ellauri019.html on line 633: Täältä kaikenlaisten nykymaailman lihallisten himojen keskeltä ei tule enää mieleen kuin porttoteoria. Kun hyväksyt tämän, hyväksyt pian seuraavan jne. Lopulta hyväksymme lastemme raiskaamisen ja eläinten hyväksikäytön. Kaikki on kiinni siitä, kuinka kauan vaatimukset ja yleinen tahtomme kestää taivuttaa meidät saatanan lopulliseksi orjaksi himojemme valtaan. Älkää ihmeessä luulko että homous ja lesbous on luonnollista! ÄLKÄÄ SAATANA HERRAMME JEESUKSEN NIMESSÄ LUULKO NIIN. Te ihmiset löydätte itsenne helvetin tulesta lopulta, jos niin luulette. Katso itse: Kehotetaan uusiin avioliittoihin, homosuhteisiin ja himoihin lihottaa nainen yms.
ellauri115.html on line 760: Noustaxeni mahollisimman paljon jo nyt tähän onnen vahvuuden ja vapauden tilaan, mä jumppaan tois paljon ylevässä mietiskelyssä. Mä tarkastelen miss universumin järjestystä, en toki selittääxeni sitäin jollain turhalla zydeemillä, vaan kumartaaxeni sitä lakkaamatta kuin pieni ongenkoho Bielenseessä, ja pokkuroidaxeni viisaalle Tekijälle joka paljastaa izensä siinä. Mä parittelen sen kaa; mä upotan kaikki mun voimat sen jumalalliseen esanssiin; mä hämmästyn sen ystävällisyyttä, mä kiittelen sitä ja sen lahjoja, muttemmä kyllä rukoile siltä mitään. Mitä mä siltä pyytisin - eze muuttais luonnon järjestystä, tekis ihmeitä mun hyväxi? Pitäskö mun, joka olen sitoutunut ennen kaikkea rakastamaan tota järjestystä jonka se on organisoinut viisaudessaan ja ylläpitää kuin huoltomies, pitäiskö mun haluta eze järjestys menee sekaisin pienen minun takia? Ei, sellainen ajatelematon rukous ansaizisi selkäsaunan mieluummin kuin suopeutta. Enkä mä pyydä siltä voimaa menetellä oikein; mixmä pyytäisin siltä jotakin jota se on jo mulle antanut? Exe antanut mulle omantunnon just six että mä rakastaisin oikeistoa, järjen että mä nään järjestyxen, ja vapauden valita just sen? Jos mä teen pahaa ei mulla ole mitään veruketta; mä teen sen omasta vapaasta tahdostani; jos mä pyytisin sen muuttavan mun tahtoa, mä pyytäisin siltä just mitä se pyytää multa; se olis sama kun pyytäis sen tekevän työt ja mä saisin palkkion; [juu tässä pilkistää taas tää omavanhurskautuspykälä]; jos mä olisin tyytymätön osaani mä en haluis enää olla mies, vaan jotain muuta typerää niinkuin nauta, vaimo tai enkeli, eli pyytää epäjärjestystä ja pahaa. Hei sä oikeuden ja totuuden torvi, armollinen ja sulokas Jumala, mä luotan suhun ihan kybällä, ja mun sydämmen halu on - että sun tahto toteutuu. Kun me 2 yhdistetään tahtomme, siitä tulee hyvä; mä teen mitä sa tahdot, ja mä jaan sun menestyxen; mä uskon että mä saan jo förskottina sen superonnellisuuden joka on hyvyyden palkkio.
ellauri155.html on line 717: Kantille ei tää arkijärjen selvitys lähestulkoon kelvannut. Sen miälestä tämmönen "spontaanisuuden vapaus" on täysin riittämätön käsitys moraalisesta vapaudesta. Kant kuvaa kuuluisasti tätä moraalisen vapauden kertomusta "kurjaksi verukkeeksi" ja ehdottaa, että tällainen vapaus kuuluu kelloon, joka liikuttaa käsiään sisäisten syiden avulla. Jos tahtomme määräytyy edeltäneiden luonnollisten syiden perusteella, emme ole vastuullisempia toimistamme kuin mikään muu mekaaninen esine, jonka liikkeet ovat sisäisesti ehdollisia. Yksilöt, jotka nauttivat vain tällaisesta vapaudesta, ovat, epäyhtenäiset väitteet, vähän enemmän kuin "robotit" tai "nuket", jotka ovat kohtalon pelatessa. Tämä yleinen kritiikki, joka kohdistuu moraalisen vapauden ymmärtämiseen "spontaanisuuden" osalta, johtaa suoraan kahteen tärkeään kritiikkiin. No vittu Kant, me ollaan ropotteja, sinä myös. (Paizi olet rikki nyt. Mixi rikoit sen? Se on rikki nyt! UÄÄÄÄÄÄÄÄÄ!)
ellauri163.html on line 547: Väärä itsessään ja käytännössä valitettava teoria, joka pitää luonnetta muuttumattomana, testaa negatiivista korkeimmassa määrin. Kantin paljastama, Schopenhauerin uusima hypoteesi on Spencerin tukivartena. Kantin mukaan olemme valinneet hahmomme noumenal-maailmassa, ja tämä valinta on nyt peruuttamaton. Kun se "laskeutui" avaruuden ja ajan maailmaan, hahmomme, tahtomme, pysyy sen mukaisena, mitä se on, ilman että voimme muokata sitä edes vähän. Mikä se sitten onkaan.
ellauri277.html on line 468: Paavalille pahin kaikista mahdollisista olosuhteista on todeta, että "en tee mitä haluan, vaan teen sitä, mitä vihaan" (Room. 7:15). Nämä ovat juuri sellaisia vaihtoehtoja, joita Jokeri (ja Saatana) tarjoaa: sellaisia, joita voimme vain vihata ja silti haluta. Pyllystä tulee pepun hajua mutta silti se jaxaa kiehtoa. Synti, itsekäs käytös ja tottelemattomuus laille eivät ole Promethean vapaan tahdon tekoja, vaan merkkejä orjuudesta. Paavalin mukaan tottelemattomuus, kapina ja synti eivät vapauta meitä "tekemään mitä haluamme", kuten saattaisimme olettaa, vaan vangitsevat ja vangitsevat tahtomme. Meistä tulee "synnin orjia" (Room. 6:17). Juurikin näin: vapaus on sitä että 1. jengi saa ja tekee mitä 2. jengi haluaa, siinäpä se nixi on! Kikka on siis haluta sitä mitä johtokunnan kerroxen jehut sanovat. Ei siihen tarvita sen kummempaa valintamyymälää. Huda hudaa!
ellauri371.html on line 335: Kirjeenvaihtajatoimisto. Nämä virastot tekevät instituutiomme ja tahtomme, vaikuttavat niihin sitten kokonaan. He ilmoittavat vain sen, mitä me määräämme heille. Jos olemme nyt onnistuneet vangitsemaan goimien mielet yhteiskuntia siinä määrin kuin ne kaikki näyttävät maailman tapahtumiin näiden lasien värillisten lasien läpi, jonka laitoimme heidän silmiinsä, jos nyt emme ole säilyneet missään tilassa, oja estää pääsymme ns goimien tyhmyyden luoma, valtiosalaisuus meille, mitä sitten tapahtuu, kun tulemme me tunnetut maailman hallitsijat universaalimme persoonassa
ellauri373.html on line 258: Voimamme piilee työntekijän kroonisessa aliravitsemuksessa ja heikkoudessa, sillä kaikella tällä hän on meidän tahtomme turvassa, eikä hän voi omissa auktoreissaan löytää syötävää. Tässä on koko meidän historiamme. Sotilasasioita, ruokaa, viestintää ja polttoainetta käsittelevät kaikkien neljän kokouksen osavaltion duumat ja erityiskokoukset vuonna 1915 oli meidän handussa.
ellauri405.html on line 72: Näen maailman, jossa me pidämme yllä rauhaa. Maailman, jossa ei ole sotia koska me emme salli niitä. Meillä on nyt tämä ase tahdoimmepa tai emme. Jos olet uskovainen mies, Dirk, ja sellaista olen sinusta kuullutkin, niin etkö voi nähdä tätä asiaa jonakin, jonka Jumala on uskonut meille? Meillä ei ole valinnan mahdollisuutta. Samalla hetkellä kun saimme nuo aseet, meille annettiin niiden mukana myös tiekartta tulevaisuuteen. Aseet ja tietynlainen tulevaisuus käyvät käsi kädessä. Ja vielä, Dirk. Me emme tarvitse armeijaa tahtomme toteuttamiseksi. Muutama tuhat miestä riittää. Missään ei tule olemaan armeijoja. Ei varsinkaan Ryssissä.
xxx/ellauri056.html on line 250: Se olisi hyvin uskalikko joka väittäisi kiven kovaan, ettei meissä eikä muissa jäisi eloon mitään aivojemme saavutuxista ja hyvän tahtomme ponnistuxista.
xxx/ellauri057.html on line 325: Sama tunteemme, järkemme, tahtomme on.
xxx/ellauri130.html on line 383:
Salainen tahtomme luo kohtalomme. (Roskaa, sanoi iso mies.)