ellauri112.html on line 152: Omantunnon soimaus perustuu Darwinin mukaan yhteiskunnallisten viettien kestävyyteen ja voimaan. Kun muut viettimme enemmänkin ovat ohimeneviä, on yhteiskunnallinen vietti alituinen, koska me aina elämme joukossa. Jos noudatamme yhteiskunnallisvastaista viettiä, joka hetkeksi saa ylivallan, kadumme jälestäpäin, koska yhteiskunnallinen vietti ajanpitkään on kestävin. Mutta samoin on myös joukoissa elävien eläinten laita. Nekin ovat aina varuillaan yhteistä vaaraa vastaan, valmiita puolustamaan joukkoa, auttamaan tovereitaan. Ne tuntevat aina vissiä suopeutta ja myötätuntoa näitä kohtaan. Ne ovat onnettomia, kun ne kauan ovat tovereistaan erillään, ja aina onnellisia kohdatessaan ne jälleen. »Ja niin on meidänkin laitamme», lisää Darwin. Collin on sitä mieltä, että tämä Darwinin toisen pääteoksen antama kuva eläinten tilasta tuntuvasti poikkeaa »Lajien synnyn» antamasta. Edellisen mukaan luonnossa valoisilla, inhimillisillä piirteillä on huomattavasti suurempi sija. Epäilemättä Darwin itse ei koskaan tullut tajuamaan tätä pääteostensa välillä olevaa eroavaisuutta. »Lajien synnyn» yksipuolinen kuvaus olemassaolon taistelusta, joka miltei oli kaikkien sota kaikkia vastaan, ei ole koskaan tullut oikaistuksi. Ja tämä teos kuitenkin tuli jäämään darwinismin raamatuksi.
ellauri115.html on line 551: Ei ole otusta universumissa jota ei voi pitää jossain suhteessa kaiken napana, jonka ympärille kaikki ryhmittyy, niin että ne on toisilleen tarkoitus ja keinot. Mieli menee sekaisin ja exyy kaikkiin näihin suhteisiin, ja kyl ne izekin sekaantuu toisiinsa pää pyörällä. Ihan mahottomia oletuxia tarvitaan että kaikki tää sopusointu syntyis aineen sokeasta mekanismista ihan umpimähkään! Turhaan ne jotka kieltää tarkoituxen yhteyden kaikkien osien suhteissa tähän kokonaisuuteen, turhaan ne koittaa kätkeä sekoilunsa abstraktioihin, koordinaatioihin, yleisiin periaatteisiin, symbolisin kaavoihin; mitä ne yrittääkin, mä en pysty tajuamaan noin tiukasti järjestettyä systeemiä ellen kuvittele jotain diktaattoria joka käskee sitä. Mun vallassa ei ole uskoa että passiivinen ja kuollut aine ois voinut aiheuttaa eläviä ja tuntevia olioita, että sokea sattuma olisi synnyttänyt älykkäitä olentoja, että ajattelematon olis voinut synnyttää ajattelevia olentoja. [No Jannen tasoista älykkyyttä voisi siitä spontaanisti vaikka lantalassa. Sitäpaizi kyllä jumalakin oli aika ajattelematon kun laittoi tän kellon käymään tälleen ihan perunoita.]
ellauri185.html on line 625: Jos taasen väkivallan poistamisesta ja pahan vastustamisen lopettamisesta ei olekaan toivottua tulosta, ja senkin jälkeen on vielä rikollisia ja pahantekijöitä, niin mitä voivat näille tehdä sellaiset tuomioistuimet ja poliisiviranomaiset, jotka eivät saa estää eikä rangaista mitään rikoksia tai pahoja tekoja? No pitävät tiukasti sylissä ja nuhtelevat, puhuvat pitkään ja kauniisti, saavat rikoxentekijän lopulta tajuamaan pahan tekonsa, katumaan ja tekemään parannuxen. Sitähän varten rangaistuslaitoxet ovat, eikä mitään kostotoimenpiteitä!
xxx/ellauri013.html on line 455: Jos todella kykenisimme tajuamaan, että olemme samanarvoisia kuin lähimmäisemme, emme heitä parempia eikä pahempia, ei elämä ehkä olisi niin täynnä taistelua.
xxx/ellauri187.html on line 342: Lukiosta hän pääsi Helsingin yliopistoon lukemaan yleistä kirjallisuutta. Hän tunsi heti olevansa kotona, mutta tekemisen puute ahdisti häntä. Sofia ahdisti opiskella kirjallisuudesta, koska olisi halunnut jo kirjoittamaan. Kun hän pääsi lopulta opiskelemaan teatterikouluun dramaturgiaa, koki hän vihdoinkin vapautuneensa. Oppilaille annettiin vapautta, joka sai Sofin tajuamaan, että hänellä todellakin on lupa kirjoittamiseen. [Höh, eikös se mennyt niin että päästyään teatterikouluun Sofi huomasi pian olevansa väärässä paikassa kun siellä piti jumpata extrovertisti ja noudattaa reaaliaikaisesti käskyjä kuin koulussa. Sofi oli liikunnallisesti lahjaton nyhverö joka halusi vaan nykrätä ja kirjoittaa. Kirjallisuuden opiskelu ei napannut sen enempää, joten kesken jäi sitten nekin opinnot. Sofi puuttuu Nilkin 2017 humanistitallista, siellä on vaan se Kimmo joka työnsi päänsä itätytön perseeseem ja sai pahan aknen. Väärään paikkaan työnsi sekin päänsä. Kasvonsa menettänut mies. Lomasysmäläisen palkinto vlta 2014.]
xxx/ellauri252.html on line 575: Kyllä vanhemmilla on oikeus vihata lastaan, pohtii Maj Perin haiman poxahdettua. Mårtenillakin on poika Rolf. Rhea joka on rehellisyyden perään kuin munarakkula oli saanut Mårtenson tajuamaan ettei hän oikeastaan pitänyt Rolfista. Tunnekylmyys synnyttää tunnekylmyyttä. Juonellisesti tarpeeton vajakki Rebekka ampuu Ruåzin pääministerin. Tää siis ennen Palmen murhaa 1986. Ruåzin poliisi tunaroi taas niin maan saatanasti. Yhteiskunnassa täytyy olla lakeja. Useimmat ihmiset tässä maassa syövät aivan liikaa. Mutta täytyykö olla yhteiskuntia? Ei mikään pakko. Aika tunnekylmä paska on kyllä tääkin Majn aivokummitus Rebekka. Onnexi juoxee päänsä seinään loppupeleissä.
xxx/ellauri265.html on line 91: Epäilyni osoittautui kuitenkin aiheettomaksi. Nina pystyi uskottavasti perustelemaan metodin järkevyyden. On ize asiassa ihan samantekevää onko se totta ollenkaan (sori siitä Niini). Oikeastaan tyypittelyn perustavoitteena on saada ihmiset tajuamaan, kuinka erilaisia olemme. Enneagrammissa on kuitenkin 4 enemmän vaihtoehtoja kuin pentagrammissa. Kolminaisuudessa on vielä vähemmän. Tämä havainto puolestaan ohjaa meitä, kun tapaamme muita ihmisiä. Omassa ajattelussani kommunikaation onnistumisen tärkeimpiä edellytyksiä on puhujan kyky mukauttaa puhettaan kuulijan mukaan ja juuri tässä ihmistuntemus on tarpeen. Nina antaa konkreettisia esimerkkejä siitä, miten tämä tapahtuu. Melkein kaiken ymmärsinkin mitä Nina koitti sanoa, vaikka joskus vasta kolmannella kerralla saatoin nauraa mukana.
7