ellauri018.html on line 384: Kimmo Pietiläinen, joka ammatixeen suomentaa tietokirjoja, huomauttaa,

ellauri035.html on line 1229: se ja mä ja Kristina ajateltiin suomentaa Shi jing,

ellauri045.html on line 519: Ei voi muuta kuin ihmetellä, että runoilija Hyvärinen suomentaa Jeseniä proosamaiseksi puuroksi. Ontuva riimi siellä täällä on pahempi kuin ei riimiä ollenkaan. Vain harvat Hyvärisen teelmistä toimivat runoina, osa ei ole juuri raakakäännöstä kummempia. Sanon minä, Ville Ropponen. Helsingissä asuva kirjailija-toimittaja ja kriitikko. Arvostelu on julkaistu myös Kritiikki II (kevät 2010) -lehdessä.
ellauri049.html on line 1122: Frithjofin storsucceen jälkeen oli vuorossa depressionen och vägen till biskopsstolen i Uppsala. Där var han föremål till mycket hyllning. Sillä oli 8-10v välein nousukausia ja kiihtyneitä depixiä. Runon Mjältsjukan (1825) eli Pernatauti eli mustasappisuus suomentaa pukersi Aale Tynni loppusointuisasti nimellä Synkkämielisyys.
ellauri049.html on line 1131: Vaakku Koskenniemen mielestä Eskin Fritjof on melkein yhtä hyvä kuin Runkun Fjalar. Piisaa uhoa, ylevöintiä ja paisutusta. Ja nerokkaita loppusointuja! Salosen Unski koitti suomentaa sen, mut tuli sekulia.
ellauri079.html on line 326: No nyt ei jaxa enää suomentaa jenkkien filosofiasivustosta, sanotaan lyhentäen että sen kirjoittajaa vituttaa kun tää on niin totalitaarista, vahvan valtion etu pannaan vapaan individin edun edelle. Tollasta konservativismia mitä uusliberaali ei siedä kuunnella. Paljon parempi on Karl Popperin avoin yhteiskunta vihollisineen. Tollasessa tarvitaan hirmu määrä "guardians" kuten käsineidossa jotka on ystävällisiä kunnon väelle ja käy patraskin kimppuun kuin rakkikoira. Musakin niille pitää valita tää silmämääränä. Ei mitää räppiä poliisikunnalle. Jne jne. Hirmuisesti vaivaa, ja kallista. Paljon parempi että joka iikalla on päässä stezonit ja/tai lippixet ja käsiase lonkalla. "Take him down" huutaa eskareiden vanhemmat riuhtoen esiin rivolleja kun musta pizzakuski unohti ottaa hupparista hupun pois.
ellauri082.html on line 224: Tää runo on tosi vaikee suomentaa koska se on niin hyvä. Se on loppusonnullinen mutta silti ihan arkinen ja siitä huolimatta liikuttava. Suomennoxesta ei voi millään tulla yhtä hienoa, on uhrattava joko merkitys tai loppusoinnut, hyvässä lykyssä häviävät molemmat. No loppusoinnuista on vähiten väliä (sori Vaakku), joten antaa niiden sitten mennä.
ellauri093.html on line 378: Karin runon iskeviä säkeitä on vaikee suomentaa runoxi. (Ehkä sinusta, Hilja, ei minusta.) Paroni Nikolay rukoili että rakas taivaan isä antaisi päivänpaistetta, kun lakanatkin homehtuvat. Ja kazo! Jumala kuuli tämän pyynnön melkein välittömästi. Monet olivat kuitenkin jo ehtineet saada kurkkunsa käheäxi rukoilusta, Hilja mukaanlukien. Tanskasta matka vei Hampuriin tutkimaan merimiesten käymälää. Ei vaan elämää. Ei vienytkään, Teodolinda-äidin tulehtunut kohtalon sormi osoittikin takas Rauhaniemelle. Mutta kotimatkalla pääsi viinan siis flunssan käheyttämä Hilja tekemään lähempää tuttavuutta merimiehiin avuliaan merimiespapin välityxellä. Toisena apumiehenä hääri sittemmin kauppaneuvos Heikki Kestilä Kestilöiden naistenvaatehuoneelta Turusta, joiden vieraana oli Janet Breckenridge (Ympyräsuu) Rotary-stipendiaattina 70-luvulla. Ne oli Janetin mielestä karmeita tyyppejä. Mutta Janet onkin kveekari.
ellauri111.html on line 58: Ryssäläiset nimet. No tää on taas tota mussutusta lempinimistä, ei jaxa kuule “Dima”, “Dimochka”, “Mityay”, “Dimon”, “Dmitri Anatolyevich”, tai “Dim”. Voi olla että niitä on susta vaikeata suomentaa, mutta vitut siitä. Ei jaxa.
ellauri161.html on line 432: ¹⁹Paul Verlaine: Yrjö Kaijärvi suomentaa otsikon "Turtumukseksi" ja säkeet näin "Olen valtakunta, tietoinen rappiostansa, / näen kulkevan kookkaiden, valkeain barbaarien, / minä tylsiä akrostikoneja sepittelen, valaa kultaiseen tyyliin aurinko raukeuttansa" (Paul Verlainen runoja. Otava 1965, s. 90). Kylä jää Ykä kakkosexi, sori vaan.
ellauri389.html on line 172: Koska whataboutismilla ei ole sivua Suomen Uikipediassa, on syytä hieman suomentaa.
ellauri405.html on line 158: Hafizin allegorian 'Ruusu ja häpykieli' ehti suomentaa syntymäsaasta Jaakko Hämeen-Anttila, nyttemmin onnexi vainaja. Goethe oli suuri Hafizin ihailija, mutta vähän parempina käännöxinä. Suloinen äkäpussi, sanoi Fabian. Vet Fabian...
xxx/ellauri010.html on line 1753: Jöns tahtoisi suomentaa Petrarcan Laura-runoja.

xxx/ellauri139.html on line 1228: Romaani on suomeksi tunnettu nimellä ”Köyhää väkeä”, eikä Anhavakaan ole sitä kuosittanut. Vanhahtava ”väki” tuntuu silti viittaavan liikaa kollektiiviseen ja sivuuttavan sen, että Dostojevski kertoo yksilöistä. Alkuteoksen nimen ”Bednye ljudi” voisi suomentaa myös ”köyhiä apinoita”, sillä Dostojevski puhuu aineellisen lisäksi henkisestä köyhyydestä.
xxx/ellauri173.html on line 209: Peregrinoksen elämästä on säilynyt vain yksi yksityiskohtainen kuvaus Lukianoksen satiirissa Peregrinoksen polttoitsemurha. Vaikka Lukianos suhtautui vihamielisesti Peregrinokseen ja kyynikoihin yleensäkin ja kuvaukseen tulee siksi suhtautua varauksella, teoksesta voidaan kuitenkin hahmottaa Peregrinoksen elämän pääpiirteet. Lisäksi Peregrinoksen oppilas Aulus Gellius tarjoaa Peregrinoksesta joitakin tietoja, jotka antavat tästä erilaisen kuvan. Extää ollut se satusetä jota Nyölenin mielestä piti välttämättä suomentaa? Jolta oli kasku marttyyrista ja leijonasta oka tassussa?
xxx/ellauri202.html on line 56: Opiston poistohyllystä taisi löytyä ennen lähtöä Les Thibaultin Tome III pokkarina. Jäi vähän vaivaamaan, ja kun tänään löysin Kontista kontillisen du Gardin kontillisen kirjan suomennoxia, ostaa paukautin ne edulliseen keväthintaan 6e/4 nidettä. Kotiin tultua selvisi että vielä 2 jatko-osaa uupuu (ne on Noobelin ja sodan jälkeisiä lämmityxiä). Niitä ei kukaan jaxanut enää lukea, saati suomentaa. Jos oikein onni potkaisee, puuttuvat 2 osaa sisältyvät löytämääni ranskalaiseen pokkariin. Minkähänlainen poliittinen tilaus tääkin du Gard lienee ollut. Pari urheaa suomalaista kirjabloggaria on punnertanut sen läpitte suunnilleen näin.
xxx/ellauri251.html on line 100: Sitä mukaa kun Atalante varttui, kasvoi myös hänen kauneutensa. Atalante rakasti metsästämistä ja ulkoilmaelämää, eikä hänellä ollut tarvetta saada miestä itselleen. 28 sutta on tarve poistaa luonnosta jouluun mennessä. Muutan menee maaseudun asukkailta luottamus mezästysviranomaisiin. Hei nyt mä tajuan mixi Jönsy tahtoo suomentaa Atalantan: sehän on Tiina Salmi in effigie! Hän myös sai oraakkelilta ennustuksen, jonka mukaan hänen avioliittonsa tulisi päättymään tuhoisasti. Nuoren naisen kaunis ulkomuoto kiinnosti kaikenlaisia miehiä siitä huolimatta, että hän ei itse välittänyt kosijoista ja varjeli neitsyyttään yhtään epäröimättä. Kun kentaurit Rhoikos ja Hylaios yrittivät maata hänet väkisin, Atalante surmasi heidät nopeasti nuolillaan. Hän ampui hyvin nopeasti myös makuulta.
17