ellauri024.html on line 1003: Eskin Teppo-Raimon järjestelmäjargonilla jäykistetyn vanukkaan avainsanat ovat kasvu, parannus, muutos, älli, ja järjestelmät (etenkin ne, muistuttaa Teppo, ettei totuus unohtuisi. Onhan tää sentään systeemitieteiden laitos eikä pelkän kukoistamisen.) Järjestelmiä ovat vauvanhoito, perhe, työ, suhteet, kaverit, some, hobby, tiede, taide, uskonto ja urheilu, ravizemus, talous, hengellisyys (taas, tää on tärkee Eskille), ruumis, koti, yritystoiminta, musisointi, isänmaa, internet, YK, armeija, luontopalvelut, vain joitain mainitaxemme. Ne on kaikki samaa, yhtä mössöä, kun niitä kaikkia kekkaa kuzua järjestelmixi. Kokonaisuus on "joteskin enemmän" kuin sen osat. Huoh.
ellauri094.html on line 102: Mutta olen pahoillani myös siitä, että tässä kristillisen kirkon perinne heitetään menemään samalla. Meillä on samaa sukupuolta olevien liittosysteemit saatu muilla laeilla kuntoon, eikä se muuta tarvitse
ellauri115.html on line 481: Sitten tulee maineikas Clarke [kekäs se on?] joka antaa tulta maailmalle ja julistaa olentojen olennon ja asioiden antajan. Mikä yleinen ihailu, mikä yximielinen läpytys olisi tervehtinyt tätä uutta systeemiä - niin suurta, niin valaisevaa, ja niin yxinkertaista. Muut systeemit ovat täynnä absurdia paskaa; tässä systeemissä on vähemmän liikkuvia osia ja apinan ymmärryxen ylittäviä juttuja.
ellauri290.html on line 99: Lisäksi näyttää olleen yksityisiä pienempiä ja isompia tiloja, suurtilojen lisäksi, ja torppari- ja mäkitupalaissysteemit; ja iso joukko renkejä ja piikoja, jotka raatoi raatamisensa ylöspitoa ja taskurahaa vastaan.
ellauri349.html on line 704: Eskin kannalta oli convenient, ettei systeemitieteessä tarvinnut määritellä mitään, senkun antoi mennä. Mikä "ylärekisteri"? Mikä "majesteetti"? Who cares. Marxille se oli selvää kuin pläkki, mutta Aalto-yliopistolle sopi obfuskaatio. Kuka kaipaa Marxia, riittää kun mietiskelemme jotain lähellä olevaa (Heidegger). Let it be, he Jude, the movement you need is on your shoulder. Eskin luennot ei ole sokraattista dialektiikkaa eikä interaktiota. Interaktiona ne ovat lähinnä saarnoja, tositeeveetä, tai kissavideoita. Kuuntele Eskin nonstop sössötystä ja mieti omiasi. Se on Eskin filosofia: jokainen ajatelkoon omiaan. Merkitys ei ole sulkemista vaan avaamista, sanoi Eskin usein lehteilemä Mauri Merlot-Pönttökin. Fucking Merlot. Tärkeämpää kuin uusi tieto on se tietty edestakainen liike ja vanhan vatvominen. Toisto tyylikeinona.
ellauri409.html on line 313: Nor society, nor systems, nary one: Ei yhteiskunta, systeemit, eikä mikään
xxx/ellauri027.html on line 356: Ovelahko ihminen ei ole systeemien vanki, vaan voi luovasti suorittaa ”systeemisiä väliintuloja”: ”samalla kun systeemit synnyttävät käyttäytymistä, käyttäytymisellä on kykyä synnyttää rakenteita”. Siis: systeemiälykkö voi kuin voikin olla samalla systeemikriitikko, kunhan ojentelee ruusuja, luo kukoistuskazeita ja ennen kaikkea, välttää sanomasta liian pahasti, siis mitään negatiivista. Q.E.D.
xxx/ellauri027.html on line 1095: Esa Jouni Olavi Saarinen (s. 27. heinäkuuta 1953 Hyvinkää) on suomalainen filosofi, yritysvalmentaja ja kirjailija. Saarinen on ollut vuodesta 2002 systeemitieteiden, soveltavan filosofian ja luovan ongelmanratkaisun professori Teknillisessä korkeakoulussa (Aalto-yliopisto). Saarinen on ollut tunnettu julkisena keskustelijana, suosittuna luennoitsijana ja filosofian oppikirjojen tekijänä.
xxx/ellauri087.html on line 114: Pafoksella systeemit yksi ja kaksi toimivat paremmin yhteen kuin yleensä, koska täällä ihminen vapautuu. Arkena on vaikeaa avata mieli sellaiselle, mitä normaalisti pidetään vähän naurettavana. Vessajonossa on useimmilla mielessä systeemi ykkönen, voi niitä joiden pitää mennä kakkoselle. Panee miettimään: vetiköhän positiivinen Vesa-Matti Loiri myöntyväistä Eskiä Ankallisteatterin miestenhuoneessa kakkoseen? Nyt on myöhäistä kysyä, paizi Eskiltä.
xxx/ellauri149.html on line 87: Esa Jouni Olavi Saarinen (s. 27. heinäkuuta 1953 Hyvinkää) on suomalainen filosofi, yritysvalmentaja ja kirjailija. Saarinen oli vuodesta 2002 systeemitieteiden, soveltavan filosofian ja luovan ongelmanratkaisun professorina Teknillisessä korkeakoulussa (Aalto-yliopisto), ja hän jäi eläkkeelle kesällä 2021. Saarinen on ollut tunnettu julkisena keskustelijana, suosittuna luennoitsijana ja filosofian oppikirjojen tekijänä.
xxx/ellauri149.html on line 89: Saarinen väitteli Helsingin yliopistossa joulukuussa 1977 tutkimuksellaan Backwards-Looking Operators in Intensional Logic and in Natural Language, joka käsitteli logiikkaa ja kielifilosofiaa, ja valmistui filosofian tohtoriksi 1978. Väittelynsä jälkeen hän toimi filosofian laitoksen assistenttina ja dosenttina sekä virkaatekevänä professorina. Saarinen haki Helsingin yliopistosta myös vakituista professorin virkaa mutta ei saanut sitä, koska todettiin epäpäteväxi. Kateet kolleegat ja lööpit nauroivat. Toimittuaan yrityselämän parissa Saarinen nimitettiin vuonna 2002 systeemitieteiden, soveltavan filosofian ja luovan ongelmanratkaisun professoriksi Teknilliseen korkeakouluun.
xxx/ellauri298.html on line 614: Neurobiologia, jungilaiset arkkityypit, puutarhayhteiskunnat, hermeneutiikka, hegeliläinen dialektiikka, systeemiteoria, zen-koaanit, poststrukturalismi, vedantalainen hindulaisuus, kapitalistiset talousjärjestelmät, transpersoonalliset tietoisuustilat, uusplatoniset muodot – lista jatkuu ja jatkuu – kaikki selitetty ja sopivat siististi yhteen yhdelle todellisuuskartalle, jota hän puoliironisesti kutsuu "kaiken teoriaksi". Ennen kaikkea hän onnistuu selittämään kaiken selkeällä ja loistavalla proosalla. Tunnet kirjaimellisesti itsesi viisaammaksi lukiessasi häntä.
12