ellauri023.html on line 588: Arska mystifioi estetiikkaa samoin kuin Eski Saarinen systeemiälliä. Ei se tee asioista irrationaalisia että ne eivät ole aivan yxinkertaisia. Kyllä niissäkin on vinha juoni takana, vaikkei niin simppeli kuin niiden olkiukoissa. Niitä pitäis vaan tutkia ilman ennakkoluuloja. Se että jostakusta esim 70-luvun talo on ruma laatikko, betonibrutalismia, toisesta taas hieno juttu, säilytettävä (esim makkaratalo, kaamee rumilus) osoittaa, ettei erimielisyydessä ole kyse vaan itse talosta, vaan monista muista asioista kuin jostain oudosta kauneudesta sinänsä, jostain ihme abstraktista muotokielestä. Ne on apinoista hyvän näköisiä.
ellauri100.html on line 1345: Rollo ehti puuhailla vähän joka hämärällä alalla, ml strukturalismi, semiotiikka, yhteiskuntateoria, muotoilu, antropologia ja jälkistrukturalismi. Se oli erityisen kova nimi semiotiikassa, jossa se kexi sen seizemän merkkisysteemiä, ja ansaizi postimerkin (2015) suunnilleen yhtä suurista ansioista kuin kamunsa Algirdas. Se näkyy olleen Greimaxen kolleega EHESSissä. Rollon mukaan postimerkki on arkipäivän ja sivilisaation peili ja kertoo ranskalaisille keitä ne (siis Rollo ja Alrgirdas) oikein on.
ellauri115.html on line 481: Sitten tulee maineikas Clarke [kekäs se on?] joka antaa tulta maailmalle ja julistaa olentojen olennon ja asioiden antajan. Mikä yleinen ihailu, mikä yximielinen läpytys olisi tervehtinyt tätä uutta systeemiä - niin suurta, niin valaisevaa, ja niin yxinkertaista. Muut systeemit ovat täynnä absurdia paskaa; tässä systeemissä on vähemmän liikkuvia osia ja apinan ymmärryxen ylittäviä juttuja.
ellauri115.html on line 482: Sanoin näin, izelleni nimittäin, "Jokaisessa systeemissä on ratkaisemattomat ongelmansa, sillä apinan äärellinen pää on liian pieni hoidellaxeen ne; nää vaikeudet ei sen vuoxi ole lopullisia argumentteja mitään systeemiä vastaan. Mutta kazo mikä ero on suorassa evidenssissä mihin nää järjestelmät nojautuu! Ex meidän pitäisi preferoida teoriaa joka ainoana selittää kaikki faktat ja useimmat alternatiivisetkin, eikä ole muita vaikeampi tajuta?"
ellauri115.html on line 551: Ei ole otusta universumissa jota ei voi pitää jossain suhteessa kaiken napana, jonka ympärille kaikki ryhmittyy, niin että ne on toisilleen tarkoitus ja keinot. Mieli menee sekaisin ja exyy kaikkiin näihin suhteisiin, ja kyl ne izekin sekaantuu toisiinsa pää pyörällä. Ihan mahottomia oletuxia tarvitaan että kaikki tää sopusointu syntyis aineen sokeasta mekanismista ihan umpimähkään! Turhaan ne jotka kieltää tarkoituxen yhteyden kaikkien osien suhteissa tähän kokonaisuuteen, turhaan ne koittaa kätkeä sekoilunsa abstraktioihin, koordinaatioihin, yleisiin periaatteisiin, symbolisin kaavoihin; mitä ne yrittääkin, mä en pysty tajuamaan noin tiukasti järjestettyä systeemiä ellen kuvittele jotain diktaattoria joka käskee sitä. Mun vallassa ei ole uskoa että passiivinen ja kuollut aine ois voinut aiheuttaa eläviä ja tuntevia olioita, että sokea sattuma olisi synnyttänyt älykkäitä olentoja, että ajattelematon olis voinut synnyttää ajattelevia olentoja. [No Jannen tasoista älykkyyttä voisi siitä spontaanisti vaikka lantalassa. Sitäpaizi kyllä jumalakin oli aika ajattelematon kun laittoi tän kellon käymään tälleen ihan perunoita.]
ellauri115.html on line 555: Muista että mä en saarnaa mun mielipiteitä vaan selitän ne vaan. Onko aine juosten kustua vaiko lapioitua, oliko sen tekijä passiivis-aggressiivinen vai ei, on silti varmaa että kokonaisuus on 1, ja että sen takana on 1 superäly; sillä mä en näe mitään mikä ei olis osa samaa järjestettyä systeemiä, mitään mikä ei pelaa yhteen samassa tiimissä, nimittäin, olemassaolevan järjestyxen säilyttämisexi. [Hemmetti mikä konservi!] Tää olento joka tahtoo ja tekee mitä tahtoo, tää olento joka on aktiivinen omalla höyryllä, tää olento, kuka se sitten onkaan [mies se on joka tapauxessa, ei mikään hiän], joka liikuttaa universumia ja käskee kaikki asiat, on se mitä mä sanon Jumalaxi [ja kirjoitan isolla alkukirjaimella]. Tähän nimeen mä liitän ideat: äly, valta, tahto, jotka jo mainizin, ja siihen vielä kiltteyden, joka seuraa niistä välttämättä [miten niin? selittäkääpä tarkemmin?]; mutta tästä eteenpäin en tiedä mitään enempää olennosta jonka just oletin. Se piileskelee mun aisteilta ja ymmmärryxeltä; mitä enemmän mä mietin sitä, sitä sekasemmax tulen; mä tiedän mainiosti eze on olemassa, ja että se on olemassa ihan omia aikojaan; mä tiedän että mun olemassaolo riippuu siitä, ja että kaikki muukin minkä mä tiedän riippuu siitä. Mä nään Jumalan kaikkialla sen duuneissa; mä tunnen sen täällä sisällä, [ja täällä! ja erityisesti täällä alhaalla!] mä nään sen kaikkialla ympärilläni ja enkä nää; mutta kun mä koitan miettiä sitä izeään, jos yritän eziä missä se luuraa, mitä se on, onko sillä parta, mistä se on tehty, se aina karkaa ja mä jään tyhjin käsin kuin perhosen nappaaja.
ellauri115.html on line 563: Omasta puolestani mä en kannusta mitään tiettyä systeemiä. Mä olen ruma ja rehellinen mies, joka ei lähde minkään tiimin kelkkaan, jolla ei ole mielenkiintoa olla jonkun lahkon johtaja; mä oon tyytyväinen Jumalan mulle osoittamaan paikkaan sen oikealla puolella; Mä en näe mitään, paizi Jumala izensä, joka olis parempi kuin mä; ja jos mä saisin valkata uudestaan, mitä muuta mä voisin haluta paizi olla mies? Paizi ehkä mä voisin olla 'maman'!
ellauri115.html on line 675: Jos mies on samalla kertaa aktiivinen ja vapaa [Terskaa ei lasketa, se on vaan taloudenhoitaja], se toimii omavoimaisesti kuin Dexterin henkilönostimet; se mitä se tekee vapaasti ei ole mitenkään osa Sallimuxen merkkaamaa systeemiä, eikä sitä voi panna Sallimuxen syyxi. Sallimus ei halua pahaa mitä mies tekee väärinkäyttäessään saamiaan vapauxia; eikä Sallimus estä sitä tekemästä tyhmyyxiä, [sehän on Sallimus eikä Kieltäymys] joko six että noin heiverön olion tekemä vääryys on sille pelkkää kärpäsen surinaa, tai koska se ei voisi estää sitä tekemättä vielä suurempaa vääryyttä sen vapaalle luonnolle. Sallimus teki miehestä vapaan niinet se voi valita hyvän ja kieltäytyä pahasta. Se on tehnyt sen kykeneväxi tähän valintaan jos se käyttää oikein sille annettuja kykyjä, mutta sen voimat on niin rajalliseet että vaikka siltä lähtis mopo käsistä ei se pysty häirizemään yleistä järjestystä. Miehen tekemä paha osuu omaan nilkkaan vaikuttamatta maailman systeemiin, estämättä ihmmislajin säilymistä vastoin muun luomakunnan tahtoa. On turha valittaa et Jumala ei estä meitä tekemästä väärin, koska se on tehnyt miehestä niin mainion luonteisin että se on pannut sen toimiin sen moraliteetin jolla ne jalostuvat, niinet se on tehnyt miehekkyydestä miehen syntymämerkin.Ylin onni muodostuu izetyytyväisyydestä; jotta me tunnettas tätä izetyytyväisyyttä meidät on pantu tälle pelilaudalle vapaasti sijoittamaan pelimerkkejä, meitä kiusaa meidän passiohedelmät ja meitä rajoittaa tää omatunto. Mitä muuta ois jumalallinen voima voinut tehdä meidän puolesta? Oisko se voinut tehdä meidän luonteesta ristiriitaisen, ja antanut hyvänolon tunteen oikein tekemisestä sellaselle joka ei voi tyriä? Oisko Sallimuxen pitänyt estää miestä ilkeydestä rajoittamalla se vaistoihin ja tekemällä siitä pökiön? [No pökiön se tekikin ainakin musta, vaikka vaistot mulla on aika karkeat.] Ehei, ei niin, oi mun sielun Jumala, mä ainakaan en sua syytä siitä et mä tein susta mun selfien, et mä olisin yhtä hyvä ja onnellinen kuin mun money maker!
xxx/ellauri027.html on line 356: Ovelahko ihminen ei ole systeemien vanki, vaan voi luovasti suorittaa ”systeemisiä väliintuloja”: ”samalla kun systeemit synnyttävät käyttäytymistä, käyttäytymisellä on kykyä synnyttää rakenteita”. Siis: systeemiälykkö voi kuin voikin olla samalla systeemikriitikko, kunhan ojentelee ruusuja, luo kukoistuskazeita ja ennen kaikkea, välttää sanomasta liian pahasti, siis mitään negatiivista. Q.E.D.
xxx/ellauri027.html on line 362: Jonkinlaista historian viekkautta voi nähdä siinä, että ”kapinaa systeemiä vastaan” lietsonut punktohtori löysi tiensä juuri Systeemianalyysin laboratorioon. Leukavasti laukaistu, kyllä Niininkin luoti löytää tarpeen tullen maalinsa, osuu Sven Tuuvaa pehmeimpään kohtaan (ei sentään sydämeen).
xxx/ellauri027.html on line 599: Ohjuxen kolmas vaihe käynnistyy systeemiälyn käsitteen kautta. Se hahmottaa ihmisen systeemisenä olentona, dynaamisena ja moniulotteisena, jopa hiukan mystisenä, erottamattomana osana jotakin izeä suurempaa.
xxx/ellauri027.html on line 603: Uskon, että systeemiälyn soveltaminen johtamiseen poistaa lopullisesti esimiesten ylikorostuneen aseman ja siirtää huomion, paitsi töiden tekijöihin, myös siihen, minkä takia organisaatiot ihan oikeasti ovat olemassa: eivät itseään vaan asiakkaitaan varten, tyydyttämässä ihmisten tarpeita ja poistamassa puutetta maailmasta. Asiakas on nähdäkseni lopulta ihan kaiken työksi nimitetyn todellinen ja tärkein tarkoitus. Työllä ei ole itseisarvoa.
xxx/ellauri027.html on line 607: Parhaiten asiakkaita palvelee se, että pystytään luomaan sellaista, mitä asiakkaat eivät osaa edes toivoa. Luodaan tarpeita tyhjästä, kexitään ennen keximättömiä ajanvietepelejä. (Samat linnut ja porsaat niissä taistelee elintilasta kuin ennenkin, vaikka kuvat vaihtuvat.) Tällaiset yhteisöt ovat myös systeemiälykkäitä ja sopeutuvat ketterästi olosuhteiden muutoksiin, niitä syntyy ja kaatuu kuin sieniä, sijoittajat vaihtaa rappuja kuin Vekkulassa noustaxeen yhä ylemmäxi Forbes-lehden kunniataulussa.
xxx/ellauri087.html on line 113: Saarinen selittää, että tiede erottaa ihmisestä kaksi systeemiä. Systeemi yksi on nopea ja tilannesidonnainen. Se toimii ilman ajattelua, ärsykkeisiin reagoiden. Siihen voi vaikuttaa systeemi kakkosella, jonka kautta ihminen pystyy erittelemään asioita. Systeemi kakkosen käyttäminen vaatii tietoista keskittymistä ja ajattelemista: siksi se myös lukitsee paljon systeemi ykkösestä.
xxx/ellauri149.html on line 119: Wish on erittäin suosittu edullisuutensa vuoksi, ja ei vain sixi, vaan myös sixi, että se ehdottaa käyttäjälleen tuotteita tämän mieltymysten ja aiempien ostosten mukaan, jolloin asiakas koukuttuu selaamaan Wishin tuotteita pitkäksikin ajaksi. Wish on älykäs sovellus! Siinä on systeemiälyä! Ajan myötä Wish tutustuu asiakkaaseen paremmin. Se voi oppia asiakkaan harrastukset, mieltymykset, tyylin ja budjetin, ja se auttaa löytämään uusia tuotteita, joita asiakas ei ehkä edes tiennyt olevan olemassa, saati tarvizevansa.
xxx/ellauri265.html on line 219: Mikä on toivon horisontti? Mitä tarkoittaa ”nolousvapaa vyöhyke”? Mitä on systeemiäly? Mikä on positiivisuuden merkitys viestijän ärsyttävyydessä?
xxx/ellauri265.html on line 251: Eski ei tahdo taituroida toisten taitureiden kaa vaan nimenomaan puhutella tavan tallaajaa. Tämä ansaintamalli on peräisin Pipsalta, kiitos Pipsa, taivaan kuningatar. Rami Hämäläinenkin mallinsi kokonaisuuxia, muttei backwards-looking operaattoreilla, vaan systeemiälyllä ja niillä Iisan heijastimilla. Kaikki Hgin yliopiston filosofit änkyttävät. Se on vähänkuin pääsyvaatimus. Nilkki ei jaxa odotella vaan alkaa täydentää Eskin lauseita.
17