ellauri026.html on line 298: Rakkaus ja ystävyys on sen mielestä myös tyhmyyttä, tykätään toisesta eikä nähdä sen vikoja. Vanha mieskin tykkää vanhasta vaimosta. Onpas typerää, vaikka kilttiä. Ollaan hyvänahkaisia hölmöjä. Ja sama pätee vielä enemmän avioliitosta. Good God! Erasmus huutaa kuin Captain Hastings. Avioeroja tulisi päivittäin, ellei aviopuolisot syyllistyisi mielistelyyn, apinamaisuuteen, hellyyteen, tietämättömyyteen, ja teeskentelyyn, kaikki tyhmyyden kamuja. Ei tulisi naimakauppoja, jos mies tajuaisi miten monia sen säveä pikku kultu on kiksauttanut ennen papin aamenta. Tai siltä ei jäisi huomaamatta vaimon temput avioliiton aikana. Typerä aisankannattaja. (Erasmuskin kyllä nuoli aisaa mielellään. Oli sekin sevverran typerä.)
ellauri061.html on line 675: KANSALLISTEATTERIN HAMLET (1913) I Kansallisteatterissa on huomenna perjantaina, näytäntökauden kenties huomattavin ilta. Esitetään Shakespearen Hamlet, joka viimeksi on mennyt yli kymmenen vuotta sitten vanhassa Arkadiassa. Esitys on siis täysin ensi-illan veroinen; ohjaus ja näyttämölle asetus luonnollisesti on kokonaan uusi: pääosassa esiintyvät vuorotellen hrat Eero Kilpi ja Jussi Snellman (edellinen ensi-iltana, jälkimmäinen ensi kerran maanantaina). Hamlet-esitys tulee tietysti herättämään erikoista huomiota. Saattaahan tämän murhenäytelmän kanssa yleiskantoisessa, vuosisatoja uhmaavassa inhimillisyydessä kilpailla ainoastaan samanaikainen »Don Quixotte» ja kaksi sataa vuotta myöhäisempi »Faust». Minne tahansa europalainen sivistys on päässyt kotiutumaan, on myös hautautunut tämän kuuluisimman, mutta otaksuttavasti olemattoman tanskalaisen nimi. Hänen lakastumaton nuoruutensa todistaa että hän jos kukaan on ihmiskunnan ikuisia symboleja. Vanhaan tanskalaiseen, Ranskan välityksellä Englantiin tulleeseen ja täällä näytelmänkin muodossa jo käsiteltyyn taruun on Shakespeare sellaisella syvällisellä nerolla mahduttanut kuumeista yleiskantoista sielunelämää, että siitä riittää sukupolvelle toisensa jälkeen kysymyksiä haudottavaksi ja arvoituksia ratkaistavaksi. Lieneekö toista ihmiskuvaa, joka niin salaperäisellä voimalla vetäisi meitä puoleensa kuin Hamlet? Kukapa ei tuntisi tätä nuorukaista ja hänen tarinaansa, kukapa ei tietäisi jotain kertoa mitä ihanteen ja todellisuuden, nuorekkaan uskon ja murskaavan pettymyksen ristiriidasta, joka repi parantumattomille haavoille hänen rakastavan ja ihailuun valmiin sydämen? Kuka ei tajuaisi syvällistä inhimillisyyttä siinä mitenkä hän katkeralla järjen tyydytyksellä näkee pimeiden aavistustensa olevan tosia? Hamlet on asetettu rinnan Mefistofeleen ja pessimismin filosofien kanssa. Yhteistä on näillä ja hänellä elämää kohtaan jyrkästi kielteinen tunto. Mutta Hamletissa tämä ei lakkaa olemasta vihlovassa ristiriidassa hänen syvimpien vaistojensa ja tarpeittensa kanssa; hän on heistä todellisimmin inhimillinen, itse ihmisyyden tuskan murto vaivan vääntämine kasvoineen.
ellauri115.html on line 734: Ei ole osa mun lukujärjestystä ruveta nyt metafyysisiin pohdintoihin joista meistä kumpikaan ei tajuaisi pätkääkään, keskusteluihin jotka ei oikeasti johda mihinkään. Olen jo kertonut sulle etten huoli filosofoida sun kaa, vaan autan sua konsultoimaan omaa verenkiertoelintä. Jos kaikki maailman filosofit osoittais että mää oon väärässä, ja sun mutu sanoo et mää oon oikeessa, se riittää mulle.
ellauri132.html on line 372: Vaikka tajuaisi onkelman ei pirsuuna välttämästi hyväxy sen korjaamista vastuulleen—erit. jenkkityyppisissä yxilöpesissä. Panethan sen piippuusi ja poltat.
ellauri163.html on line 497: Palikka tajuaisit ettei raamatun kirjoituksilla ole todistusarvoa, ennenkuin löydetään selviä yhteneväisyyksiä historiasta. Niitä kun ei ole näkynyt, niin on turha puhua myöskään ylösnousemuksista. Annan esimerkin:
ellauri260.html on line 400: Okei, Forverts sanoisi Iisak Bashevis. Joka maalla on oma vapauskäsitys, ranskalainen la liberté on ihan eri asia kuin saxalainen Freiheit, italialaisesta libertàsta ei voi puhua samana päivänä. Saxalainen on ganz frei tekemään mitä käsketään. Ihmiset eivät puhuisi niin kevyesti kristinuskosta, jos ne tajuaisivat, mikä homma on pitää ihmiset yhdessä sisäisesti ja hallita alempia impulsseja, jotka ajavat apinoita ilkitöihin. Sitäpaizi parliamentarismi on anuxesta, siitä ei ole tekemään rivakoita päätöxiä, pelkkää jahnausta, vaaleja ja toimikuntia. Keskiluokka haluaisi vikkelästi telefooneja, mutta mitä tekee parliamentti? Istuu käsillään.
xxx/ellauri091.html on line 274: Eli mitä opimme tästä? Että herrasväistä tulee kansan parhaat johtajat, ja niistä tulee tottelevaisempia kun niitä kesyttää joku Mr. Mottin kaltainen paskanpuhuja. Kristus on kallio ja aurinko, koskivoima ja sillä tuotettava valo. Kristus on lähes kaikki mitä teollistuva yhteiskunta tarvizee. Kunpa työläisetkin tajuaisi tän. Mr. Mottin käynnistä seurasi hurja määrä opiskelijoiden välisiä yhdyntöjä, ettei se ihan turha reisu ollut. Suomenkieliset ja ruozinkieliset, pakkokirkolliset ja vapaakirkolliset, vanhasuomalaiset ja nuorisuomalaiset, perustuslailliset ja -laittomat, kaikki yhteisessä hyörinässä. Tätä koettiin jo helmikuun manifestin aikana.(Ei se ihan kommunistisen manifestin veroinen jamboree ollut, mutta ei huono.) Nyze erikoisesti korostui. Oli jumalan ihme etteivät valtiolliset näkökannat kyenneet nostamaan muureja herrasväkien välille. (Huonommiin kävi sitten vuoden 1918 tapahtumissa, mutta nehän ei olleetkaan herrasväkeä.)
xxx/ellauri174.html on line 395: Tämän sanan kuultuaan Hadaly nosti soihtunsa verhotun päänsä yläpuolelle ja seisoi pystyssä pimeän laatikon vieressä, kuin patsas haudan vieressä. Se oli meikkilaatikko ja kasa silikoninuken kriittisiä osia. Poinzina oli että Ewald-setä tajuaisi, miten tekastuja kaikki naisen osat ovat. No onhan ne, mutta eikös se kupupäinen vaihdetankokin ole samanlainen osa? Ei se että ne eivät näytä juuri miltään irto-osina muuta asiaa, että oikein kokoonpantuna ne saavat vaihdetangon siirtymään automaattisesti D-asentoon.
8