ellauri066.html on line 36: Kun syksyllä 1970 kirjoittauduin Helsingin yliopistoon opiskelemaan yleistä kirjallisuustiedettä ja estetiikkaa (se oli juuri vaihtanut nimensä estetiikasta ja nykyiskansain kirjallisuudesta) sekä sanskritia ja vertailevaa indoeurooppalaista kielitiedettä, saavuin keskelle vallankumousta. Päärakennuksen savuisessa ja hälisevässä ruokalassa (tupakointi oli vielä sallittu koko kahvilassa) istui radikaaliryhmiä rintamerkkeineen suunnittelemassa opetuksen uudistamista ja koko yliopiston suistamista elitistiseltä jalustaltaan palvelemaan kansan syvien rivien yhteiskunnallisia ja sivistystarpeita. Pitkätukkaisia, parrakkaita tai viiksekkäitä ja virttyneisiin villapaitoihin, samettitakkeihin tai liehuviin kauhtanoihin ja farkkuihin sonnustautuneita nuoria miehiä sekä ”let it all hang out” -tyyliin pukeutuneita naisia tuijottelivat hämmästyksen ja väliin kauhunkin vallassa minun kaltaiseni perinteiset opiskelijat, jotka koettivat sovitella lautasiaan pöydille monenmoisten lentolehtisten ja muiden painotuotteiden sekä kolhiintuneiden peltisten tuhkakuppien keskelle.
ellauri095.html on line 591: Pitäisi olla kuva Jeesuksesta yrittämässä pyydystää Maria Magdalenaa Genesaretin järvestä. Kävin kerran Ilmo Launiksen suunnittelemassa venevajasta tehdyssä kirkossa soutuseuran kirpulla Meilahden nyt jo palaneelta ylioppilassoutajien venevajalta käsin aikaisin keväällä jäitten lähdettyä. Vajaa eli kirkkoa tuuletettiin talven jälkeen, ovi oli raollaan. Menin katsomaan, kivisaarelaisena en ollut koskaan käynyt Mustiksessa tai mikä sen saaren nimi nyt oli.
ellauri310.html on line 92: Suosikkielementikseen terassilla Henna nimeää muhkean sohvan, jolla on mukava rentoutua. Sohvaa ympäröimään Henna on ripustanut vaijerin avulla vaaleat verhot, jotka luovat ulkotiloihin pehmeyttä ja ripauksen ylellisen lomaresortin tuntua. Hennan appiukon ize suunnittelemassa pergolassa on katto plexilasia. Pergolan valokate mahdollistaa ulkona oleskelun epävakaallakin säällä.
ellauri428.html on line 124: Älymystökyselyn idea oli peräisin ranskalaiselta Lire-kirjallisuuslehdeltä. Suomalaiset tutkijat J. P. Roos ja Keijo Rahkonen toivat idean Ranskasta, olivat suunnittelemassa HS:n kyselyä ja analysoivat sen tuloksia.
xxx/ellauri125.html on line 392: Waltarin synnyinkoti oli Helsingin Siltasaaressa Saariniemenkatu 6:ssa olleessa talossa. Kuvanveistäjä Jouko Toiviaisen suunnittelemassa muistolaatassa nykyisen talon seinässä lukee: ”Tällä paikalla sijainneessa talossa syntyi 19.9.1908 kirjailija akateemikko Mika Waltari”, ja siinä on myös Waltarin kasvokuva.
xxx/ellauri265.html on line 148: Muutin Laurin kotiin asumaan maaliskuussa 2021. Vaikka olin ollut suunnittelemassa remonttia ja ostin asunnosta oman osuuteni, kuljin täällä silti varoen, siirtelin ja heitin pois Laurin vaimovainajan rumia esineitä vähän varkain. Tuntui, että asun toisen perheen kodissa. Olen ortodoksi, joten pyysin pappiani isä Metroa siunaamaan kotimme. Hän tuli tänne, ja meillä oli kaxistaan pienimuotoinen tilaisuus, jossa kotimme pyhitettiin. Hän rukoili, että tästä tulisi myös minun kotini.
xxx/ellauri446.html on line 587: Nyt takaisin Sakariin. Sakarjan kirjan kirjoitti profeetta Sakarja. Hänen nimensä tarkoittaa "Jahve on muistanut". Hänen todellinen henkilöllisyytensä on ainoastaan yksi kirjaan liittyvistä kysymyksistä. Kirjan tarkoituksena ei ole olla niinkään historiallinen vaan teologinen ja pastoraalinen (paimentava). Kirjan ensimmäisen jakeen mukaan se on kirjoitettu kuningas "Dareioksen toisena hallitusvuotena, sen kahdeksantena kuukautena". Näin se olisi kirjoitettu täsmälleen samoihin aikoihin kuin Haggain kirja. Ensimmäiset kuusi lukua sisältävät kahdeksan näkyä, joiden välissä on saarnoja. Ensimmäinen niistä on silmäys taaksepäin ja kutsuu parannukseen. Kansan haluttomuus vastata Jumalan kutsuun lisää Jumalan tuomiota. Haggain kirjassa Jumalan tuomio seuraa kansan vastahakoisuudesta rahoittaa Jerusalemin toista temppeliä. Kristittyjen mukaan kirjan toinen ja kolmas osa sisältävät ennustuksia, jotka tulisi tulkita messiaanisina profetioina joko suoraan tai epäsuorasti. Muun muassa Johanneksen ilmestys lainaa Sakarjan kirjaa ja sen liitekuvastoa kuvatessaan viimeisiä päiviä. Kirjan mukaan Jumala on uutterasti työssä suunnittelemassa elämäänsä uudelleen kansansa kanssa Jerusalemissa. Hän tulee pelastamaan heidät vihollisiltaan ja puhdistamaan nämä rahasta. Luvut 7–8 käsittelevät elämänlaatua, jonka Jumala haluaisi antaa omalle kansalleen, joten nämä sanat sisältävät monia rohkaisevia lisälupauksia luvatulle kansalle. Kirjan jakeet auttoivat evankeliumeiden kirjoittajia tavallaan ymmärtämään Jeesuksen kärsimyksiä, kuolemaa ja ylösnousemusta. Siksi he lainasivat kirjaa kirjoittaessaan Jeesuksen viimeisistä päivistä. Loppupää kirjasta saattaa olla fan fictionia. (Tämä artikkeli näkyy olleen myös fäneiltä.)