ellauri012.html on line 359: On tosi vaarallista suurmiehen langeta naisten pauloihin! Sellaisen pitäisi pienestä pitäen tulla puudutetuksi meidän houkutusta vastaan. Kuule poika, sanoi entinenkin viisas mies, kuuntele ja pidä nämä ohjeet; jos kaunis nainen yrittää vilkkusilmin iskee sut, älä anna periksi näille rumille kotkotuksille; hylkää myrkky jonka se tarjoilee, äläkä lähde polulle sinne yhteen paikkaan minne sut se veisi. Se pesä on sisäänpääsy tuhoon ja kuolemaan. Mä on pitkään tutkinut tätä asiaa, ja huomannut, että kuolema on vähemmän vaaraksi kuin kauneus. Se on vapauden haaksirikko, kohtalokas naru, josta on mahdotonta päästä irti. Just nainen suisti ekan miehen paalupaikalta, johon taivas oli asettanut sen; oliosta joka oli luotu hauskuttamaan sitä, tuli sen lankeemuksen syy. Ajattele miten kivaa ois ollu Simsonista jos sillä ois ollut vastustuskyky Delilalle samoin kuin filistealaisten aseille. Mut nainen riisui siltä kaikki paitsi sen paljaan aseen, vaikka se oli päihittänyt kokonaisen armeijan. Se joutui vihollisten käsiin ja menetti silmänsä, pääsytien miehen päähän; hulluna ja epätoivoisena se kuoli ilman muuta lohdutusta kun että sai mukaansa tuhoon nipun vihollisia. Salomo pani hetkeksi kaniin jehovan jotta pääsis naisten suosioon; kunkku jonka viisautta prinssit tuli kaikkialta ihailemaan, jonka jahve oli pannut rakentamaan temppelin, lakkas käyttämästä alttareita jotka oli pystyttänyt, ja meni niinkin pitkälle että poltti suitsutusta pahvikuville. Jobilla ei ollut ketään niin julmaa vihollista kuin sen vaimo, kyllä se saikin kärsiä siltä ikävyyksiä. Paha henki joka julistautui Jobin vainoojaksi käytti naista välineenä sen mielenrauhan järkyttämiseen.
ellauri014.html on line 951: Van nytpä päästään Juulialle kipeeseen asiaan, nimittäin tähän Päivi Räsäs-dilemmaan. Se ei opeta lapsille katkismusta ulkoa, fair enough, koska se toivoo et ne voisi siihen uskoa. Niinhän se on, että mitä enemmän pyhään sanaan perehtyy, sitä vähemmän pyhältä se alkaa tuntua, pelkältä pelleilyltä se lähemmin tutustuessa saattaa vaikuttaa. Jullen suosioon kiemurtelee kotiope taas, käärmeenä vakuuttaa uskovansa sakramentteihin. Wolmari sakramenskattu vaan virnuilee, ateisti näät on tää know-it-all. Toistaisexi.
ellauri022.html on line 142: Polly luikertelee isoäidin ja herra Shawin suosioon.
ellauri022.html on line 183: Sen ekolokejo on kiltti luikejtelu suosioon.
ellauri034.html on line 31: Kirjan fläpistä: Hans Fallada, parina viime vuosikymmenenä kaikkialla maailmassa suuren suosion saavuttanut saxalainen kirjailija on syntynyt 1893 Greifswaldisssa Preussin Pommerissa. Hänen isänsä oli juristi, mutta koulunkäynnin lopetettuaan nuori Rudolf Ditzen, joka on kirjailijan porvarillinen nimi, toimi kuitenkin useita vuosia käytännöllisillä aloilla, mm. maataloustyöläisen, kirjanpitäjän, kauppaedustajan yms. ammateissa. Hän kirjoitti pari expressionistista romaania ajan tyylin mukaisesti. Kuitenkin vasta 1931 ilmestyneellä ajankuvauxellaan "Bauern, Bonzen und Bomben" hän herätti julkisuudessa suurempaa huomiota erikoisesti voimaaan tyylinsa perusteella. Sitä seurasi sitten sarja romaaneja - mm 1932 "Mikä nyt eteen, Pinneberg" (mullon se) - joiden ansiosta hänestä tuli eräs nazi-Saxan luetuimmista kirjailijoista. Hans Falladan romaanien runsaaseen detaljirikkauteen yhdistyy kirjailijan harvinaisen voimakas elävöittämisen lahja: hänen teostensa sivuilla se maailma, jota hän pyrkii kulloinkin kuvaamaan, elää todella aitona ja rikkaana. (Ei sanaakaan sen viinankäytöstä eikä elinikäisestä morfiiniriippuvuudesta - niistä varmaan oli tässä apua). Kaiken pohjalla on lisäxi hienotunteista huumoria sekä lämmintä ja ystävällistä humaniteettia, joka kuitenkin välttää kaikkea näkyvää paatosta ja toistaalta taas tietoisesti korostavaa sentimentaalisuuttakin. Näine avuineen hänen kertomataiteensa on lämmittävää ja samalla mukaansatempaavaa, joka on siten myös selityxenä hänen suureen yleisönsuosioonsa.
ellauri047.html on line 579: sen suosioon. Muze astuu
ellauri112.html on line 105: III Sangen taitavasti johdattaa Strindberg katsojan siihen kuumeiseen ilmakehään joka hänen näytelmässään vallitsee. Erik-kuningas vakoilee ylhäältä linnan ikkunasta Kaarinaansa, joka alhaalla parvekkeella istuen pelokkaasti puhelee nuoruuden ystävänsä vänrikki Maxin kanssa, samalla kun epäsuosioon joutunut kuninkaan neuvonantaja Göran Persson pälyilee pensaikossa, odottaen sopivaa tilaisuutta päästä takaisin kuninkaallisen ystävänsä läheisyyteen. Maxille ja Göranille, joka lopulta myös tulee esiin, osoittaa kuningas mieltään sangen omituisella, paljon ilmaisevalla tavalla: hän heittelee heitä ylhäältä ikkunastaan ensin nauloilla, sitten vasaralla, ja antaa sisällöttömän naurunsa säestää näitä ystävyyden osoituksia. Kuinka paljon aivan omituista sielua onkaan jo tässä. Jos näytelmä sitten ei osoittaudukaan selvästi keskitetyksi ja johdonmukaiseksi, vaan, kuten historialliset näytelmät useimmiten, suhteellisesti irrallisten kuvaelmien sarjaksi, niin kuinka hyvin siinä onkaan säilytetty tämä alkuperäinen viritys. Viimeisessä kohtauksessa viettää Erik häitä Kaarinan kanssa; linna on aivan autio, lahjottu hoviväki on jättänyt kuninkaan, mutta tämä kutsuu rahvaan kadulta, istuttaa sen hääpöytäänsä, ja sen siinä vähitellen humaltuessa tekee hän Göran Perssonin kanssa sangen monisanaisen lopputilinsä elämän kanssa; seuraavana hetkenä ovat he vangitut, Juhana on kuningas: kuumeuni on lopussa. Kansallisteatterin esitys saattoi mielestäni sangen paljon tästä omituisesta runosta oikeuksiinsa, varsinkin juuri mitä alku- ja loppukohtauksiin tulee. Myös olivat näyttämölaitteet niissä, etenkin ensimäisessä, varsin hyvät. Tietysti olisi runosta voitu ammentaa vielä enemmän; enkä niidenkään rajojen sisällä, joissa Kansallisteatterin taiteelliset saavutukset yleensä liikkuvat, tahtoisi pitää »Erik XIV:ttä» minään ennätyksenä. Tässä näytelmässä ikäänkuin värisevät hermot paljaina; epäsoinnut ovat syvästi sielukkaita; Kansallisteatterin vahvoihin puoliin ei taas ole kuulunut ylenmääräinen herkkyys tähän suuntaan ja sentähden ansaitsee mielestäni tunnustusta se mikä esityksessä saavutettiin.
ellauri115.html on line 116: 1745"Solmii suhteen" 23-vuotiaan "liinavaateompelijan" Therese Lavasseurin kaa. Kirjoittaa oopperan ja korjailee Rameaun veljenpojan & Voltairen oopperaa. Kiemurtelee Voltairen suosioon.
ellauri118.html on line 454: Hän joutui neuvostoliittolaisten viranomaisten epäsuosioon 1930- ja 1940-luvulla. Hänen onnistui kuitenkin välttää vankileirit (gulagit), vaikka hän oli syytettynä subjektiivisuudesta ja estetismistä. Hämärän peittoon on jäänyt syy, miksi Stalin suosi häntä. [Ehkä Josif tykkäsi sen runoista. Sisialismi-runossa se sanoo hyvän sanan Gruusiasta.] Hän ansaitsi elantonsa kääntämällä gruusialaisia klassikoita, joista Stalin piti. Tarinan mukaan Stalin yliviivasi Pasternakin nimen pidätettävien luettelosta suurten puhdistusten aikana sanoen ”Älkää koskeko tähän pilvissä kulkijaan”.[lähde? Käyttikö Stalin sanaa nefelobaatti?] Poliittisten runojen sijasta Pasternak kirjoitti henkilökohtaisia runoja, mikä viranomaisten silmissä oli poliittinen kannanotto.
ellauri131.html on line 401: Rhonda Byrne (/bɜːrn/ BURN; née Izon; born 1951, Melbourne, Australia) on australialainen kirjailija ja tv-tuottaja, joka tuli tunnetuksi elokuvasta The Secret ja samannimisestä kirjasta (suom. Salaisuus). Idean elokuvaan Byrne sai luettuaan erään vanhan kirjan (Wattlsiitä, miten maailmankaikkeudessa asiat tapahtuvat. Hän halusi ihmisten ympäri maailmaa saavan tietää, miten elämässä voi onnistua. Hän teki aiheesta ensin elokuvan ja sen pohjalta kirjan, jota on myyty 19 miljoonaa kappaletta. Elokuvan suosioon vaikutti oleellisesti sen näkyminen Oprah Winfreyn ohjelmassa vuonna 20. Byrne kirjoittaa Salaisuudelle jatkoteoksen aina kun edelliset pölökkiintyvät.
ellauri155.html on line 880: Santayana oli Russellin Bertin isoveli Frankin (ehkä homo?)kaveri. Se joutui hakauxiin Bertin kaa, vaikka Bert nyt ainakin olis ollut vähän sinne päin kallellaan. Kun Bert joutui epäsuosioon pasifismin kaa, Santayana lupasi sille ison summan hengenpitimixi. Ottiko Bert rahan vastaan, ei kerrota.
ellauri207.html on line 263: Niinpä kun tällainen homostelukiihko valtaa alhaisen mielen, tämä käyttää suostuttelukeinoinaan rikkauksia, lahjoja, suosimista arvoasemain pääsyssä ja muita alhaisia houkutuksia, joita antiikki paheksui. Jos se tapahtuu jalommalle sielulle, suostuttelukeinotkin ovat jaloja kuin Platolla: filosofisia opetuksia, neuvoja uskonnon kunnioittamiseen, lakien tottelemiseen, isänmaan puolesta kuolemiseen sekä esimerkkejä urheudessa, viisaudessa ja oikeudenmukaisuudessa, kun rakastava pyrkii katamiitin suosioon sielunsa jalouden ja kauneuden avulla, koska hänen ruumiinsa kauneus on kauan sitten kuihtunut ja koska hän toivoo myös voivansa tämän henkisen yhteyden perustalle solmia lujemman ja kestävämmän liiton.
ellauri245.html on line 767: Altman palasi suosioon 1990-luvulla elokuvallaan The Player – Pelimies (1992), ja jatkoi komeaa paluutaan Raymond Carver -filmatisoinnilla Short cuts – oikopolkuja (1993). 2000-luvulla Altmanin töistä parhaiten on huomattu poikkeuksellisen suosittu, Richard Geren tähdittämä Tohtori T ja naiset (Dr. T & the Women, 2000) sekä Agatha Christien hengessä kulkeva Gosford Park (2001).
ellauri262.html on line 295: Teos julkaistiin taskukirjana Yhdysvalloissa Harvard Lampoonin toimesta vuonna 1965 nimellä Bored of the Rings. Opiskelijaliikkeen innostus vaikutti merkittävästi kirjan sikäläiseen suosioon. Tolkien itse oli imarreltu kirjansa menestyksestä, ja hän rikastui sen menestyksen avulla. Kirjan innokkaimpien ihailijoiden takia Tolkien joutui vaihtamaan osoitettaan ja puhelinnumeroaan, kun lukijat tunkeutuivat hänen kotiinsa kysyäkseen yksityiskohtia hänen luomastaan maailmasta. Ihailijat alkoivat myös perustaa ensimmäisiä Tolkien-seuroja, joissa he keskustelivat omista kokemuksistaan Tolkienin teosten parissa.
ellauri267.html on line 1324: Tampaxilla on voimakas kauna, koska Sebastian ei palkinnut häntä riittävästi aiemmasta palveluksestaan ja myönsi Violanten käden toiselle hovimiehelle, Henriquezille. Kohdatessaan välittömän taistelun kuolemaan Boraxin kanssa Sebastian selittää, että Henriquez oli ensin etsinyt Violanten kättä, että Henriquez oli kuollut puolustaessaan Sebastiania ja että Violante odottaa nyt Boraxia. Hyväksyessään Sebastianin selityksen Borax esittää, palautetaan suosioon ja lupaa palvella Sebastiania yhtä uskollisesti kuin Henriquez oli tehnyt. Viimeisessä näytöksessä Borax auttaa Sebastiania kantamaan miehekkäästi syyllisyyden ja menetyksen tunteensa. Voimakkaan vastakkainasettelun kohtaukset antavat dramaturgille mahdollisuuden näyttää erilaisia tunteita lyhyessä tilassa sekä intohimojen lisääntymistä ja vähenemistä. Drydenin kyky vangita tällainen sävyvalikoima kompensoi jossain määrin sitä, että hänellä ei ole suurempaa lahjaa dramaturgina - kykyä osoittaa hahmojensa kasvua ja kehitystä. Mutta kuka vittu on Alonzo?
ellauri275.html on line 58: Entisen tiedustelueverstin Martti J. Karin luento Venäjästä on noussut suureen suosioon. Reilun kolmen vuoden takainen luento on julkaistu "Youtubessa."
ellauri285.html on line 443: Erno Paasilinnaa on luonnehdittu suomalaisen kirjallisuuden äänekkääksi toisinajattelijaksi. Paasilinnan kirjat ovat usein yhteiskuntakriittisiä. Monet niistä kuvaavat Lappia ja Petsamoa ja ottavat kantaa luonnon ja syrjäseutujen sekä niiden asukkaiden puolesta. Useimmat kirjoitukset ovat lyhyitä ja niukkasanaisia, mutta samalla niiden sisältö ja sanoma käyvät helposti lukijalle selväksi. Paasilinna haastoi mielellään keskusteluun vaikutusvaltaisia päättäjiä ja joutui myös monesti heidän epäsuosioonsa.
ellauri308.html on line 472: Isä Józef Sienkiewicz polveutui Liettuan suurherttuakuntaan asettuneista tataareista ja oli venäläisvaltaisen Puolan aatelistoa. Äiti Stefania Cieciszowska oli valkovenäläisestä säätyläisperheestä. Sienkiewiczin perhe muutti asuinpaikkaansa useita kertoja. Lapsuusvuosinaan Henryk eli kartanoelämää. 1870-luvun lopulla hän matkusti Yhdysvaltoihin ja lähetti takaisin matkaesseitä, jotka saivat hänet suosioon puolalaisten lukijoiden keskuudessa. Heikin kirja Tuhotulvs kz albumia ellauri313.html on line 335: Seuraavaksi tarkastelemme syitä ukrainalaisten naisten suosioon miesten keskuudessa kaikkialla maailmassa. Ja yksi niistä on hyvin ilmeinen - ukrainalaisten naisten luonnollinen vetovoima houkuttelee tuhansia miehiä. Jos olet koskaan käynyt sodan runtelemassa Ukrainassa tai kazonut edes näitä kuvia, ymmärrät mitä tarkoitamme (wink wink).
ellauri322.html on line 47: Hän muutti Amerikkaan vuonna 1774, ja hänen pamflettinsa Common Sense (1776), joka puolusti Amerikan itsenäisyyttä, osoittautui merkittäväksi henkiseksi virikkeeksi siirtokuntien irtautumiselle Britanniasta. Paine asui Ranskassa 1790-luvulla ja oli vahvasti mukana Ranskan vallankumouksessa, ja hänet valittiin Ranskan kansalliskokoukseen vuonna 1792. Miehen oikeudet (1791), Painen tunnetuin kirja, puolusti tavallaan vallankumousta, ja siksi sitä pidettiin hyökkäyksenä Britannian monarkiaa vastaan. Hän palasi Amerikkaan vuonna 1802, missä hänen kristinuskon hylkäämisensä johti kasvavaan epäsuosioon. Nokka irti, pyrstö tarttui.
ellauri333.html on line 285: Ruotsissa suursuosioon noussut gangsta rap -artisti Einár ammuttiin kuoliaaksi lokakuussa vuonna 2021. Rikollisjärjestöihin yhdistetyn artistin oli tarkoitus todistaa oikeudessa Vårbynätverketiä vastaan. Ei olis kannattanut Einarin rällättää gangsta rappia.
ellauri377.html on line 122: Poliittisesti Salomon psalmit ovat Hasmonidien vastaisia, ja jotkin kokoelman psalmit osoittavat selkeän tietoisuuden roomalaisten Jerusalemin valloituksesta Pompeiuksen johdolla vuonna 63 eKr., ja vertauskuvallisesti kohdellaan häntä lohikäärmeenä, jonka Jumala oli lähettänyt rankaisemaan simoniittoja. Jotkut psalmeista ovat messiaanisia, juutalaisessa mielessä (viittaa selvästi kuolevaiseen, joka sattuu olemaan jumalallinen, aivan kuten Mooses ), mutta suurin osa on vähemmän huolissaan maailmasta yleensä, vaan enemmän yksilöllinen käyttäytyminen, joka ilmaisee uskomuksen, että katuminen tahattomista synneistä palauttaa heidät Jumalan suosioon.
ellauri393.html on line 650: Tarina on käännös Renaud de Louensin Livre de Melibée et de Dame Prudencesta. Renaudin teos itsessään on hyvin löyhä käännös Liber consolationis et consiliista Albertanus of Brescialta, mikä viittaa tarinan suosioon. Tarinan pitkäveteisyys on johtanut sen poisjättämiseen joissakin nykyaikaisissa painoksissa, kuten Toivo Lyyn ja Nevill Coghillin käännöksessä.
ellauri403.html on line 211: Elokuva keskittyy syrjäiseen motelliin päätyneen, työnantajaltaan rahoja kavaltaneen, sihteeri Marion Cranen (Leigh) ja motellin häiriintyneen omistajan Norman Batesin (Perkins) kohtaamiseen. Psyko sai alkujaan ristiriitaisen vastaanoton, mutta hyvä lipputulomenestys sai kriitikot harkitsemaan uudelleen, mikä johti suureen suosioon ja neljään Oscar-ehdokkuuteen.
ellauri405.html on line 593: Siniverisen musta palavelii oli nimeltään Hephzibah. Hepzibah ( englanniksi: / ˈ h ɛ f z ɪ b ə / tai / ˈ h ɛ p z ɪ b ə / ; heprea : חֶפְצִי־בָהּ) on pieni hahmo Heprealaisen Raamatun Kuninkaiden kirjoissa . Hän oli Juudan kuninkaan Hiskian vaimo (hallitsi noin 715 ja 686 eaa.) ja Juudan Manassen (hallitsi noin 687–643 eaa.) äiti. Rabbiinien kirjallisuuden mukaan Hepsiban iskä oli joku Jesajista. Nimeä Hefsiba käytetään myös Siionin symbolisena nimenä sen jälkeen, kun se pääsi taas Jahven suosioon Trito-Jesaja 62:4: ssä.
ellauri408.html on line 912: Olipa miten tahansa: juutalaisuuden on joka tapauksessa onnistunut painaa leimansa osaan ihmiskuntaa, sillä kristillisessä kirkossa vallitseva henki on yhä uskoa sattumaan, poikkeukseen, Jumalan paikalliseen, yliluonnolliseen ja mielivaltaiseen asiaanpuuttumiseen, valintaan ja etuoikeuteen, ihmeeseen ja mielisuosioon, sanalla sanoen: se on yhä vielä lapsellinen käsitys. Seemiläinen ei kykene kohoamaan sellaista katsantokantaa korkeammalle. Hänen Jumalansa on puolueellinen ja valpas pedofiili, joka noudattaa ainoastaan erikoistapausten vaatimuksia eikä mitään yleisiä sääntöjä. Seemiläinen ei tajua luonnon eikä moraalin lakia, hän on vaistomaisesti filosofisuutta vastustava, ei ole olemassa mitään lakia, on ainoastaan per- soonallisia, Jumalan aloitteesta annettuja käskyjä. Tosin niitä piisaa sitten enemmän.
xxx/ellauri125.html on line 624: Munamies (engl. Eggy) on näyttelijä Riku Niemisen luoma ja esittämä sketsihahmo, joka tuli tunnetuksi MTV3-kanavalla lähetettävän Putous-ohjelman toisella tuotantokaudella talvella 2011. Hahmo nousi suureen suosioon, ja Nieminen sai lukuisia sketsihahmoon liittyviä työtarjouksia. Munamies voitti Putoukseen sisältyneen leikkimielisen ”Vuoden sketsihahmo 2011” -kilpailun. Hän sai kilpailun yleisöäänestyksessä neljä prosenttiyksikköä enemmän ääniä kuin kilpailussa toiseksi sijoittunut sketsihahmo, Aku Hirviniemen esittämä ”valvova rakennusmestari” Timo Harjakainen. Yhdessä Putouksen jaksossa Munamies esitti Rajattoman kanssa oman versionsa Mistakesin kappaleesta ”Pidä huolta”, joka tuli sittemmin myytäväksi internetiin. Munamies teki comebackin vuonna 2017 Putouksen 8. kaudella ja lauloi coverin Adelen "Hello"-laulusta. Laulu oli serenadi hänen tyttöystävälleen Muna-Liisalle. Kekä hemmetti on Rajaton?
xxx/ellauri126.html on line 363: Terapeutti Karyl McBride huomasi, että hänen äitisuhteensa oli juuri tällainen. Hänen elämänsä oli yhtä suorittamista, ja hän oli yrittänyt aina kaikkensa päästäkseen äitinsä suosioon. Hän alkoi tutkia asiaa ja päätti kirjoittaa aiheesta kirjan. Kun hän kertoi projektista äidilleen, tämä kysyi: "Miksi et kirjoita kirjaa isistä?" Koska isi ei ole yhtä filmaattinen paska kuin oot sä. Karyl McBriden omista kokemuksista ja pitkästä psykoanalyyttisestä potilastyöstä ammentava teos, joka asiantuntijasisällön ohella antaa äänen naisille, jotka ovat kärsineet narsistisesta äidistä. Kun yrität kertoa kuulumisia siskollesi, keskeyttääkö hän sinut ja alkaa puhua omista asioistaan? Tuntuuko sinusta, että hän kilpailee kanssasi ja on sinulle kateellinen? Nojoo. "Minäminäminä, mä oon parempi kuin sä."
xxx/ellauri137.html on line 65: Vanhaa sukupuolijärjestystä haikailevien intellektuaalisena tähtenä voi pitää kuusikymppistä kanadalaista kliinistä psykologia Jordan Petersonia. Hän nousi suosioon ladattuaan Youtubeen pitkiä luentovideoitaan, joissa hän puhuu muun muassa eksistentialismista, Raamatusta, identiteettipolitiikasta ja ”marxilaisista valheista”.
xxx/ellauri167.html on line 677: Leary kävi West Pointin sotilasakatemiaa vuosina 1940–41, mutta joutui siellä epäsuosioon ja lähti pois painostuksen seurauksena.
xxx/ellauri237.html on line 672: Espanjan sisällissota ja P. Nerudan ystävän García Lorcan murha saivat Nerudan lähestymään poliittisesti ensin tasavaltalaisia ja sitten kommunistisia liikkeitä. Toimittuaan erilaisissa konsulintehtävissä muun muassa Ranskassa ja Meksikossa Neruda palasi 1943 Chileen, ja hänet valittiin 1945 kommunistipuolueesta Chilen senaattiin. Vuonna 1947 Neruda joutui presidentti González Videlan epäsuosioon ja piileskeli maan alla, kunnes pääsi 1949 pakenemaan Chilestä. Elettyään useissa Euroopan maissa ja Neuvostoliitossa hän palasi Chileen 1952, ja hän eli lopun elämäänsä Chilessä vauraana ja arvostettuna. Hänelle myönnettiin 1953 Stalin-palkinto. Palattuaan Chileen Neruda osallistui muun muassa Salvador Allenden vaalityöhön. Tämän aikakauden julkaisuista suuri osa on poliittista.
xxx/ellauri303.html on line 123: Genrih Grigorjevitš Jagoda (ven. Генрих Григорьевич Ягода; 1891 Rybinsk – 15. maaliskuuta 1938 Moskova, alun perin Enon Geršonovitš Jehuda) oli Neuvostoliiton salaisen poliisin NKVD:n päällikkö vuosina 1934–1936. Jagoda oli syntyperältään juutalainen. 1936 Jagoda oli salaisen poliisin riveissä järjestämässä pakkotyöläiset tekemään Vienanmeren–Itämeren kanavaa. Häntä on syytetty kirjailija Maksim Gorkin murhaamisesta myrkyttämällä vuonna 1936. Hän valvoi Moskovan ensimmäistä suurta näytösoikeudenkäyntiä, jossa Lev Kamenev ja Grigori Zinovjev tuomittiin kuolemaan. Tämä oli käännekohta Stalinin vainoissa, koska sen jälkeen pakkotyöleirit laajenivat GULAG-järjestelmäksi. Jagoda joutui itsekin pian Stalinin epäsuosioon, ja menetti paikkansa 16. syyskuuta 1936 Nikolai Ježoville, joka johti pääosan Stalinin suuresta puhdistuksesta. Jagoda tuomittiin ja teloitettiin aivan ansiosta 1938.
xxx/ellauri329.html on line 502: Moskovan Arbatilla kasvanut nuori opiskelija Sasha Pankratov on uskollinen kommunistisen puolueen nuorisojärjestön Komsomolin jäsen. Hän joutuu epähuomiossa epäsuosioon puolueessa ja karkotetuksi syyttömyteen syyllistyneensä Siperiaan. Perheenjäsenet, ystävät ja rakastettu joutuvat sopeutumaan Sashan karkotukseen ja kestämään sen, että tämä on tuomittu väärin perustein. Jokainen elää pelossa, että sama voisi tapahtua koska tahansa, kenelle tahansa.
xxx/ellauri394.html on line 379: Rashomon oli Kurosawan läpimurtoelokuva nro 1, ja sen jälkeen yleensäkin japanilainen elokuva on noussut kansainväliseen suosioon. Japanilaisissa kriitikoissa herätti hämmästystä, että elokuva sai lännessä myönteisen vastaanoton. Epäiltiin, että syynä oli toisaalta sen eksoottisuus, toisaalta se, että se on japanilaisia elokuvia länsimaisempi. Heidän näkemyksensä mukaan Kurosawa otti liiaksi vapauksia aineistoon nähden. Kurosawa puolestaan näki japanilaisten kriittisen asenteen johtuvan juuri siitä, että elokuva menestyi lännessä, mikä herättää epäilyksiä sen aitoudesta. Elokuvan juoni asettaa totuuden luonteen kyseenalaiseksi. Japsujen ja lännen keskinäiselle lipomiselle oli kylmän sodan poliittinen tilaus. Katsojan on määrä omaksua epätoivon sijaan myönteinen asenne. Kurosawa tekee loppuratkaisusta toisenlaisen kuin Ryonosuke Akutagawan tarinoiden pessimistinen päätös. Kriitikon mukaan sodan jälkeen tarvittiin toivonkipinää ja ikäville totuuksille vaihtoehtoja.
34