ellauri048.html on line 569: 1800- ja 1900-luvun vaihteessa naiset alkoivat vaikuttaa entistä aktiivisemmin yhteiskunnan eri aloilla. Etenkin kulttuuritoiminta antoi naisille mahdollisuuden tehdä siihen asti yksityisestä kodista ja kasvatuksesta julkisia. Kansakoulunopettajista tuli kansanvalistajia ja koulutyön ideologiaksi "jalon kansan" kasvattaminen. Naimattomien naisten asemaan haettiin parannusta koulutuksella ja ammateilla. Fredrika Bremerin tapaan alettiin puhua yhteiskunnallisesta äitiydestä. Opettajan ammatti katsottiin naisen kutsumukseksi, sillä opettajana yksinäinen nainen saattoi muodostaa oppilaiden kanssa perheen kaltaisen yhteisön. Koska suomenkielistä lastenkirjallisuutta oli tarjolla niukasti, monet opettajat ryhtyivät kirjoittamaan lapsille. Etenkin runot olivat suosittuja. Myös Immi Hellén toteutti kirjailijana paitsi omaa luovuuttaan myös aatteellista tehtäväänsä.
ellauri065.html on line 44: Nimi Evitskog on muodostettu miehennimestä Ö(dh)vidher ja ruotsinkielisestä metsää tarkoittavasta skog-sanasta. Sama miehennimi esiintyy myös kylännimessä Övitsby Siuntiossa. Evitskogille on ehdotettu suomenkielistä nimeä Hievala, mutta asiasta ei ole vielä tehty lopullista päätöstä.
ellauri339.html on line 199: Venäjän federaation hymni (ven. Госуда́рственный гимн Росси́йской Федера́ции, Gosudarstvennyi gimn Rossijskoi federatsii) lauletaan Aleksandr Aleksandrovin säveltämän Neuvostoliiton hymnin sävelin. Sanat on tehnyt Sergei Mihalkov, joka sanoitti myös Neuvostoliiton kansallislaulun. Virallista suomenkielistä käännöstä ei ole. Huomataan että Venäjän hymnit muuttuvat asteittain yhä nazimaisemmixi ja köyhälistötyöläisten taisto vaihtuu vanhaan tuttuun unelmien ja yxityisomaisuuden jahtaamiseen.
ellauri342.html on line 560: Vuonna1791 ei ilmestynyt yhtään suomenkielistä Raamattua. Vuoden ehdoton merkkitapaus oli Johan Frosteruksen opetuskirja Hyödyllinen huvitus luomisen töistä (1791). New Parisin kirjaroviosta säästynyt Korkean veisun käännös on apokryfinen. Missään suomennoxessa ei lue "armahuinen" eikä "konsa". Amer. 1791 Raamatut olivat reprinttejä King James Biblestä.
ellauri349.html on line 378:
xxx/ellauri057.html on line 1041: Kerttu Kirsti Saarenheimo (o.s. Tanner; 20. joulukuuta 1922 Laitila – 14. kesäkuuta 2011 Helsinki) oli suomalainen kirjallisuudentutkija ja Turun yliopiston kirjallisuuden professori. Hän tutki erityisesti suomenkielistä runoutta.
xxx/ellauri121.html on line 544: No mikä oli Peggyn jälkisäädösten vastaanotto? Oliko perillisten tukat turhaan suitut? Ainakaan ei ole suomenkielistä wikisivua. Suomentaja on sentään nainen. Kertojana on tällä kertaa Lydia. Osoittautuu yllätyxexi että Number Two eli Lydia onkin salaa hyvis. Karjapiikillä pistely ja telotuxet olikin vain hämäystä. Se sattui Lydiaan enemmän kuin Juneen. Ei voi tehdä omelettia särkemättä munia.
xxx/ellauri168.html on line 285: The hard problem of consciousness is the problem of explaining why and how we have phenomenal experiences. Why "we"? Why not other animals, e.g. kangaroos? Aika oireellista ettei tästä tuubasta ole suomenkielistä sivua. Tää on selvästikin jotain idealistista höpöhöpöä. Typerän nimen takana on australialainen mamu talousliberalismin Nyrkissä:
xxx/ellauri380.html on line 53: Jallu oli suomalainen miestenlehti, jota alettiin julkaista elokuussa 1958. Lehden nimi syntyi yhdistelmänä tunnetusta Hjalmar-nimisen miehen lempinimestä ja Jaloviinasta eli Jallusta. Jallua kustansi Suomen Miestenlehdet Oy. Vuonna 2015 Pirkanmaan käräjäoikeus asetti lehden taustalla olleen Press Mastersin konkurssiin, mikä merkitsi Jallun lakkauttamista. Press Masters julkaisi seksilehtiä Ratto, Jallu, Kalle sekä suomenkielistä versiota Hustler-lehdestä.
9