ellauri017.html on line 378: Persoonallisuusenneagrammi (usein vain enneagrammi) on yhdeksänkohtainen persoonallisuustyyppien luokittelu, jonka pohjana käytetään G. I. Gurdjieffin opetuksessaan esiintuomaa enneagrammisymbolia. Teoria on luotu tukemaan itsetutkistelua, helpottamaan yksilöiden välistä ymmärrystä sekä kommunikaatiota ja ennen kaikkea lisäämään suvaitsevaisuutta. Noi sokeat alueet on aika lähellä katolisten 7 kuolemansyntiä. Petos ja pelko (par. petollisuus ja pelkuruus) taitaa sieltä puuttua. Vaik onko saituus ja ahneus eri synti, sitä voipi miettiä.
ellauri045.html on line 485: Jesenin kasvoi isoisänsä, uskonnollisen myllärin perheessä, ja ortodoksinen usko näkyy hänen runoudessaan. Ehkä uskonnosta kumpuavat varhaisrunouden haltioituneen myönteiset kuvat, jossa runon puhuja syleilee maailmaa puhkuen suvaitsevaisuutta. Runojen yksinkertaisen elämän propagoinnilla on kulttuurista merkitystä, mutta huokaileva nostalgia turvallisen pysyvään maaseutuun on lähinnä surkuhupaisaa.
ellauri158.html on line 425: Täähän on suurin piirtein Wittgenstein juniorin kuvateoria. Sen repussa nyölääntynyt Tractatus oli matkimus Siilin ohuehkosta teoxesta Tractatus Theologico-Politicus (Teologis-poliittinen tutkielma), jossa hän puolustaa suvaitsevaisuutta, ilmoittaa suorasukaisesti, ettei totuuden lähde ole jumalan ilmoitus ja että poliittinen valta ei ole jumalan asettama vaan ihmisten sovittavissa. Hyvä Siili! Wittgenstein sitävastoin. Wovon man nicht sprechen kann darüber muss man schweigen oli mystikointia (muein = vaieta). Paizi ei ne mystikot mitään hiljaa ole, ne mutisee puoliääneen kuin Seija vihaisena ja nostelee merkizevästi kulmakarvojaan kuin torakat tai Eski Saarinen näyttääxeen että niillä kyllä olis asiaa mutta "ei saa sanoa" kuin Helmi pienenä. Ne on elloja. Wittgensteinit oli äveriäitä ex-jutkuja mutta koko suku oli kääntynyt ja maallistunut. Homo Ludi kaipas hämärästi Elohiimia. (Enkä! Älä yritä! Mä kaipaan esi-isieni luoxe kuin Roope Ankka.)
ellauri286.html on line 217: Sanan ja siten myös sanavapauden militarisointi tällä tavalla saattoi ennen kuulostaa tietenkin länsimaisin korvin oudolta. Me talousliberaalit gumanistit ja taiteilijat emme käytä sotilasretoriikkaa, kun puhumme taiteen merkityksestä, emme me ole niin tyhmiä. Minä puhun mieluiten siitä, miten taiteella ja kulttuurilla voi muuttaa maailmaa paremmaksi ja lisätä suvaitsevaisuutta olemalla suvaitsematta vääränlaisia suvaitsemattomia.
ellauri323.html on line 354: Moore ei kirjoittanut sanaakaan ennen kuudenkymmenen vuoden ikää ilman että äiti seisoi vieressä tai viereisessä huoneessa, toimien usein hänen toimittajanaan. Asiaa pahensi se tosiasia, että Marylla oli tiukkoja ja usein virheellisiä tuomioita Mooren runoudesta: hän piti "Mustekalaa", kenties Mooren paras runo, et "vau huono runo" ja protestoi, kun hänen tyttärensä uppoutui toisen mestariteoksen "Jerboa” kirjoittamiseen. Marianne alkoi toistaa lausetta "keksipöly" ja hymyili oudosti. Tämä on sellainen asia, jota kirjailijoissa siedetään, mutta Marylla ei ollut suvaitsevaisuutta.
ellauri348.html on line 754: Nisupullan näköinen Edmund Burke (12. tammikuuta 1729 – 9. heinäkuuta 1797) oli irlantilais-brittiläinen valtiomies, kirjailija, puhuja ja poliittinen filosofi. Hän kuului vuosina 1765–1794 Britannian parlamentin alahuoneeseen, johon hänet valittiin Whig-puolueesta. Yrjö III:n aikana hän tuki amerikkalaisten siirtokuntien itsenäistymistä, mikä tapahtuikin, kun Amerikan vallankumous puhkesi. Sen sijaan hän vastusti Ranskan vallankumousta, minkä ansiosta hänestä tuli Whigien konservatiivisen ryhmän johtavia jäseniä. Häntä pidetään jenkeissä nykyaikaisen konservatismin isänä. Burke kannatti vapaata markkinataloutta ja yksityisomaisuutta. Hän puolusti myös sananvapautta ja uskonnollista suvaitsevaisuutta. Burke varoitti antamasta liikaa valtaa poliittisille päättäjille yhteiskunnan kehitystä koskevissa asioissa. Parempi että Roope ja Kulta-Into Pii tekevät päätöxet. Burke ei koskaan esitellyt näkemyksiään systemaattisesti, vaan venkuroi niitä aina tapauskohtaisesti. Tyypillistä. Yhteiskunta toimii kuin ihmisruumis, jossa patraskit ovat peräreikänä.
xxx/ellauri286.html on line 217: Sanan ja siten myös sanavapauden militarisointi tällä tavalla saattoi ennen kuulostaa tietenkin länsimaisin korvin oudolta. Me talousliberaalit gumanistit ja taiteilijat emme käytä sotilasretoriikkaa, kun puhumme taiteen merkityksestä, emme me ole niin tyhmiä. Minä puhun mieluiten siitä, miten taiteella ja kulttuurilla voi muuttaa maailmaa paremmaksi ja lisätä suvaitsevaisuutta olemalla suvaitsematta vääränlaisia suvaitsemattomia.
xxx/ellauri303.html on line 531: Historiaa piisaa ja kehitystä tapahtuu koko ajan. Juutalaisista uskomuksista on ilmestynyt useita muotoja, ja on kiistaa siitä, kuinka monta perusperiaatetta on olemassa. Esimerkiksi rabbi Joseph Albo laskee Sefer Ha-Ikkarimissa kolme uskon periaatetta, kun taas Maimonides kolmetoista. Vaikka jotkut myöhemmät rabbit ovat yrittäneet sovittaa erot yhteen väittäen, että Maimonidesin periaatteet kattavat Albon paljon lyhyemmän luettelon, muiden keskiaikaisten rabbiiniviranomaisten toimittamat vaihtoehtoiset luettelot näyttävät osoittavan jonkinasteista suvaitsevaisuutta erilaisia teologisia näkökulmia kohtaan . Virallista tekstiähän ei kanonisoitu.
8