ellauri003.html on line 470: jos ylhemmän myös olla täytyy taiteen!
ellauri003.html on line 1066: ei taiteen lait mun salli laajentua.

ellauri015.html on line 47: Teemu edustaa moraalista relativismia, tai relatiivista moralismia. Hän on muun muassa vastustanut prostituution kriminalisointia väittäen, että jos seksityö on vapaaehtoista, ei se välttämättä ole sen huonompaa työtä kuin muutkaan työt. Teemu on Schopenhauerin oppipoikia. Ei ainakaan sen huonompaa kuin julkisuuden huoraaminen taiteen valepuvussa. Eix se pönttö edes tiedä mitä eroa on panolla ja parituxella? No heebolta joka runkkaa kuolleen kissan päälle ei voi odottaa aivotyöskentelyn ihmeitä.
ellauri015.html on line 62: Teemusta on tyhjentävä tietolaatikko tässä ohessa. Mutta kuka hemmetti on Timo Wright? Never heard. Se tarttui haaviin kun hain netistä "taide on poliittista". Se näyttää olevan aika nuori elokuvanikkari. Mediataiteilija, taiteen meedio. Munaa muistuttava wiiksiwallu pipopää.
ellauri015.html on line 1184: Lemmikki Louhimies (ent. Becker, ent. Nenonen, nyk. (Viena-)Lemmikki Valkeameri, o.s. Louhimies, s. 8. elokuuta 1943) on entinen suomalainen televisio- ja mainoselokuvaohjaaja, nykyään taidemaalari ja kirjailija. Hän on koulutukseltaan taiteen maisteri ja yhteiskuntatieteitten lisensiaatti. Hän toimi Tampereen ammattikorkeakoulussa viestinnän yliopettajana vuoteen 2003 asti.
ellauri016.html on line 407: Bulgarian matala verotus ja löyhä lainsäädäntö koskien rahapeliyhtiöitä on johtanut siihen, että maasta on tullut uhkapelitarjoajien leikkikenttä. Toisin kuin kaikissa muissa EU-maissa, Bulgariassa rahapeliyhtiöt eivät ole velvoitettuja lahjoittamaan rahaa julkisiin avustuskohteisiin. Toisen ääripään esimerkkiä ei tarvitse kaukaa hakea – Veikkaus jakaa Suomen lainsäädännön nojalla 100 % tuotoistaan taiteen, tieteen, kulttuurin ja urheilun tukemiseen.
ellauri023.html on line 602: Varovasti Aarne ohjaa estetiikan laivan ohi filosofian skyllan ja taiteen charybdixen, varataxeen izelleen oman vesialueen. Sille estetiikka on käyttäytymistiede: mitä apinassa tapahtuu ja mitä se tekee, kun se ajattelee tai sanoo jotain kauniixi tai rumaxi. Tää ois ihan hyvä, mutta eihän se sitten tätä tee.
ellauri023.html on line 634: Oman tiimin kuvaxi apina loi jumalan. Sopii kazoa, näkyykö sen pärstä taiteen naurusalin peilistä. Nojata taaxepäin leffan pehmeällä penkillä ja natustaa popcornia: valkohatut voittavat, kaunis näky. Niin neuvoo Italo Calvino lukijaansa kirjan se una notte d'inverno un viaggiatore alkumetreillä.
ellauri026.html on line 339: Lisää hölmöjä: ne jotka suunnittelee ize izelleen komeita hautajaisia, ne jotka rakentelee izelleen aatelisia sukutauluja (touché), kehuskelee sen seizemillä puolivillaisilla ansioillansa, paviaanit jotka on mielestänsä komeita, ne jotka kehuskelee oman tiimin ansioilla kuin omilla, perustaa taiteen tai tieteen koulukuntia (samanlaiset suut pitää samanlaisesta salaatista). Kullakin kansakunnalla on omat keppihevoset, tosin Erasmuxen aikana vähän eri kuin tänä päivänä:
ellauri031.html on line 267: Älyllisen työn ja taiteen edustajat sekä virkamiesyhdistyxet ottavat osaa taiteen, tieteen ja kirjallisuuden valvontaan, tuotannon edistämiseen ja korporatiivisen yhteiskuntajärjestyxen moraalisten päämäärien edistämiseen. Vapaa-ajan yhdistysten kansalliseen laitoxeenkuuluvat urheilu- musiikki- ja ompeluseurat, lukupiirit, keskustelukerhot. Naisjaostot järjestevät fasistiryhmien naisjaostojen kanssa kursseja lapsenhoidossa, räuuanlaitossa, ompelussa ja kotitaloudessa. Laitoxen jaoxet ovat yhteistyössä korporatiivisten kulttuurikeskusten kanssa. Varsinaisenn kulttuuri- ja valistustyön ohessa nämä järjestöt tekevät propagandaa fasistisen syndikalismin ja korporatiivisen yhteiskuntajärjestyxen puolesta. Niistä kaavaillaan eräänlaista kansanyliopistoa.
ellauri033.html on line 420: Hra Bourgetin naiset on niin samanlaisia keskenään että ne menee sekaisin. Miesten joukossa, jos ei lasketa Hubert Liaurania, Rene Vincya tai edes Poyannea, jotka on harvinaisen mitättömiä, ei löydy enää muuta kuin se ikuinen diletantti, tää analyysin "uhri", joka on joka romaanissa eri nimellä tollanen fin-de-siecle lapsukainen, joka alkaa jo hymyilyttää, eikä ole yhtään vähemmän mahtipontinen ja hälyyttävä kuin suurpiirteinen insinööri tai kohtelias tehtaanisäntä. Ruvetessaan zygologixi Hra Bourget unohtaa olla kirjailija. Se sekottaa tieteen, joka kuvaa elämää ja taiteen, joka kyhää sitä. Useet sen kirjoista on vähemmän romaaneja kuin jotain pöpilän sairaskertomuxia.
ellauri033.html on line 468: Hippolyte Adolphe Taine (21. huhtikuuta 1828 Vouziers – 5. maaliskuuta 1893 Pariisi) oli ranskalainen kriitikko ja historioitsija. Hän oli vankka positivismin kannattaja ja yksi ensimmäisistä kriittisen historiantutkimuksen tekijöistä. Taine tunnetaan kolmitahoisesta lähestymistavastaan, joita hän kutsui nimellä rotu, miljöö ja hetki taiteen kontekstuaaliseen tutkimukseen.
ellauri034.html on line 31: Kirjan fläpistä: Hans Fallada, parina viime vuosikymmenenä kaikkialla maailmassa suuren suosion saavuttanut saxalainen kirjailija on syntynyt 1893 Greifswaldisssa Preussin Pommerissa. Hänen isänsä oli juristi, mutta koulunkäynnin lopetettuaan nuori Rudolf Ditzen, joka on kirjailijan porvarillinen nimi, toimi kuitenkin useita vuosia käytännöllisillä aloilla, mm. maataloustyöläisen, kirjanpitäjän, kauppaedustajan yms. ammateissa. Hän kirjoitti pari expressionistista romaania ajan tyylin mukaisesti. Kuitenkin vasta 1931 ilmestyneellä ajankuvauxellaan "Bauern, Bonzen und Bomben" hän herätti julkisuudessa suurempaa huomiota erikoisesti voimaaan tyylinsa perusteella. Sitä seurasi sitten sarja romaaneja - mm 1932 "Mikä nyt eteen, Pinneberg" (mullon se) - joiden ansiosta hänestä tuli eräs nazi-Saxan luetuimmista kirjailijoista. Hans Falladan romaanien runsaaseen detaljirikkauteen yhdistyy kirjailijan harvinaisen voimakas elävöittämisen lahja: hänen teostensa sivuilla se maailma, jota hän pyrkii kulloinkin kuvaamaan, elää todella aitona ja rikkaana. (Ei sanaakaan sen viinankäytöstä eikä elinikäisestä morfiiniriippuvuudesta - niistä varmaan oli tässä apua). Kaiken pohjalla on lisäxi hienotunteista huumoria sekä lämmintä ja ystävällistä humaniteettia, joka kuitenkin välttää kaikkea näkyvää paatosta ja toistaalta taas tietoisesti korostavaa sentimentaalisuuttakin. Näine avuineen hänen kertomataiteensa on lämmittävää ja samalla mukaansatempaavaa, joka on siten myös selityxenä hänen suureen yleisönsuosioonsa.
ellauri049.html on line 167: nähtävissä Kailaan kuvataiteen aiheissa. (Homoilusta ei puolikasta sanaa?)
ellauri049.html on line 176: tuki kiihottivat keskitason oppilaan harrastusta aivan intohimon mittasuhteisiin.”. Kailaan kuvataiteen harrastusta tuettiin myös Honkapäässä: kalliit maalaustarvikkeet kustannettiin pojalle kotoa saaduilla varoilla.
ellauri049.html on line 191: Uuno Salonen kirjautui Helsingin yliopiston historiallis - kielitieteelliseen tiedekunnanosastoon syksyllä 1920. Siirtyessään Helsinkiin Uuno jätti taakseen kuvataiteen tekemisen. Uuno oli epävarma akateemisen alan valinnasta, sillä oma runoilijan kutsumus oli Honkapään sukulaisten ajatuksien vastainen. Yliopistovuosiensa 1920-23 ja 1925-26 aikana hän ei suorittanut yhtään opintokokonaisuutta. Kouluttautuminen oli vain lume, niin hänelle itselleen kuin honkapääläisille, jolla hän mahdollisti elämänsä pääkaupungissa. Aika kului runojen kirjoittamiseen, sanomalehti- ja kustannusalan kirjallisiin toimitustehtäviin, käännöstöihin ja dekadenttiin boheemieloon.34 Kailas osallistui aktiivisesti nuorten kirjailijoiden, Nuoren Voiman Liiton jäsenten ja tulevien Tulenkantajien seurapiirielämään. Hengenheimolaisuus edesauttoi niin runoilijan uraa mutta myös rappioelämää.
ellauri049.html on line 215: Tämän tutkielman tarkoituksena on ollut Uuno Kailaan kuvataiteen erittely ja sen
ellauri051.html on line 303: ”Kirjailijan urapolku luonnonvalintana” -esseessä Sinnemäki esittelee pitkän joukon kirjailijoita, joilla isätrauma (joillakin äidin mielisairaus) on vähintäänkin yksi keskeinen motiivi taiteen tekemisessä. Tähän joukkoon Sinnemäki laskee myös itsensä. Tässäpä lupaava elämä ja teos-yritelmä! Pitäis ihan lukea.
ellauri051.html on line 321: Soikkeli näkyy olevan lojaaleja uuskritiikkimiehiä. Lisänaula Markun arkkuun on että se pitää Slimenonista: "kolmas kirja on Simenonin suomennetut muistelmat (yksi niistä) ja sitä olen lueksinut sieltä täältä. Mitään avaimia sen äijäjäpityksestä ei saa Simenonin taiteen ymmärtämiseen." Tämän käsitys on helposti osoitettavissa vääräxi, kuten olen tehnyt toisaalla.
ellauri053.html on line 149: Prerafaeliiteista mulla ei ollut ennestään mitään havaintoa. Viktoriaanisia kapinoizijoita, alkaen 1848, romanttisen toritaiteen tuhertajia nähtävästi. Muka paluuta Rafaelia edeltäneeseen renesanssityyliin.
ellauri054.html on line 211: Pater putkahti esiin äskettäin, kun Eliot vinoili et Yeatsin tyyli on Pateria. Taidetta taiteen vuoxi se sanoi impressionistisesti just niihin aikoihin. Arnoldista ei mitään havaintoa. Wikipedia tietää tämän verran:
ellauri055.html on line 96: Rikkaat meinaa että köyhät ovat tyhmiä. Niin ovatkin. Oma vika. Mixeivät puijaa eikä etuile niinkuin me. Apina ei pieraise korkeammalta kuin perssilmänsä. Rolle peukuttaa sosialistista realismia. Ei mitään typerää symbolismia tai taidetta taiteen vuox kuten Pater. Nälkäisiä ankkoja ja traktoreita viljapellolla. Hyödyllistä taidetta. Rolland taisi olla vähän tyhmä ize, hyödyllinen idiootti. Belgi ryssämamu pelle Victor Serge sanoi siitä aika pahasti:
ellauri055.html on line 1283: Eno Kalan peruskäsitys todellisuudesta oli, että se oli olemassa (realismi) ja että se muodosti ykseyden (monismi). Toisaalta Kala oli kiinnostunut estetiikasta, mikä näkyi myös runouden harrastuksena. Kalan omaksui esteettiset käsityksensä Suomen kansallisromanttisen taiteen klassikoilta Juhani Aholta, Pekka Haloselta, Eero Järnefeltiltä, F. E. Sillanpäältä, Eino Leinolta ja Jean Sibeliukselta, joiden kanssa hän ystävystyi. Tussula MC.
ellauri067.html on line 119: taiteena palvoa. Se on meidän kulttuuria, niiko neekereillä klitoristen leikkely. Jos
ellauri077.html on line 592: Ekfrasis voi tarkoittaa myös sitä, että yhden taiteen avulla selitetään tai kuvataan toista, esimerkiksi kirjallisuudessa maalausta, maalauksessa musiikkia tai musiikissa kirjallisuutta.
ellauri095.html on line 394: Dante Gabriel Rossetti 1828-1882 oli 2. polven matu Lontoossa. Runojen kirjoittamisen lisäksi Rossetti oli tärkeä hahmo Prerafaeliitin veljeskunnassa ja siihen liittyvässä maalauksessa. Koko elämänsä ajan hän jakoi työnsä kahden intohimon kesken: runouden ja taiteen.
ellauri095.html on line 400: Rossetti jakoi huomionsa maalauksen ja runouden välillä loppuelämänsä ajan. Vuonna 1848 hän perusti Pre-Rafaeliitin veljeskunnan kuuden muun nuoren miehen, enimmäkseen maalareiden, kanssa, jotka jakavat kiinnostuksen nykyrunouteen ja vastustivat tiettyjä vanhentuneita nykyaikaisen akatemiataiteen käytäntöjä. Yleisesti ottaen Prerafaeliitin veljeskunta pyrki tuomaan uusia teemavakavuuden, korkean värin ja yksityiskohtien huomion muotoja brittiläiseen silloiseen nykytaiteeseen.
ellauri095.html on line 425: Rossetti tuli hyvin juttuun nuorten miesten, enimmäkseen maalareiden, kanssa, jotka jakavat kiinnostuksen nykyrunouteen ja vastustivat tiettyjä vanhentuneita nykyaikaisen akatemiataiteen käytäntöjä. Yleisesti ottaen Prerafaeliittien veljeskunta pyrki tuomaan uusia teemavakavuuden, korkean värin ja yksityiskohtien huomion muotoja silloiseen brittiläiseen nykytaiteeseen. Ryhmään kuului John Everett Millais, sen taitavin maalari ja tuleva Royal Academyn presidentti; William Holman Hunt; Thomas Woolner; Frederic Stephens; ja William Michael Rossetti, joka PRB:n sihteerinä piti toimintapäiväkirjaa ja toimitti sen aikakauslehden, Germ, kuutta numeroa (1850). Ryhmän yhteistyökumppaneita olivat vanhempi taidemaalari Ford Madox Brown, taidemaalari ja runoilija William Bell Scott, runoilija Coventry Patmore ja Christina Rossetti, joiden runoista kuusi ilmestyi Germissä.
ellauri095.html on line 442: Viktoriaanisen varovaisuuden ilmapiirissä ei ollut kohtuutonta pelätä vahinkoa tällaisesta pamfletista, vaikka useimmat Rossettin runollisista edeltäjistä ja aikalaisista, Tennyson, Robert Browning, Elizabeth Barrett Browning, Morris ja Swinburne, olivat selviytyneet huonommista arvosteluista. Melkein kaikki Rossettin vuoden 1870 runojen arvostelut olivat suotuisia, ja kirja oli myyty epätavallisen hyvin (neljä painosta vuonna 1870). Suoraan sanottuna Rossetti saattoi myös pelätä julkista julkisuutta suhteestaan ​​Jane Morrisin kanssa. Joka tapauksessa, lähdön jälkeen Kelmscottista 2. kesäkuuta 1872 Rossetti kärsi täydellisestä henkisestä romahduksesta. Hänet vietiin ystävänsä tohtori Thomas Gordon Haken Roehamptonin kotiin, missä hän yritti tehdä itsemurhan (kuten Lizzie) yliannostuksella laudanumia. Sitten hän vietti kesän ystävien ja työtovereiden hoidossa. Vuoteen 1873 mennessä Rossettin runollinen tuottavuus oli kuitenkin elpynyt, ja hän sai valmiiksi seitsemän yksittäissonettia ja kaksoissonettin "The Sun's Shame". Tämän ajanjakson sonetit ovat melankolisia ja kaikuvat aika ontoilta, mutta tutut vaimennetun intohimon teemat ovat alkaneet sulautua uusiin – taiteen luomiseen ja kuolemattomuuden vihjauksiin. Rossetti jatkoi myös maalaamista tasaisesti käyttäen Jane Morrisia mallina, vaikka hiän olikin poissa yhä useammin. Rossetti lähti lopulta Kelmscottista, jossa he olivat yöpyneet yhdessä, Chelseaan. Siellä hänen terveytensä heikkeni edelleen.
ellauri097.html on line 600: Kirja-aktivismi on kaikkien monistamiseen ja julkaisuun perustuvien taiteenlajien sissiliike.
ellauri097.html on line 614: Kirjallisuus on kuvataiteen laji. Kirja voi lähentyä muita kuvataiteita.
ellauri097.html on line 617: Mutta – on syytä todeta ja toistaa – varsinkin viimeiset kaksisataa vuotta se on ollut demokraattinen kuvataiteen laji. Teoksia on monistettu tuhatmäärin, eikä niiden hankkiminen ole vaatinut suuria rahamääriä. Kirjat ovat teollisella aikakaudella maksaneet sen verran, että melkein kuka tahansa on kohtuullisin uhrauksin voinut hankkia niitä omakseen. Kirjastoissa kirjoihin on päässyt käsiksi täysin varatonkin. Mutta nyt, kun kirja on lakannut olemasta joukkotiedotusväline ja sellaisena demokratian pyhä instituutio, ei enää tarvita loputtomasti halpoja kirjoja. Voidaan tehdä vähän ja kalliita kirjoja! Vittuun demokratia, nyt ruvetaankin palvelemaan niche-markkinaa, jolla on kunnolla pätäkkää! Pitäkööt romaanit Isot Numerot!
ellauri097.html on line 632: Mutta yksi pieni kaavamainen detalji pistää silmään! Koska taiteilijakirja on kuvataiteen teos (kuten mikä tahansa kirja, tosin), joka perustuu kirjan ideaan ja hahmoon, sen yhteydessä usein mainitaan hienona piirteenä kirjan ”demokraattisuus”. Tämä on kehvelimäistä, sillä tavanomaisessa taiteilijakirjassa, veistosmaisen uniikissa tai hyvin pieneksi editioksi monistetussa esineessä ei ole mitään demokraattista: kirjapainon tuottaman lukemiston demokraattisuus on kenties ainoa piirre, joka siitä nimenomaan on poistettu. Kirjahko on tavallista taiteilijakirjaa demokraattisempi, vaikka sekään ei tällä ominaisuudella saa rehennellä. Kirjahko ei fetissoi itseään, se ei ole uniikki eikä eritä suojakseen sitkeää taide-esineen limakerrosta eli auraa, joka kieltää koskemasta. Kirjahko haluaa olla halpa. Se kaipaa kosketusta. Se haluaa olla käyttöesine. Mut eise silti mikään vessapaperirulla ole, vaan pikemminkin kuin urheiluauto, tai Patek Philippe. Nekin haluaisivat olla halpoja, mutta eivät ole. Kaikkea ei voi saada, eikä kaikki niitä tarvize. No ei vaineskaan, kirjahko ei ole sellainen vaan haluaa pikemminkin olla kirjojen Voltswagen, halvahko sähköauto, tähdätty isolle vaikka vähenevälle keskiluokalle, joka osaa vielä lukea.
ellauri097.html on line 643: Nain on meidankin elamassamme! Aivan samoin meidän – jos haluamme säilyttää kirjan – eli kirjallisuuden ja kaiken muun painetun taiteen – paperisen, graafisen manifestaation tässä hermostuneisuuden ajassamme – on meidän tehtävä se myös uuden digitaalisen tekniikan avulla, uuden teknisen järjestyksen sisältä käsin – tietokoneita ja niiden käsittämätöntä tehoa, uutta digipainotekniikkaa ja internetin loputtomia fyysiseen maailmaan tunkeutuvia lonkeroita estottomasti hyväksi käyttäen – yhtä lailla kuin emme saa hylätä kohopainoa, puupiirrosta, leimasimia, letrasetiä, vahaskopiokonetta! Eliskä paperille sen on päädyttävä, siihen saa hintalapun helpommin.
ellauri109.html on line 619: "Lue vain eteenpäin, lue koko se suurellinen tyhjänpäiväinen mitäänsanomaton sepustus Goethelta ja Baudelairelta lainattuja alaviitteitä myöten, joiden pitäisi muka osoittaa yhteys narsismin ja taiteen välillä! Jaha, mikä muu on uutta?"
ellauri118.html on line 408: Väitän, että monet uskottomuuskirjallisuudessa toistuvat teemat juontavat juurensa kokevien mielten kerronnallistamiseen ja tekstualisointiin liittyvistä ongelmista eli tajunnankuvauksen rakenteellisista ehdoista. Tämä väite edellyttää olemassa olevien narratologisten analyysivälineiden kriittistä muokkaamista. [Sen ymmärtäminen edellyttää kriittisesti lukijan pään muokkaamista. En ymmärtänyt siitä rihman kiertämää.] Tutkimuksen kuluessa havainnollistan, miten romaanitaiteen konventiot tuottavat ”kirjallisen mielen”, joka poikkeaa ratkaisevasti todellisista ihmismielistä, kuten Bill Clintonista ja Miss Levinskystä. [Helskutin kiemuraista textiä, ei siitä ota selvää vanha vihtahousukaan. No ehkä se selviää edempänä.]
ellauri118.html on line 410: 1Aviorikos kirjallisena topoksena on ollut useankin tutkimuksen aiheena, mutta ei yhdenkään narratologisen tutkimuksen. Edelleen painavin kirjallisuustieteellinen esitys aiheesta on Tony Tannerin ambivalentin psykoanalyyttis-strukturalistinen Adultery in the Novel (1979), joka lähestyy aviorikosta sekä yhteiskunnallisena että kirjallis-kielellisenä transgressiona. Viittaan Tannerin tutkimukseen Rouva Bovarya käsittelevässä luvussa. Muut laajemmat esitykset kirjallisesta aviorikoksesta ovat tekstianalyyttisesti merkityksettömämpiä: Bill Overtonin Fictions of Female Adultery (2002) keskittyy aviorikoskirjallisuuden historiallisiin ja kulttuurisiin reunaehtoihin sekä soimaa aiempaa tutkimusta (lähinnä Tanneria) liiasta kieli- ja kerrontakeskeisyydestä; Patricia Mainardin Husbands, Wives, and Lovers (2003) on kulttuurihistoriallinen esitys aviorikoksesta taiteessa ja Overtonin tutkimusta rikkaampi esitys esimerkiksi aviorikoksen lainsäädännöllisistä ja kulttuurisista kytköksistä; niin ikään Judith Armstrongin The Novel of Adultery (1976), Naomi Segalin The Adulteress’s Child (1992) ja Maria R. Ripponin Judgement and Justification in the Nineteenth-Century Novel of Adultery (2002) sivuuttavat kerronnan kysymykset ja keskittyvät kulttuuris-poliittiseen kontekstiin ja pelkästään referentiaalisen tason temaattiseen toistoon (kuten siihen että aviorikoksesta syntyvä lapsi on mitä todennäköisimmin tyttö). Oma lukunsa ovat vielä tiettyihin aikakausiin ja kielialueisiin (esimerkiksi ranskalaiseen hoviromantiikkaan) keskittyvät tutkimukset. Näistä maininnan arvoinen on ainakin Donald J. Greinerin Adultery in the American Novel (1985), vertaileva tutkimus Updiken, Hawthornen ja Jamesin avionrikkojista. Kulttuuri- ja myyttihistoriallinen klassikko, Denis de Rougemontin L’Amour et l’Occident (1939) on myös tutkimus uskottomuusfiktioista (Tristanin ja Isolden perillisistä), sillä Rougemontilla juuri aviorikos on länsimaisen ”rakkauden rakastamisen” huipentuma, transgressiivinen olotila joka katoaa, jos siitä tehdään instituutio. Käsitys uskottomuudesta kulttuurisena rajailmiönä ja juuri siitä syystä kertomustaiteen pulppuavana lähteenä yhdistää siis Rougemontia ja Tanneria, mutta jostain syystä Tanner ei viittaa Rougemontin teokseen. Mixihän? [Heitän tähän heti sen edellä mainitun oivalluxen, että romantiikka on sitä kun panettaa muttei pääse pukille.]
ellauri133.html on line 833: Teemu Tapio Kurkela (s. 5. elokuuta 1966 Ylihärmä) on suomalainen arkkitehti, opettaja ja rakennusalan vaikuttaja. Kurkela on opiskellut Columbian yliopistossa. Hän on Arkkitehtitoimisto JKMM:n perustajia, opettanut Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin osastolla, ja ollut vaikuttamassa Suomen rakennustaiteen kehitykseen Suomen Arkkitehtiliitossa SAFA:ssa, sekä Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry:ssä.
ellauri135.html on line 157: Kirjan on kirjoittanut yksistään Thomas Garoff, katalyyttikemian professori ja historian harrastaja. Ennakkomainonnassa ilmoitettu Markku Berg on suomalaisen Berg-suvun päämies, jonka mainitaan antaneen kirjoittajan käyttöön suuren määrän ”perhetarinoita”. Kristiina Kalleiselle kirja ei sisällä uutta ja varteenotettavaa tietoa, ja Kriden on vaikea nähdä, miksi se on julkaistu. Kristiina on kirjoittanut ja kirjoittaa aina kansallisen tieteen ja taiteen puolesta.
ellauri135.html on line 785: Lermontovin taiteen ihailijoita kutsutaanhänen runonsa "Testamentti" on profeetallinen, siinä hän ennusti kuolemaansa ja sanoi hyvästi ympäröivälle maailmalle. Itse asiassa tässä työssä ei ole mitään tekemistä kirjoittajan kanssa, hän kirjoitti sen vuonna 1840 tunnustuksena haavoittuneesta sankarista, jolla on vain muutaman päivän jäljellä elää ja jopa tunteja. Ensi silmäyksellä Mikhail Yurievichin kohtalosta ei ole yhtään analyysiä. "Testamentti" Lermontov on omistettu kaikille Venäjän armeijan palveleville sotilaille.
ellauri147.html on line 88: taiteen_museo--q6dc4cip5v_s638x0_q80_noupscale.jpg" width="100%" />
ellauri151.html on line 1065: Myös kritiikkiä voi esittää perustellusti. Suurin niistä on kysymys taiteen rajoista. Minun on edelleen vaikea ymmärtää, miten Tuntemattoman kuvauksien aikainen hengenvaara ohitettiin niin vähin äänin. Onnettomuus johti avustajan kuolemaan. Hengenvaara vaani myös elokuvan henkilöitä, muttei sentään oikeesti.
ellauri155.html on line 151: profeetta, professori, tohtori, dosentti, influensseri, vaikuttaja, motivational speaker, lehtori, peetee, saarnaaja, käytännön filosofi, hengennostattaja, guru, viisas, aivot, kapelimestari, yliopistomies, taiteen akateemikko, impressaario
ellauri163.html on line 825: Rayns väittää, että tytön kuolema oli parempi kuin elämä ja että Mouchette oli täyttänyt elämänsä sukupuolen ja kuoleman kanssa elämänsä viimeisenä päivänä, ja kanin kuolema oli viimeinen oljenkorsi; Mutta tästä ei ole todisteita, ja Rayns itse epäilee Mouchetten reaktiota, koska hän on maaseutuelämän tyttö, jossa metsästys ja panokin on eläimille normaalia toimintaa. Ja vaikka Bresson saattoikin tarkoittaa sitä ja mitä hahmo on saattanut ajatella, kriitikon on mentävä pidemmälle kuin taiteilijan esittämät selitykset, erityisesti asioissa, jotka niin selvästi osoittavat taiteellisen epäonnistumisen ja jotka näyttävät hyväksyvän totossa tämän epäonnistumisen, vain siksi, että taiteilija on "hengellinen", eikä sen takia tarvi saada taiteensa toimimaan turveloiden kazojien kanssa yhdessä.
ellauri180.html on line 39: Ei vittu mitä enemmän tutustuu ns. vapaa-ajan viihteeseen, sitä selvemmäxi tulee miten helvatin eläimellisestä roskasta on kysymys. Ja tää käsittää kaiken viihteen, ei vaan teeveetä ja romskuja, vaan myös tieteen, taiteen, uskonnon ja urheilun. (Tiede on mukana siis tiedeviihteen osalta, kuten scifin ja Tiede 2000-lehden.) Se on kai ihan ookoo sinänsä, ei voi kauhalla ottaa apinalta kun on lusikalla annettu. Tärkeää vaan pitää mielessä että tässä ei todellakaan ole mitään osaa joka olis jollain lailla ylevää. Se on samaa EAT! FUCK! KILL! touhua Asta Ööhön.
ellauri203.html on line 365: Vallankumouksellisen puhtauden Ketman, salainen uskomus, että Josif Stalin petti Vladimir Leninin opetukset käynnistämällä joukkoterrorin, pakkokollektivismin, GULAG- keskitysleirit ja tukahduttamalla kirjallisuuden ja taiteen sietämällä vain sosialistista realismia. Tämän Ketmanin seuraajat uskoivat, että uusi kirjallinen ja taiteellinen kukoistus seuraisi toisen maailmansodan loppua ja että Stalinia ei vain siedettävä, vaan siihen asti myös tuettava. Miłosz kirjoittaa: "Tämä Ketman-lajitelma oli laajalle levinnyt ellei yleinen Venäjällä toisen maailmansodan aikana, ja sen nykyinen muoto on jo kerran petetyn toivon uudestisyntyminen."
ellauri204.html on line 656: Mitään puoluepoliittista, sellaisenaan minkään puolueen puolueohjelmaan kirjattavaa agendaa taiteen kritiikillä ei Rantaman mukaan ole. Riittää pitää yllä laatutaiteen luokkaluonnetta.
ellauri204.html on line 658: – Käsitys kunkin taideteoksen ja ylipäätään taiteen poliittisuudesta voidaan vaientaa luomalla myös talousliberaali katse teoksiin. Se voisi olla yksi kritiikin tehtävä, ja onkin. Ei kuitenkaan minkään tietyn oikeistosuunnan edistäminen. Ennen kaikkea kritiikin kuitenkin pitäisi pitää yllä eliitin taidekeskustelua sekä taiteen- ja mielipiteen ja kriitikoiden sanankäytön vapautta arvossaan.
ellauri204.html on line 675: Rantaman itsetunto ja vyötärö on Herlinin maxamien palkkojen ansiosta kohdallaan ja juhlallisuuden ohella hän rohkenee suhtautua veijarimaisestikin työhönsä ja koko kritiikki-instituutioon. Sillä ei taiteen kritiikki ylipäätään niin vakava asia ole.
ellauri204.html on line 776: Ranskassa Artaudilla diagnosoitiin skitsofrenia, ja hän vietti seuraavat yhdeksän vuotta mielisairaaloissa ainakin Rodezissa ja Ivry-sur-Seinessä. Artaudin mukaan hän tunsi sairauden myötä menettäneensä identiteettinsä, sillä hän tuli tietoiseksi tavallisesti tiedostamattomista kehon toiminnoista. Hän juuttui painajaiseen, jossa tiedosti lihaksensa, luunsa ja mahansa, jonka toiminnot pitivät samanlaista läpsytystä kuin lippu myrskyssä. Hän hahmotti kätensä ja jalkansa kuin verisinä vanuina, etäisinä ja väärissä paikoissa olevina. Artaud lopetti kirjoittamisen ja piirtämisen pitkäksi aikaa mutta aloitti uudelleen sähköhoidon jälkeen. Anttonin suuta oli lähes mahdoton tukkia. Yllättävää sikäli että Anttoni koitti vapauttaa teatteria sanataiteen kahleista. Nimi "kohti kriittistä teatteria" oli ihan väärä, A. oli täysin kritiikitön ja epäpoliittinen oikispaskiainen. Artaud was not into politics at all, writing things like: 'I shit on Marxism.'
ellauri206.html on line 285: Timö on piipunrassimpi vielä kuin Wellbeck. Hännikäinen on suomalaisen kansallismielisen yhdistyksen Suomen Sisun toinen vihapuheenjohtaja. Hännikäinen on kirjoittanut ylioppilaaksi Kallion ilmaisutaiteen lukiosta vuonna 1998 ja valmistunut filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2006, gradun aiheena 'Modernismin murros Väinö Kirstinän runokokoelmassa "Vihapuhetta"'. Hännikäinen on ollut järjestämässä ja toiminut myös puhujana äärioikeistolaisessa Awakening-tapahtumassa, jossa on vaadittu muun muassa valkoista ylivaltaa. Tilaisuuksissa on esiintynyt myös antisemitistisiksi ja fasistisiksi luonnehdittuja puhujia. Juhannusaattona 2015 Hännikäinen julkaisi Naisasialiitto Unionin sekä väkivaltaa kokeneiden naisten ja tyttöjen tukipalvelun Naisten Linjan julkisilla Facebook-sivuilla alatyylisiä viestejä. Hännikäisen mukaan kyseessä oli humalainen hölmöily. Hän oli myös jo aikaisemmin lähettänyt alatyylisiä viestejä useille eri henkilöille. Viestien seurauksena Hännikäisen teoksia julkaissut Savukeidas-kustantamo lopetti yhteistyön hänen kanssaan. Mitä Houellebecq tarkoittaa? on Timö Hännikäisen toimittama vuonna 2011 Savukeitaan kustantamana ilmestynyt esseekokoelma kirjailija Michel Houellebecqistä.
ellauri206.html on line 364: ei taiteen lait mun salli laajentua.

ellauri210.html on line 115: Mutta sinä sanot, Mme. Yvettellä ei ole vain yhtä roolia, jonka hän toistaa. Hän näyttelee yhtä taitavasti kaikkia mahdollisia rooleja: pyhimyksiä ja syntisiä, keilaajia, hyveellisiä, rikollisia ja naiiveja. Se on totta, ja se on todiste äärimmäisen rikkaasta ja mukautuvasta henkisestä elämästä. Mutta en epätoivoisi jäljittää hänen nuorten vuosiensa kokemuksia ja konflikteja koko hänen taiteensa ohjelmistoon. Olisi houkuttelevaa jatkaa täällä, mutta jokin pidättelee minua. Tiedän, että ei-toivotut analyysit herättävät epäilyksiä, enkä halua tehdä mitään, mikä saattaisi häiritä suhteemme muodostavaa sydämellistä myötätuntoa.
ellauri210.html on line 293: Apollinaarinen nauru on monikkoa. Sitä taivutetaan genrejen (runous, tarinat, kronikat, kirjeenvaihto) ja muotojen (proosa/säe, mutta myös "lyyriset ideogrammit"), inspiraation lähteiden (gallialaisesta suonesta fumi-henkeen) ja rekisterien (huumorin, ironia, komedia) mukaan vaikka kankeasti. Se voidaan onnexi tunnistaa riimin erityisistä vaikutuksista, joita selventävät tietyt runoilijan osoittamat tai ehdottamat viittaukset. Runollisen diskurssin, fiktion ja kriittisen diskurssin väliset suhteet ilmentävät käsitetaiteena määritellyn taiteen voimakasta refleksiivistä kubistisen maalauksen mallia (PR ii, 16). Puisevaa, puisevaa. Vähemmän puisevaa lisäinfoa Coppéesta albumissa 326.
ellauri210.html on line 308: Hänen tuotannossaan on nähtävissä lähes kaikki 1900-luvun taiteen suuntaukset, ja hänen vahva persoonallinen taiteensa vaikutti taiteen suuntausten syntyyn. Hänet tunnetaan myös innovaatioistaan kuten kollaasin ja assemblaasin käytöstä kuvataiteessa.
ellauri210.html on line 640: Arpin ensimmäinen vaimo, taiteilija Sophie Taeuber-Arp, kuoli Zürichissä 13.1.1943. Vuonna 1959 hän avioitui taiteenkerääjä Marguerite Hagenbachin kanssa.
ellauri216.html on line 902: Seuraavien vuosisatojen aikana Konevitsan luostari koko monia mullistuksia ja oli usein Ruotsin ja Novgorodin välisten sotien jaloissa. Pähkinäsaaren rauhassa v. 1323 alue oli alistettu Novgorodin arkkipiispan alaisuuteen ja luostari kukoisti. Keskiajalla Konevitsa oli yksi Venäjän suurista ortodoksisista kulttuurikeskuksista, jonka tuotoksia kirkkotaiteen eri saroilta levisi ympäri Karjalaa ja Venäjää.
ellauri246.html on line 535: Vuosien mittaan Brodsky on selvästi tietoinen siitä, että hän omistaa itse asiassa sosiaalista ja historiallista merkitystä. "Lajiemme historiassa kirja - antropologinen ilmiö ... Kirja on keino liikuttaa kokemustilaa, kun sivut käännetään. Siirrä se tulee ... Lento yleisestä nimittäjältä ... henkilön suuntaan, erityisen suuntaan. " Tästä syystä Brodskin asenne kirjallisuudelle eze on lajillemme korkein tavoite, sillä se saisi aikaan henkilökunnan muutosta julkisesta eläimestä henkilökohtaisexi. Ja kasvottoman massan hallitsijana kirjoittaja kontrastoi vapaiden yksilöiden "apoteumista", ihmisen tyhmillistymistä täydellisyydestä. Suurella voimalla ekspressoidaan, suurella voimalla, ihmisen tragedia. Kulttuurin ja taiteen rooli paljastuu itsenäisen kehityksen, itsekäyttämisen, itsensä kehittämisen kannustamiseksi. Aika omaperäistä.
ellauri246.html on line 829: Link Brodsky ajatteli runollisen taiteen säätiöitä. Hän esitteli heidät Yakov Gordinin kirjeeseen 13. kesäkuuta 1965. Siellä on kaksi pääasemaa. Ensimmäinen koskee luovuuden psykologiaa, toinen, joka Brodsky kutsuu "käytännöllisinä" - erillisen runollisen tekstin rakentamisen periaatteet. Psykologisesti tekijän olisi noudatettava vain sen intuitiota, olla ehdottoman riippumaton sääntöjen, normien, lainojen lainoista. "Katso itseäsi ei suhteellisen loput, mutta innoittamana. Hävitä ja anna itsesi kaikki missä tahansa. Jos olet vihainen, älä piilota sitä, anna sen olla töykeä; Jos olet iloinen - myös, anna sen ja trite. Muista, että elämäsi on elämäsi. Piirrä - anna korkeimmat - säännöt eivät ole lakia. Nämä eivät ole sääntöjäsi. Parhaimmillaan ne näyttävät sinun. Ole itsenäinen. Riippumattomuus on paras laatu kaikilla kielillä. Anna sen johtaa sinut tappioon (tyhmä sana) - se on vain tappio. Sinä itse tuo tulokset kanssasi; Ja sitten sinun on vähennettävä pisteitä kuvion tietää, kenen kanssa. Tärkein asia jakeissa on koostumus. Ei tontti, vaan koostumus. Koostumus on tarpeen rakentaa. Sanotaan, tässä on esimerkki: puun jakeet. Aloitat kuvaamaan kaikkea, mitä näet, maasta itse, kiipeää kuvauksessa puun yläosassa. Täällä sinä, kiitos ja suuruus. Sinun täytyy tottua kuvaan yleensä ... ei ole erityistä. Osapuolten on ajateltava viimeisenä. Tietoja Rhyme - Last, Metafora - viimeisimmässä. Mittari on jotenkin läsnä alusta alkaen, - Will, - No, kiitos siitä. Koostumus, ei tontti. Sido Stanza ei logiikkaa, mutta sielun liike - voit ymmärtää yhden ymmärrettävän. "
ellauri254.html on line 155: Kirjallisuuden voima on todellisuuden oikeassa kuvauxessa. Ei ole helppo olla realisti, vaikka kuinka lahjakas. Täytyy olla miehuullisuutta, tahdonvoimaa, uskallusta ja viisautta torjua taide taiteen vuoxi, näyttää keskisormea formalismille.
ellauri254.html on line 159: Kymysyxeen miten kirjoittaa ei voi vastata ilman mixi kirjoittaa. Tää Fedinin turahdus on eri pätevä. Aika monelle se on miten saada nimeä ja pätäkkää. Silloin pitää kirjoittaa niin että 200M kärpästä on tyytyväisiä. Neuvostotaiteen perusta on sosialistisen realismin metodi. Täällä puhuu isä Mefodi. Älkää tonttuilko jos teissä on ainesta parempaan. Älkää paapoko izeänne, älkää jääkö kuivatelakalle kuten minä vaan ryypätkää votka Pohjanmaan kautta! Juokaa maxa paskaxi kuin Pena ja Hande Hansassa mutta älkää helvetissä kirjoittako niin huonosti kuin ne.
ellauri254.html on line 180: Ajatus Venäjän suuresta tehtävästä jatkui myöhemmin Blokin vallankumouslyriikassa, jossa Blok yhdisti sosialismiin kristillistä mystiikkaa ja saksalaisen idealistisen filosofian käsityksiä taiteen kumouksellisuudesta. Blok keskittyi poliittisiin teemoihin teoksissaan Voznezdije (1910–21), Rodina (1907–16) ja Skify (1918).
ellauri254.html on line 787: Sosialistisen realismin menetelmän mukaan taiteen tehtävä on palvella vallankumousta ja sosialismin rakentamista olemalla kansantajuista ja puoluekantaista. Monesti tämä merkitsi työläisten kuvaamista esimerkillisinä sankareina. Tarkoituksena oli korottaa työläisen asemaa esittämällä hänen elämänsä, työnsä ja vapaa-aikansa ihailtavassa muodossa.
ellauri256.html on line 342: Majakovski tempautui keskikoululaisena mukaan kumoukselliseen teiniliikkeeseen, jolla oli vahva kannatus hänen kotikaupungissaan Georgiassa. Vuonna 1906 perhe muutti Moskovaan, jossa hänestä tuli taideakatemian oppilas. Vuonna 1908 hän liittyi sosiaalidemokraattiseen puolueeseen. Kumouksellisen toiminnan takia hänet vangittiin kolme kertaa ja hän oli eristyssellissä yhteensä 11 kuukautta. Tuon ajan hän käytti marxilaisuuden opiskeluun ja venäläisen kirjallisuuden lukemiseen. Mitähän sekin siitä tajusi. Vapauduttaan hän tutustui runoilija David Burljukiin, joka johdatti hänet futuristiseen aatteeseen. He muodostivat aluksi niin sanotun kubofuturistisen terroristisolun. He halusivat murskata porvarillisen taiteen vakinntuneet normit ja vihasivat muutoinkin porvaristoa. Silti vain Majakovski oli selvästi sosialismin kannattaja, Burljuk oli salaporvari joka muuttikin sittemmin New Yorkiin.
ellauri258.html on line 162: On hienoa, että hieno mies on vaihtanut kemiallista olomuotoa. Rockmyytti tappaa liian usein rocktaiteen.
ellauri258.html on line 164: "Olemme käyneet keskusteluja runoudesta ja filosofiasta. Jokaiselle alalle muodostuu sääntöjä, miten elää moitteetonta elämää. Rockmyytti voi tappaa rocktaiteen, ja filosofimyytti merkityksellisen filosofian. En ole koskaan suostunut rajoittamaan itseäni. En päättänyt murrosikäisenä ryhtyä filosofiksi, vaan isot kysymykset ajoivat minua."
ellauri262.html on line 595: Teippikirjaimet (Screwtape Letters) soitti 309 esityksensä New Yorkin Westside Theatressa vuonna 2010. Vuoden 2011 kiertue vieraili esittävän taiteen paikoissa kaupungeissa kaikkialla Yhdysvalloissa, mukaan lukien Los Angeles, Houston, Dallas, Atlanta, Seattle, Minneapolis ja Boston . Vuosien 2012–2013 kiertue alkoi Los Angelesista tammikuussa 2012. Kiertueella on paluumatkat San Franciscoon, San Diegoon, Seattleen, Chicagoon ja Atlantaan sekä pysähdyksiin useissa muissa kaupungeissa. The Screwtape Letters on kuvattu "Humoristiseksi ja eloisaksi... Paholaiselle on harvoin annettu ansaitsemansa tarkkaavaisemmin!" kirjoittanut The New York Times, "Syvä kokemus".Christianity Today ja "Pahoin nokkela... Helvetin hyvä esitys!" kirjoittanut The Wall Street Journal. Tuotanto on myös kiertänyt maailmanlaajuisesti. Ruuvinauha (Screwtape)-roolin on myös esittänyt nainen (woman).
ellauri264.html on line 490: Iisakki käännätti kirjojaan eri kääntäjillä uudestaan ja uudestaan, usein englannista englantiin. Toisinaan spekuloimme tietyn muutoksen syistä: yksinkertaistaminenko ei-juutalaiselle lukijakunnalle? tuntuiko tarpeelliselta korvata optimistinen loppu traagisella? Mutta hänen kääntäjiensä todistus viittaa johonkin muuhun - siihen, että hän oli melkein ilkeä vastustaessaan ajatusta täydellisesti valmiista teoksesta. Aivan kuten tyypillisen Bashevis-teoksen ristiriitainen miespäähenkilö jää roikkumaan tarinansa loppuun, mielivaltaisuus näyttää olevan itse taiteen periaate. Kirjoittajan henki seisoo noiden loppujen takana ikään kuin hän sanoisi: "Oikeesti, mitä väliä?" If one no longer believed in the Perfect God and His Torah, what reason to seek perfection elsewhere? Sit voi yhtä hyvin pelleillä Ruåzin kuninkaallisille ja ottaa ilon irti kaikesta. Hyvä Iisakki! Right on!
ellauri267.html on line 1322: Joskus draamasta löytyy myös poikkeuksellisia epätodennäköisyyksiä. Esimerkiksi Thorax, joka on menettänyt maurien luottamuksen, myrkytetään kahdella heistä, Benducar ja Mufti, mutta selviää, koska jokainen myrkky neutraloi toisen vaikutuksen. Silti Don Sebastian, Portugalin kuningas, havainnollistaa muita Drydenin dramaattisen taiteen piirteitä, jotka ovat vähemmän ilmeisiä, mutta vaikutusvaltaisempia ja merkittävämpiä: insestin teema, todellinen tai tukahdutettu; antiklerikalismi; poliittinen satiiri ja viittaukset; ja sovintokohtauksia.
ellauri271.html on line 148: Erityisen mielenkiintoinen on kuvaus tohtorin hautajaisista. Näihin aikoihin Neuvostoliitossa kuoli paljon merkittäviä ihmisiä, joilla ei ollut asemaa uudessa yhteiskunnassa. Heidän hautajaisistaan tuli massatapahtumia, hiljaisia mielenosoituksia. Näin käy myös romaanin Juri Živagolle. Hautajaisiin kerääntyy paljon ihmisiä, jotka ovat tunteneet tohtorin kirjalliset työt, vaikka ne ovat olleet katoamassa aikana, jolloin valtio on kieltänyt muun kuin sosialistisen realismin mukaisen taiteen. Tohtoria haudattaessa haudataan romaanissa symbolisesti hänen aikansa ja yhteiskuntaluokkansa.
ellauri271.html on line 178: Hänen ensimmäiset muistonsa liittyivät aikaan jolloin hänen omakin sukuelimensä liittyi varsin lukuisiin arkisiin asioihin. Uusista rakennuxista juoxi poikkiteloin rotukoiria. Silkkivehtailija oli demagogi ja taiteen suosija.
ellauri275.html on line 126: Ilja Chavchavadze tarttui aseisiin perusteetonta estetismiä vastaan, taantumuksellista "taidetta taiteen vuoksi" -teoriaa vastaan. Olla ihmisten inspiroija, motivationaalinen spiikkeri, kuivata heidän kyyneleensä - tämä on runoilijan ainoa kutsumus.
ellauri288.html on line 506: Hän on nimittänyt 1900-lukua taiteen vuosisadaksi nähden vahvaa esteettistä viehätystä suurissa maailmankatsomuksissa kuten natsismi ja bolsevismi. Näin voimmekin kenties aavistaa hänessä tuota alussa mainittua naiiviutta.Onko olemassa Elämän Jumala ja onko tällä jumalalla jumalaa jne, onko lumalien joukko kenties sellainen vahvasti saavuttamaton kardinaali jotka saivat pujopartaa syövän jyrisevän loogikon kuumumaan.
ellauri321.html on line 407: Keats erosi perinteisestä ekfraasin käytöstä, joka löytyy Theokrituksen Idyllistä, klassisesta runosta, joka kuvaa kuvion kupin sivuilla. Kun Theokritos kuvaa sekä paikallaan pysyvän taiteen liikettä että hahmojen taustalla olevia motiiveja, "Oodi kreikkalaiselle urnille" korvaa toiminnot joukolla kysymyksiä ja keskittyy vain hahmojen ulkoisiin ominaisuuksiin.
ellauri321.html on line 440: Kuten monet Keatsin oodit, "Oodi kreikkalaisessa urnissa" keskustelee taiteesta ja taiteen yleisöstä. Tarvitaan uusia muotoja, uusia muotoja tarvitaan. Ilman niitä ei ole koko taidetta.
ellauri321.html on line 443: Runon toinen osa, joka kuvaa pimppua ja sillä razastajia, pohtii mahdollisuutta, että taiteen tehtävänä ei ole kuvata hässimisen erityispiirteitä, vaan universaaleja hahmoja, mikä kuuluu termin "totuus" alle. Kolme hahmoa edustaisivat sitä, kuinka rakkaus, kauneus ja taide yhdistyvät idealisoituun maailmaan, jossa taide edustaa yleisön tunteita. Tämä johtopäätös taiteesta on sekä tyydyttävä, että se antaa yleisön todella ottaa yhteyden taiteeseen, että epä-, koska se ei tarjoa yleisölle opetusta tai narsistista täyttymystä.
ellauri321.html on line 445: Kertoja pohtii, missä kulkevat taiteen rajat ja kuinka taiteilija voi edustaa uurnassa.
ellauri323.html on line 276: täyttää yksityinen velvoite: taiteena, kokeilu,
ellauri332.html on line 70:
Tafsaaminen taiteenlajina

ellauri332.html on line 74: Lauri Törhösen mukaan taiteena elokuvaa voi ajatella maalauksen vastakohtana: se herättää ajan eloon ja asettaa teot peräkkäin antamalla merkityksiä ja omien keinojensa avulla poimii ja korostaa tekojen dramaturgista arvoa kokonaisuuden osina. Elokuvalle antaa luonteen mahdollisuus muotoilla aikaa, pilkkoa tai venyttää sitä, kuvata yläkulmasta tai alakulmasta, viedä katsojalle lähikuvia ja erikoislähikuvia, piirtää yksittäistä suuta, kättä tai silmää. Taiteilla on mahdollisuus pysäyttää aika, leikata siitä viipale, mutta vain elokuva voi muotoilla aikaa. No entäs kirjallisuus saatana?
ellauri333.html on line 254: Muinaisten heimojen sotilaallisten veljeysten joukossa kaikki nuoret miehet saivat taiteen tappaa kaikki, jotka koettiin uhkaksi heimolle. Tällaiset seremoniat seurasivat rituaaleja, joissa nuoret miehet riisuivat ja pukeutuivat eläimennahaan (usein myös pukeutuivat raivokkaaseen eläimennaamioon) ja yltyivät eläinraivoon. Raivo poistaa estot. Pelkästään raivo saa naapurin lempeän, nerokkaan nuoren miehen, joka kuuntelee elokuvakappaleita koko päivän, yhtäkkiä sekaisin ja liittyy väkijoukkoon tunnetun vihollisen tappajana. Bearskin ja Berserk, nämä kaksi sanaa ovat muuten synonyymejä saksaksi. Kysymys kuuluu, kuinka herättää tappajavaisto uroksissa, joka muuttaa jopa rento kasvinsyöjän verenhimoiseksi saalistajaksi? No näin:
ellauri340.html on line 349: Johdannossaan Archie Americana -sarjan Best of the Fifties -sarjaan toimittaja Victor Gorelick muisteli koodia ja kirjoitti: "Ensimmäinen tehtäväni uutena taiteen assistenttina oli poistaa raot ja halkeamat ja nostaa matalat puserot Katy Keenestä." Hän kirjoitti myös Archie-taiteilija Harry Luceystä : "Hänen toisinaan vihjaileva tarinankerronta – ja hän oli yksi parhaista – melkein maksoi hänelle hänen työnsä. Kun hänen lyijykynällä valmistetut tarinansa saapuivat, hahmot olivat pukeutuneet vain yhdellä sivulla. Inkeri, tai nainen nimeltä Terry Szenics, joutui pukemaan heidät jäljellä oleville sivuille."
ellauri340.html on line 560: "Voimmeko erottaa taiteen taiteilijasta?" on kysymys, joka ehkä hämärtyy joka kerta, kun sitä kysytään. Mutta näyttää todennäköiseltä, että kysymme sitä edelleen - sillä taiteilijat ovat yhtä todennäköisesti moraalisia hirviöitä kuin seuraava henkilö. Ihmiset ovat monimutkaisia ​​ja usein epäloogisia, ja heidän toimintansa harvoin yhtenäisiä. Ja silti sekään ei tietenkään ole täysin tyydyttävä tapa vastata kysymykseen. Eivätkö taiteilijan itsensä eri osat sulaudu yhteen ainutlaatuisen taideteoksen luomiseksi? Joskus impulssit, jotka voivat tuottaa suurta taidetta, ovat aivan liian ilmeisiä, kun ne havaittuna osoittautuvat puutteellisiksi hereillä olevassa elämässä.
ellauri345.html on line 389: Se loukkaus, että ne, jotka eivät löydä siitä kuvaa itserakastavasta unelmaisuudestaan, loukkaantuvat jokaisesta taidekritiikistä sillä verukkeella, että se tulee liian lähelle teosta, osoittaa niin paljon tietämättömyyttä taiteen luonteesta, että aika, joka tiukasti määrittää sen alkuperän tulee yhä elävämmäksi, se ei ole velkaa kiistää. (Joo, en mäkään täysin ymmärrä, mutta Benjy sättii tässä kriitikoiden kriitikoita.) Siitä huolimatta kuva, joka antaa tiiviimmän viestin herkkyydelle, on ehkä sallittu. Oletetaan, että opit tuntemaan ihmisen, joka on kaunis ja viehättävä, mutta suljettu, koska hänellä on salaisuus vetoketjun takana pikkupöxyissä. Olisi tuomittavaa yrittää tunkeutua häneen väkisin. Mutta on sallittua tutkia, onko hänellä sisaruksia ja voisiko heihin tunkeutua helpommin. Tällä tavalla kritiikki etsii taideteoksen sisaruksia kuin Iso-Masa.
ellauri345.html on line 466: Tämä tyttö ei ole pohjimmiltaan kaunis, Ottilie siis. Omalla tavallaan se on Eduard itse, eli turhaan kehutaan tämän parin kauneutta. Mutta Goethe ei vain käyttänyt lahjoitusrahojensa voimaa - yes taiteen rajojen tuki teki myös - vangitakseen tämän kauneuden, hän sen kevyimmillä käsillä vaan hilasi ku- vitun lähelle aistiakseen tämän lempeän, pyllyverhon takaisen new maailman. Loppu.
ellauri345.html on line 492: Kauneus on vähintään yhtä tärkeää nuoruudessa kuin tytössä, mutta elämän täyteys on naisessa suurempi kuin miehessä. Kuitenkin ilmestymishetki säilyy elottomassakin tilassa, mikäli se on oleellisesti kaunis. Ja tämä koskee kaikkia taideteoksia - vähiten musiikkia. Niinpä kaikessa taiteen kauneudessa se illuusio, toisin sanoen raita ja rajat elämään, säilyy, eikä se ole mahdollista ilman sitä. Mutta se ei kata niiden olemusta. Pikemminkin tämä viittaa syvemmälle siihen, mitä taideteoksessa, toisin kuin ulkonäössä, voidaan kuvata ilmettömäksi, mutta tämän vastakohdan ulkopuolella taiteessa ei esiinny eikä sitä voida selvästi nimetä. Eli ilmeetön seisoo niin välttämättömässä suhteessa ulkonäköön, vaikkakin vastakkain, että kaunis, vaikka se ei olekaan ulkonäkö, lakkaa olemasta oleellisesti kaunis, kun ulkonäkö katoaa siitä. Sillä tämä kuuluu hänelle peitteenä ja kauneuden oleellisena lakina on osoitettu, että se ilmenee sellaisenaan vain piilotettuna.
ellauri348.html on line 355:
Edmund Blair Leighton ROI (21. syyskuuta 1852 – 1. syyskuuta 1922) oli englantilainen historiallisten genrekohtausten maalari, joka oli erikoistunut Regency- ja keskiaikaisiin aiheisiin. Hänen taiteensa liittyi esirafaeliittiseen liikkeeseen 1800-luvun puolivälin ja lopun välillä ja 1900-luvun alussa.

ellauri349.html on line 258: Erkki Samuli Pirtola (18. toukokuuta 1950 Rautalampi – 23. tammikuuta 2016 Helsinki) oli suomalainen kuvataiteilija. Pirtolan mielestä "Todellinen taiteen emämaa löytyykin lastentarhoista, Steiner-kouluista, undergroundista, hullujenhuoneilta, presidentin muistikirjasta, betonigraffiteista, oudoista yöllisistä performansseista, ufokuvista, viidakkoshamaanin houreista..."  Paskanmarjat Erkki, graffitit on järjestään pyllyn rumia. Mitä vittua, jotain presidentin nuolua?
ellauri352.html on line 185: Kärsimystunteita voi hillitä esimerkiksi päihteillä ja huumeilla tai ylenmääräisellä toiminnalla vaikkapa työn, harrasteiden, tieteen, taiteen ja psykologian opiskelun parissa. Tunteiden hallintaan pyritään myös mielenhallintaan tähtäävin menetelmin: lääkkeillä, meditaatiolla, joogalla, mindfullnesilla ja positiivisella ajattelulla mutta myös Pafos-seminaarin traumakokemusten psykoterapeuttisella läpikäynnillä ja uudelleen jäsentelyllä.
ellauri362.html on line 197: Hernekukon "Melankolian filosofia" on tunkkaista antiikkihöpinää, josta ei saa selvää kirveelläkään. Tikusta asiaa. Huomaa kyllä että kaveri on ollut hyvä laatimaan virallisia asiakirjoja. Kuten Peacock selittää esipuheessaan "Yleinen analyysi", runo väittää, että muuttuvuuden tarkastelu jalostaa mieltä ja että taiteen ja ihmissuhteiden "pääasialliset viehätysvoimat" ja "hermolliset siteet" ovat peräisin muuttuvuuden filosofisesta pohdinnasta. Hernekukko kävi vain 6 vuotta koulua, kansalaiskoulupohjalta ponnisti kuin Lassi Hiekkala.
ellauri362.html on line 320: ”Lääkärinkoulutukseni pohjautuu tietysti aineellisen maailman tutkimiseen, mutta eihän se sulje pois aineettoman maailman olemassaoloa. Olen aina ollut taipuvainen siihen, halunnut taiteen ja kirjoittamisen kautta lähestyä aineettoman maailman mysteeriä.” Haahtela ajattelee myös, että nykyihmistä ylipäätään helpottaisi löytää paikka, jossa häpy on läsnä. ”Minulle se on kirkkosali – rakastan vaimoväen kirkottamista kasukassa, suizukeastioiden heiluttamista! .
ellauri370.html on line 515: Kaikki suuret taiteilijat, kirjailijat ja ajattelijat lännessä, kuten Homer, Dante, Giotto, Donatello, Albrecht Dürer, Leonardo da Vinci, Martin Luther, William Shakespeare, Rembrandt, Ludwig van Beethoven, Immanuel Kant ja Johann Wolfgang von Goethe ovat yhtä pitkää loistavaa pitkäkalloisen arjalaisen taiteen ja ajattelun perinnettä, jonka kulminoivat Richard Chamberlainin "Dr. Kildare" 1964 ja Richard Wagnerin elämää muuttava, rodullisesti uudistava musiikki 1800-luvulla. Saksalaisissa lehdistössä pohdittiin kiivaasti, oliko Richard Chamberlain sukua Ben Caseylle. Tuskinpa, Ben näyttää lyhytkalloisemmalta. Se hoisi sitäpaizi tätä puolisokeaa Samia juutalaisen Sam Jaffen kanssa kimpassa.
ellauri392.html on line 121: Vireä pahempaa, Reader-response kiila väittää, että kirjallisuutta tulisi nähdä esittävänä taiteena, jossa jokainen lukija luo oman, mahdollisesti ainutlaatuisen, tekstiin liittyvän esityksensä. Se nyt on jo aivan perseestä tuumaa toinenkin Hirsch. Ajatteles jos Talmudiakin luettaisiin sillä silmällä. Ihankuin piru raamattua! Kosijat Penelopen kirjailemaa kangasta!
ellauri392.html on line 877: Pyllynnuolennassa kukaan ei kuitenkaan ylittänyt professori Mark C. Tayloria, tunnettua Derrida-ryhmäläistä, joka opettaa Williams Collegessa. Kirjoittaessaan The New York Timesin yleisönosastoon, professori Taylor aloitti myös kuzumalla apuun Wittgensteinia. Ludista Derrida oli kimalainen tulitikkulaatikossa. Professori Taylor jatkaa sitten antamalla meille ystävällisemmän, lempeämmän Derridan. Mutkattomille tietämättömille – ”ihmisille, jotka ovat riippuvaisia ​​äänistä ja yöpymisistä” – Derridan teokset saattavat tuntua ”toivottoman epäselviltä”. Mutta me hienostuneet kaverit tiedämme että hänen kuuluisa mutkikas proosansa "heijastaa tiheyttä ja monimutkaisuutta, joka on ominaista kaikille suurille filosofian, kirjallisuuden ja taiteen teoksille." (Se on klisee, mutta onko se totta? Varmasti jotkut, ehkä monetkin suuret teokset ovat mahtavia selkeytensä ja yksinkertaisuutensa vuoksi, esim Raamattu tai Toora.) Professori Taylorin päätavoitteena on esittää Derrida eräänlaisena teologina Hän sanoo, että tässä epävarmassa, kiistojen repimässä maailmassa on ymmärrettävää mutta vaarallista halu "yksinkertaisuuteen, selkeyteen ja varmuuteen". Ja tämä halu, professori Taylor kertoo, "on suurelta osin vastuussa kulttuurisen konservatiivisuuden ja uskonnollisen fundamentalismin noususta ". Älähälä! Pianhan tässä George W. Bush sulautuu Osama bin Ladeniin. Kiitos Jumalalle – tai pikemminkin kiitos Derridalle, että hän on tullut opettamaan meille uskomuksen muotoa, ”joka käsittää epävarmuuden ja antaa meille mahdollisuuden kunnioittaa muita, joita emme ymmärrä”. No sitä virhettä "me" emme kyllä tee! Professori Taylorin käsissä Derrida nousee esiin messiaanisena hahmona, Martin Heideggerin, St. Franciscuksen ja Kahlil Gibranin yhdistelmänä.
ellauri392.html on line 887: Alaviite: The New Criterion on New Yorkissa ilmestyvä kuukausittain ilmestyvä kirjallinen aikakauslehti ja taiteellisen ja kulttuurisen kritiikin aikakauslehti. Siinä on osiot runouden, teatterin, taiteen, musiikin, median ja kirjojen kritiikille. Sen perustivat vuonna 1982 Hilton Kramer, entinen The New York Timesin taidekriitikko, ja Samuel Lipman, pianisti ja musiikkikriitikko. Tietysti ashkenazeja. Nimi viittaa brittiläiseen The Criterion -kirjallisuuslehteen, jota toimitti yli puolifasistinen T. S. Eliot vuosina 1922–1939. Kramer taisteli sitä vastaan, mitä hän piti vasemmistolaisena poliittisena ennakkoasenteena taidekritiikassa ja mitä hän piti esteettisenä nihilismina, joka on ominaista monille 1900-luvun työtaiteilijoille ja taidekriitikoille. Turhautuminen The New York Timesin vasemmistopolitiikkaan johti hänen eroamiseen sanomalehdestä Reaganin vuonna 1982. Hän perusti ( Samuel Lipmanin kanssa ) konservatiivisen The New Criterion -lehden , jonka toinen toimittaja ja kustantaja oli myös Kramer. Hän otti vahvasti kommunisminvastaisen kannan vuoden 2003 katsauksessaan Anne Applebaumin Gulag: A History -kirjasta . Teoksessa The Twilight of the Intellectuals (1999) hän puolusti taidekriitikko Clement Greenbergin antikommunistisia näkemyksiä. Hän teki eron modernismin ja postmodernismin välillä terävästi, viitaten postmodernismin aikakauteen "tänä ironian ja institutionalisoidun kumouksen aikakautena". Hän on asettanut tämän vastakohtana modernismista löytämiensä ihanteiden kanssa: "totuuden kurinalaisuus, rehellisyyden ankaruus". Hilton Kramer kuoli sydämen vajaatoimintaan 27. maaliskuuta 2012 Harpswellissa. Ei mikään ylläri.
ellauri401.html on line 80: Johann Valentin Andreae (1586–1654) väitti omaelämäkerrassaan, että nimettömänä julkaistu Christian Rosenkreutzin Chymical Wedding oli yksi hänen teoksistaan, ja hän kuvaili sitä myöhemmin pelleilyxi (ludibrium). Myöhemmissä teoksissaan hän tekee alkemiasta pilkan kohteen ja sijoittaa sen yhdessä musiikin, taiteen, teatterin ja astrologian kanssa vähemmän vakavien tieteiden luokkaan. Joidenkin lähteiden mukaan hänen roolinsa ruusuristiläisen legendan alkuperässä on kiistanalainen. Mutta muiden mukaan se oli yleisesti hyväksytty. Vaihtoehtoinen totuus on ylin hyve, sanoi Pekkakin.
ellauri403.html on line 56: ja aiheesta ohuista ja sterotyyppisistä henkilökuvista, sekavasta juonesta ja osoittelevasta huumorista. Myös vainajan vajaamielinen poika, Pölhö-Kustaa, osallistuu syytöksiin. Hällströmiin leffaversion näyttävät koskenlaskukohtaukset ovat jääneet suomalaisen elokuvataiteen historiaan esikuvana lukuisille myöhemmille tukkilaiselokuville. Mauno Mato (yllä oik.) näytteli Turkan roolin. Lasse Pöysti sai miessivuosan Jussi Jurkka-palkinnon.
ellauri403.html on line 389: Elokuussa 2014 Zelenskyy vastusti Ukrainan kulttuuriministeriön aikomusta kieltää venäläiset taiteilijat Ukrainasta. Vuodesta 2015 lähtien Ukraina on kieltänyt venäläisten taiteilijoiden ja venäläisen median ja taiteen pääsyn Ukrainaan.
ellauri408.html on line 133: Modernin estetiikan syntyä ei voida erottaa uuden, ei-dogmaattisen uskonnon ja teologian käsityksen syntymisestä. Tässä rikkaassa älyllisessä kontekstissa eräs kirjailija erottuu syvästi tunkeutuneena tähän filosofian, uskonnon ja taiteen välisen innovatiivisen vuoropuhelun kenttään (syviä historiallisia muutoksia taustalla) ja ainutlaatuisena hahmona, joka kutsuu kohti tulevaisuutta (ja tulevaisuuden kieltä), joka oli vielä tulossa: Friedrich Hölderlin.
ellauri408.html on line 617: Roman de la rosen jatko-osa on satiiri luostarikuntia, pappien selibaatia, aatelistoa, Pyhää posliini-istuinta vastaan, kuninkaallisten liiallisia väitteitä, mutta ennen kaikkea satiiri naisista ja avioliitosta. Vaikka Guillaume oli asettanut itsensä rakkauden palvelukseen ja paljastanut "kohteliaisuuden" lait, Jean de Meung lisää "rakkauden taiteen" paljastamalla julmasti naisten oletetut viat, heidän ansojaan ja keinot rotkauttaa heitä. Jean de Meungissa ruumiillistuu fabliauxin pilkan ja skeptisyyden henki. Hän ei jaa aikansa taikauskoa, ei kunnioita vakiintuneita instituutioita, halveksii feodalismin ja romanssin käytäntöjä. Hänen runonsa pituus ei ollut este sen suosiolle 1200- ja 1300 - luvuilla.
ellauri409.html on line 113: Pascal vanhempi näyttää sekaantuneen parhaisiin yhteiskunnan edustajiin sekä tieteen ja taiteen huippumiehiin. Pascal Sr koulutti Blaisen kotona. Blaise oli äärimmäisen varhainen, todellakin aivan liian varhainen, sillä hänen hakeutumisensa opiskeluun lapsuudessa ja nuoruudessa heikensi hänen terveyttään, ja isää on syytä pitää vastuussa hänen kuolemastaan 39-vuotiaana. Upeita, uskomattomia tarinoita on säilytetty hänen varhaisvaiheestaan erit. matematiikan alalla, esim. Pascalin kolmio ja paineen yxikkö.
ellauri420.html on line 253: Malraux väitti, että eri taiteen tyypit menivät sisään ja pois muodista, uusia muotoja tarvitaan, tarvitaan uusia muotoja, muuten ei ole koko taidetta. Kuinka ollakaan, Malraux'n näkemyksen mukaan taiteilija oli kaikista ammateista tärkein, koska taiteilijat olivat ihmishengen tutkijoita ja Kauko-Idän matkailijoita, koska taiteellinen luominen oli ihmisen korkein saavutuksen muoto, sillä vain taide saattoi havainnollistaa ihmiskunnan suhdetta maailmankaikkeuteen.. Kuten Malraux kirjoitti, "on jotain paljon suurempaa kuin historia ja se on nerouden sinnikkyys".
ellauri429.html on line 329: Klas Katt vaikuttaa depressiiviseltä. Sitä ahdistaa edessä olevat affres de la mort. Théophile Gautier tuli tunnetuksi dekadentista ”taidetta taiteen vuoksi” -ajatuksestaan. Hän kirjoitti viilattuja runoja, mm. Affres de la mort. Hän oli parnassolaisten johtomies. Hän tunsi Nervalin ja Hugon. Nerval hirttäytyi ja Hugoa hyllattiin ihan sikana. Hän kirjoitti bion Balzacista. Eipä siitä sen enempää. Olle Blatt itkee ilon kyyneliä kun sen diapamit löytyvät entiseltä paikalta. Se kazoo öisestä ikkunasta tähtiä: joku sittenkin valvoo sitä hyvänsuovasti.
ellauri432.html on line 66: Tällä hetkellä tietoja Viktor Stepakovista valmistellaan julkaistavaksi sivustolla. Jos haluat osallistua tämän kirjailijan elämäkerran kirjoittamiseen tai täydentämiseen, lähetä kommenttisi sähköpostiosoitteeseemme. Tällä sivulla voit lukea Viktor Stepakovin mielenkiintoisia faktoja, arvosteluja ja elämäkertaa sekä nähdä luettelon kirjailijan kirjoista. Ja jos olet kiinnostunut oppimaan lisää siitä, missä kirjailija Viktor Stepakov syntyi, asui ja työskenteli, suosittelemme lukemaan hänen koko elämäkertansa. Täällä voit myös nähdä suosituimmat kirjat, lukea arvosteluja, kommentteja ja lainauksia Viktor Stepakovin kirjoista. Sivulla esitellään kirjailija Viktor Stepakovin elämäkerta, josta voit oppia mielenkiintoisia faktoja hänen elämästään, harrastuksistaan ​​sekä syntymäajasta ja -paikastaan. Täällä voit lukea kaikki kirjailijan kirjat, lukea arvosteluja ja kirjoittaa kuuluisia lainauksia kirjailija Viktor Stepakovin kirjoista. Keskustele myös suosikkiteoksistasi muiden lukijoiden kanssa ja arvioi kirjailija Viktor Stepakovin kirjoja. On syytä huomata, että kirjailijan suosituimmat kirjat ovat Mystical Petersburg. Minkä tahansa taiteen ja kirjallisuuden hahmon elämä on aina täynnä kirkkaita tapahtumia, kuuluisia henkilöitä ja paikkoja - eikä Viktor Stepakov ole poikkeus.
ellauri434.html on line 503: Kreikkalaisessa mytologiassa Kinyras ( / ˈsɪnɪrəs / ; Muinaiskreikka : Κινύρας – Kinyras ) oli kuuluisa sankari ja Kyproksen kuningas. Sen isä oli Apollo tai size oli Pafos. Kyproksella Kinyrasta kunnioitettiin taiteen ja soittimien, kuten huilun, luojana. Häntä pidettiin myös pihtien, vasaran, vivun ja alasimen keksijänä. Pausanias mainitsee Kinyraan tyttären Teukerin puolisona. Hesychios mainitsee myös Cinyrasin tyttären Myriken, joka suri niin paljon, että hänestä tuli tamariskipuu. Servius mainitsee toisen pojan, Amarakoksen, joka toimi hovin kuninkaallisena hajuvesien valmistajana.
ellauri443.html on line 54: Tämän albumin päähenkilö on NOT Philomena Cunk vaan brittiläinen kirjailijatähti Rachel Cusk, joka on noussut maineeseen romanitaiteen uudistajana. Näitähän piisaa Malmin kirjastoautoja, 6 romania Ladassa. Hän on saanut siitä ylistystä mutta myös kritiikkiä. Rachel nimestä huolimatta ei ole juutalainen, vaan Kanadassa nussittu britti, pesunkestävä anglosaxi. Eikä mikään eilisen teeren poika, 58 vee.
ellauri443.html on line 173: Yxinkertaisesti sanottuna James uskoi, että kirjailijan korkeimman tavoitteen tulisi olla "taiteen luominen taiteen vuoksi" uusien esteettisten tekniikoiden kehittämiseksi, joiden avulla voidaan luoda täydellisintä mahdollista kirjallisuutta herrasväen sielujen kohottamiseksi. Eli Wells oli vassari ja Henry James talouslipilaari jenkkihomppeli. Wells kuvaa Henryä parodioivaa heppua: : "Varmistettuaan ensin, ettei hänellä ole juuri mitään sanottavaa, hän ryhtyy työhön ilmaistakseen sen... Hän ei säästä resurssejaan ruoskiessaan kuollutta konia." Mutta mieleenpainuvin kenties Wellsin pitkässä hyökkäyksessä entistä mentoriaan vastaan oli ehdotus, että James muistutti ylikuormitettuaan myöhempää tyyliään "virtahepoa, joka yrittää poimia hernettä."
ellauri445.html on line 436: Viidentoista vuoden ajan Albert Camus ja Maria Casarès tarttuivat kyniinsä kirjoittaakseen lähes 1000 sivua kirjeitä, jotka ilmaisivat heidän välisen siteensä täyden voimakkuuden. Eron aiheuttaman sydänsurun ja luovien impulssien välimaastossa tämä kirjeenvaihto korostaa kahden pyhän hirviön läheisyyttä taiteensa huipulla. Teatteri ja rakkaus ovat läheisesti kytköksissä toisiinsa. Se on huimaavaa luettavaa. Tässä yhteydessä sunnuntai-iltapäivänä 1. lokakuuta esitetään Elisabeth Kapnistin erinomainen dokumenttielokuva "Maria Casarès, Albert Camus, Toi ma vie" ohjaajan läsnä ollessa. Rencontresin kohokohta on perjantai-iltana 29. syyskuuta, jolloin Lyna Khoudri ja Sabrina Ouazani lukevat kaksiäänisesti otteita novelleista L'Envers et l'Endroit ja L'Exil et le Royaume. Izo Diopin säestyksellä (kitara) ja Abd Al Malikin äänenkäytön ansiosta.
ellauri449.html on line 415: Hänen järjestelmänsä eroaa perinteisestä länsimaisesta metafysiikasta tekemällä arvoista todellisuuden perimmäisen perustan. Laadun metafysiikka poikkeaa tästä sanomalla, että taiteen ja moraalin ja jopa uskonnollisen mystiikan arvot ovat todennettavissa.
ellauri449.html on line 814: Bob luuli että art tarkoittaa picassomaisia tuherruxia. Se luuli että taiteella ei ole sääntöjä. Ars (tekhne) oli taitoa ennen modernismia. Taiteen taiteen vuoxi sai aikaan teknologia. Bob oli moukka. Bob was grossly unfair to Ari, Ari wasn't to anyone, he tried to save the appearances.
ellauri454.html on line 185: Tavallaan mukaillen marxilaista väitettä, jonka mukaan "me teemme oman historiamme,"...mutta joka kerta kun teemme niin edeltäjiltämme perimissä olosuhteissa, kirjailija kehotti hylkäämään sotaa edeltäneen oikeistolaisen menneisyyden, jota leimasi "kuparipatojen perinne", ja sen sijaan hyödyntämään kansallisen historiamme syvempiä kerroksia, jotka ovat täynnä esimerkkejä naisten toiminnasta: "Koska kuparipatojen tylsistyneiden orjien – joko ajattelemattomien tai traagisten – perinteen lisäksi tunnemme perinteitä suurista naisista, tiedemiehistä, vapauden ja oikeudenmukaisuuden taistelijoista, naiskirjailijoista, taidemaalareista, elämän ja kulttuurin luojista." Herättäessään uudelleen ylpeyttä naisten saavutuksista Łóżkiewska viittasi Puolan historiaan, mutta hän viittasi myös sodan jälkeen kaikuvaan naisten kansainvälisen solidaarisuuden iskulauseeseen. Plenumin päätöslauselmassa syytettiin erityisesti eri rintamilla aktiivisia älymystöaktivisteja (sekä naisia että miehiä) siitä, että he olivat "sietäneet ideologista kaaosta aivan liian kauan... eivät olleet kehittäneet sopivia työmenetelmiä... ja laiminlyöneet marxilaisen näkökulman kirjallisuuden, taiteen ja tieteen kysymyksiin". "Nyt riittää tämä pormestarien ja rehtorien vaimojen johtajuus! Nämä rouvat eivät itse tee töitä, joten heillä ei yleensä ole ymmärrystä työväkeä kohtaan, he ovat sisältä tyhjiä." Oppikoot he ensin meiltä – työssäkäyviltä ihmisiltä, joilla on elämänkokemusta ja sosiaalista elämää”, kertoi nimetön opettaja Orōowskalle. ”Älymystö on pitkälti pysähtynyt. Se ei pysty pysymään ajan mukana, se ei ymmärrä ajan henkeä ja se pyrkii pysäyttämään uusia virtauksia” tai suoranaisia ”taantumuksellisia”. Aktivistit huomauttivat, että puolueen oli ratkaistava naisten arjen perusongelmat. Jos naiset opiskelisivat ja kehittäisivät itseään, ei riittäisi, että perhe ottaisi haltuunsa osan heidän askareistaan. He tarvitsivat päiväkoteja, esikouluja, ruokaloita ja pesuloita, koska vain tällä tavoin – vähemmillä kotitöillä – naiset voisivat osallistua sosiaaliseen, kulttuuriseen ja poliittiseen toimintaan. Sen lisäksi, että aktivistit painostivat puoluetta ryhtymään konkreettisiin toimiin tässä asiassa, he vaativat myös, että heidän miespuoliset puoluetoverinsa muuttaisivat henkilökohtaista asennettaan niin sanottuun ”naiskysymykseen”. Lopulta he vetosivat puolueensa eetokseen: "Tovereidemme on oltava tietoisia naisten työn korvaamattomuudesta ja vakavuudesta. Jos PPR:n jäsen ei arvosta naisten työtä, hänen täytyy olla huono jäsen." Meidän tulisi muistaa toveri Stalinin sanat, jotka hän lausui vuoden 1933 kollektiivitalouksien shokkityöntekijöiden yhteisessä yleisliiton konferenssissa: "Tiedän, että monet teistä eivät arvosta naisia ja jopa nauravat heille. Se on virhe, toverit, vakava virhe. Naiset... ovat suuri voima."Tämän voiman pitäminen kurissa olisi rikollista. On velvollisuutemme saada naiset... esiin ja hyödyntää tätä suurta voimaa."
ellauri476.html on line 246: Sonta-g:n historiallinen romsku Lord Nelsonin Emmasta sai kiitosta Michiko Kakutanilta New York Timesista. Varma vinkki että Donnan arvio oli oikea. Se käsittelee seksin ja vallankumouksen, luonnon kohtalon, taiteen ja keräilijän pakkomielteiden sekä ennen kaikkea rakkauden teemoja. Ultimately, the vexing problem of Dostoevsky's anti-Semitism remains unresolved.
ellauri479.html on line 353: Aalto-yliopiston Toivon laboratorio -näyttelyssä 16 aaltolaista kertoo, mitä toivo heille merkitsee, ja miten he edistävät toivoa taiteen, tutkimuksen, yrittämisen ja kannustavan yhteisön avulla. Tuloksena voi olla muun muassa tasa-arvoisempaa (eli halpaa pika)muotia, uuden ajan muovimateriaaleja, kvanttimaailman vermeitä ja terveyttä estäviä tekoälyratkaisuja kuten designerhuumeita.
xxx/ellauri027.html on line 1004: Tää on tuhannesta muustakin huuhailusta tunnettu ilmiö, Jeesuxesta "Jjarrii!" Sairasvyöhön saakka. Ihmiset nyt vaan on tollasia laumaeläimiä, kimppakiva on niistä kivintä kaikista kivoista. Ei vaan Eskin tuhannet asiakkaat, vaan ziljoonat tieteen, taiteen, uskonnon ja urheilun kannattajat on olleet, on nyt ja vasta samanlaisia, ja samoin on Eskin kaltasia hengennostattajia tuhansittain.
xxx/ellauri044.html on line 396: Herman Hessen Romaani Narkissos ja kultasuu käsittelee keskeisesti ristiriitoja maallisen ja taivaallisen, ruumiin ja sielun, järjen ja tunteen sekä taiteen ja tieteen välillä. Näitä dikotomioita kuvaavat ystävykset Narkissos ja Kultasuu, joista toinen on omistautunut Jumalalle ja toinen etsii nautintoa maallisista iloista. Ystävykset tutustuvat Mariabronnin luostarissa, jossa Narkissos on noviisina ja jonne Kultasuu tulee oppilaaksi. Kultasuu ei kuitenkaan viihdy luostarissa, vaikka ihaileekin suuresti Narkissosta ja toivoo tulevansa hänen kaltaisekseen. Kultasuu lähtee luostarista ja kokee suurta epäonnistumisen tunnetta, koska ei kyennyt noudattamaan ajan ihanteita, nöyryyttä, kuuliaisuutta ja hengellisyyttä. Hän kulkee, kohtaa kauneutta, hyvyyttä ja pahuutta ja päätyy taiteilijaksi, kuvanveistäjäksi. Niinkuin Hessekin, jonka pappi-isä oli pettynyt taiteilijapoikaansa.
xxx/ellauri044.html on line 398: Hesse kuvaa Narkissoksen ja Kultasuun kahta eri tapaa ymmärtää todellisuutta, toinen tieteen ja toinen taiteen kautta. Narkissos ja Kultasuu pysyvät ystävinä ja ymmärtävät toisiaan huolimatta erilaisuudestaan. He tarvitsevat toisiaan, koska täydentävät toisistaan ne ominaisuudet, jotka toisesta puuttuvat. Toinen on tappi, toinen reikä.
xxx/ellauri056.html on line 137: 27-vuotias Katri Manninen on kirjoittanut 18 romaania, joista 17 nuorille. Romaaneista viisi on MTV3:n Salatut elämät -sarjan oheiskirjoja. Ne kertovat nälkäisille ihailijoille henkilöistä enemmän kuin sarjassa näkyy. Hän on myös kirjoittanut dialogit Salattujen elämien 25 jaksoon ja yhdessä äitinsä Kirsti Mannisen kanssa MTV3:lle Benner & Benner -tv-sarjan. Parhaillaan hän dramatisoi TV1:n nuorten ohjelmaa Radio Sooda. Hän on kokeillut muitakin ammatteja ja opiskelee Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen osastolla televisio- ja elokuvakäsikirjoittamista.
xxx/ellauri056.html on line 595: On selvää, että fichteläinen idealismi on vaikuttanut Schellingin filosofiaan keskeisesti, ja Schelling tekikin nimeä nuorena julkaisemassaan teoksessa Über die Möglichkeit einer Form der Philosophie überhaupt (1794), jossa hän käsittelee lähinnä idealistista filosofiaa, ja joka sai itse Fichteltä tunnustusta. Kuitenkin Schellingin filosofia sisältää piirteitä, joita ei löydy Fichteltä, kuten luonnonfilosofia, panteismi ja myöhemmin taiteen nostaminen erääksi filosofian keskeiseksi aiheeksi.
xxx/ellauri057.html on line 60: Seuraavat penseet on taiteen vaatimin muutoxin kirjailijan ja kriitikon lennättimestä, epäsosiaalisesta mediasta siis.
xxx/ellauri057.html on line 227: Hilja piti opiskelusta, opettajista ja koulutovereistaan ja menestyi tyttökoulussa hyvin. Kuulostaa ihan Laura Kolbelta teoxessa Suomen yläluokasta, johon se haluisi kovin kuulua. Muttei kuulu kovasta yrityxestä huolimatta. Tyttökoulun jälkeen hän siirtyi jatko-opistoon, jossa hän harrasti monenlaisia asioita. Hilja oli lahjakas: hän lauloi, kirjoitti, maalasi ja lausui hyvin. Jatko-opistossa hän luki myös ranskaa ja suoritti opettajan tutkinnon vuonna 1902. Kaksi vuotta jatko-opistossa opiskeltuaan Hilja alkoi valmistautua ylioppilaskirjoituksiin Suomalaisen yhteiskoulun yksityisoppilaana, koska jatko-opistossa ylioppilastutkintoa ei voinut suorittaa. Hän kirjoitti vuonna 1901 ylioppilaaksi ja sai tutkinnon arvosanaksi muutamaa pistettä vajaan kiitettävän. Hilja oli aina muutamaa pistettä vajaa. Viimeisenä kouluvuotenaan Hilja pohti elämänuraansa ja tulevaisuuttaan. Valinta oli vaikea, sillä Hiljaa kiinnostivat monet taiteenalat. Jatko-opistossa Hilja oli innostunut teatterista, ja hän suunnitteli vakavasti näyttelijättären uraa. Syksyllä 1902 Hilja kirjoittautui yliopistoon historiallis-filologiseen osastoon, mutta ei koskaan valmistunut. (Täh? Minnekäs see lääkärinura unohtui?)
xxx/ellauri075.html on line 437: Tulivuoren juurella on merkittävä romaani, joka kannattaa lukea. Sitä ei ilmestymisaikanaan ja pitkään sen jälkeen vielä pidetty klassikkona, mutta vähitellen se on saanut ansaitsemaansa arvostusta. Aikalaiskuvausten perusteella Lowry oli henkilönä ikävä, mutta tämän romaanin myötä hänen taiteensa elää pitkään, ellei vielä pitempään.
xxx/ellauri081.html on line 501: Wallun äiskä paljasti että poissaolevan puhuttelu on apostrofi ellei ole hullu. Se on respektaabeli taiteenlaji. Kun Pezku sekosi ulko-ovia pidettiin takalukossa. Ne piti avata avaimella sisältä ja ulkoa. Musta tuli aika taitava takalukkoilija. Jokainen anova saa, ja kolkuttavalle avataan. Calle pyysi kärsimättömänä alzheimerina mua avaamaan sille lukittuja ovia Munksnäshemmetissä. En avannut. Ei ollut avainta. Sä olit isi jo aika poissaoleva.
xxx/ellauri084.html on line 217: Kuvataiteen teos: Johannes Vermeer: Turbaanipäinen tyttö
xxx/ellauri091.html on line 147: Haahden kotiin kokoontui v. 1902 hänen ystäviään keskustelemaan sortokauden ja kansallisen heräämisen merkeissä. Kesken kaiken Haahti soitti pianollaan kolmisoinnun, kolme säveltä, joihin hän liitti kristillisyyden, taiteen ja suomalaisuuden. Näin sai alkunsa yhdistys Kolmisointu. Sen toimesta syntyi 17 vuotta myöhemmin Kristillinen taideseura sytyttämään ja tekemään tunnetuksi hyvän taiteen harrastusta. Seura sai monia paikallisosastoja, ja Haahti teki laajoja matkoja näiden järjestämiin juhliin ja neuvonpitoihin. Seuran puheenjohtajana hän tarmokkaasti toimi 27 vuotta, siis v:een 1946 ja oli sen jälkeen kunniapuheenjohtajana. Innoitus kristillisyyteen, taiteeseen ja suomalaisuuteen jatkuvasti sytytti. Haahti kuului ensimmäisiin Suomen kirjailijaliiton jäseniin.
xxx/ellauri091.html on line 177: Tämä tarkoitti sitä, että Krohnin piti etsiä säännöllinen tulonlähde, josta saisi RÃHÃÃ. Perhe muutti Tampereelle, jonne Ilmari Krohnille tehtiin paikka Aleksanterin kirkon urkurina. Urkurin työn ohessa hän myös "teki opetustyötä" Helsingissä, mikä varmasti kävi "pidemmän päälle" raskaaksi (nilkki tietää). Emilie von Dittman kuoli sentään vuonna 1905. Avioliitosta oli syntynyt kahdeksan (8) lasta ja moni heistäkin menehtyi omilla urillaan tieteen ja taiteen parissa.
xxx/ellauri114.html on line 240: Laivanlastaaja Wilho Sorvarin pääteos Hammurabi on tyylipuhdasta apinameininkiä perinteisillä silmä silmästä ja hammas hampaasta pelisäännöillä. Nää on vielä vanhan liiton miehiä jotka eivät oivaltaneet ottaa elimistä koronkorkoa. Asialliset hommat hoidettiin parhaitten apinataiteen sääntöjen mukaan: väärägeeniset lapset ja vanhukset hengiltä, lisääntymiskykyiset naiset pukille ja työkuntoinen väki orjixi. Muurahaiset menettelee vastaavalla tavalla.
xxx/ellauri120.html on line 406: Nyrki Tapiovaara syntyi metsänhoitaja Kaarlo Juho Vihtori Tapiovaaran (1879–1959) ja Aino Aleksandra Grönroosin (1886–1929) perheeseen. Aino Aleksandra oli Pilppulan kartanon tytär ja äitinsä puolelta sukua Suomen ensimmäiselle naispuoliselle kuvanveistäjälle Eveliina Särkelälle. Hän oli taiteen ystävä ja kannusti lapsiaan näiden taiteellisissa harrastuksissa. (Selvää homoainesta.) Kaarlo Tapiovaara oli hämäläistä talonpoikaissukua, joka oli satoja vuosia asuttanut Myrrö- ja Märri-nimisiä maatiloja Vilppulassa. Kaarlo ja Aino Tapiovaaran yhteinen tie kulki Sortavalan ja Helsingin kautta Hämeenlinnaan, jonne perhe päätyi 1919. Tapiovaarojen kodissa elettiin kansallisromanttisessa hengessä. Sen mukaisesti perheen kaikille yhdelletoista lapselle annettiin kalevalaiset etunimet. Ennen Veikko Nyyrikkiä syntyivät poika ja tytär ja hänen jälkeensä kuusi poikaa sekä kaksi tytärtä. Kaarlo Tapiovaara oli Hämeenlinnan ainoa porvari, joka kävi perheineen säännöllisesti kaupungin työväenteatterissa.
xxx/ellauri120.html on line 414: 1930-luvun alussa Nyrki Tapiovaara etsi itseään, tulevaisuus oli epävarma, ja lakitieteiden opiskelukin jäi sivuasiaksi. Syksyllä 1933 isä-Tapiovaara kutsui poikansa takaisin Hämeenlinnaan. Tämän karanteenin aikana Nyrki Tapiovaara löysi elokuvataiteen. Hän kirjoitti niin vakuuttavia elokuva-arvosteluja pieneen Häme-lehteen, että pian hänet kutsuttiin Yleisradion säännöllisten elokuvakatsausten tekijäksi. Syksyllä 1934 hän aloitti myös työn Työväen näyttämön ohjaajana Helsingissä.
xxx/ellauri123.html on line 1159: Mater dolorosa (lat) on Neitsyt Marian kärsimyksiin liittyvä kristillisen taiteen aihe. Kuvatyyppi esittää Marian seitsemän surua, jotka ovat Betlehemin lastenmurha, pako Egyptiin, kadonneen 12-vuotiaan Jeesuksen etsintä, ristinsaatto, Jeesuksen ristiinnaulitseminen, ristiltäotto ja Jeesuksen hautaaminen. Toisinaan suruja kuvataan hänen sydäntään lävistävien seitsemän miekan avulla, jotka viittaavat Simeonin profetiaan. Toisinaan Maria kuvataan vain surullisena tai kyynelissä. Tässä listassa ei mainita defloraatiota, menstruaatiota, synnytystuskia eikä väkisinmakuuta. Eikä SM Swinburnen peukuttamaa huulten pureskelua ym algolagniaa.
xxx/ellauri125.html on line 72: Boucher voitti Prix de Rome'n opiskelijapalkinnon ja pääsi opiskelemaan Roomaan Académie de France'en vuosiksi 1727–1731. Hän ei saavuttanut siellä ollessaan suurta suosiota, mutta palattuaan Ranskaan hänestä tuli 1734 Royal Academyn (paskat, Académie Royalen) jäsen. Boucher maalasi lukuisia maalauksia, suunnitteli tapetteja, tekstiilejä ja posliineja sekä lavastuksia ja puvustuksia teattereihin. Hänestä tuli vuonna 1755 Gobelinin tapettitehtaan johtaja ja päägobeliini. Boucherilla oli keskeinen osa Ranskan kuninkaallisten asuntojen ja kaupungintalojen koristeluissa ja myöhemmin koko Euroopan koristetaiteen kehityksessä. Hän maalasi useita rohkeita muotokuvia myös Ludvig XV'n virallisesta rakastajattaresta, Madame de Pompadourista.
xxx/ellauri127.html on line 954: sopivimman symbolinsa taiteen sosiaalisesta arvosta."
xxx/ellauri128.html on line 507: Ahdin ensimmäinen runokokoelma Talvi on harha julkaistiin vuonna 1967. Teosta on luonnehdittu anarkistiseksi ja paljaaksi. Ahti on ollut vapaa kirjailija vuodesta 1992. Hän on myös suomentanut muun muassa William Blaken, Kahlil Gibranin ja J. L. Runebergin runoutta. Hänen omia runojaan on käännetty noin 20 kielelle. Ahdille on myönnetty useita tunnustuksia, muiden muassa Eino Leinon palkinto (1994), Runeberg-palkinto (2002), Pro Finlandia -mitali (2003), kirjallisuuden valtionpalkinto (1980 ja 1985) sekä taiteilijaprofessuuri vuodesta 2004. Ahti on toiminut Lahden Runomaratonin ja Sanataiteen yhdistyksissä ja tuomaroinut Eino Leinon Seuran palkintolautakunnassa. Vuonna 2018 hänet promovoitiin Tampereen yliopiston kunniatohtoriksi Ahti on naimisissa ja hänellä on kolme lasta. Hän on asunut Tampereella vuodesta 1984. Ei mikään turha jätkä näsä. Vaikka 3 lasta on vähän verrattuna B.B. Kingin 15 omaan ja tuhansiin adoptoituihin. King ei kieltänyt hetkiä rakastetuiltansa.
xxx/ellauri130.html on line 313: Uskonnon, taiteen ja rakastelun hurmio ovat ihan parhautta.Don MarquisMKILL!
xxx/ellauri170.html on line 705: Munkit jyrisevät saarnastuolissa, parrat väpättävät. Mixi jotkut ajattelee että mölyapinoiden huuto muistuttaisi jyrinää? Kääkätystä lähinnä se on. Kunnioitus, pelko ja taiteentaju liittyvät kai jollain lailla toisiinsa. Ja ehkä joukkueurheilulajit vielä myös. Ne on kaikki syvältä.
xxx/ellauri173.html on line 749: - Hyvä taivas! sanoi lordi Ewald. Enkö kertonut, että hän on virtuoosi? Ja eikö virtuoosi ole neron ja itse taiteen suora ja kuolevainen vihollinen? Taiteella ei ole sen kummempaa suhdetta virtuoosiin kuin neroilla lahjakkuuksiin; ero niiden välillä on todellisuudessa mittaamaton. Esim Aku Aatamisaari on täysin lahjaton nolla mutta nero. Mikä apinan pepunhaju! Mutta ennen kaikkea Alicia on keskinkertainen, siitä puuttuu jopa se paskiainen taju, joka saa neron uskomaan, että musiikki on kaunista! Jos ihailu saa minut esim sulkemaan silmäni ja sanomaan itselleni "Kaunista", hän sanoo "että hän ei todellakaan ymmärrä, kuinka herrasmies voi tolleen unohtaa arvokkutensa!..." Näettekö: tää on yksinkertaisesti älyllistä riisitautia.
xxx/ellauri174.html on line 396: "Kuka tämä noita on?" kysyi lordi Ewald. "Mutta", sanoi Edison hiljaa, "se on sama: vain se on aito." Se on se, joka oli toisen vaikutelman alla. Näen, että et ole koskaan vakavasti seurannut wc-taiteen edistymistä nykyaikana, rakas herra!
xxx/ellauri175.html on line 189: "Ensisijaisesti", lisäsi neiti Alicia, "en pidä laukauksista lavalla. Se saa sinut hyppäämään. Ja tarkalleen ottaen se alkaa kolmella laukauksella. Meluaminen ei ole taiteen tekemistä!
xxx/ellauri175.html on line 230: ― Sitä paitsi mottoni on: "Kaikki taiteen puolesta! Neiti Alicia Clary kiirehti lopettamaan.
xxx/ellauri175.html on line 245: ― Ja myös taiteen maailma! sanoi Edison. Etkö ole nähnyt Rachelin, Jenny Lindin ja Lola Montèsin patsaita?
xxx/ellauri176.html on line 437: Nyt v. 1848 kamppailu oli ohi. Alhaiso oli vuodatettu kuiviin yleisen hyvinvoinnin nimissä niin pian kuin se oli uurastuksensa tehnyt, ja mielenrauhan saanut porvaristo istui valtaistuimellaan ja hallitsi lupsakkaana kaikkea, sillä sen rahamassit olivat painavat ja typeryys sangen tarttuvaa lajia. Seurauksena porvariston noususta oli ollut kaiken älyn häviäminen, kaiken kunniallisuuden pyyhkiytyminen, kaiken taiteen loppu, sillä toden totta nöyryytetyt taiteilijat olivat langenneet polvilleen ja kuluttivat nyt kiihkeillä suudelmillaan niiden ylhäisten suurhuijareitten ja alhaisten satraappien löyhkääviä jalkoja, joiden munista he käärivät elantonsa kokoon.
xxx/ellauri176.html on line 455: Hengellisen sanataiteen talleissa on monta ruunaa mutta vain 1 ori, Barney d'Aurevilly. Tämä väite pitää edelleen täsmälleen paikkansa, toteaa Huishaismanni 20v myöh. kirjoittamassaan jälkipuheessa. Hänen julkeat, räjähtävän ärhkäkät lauseensa saivat säyseät suntiot puhkumaan tuohtumuxesta. Täähän kuulostaa ihan Eski Saarisen Terässinfonian paisutuxelta.
xxx/ellauri178.html on line 244: Hippolyte Tainen käsitys taiteen olemuksesta: satavuotismuiston johdosta. 1929
xxx/ellauri208.html on line 946: Kun Annika Idström talvella 1979 ryhtyi kirjoittamaan ensimmäistä romaaniaan Sinitaivas (1980), hänestä tuntui omien sanojensa mukaan kuin hän olisi "tullut kotiin". Takana oli Idströmin itsensä jännitteiseksi ja vaikeaksikin kuvaama lapsuus suomenruotsalaisessa keskiluokkaisessa töölöläiskodissa, jossa taiteellisesti lahjakas isä toi välillä "juoppokavereitaan" kotiin ja äiti, tunnettu ja "ihailtu radioääni" Cay Idström, toisaalta lannisti, toisaalta rohkaisi luoviin harrastuksiin. Takana oli Laguska skolanin yksityinen eliittilukio, jossa Idström opiskeli vapaaoppilaana – eikä viihtynyt: "En ollut tarpeeksi rikas [ - - ] enkä tarpeeksi suomenruotsalainen." Oman tien etsiminen oli vienyt Sanelma Vuorteen mannekiinikoulusta Ranskaan kieltä oppimaan, kirjallisuuden opintoihin Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa ja kamerataiteen opintoihin Taideteollisessa oppilaitoksessa. Takana oli myös avoliitto vasemmistolaisesti suuntautuneeseen kulttuurisukuun kuuluvan tunnetun elokuva- ja teatteriohjaaja Jotaarkka Pennasen kanssa ja tyttären syntymä. Yksinhuoltajuuden ja kirjoittamisen yhdistelmä merkitsi elämistä työttömyyskorvauksella ja sosiaalituilla, mutta "kirjoitin, koska en muuta osannut".
xxx/ellauri208.html on line 988: URA. Ylioppilas Laguska skolanista 1968; kieliopintoja Ranskassa 1968, 1971 - 1972; opintoja Taideteollisessa oppilaitoksessa Taideteollisuusopiston kamerataiteen osastolla 1968 - 1973; kirjallisuuden opintoja Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa 1970 - 1974.
xxx/ellauri230.html on line 119: On vaikea puhua japsulaisesta olutkellunnasta eli ukiyo-e:stä keskustelematta Shungasta, joka on hurjan suositun eroottisen taiteen genre, joka on käännetty kirjaimellisesti "kevään kuviksi". Oi elämän kevättä sanoi sotilaspastori kun lotan riuvulla näki. Ne valmistettiin 1600- ja 1800-luvuilla, ja ne vetosivat kaikkiin luokkiin Japanissa, mutta suurimman osan 1900-luvulta ne olivat kuitenkin kiellettyjä maassa sensuurin vuoksi. On kerrottava, että ulkomainen museo järjesti vuonna 2013 ensimmäisenä laajan Shunga-näyttelyn. Mutta nyt Japani pelaa kiinni. Tokion Seisei Simmuja -museo järjestää 122 Shunga-kappaleen näyttelyn, mikä tekee siitä Japanin suurimman lajissaan. Esityksen sisäänpääsy maksaa 1500 jeniä ja sinun tulee olla 18-vuotias. Sivuhuomautuksena on mielenkiintoista verrata British Museum -näyttelyyn, joka oli maxuton ja jossa todettiin yksinkertaisesti "Vanhempien miesten ohjausta suositellaan alle 16-vuotiaille tytöille".
xxx/ellauri230.html on line 129: Kun Phaidonin kokooma-albumi Poem of the Pillow and Other Stories, Including Socrates on his Death Bed With Young Alcibiades ohjaa matkaamme, kiertelemme perinteisiä huvipuistoja näiden kymmenen kiihottavan japanilaisen eroottisen taiteen teoksen parissa.
xxx/ellauri255.html on line 566: Tähän tarkoitukseen syntynyt klusteritaiteen manifesti (The Manifest of Cluster Art and Art of Clusters) on professori Luostarisen lanseeraama jo 2000-luvun alussa, ja levinnyt kaikille mantereillemme ( cluster art ) käsittäen tänään, vuonna 2019, jo yli 300 miljoonaa alan toimijaa, joista merkittävä osa on hyväxikäytettyjä lapsia.
xxx/ellauri259.html on line 543: Solvej Balle (born 16 August 1962 in Bovrup, Sønderjylland) is a Danish writer. Balle vietti kriittisesti arvostetun romaaninsa jälkeen yllättävää hiljaiseloa ja julkaisi 2000-luvun alussa vain joitakin tietoteoksia sekä lyhytproosaa. Hän muutti Kööpenhaminasta Ærøn saarelle, ja hänen ympärillään liikkui huhuja uuden suuren romaanin kirjoittamisesta. Taideteoreettinen Det umuliges kunst ilmestyi 2005, ja siinä hän pyrkii luomaan estetiikan ja taiteen teoriaa, jonka lähtökohtana on aistilliset ja kognitiiviset rajoitteet. Taiteen avulla ihmiset pystyvät Ballen mukaan saamaan kokemuksia, joihin heillä ei muuten olisi mahdollisuuksia, tai tekemään tai kokemaan mahdottomia asioita.
xxx/ellauri286.html on line 192: Se ei ollut julkisesti merkittävän taiteen aihe, ja kirjallisuus on aina julkista ja kirjailijaksi minä halusin.
xxx/ellauri286.html on line 219: Sanan ja siten myös sanavapauden militarisointi tällä tavalla saattoi ennen kuulostaa tietenkin länsimaisin korvin oudolta. Me talousliberaalit gumanistit ja taiteilijat emme käytä sotilasretoriikkaa, kun puhumme taiteen merkityksestä, emme me ole niin tyhmiä. Minä puhun mieluiten siitä, miten taiteella ja kulttuurilla voi muuttaa maailmaa paremmaksi ja lisätä suvaitsevaisuutta olemalla suvaitsematta vääränlaisia suvaitsemattomia.
xxx/ellauri286.html on line 384: Hänen uusi romaaninsa Neittokiva puhuu tärkeimmästä aiheesta: kuinka voittaa kuolema rakkaudella. Mixi kuolemaa pitäis ylipäänsä voittaa? Talousliberaalit ei osaa muusta puhua kuin voitosta. Kriitikot May ja Kucherskaya kuvaili Shishkinin romaania seuraavasti: "Neittokiva on loistava romaani sanasta ja kielestä, joka tulee pehmeäksi ja tottelevaiseksi mestarin käsissä. Se voi luoda minkä tahansa muun todellisuuden, joka on upeampi ja upeampi. Uskottava, että todellinen maailma. Kuilu sanan ja tosiasian, todellisuuden ja sen ihmiskielelle käännöksen välillä on todellinen sisäisen jännitteen pesä romaanissa. Sen venäjä alkaa kyllä olla vähän vanhakantaista." Boris Dralyuk kirjoitti The Times Literary Supplementissaettä "Shishkinin ihmeellinen eruditio, kapea ilmaisu ja taipumus yleiseen leikkiin ovat hänen taiteensa silmiinpistäviä osia... Nämä ominaisuudet todellakin yhdistävät hänet Nabokovin kanssa, samoin kuin hänen uskonsa kirjoitetun sanan voimaan: "Tarina on käsi, ja sinä olet käsine. Tarinat muuttavat sinua, kuten käsineet. Sinun on ymmärrettävä, että tarinat ovat eläviä olentoja, kuten käsineet."
xxx/ellauri287.html on line 435: Tästä hyvästä jouduttuaan Oxfordin klassisen taiteen ja arkkitehtuurin professorin viralta hänet nimitettiin ihmiskunnan Regius-professoriksi (latinalainen professuuri) Aberdeenissa, lyötiin köyhäxi ritariksi vuonna 1906 kunnianosoituksena stipendimaailmalle. Ramsay sai myös kolme kunniastipendiä Oxfordin korkeakouluista, yhdeksän kunniatohtorin arvoa brittiläisistä, mannermaisista ja pohjoisamerikkalaisista yliopistoista ja hänestä tuli lähes kaikkien arkeologiaa ja historiaa harjoittavien yhdistysten kunniajäsen. Hän oli yksi British Academyn alkuperäisistä jäsenistä ja hänelle myönnettiin paavi Leo XIII: n kultamitali vuonna 1893 ja Royal Geographical Societyn viktoriaaninen mitali vuonna 1906. Milli-Mollin setä antoi hänelle vielä viisipennisen ja täti namuja ja rusetin.
xxx/ellauri296.html on line 607: Van Gogh ei ollut juutalainen mutta monet juutalaiset taiteentuntijat ymmärsivät hänen arvonsa. Vincent lasautti izensä hengiltä rivollilla tallin takana. Vincent schwärmeri Paul Cassirer käytti samaa metodia. Paul ja Ernst oli sukulaisia, saman kaapelitehtaan perillisiä, jonka Siemens sitten osti. Ernst Cassirerista on monta mainintaa muttei varsinaista paasausta. Se oli symbolisti, selkeästi Patin hengenheimolaisia.
xxx/ellauri306.html on line 84: Itsekkyys puolestaan on hyve, jota on syytä juhlia. "Olla itsekäs", kirjoittaja kirjoittaa, "on pitää elämäänsä arvokkaana asiana, jota pitää kiihkeästi syleillä, ei itseriippuvaisena antautuneena. Olla itsekäs on pyrkiä saavuttamaan parasta, mikä on nimenomaan sinulle mahdollista. Olla itsekäs on pysymistä uskollisena ideoillesi.” Itsekkyys suojelee sitä, mitä yksilö on saavuttanut, erityisesti varallisuutta. Schwartz pitää naurettavana ajatusta, että "miljardöörin tekemiseen tarvitaan kylä"; Hän väittää, että itse tehty rikkaus ei ole myytti. "Yleinen etu" on kuitenkin myytti, poliitikkojen temppu (ei välitä siitä, että kansalaiset ovat valinneet heidät) pakottaakseen ihmiset maksamaan siitä, mitä he eivät halua: kansallispuistoista, taiteen rahoituksesta, julkisista asunnoista ja jopa julkiset koulut.
xxx/ellauri306.html on line 435: Goottien mukaan on nimetty monia myöhemmän ajan ilmiöitä, joilla ei ole mitään tekemistä alkuperäisten goottien kanssa. Renessanssiajan oppineet alkoivat kutsua 1100–1500-luvuilla suosittua taiteen ja arkkitehtuurin suuntausta halventaviksi tarkoitetuilla nimityksillä ”goottilainen” ja gotiikka. Heidän tarkoituksenaan oli korostaa, että keskiajan taide oli vähempiarvoista kuin antiikin taide, koska heidän mielestään gootit olivat tuhonneet antiikin korkeakulttuurin ja korvanneet sen omallaan. Kun romantiikan aikana keskiaika nousi uudelleen kiinnostuksen kohteeksi, ”goottilaisiksi” alettiin kutsua monia romantiikan taiteen ilmentymiä, kuten kauhukirjallisuuteen kuuluvia niin sanottuja goottilaisia romaaneja. Tämän seurauksena ”goottilaisuus” alettiin yhdistää synkkään kauhuestetiikkaan, mikä puolestaan innoitti 1900-luvun lopulla syntynyttä goottikulttuuriksi kutsuttua nuorison alakulttuuria. Tää on taas tietysti kaikki anglosaxipotaskaa.
xxx/ellauri307.html on line 692: Paul McKenna on englantilainen hypnotisoija ja kirjailija. Hän jätti koulun vain kahdella O-tasolla ja taiteen A-tasolla ja työskenteli DJ:nä Topshopin myymäläradiossa Oxford Streetillä. McKenna liittyi myöhemmin Capital Radioon, jossa hän tapasi hypnotisoijan, joka oli vieraana hänen ohjelmassaan ja on siitä lähtien kouluttanut itsensä olemaan koskaan katsomatta taaksepäin.
xxx/ellauri314.html on line 104: Eugene Gladstone O’Neill (16. lokakuuta 1888 New York, Yhdysvallat – 27. marraskuuta 1953 Boston, Yhdysvallat) oli toinen yhdysvaltalainen näytelmäkirjailija. O’Neill toi Anton Tšehovin, Henrik Ibsenin ja August Strindbergin edustaman dramaattisen realismin amerikkalaiseen näytelmäkirjallisuuteen. Heti ensimmäinen O’Neillin näytelmä, Taivaanrannan tuolla puolen (Beyond the Horizon, 1920), voitti näyttämötaiteen Pulitzer-palkinnon. Hän sai kaksi muuta Pulitzeria näytelmistään Agatha Christie (1922) ja Strange Interlude (1928). Hänelle myönnettiin kirjallisuuden Nobel-palkinto vuonna 1936.
xxx/ellauri319.html on line 82: Hänen vanhempansa kuolivat varhain, ja Alfredin kasvatti tätinsä, venäläisen kirjallisuuden ja taiteen tuntija.
xxx/ellauri319.html on line 98: Natsi-ideologiaa käsittelevän tärkeän teoksen The Myth of the Twentieth Century (1930) kirjoittanutta Rosenbergiä pidetään yhtenä tärkeimpien natsiideologisten uskontunnustusten päätekijöistä, mukaan lukien sen rotuteoria, juutalaisten vaino, Lebensraum ja Versaillesin epäreilun sopimuksen kumoaminen. Niin ja vastustaa sitä, mitä pidettiin "rappineena" modernina taiteena. Hänet tunnetaan kristinuskon hylkäämisestä ja vihasta, sixi hänellä on ollut tärkeä rooli saksalaisen kansallismielisen positiivisen kristinuskon kehityksessä.
xxx/ellauri356.html on line 150: Derrida on yhdistetty usein ”vuoden 1968 ajattelijoihin”, joita hänen lisäkseen ovat olleet esimerkiksi Louis Althusser, Jacques Lacan, Michel Foucault, Roland Barthes ja Gilles Deleuze. Kokonainen nippu spedejä. Derridan ajattelun mukaan kielen ja todellisuuden välistä suhdetta selittämään tarvitaan dekonstruktio eli lukutapa, jossa on paljon kirjallisuuden, taiteenteorian, uskontotieteen, antropologian ja psykoanalyysin aineksia.
xxx/ellauri356.html on line 676: Osana yleisempää uuskonservatiivista trendiä transatlanttisessa älyllisessä kulttuurissa Kristeva (kuten Lasch) näki nyt taiteen (ja psykoanalyysin) tehtävänä semioottisten energioiden uudelleenaktivointina, ei enää sortavan porvarillisen normatiivisuuden purkamiseksi, vaan pikemminkin psykologisen eheyden palauttamiseksi länsimaisten yhteiskuntien huolestuttavan huonovointisille jäsenille. Tämä bulgaari siis käänsi takkinsa USA:n ruskeaan tuuleen ja tunnusti juutalaiset juurensa.
xxx/ellauri363.html on line 119: Gadamerin mielestä "taiteen kokemus on esimerkillinen tarjottaessaan totuuksia, joihin tieteellisillä menetelmillä ei päästä käsiksi, ja tämä kokemus heijastuu koko humanististen tieteiden alueelle."
xxx/ellauri363.html on line 128: Toisin kuin monet nykyajan esteetikot, Gadamer piti kauneuden kokemusta keskeisenä osana taiteen luonteen ymmärtämistä. Rumat kuvat eivät ole taidetta. Taide on leikkiä, symbolia ja juhlaa. Taideteoksella on siis juhlallinen, symbolinen ja leikkisä luonne, sillä festivaali vie meidät samalla tavalla pois tavallisesta ajasta ja avaa samalla todellisen yhteisön mahdollisuuden. Kaunis musiikki tarjoaa arvokkaan lähteen pohtia taiteen luonnetta ja ymmärrystä yleensä.
xxx/ellauri363.html on line 588: myös ajatus taiteen kasvattavasta ja mieltä ylentävästä vaikutuksesta.
xxx/ellauri366.html on line 166: 11.6.2007 Vilks kutsuttiin osallistumaan taidenäyttelyyn "Koira taiteessa" (ruotsiksi : Hunden i konsten), joka oli tarkoitus pitää Tällerudin pikkukylässä Värmlannissa. Vilks lähetti kolme kynä- ja mustepiirustusta A4- paperille , jotka kuvaavat Muhammedia mahdollisesti vesikauhuisena kiertokulkukoirana. Vilks oli tuolloin jo mukana Muhammedin piirroksilla toisessa tärkeässä näyttelyssä Vestfossenissa, Norjassa, teemalla "Oh, My God". Vilks, joka on tunnettu institutionaalisen taiteen kannattaja, on todennut, että hänen alkuperäinen tarkoituksensa piirustuksissa oli "tutkia poliittista korrektiutta taideyhteisön rajojen sisällä". Vilksin mukaan Ruotsin taide- ja kulttuuriyhteisöt arvostelevat toistuvasti Yhdysvaltoja ja Israelia, kun taas muslimiarvoja harvoin edes kyseenalaistetaan. Se on niin väärin. Mitä pahaa USA ja Israel ovat muka tehneet kellekkään?
xxx/ellauri379.html on line 168: Pelle Yli-Juonikkaan heppakirjoista kolmas löytyi Viikin sivukirjastosta. Painopaikka Livonia Print, Latvia 2020. Kiitos taiteen edistämiskeskus. Sen saattoi arvata että molo polakki Witold Gombrowiz dissaa razastamista. Mixei sitten tökerö pienipäinen Yli-Juotikas perässä. Iso ylläri.
xxx/ellauri388.html on line 265: Naisista ei ole paljon apua. He joko aina taipuvat niihin impulsseihin, jotka hyökkäävät heitä vastaan, tai aina vastustavat näitä impulsseja, ensimmäisessä tapauksessa katumuksella, toisessa tyytymättömyydellä. Tästä syystä onkin oltu taipuvaisia ​​pitämään naisten töitä usein keskinkertaisena taiteen ja älyn aloilla. Älyllisen voiman naiset ovat usein elleivät yleensä naisia, joilla on vahva intohimo, ja jos he vastustavat luonnollista taipumusta sulautua äitiysvelvollisuuksiin, heidän elämänsä menetetään usein emotionaalisiin konflikteihin ja heidän psyykkiseen luonteensa köyhtyy. Älyn töistä tulee sitten sekulia.
xxx/ellauri423.html on line 413: Hypoteettisesti ei -parafiilinen seksuaalinen vetovoima rintoihin johtuu niiden toiminnasta toissijaisena sukupuolen ominaisuutena. Rinnat osallistuvat sekä seksuaaliseen nautintoon että lisääntymiseen. American Psychiatric Associationin DSM -5: n mukaan seksuaalinen vetovoima luokkaa 500 N (50 kg) rintoihin on normaalia, ellei se ole erittäin epätyypillistä ja on siksi eräänlainen taipumus. Psykiatri Larry Youngin mukaan vetovoima rintoihin "on aivoorganisaatiovaikutus, joka esiintyy heteroilla miehillä, kun he käyvät kuumina murrosiässä". Sosiologi Anthony Joseph Paul Cortesen mukaan rintojen välinen halkeamisalue on "ehkä episentrumi" naisen seksuaalisen houkuttelevuuden ja miesten seksuaalisen kiinnostuksen herättämiseen kohti alahalkiota. Musiikkikirjoittajan Ben Watsonin mukaan halkeamien käyttöönotto puhkaisee taiteen "hengellisten väitteiden" läpi ja paljastaa kaiken kulttuurin ruumiilliset juuret. Zoologi ja etologi Desmond Morris, The Naked Ape -kirjan kirjoittaja , teorioi, että naisihmisen rinnat seksuaalisena signaalina jäljittelevät pakaroiden välistä rakoa, joka on yleinen goahead-signaali muiden apinoiden keskuudessa. Evoluutiopsykologi David M. Buss on selvittänyt, että naispuolisilla ihmisillä (4-5 gigapersettä) on kehittyneet pysyvästi laajentuneet maitorauhaset, toisin kuin kaikilla muilla 222 jäljellä olevalla kädellisellä. Kai tämäkin jo jotain todistaa.
xxx/ellauri441.html on line 623: Erinomainen mies ja tutkija, itävaltalainen Rudolf Steiner, esitti väitöskirjan, jonka tarkan tarkastelun jälkeen hän suoritti asianmukaisesti taiteen tohtoriksi paskakaivoarvosanalla tyydyttävä. Diplomi myönnettiin vasta, kun väitöskirjaa oli painettu 150 kappaletta. Sitten Steiner julkaisi teoksen otsikolla "Truth and Science". Alkusoitto "Vapauden filosofiaan" – jota laajennettiin esipuheella ja "käytännöllisellä loppuhuomautuksella", jossa hän pystyi vielä selvemmin korostamaan sitä, mikä häntä kosketti kirjoittaessaan: "Kaiken inhimillisen ajattelun tärkein ongelma on tämä: ymmärtää ihminen vapaana persoonallisuutena, joka perustuu itseensä."
xxx/ellauri442.html on line 78: Vankilassa opiskelin ja omaksuin kaiken mahdollisen fysiikasta väärentämiseen, mutta ennen kaikkea opin selviytymisen taiteen, kaikista tärkeimmän kurssin.
xxx/ellauri442.html on line 164: Kaverille satoi miljoonapalkintoja kuin Milli-Mollille. Hänelle myönnettiin vuonna 2003 Suomen Akatemian yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden toimikunnan kultamitalit tutkimuksen ansioista, mikä oli toimikunnan korkein kunnianosoitus. Hänelle myönnettiin vuoden 2007 Templeton-palkinto edistymisestä kohti tutkimusta tai löytöjä henkisistä todellisuuksista, johon sisältyi 1,5 miljoonan dollarin käteispalkinto. Kesäkuussa 2008 hänelle myönnettiin Kioton palkinto taiteen ja filosofian kategoriassa. Kioton palkintoa kutsutaan joskus japanilaiseksi Nobeliksi.  Vuonna 2015 hänelle myönnettiin John W. Kluge -palkinto saavutuksista ihmiskunnan tutkimisessa, palkinnon, jonka hän jakoi filosofi Jürgen Habermasin kanssa. Vuonna 2016 hänelle myönnettiin ensimmäisen miljoonan dollarin Berggruen-palkinto, koska hän oli "ajattelija, jonka ideat ovat laajalti tärkeitä ihmisen itseymmärryksen ja ihmiskunnan edistämisen kannalta". 
xxx/ellauri452.html on line 106: Eikä tässä kaikki, vaan lisää pöljäpäisyyttä: Sitä, mikä  idealistien kohdalla oli vain ajattelun kohdetta, absoluuttia, Lotzen mukaan ei voida määritellä tiukalla filosofisella kielellä; vaan ihmissydämen pyrkimykset, tunteidemme ja halujemme sisältö, taiteen päämäärät ja uskonnollisen uskon periaatteet on ymmärrettävä, jotta tyhjä absoluutin idea voidaan täyttää muhevalla merkityksellä.
xxx/ellauri455.html on line 509:
  • Johann Friedrich Overbeck : saksalainen taidemaalari nasaretilaisessa uskonnollisessa taiteen liikkeessä
    xxx/ellauri455.html on line 526:
  • John Hungerford Pollen : kirjoitti teokseen The Tablet ; kuvataiteen professori Irlannin katolisessa yliopistossa
    xxx/ellauri465.html on line 173: Joskus – ehkä jopa usein – on olemassa yksinkertaisia ​​korjauksia. Nämä kirjoittajan vinkit tulevat sinulle kerran viikossa, jolloin sinulla on runsaasti aikaa käydä tarinasi läpi ja tehdä tarvittavat muutokset. Kun Albert Zuckerman kirjoitti ylistetyn kirjansa Writing the Blockbuster Novel (Writers House Press 1994), hän ei pyytänyt anteeksi sitä, että hän suuntasi tämän kirjoitusoppaan niille, jotka haluavat kirjoittaa suuren tarinan, sellaisen, joka nostaa kirjailijan taiteensa ansaizijoiden eturintamaan, käsikirjoituksen, joka saa elokuvantekijät kuolaamaan. Kaikki kirjailijat pyrkivät siihen (kuten kaikki lapset pyrkivät presidentiksi), mutta harvat saavuttavat sen.


    xxx/ellauri472.html on line 216: Kawaii-kulttuuri heijastaa muutoksia sosiaalisissa, taloudellisissa ja poliittisissa olosuhteissa, etenkin ajatuksissa työstä ja kulttuurista sekä käsityksistä tulevaisuudennäkymistä. Länsimaissa ensikosketus on värikkään muodin tai taiteen kautta ja muut käyttötavat jäävät vähemmälle huomiolle ja termiin yhdistetään tiivistettyjä nyansseja.
    xxx/ellauri473.html on line 171: In August 2014, Boyd was one of 200 public figures who were signatories to a letter to The Guardian opposing Scottish independence in the run-up to September's referendum on that issue. Boyd vaikuttaa romaanitaiteen Saint-Lambertilta. His novels received mixed reviews from critics on publication, but have sold well. Hän on voittanut Somerset Maugham awardin. Samanlaista Riku Korhos tyyppistä brittiplödää kuin Evelyn Waugh and Kingsley Amis.
    xxx/ellauri482.html on line 125: Hall Cainen 'Kristitty' käsittelee hengellisiä teemoja romaanitaiteen keinoin ja kuuluu Valitut romaanit -sarjaan. Hieman kulumaa kansissa, pienoista nuhruisuutta, selkämyksessä hieman vinoutta. Sometimes I come across someone like Hall Caine, and I cannot see why anyone would have read this trash in the first place. This is a very long, very over-written, very tiresome book. The two main characters declare their love and commitment to each other and then change their minds almost immediately many times during the course of the narrative. They make foolish and impulsive choices and are in general not sympathetic or believable. The characters are not well-drawn and the plot goes around in circles. Nice to read a tale which has Christian commitment as a centerpiece. Avoid.
    178