ellauri065.html on line 656: Politiikan käytäntöjä symboloi.
ellauri094.html on line 198: Profeettojen toiminnan ja koko Assyrian uskonnon ja kuningasideologian taustalla oli salainen oppirakennelma, jonka perusteet oli kiteytetty kristinuskon ristiä vastaavaan symboliin, “pyhään puuhun”. Vuonna 1993 ilmestyneessä artikkelissaan The Assyrian Tree of Life Parpola osoitti, että puun symboliikka oli sama kuin kabbalistisessa elämän puussa ja että se on suoraan lainattu Assyriasta. Puu symboloi samalla kertaa sekä Jumalaa maailmassa vaikuttavien voimien summana että kuningasta jumalan kuvana ja “täydellisenä ihmisenä”. Näin se viitoitti tien myös ihmisen pelastukselle “täydellistymisen” kautta. Puu ja sen meditointi toimi avaimena Assyrian uskontoon, filosofiaan ja pelastusoppiin, joka osoittautui hämmästyttävän samankaltaiseksi kuin juutalainen mystiikka ja varhainen kristinusko. Näistäkin on mulla jossain paasaus.
ellauri188.html on line 185: Elokuvan käsikirjoituksessa on paljon oivaltavaa. Söpön kultapandan hahmo on nokkela tapa symboloida murrosiän alkamista. Mei Mei huomaa karvojensa kasvaneen, tuoksuvansa erikoiselta ja mielialojensa heittelehtivän: ihan kuin kultapandoilla! Jättikokoinen panda pysyy poissa, kun hän tyynnyttää mielensä aikuismaiseen tapaan, mutta samalla hän pienentää itseään.
ellauri219.html on line 165: Thelemassa uskotaan, että kaikki manifestoitunut todellisuus on tulosta aika-paikkajatkumo Nuitin ja "Elämän ja Viisauden prinsiippi" Jourin välisestä vuorovaikutuksesta. Tämä vuorovaikutus synnyttää Tietoisuuden prinsiipin (Ra-Hoor-Khuit, suom. koronaräkä), joka puolestaan hallitsee olemassaoloa. "Lain kirjassa" näitä prinsiippejä symboloivat egyptiläisen panteonin jumalat.
ellauri220.html on line 111: Seksisymbolilla tarkoitetaan tunnettua julkisuuden henkilöä, jota yleisesti pidetään seksuaalisesti vetovoimaisena. Erityisesti elokuvateollisuudessa seksisymboleilla on aina ollut tärkeä rooli. Sexisymbolit symboloivat loppupeleissä samaa kuin 2 tuttua kuviota oikealla.
ellauri246.html on line 493: Brodsky "Post Aetatem Nostram" on paljon kriittisempi, joka kuvaa keisarillisia rituaaleja, symboloivat alarakennetta, valmiutta pettämiseen. Stoll on myös ironaasisesti kuvattu massojen innostuxella, onnellisesti tervetulleeksi hänen despotinsa. Monet käyvät tässä työssä. Brodsky kiistää liikkeen myynnin eteenpäin ja käyttää ojaan jumissa juuttuvien trillojen metaforaa. Se on motiivi, joka pysähtyi elämän liikkeissä, mikä kehittyy muissa teksteissä ("erinomaisen aikakauden loppu"), jossa Brodsky jo kieltäytyy Roomasta. Järjestelmän paheet esitetään visuaalisesti yleisissä allegorisissa kuvina, runoilija antaa ryhmämuotokuvan moraalisten hirviöiden ja kummajaisten muotokuvien ja allegorisesti kuvaa Neuvostoliiton tyhmien maana. Aika tyhmä.
ellauri246.html on line 895: Vuonna 1987, kun se tapahtui, hän oli 47-vuotias. Joseph Alexandrovich Brodsky Muut Nobel Laureate Alexander Isavich Solzhenitsyn symboloi nykyaikaista kirjallisuutta koko kulttuurimaailman edustuksessa.
ellauri258.html on line 385: naiseksi") ja kantaa "lasta" (nukke) sylissään. Kuva symboloi esi-isiä ja
ellauri258.html on line 491: A. L. Barkovan (akka) mukaan kuva "kananjaloilla" olevasta kotasta metsässä symboloi
ellauri263.html on line 881: Rituaaleilla selitetään, symboloidaan ja ylläpidetään myös poliittista valtaa ja yhteiskunnallista hierarkiaa. Tällaisia rituaaleja ovat esimerkiksi presidentin uudenvuodenpuhe, itsenäisyyspäivän vastaanotto, tai etikettisäännöt lähestyttäessä valtionpäämiehiä. Ei sovi halailla vaikka olisi varapyörän puoliso. Kansallisia rituaaleja ovat esimerkiksi kansallislaulun soittaminen tiettynä ajankohtana tai urheilutapahtumien palkinnonjakoseremoniat kansallissymboleineen. Tällaiset rituaalit kiinnittyvät symboleihin, jotka informoivat katsojia ja kuulijoita tilaisuuteen kiinnittyvistä merkityksistä. Samalla rituaalin osallistujat kommunikoivat symbolien välityksellä toistensa ja performanssin yleisön kanssa.
ellauri323.html on line 84: Zuleika Dobson – "vaikkakaan ei ehdottoman kaunis" - on edvardiaanisen aikakauden tuhoisan viehättävä nuori nainen, todellinen femme fatale, joka on ammatiltaan arvovaltainen entinen sirkustirehtööri. Zuleikan nykyinen ammatti (tosin mikä vielä tärkeämpää, hänen kiehtova kauneutensa) on tehnyt hänestä jonkinlaisen pienen julkkiksen, ja hän onnistuu pääsemään Oxfordin yliopiston etuoikeutettuun, vain miehistä koostuvaan alueeseen, koska hänen isoisänsä on Juudaksen Collegen vartija (perustuu Merton Collegeen, Beerbohmin alma materiin). Siellä hän rakastuu ensimmäistä kertaa elämässään Dorsetin herttuaan, snobi, emotionaalisesti irrallinen opiskelija, joka – turhautuneena siihen, ettei hän pysty hallitsemaan tunteitaan, kun hän näkee hänet – joutuu myöntämään, että hänkin on hänen ensimmäinen rakkautensa ja kosi häntä impulsiivisesti. Koska hän kuitenkin tuntee, ettei hän voi rakastaa ketään, ellei tämä ole läpäisemätön hänen viehätysvoimalleen, hän kuitenkin hylkää kaikki kosijansa ja tekee samoin hämmästyneen herttuan kanssa. Herttua huomaa nopeasti, että Noaks, Kerekekeks Koaks Koaks, toinen Oxford-opiskelija, väittää myös rakastuneensa häneen olematta koskaan edes ollut tekemisissä hänen kanssaan. Ilmeisesti miehet rakastuvat häneen heti nähdessään hänet. Ensimmäisenä, jolle hän on vastannut rakkautensa (miten vain lyhyeksikin ajaksi), herttua päättää tehdä itsemurhan symboloidakseen intohimoaan Zuleikaa kohtaan ja toivoo, että hän lisää tietoisuutta hänen lumoavan viehätyksensä kauheasta voimasta.
ellauri333.html on line 507: Seremoniallinen tikari (kirpan) symboloi taistelua totuuden ja oikeudenmukaisuuden puolesta sekä muistuttaa sikhiä heikompien suojelusta.
ellauri333.html on line 509: Puuvillaiset alushousut (kachha) symboloivat itsekuria.
ellauri401.html on line 60: Ruusuristiläisyys ( / ˌ r oʊ z ɪ ˈ k r uː ʃ ə ˌ n ɪ z əm , ˌ r ɒ z ɪ -/ ) on henkinen ja kulttuurinen liike joka syntyi varhaismodernissa Euroopassa 1600-luvun alussa useiden julkaisujen jälkeen. Tekstit, jotka ilmoittavat maailmalle uuden esoteerisen järjestyksen. Ruusuristiläisyyttä symboloi ruusuristi tai ruusuristi. Alkuliikkeen perustamisen jälkeen on ollut useita ruusuristiläisiä (tai ruusuristilaisista inspiroimia) järjestöjä, mukaan lukien Kultaisen ja Ruusuristin ritarikunta (1750-1790-luvut), Societas Rosicruciana in Anglia (1865-nykyään) ja Hermetic Ritarikunta . kultainen aamunkoitto (1887-1903).
ellauri405.html on line 529: Mitä tämä herättävä unelma on Zhivagon haaveileessa hänen lyhyen hengähdystaukonsa aikana Varykinossa? Se on ikivanha myytti, joka on asetettu venäläisen kansanmelodian, lohikäärmeen tappajalle, reilun neidon pelastajalle. Taistelu siivellisten lohikäärmeiden tai käärmeiden kanssa ovat yleinen myytin teema, joka symboloaa sekä historiallisia että psykologisia totuuksia. Värväleinen, teratologinen, choottinen olento, joka yhdistää tulen ja villin petojen tuhovoimat, on pahan, alamaailman demonisten voimien, koretisointi. Hirviön tappaminen on välttämätön askel kohti puhtaan ja todellisen saavuttamisen saavuttamista, jota symboloivat lohikäärmeen köysissä pidetty uhrineito. Lara/Andromeda on kaunis tyttö, jonka kansa uhraa pelastaakseen oman henkensä. 517)
xxx/ellauri056.html on line 284: Juoni on seuraava. Golaud ja Pelleas on iljexet. Misu Melisande on niiden kiistakapula, sidostesukka joka kuitenkaan ei kestä. Enste Golaud löytää Melisanden joen rannalta pusikosta. Se on hukannut kruununsa veteen muttei tahdo löytää sitä. Siispä Golaud ja Melisande menee naimiaisiin (höh mix). Sit Melisande kummiskin joteskin rakastuu veli Pelleaaseen. Ne tapaa lähteellä, ja nyt Melisande hukkaa vihkisormuxensa. Onpas sillä kaikki helyt löysällä. Golaudissa herää aiheellinen epäilys, se panee poikansa (ja Melisanden pojan kai?) Surku Yniäisen vakoilemaan niitä, ja yllättää ne heavy pettingissä. Niiltä jalansijoilta se tappaa Pelleaan ja nirhaisee Melisandea. Melisandelta syntyy kääpiökokoinen tytär, minkä jälkeen sekin kuolee. Golan jää tanterelle voittajana, mutta yhtä vaimoa ja veljeä köyhempänä. Plussan puolella 1 knääpiömäinen äpäre. Mitähän sekin symboloi?
xxx/ellauri056.html on line 288: Kulissit on prinsessaruususmainen linnanrotisko, joka niinku silleen symboloi kohtalon voimia. Tai siis ettei ihmisten touhussa ole oikeesti järkeä, shit vaan happens.
xxx/ellauri084.html on line 263: Jotain mätää siinä kyllä on että Wallun pitää kirjansa pointin valaisemisexi kertoa yxityiskohtaisesti jotain videoiden juonia. Onx tosiaan niin, että kirjallinen esitys on niin vanhentunutta, että ihmisten päissä liikkuvia kuvasarjoja ei enää VOI kuvata muilla keinoilla kuin elävillä kuvilla? Onko ne nyttemmin NIIN klisheisiä? No klisheisiähän ne on olleet aina. Koko ns. taide koostuu klisheistä. Ja mitä viihde on muuta kuin rotinkaisten taidetta. Eli kääntäen, taide on parhaan A-ryhmän viihdettä. Leffat vaan poistaa siitä välistä muutamia rattaita, kuten kielen, sen kirjoittamisen ja lukemisen. Kirjaimet symboloi äänteitä (paizi kiinassa, jossa ne symboloi sanoja). Elokuvat symboloi klisheitä, valmiixinaurettuja ajatuxhia. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.
xxx/ellauri128.html on line 580: Timo Tapani Pusa (9. lokakuuta 1951 Kotka – 9. syyskuuta 1996 Kotka) oli suomalainen kirjailija. Pusa kuvaa teoksissaan hyvin intensiivisesti ja realistisesti merimiesten ja muiden kotikaupunkinsa vähäosaisten ihmisten kuten prostituoitujen ja köyhien tehdastyöläisten elämää. Teoksille on ominaista syvä ymmärtämys vähäosaisia ihmisiä kohtaan. Vaikka hän aloitti kirjailijanuransa kahdella runokokoelmalla, hänen läpimurtoteoksekseen tuli romaani Tatuoitu sydän, joka kertoo nuoresta merimiehestä. Pusa lähti itse merille viisitoistavuotiaana ja seilasi noin viisi vuotta muun muassa tankkereissa. Hän asui Kotkassa. Hänen veljensä Juhani Pusa (1948–2009) pusasi muun muassa romaanin Vitun maku. Pian Timo Pusan kuoltua kotkalaiset kirjallisuudenystävät istuttivat ”Timo Pusan puun”, jonka varttuminen symboloi sitä, kuinka kauas menneisyyteen Pusan edustama kotkalaisuus häviää. Jope Ruonansuu vainaja (s. 1964) tais olla Kotkasta? Eipäs vaan Kemistä, perslävestä jonne johtaa tuliterä nelikaistainen moottoritie koko matkan Kempeleeltä. Terviisiä Kotkasta, käskivätten pyllyyn potkasta. Terviisiä Mikkelistä, käskivät vetää kikkelistä.
xxx/ellauri227.html on line 418:

Tämä kortti heijastaa sitä, mikä on kuningattaren alitajuisessa valtakunnassa, ja sukeltaa paljon syvemmälle tilanteen ytimeen. Se symboloi taustalla olevia tunteita ja suuntauksia, jotka liittyvät tilanteeseen ja voi osoittaa, mikä todella ohjaa querentia. Tämä kortti voi tuoda yllätysviestin kuningattajalle, varsinkin jos he eivät ole syvästi yhteydessä sisäiseen olemukseensa (varo tässä käänteisiä kortteja, jotka todennäköisesti osoittavat, että tämä on "tuntematon" kuningattarelle).
xxx/ellauri232.html on line 271: Ongelma, kun tätä käytetään rukouksen mallina, on se, että se tulee ajalta, jolloin ihmisarvon täysi ilmaisu – yksilöllinen itsemääräämisoikeus – ei ollut mahdollista. Israelilaiset saattoivat toivoa vain jumalallista väliintuloa. Toisaalta aikoina, jolloin vapaus on olemassa, lopullinen lunastuksen teko on toimia. Täyttä lunastusta symboloi ihmisen vapaus ottaa vastuu itsestään.
xxx/ellauri237.html on line 264: Porthaniassa oli naisvahtimestari nimeltä Wasenius. Mystiikan kolme vaihetta: puhdistautuminen (purgatio), valaistuminen (illuminatio) ja yhdistyminen Jumalaan (unio mystica) symboloivat Marquetan illanviettoja rakkaiden mieliopettajien seurassa. Ensin pestään kädet, sitten sytytetään kynttilät ja lopuxi tulee mystillinen yhdyntä ilman siitintä. Kynttilöitä on syytä varata ylimääräisiä.
xxx/ellauri265.html on line 452: Deseret on Mormonin kirjassa esiintyvä sana, jonka sanotaan olevan jerediläisten kieltä ja tarkoittavan hunajamehiläistä. Sen mukaan on nimetty lukuisia myöhempien aikojen pyhien liikkeen keskeisiä paikkoja ja järjestöjä, kuten Deseretin osavaltio. Mehiläisestä on tullut tärkeä mormonikulttuurin tunnus, ja esimerkiksi Utahin sinettiin on kuvattu työllisyyttä symboloiva mehiläispesä.
xxx/ellauri289.html on line 104: Ryhmä syntyi raamatunopiskelijaliikkeestä, jonka 1870-luvun lopulla perusti Charles Taze Russell, joka myös perusti Siionin Vartiotorni Boozing Societyn vuonna 1881 järjestämään ja painamaan liikkeen sieviä käännynnäisiä. Russellin kuoleman jälkeinen johtajuuskiista johti useiden ryhmien irtautumiseen, mutta Joseph Franklin Rutherford säilytti osake-enemmistön hallinnan Vartiotorni-seurassa ja sen kiinteistöissä. Rutherford teki merkittäviä organisatorisia ja opillisia muutoksia, mukaan lukien nimen Jehovan todistajat ottaminen käyttöön vuonna 1931 erottaakseen heidät muista raamatuntutkijoiden ryhmistä ja symboloidaxeen katkeamista Russellin perinnöstä.
xxx/ellauri289.html on line 142: Nyt olivat hyvät keinot tarpeen. Ja niitä pesi! 26. heinäkuuta 1931 konventissa Columbuksessa Ohiossa Rutherford esitteli uuden nimen – Jehovan todistajat – Jesajan 43:10:n perusteella : "Te olette minun todistajiani, sanoo Herra, ja palvelijani, jonka olen valinnut. voitte tuntea ja uskoa minua ja ymmärtää, että minä olen se: ennen minua ei Jumalaa ole luotu, eikä minun jälkeeni ole oleva." (King James Version, KJV) - joka hyväksyttiin päätöksellä. Nimi valittiin erottamaan hänen raamatunopiskelijaryhmänsä muista riippumattoryhmistä, jotka olivat katkaisseet siteet Seuraan, sekä symboloimaan uusien näkemysten herättämistä ja uusien evankelioimismenetelmien edistämistä. Vuonna 1932 Rutherford poisti paikallisesti valittujen vanhinten järjestelmän ja otti vuonna 1938 käyttöön niin sanotun "teokraattisen" (kirjaimellisesti Jumalan tai hänen maallisen edustajansa hallitseman) organisaatiojärjestelmän, jonka mukaan nimitykset seurakunnissa maailmanlaajuisesti tehtiin Brooklynin päämajasta. Ideat saatiin paljolti Stalinin johtamasta Neuvostoliitosta.
xxx/ellauri292.html on line 596: Riitit, seremoniat ja uskomukset pidettiin salassa ja säilytettiin johdonmukaisesti antiikista lähtien. Vihittyjen kannalta Persefonen uudestisyntyminen symboloi elämän ikuisuutta, joka virtaa sukupolvelta toiselle, ja he uskoivat saavansa palkinnon tuonpuoleisessa elämässä. Nykyisin on kaikilla persefonet mutta kukaan ei enää usko jälleensyntymiseen, saati synnyttämiseen.
xxx/ellauri298.html on line 728: leikissä. . Kuningasta symboloi aurinko, jonka pääkuvana oli kultainen kruunu, kun
xxx/ellauri337.html on line 325: Raamatun näkökulmasta vesien saastuminen symboloi:
xxx/ellauri337.html on line 349: Sammakkorutto symboloi egyptiläisten uskonnollisen normijärjestelmän hajoamista ja , jälleen isku valtakunnan maataloustaloudelle. Ensimmäinen johtuu siitä, että sammakoita pidettiin pyhinä, joten niitä ei voitu tuhota. Heidän oli kasvanut suhteettomaksi, ja heidän oli pakko rikkoa uskonnollisia lakejaan.
xxx/ellauri337.html on line 441: Tässä jaksossa varoitus ei ollut osoitettu vain faraolle vaan kaikille, jotka halusivat pelastua. Siksi se edustaa Jahven armon laajentamista pakanoille (ei heprealaisille). Ei ole yllättävää, että rangaistuksen symboli on jään ja tulen liitto, joka symboloi vastakohtien liittoa.
xxx/ellauri337.html on line 478: Symbolisesti pimeyden vitsa edustaa faaraon (ja laajemmin syntisen) sokeutta, joka kieltäytyy tunnistamasta Jumalan ääntä. Muistakaamme myös, että egyptiläiset palvoivat aurinkojumalaa, joten pimeys symboloi myös viimeisen egyptiläisen epäjumalan kukistumista raamatullisesta näkökulmasta.
xxx/ellauri376.html on line 160: Amerikkalainen säveltäjä ja kapellimestari Leonard Bernstein sanoi: "Elvis Presley on suurin kulttuurinen voima 1900-luvulla." Hän on yksi tärkeimmistä ja vaikutusvaltaisimmista amerikkalaisista. Suurimman osan aikuisiästään Presley, joka oli noussut köyhyydestä rikkauteen ja kuuluisuuteen, oli kuvannut amerikkalaista unelmaa. Viimeisinä vuosinaan ja hänen kuolemansa jälkeisiä olosuhteitaan koskevien paljasteiden jälkeen hänestä tuli liiallisuuden ja ahneuden symboli. Yhä enemmän huomiota kiinnitettiin hänen hänen puutteelliseen kasvatukseensa ja halukkuuteensa rikkaaseen, raskaaseen eteläiseen ruoanlaittoon kuten paistettuun kanapihviin ja kekseihin sekä kastikkeeseen. Erityisesti hänen rakkautensa paistettua maapähkinävoita, banaania ja (joskus) pekonivoileipiä kohtaan, nykyään "Elvis-voileipinä", alkoi symboloida amerikkalaista unelmaa.
xxx/ellauri415.html on line 313: Herrick inhosi Kouvolaa. Runossa, jonka nimenomaisesti omaelämäkerrallinen otsikko on "Dean-bournille, töykeä joki Devonissa, jonka varrella hän joskus asui" (joka on saattanut johtua hänen karkoituksestaan), Herrick kiskoi ensinnäkin maaseutua vastaan, jota tämä pieni stream symboloi:
33