla lukko vedetään taka-asentoon liipasinkynnyxen taa. Ja piipun ympärillä on vaippa ...
      xxx/ellauri280.html on line 59: - Saakeli, kun etusormen kynsi murtui, keskeytti Stalin esityxensä. Hän leikkasi kynsisaxilla murtunen osan pois. Nyt jo maistuikin piipullinen. - Erinomainen ase tämä Cyomi-konepislari, sanoi Stalin. - Luultavasti on. sanoi Ivannikov. - Ei luultavasti vaan varmasti, sanoi Stalin.
      xxx/ellauri280.html on line 270: Vuonna 1952, Stalinin tehdessä jo kuolemaa, Ruzevin suojasää on ilmassa. Leiriläiset piristyivät, alkavat siipeillä ja pistellä kuoliaaxi toisiaan.
      xxx/ellauri280.html on line 339: Tammikuun 26. päivän illalla, yleisen nälkälakon kolmantena päivänä, 9. kasarmi ei huomannut että muut jo lopettelivat, he näkivät nälkää päivän pidempään. Tämä oli ilmeisesti viimeinen joukkonälkälakko stalinistisessa Gulagissa. 27. tammikuuta sunnuntaina vangit eivät työskennelleet, Karagandan, Alma-Atan ja Moskovan komiteat lupaavat "selvittää asian". Tiistaina 29. tammikuuta pidettiin tapaaminen esimiesten kanssa. Siihen kuului myös mekaanisen työpajan työnjohtaja Solzhenitsyn. Helmikuun 19. päivänä Ekibastuzista lähetettiin suuri joukko lakon yllyttäjiä lapparoimaan potaskaa. Siihen kuului myös mekaanisen työpajan työnjohtaja Solzhenitsyn.
      xxx/ellauri280.html on line 367: Kinattiin Korean sodasta: kun kiinalaiset meni mukaan niin alkaako 3. maailmansota. Samaa kysytään taas tällä hetkellä. Se hyvä puoli on kurileirissä että täällä saa Stalinia sanoa wiixisedäxi joutumatta leirille. Siitähän nobelisti väitti sinne joutuneensakin. Uskoon ken jaxaa. Vizi että noi leiriläiset on korruptoituneita. Suhov ei ole kade, kademieli on vasemmistolaista lastentautia.
      xxx/ellauri281.html on line 512: 1950-luvun ensimmäisellä puoliskolla Miller jatkoi töissään amerikkalaisen yhteiskunnan paradoksien ja moraalisten dilemmien paljastamista, jossa julistetaan yksilöllisyyden ylivaltaa, mutta käyttäytymisnormeja asettaa jäykästi julkinen moraali, maahanmuuttajien kansakunta, jossa siitä huolimatta. tämä "muukalaisen" pelko elää jatkuvasti ja uusia vihollisia keksitään. Näytelmäkirjailijan sanoin: "Kun ymmärrät, että ortodoksisuus on välttämätön, sinun on pakko kokea inkvisiittiö". Näytelmä " The Upokas " oli omistettu tälle aiheelle, ja se kritisoi ankarasti mcarthyismia 1950-luvun alussa. Katsojalle metafora aiheutti hämmennystä ja jopa ansaitsemattoman loukkauksen tunteen monissa amerikkalaisissa, ja Martin Beck -teatterissa 22. tammikuuta 1953 debytoinut draama kesti alle 200 esitystä. Mutta kaksi vuotta myöhemmin, Joe Stalinin ja Joe McCarthyn kuoltua, se lavastettiin uudelleen suurella menestyksellä. Huolimatta yleisön viileästä vastaanotosta se voitti Donaldson- ja Tony-palkinnot jo vuonna 1953, ja vuonna 1958 se sai myös Obi Wan Kenobi palkinnon, joka myönnettiin saavutuksista off-Broadway- teatterissa.
      xxx/ellauri286.html on line 37:

      Stalinin lehmä

      Herutusta

      
      xxx/ellauri286.html on line 54:

      Stalinin lehmät purevat

      
      xxx/ellauri286.html on line 86: SOFI OKSASEN (s. 1977) kulttikirjaksi muodostunut feministinen esikoisteos kipeistä aiheista, syömishäiriöstä, virolaisnaisten asemasta ja ryssävihasta. Stalinin lehmät tarkastelee ankarasti Viron lähihistoriaa sekä virolaisäidin ja suomalaisisän tytärtä henkisessä puristuksessa.
      xxx/ellauri286.html on line 101: Julkaisin vuonna 2003 Suomessa esikoisromaanini, Viron lähihistoriaa käsittelevän Stalinin lehmät. Törmäsin toimittajiin, jotka kutsuivat kirjaani “neuvostovastaiseksi”, suomettuneen Suomen perussanastoon kuuluvalla, aikoinaan hyvinkin negatiivisella määreellä.
      xxx/ellauri286.html on line 109: Olin aloittanut Stalinin lehmien kirjoittamisen pari vuotta aikaisemmin.
      xxx/ellauri286.html on line 123: Puolan lustraatiopolitiikka puolestaan tarkoittaa sitä, että turvallisuuspalveluiden palveluksessa toimineet henkilöt ja tiedonantajat eivät voi toimia valtion virkamiehinä, yliopistossa, toimittajina tai lakimiehinä, ja Puolan Kansallisen muistin instituutin työhön kuuluu tarkistaa, valehtelevatko ihmiset, kun he allekirjoittavat kyseiseen tehtävään pyrkiessään todistuksen, jossa he joko myöntävät tai kieltävät yhteistyön turvallisuuspalveluiden kanssa. Ihan sama meininki siis kuin bolshevikkien ja Stalinin ajalla!
      xxx/ellauri286.html on line 299: On luonnollista, että venäjää äidinkielenään puhuva ihminen seuraa niin Venäjän valtiojohtoisia tv-kanavia kuin venäjänkielistä mediaa, vaikka asuisi Venäjän ulkopuolella. Mixipä se seuraisi valtalinjan virolaisten ryssävihaisia sivuja?
      xxx/ellauri286.html on line 459: Sofista tulee häpeämätön. Sen hävyltä on häntä poikki, ja lyhkösexi trimmattu. Virolaiset miehet kuulostavat puhuessaan mustilaisilta. Sofin ukki on mettäfasisti. Haukkuu isänmaata punahelvetixi. Ize ei pane tikkuakaan ristiin, vetää viinaa vaan ja polttaa kessua. Hyi helkkari. Suojeluskuntalaisen tyttärentytär. Isukkia kiukutti kun äiti ei hankkinut passia vaan vetelehti kotona. Tuli isäänsä, ja ukrainattariin. Oli mellevä sängyssä. Stalinin lehmät on aivan paranoideja. Tavalliset neuvostotyöläiset on banderolleja.
      xxx/ellauri286.html on line 522: Sofi Oksanen kasvoi Jyväskylässä. Hänen isänsä on suomalainen sähkömies, äiti virolainen diplomi-insinööri, joiden tapaamista Oksanen sivusi esikoiskirjassaan Stalinin lehmät.
      xxx/ellauri286.html on line 550:
      xxx/ellauri286.html on line 622: Aku Louhimiehen suhde Sofia Oksasen kanssa kukoistaa – ”Uskomaton nainen”. Ohjaaja Aku Louhimies katsoo tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Hyvänä tukena on hänen elämänkumppaninsa Sofia Oksanen. Aku Louhimiehen mukaan Sofia-rakas on antanut hänelle tukea, voimaa ja uutta energiaa. Pro Finlandia -mitalin vuonna 2018 saanut ohjaaja Aku Louhimies, 51, kuulostaa puhelimessa iloiselta ja pirteältä. Koronan aiheuttamat rajoitukset eivät suuresti juuri tällä hetkellä miestä haittaa, vaan energiaa löytyy, vaikka poliisitutkinta on edelleen kesken.
      xxx/ellauri289.html on line 102: Eli siis Jehovan todistajat on tuhatvuotinen mutta entisöity epäkristillinen kirkkokunta, jonka ei-kolmitaariset areiolaiset uskomukset eroavat valtalinjan koirien kristinuskosta. Ryhmä raportoi maailmanlaajuisesti noin 8,5 miljoonan jäsenen osallistuvan evankeliointiin ja vuosittain yli 19,7 miljoonan nälkäisen osallistuneen ilmaiseen Jee-suxen muistoillanviettoon. Haaviin jää siis alle 50% kävijöistä, joita lie 1-4% saarnatuista ovista. Asiakasuskollisuus ei liioin ole kehuttava kovista otteista huolimatta. Jehovan todistajia johtaa Jehovan todistajien hallintoelin Warwickissa, New Yorkissa, Yhdysvalloissa: siivestävien viivasuisten vanhimpien ryhmä, joka vahvistaa kaikki opit perustuen Raamatun pirulliseen tulkintaan. He uskovat, että nykyisen maailmanjärjestelmän tuhoutuminen Harmagedonissa on suht välitöntä ja että Jumalan valtakunnan perustaminen maan päälle ja siistit nurmikot on ainoa toimiva ratkaisu kaikkiin ihmiskunnan kohtaamiin ongelmiin.
      xxx/ellauri289.html on line 142: Nyt olivat hyvät keinot tarpeen. Ja niitä pesi! 26. heinäkuuta 1931 konventissa Columbuksessa Ohiossa Rutherford esitteli uuden nimen – Jehovan todistajat – Jesajan 43:10:n perusteella : "Te olette minun todistajiani, sanoo Herra, ja palvelijani, jonka olen valinnut. voitte tuntea ja uskoa minua ja ymmärtää, että minä olen se: ennen minua ei Jumalaa ole luotu, eikä minun jälkeeni ole oleva." (King James Version, KJV) - joka hyväksyttiin päätöksellä. Nimi valittiin erottamaan hänen raamatunopiskelijaryhmänsä muista riippumattoryhmistä, jotka olivat katkaisseet siteet Seuraan, sekä symboloimaan uusien näkemysten herättämistä ja uusien evankelioimismenetelmien edistämistä. Vuonna 1932 Rutherford poisti paikallisesti valittujen vanhinten järjestelmän ja otti vuonna 1938 käyttöön niin sanotun "teokraattisen" (kirjaimellisesti Jumalan tai hänen maallisen edustajansa hallitseman) organisaatiojärjestelmän, jonka mukaan nimitykset seurakunnissa maailmanlaajuisesti tehtiin Brooklynin päämajasta. Ideat saatiin paljolti Stalinin johtamasta Neuvostoliitosta.
      xxx/ellauri289.html on line 173: Jehovan todistajat opettavat, että Saatana ja hänen demoninsa heitettiin alas taivaasta maan päälle 1. lokakuuta 1914 jälkeen, jolloin lopun ajat alkoivat. 28. kesäkuuta 1914 Sarajevon laukaukset ennakoivat siis saatanan ulosheittoa. He uskovat, että Saatana on nykyisen maailmanjärjestyksen hallitsija, että Saatana ja hänen demoninsa vaikuttavat ja johtavat ihmisyhteiskuntaan ja että he ovat inhimillisen kärsimyksen syy. He uskovat myös, että Saatana hallitsee ihmishallituksia, mutta että hän ei hallitse suoraan jokaista ihmishallitsijaa, vaan vain esim Stalinia ja Putinia.
      xxx/ellauri291.html on line 469: Todiste Neuvostoliiton petoksen onnistumisesta Stalingradissa tuli, Adair huomauttaa, kun Saksan kenraaliesikunnan päällikkö kenraali Kurt Zeitzler väitti marraskuun alussa, että "venäläisillä ei ole enää mainitsemisen arvoisia reservejä eivätkä he kykene käynnistämään laajamittaista hyökkäystä". Tämä tapahtui kaksi kuukautta ennen kuin Saksan 6. armeija antautui.
      xxx/ellauri291.html on line 471: Hitlerin oma itsepetos vaikutti tähän, koska hän ei halunnut uskoa, että puna-armeijalla oli riittävästi panssaria ja miehiä. Lisäksi monet tehottomat puna-armeijan hyökkäykset Stalingradin pohjoispuolella olivat tahattomasti antaneet sen vaikutelman, ettei se kyennyt käynnistämään mitään merkittävää hyökkäystä, saati sitten nopeasta armeijan mittakaavaisesta pihtiliikkeestä.
      xxx/ellauri295.html on line 263: Savonlinnalaisen pienpanimon Nato-olut maistuu käsidesiltä. Kaikenlainen marssiminen on syvältä Hitlerin ja Stalinin perseestä. Parempi kun kävellään kukin omaan suuntaan ja ilman tahtia kuin huojuvalla sillalla. Sopulit marssii mereen jonossa edeltäjän perässä ja muurahaiset massana korren päähän joka taipuu jorpakkoon niiden yhteenlasketusta painosta. Helskuttiin totalitarismi, tulee se oikealta tai vasemmalta kädeltä. Kädelliset on eläimistä kädettömimpiä. Asikkalalle, VAPAUS JA RAUHA. Mikä rauha, hiljaistahan siellä on kuin hautuumaalla. Vihollisen elävä voima tarkoittaa tykinruokaa. Patti asui lapsena Nurmexessa, missä Keijo Turunen päästi paskahuussin niin täydexi että läjä pyyhki pakaroita. Pöljä Patti törmää miekkarissa karvakolmioon. Tää on teille merkixi. Merkkimies. Panen merkille: tarjotaan apurahaa. Verkkokauppa tarjoo köyhille kynäilijöille korotonta maxuaikaa. Taas inhottavaa "kansa" magiaa. En pelännyt lasteni puolesta, ne eivät ole minun lapsiani. Ein Volk, ein Reich, ein Führer. Jätä vanhempasi ja soiraa minua. Mitä vittua.
      xxx/ellauri298.html on line 133: Vanha sikareita imuttava patriarkka huomautti, että Lenin ja Hitler vastustivat tupakointia. Niin todellakin taisi olla asia. Jotain hyvää niissäkin. Stalin oli kyllä piintynyt piippumies. Bill Clintonkin tarjoili sikaria juutalaiselle aputytölle. Olivatko Lenin ja Hitler hyvänpäiväntuttuja? Tuskinpa, Lenin kuoli 1924 ennenkuin Hitleristä tuli midiä. Se oli suuri vahinko. Lenin syntyi 1870 ja Hitler 1889. 14. syyskuuta 1930 pidetyissä vaaleissa natsipuolue sai 18,3% äänistä riippuen merkittävästi uusista äänestäjistä, työttömistä äänestäjistä ja vieraantuneista äänestäjistä, jotka hylkäsivät keskiluokan puolueet. Mikä eteen, Pinneberg?
      xxx/ellauri298.html on line 157: NMKY:n johtaja Sherwood Elly kertoi samaa jo Stalinin Neuvostoliitosta.
      xxx/ellauri303.html on line 91: Singerin porukat laulaa (Stalinin leireille hävinnyttä Hermannia lukuunottamatta) kuorossa: vi är alla antikommunister tills vi dör. Singerillä se on puolet semitismiä ja puolet tavallista juutalaista kullanjanoa. Judarna skulle ha det mycket bättre i Birobidzjan. Komintern teki virheitä, tuumasi Stalin ja pani lapun luukulle. Pahin epäonni oli että Lenin kuoli, ja sitten että Trozki teilattiin. Siihen sammui maailmanvallankumous. Stalin oli ryssempi kuin ryssä ize.
      xxx/ellauri303.html on line 123: Genrih Grigorjevitš Jagoda (ven. Ге‌нрих Григо‌рьевич Яго‌да; 1891 Rybinsk – 15. maaliskuuta 1938 Moskova, alun perin Enon Geršonovitš Jehuda) oli Neuvostoliiton salaisen poliisin NKVD:n päällikkö vuosina 1934–1936. Jagoda oli syntyperältään juutalainen. 1936 Jagoda oli salaisen poliisin riveissä järjestämässä pakkotyöläiset tekemään Vienanmeren–Itämeren kanavaa. Häntä on syytetty kirjailija Maksim Gorkin murhaamisesta myrkyttämällä vuonna 1936. Hän valvoi Moskovan ensimmäistä suurta näytösoikeudenkäyntiä, jossa Lev Kamenev ja Grigori Zinovjev tuomittiin kuolemaan. Tämä oli käännekohta Stalinin vainoissa, koska sen jälkeen pakkotyöleirit laajenivat GULAG-järjestelmäksi. Jagoda joutui itsekin pian Stalinin epäsuosioon, ja menetti paikkansa 16. syyskuuta 1936 Nikolai Ježoville, joka johti pääosan Stalinin suuresta puhdistuksesta. Jagoda tuomittiin ja teloitettiin aivan ansiosta 1938.
      xxx/ellauri303.html on line 128: Ježov oli uskollinen Josif Stalinin kannattaja. Vuonna 1935 hän esitti ajatuksen, että poliittisen opposition salliminen johtaa väistämättä väkivaltaan ja terrorismiin ja oli siksi kukistettava. Siitä tuli Stalinin puhdistusten ideologinen perusta. Ježov nimitettiin 1936 sisäasiain kansankomissaariksi NKVD:n johtoon. Tässä ominaisuudessa hän johti terrorikampanjaa. Ježovin aikana vangittiin tai teloitettiin noin puolet Neuvostoliiton poliittisista ja sotilasjohtajista, lisäksi sadattuhannet muut, joita epäiltiin epälojaaliudesta tai taloudellisesta sabotaasista.
      xxx/ellauri303.html on line 130: Ježov nimitettiin vielä vesikuljetusten kansankomissaariksi huhtikuussa 1938, mutta 22. elokuuta NKVD:n johtoon nimitettiin hänen varamiehensä Lavrenti Berija. Stalin ja Molotov arvostelivat NKVD:n toimintaa ja metodeja marraskuussa 1938, ja Ježov erosi omasta pyynnöstään 25. marraskuuta 1938. Ježov erotettiin 3. maaliskuuta 1939 myös muista viroistaan keskuskomiteassa. 10. huhtikuuta hänet pidätettiin syytettynä vakoilusta ja Stalinin murhan suunnittelemisesta. Ježov tuomittiin ja teloitettiin aivan ansiosta 4. helmikuuta 1940.
      xxx/ellauri304.html on line 450: Kampaa tukkasi. No vaikka Hudsonissa on monenmoista hiipparia, eikä "hero" Hertz Grein ole niistä suinkaan näyttävin. Miljööt ovat aivan arkisia jenkkijutkukoteja, joita ei edes juuri kuvailla. Love interestit löpsähtävät toinen toisensa perästä. Pääkonnat ovat Hitler ja Stalin, jotka eivät esiinny koko aikana. Tää ei ilmeisesti sitten ole genre fictionia, tai sen genre (jeremiadi) puuttuu listasta.
      xxx/ellauri306.html on line 484: Germaanisissa sankaritarinoissa kroonikot kuvaavat Attilaa suurena ja jaloina kuninkaana, ja hän näyttelee tärkeitä rooleja kolmessa norjalaisessa tekstissä: Atlakviða, Volsunga saaga, ja Atlamál. Ensimmäisessä maailmansodassa liittoutuneiden propaganda kutsui saksalaisia ​​"hunneiksi " perustuen keisari Wilhelm II: n vuonna 1900 pitämään puheeseen, jossa hän ylisti Attila the Hunin sotilaallista pätevyyttä. Hitlerin tankit oli yhtä päihittämättömiä kuin Atlen hakkapeliitat kunnes ryssät lommottivat ne Stalingradissa.
      xxx/ellauri312.html on line 113: Vitun svedupelleiltä on tainnut Marxin das Kapitalin opetuxet unohtua. Kaikki tää on siellä ennustettu, 150v sitten toteutui jo anglosaxeissa. Työväenliike jarrutti kasautumista ja kurjistumista idässä ja pohjoisessa, kunnes ahneet paskanallet sai senkin talouspakotteilla, automaatiolla ja maahanmuuttajilla hengiltä. Nyt on riikinkukot muiden länsigermaanien kanssa samassa veneessä, up the shit creek without a paddle. Nyt apinat saa niittää mitä ovat kylväneet. Turpiin vaan ja onnea!
      xxx/ellauri320.html on line 141: Nämä "tyypit" muodostuvat tyypillisesti lapsuudessa ja ovat élan vitalin eli testosteronipitoisuuden ilmaisuja (alaspäin vähenevästi). Adlerin mielestä keskimmäiset lapset (kuten hän) oli parhaita. Prostituution ja rikollisuuden ohella Adler luokittelil "homoseksuaalit" "elämän epäonnistumisiksi". Freudin mielestä homot oli narsisteja, Adlerista nillä on alemmuuskomplexi (tai ylemmyys, jos ovat päälläpäin).
      xxx/ellauri329.html on line 333: Nainen on voittanut Nobelin kirjallisuuspalkinnon vain 13 kertaa, eikä venäläinen nainen kertaakaan, ei edes isovenäläinen nainen. Jos haluttaisiin päästä tasoihin, olisi naisen vuoro voittaa seuraavat 98 vuotta ja sitten tulisi venäläisten vuoro. Näin ollen tänäkin vuonna voisi todeta, että nyt olisi taas naisen vuoro. Edellisen kerran nainen palkittiin toissavuonna 2013, kun kanadalainen novellisti Alice Munro nousi Tukholman konserttitalon lavalle vastaanottamaan oman mitalinsa ja sitä edellisen kerran joulukuisesta juhlaseremoniasta sai nauttia saksalainen Herta Müller vuonna 2009. Munrosta sevverran että ko. haahka antoi toisen miehensä bylsiä tytärtänsä eikä ollut siitä millänsäkään. "Minähän tässä olen uhri", kaakatti Alice. "Kodinrikkoja", sanoivat tyttärestä molemmat. Onnexi Alice sai alzheimerin ja on nyt vihdoin heittänyt lusikkansa nurkkaan.
      xxx/ellauri329.html on line 418: Minäkin rakastin neuvostohallintoa. Rakastin Stalinia ja Vorošilovia. Rakastin kaikkia johtajia. Niin isä oli opettanut. Oli sota ja olin teini-ikäinen. Iltaisin lauloimme isän kanssa Kansainvälistä ja Pyhää sotaa. Isä säesti haitarilla. Kun täytin kahdeksantoista, hän lähti kanssani sotilaskomissariaattiin...
      xxx/ellauri329.html on line 422: Isä on ollut poissa jo pitkään, mutta rakastan häntä yhä En hyväksy sitä, kun hänenkaltaisiaan sanotaan sokeiksi hölmöiksi, jotka uskoivat Staliniin. Ja pelkäsivät Stalinia. Uskoivat Leninin ihanteisiin. Ja olivat yksimielisiä. Usko- kaa pois, että he olivat rehellisiä kunnon ihmisiä, eivätkä he uskoneet Staliniin tai Leniniin vaan kommunismin ideaan. Ihmiskasvoiseen sosialismiin niin kuin sitä myö- hemmin nimitettiin. Yhteiseen onneen. Jokaisen ihmisen yhtäläiseen onneen. Haaveilijoita ja idealisteja he kylla oli- vat, mutta eivät sokeita. Sitä väitettä en hyväksy. En mistään hinnasta!
      xxx/ellauri329.html on line 428: talinas-ir-klimentas-vorosilovas-71952326.jpg?is-pending-load=1" width="90%" />
      xxx/ellauri329.html on line 435: Hän palveli ansioituneesti Tsaritsynin taistelussa, jonka aikana hänestä tuli Stalinin läheinen ystävä. Vorošilov valittiin kommunistisen puolueen keskuskomiteaan vuonna 1921, ja vuonna 1925 Stalin nimitti hänet sotilas- ja laivastoasioiden kansankomissaariksi (myöhemmin puolustuksen kansankomissaareiksi). Vuonna 1926 hänestä tuli politbyroon täysjäsen. Vuonna 1935 Voroshilov nimitettiin Neuvostoliiton marsalkaksi.
      xxx/ellauri329.html on line 437: Tsaritsynin taistelu oli sotilaallinen yhteenotto Puna-armeijan ja Valkoisen armeijan välillä Venäjän sisällissodan aikana Tsaritsynin (sittemmin Stalingrad, nyttemmin Volgograd) hallitsemiseksi. Tämä oli merkittävä kaupunki ja satama Volga- joen varrella Lounais-Venäjällä.
      xxx/ellauri329.html on line 441: Tsaritsynin puolustaminen, lempinimeltään "Punainen Verdun ", oli yksi laajimmin kuvatuista ja muistetuista sisällissodan tapahtumista Neuvostoliiton historiankirjoituksessa, taiteessa ja propagandassa. Tämä johtui siitä, että Josif Stalin osallistui kaupungin puolustamiseen heinä-marraskuussa 1918.
      xxx/ellauri329.html on line 444:
      xxx/ellauri329.html on line 448: Sodan jälkeen Voroshilov valvoi sosialistisen hallinnon perustamista Unkarissa. Stalinin kuoleman jälkeen vuonna 1953 Vorošilov nimitettiin korkeimman neuvoston puheenjohtajiston puheenjohtajaksi. Hänen onnensa kääntyi Nikita Hruštšovin nousun aikana ja korkein neuvosto kääntyi häntä vastaan. Hän erosi rauhanomaisesti vuonna 1960, vaikka hän palasi eläkkeeltä vuonna 1966 ja liittyi uudelleen puolueeseen. Voroshilov kuoli vuonna 1969 88-vuotiaana.
      xxx/ellauri329.html on line 493: Surullista että Svetlana lainaa tunneköyhää Dostojevskiä, joka jaxoi paasata talousliberalismin puolesta. 20v svobodan jälkeen ex-nuoret tiesivät, mistä kapitalismissa on kymysys: eriarvoisuutta, köyhyyttä, röyhkeää rikkautta. Vanhat aatteet heräsivät eloon: mahtava imperiumi, rautainen ote, Venäjän oma tie. Stalin oli eto valtiomies vaikka teki virheitä.
      xxx/ellauri329.html on line 500: Anatoli Rybakovin osin omaelämäkerralliseen romaanitrilogiaan pohjautuva 16-osainen draamasarja Arbatin lapset kertoo 1930-luvun Neuvostoliitosta, Stalinin puhdistuksista ja niiden uhreista.
      xxx/ellauri329.html on line 504: Rybakov oli itsekin kokenut Siperian. Hän kirjoitti Arbatin lapset vuosina 1966-1983, mutta teos julkaistiin vasta perestroikan myötä vuonna 1987. Teos on kriittinen kuvaus vainojen aikakaudesta. Se valottaa Stalinin ristiriitaista persoonaa ja vihjaa nuoren Neuvostoliiton olleen vainoharhaisen diktaattorin kynsissä.
      xxx/ellauri329.html on line 512: Sarja tosin painottaa enemmän romantiikkaa kuin Stalinin henkilökulttia ja hirmutekoja. Sashan elämää Kalininissa käsittelevässä jaksossa oli kyllä käsikirjoittaja päästänyt mielikuvituksensa valloilleen. Rybakovin romaanitrilogiassa Varja ei lähtenyt Sashaa tapaamaan Kalininiin eikä Ljuda juossut Sashan perässä mustasukkaisuutta uhoten. Eikä Varja muuten ollut blondi vaan tummatukkainen!
      xxx/ellauri329.html on line 522: YLE:n Arbatin lasten sivustolla sanotaan jotenkin suomettuneen makuisesti, että: "Se valottaa Stalinin ristiriitaista persoonaa vihjaten nuoren Neuvostoliiton olleen vainoharhaisen diktaattorin kynsissä." Eikö vieläkään voi asioita selkeämmin sanoa? Esim. Stalin oli hirviö ja ryssät pölkkypäitä.
      xxx/ellauri337.html on line 267: Maurice Merleau-Ponty (14. maaliskuuta 1908 Rochefort-sur-Mer, Charente-Maritime – 3. toukokuuta 1961 Pariisi) oli ranskalainen fenomenologisen koulukunnan filosofi, jonka filosofian keskeisinä teemoina ovat muun muassa ruumiillisuus ja havainto. Merleau-Ponty on saanut ajatteluunsa vaikutteita erityisesti Edmund Husserlin ja Henri Bergsonin ajatuksista, mutta erityisesti Merleau-Pontyn päätyönä pidetyssä teoksessa Phénomenologie de la Perception (1945) yhtenä olennaisena teemana toimii myös 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä Saksassa kehittynyt gestalt- eli hahmopsykologia. Merleau-Ponty teki uransa alkuvaiheissa paljon yhteistyötä Jean-Paul Sartren kanssa, mutta heidän suhteensa päätyi myöhemmin poliittisista syistä välirikkoon. Mauri oli jiipeetä kovempi stalinisti Korean sodan aikana.
      xxx/ellauri356.html on line 246: Mutta Chomskyn kaltainen "klassinen rationalisti" torjuu täysin Derridan ajatuksen: "Me siirrymme absurdista toiseen - stalinismi, eksistentialismi, strukturalismi, Lacan, Derrida - jotkut ovat säädyttömiä (stalinismi) ja toiset yksinkertaisesti infantiileja tai naurettavia (Lacan ja Derrida).”
      xxx/ellauri356.html on line 324: Merimiehen poika, katolinen 30-vuotiaaxi, sitte kommari v:een 1980. Entäs loppukaarre ysikymppisexi? Ei tiatoa. Jaa löytyihän se negrologista: kun hirviön barbaariset rikokset julkistettiin, hän hylkäsi stalinistisen kommunismin ja erosi puolueesta vuonna 1980, hyökättyään Afganistaniin.
      xxx/ellauri356.html on line 438: Vuonna 1939 Tsvetaeva palasi Neuvostoliittoon miehensä ja tyttärensä jälkeen, asui NKVD:n dachassa Bolshevossa (nykyinen M.I. Tsvetajevan muistotalo-museo Bolshevossa), naapurit olivat Klepininit. [Sama anglosaxixi: Vuonna 1939 hän palasi poikansa kanssa Moskovaan tietämättä saamastaan vastaanotosta. Stalinin Neuvostoliitossa jokainen, joka oli asunut ulkomailla, oli epäilty, samoin kuin kuka tahansa, joka oli ollut älymystön joukossa ennen vallankumousta.]
      xxx/ellauri366.html on line 355: Esimerkiksi lapualaisvuosina Olli kannatti aluksi ja myöhemminkin puolusteli lapualaisten politiikkaa, myös lainrikkomuksia. Hänen mielestään niiden syynä oli se, että poliitikot eivät olleet poistaneet ajoissa tätä ongelmaa, vaan olivat sietäneet kommunisteilta täysin rienaavaa käytöstä. Olli ei myöskään yhtynyt kansallissosialistisen Saksan tuomitsemiseen, vaan pilkkasi valikoivaa moralismia: miksi huutaa ja meuhkata natseista, jos oli ollut hiljaa kommunismista ja Stalinista?
      xxx/ellauri366.html on line 363: Kuitenkin tällaisia pakinoita Olli kirjoitti vain muutaman, ja yleensä hän projisoi demonisuuden järjestelmään ennemmin kuin kansaan. Hän vältti suoraa politiikkaa tai Josif Stalinin ja Vjatsheslav Molotovin henkilöiden käsittelyä, eivätkä hänen pakinansa edustaneet sellaista paholaiskuvaa kuin AKS:n ryssänviha 1920-luvulla tai natsipropaganda juutalaisista. Huomattavasti enemmän olivat esillä neuvostovallan tahattoman koomiset piirit – sekä se, että venäläinen terrori kohdistui pääasiassa sen omaan kansaan.
      xxx/ellauri380.html on line 228: Rykmentin koon arvioitiin olevan noin 2 500 taistelijaa vuonna 2017 ja noin 900 vuonna 2022. Suurin osa yksikön jäsenistä on venäjänkielisiä Ukrainan venäjänkielisiltä alueilta. Siihen kuuluu myös jäseniä muista maista. Rykmentti sai uutta huomiota Venäjän hyökkäyksen aikana Ukrainaan. Venäjän presidentti Vladimir Putin väitti, että Ukrainaa hallitsevat äärioikeistojoukot, kuten Azov, ja antoi "denatsifioinnin" syyksi hyökkäykselle. Azovin rykmentillä oli merkittävä rooli Mariupolin piirityksessä ja se saavutti viimeisen asemansa Azovstalin terästehtaalla. Piiritys päättyi, kun huomattava määrä rykmentin taistelijoita, mukaan lukien sen komentaja Denys Prokopenko, antautui Venäjän joukoille Ukrainan ylimmän johdon käskystä.
      xxx/ellauri380.html on line 379: World War II, ten years in Stalin's Gulag, and stomach cancer,
      xxx/ellauri380.html on line 423: Stolypin oli monarkisti ja toivoi vahvistavansa valtaistuinta modernisoimalla Venäjän maaseututaloutta. Hänen tavoitteensa olivat nykyaikaisuus ja tehokkuus demokratian sijaan. Hän väitti, että maakysymys voidaan ratkaista ja vallankumous estää vasta, kun talonpoikaiskunta lakkautetaan ja vakaalla suurmaanomistajaluokalla, kulakeilla, olisi osuutta status quohon. Joopa joo. Lenin kirjoitti Pariisin sanomalehdessä "Social-Democrat" 31. lokakuuta 1911 "Stolypin and the Revolution" vaatien "uber-lynkkaajan kuolettamista". Vuoden 2008 "Venäjän nimi" -tv-äänestyksessä "suurin venäläinen" valittiin Stolypin toiseksi Aleksanteri Nevskin jälkeen ja Jossif Stalin kolmannexi.
      xxx/ellauri400.html on line 377: Ukraina aloitti yllättävän maahyökkäyxen Venäjälle Kurskin alueelle peräti 300 sotamiehen voimalla. Kurskin taistelu oli tosiaan toisen maailmansodan itärintaman laajamittaisin taistelu Saksan ja Neuvostoliiton joukkojen välillä lähellä Kurskia Lounais-Venäjällä loppukesällä 1943; siitä tuli lopulta historian suurin panssarivaunutaistelu ja se johti Neuvostoliiton voittoon. Jotkut pitävät sitä eurooppalaisen sotateatterin käännekohtana useita kuukausia aikaisemman Stalingradin taistelun sijasta. Kannattiko lähteä. Kurskin mutkassa on valkokaartit ja nazit saaneet ennenkin turpiinsa. Putin on hyvin hyvin vihainen ja järkyttynyt. Länkkärit purexivat nyrkkiä, eihän tässä näin pitänyt käydä. Ukrainalaisten piti puolustaa vaan omaa kenttäpuoliskoa ettei sota vaan laajene Venäjän ja Naton välille. Se ei olisi enää kivaa.
      xxx/ellauri410.html on line 77: A controversial sculpture about the brutal rape of women by Red Army soldiers. Russians slam it, while The Economist and Der Spigel drool behind paywalls. Allied soldiers 'raped hundreds of thousands of German women' after WW2. A German historian claims Allied troops, as well as Soviet soldiers, were responsible for hundreds of thousands of rapes in occupied Germany. Wives of Russian Soldiers Encourage Them to Rape. Walla Walla! Wives of Russian Soldiers Encourage Them to Rape. 'When The Soldiers Came' claims Allied troops raped one million women. Children, men and young boys and their dogs were also abused by soldiers, it claims. Until now it was thought only the Stalin's Red Army raped German women. The sad fact is rape is one of the few perks of a warrior's life. Why kill other males if not for the chance of impregnating their wenches? Rape is fun, like so many other things that hurt the other half. That is why them things are criminal.
      xxx/ellauri414.html on line 55: Sahra Wagenknecht wurde am 16. Juli 1969 in Jena als Tochter eines iranischen Vaters und einer deutschen Mutter geboren. Der Vater lernte ihre in der DDR lebende Mutter als West-Berliner Student kennen. Die "Wende und friedliche Revolution" in der DDR betrachtete und bezeichnete sie als Konterrevolution. Sie wies eine „positive Haltung zum Stalinismusmodell“. Wagenknecht forderte im Jahr 2000 eine Überwindung der kapitalistischen Produktionsverhältnisse. Nach ihrer Ansicht sollen Leistungen der Daseinsvorsorge wie Wohnen, Bildung, Gesundheit, Wasser- und Energieversorgung, Banken und Schlüsselindustrien durch die öffentliche Hand getragen werden, um „das Diktat der Rendite und der Aktienkurse“ zu überwinden.
      xxx/ellauri414.html on line 59: Stalin teki virheitä (about muutamia miljoonia) mutta sai sähköt päälle Ryssissä.
      xxx/ellauri417.html on line 56: Er Rusland virklig så "onde" som vesten siger? Jawohl det er det! Det russiske styre er præget af tiden som vasaller under Mongolerne, og tyranner som Ivan den grusomme og Pær den store. Iflg en nazitysk tv-dokumentar var Stalin så den der gjorde styret en tand giftigere, det vi ser noget af i dag. (Krustjov tog så den ondeste del af kommunisme ud af det da han tog over efter Stalin, men der skulle eks kunne ses "nedarvet systemparanoia" fra Stalin den dag i dag iflg den tyske doku). Det skulle åbenbart have haft sine langtidsvirkninger på det russiske system at mongolerne invaderede Rusland i 1219, bla fordi russerne på den vis blev isoleret mere fra Europa i en vigtig periode, dvs koloniseringen. Mongoler var ju værre en kineserne. Vi dansker gudskelov er helt olike, egte vikinger. Det var russerne ursprunglig også men de har desværre mistet det.
      xxx/ellauri417.html on line 489: Hrennikov sanoi Stalinia neroxi joka ymmärsi musiikista enemmän kuin kukaan meistä komponisteista. Ha ha!
      xxx/ellauri417.html on line 827: tyhmimmistä naishahmoista. Tavoitteena on luultavasti kuvata innokas, naiivi kommunisti, joka on nyt tyhjä taulu, mutta tulevaisuus kuuluu hänelle – mutta lopputuloksena on nainen, joka on samaa mieltä isänsä kilpailijan kanssa metsäkiistassa, koska hän ei kykene ymmärtämään Vihrovin kirjoja, ja menee mausoleumiin tunnustamaan Leninin palsamoidulle ruumiille – ja jopa hallusinoi, että viisas ruumis kutsuu häntä "pikku tytöksi". (Olen muuten tästä ihan hulluna. Sanotaanpa vain, etten ymmärrä, millainen ateisti korvaa yhden kuolemattoman hengen toisella.) On oikeutettua kysyä, miksi en heittänyt tätä kirjaa pois alussa. No, koska se on omalla tavallaan mielenkiintoinen. En tietenkään suosittele kenenkään oppivan siitä neuvostotodellisuutta – se olisi lähes yhtä hölynpölyä kuin johtopäätösten tekeminen taloutemme kilpailukyvystä Ripostista. Samalla on hyvin opettavaista nähdä, millainen stalinistisen hallinnon minäkuva on ja mitä inhimillisiä ominaisuuksia se pyrkii levittämään. Ja on erityisen miellyttävää huomata, kuinka sosialistisen realismin pakolliset motiivit laskeutuvat (ja lopulta peittävät alleen) proosan, joka – oletetaan parhaiden motiivien – piilee jossain syvällä suvereenin kirjailijan sisimpässä. Luotan tähän vain siksi, että joskus Leonov kirjoittaa sellaista hölynpölyä, että se tuntuu melkein pilkalliselta vitsiltä. Kun Graciansky haluaa tuhota professori Vihrovin teoreettisella tasolla leimaamalla hänet kantialaiseksi, mystikoksi ja niin edelleen, voimme tulkita sen jopa käteenvetokokeilujen parodiaksi. (Jopa…) Tai kun hahmomme (jopa hyvät kommunistit) ryhdistäytyvät, kun joku univormupukuinen henkilö kysyy heidän esi-isistään, se tietoisesti tai tiedostamatta paljastaa paljon aikakauden (kohtuullisen) vainoharhaisesta tunnelmasta. Joten ehkä Leonov on todella rohkea kirjailija. Koska jos hän ei ole, niin tämä on surkea kirja.
      xxx/ellauri417.html on line 851: Viktor Vladimirovitš Jerofejev (ven. Виктор Владимирович Ерофеев; s. 19. syyskuuta 1947 Moskova) on venäläinen kirjailija, joka on joutunut toisinajattelijan kirjoihin niin Leonid Brežnevin Neuvostoliitossa kuin Putinin Venäjälläkin. Jerofejevin isä oli Josif Stalinin läheinen työtoveri ja suurlähettiläs Vladimir Jerofejev. Perhe asui Pariisissa Jerofejevin lapsuudessa, ja niinpä hänen teoksiaan on käännetty runsaasti ranskaksi. Jerofejev valmistui vuonna 1970 Moskovan yliopistosta. Väitöskirjansa hän teki vuonna 1970 Fjodor Dostojevskista ja ranskalaisesta eksistentialismista. Hyi helkkari.
      xxx/ellauri417.html on line 865: Neuvostoliitossa tehtiin vanhuxille nuorentavia kivexensiirtoja, mutta vapaaehtoisia elimenluovuttajia sai eziä. Bogdanovin scifikirjan porukat ei olleet luurilla vaan spektrotelefoonilla. Paljon on muuttunut mutta mikään ei ole kehittynyt. Tiedelehti uudisoi kuolleiden henkiinherätyxestä. Ei ne koskaan opi. Ti theleis? Apothneskein thelo. Stalin teki virheitä, muttei siinä että se otti hengiltä nipun näitä transgumanisteja.
      xxx/ellauri422.html on line 60: Hauskinta on lukea Mariupolista kilpaa MTV:n ja Izvestian kauhukertomuxia. Mariupolissa ihmiset piileskelevät kellareissa. Koska kodeissaan ei ole sähköä ja kaasua, he joutuvat keittämään ruokansa ulkona, avotulella. Militantit hajottavat heidät. Nationalistit avaavat tulen kaikkia siviilejä kohti, jotka yrittävät lähteä kodeistaan. Sydäntäraastava dokumentti näyttää Mariupolin viimeiset päivät paikallisten silmin: "Tuo on isän verta". Azovstalin tehtaan vangin puoliso liikuttuneena MTV:n haastattelussa: "Pommisuojassa valehtelin lapsellemme, että isi tulee vielä luoksemme".
      xxx/ellauri422.html on line 480: Aitmatovin länsi-Kirgisiassa virkamiehenä toilaillut kirgiisi isä Torekul teloitettiin Stalinin vainoissa "bourgeois nationalismista".  Äiti oli julkkis tataari.
      xxx/ellauri423.html on line 51: Ilmassa on erittäin huonoja enteitä Venäjälle. Käärmeen vuosi alkaa. Putinin hylkiövaltion tilanne vaikuttaa vuoden 2025 alkaessa monin tavoin hankalalta. Pian käärmeen vuoden 1953 alettua diktaattori Josif Stalin sai datšallaan slaagin ja kuoli. Tutiseeko Putinin puntti? Näin ainakin Putinin kaxoisolento Pekka Toveri kommentoi yllättäviä huhuja. Iltalehti ei tavoittanut Pekka Toveria kommentoimaan aihetta uudelleen.
      xxx/ellauri427.html on line 339: Hänen mukaansa Israelissa uskotaan, että uudelleensijoittaminen, jos se toteutetaan, ei toteuteta Jordaniaan ja Egyptiin, vaan muihin maihin. Juutalaisten diaspora käänteisillä etumerkeillä. Tämmösiä suunnitelmia toteutti myös roomalaiset ja Josif Stalin, Hitleristä puhumattakaan, joka tuprutti non grata porukoita Puolan taivaalle.
      xxx/ellauri442.html on line 440: Michael gives us a picture of Isaiah Berlin different than many of Berlin’s students would ever have known. His father was a Jewish timber merchant in Riga, Latvia, and he maintained a deep love of Russian literature and followed Soviet politics closely. He detested Stalinism. 
      xxx/ellauri442.html on line 524: Esimerkkinä ja tietäen, että buurien hyökkäys oli vain muutaman päivän päässä, Natalin hallitus jätti huomiotta keisarillisen käskyn olla kasvattamatta lisää paikallisia neekeriyksiköitä ja antoi 3. lokakuuta 1899 käskyn perustaa Natalin alkuperäispartiokunta. Uuden yksikön värväämisestä vastaava upseeri, Robert Samuelson Natal Carbineersista, ratsasti heti tapaamaan päällikkö Khumaloa, yli 100-vuotiasta miestä, joka asui noin kaksikymmentä mailia pohjoiseen Ladysmithista. Vanha päällikkö suostui auttamaan ja puhui heimomiehilleen seuraavana päivänä: 'Lapseni, tämä on päivien päivä; röyhkeä vihollinen, buurit, valmistautuu taistelemaan Hänen Majesteettiaan kuningatarta, suvereeniamme ja äitiämme vastaan, joka on niin monta vuotta levittänyt siipensä ylitsemme suojellakseen meitä ja joka aikoo jatkaa siipiensä levittämistä kuin enkeli meidän yllemme, kunnes ne koskettavat maata; Tuo kuningatar tarvitsee palvelujasi, mene palvelemaan häntä kuolemaan asti.' Hänen kansansa hurrasi ja huusi liittyä partioihin; todellakin, satulia ei ollut tarpeeksi kiertääkseen ja joidenkin piti ratsastaa paljain alaselin. Samuelsonin Natal Native Scouts alkoi partioida rajalla välittömästi, ja jotkut, jotka puhuivat sujuvasti sothoa ja hollantia, jopa liukasivat rajan yli kerätäkseen tietoja.
      xxx/ellauri451.html on line 108:

      Hyvä Stalin!

      
      xxx/ellauri451.html on line 110:
      xxx/ellauri451.html on line 112: Fun fact: Stalin ja Hitler olivat molemmat julman isän mätkimiä lällyn äidin paapomia hinteliä skruippanoita. Gruzinski Berija oli Josif Stalinin luottomies, joka oli muun muassa vastuussa Gulag-vankileirien käyttämisestä pakkotyöhön toisen maailmansodan aikana. Vielä pahempaa: Lavrenti Berija oli Stalinin pyöveli. Mutta kaikkein pahinta - uutuuskirjan hurja tieto: Pahamaineinen Lavrenti Berija puhui Karjalan palauttamisesta Suomelle. Kimmo Rentolan mukaan Berijan sihteeristön päällikkö eversti Boris Ljudvigov totesi, että Berijalla oli tapana esittää ”antautumishenkisiä ajatuksia [kapituljantskie idei]”.
      xxx/ellauri451.html on line 118: Ukrainan kommunistisen puolueen (bolševikkien) keskuskomitea ja toveri Stalin ehdottivat henkilökohtaisesti pääkaupungin siirtämistä Harkovista Kiovaan. 21. tammikuuta 1934 tämä päätös hyväksyttiin ensin Ukrainan kommunistisen puolueen (bolševikkien) XII kongressissa, ja samana päivänä Ukrainan keskustoimeenpanevan komitean puheenjohtajisto toteutti sen päätöksellä Neuvostoliiton (valtion) linjaa pitkin.
      xxx/ellauri455.html on line 171:
   7. John Wayne : Amerikkalainen näyttelijä, joka tunnetaan rooleistaan ​​sotaelokuvissa ja lännenelokuvissa; kääntyi katoliseen kirkkoon vähän ennen kuolemaansa. Throughout most of his life, Wayne was a vocally prominent conservative Republican in Hollywood, supporting anti-communist positions. His three wives were all Latinas. Soviet leader Joseph Stalin said that Wayne should be assassinated for anti-communist politics, although he liked his movies. "With a lot of blacks, there's quite a bit of resentment along with their dissent, and possibly rightfully so. But we can't all of a sudden get down on our knees and turn everything over to the leadership of the blacks. I believe in white supremacy until the blacks are educated to a point of responsibility. ... I don't feel we did wrong in taking this great country away from the Indians. Our so-called stealing of this country from them was just a matter of survival. There were great numbers of people who needed new land, and the Indians were selfishly trying to keep it for themselves." Gary Cooper was Wayne's longtime friend and shared his conservative political views. John Wayne sai keuhkosyövän röökistä ja kuoli vazasyöpään.
      xxx/ellauri455.html on line 217:
   8. Svetlana Allilujeva (1926-2011): Josif Stalinin tytär. Myöhemmin Lana Peters. Vuonna 1967 hänestä tuli kansainvälinen sensaatio loikattuaan Yhdysvaltoihin ja vuonna 1978 hän sai kansalaisuuden. Vuosina 1984–1986 hän palasi lyhyeksi aikaa Neuvostoliittoon ja sai takaisin Neuvostoliiton kansalaisuutensa. Hän oli Stalinin viimeinen elossa oleva lapsi. Allilujevan äiti ampui itsensä 9. marraskuuta 1932. 'Näettekö, jopa meillä bolševikeilla on perhe-elämä.' 16-vuotiaana Allilujeva rakastui Aleksei Kapleriin , juutalaiseen neuvostoliittolaiseen elokuvantekijään, joka oli 22 vuotta häntä vanhempi . Hänen isänsä paheksui suhdetta jyrkästi, ja Kapler tuomittiin viideksi vuodeksi maanpakoon vuonna 1943 Vorkutaan ja sitten uudelleen vuonna 1948 viideksi vuodeksi työleireille Intiaan. Allilujeva avioitui ensimmäisen kerran vuonna 1944 Grigori Morozovin kanssa, joka oli Moskovan yliopiston kansainvälisten asioiden instituutin opiskelija. Hänen isänsä ei pitänyt Morozovista, joka oli juutalainen, vaikka ei koskaan tavannutkaan häntä. Stalin rakasti häntä, mutta oli "hyvin yksinkertainen mies. Hyvin töykeä. Hyvin julma". Oli nippu muitakin miehiä, viimetteexi Frank Lloyd Wrightin vävy Peters. Sit oli viä tämä Singh joka oli aika kipeä. Sen tuhkan Lana kaatoi Gangesiin. Upon her arrival from India in New York City in April 1967, she gave a press conference denouncing her father's legacy and the Soviet government. Her children who were left behind in the Soviet Union did not maintain contact with her.[when?] While Western sources saw a KGB hand behind this, her children claimed that this is because of her complex character. In 1978, Alliluyeva became a US citizen as Lana Peters, By around 1986 she had become impoverished, facing debt and failed investments. Having arrived in the West “blind with admiration for the FREE WORLD”, she had come to realize that the US and the USSR were morally equivalent. She had been convinced that “in the FREE WORLD people are superhuman, wise, enlightened… What a terrible blow it is to find out that… there are just the same idiots, incompetent fools, frightened bureaucrats, confused bosses, paranoid fears of deception and surveillance… this loss of idealism is what happens to defectors only too often. BECAUSE we all relied too much on propaganda.” She had not enjoyed "one single day" of freedom in the West and had been a pet of the CIA. She experimented with various religions. She was baptized into the Russian Orthodox Church on 20 March 1963. She spent too much time with catholics in Switzerland. She read books by authors such as Raissa Maritain. While living in Cambridge, on 13 December 1982, Alliluyeva converted to Catholicism. Lana's book was a naïve attempt to shift the blame for Stalinist crimes onto Lavrentiy Beria, and whitewash her own father.
      899