ellauri014.html on line 1334: Omatunto tulee mukaan kuvaan kun preferenssejä on kahdenlaisia: apinan välittömät halut ja yleisemmät edut, eli joidenkin muiden halut yleensä. Haluis yhtä mut pitäis toista, tekee kummin päin vaan, on ikävää. Omatunto on jaettu tieto, conscientia, superego eli sisäistetty herruus, enkelinnäköinen pikku aku siivet selässä ja sädekehä päässä, joka kuiskii Akun korvassa.
ellauri030.html on line 902: In Freud's view, jokes (the verbal and interpersonal form of humor) happen when the conscious allows the expression of thoughts that society usually suppresses or forbids. The superego grudgingly allows the ego to generate humor for the benefit of the id. A benevolent superego allows a light and comforting type of humor, while a harsh superego creats a biting and sarcastic type of humor. A very harsh superego suppresses humor altogether.
ellauri030.html on line 905: Freud’s humoristic theory, like most of his ideas, was based on a dynamic among id, ego, and super-ego. Marx brothers like. The commanding superego likes to impede the ego from seeking pleasure for the id, or to momentarily adapt itself to the demands of reality, a mature coping method.
ellauri033.html on line 542: Sixte lukee oppipojan tunnustuxia. Se on onneton kun se on kunniattomana posessa kansalaisluottamusta vailla. Sen paras piirre omasta miälestä noin zygologina on skizous, sillä on selkeesti erixeen yliminä ja "se". Ize se on se superego eikä "se". Kaikki haluu aina olla supermiehiä eikä wunderdoggeja. Roopelta kuoli isä pienenä, väpelö pedantti inisevä insinööri, matikkapää (mitä Polle ei ole takuulla). Väpelö oli poikakin, pelkäs muita ihmisiä ja inhos visiittejä. Liian vähän koululiikuntaa, vapaaliikkeitä, tuumii Paavali. Isänperintöä kaikki, sillä oli suonissa liitupölyä. Roopen (lue Pollen) mielestä ruipelot ei pysty vastustamaan himoja, siihen tarvitaan lihaxia, hiiri antaa perään himolle vaikka pienelle. Iskäkin sai mielettömiä raivareita välillä. Isoiskäkin oli puolihullu ja puolilandepaukku kaiken kukkuraxi.
ellauri046.html on line 158: Kylämiljöössä kaikki tuntee toisensa. Siellä ei tarvize egoa, koska on yhteistunto. Jokaisella on paikkansa, jonka kaikki tuntevat. Kirkossa on superego ja navetassa se. Niinkuin Anna-sarjassa. Uskonto rulettaa.
ellauri046.html on line 162: Tehtaat vaativat sisäistetyn herruuden, jota voi säätää tarpeen mukaan. Ego, superego ja se on jokaisessa ropotissa erixeen. Uskonto hajoaa. Freud rulettaa.
ellauri049.html on line 981: Kylämiljöössä kaikki tuntee toisensa. Siellä ei tarvize minuutta, koska on omatunto. Jokaisella on paikkansa, jonka kaikki tuntevat ja osoittavat sille. Niinkuin Anna-sarjassa. Kirkossa on superego, ego on oma suku ja navetassa "se". Uskonto on voimissaan. Vanhoja kunnioitetaan ja lapsia piiskataan, orjia potkiskellaan päähän.
ellauri049.html on line 990: Tehtaat vaativat sisäistetyn herruuden, jota voi säätää tarpeen mukaan. Ego, superego ja se on jokaisessa ropotissa erixeen. Kun uskonnon persoonaunioni, egon kolmiyhteys hajoaa, piru pääsee irti, ja "siitä" täytyy puhua vaikkei saa. Siihen tarpeeseen syntyi symbolismi. Puhuttiin lastenkielellä siitä ja sen kestävyydestä. Tehtiin Grimmin satuja aikuisille. Moderni-sanan lanseerasi nykykäyttöön Baudelaire.
ellauri083.html on line 330: Ikivanhan matelijanaivo-aivokuorierottelun muodistus viime vuosisadan lopulta, vähän vanhemman freudilaisen id-superegomeemin uusi peitenimi, verbistä katekhein pitää kiinni. Tarkottaa jotain tunnneperäistä. Tekoakateemista jenkkikeekoilua.
ellauri108.html on line 445: There are no angels, Benjy explains. just man. What about Jah, I ask. That's what's meant by I and I, he replies. Me and myself, us two together, in this flesh, at this moment. I'm the only angel I'll ever need. I sit at my right and left ears in mini size as superego and id, and whisper to myself.
ellauri110.html on line 507: Hande ei tiedä Rusoosta yhtään mitään. Se on autodidakti. Salvettu härkä, eunukki, zombi. Se pyytää superegolta: älä anna enää huikkaakaan. Mit vit sehän on ainaskin 10v yli keskitien?Ja kirja en ole edes puolivälissä. Tästä tulee pitkä rupeama.
ellauri111.html on line 768: Ivan ja Aljoosha on Dosto Ankan korvissa kuiskivat 2 pikkuankkaa. Aljooshalla (superego) on yöpaita rinkula ja siivet, Ivanilla (id) punainen vartalosukka jossa reikä pyrstölle, hiilihanko häntä sekä sarvet. Kirjoitelman nimellinen pahis on jesuiitta, joka on yhtä paha kuin Topeliuxen vastaava, ellei pahempi. Siis Aljooshan mielestä, Ivan ei ota kantaa, e-e-e-e-ei ko-ko-kommentoi.
ellauri115.html on line 711: Kun nyt on päätelty aistiesineiden havainnosta ja mun sisäisestä tietoisuudedsta, joka johtaa mut päätellä syistä ja synnyistä syvistä diginatiivijärjellä päätotuudet jotka on mulle ihan need to know tietoa, mun täytyy nyt eziä sellasia käyttäytymisperiaatteita kuin niistä voi vetää, ja sellissiä sääntöjä jotka mun täytyy asettaa oppaaxeni tämän maailman kohtaloni täyttämisexi, mitkä oli mun money makerin meisinki. Käytän yhä samaa mefodia, en johda näitä sääntöjä korkekoulufilosofiasta, vaan löydän ne mun syömmin syvyyxistä, mihin ne on kirjoitettu tulipunaisilla kirjaimilla mitä mikään ei voi kumittaa. Mun tarvii vaan konsultoida izeäni sen suhteen mitä mä haluun tehä; se mikä musta tuntuu oikealta on oikein, mikä mun mielestä on väärin on väärin; omatunto on paras kasvomuisti; ja se on vaan kun tinkaamme omastatunnosta kun meillä on tarve sofistikoituihin argumentteihin. Meidän eka velvollisuus on mua izeäni kohtaan; kuitenkin miten usein toisen äänet kertoo että kun me haetaan omaa hyvää toisten kustannuxella me tehdään pahaa? Me luullaan seuraavamme luonnon opasteita, ja me vastustetaan sitä; me kuunnellaan mitä se sanoo meidän aisteille, ja me haistatetaan huilu sillä mitä se sanoo meidän sydämmelle; aktiiviolento tottelee, passiivi komentaa. Omatunto on sielun puheääni, passiohedelmät on ruumiin ääntelyä. Onko kumma että nää äänet usein kiistelevät kuin Aku Ankan korviin kuiskuttelevat kaxi pikku avataria? Ja kumpaahan meidän olis kuultava? Saat 2 arvausta. Liian usein järki pettää meitä; meillä on erinomainen syy epäillä sitä [jos se nimittäin sattuu olemaan aika heikko]; mutta superego ei koskaan petä meitä; se on miehen ainut tosi opaste; se on sielulle mitä vaisto on ruumiille, [Alahuomio: Moderni filosofia, joka myöntää vaan mitä se voi ymmärtää, varoo myöntämästä tätä hämärää kykyä jota sanotaan vaistoxi joka näyttää opastavan muita elukoita kuin tikanpoikaa puuhun ilman hankittua kokemusta. [No on se meilläkin, lue vaikka Paul et Virginie, tai jos et jaxa kazo sitten leffa Blue Lagoon.] Vaisto, joittenkin meidän viisaiden viisaustieteilijöiden mielestä, on vaan salainen ajattelutottumus, joka on hankittu ajattelemalla; ja siitä miten ne tän kehityxen selittää voisi päätellä että lapset miettii enemmän kuin isot ihmiset: tää on outo paradoxi jota pitäis tutkia. Mut ei mennä tähän nyt, vaikka mun pitää kysyä mikä nimii pitää antaa sille innolle jolla mun koira jahtaa myyriä jota se ei edes syö, tai kärsivällisyydelle jolla se joskus kazoo niitä tuntikausia ja taitoa millä se nappaa ne, heittää ne jonkun matkan päähän kolosta kun ne tulee esille, ja sit tappaa ne ja jättää ne lojumaan. Kuitenkaan kukaan ei opettanut sille tätä urheilulajia, eikä kukaan edes kertonut sille että on sellaisia otuxia kuin myyriä. Taas kysyn, ja tää on tärkeämpi kysymys, mix kun mä uhkailin tätä koiraa ekan kerran, mixe heittäytyi maahan tassut ristissä kuin armonanoja .....ihankuin laskelmoidusti muhun vedoten, asento jonka se olis ottanut, jos mä olisin pitänyt pintani ja jatkanut sen mätkimistä siinä asennossa? Mitä hä! Oliko mun koira, tuskin pentu, omaxunut moraali-ideoita? Tiesikö jo armon ja avokämmenen merkityxen? Millä hankitulla tiedolla se yritti hillitä mun vihaa heittäytymällä mun armoille? [Nojaa, tää vaan osottaa että sellainen käytös on luontaisesti koiramaista.] Jokainen koira maailmassa menettelee melkein samalla tavall samoissa olosuhteissa, enkä mä väitä mitään mitä jokainen ei voi ize kokeilla, hankkia vaan koiran ja jonkun astalon. Voisko filosooferit, jotka niin ivallisestri hylkää vaiston, ystävällisesti selittää tän vaan aistimusten leikkinä ja kokemuxen jonka ne olettaa että me ollaan hankittu? Antaa niiden antaa selitys joka kelpaa joka tolkun äijälle; siinä tapauxessa mulla ei ole enempää sanottavaa, enkä sanokaan enempää vaistosta.] Se joka tottelee omaatuntoa noudattaa luontoa eikä sen tarvi pelätä menevänsä harhaan. Tää on hyvinkin tärkeä asia, jatkoi mun hyväntekijä, nähdessään että mä meinasin keskeyttää sen; anna mun pysähtyä hetkexi selittämään tää paremmin, se sanoi kovempaa ja kiireemmin.
ellauri132.html on line 85: Samaan päätyi Freud, ja sitä ennen Jehovan seuraajat. Jehovan eka nimi oli "Minä mikä minä", ’eheyeh ’asher ’eheyeh. Mut Töölön innovaatio oli et vaan toinen niistä on oikea. Two men say they're Jesus one of them must be wrong. No voihan molemmatkin olla väärässä. Ja kumpika se sitten olisi? Kai se superego sieltä on hiljennettävä? Ei komento takasin egohan se onkin pahis. Ego vittuun niet jää vaan id.
ellauri151.html on line 283: Kuulostaa ihan Freudin kolmisoinnulta: ego, id, ja superego. Hyvän ja pahan tennisottelu, minä kazomossa pää kääntyillen. Mitäs Hegelin poka tästä ize oli mieltä? Vaikea sanoa, sen textit oli käsittämätöntä suoltoa. Argumentaatiosta ei tietoa, premissointi tyystin hukassa. Se oli varsinainen napanöyhdänkaivaja, 7 kääpiötä yhdessä suurmiehessä. Heigh Ho, Heigh Ho, and off to work we go, hakut olalla.
ellauri151.html on line 291: Mä ymmärtäisin tän nyt niin et toi eka onnellinen stoalainen vaihe on missä id ja superego kääpiöt työskentelee sulassa sovussa, id pyllistää ja superego työntää
ellauri163.html on line 544: Moraali koskee pääasiassa apinoiden tiimipeliä. On siinä kyllä tämmönen taskubiljardivaihtoehtokin, jossa pelaavat Aku ja sen 2 avataaria, enkeli ja perkele, kinaten paljolti samoista teemoista: pelin aiheena on se, saako ego pelata välittömästi matelijanaivoisen idin pussiin vaiko totellaanko aivokuoren superegoa ja kazellaan vähän suurempaakin kuviota. Sama sitten suuremmassa mitassa: jotkut apinoista on luonnostaan tollasia me-henkisiä, toiset taas on egoisteja, ja niille täytyy tiimipeli motivoida henk.koht. palkinnoilla ja rangaistuxilla. Eiköhän se nyt ollut taas tässä koko asia. Ei siihen apinan koko aivokuorta tarvittu, riittää pieni saxanpähkinä.
ellauri210.html on line 94: Antero tulkkaa Sigge Riemun huumoriteoriaa et huumori on superegon (sic) mielihyväperiaatteen voitto egon realismista kun jälkimmäinen joutuu liian ahtaalle. Noh noh Antero, ei Riemu niin sanonut. Yliminä on vakavalärväisin koko kolmikosta. Huumorissa yliminä antaa minän olla kurkottamatta yliminän ideaalikuuseen ja antaa sen kapsahtaa idin mielihyvän katajaan. Sixi se on alhaista.
ellauri210.html on line 121: The superego allowed the ego to generate humor. A benevolent superego allowed a light and comforting type of humor, while a harsh superego created a biting and sarcastic type of humor. A very harsh superego suppressed humor altogether.
ellauri266.html on line 335: Good communication is the key to good sexuality. How is it attained? Well television is a wonderful invenmtion, bringing the whole amazing world to our living room. Only you can´t interact with it (you can interact with yourself while watching, but it ain´t the same). A mobile phone is already way better, but clearly the best solution is an AI silicone playmate. One of the fascinating things that Eric Berne says in his famous book, Games People Play, is that we have 3 ego states, id, ego, and superego. Oops my bad, that was my esteemed colleague Freud a few decades earlier. But anyway.
xxx/ellauri121.html on line 562: Nytpä tahdon sanoa mixmusta toi Dostojevskin pikku reikämunkin syyllistyssitaatti on luotaantyöntävä. Siinä on takana sellainen ajatus, että mä jelpin jäihin joutunutta urheilijatoveria vaan six, että ohut jääkin on jotenkin mun syytä, josmä en lähde köyden kanssa auttamaan ja huutamaan "rauhallisesti vaan, kyllä me sut sieltä pois saadaan", niin taivaasta mua joku suuri nyrkki kohta kumauttaa. Eli motiivi on syyllisyys ja siitä koituva rangaistuxen pelko, sillä ei ole mitään tekemistä ize jäihin jääneen kanssa, vaan se on vaan mun ja mun superegon välinen asia. Sinne vilkuillen mä vyyhteän tätä köyttäkin. Sisäistän herruutta. Helskutin narsistista, mun mielestä.
xxx/ellauri126.html on line 462: Avioliitto on geenimielessä vähän kinkkinen status quo: suvut kilpailevat periaatteessa, mutta tekee tulitauon hankkiaxeen molemmille etua. Ei ihme että kiistat nousee pintaan herkästi. Sama pätee muustakin kaupankäynnistä. Monopolipeli voi olla win-win, muttei sentään kooperatiivista, kaupan osapuolilla on myös oma lehmä ojassa. On silti parempi etmä voitan enemmän ja sä vähemmän. 1 sulle 2 mulle. Eikä niin tiukkaa tiimiä edes olekaan, ettei siinä käytäisi myös jäsentenvälistä. Egokin on helisemässä idin ja superegon välissä. Perheestä nyt puhumattakaan. Aina kun on resursseja on myös kilpailu. Ei ei se on minun!
xxx/ellauri173.html on line 910: No tostahan on ollut jo puhetta, että moni tyhmä apina luulee koppiaisen sisässä asuvan jonkun pienen impin joka vetää naruista, ja joka pyrähtää pois kun apina särkee koppiaisen. Romaamisten kielten puhujien mielestä tää imp on samalla se superego, joka valvoo apinan toimia, eli omatunto on sama asia kuin tietoisuus. Tän perusteella ymmärtää mix nimenomaan uskontopellet ovat erityisen tohkeissaan "hard question of consciousness"ista. Jos ei ole sielua, kaikki saavat ihan rauhassa olla tuhmia, sillä omatunto menee siinä pesuveden mukana.
xxx/ellauri176.html on line 504: No mitenkä tää neronleimaus sitten liittyy sielunelämään? No silleen että apinan aivokerrosten 3 osaa, id, ego ja superego kehittyvät tämän puuhastelun ohella. Alkupää on idin heiniä, ego syntyy kun vauva vieroitetaan tissistä. Superego alkaa syntyä kun lasta opetetaan paskantamaan käskystä ja varsinkin kun sitä läpsitään pikku käsille kun se kaivelee pimppiä tai hypistelee pippeliä. Täysin kehittynyt tää kerroskakku on kun on aika ryhtyä ezimään sitä vastapäistä reikää ja/tai keppiä.
xxx/ellauri178.html on line 155: Portnoy’s Complaint “was concerned with the comic side of the struggle between a hectoring superego and an ambitious id….”
xxx/ellauri356.html on line 145: Mitä vetoa että Jackie pääsi rotkauttamaan yllämainittua Helunaa? No Jacky makupala oli kyllä monogaami, mut eise mitään takaa. Vuonna 1984 syntyi hänen kolmas poikansa Daniel Agacinski avioliiton ulkopuolisesta suhteesta Sylviane Agacinskin kanssa. Dodi! Aituri. Uskollinen vaimo Margaret oli zhekkiläinen psykoanalyytikko. Hän kuoli Covid-19: aan 20-luvulla Rothschild Foundationin vanhainkodissa. Maggie ranskansi Melanie Kleinin versiota superegosta (ransk. "päälläni"). Melanie Klein lisäsi Freudin edipaaliseen ja post-edipaaliseen lähestymistapaan superminän varhaisen ulottuvuuden, jota Jacques Lacan kunnioittaa: "Näyttämällä meille "masennusasennon" alkukantaisuuden, A:n subjektiivisuuden äärimmäisen kakon arkaismin, Mélanie Klein työntää rajoja, joissa voimme nähdä identifiointileikin subjektiivisen funktion, ja erityisesti mahdollistaa superegon ensimmäisen muodostelman asettamisen täysin alkuperäiseksi. » Melanie Klein nimeääkin superminän muodostumiseen erilaisia ​​kerroksia, joista osa liittyy hyvin varhaiseen lapsuuteen, jolloin lapsi pelkää vanhempiaan, jotka purevat ja syövät juuri niin paljon kuin hän itse haluaa purra ja niellä tai pelkää likaantumista juuri niin paljon kuin hän tahtoo tahrata ja niin edelleen.
xxx/ellauri357.html on line 394: Tällästä löpinää jatkuu pyykkikorikaupalla. Kyllä siitä selkeästi erottaa vanhan tutun freudilaisen superego-ego-id kolmikon, samaa kolminaisutta tässäkin jauhetaan mikä johtuu just tästä apinanaivon kerroxellisuudesta: matelijanaivo hoitaa tunne-elämän ja sinkauttaa kuorikerroxen vähän väliä satulasta kuin Emman Polle-ponin selästä. Kolmantena siihen sitten sekottuu vielä tää termiittipesän meemikerrostuma, jonka avulla eläimen luonnollinen kuolemanpelko koitetaan suizia uskottelemalla että päästämme lähtee kuollessa noita ikuisesti liihottelevia meemejä. Ellei mato vallan vie mennessään rotankoloon.
27