Tässä proosarunossa käytin Lassin ja Leevin virallista suomennosta. Edellisen stripin loppusointuisen runon virallinen suomennos oli niin kädetön, että väkersin siitä oman. Deinonykhokset oli velociraptorien pienempiä kreikkalaisia serkkuja.
ellauri045.html on line 477: Jeseniniä on aiemmin suomennettu antologioihin, viimeksi 1980-luvulla. Kokonaista teosta hänen runosuomennoksiaan on odotettu. Entä lunastaako Olli Hyvärisen suomennos Tarkoin valitut runot odotukset? Alku ei lupaa hyvää: jo valikoiman takakansitekstissä on parikin kielioppi- tai kirjoitusvirhettä. Teoksesta löytyy runojen venäläisiä käsitteitä selittävä osio, mutta ei esipuhetta, ei edes runoilijan esittelyä. Tämä on iso puute. Sisällisluettelokin uupuu. Mutta itse suomennokset ovat tärkeimpiä. Hyllystäni löytyy Jesenin kootut alkukielellä, joten teen pientä vertailua.
ellauri045.html on line 479: Jeseninin kielen koristeet juontuvat ennen muuta kansanlyyrikasta, vaikka runoilija kokeili myös symbolismin ja imaginismin keinoja. Kovin omaperäisiä ajatuksia ei Jeseniltä löydy. Runoissa viehättää hersyvä tunne, laulullisuus ja rytmi, joka syntyy runomitasta ja äännetoistosta. Hyvärisen suomennos vailla rytmiä läjähtää pahasti korvaan. Valikoimaan on lisäksi suomennettu liikaa keskinkertaisia tekstejä, kuten ontot tilausrunot Puškinista ja Leninistä.
ellauri045.html on line 509: Suomennosten rytmillisyydessä on selkeä ero. Saaritsan ja Rymin suomennos noudattelee alkutekstin rytmiä, Hyvärisen ei.
ellauri045.html on line 511: Katkelma Jeseninin ehkä tunnetuimman runon ”Musta mies” alusta havainnollistaa, miten soinniton suomennos lässäyttää viiltävän alkoholismin ja depression kuvauksen. Hyvärinen:
ellauri045.html on line 515: Saaritsan ja Rymin soinnikas suomennos Neuvostolyriikkaa 1 -teoksessa:
ellauri045.html on line 707: Kauniimpi suomennos on Pentti Saarizan. Se oli Kristina-tädin miesystävä joskus 70-luvulla. Lisänimellä Riza. Sillä on aiheesta tekijäntietoa. Viimeisessä kokoelmassaan 80 vuotta täyttävä kirjailija puhuu jälleen paljon viinasta ja alkoholismista. Runokertoja kertoo ronskisti juoneensa pimeitä iltapäiviään matkojen päähän. Jo esikoiskokoelmassaan Pakenevat merkit (1965) Saaritsa sepitti viinapsalmeja, jotka saavat uutuuskokoelmassa jatkoa. Alkoholi tuottaa suuruudenhulluja kuvitelmia ja harhanäkyjä, kuten esimerkiksi runossa krysanteemista.
ellauri049.html on line 621: Sinnepäin, muttei asiallisesti quite von Wright. Mun suomennos on tarkempi. Mitta onnahtelee jonkun verran, mut saahan se onnahdella vähäsen, kännisessä paatissa.
ellauri060.html on line 1132: aikaisempi suomennos He taistelivat isänmaansa puolesta (1945))
ellauri062.html on line 703: Mustasotnialaiset,черносотенцы, Tšornaja sotnja, Tšernosotentsy, kirjaimellinen suomennos "Mustat sadat") oli äärikansallismielinen ja antisemitistinen liike, joka tuki tsaarin valtaa 1900-luvun alussa reaktiona vallankumouksellista kuohuntaa vastaan. Mustien sotnioiden ajamat asiat olivat Venäjän jakamattomuus, ortodoksinen usko ja itsevaltius. Mustat sotniat olivat lähinnä aatelia, maanomistajia, papistoa, porvaristoa, kauppiaita ja käsityöläisiä, mutta myös työläisiä oli mukana.
ellauri064.html on line 300: Elovaara olis muka suomennos sanasta Lifsfara. Ha ha. Pienenä naurettiin puujalkavizille samalla kutittamalla omaa kainaloa. Tää oli varmaan taas Jaakkiman puujalkavizejä. Tässä on sulle Jaska oikea lifsfara:
ellauri066.html on line 32: Antti Juhani Lindholm (s. 16. maaliskuuta 1951 Helsinki) on suomalainen kirjallisuuden kääntäjä. Hän on kääntänyt sekä tieto- että kaunokirjallisuutta. Erityisen arvostettu on hänen Vänrikki Stålin tarinoista tekemänsä uusi suomennos, josta hän sai kirjallisuuden valtionpalkinnon vuonna 2009. Lindholm valmistui humanististen tieteiden kandidaatiksi vuonna 1981 Helsingin yliopistosta. Vuodesta 2008 hän on ollut Eino Leinon Seuran puheenjohtaja. Hemmetti, eikö Paavo Cajanderin suomennos muka kelpaa enää! Vereni tunnen kuumemmax! Jotekin ehkä tietäisin, olinhan siellä minäkin.
ellauri099.html on line 587: (Psapfo, Penan suomennosta meikaten)
ellauri107.html on line 340: Näin kirjoittaa walesilainen runoilija Dylan Thomas (1914-1953) runossaan Älä sovinnolla lähde siihen hyvään yöhön (suomennos Marja-Leena Mikkola). No sehän ei elänytkään kovin vanhaxi. Runosta tulee mieleen Rothin don quijotemainen kamppailu kaiken katoavaisuutta vastaan. Mixi olemme ylipäänsä täällä? Hölmö kysymys. Johan sen ateisti kertoi nigerialaishölmölle: koska vanhempani harrastivat sexiä. Merry kuittasi: mixi muut apinat ovat täällä? Mixi kengurut ovat täällä? Mitä on elämä? Välitunti kahden unettavan oppitunnin välissä.
ellauri110.html on line 931: Hande pupeltaa jotain myös Dovlatovista. Dovlatovia ei ole vielä mainittu paasauxissa, vaikka muistan kyllä lukeneeni jotain sen sepustuxia niiden suomennosten ilmestyttyä. Se lähti lippahivoon Neuvostolasta unelmien maahan (ei kuitenkaan Panamaan), muttei viihtynyt. Eikä ihmekään. Vähän näyttää harmittavan Handea että Pushkinin haudalla käy enempi porukkaa kuin Leinon kuopalla Hietaniemessä. Ei lupaa hyvää Mäkelän mausoleumille.
ellauri115.html on line 661: Mä tajuan tahdon vaan mun omasta tahdosta [muiden tahdosta vitun väliä], eikä äly ole mulle yhtään tutumpi [fair enough]. Kun kysyt multa mikä syy määrää mun tahtoni, on mun vuoro kysyä mikä syy määrää mun tuomion; sillä on selvää että nää on 1 ja sama syy; ja jos sä ymmärrät selvästi että mies on aktiivinen tuomaroinnissa, ezen äly on vaan kyky verrata ja tuomita, niin sä näät että sen vapaus on vaan samanlainen kyky tai siitä johdettavissa; mies valizee hyvän ja pahan välillä samalla lailla kun se tuomaroi toden ja väärän välillä; jos sen tuomio on väärä, se valizee väärin. Mikä silloin on syy joka määrää sen halua? Se on sen tuomio. Ja mikä määrää sen tuomion? Sen äly, sen kyky tuomiskella; eli määräävä syy on siinä izessä. Tän enempää mä en yhtään ymmärrä. [No tätä pätkää mä en ymmärtänyt enää YHTÄÄN, sixi suomennoskin on näin sekava.]
ellauri141.html on line 196: 17. Jättää luetulle on suomennos sanoista ”left on read”, ja kuten arvata saattaa, se tarkoittaa, että toinen on lukenut lähettämäsi viestin, muttei syystä tai toisesta koskaan vastannut siihen.
ellauri143.html on line 1643: Duhkha (paaliksi दुक्ख; sanskritiksi दुःख, duḥkha) on eräs keskeinen buddhalaisuuden käsite, jota Buddha käytti ensimmäisen jalon totuuden yhteydessä. Sana suomennetaan usein kärsimykseksi. Duhkhan merkitys on kuitenkin paljon laajempi – sillä tarkoitetaan kaikkia kielteisiä tunnetiloja aina lievästä vitutuxesta fyysiseen ja henkiseen kipuun. Termille ei ole yhtä ainoaa sopivaa suomennosta. Se voidaan kääntää esimerkiksi epätyydyttäväksi, epätäydelliseksi, turhauttavaksi tai pysymättömäksi. Sananmukaisesti se tarkoittaa pahaa paikkaa, pakkorakoa.
ellauri144.html on line 314: Syxy paisuttaa kurpizan, sanoo Keaz Philin alludoimassa, toiseen paasauxeen suomentamassani Syxylle-runossa. Vizi että nää Amerikan immigranttijutkut osaa olla rasisteja. Älä bylsi shixeä, NE OVAT KOKONAAN TOINEN IHMISLAJI! No Phil kyllä kerta kiellon jälkeen shtuppii shixeä, ja veltto molo vielä marakatin poskessa siteeraa ruozintamaani Yeazin Leda-runoa, kylläkin Aale Tynnin vetelämpää suomennosta siitä.
ellauri144.html on line 841: Eli ei senkään vertaa juonta kuin Shrekissä. Pikemminkin jotain pikkuprinssityylistä. Joo Kolibri-sarjassa ilmestynyt Tyyni Tuulion suomennos on aivan Paulo Coelho kaliiperia. Ei kyllä lainkaan nappaa tällänen. Eli tässä meillä on 1 enemmän kuin lievästi vituttava kirjallisuudenlaji, nimittäin naivismi. Sen tyyppiedustajia ovat Pikku Prinssi, Paulo Coelho ja tää Huan Hozé.
ellauri151.html on line 726: Tässä suomennos Patun saarnan alkutextistä johon pastori viittaa Androidin kirjan 2. vihkossa. Patulla on vinha kohta siellä: Laki on välttämätön, ei kukaan maxa hyvälle poliisille ellei ole pahaa poliisia pelotteena. Jeesuskin ymmärsi tämän verran, ja sanoi ettei sunkaan kaikki pääse kamelin perssilmästä. Patun viesti oli vielä ovelampi: osallistu arpajaisiimme, olet kenties jo voittanut!
ellauri160.html on line 93: Kolmas kerta toden sanoi. Kari Aronpuro palkittiin Ylen Kääntäjäkarhu -palkinnolla kolme vuotta kestäneestä suomennosurakasta eli Ezra Poundin Pisan cantoista.
ellauri162.html on line 340: Antti Nyölenin Huismannisuomennos on selvää 21. vuosisataa. Sellasta rapsakan rouheaa uutta suomea. En brasilienare vid namn Ricardo levde som en död pojke I 20 år. Kari-Jori gjorde det hela livet långt.
ellauri222.html on line 48: Varhaiskeski-ikäisellä Saulilla Augie Marchin takakannessa on ilkeät juutalaiset mulkosilmät ja niin pitkä nenä että se heittää varjon sen ylähuulelle. Se näyttää räkäklunssilta. Toi typerä suomennos "kiemurat" on samalta sylttytehtaalta kuin Foster Wallacen "päättymätön riemu". Kai Kaila on kääntänyt värikkäästi mutta kömpelösti.
ellauri238.html on line 84: —Li Bai, suomennos Lao Rui
ellauri238.html on line 759: Zbigniew Herbert (1924 Lviv, Puola– 1998 Varsova, Puola) oli ukrainalais-puolalainen runoilija ja moralisti. Hän käsittelee tuotannossaan ajankohdan ongelmia historian ja humanistisen kulttuuriperinteen näkökulmasta. Hän on kirjoittanut myös kuunnelmia ja esseitä. Jussi Rostin suomentama Herbertin runojen kokoelma Kyynelten teknologiasta (WSOY, 2005) on saanut 2006 Kimityskarhu-palkinnon. Pentti Saarikosken suomennosten alkukielestä ei ole varmuutta, sillä Herbert kirjoitti myös englanniksi.
ellauri257.html on line 63: Taras Bulba on Nikolai Gogolin kirjoittama romaani. Se on kuvaus kasakoiden elämästä Ukrainan laajoilla tasangoilla 1600-luvulla. Se kertoo kasakoiden halusta taistella pyhän oikean venäläisen uskon puolesta. Teoksesta on ilmestynyt lukuisia suomennoksia: Samuli S., J. A. Halonen, Juhani Konkka, Gunvor ja Kaarlo Salo, Ulla-Liisa Heino sekä Neuvosto-Karjalassa kaksi suomennosta, 1940 ja 1952. Siitä on tehty kaksi elokuvaa, Yhdysvalloissa 1962 ja Venäjällä 2009. Näitä leffoja olis hauska verrata. Onko Tony Curtis yhtä vizikäs kuin veijareita ja pyhimyxiä TV sarjassa? Onko yhteisslaavilainen leffa yhtä hahatuttava kuin esim Kuolleet sielut? Puolalainen, kasakka ja turkkilainen kilpailivat siitä kuka oli vähävenäläisin ja mätki eniten juutalaisia. Tony oli unkarin juutalainen nimeltä Bernard Schwartz. Sen isä oli New Yorkin räätäli ja äiti skizo, veli myös. Se ehti ottaa 6 vaimoa ja puikottaa yhtä monta lasta.
ellauri266.html on line 164: HAMLET, Kirj. William Shakespeare. Paavo Cajanderin suomennos ilmestyi 1879.
ellauri269.html on line 814: Pullmanin ensimmäinen ajatus trilogiaa yhdistäväksi nimeksi oli niin ikään Kadotetusta paratiisista poimittu ilmaus Golden Compasses, jossa ”compasses” tarkoittaa itse asiassa harppia, ei kompassia. Milton viittaa kultaiseen harppiin, vasaraan ja lyhteeseen Jumalan luomistyön välineenä. Nimi Golden Compasses vakiintuikin joksikin aikaa käyttöön kirjan julkaisun ollessa vielä kesken. Tällöin yhdysvaltalaisen kustantajan toimittajat erehtyivät tulkitsemaan, että nimitys viittaa Lyran aletiometriin, joka likimain vastaa kuvausta ”kultainen kompassi” – vaikka onkin tosiasiassa messinkinen eikä ole kompassi sen enempää kuin harppi. Niinpä kirjan amerikkalaisessa ennakkomarkkinoinnissa ensimmäisestä kirjasta alettiin käyttää yksikkömuotoista nimitystä The Golden Compass, vaikka Atlantin toisella puolella Pullman olikin jo päättänyt antaa ensimmäisen kirjan nimeksi Northern Lights. Pullman ei tohtinut jumittua kirjan nimikysymykseen yhdysvaltalaisen kustantajan tarjotessa muuten loistavia ehtoja, joten The Golden Compass tuli amerikkalaisen laitoksen viralliseksi nimeksi. Ensimmäisen kirjan suomennos Kultainen kompassi noudattaa tätä naurettavaa nimeä siitä huolimatta, että julkaisutiedoissa alkuteokseksi ilmoitetaan Northern Lights. The Golden Compass on myös vuonna 2007 julkaistun elokuvaversion nimi sekä Yhdysvalloissa että Isossa-Britanniassa. Miten typerää, sen pitäisi olla suomexi Harppisakut.
ellauri286.html on line 138: Jatkosodan jälkeen yleisistä kirjastoista poistettiin tai siirrettiin lukittuihin varastoihin liki 300 sisällöltään Neuvostoliiton vastaisiksi katsottua teosta. Entisen sisäministerin Yrjö Leinon muistelmateoksen Kommunisti sisäministerinä julkaiseminen estettiin ns. yöpakkaskriisin aikana vuonna 1958, koska sen pelättiin vahingoittavan Suomen ja Neuvostoliiton suhteita, ja teos julkaistiin vasta Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1991. Viimeisimpiä tapauksia ovat olleet epäsiveellisiksi katsottujen, norjalaisen Agnar Myklen novellikokoelman Silmukka kuun sirppiin ja romaanin Laulu punaisesta rubiinista (1957) sekä yhdysvaltalaisen Henry Millerin romaanin Kravun kääntöpiiri (1962) suomennosten takavarikointi.
ellauri288.html on line 451: Jaan Kaplinski (22. tammikuuta 1941 Tartto–8. elokuuta 2021) oli virolainen runoilija, filosofi, kasvitieteellisen puutarhan haravoija ja kulttuuripelle. Kaplinskin äiti Nora Raudsepp oli virolainen, isä Jerzy Kapliński puolalainen, ja taustassa oli myös juutalaisuutta. Jaan Kaplinski oli puolivuotias, kun NKVD pidätti hänen isänsä, joka kuoli Vjatlagin leirillä Kirovin alueella. Isättömyys on Kaplinskin teema teoksessa Kirje isälle (2003, suomennos 2005). Sitä Jaan katkeroitui koko zydeemille.
ellauri349.html on line 523: Almog valmistui Oxfordista tohtoriksi vuonna 1983, minkä jälkeen hän muutti Yhdysvaltoihin filosofi David Kaplanin kutsumana. Almog oli vuosina 1983–1984 Stanfordin yliopiston ja vuodesta 1984 lähtien Kalifornian yliopiston filosofian professori opettaen matemaattista logiikkaa, metafysiikkaa, kielifilosofiaa ja filosofian historiaa. Hän kyllästyi Yhdysvaltoihin ja amerikkalaiseen filosofiaan. Almog päätyi vuonna 2014 Turun yliopiston filosofian professoriksi tavattuaan Olli Koistisen eräässä konferenssissa. Olli Ilmari Koistinen (s. 11. toukokuuta 1956 Oulu) on suomalainen filosofi ja teoreettisen filosofian emeritusprofessori. Hän toimi vuosina 2002–2022 Turun yliopiston teoreettisen filosofian professorina. Koistinen on tutkinut työssään muun muassa filosofian historiaa ja klassikoita. Hän johti Immanuel Kantin Puhtaan järjen kritiikin suomennostyötä, joka valmistui vuonna 2013. Olli kuuluu luokkaan (n.h.). Almogilla on 2 lasta muttei vaimoa.
ellauri364.html on line 273: Alkuperäinen plus oma suomennos albumissa 170.
ellauri369.html on line 172: Nepos kirjoitti ennen kaikkea historiaa proosamuodossa. Häntä ei ole pidetty erityisen suurena kirjailijana, vaan ennen kaikkea anekdoottien kokoajana. Joka tapauksessa hänen tuotantonsa kuvaa hyvin Rooman tasavallan ajan lopun kulttuurielämää. Nepos kirjoitti proosan lisäksi myös ajan tavan mukaisia rakkausrunoja, joita luettiin lähipiirille. Nepoksen teokset ovat suurimmaksi osaksi onnexi kadonneet. Mulla pitäisi olla mun Cornelius Nepos vielä jossakin. Teoksen ensimmäinen K. M. Forsbergin tekemä suomennos ilmestyi vuonna 1856. Uudempi Marja Itkosen tekemä suomennos julkaistiin vuonna 1963, jolloin pääsin Norssiin 93 pyrkyripisteellä sadasta. Pisteluku kaiverrettiin pääsyn kunniaxi saamani kellon taaxe.
ellauri369.html on line 281: (Koraani 22:52, suomennos Hämeen-Anttila, 1995)
xxx/ellauri027.html on line 294: Loistava suomennos, herkkä ja inspiroiva. Filosofia on sanojen taidetta ja ajattelun liikkeen nautintoa. Lainauksia: Kun koetamme ilmaista modernin tekniikan haastavana paljastamisena, mieleen tunkeutuvat sanat "asettaa", "määrätä" ja "varanto". Puitteeksi kutsutaan kokoavaa siinä asettumisessa, joka asettaa ihmisen, toisin sanoen haastaa hänet paljastamaan määräämällä todellisen varantona.
xxx/ellauri057.html on line 1327: Ei vaitiskaan, läppä läppä, must Elina on hyvä. Sen suomennos Danten typerästä komediasta on paljon parempi kuin Leikan Eikan.
xxx/ellauri068.html on line 189: Tähänkin väärennyxeen on painovirhepaholainen saanut näppinsä. Ilmeisesti syyllinen on tällä kertaa suomalainen oikolukija. Pynchonin feikkiborgesrunon suomennos olis kai "Epävarmuutesi sokkelo / punoo mut ja levottomuutta herättävän kuun . . .". Disquietante on anglismi, espanjan sana on inquietante. Sekin väärin siis. Vitun diletantti.
xxx/ellauri114.html on line 724: Ebyktistä etelään olis Kushin, Haamin 2. pojan porukat. Haamin 1. poika Kanaan, joka menetti perintöosansa vaarin kirouxesta, (Gen.ix. 25, seq.), ja on sen tautta aina viimeinen veljessarjassa (ch. x. 6, &c.), näyttää silti saaneen seniorioikeuxia kun Haamin pojat lähti porukalla länteen Shinarin tasangoilta (Gen. xi.), kert antoi nimensä ekalle seudulle minne mamut saapuivat. Kushin, 2. pojan jälkeläiset ottivat seuraavan suolaisemman lotin länteen Siinailta. Niilinlaaxon herkut lankes 3. pojalle Mizraimille; ja kuopuxen Phutin kohtaloxi tuli painua huizin Saharaan. Nehashkush, ne haisevat kuselle, oli Wettenhovi-Aspan suomennos Kushin pojille. The sons of Ham: Cush, Mizraim, Put, and Canaan. 7The sons of Cush: Seba, Havilah, Sabtah, Raamah, and Sabteca. And the sons of Raamah: Sheba and Dedan.… (Gen ix:6, x:6) Sheban kuningatar toi Salomolle upeita lahjoja, joiden joukossa oli Viiru-kissan rakastamia ruokapurkkeja.
xxx/ellauri139.html on line 180: Idiootti on suomennettu useita kertoja. Ensimmäinen suomennos on vuodelta 1929. Suomentaja oli V. K. Trast. Muita suomentajia ovat olleet Juhani Konkka, Lea Pyykkö ja Olli Kuukasjärvi. Yllä oleva on Lea Pyykön suomennoksesta.
xxx/ellauri173.html on line 412: Faunin tupluurien suomennos paasauxessa 46 katkesi kuin kananlento. Nyt on tarvis jatkaa sitä, koska Huishaismannin mielestä Mallarmé on ihan parhautta. Eise musta juuri ollut kummonen. Ehkä sinusta, ei minusta. Vitun 2-mielinen se kyllä on, 1-mielisesti voidaan todeta.
xxx/ellauri176.html on line 429: Nyölenin Huisman-suomennos on kuin korealaisen karkkisarjan Rookie Historian mesekieltä. 2000-luvun sanakäänteet tuntuu oudoilta mutta tavallaan virkistäviltä pukudraamoissa. Vaikka vizi täähän osoittaa vaan sen että mä elän laina-ajalla kuin joku RIP van Winkle. Tää kieli kuulostaa ainoastaan musta ja mun ikäisistä hassulta. Nykyporukoiden mielestä siinä ei ole mitään outoa, että DesEsseintesin käsketään hassutella ja irroitella, mennä pyörimään jossain piireissä. Onpa tänne tullut paljon uusia taloja sanoi faffa Mechelininkadulla. Mä sanon samaa Pohjois-Pasilasta.
xxx/ellauri178.html on line 106: Kaariposken suomennos vilisee käännövirheitä. Siltä selvästikin puuttuu paikallistuntemus. "puhelu jälkivaatimuxella", höh se on vastapuhelu. Bucktooth on töröhammas, ei mikään "pukinhammas" perkele. Kaariposki ei vaivaudu edes kazomaan sanakirjasta. Onse niin suvereeni jätkä. No niin se menetteli Homeroxen kanssakin. Saarikoski kävi koulua Helsingin normaalilyseossa, jossa hänen koulutovereitaan ja hyviä ystäviään olivat Matti Klinge ja Anto Leikola. Figures. Jos jotain oppii Norssissa se on suuret luulot izestä. "Is that it? / Onko tämä sitä?" Voi vittu. "Siinäkö kaikki? Helenin isä tietty sanoi kun päästiin jälkiruokaan ja äiti parkumaan. Saatana Pentti mikä tunari! Opettele lukemaan! No myöhäistähän se on nyt, sun vielä typerämpi (ja rumempi) poika on sekin tiet isän pikapuoliin loppuun astunut.
xxx/ellauri179.html on line 661: Jouko Linturin suomennos (1954) ei ole vailla ansioita. Esim. s. 131
xxx/ellauri200.html on line 460: Aalen suomentamat värssyt Carduccilta ovat epäpoliittisia lölleröitä, tollasta paimenrunoutta ja muuta tunnelmointia. Eikö siltä löydy mitään mausteisempaa? Käydääs kazomassa netistä. Hemmetistihän siltä on käännetty. "Shelleyn uuman ääressä" kuulosti ensin lupaavalta, kunnes huomasin että puhe olikin Shelleyn uurnasta. Nääh, Wexi "Uurnamalli" Rantalan väitöskirjakin kuulostaa vetävämmältä. Vähän kiinnostaa toi Vanha valitus, josta on kaxikin aiempaa suomennosta, Yrjö Kaijärveltä (n.h.) ja Aale Tynniltä. Kaijärven kirjasamposivulta löytyi vaan pikku pätkä:
xxx/ellauri212.html on line 65: Ekasta säkeistöstä aiempi ja persoonallisempi suomennos albumissa 2.
xxx/ellauri231.html on line 474:
Nuo olivat koneella veisattuja, 1. venäjästä, 2. englanninnoxesta. Oma suomennos (ihan rapas):