ellauri036.html on line 1691: Taittoi varren surkeasta daaliasta.
ellauri036.html on line 1746: jos et ole kuin tuoxu, lähde surkeasta kukastasi! »
ellauri042.html on line 650: Hukkapätkä sai sittemmin uuden vihan kohteen jostain komeljanttarista, joka kehtas tehdä pilaa Popen surkeasta näytelmästä. Se kirjotti revision Dunciadista express tätä tarkoitusta varten:
ellauri058.html on line 614: Kirjailija Ponu Rojola arvioi myönteisellä tavalla Ritva Ylösen Päätalo-väitöskirjaa Tervaksinen toteemi. Se on verratonta luettavaa, hän kirjoittaa blogissaan 15.12. Ritvan surkeasta elämästä lisää paasauxessa 50..
ellauri112.html on line 155: Erittäin mielenkiintoisesti osoittaa Collin, mitkä historialliset olosuhteet ja vaikutukset ovat saattaneet Darwinin niin suhteettomasti panemaan painoa »olemassaolon taistelulle» luonnossa. Hän tuo esiin tunnetun vähän ennen Darwinia esiintyneen kansantaloustieteilijä Malthusin ja hänen (paikkaansapitämättömän) väestönlisäyslakinsa, jonka mukaan väestö lisääntyy paljoa nopeammin kuin ravinto; Malthusilta on »olemassaolon taistelukin» lainattu. Edelleen on huomattava ne kokemukset, joita Darwin suurella kiertomatkallaan teki alempien rotujen surkeasta häviöstä valkoihoisten tunkeutuessa siirtomaihin. Huomattava vaikutus on myös varmaan ollut sillä hurjalla taloudellisella taistelulla, joka niihin aikoihin, suurteollisuuden syntyessä ja rajattoman kilpailun vallitessa, riehui Englannissa. Ja lopuksi on tärkeänä tekijänä huomattava Darwinin filosofisuskonnollinen katsantokanta, tuo varsinaiselta alkuperältään stoalainen teismi, joka rakastaa nähdä maailman jonkunmoisena kellokoneistona, minkä sen jumalallinen seppä kerran on virittänyt käyntiin, sitten enää sen toimintaan sekaantumatta ja antaen sen yksinkertaisten mekaanisten periaatteiden mukaan käydä suurissa piirteissä ennalta päätettyä päämäärää kohti. Lyhyesti, darwinismia ei voida lukea noihin ikuisiin totuuksiin, jotka, kuten esim. joku Newtonin gravitatsio-laki, voitaisiin lausua miltä muulta taivaankappaleelta tahansa samalla jumalallisella pätevyydellä; se kuuluu ennemminkin Ibsenin »suhteellisiin» totuuksiin, jotka »elävät korkeintaan kahdenkymmenenviiden vuoden vanhoiksi». Mutta tarkastamatta on vielä, mitä johtopäätöksiä ja opetuksia uuden elämän-tieteen kolmas, vasta alkanut kausi antaa ihmiskunnan olemiseen ja kehitykseen nähden ja mitä vaikutuksia sillä mahdollisesti jo on ollut ajan yleiseen henkiseen ilmapiiriin. Selville on ensinnäkin käynyt, että sekä »suurten tunteiden ajan» optimistinen että darwinistisen kauden pessimistinen luonnonnäkemys kumpikin ovat yksipuolisia, tai paremmin: epätieteellisiä, sillä ne ovat kumpikin jokseenkin karkeasti antropomorfistisia. Molemmat tekevät »luonnosta» jonkunmoisen olennon, joka edellisen mukaan on lapsilleen lempeä äiti, jälkimäisen mukaan niistä täydellisen välinpitämätön. Itse asiassa on elävä luonto tietysti kokoonpantu yksityisolennoista, jotka eivät suinkaan ole ehdottomasti välinpitämättömiä toisistaan. Vaikka tämä huolenpito ei ulottuisi sen pitemmälle kuin emon ja poikasten suhteeseen, olisi sittenkin tietysti väärin sanoa, että luonto on ehdottomasti välinpitämätön ja moraaliton. Ja mitä korkeammalle nousemme elävien olentojen kehityssarjassa, sitä suuremmaksi tulee huolenpito kasvavasta polvesta, sitä enemmän kasvaa yksilöitten itselaajennuksen kyky. Voimmepa sanoa, että selvin merkki elämänmuotojen edistymisestä maapallollamme on siinä, että yksityisten olentojen itsesäilytysvietti tulee yhä laajemmaksi, kunnes se yksityisissä suurissa ihmisissä sulkee sisäänsä koko ihmisyyden ja kaiken elävän. Sekä luonnon pahuus että hyvyys ovat näinollen molemmat samanlaisia mytologisia kuvitelmia; se elämänkäsitys, johon uusi elämäntiede selvästi viittaa, ei ole pessimistinen eikä optimistinen, vaan »melioristinen» (melior = parempi)--niinkuin jo Voltaire tuo sangen viisas mies lausui kuuluisissa sanoissaan: »Jos maailma on hyvä tai huono, on meidän tehtävä voitavamme, että siitä tulisi parempi».
ellauri258.html on line 51: Mixi spektaakkeli-elokuvat (esim Taras Bulba 1938, 1962, 2009) ovat niin kamalan, suorastaan nolon huonoja? Johtuuko se Gogolin surkeasta kässäristä, vaiko siitä että tälläset joukkokohtausleffat on valmistettu suunnattoman tolvanan kasakkakazomon hoxottimille? Veikkaan viimeximainittua, vaikka lusikkansa tässä nimenomaisessa keitossa on takuulla homo-Gogolillakin. Vähemmästäkin voi hermot kiristyä.
ellauri322.html on line 267: Eli minkäläisiä vaikutelmia sai Himmu pohjoismaista? No heti Jööteporissa otti päähän että luozit oli kruununvirkamiehiä eikä lähteneet koiranilmaan soutamaan Himmua rantaan naisen oikusta. Toisin briteissä ja Norjassa, jossa luozit on yxityisyrittäjiä ja ihan kilpailevat surkeasta luozimaxusta. Two guineas tempted the sailors to risk the captains displeasure. Just tollasia korruptoituneita paskoja anglosaxit on.
xxx/ellauri273.html on line 420: Ravintolat vaativat selvitystä lähettifirmoilta. Foodoran ja Woltin lähetit vuokraavat lähettitiliään haavoittuneille paperittomille, joilla ei edes ole työskentelyoikeutta Suomessa. Vuokrataxa on 1/3 lähettien surkeasta palkasta. Tilejä vuokrataan myös pimeästi, ja osa läheteistä ajaa olemattomailla palkkioilla. Parhaassa tapauxessa lähetit ovat ihmiskaupan uhreja. Lähettitilien vuokraaminen ei kuitenkaan sinänsä ole kiellettyä, joa vuokratason määrää laissez faire markkinoiden kysyntä ja tarjonta. Wolt aikoo kokeilla ruskeiden kasvojen tunnistusta äpillä. "On izestäään selvää ettemme hyväxy minkäänlaista rikollista tai epäeettistä toimintaa. Varmistamme että kaikki sujuu meidän arvojemme mukaisesti eli arvoketju pysyy meille tuottavana."
xxx/ellauri319.html on line 724: Silti suuri osa menneen joulun surkeasta pohjasta on jäljellä. Aina vähän liikaa juotavaa, perhe lumihangessa, ylensyöminen, valitettava pystynainti kollegan kanssa toimiston pikkujoulussa – kaikki ovat merkkinä siitä, että vanhimmat jouluperinteemme elävät ja voivat hyvin.
9