ellauri032.html on line 700: Nyt me haluamme puhua siitä, mitä me teemme, kuinka meidän pitää käsitellä Raamattua, kuinka meidän pitää kohdella ihmisiä, jotka kysyvät meiltä Raamatun salaisuuksista, mitä meidän pitää tehdä sielu paroille jotka pyytävät tietoa meiltä ja kuinka meidän pitää lopulta pystyä näkemään oma sydämemme. Ja ajan lyhyyden vuoksi me yhdistämme kaiken tämän.
ellauri055.html on line 235: Olen aikonut tappaa izeni mutta elämä on ollut minulle vielä rakas. Tämä naurettava heikkous on kenties kaikista turmiollisimpia taipumuxistamme: onko näet mitään typerämpää kuin se, että tahdomme edelleen kantaa taakkaa, jonka haluaisimme joka hetki viskata maahan, että inhoamme omaa izeämme, mutta emme siitä luovu, että siis hyväilemme käärmettä, joka meitä kalvaa, kunnes se on syönyt sydämemme?
ellauri146.html on line 573: Et la délation du secret de nos cœurs Ja sydämemme salasanat myyneet
ellauri183.html on line 557: Portilla ollut orjatar meni sisälle välittämään viestiä, pyyntöä ja tietoa, viipyi jonkin aikaa ja tuli vihdoin tuomaan vastauksen että tänne ei voinut jäädä vaan täytyi etsiä jokin toinen talo, vaikkei sellaista varmaan mistään löytyisi, ja että emäntä käski sanoa että heidän olisi kyllä kaikkein viisainta etsiä suojaa jostain luolasta, kun niitä oli rinteillä paljon, Entä lapsenpäästäjä, Joosef kysyi, ja orjatar vastasi että jos vain isäntäväki antaa luvan ja kysyjä suostuu, hän itse voisi auttaa, sillä hän oli vuosien mittaan ehtinyt nähdä ja oppia talossa yhtä ja toista. Ajat olivat totisesti sangen kovat, tässä se nyt nähtiin, lasta saava vaimo kolkutti ovea, emmekä me päästäneet häntä edes pihakatoksen alle vaan käskimme hänet luolaan synnyttämään karhujen ja susien lailla. Omatunto antoi meille kuitenkin piston, niin että nousimme viimein paikaltamme ja menimme ovelle katsomaan, ketkä siellä oikein etsivät suojaa näin pakottavaan ja epätavalliseen tarkoitukseen, ja kun näimme onnettoman ihmispolon tuskaisan ilmeen, naisensydämemme heltyi ja me puolustelimme kieltoamme harkituin sanoin, sillä meillä oli talo täynnä, Tässä talossa on niin kovin paljon tyttäriä ja poikia, lapsenlapsia, vävyjä ja miniöitä, ettette te mitenkään mahtuneet tänne, mutta orjatar vie teidät meille kuuluvaan luolaan joka on ollut tallina, siellä teidän on mukava olla, siellä ei nyt ole eläimiä, ja sanottuamme tämän ja kuunneltuamme ihmisparkojen kiitokset vetäydyimme takaisin kotimme suojiin tuntien sielumme pohjalla sanomatonta huojennusta, jollaisen vain tunnonrauha antaa.
ellauri365.html on line 158: Sai sydämemme sulamaan sen pehmentyneestä katseesta. Faisait fondre nos cœurs à sa vue amollis.
ellauri398.html on line 1133: sydämemme arvio meistä. Oikea pisto sydämessä on Raamatun
ellauri409.html on line 161: Ne ei ole osoitus henkilökohtaisesta heikkoudesta; ne ovat täysin objektiivisia, koska ne ovat olennaisia hetkiä älyllisen sielun kehityksessä; ja Pascal-tyypille ne ovat analogia kuivuudesta, pimeästä yöstä, joka on olennainen vaihe kristillisen mystiikan kehityksessä. Sairas hahmo tai epäpuhdas sielu joutuu samanlaiseen epätoivoon, ja sillä voi olla tuhoisimmat seuraukset, vaikkakin mitä mahtavimmilla ilmenemismuodoilla; ja siitä alkaa Gulliverin matkat terävä- ja tylsäpäisten munien parissa; mutta Pascalissa emme löydä sellaista vääristymää; hänen epätoivonsa on sinänsä kauheampi kuin Swiftin, koska sydämemme kertoo meille, että se vastaa täsmälleen tosiseikkoja, eikä sitä voida pitää mielisairautena; mutta se oli myös epätoivoa, joka oli välttämätön alkusoitto ja osa uskon iloa. Pascal ei ollut järin huumorimiehiä, eikä ole kukaan joka tuntee näitä tuskia.
xxx/ellauri084.html on line 143: Meidän on avattava sydämemme", sanoo pääministeri Fredrik Reinfeldt. Ja vähän muutakin. Kaljusimppu tarkoittanee lomssaansa. Sen sfinkteri on kiristetty niin tiukalle ettei siitä mene edes ruuvimeisseli.
xxx/ellauri457.html on line 101: 2 Niin Joosua, Nuunin poika, lähetti salaa kaksi miestä Akaasiametsästä vakoilemaan ja sanoi: "Menkää ja katselkaa maata, erityisesti Jerikoa." Niin he menivät ja tulivat Rahab - nimisen porton taloon ja yöpyivät siellä työntyen tyttöön vuoron perään mehukkaasti takaapäin. 2 Ja Jerikon kuninkaalle ilmoitettiin: "Katso, tänne on tänä yönä tullut miehiä israelilaisten joukosta vakoilemaan maata." 3 Niin Jerikon kuningas lähetti sanan Rahabille: "Tuo ulos ne miehet, jotka ovat tulleet luoksesi, jotka ovat menneet taloosi, sillä he ovat tulleet vakoilemaan koko maata." 4 Nainen otti kaksi miestä mukaansa ja kätki heidät. Niin hän sanoi: "Miehet tulivat luokseni, mutta en tiennyt, mistä he olivat. 5 Ja kun portti suljettiin pimeän tultua, miehet menivät ulos. En tiedä, minne miehet menivät; ajakaa heitä nopeasti takaa, sillä saatatte saada heidät kiinni." 6 Nainen oli kuitenkin vienyt heidät katolle ja kätkenyt heidät lillukanvarsien alle, jotka hän oli asettanut katolle. 7 Miehet ajoivat heitä takaa Jordanin tietä pitkin kahlaamopaikoille asti. Heti kun heidän takaa-ajajansa olivat lähteneet ulos, he sulkivat portin. 8 Ennen kuin he olivat laskeutuneet levolle, hän nousi heidän luokseen katolle 9 ja sanoi miehille: "Minä tiedän, että Herra on antanut teille tämän maan, että meidän on vallannut kauhu teitä kohtaan ja että kaikki maan asukkaat ovat peloissaan teidän takianne. Olitte kuitenkin sen verran eteviä panomiehiä, että käännän takianne takkia. 10 Olemme kuulleet, kuinka Herra kuivasi Kaislameren vedet teidän tieltänne, kun tulitte Egyptistä, ja mitä teitte kahdelle amorilaisten kuninkaalle, jotka olivat Jordanin toisella puolella, Sifonille ja Ogille, jotka te tuhositte täysin. Aika poikia! 11 Kun kuulimme tämän, sydämemme raukesi, eikä kenessäkään enää ollut rohkeutta teitä vastaan, sillä Herra, teidän Jumalanne, on selkeästi paras jumala ylhäällä taivaassa ja alhaalla maan päällä. 12 Vannokaa siis minulle Herran kautta, että koska olen osoittanut teille laupeutta, tekin osoitatte laupeutta isäni suvulle ja annatte minulle totuudenmukaisen merkin 13 ja säästätte isäni, äitini, veljeni, sisareni ja kaiken, mitä heillä on, ja pelastatte elämämme kuolemalta. Tit for tat. ” 14 Miehet vastasivat hänelle: "Meidän henkemme on teidän henkenne, ellette teistä kerro tätä meidän asiaamme. Ja kun Herra antaa meille tämän maan, me teemme teille laupeutta ja uskollisuutta edestä ja takaa." 15 Sitten hän laski heidät köydellä alas ikkunasta, sillä hänen talonsa oli kaupunginmuurilla; hän asui muurilla. 16 Ja hän sanoi heille: "Menkää vuorelle, etteivät takaa-ajajat kohtaa teitä. Piiloutukaa sinne kolmeksi päiväksi, kunnes takaa-ajajat ovat palanneet. Sen jälkeen saatte mennä matkaanne." 17 Niin miehet sanoivat hänelle: "Me olemme vapaita tästä valastasi, jonka olet meidät vannottanut, 18 ellet sinä, tullessamme tähän maahan, sido tätä helakanpunaista köyttä ikkunaan, josta laskit meidät alas, ja ellet tuo isääsi, äitiäsi, veljiäsi ja koko isäsi perhettä kotiisi. 19 Joka siis menee talosi ovista ulos kadulle, hänen verensä on oleva hänen oman päänsä päällä, ja me olemme viattomia, kuten Gazan verilöylyssä. Oma vika pikku sika. Ja jos joku on kanssasi talossa, hänen verensä on oleva meidän päämme päällä, jos käsi lasketaan häneen. 20 Ja jos ilmoitat tästä meidän asiastamme, niin me olemme vapaita valastasi, jonka vannotit meidät. " 21 Niin hän sanoi: "Kiinni veti. Olkoon niin kuin sanotte." Ja hän päästi heidät menemään, ja he lähtivät. Ja hän sitoi helakanpunaisen köyden ikkunaan. 22 He lähtivät ja menivät vuorelle ja viipyivät siellä kolme päivää, kunnes takaa-ajajat palasivat. Takaa-ajajat etsivät heitä koko matkan, mutta eivät löytäneet heitä. 23 Niin ne kaksi miestä palasivat, laskeutuivat vuorelta ja ylittivät joen. He tulivat Joosuan, Nuunin pojan, luo ja kertoivat hänelle kaiken, mitä heille oli tapahtunut. 24 He sanoivat Joosualle: "Herra on todella antanut koko maan meidän käsiimme, sillä kaikki maan asukkaat olivat rähmällään meidän edessämme." Raamatunkohta on otettu Uudesta Kuningas Jaakon käännöksestä ®. Kaikki oikeudet pidätetään.
9