ellauri002.html on line 1003: vikitellä suomalaisia tyttöjä.
ellauri006.html on line 1746: Ei tässä ole mitään outoa, kidutus ja tappaminen on ihan ok, kunhan siinä noudatetaan sovittuja tapoja. Sekin on vaan osa termiittiapinoiden arkipäivää. Kuin myös sen kauhistelu, varsinkin kun uhrien joukossa on meikäläisiä. "Uhreissa ei tiettävästi ollut suomalaisia." Puh, läheltä piti, olihan siellä kai jokunen muu pohjoismaalainen. Hirviöitä!
ellauri008.html on line 2025: Kaikenmaalaisia, myös sudeettisuomalaisia.
ellauri016.html on line 910: Tää on pahaa lääkettä, totee Juhis. Näin syntyy vaan turhautuneita kiivailijoita, ei passivoituneita alamaisia, kunnon kantasuomalaisia. Tollasia hätäisiä sandaaleissa läpyttäjiä, ei saapasjalkaisia kanta-astujia. Kotoutus kusee nilkoille. Resurssikysymys, tarvitaan enemmän työntekijöitä. Mut ne maxavat. Kärsii tuottavuus. Kaiken takana on raha. Ollaan huutolaisia kuin lapsoset ja vanhuxet, mennään vähiten pyytävälle vaivoixi.
ellauri016.html on line 974: Kaikkein karsein Juhan ideoista on, että mamuille näytettäisiin kasvatusmielessä suomalaisia propagandafilmejä, tyyliin tuntematon sotilas ja sontimaton tutilas. Jänixen vuodesta napapiirin sankareihin. Se olisi jo julma ja epätavallinen rangaistus.
ellauri022.html on line 723: Lafayetten pojasta tuli George Washington. Lapsille on aina annettu julkkisten nimiä. Pyhä Paolo oli julkkis sekin. Brooke, Ridge ja Jasmine oli taannoin suosittuja suomalaisia etunimiä. Karjalaisia olisivat Puahko, Päntti ja Nuama. Nekin on vanhoja julkkisnimiä, joskaan ei enää yhtä suosittuja. Jerome ja Oliver Saarinen ovat myös hauskoja. Mikko, Niklas ja Max naxuu kivasti hampaissa. Kexeliäitä on myös John, Paul ja George Carlson. Ringoa ei sitten enää tullutkaan.
ellauri024.html on line 1404: Voidaan lopuxi yhtyä Ilkka Niiniluodon kiitoxiin: G.H.von Wright oli tyylikkäästi pukeutunut ja moderni, eikä tuntenut viehtymystä postmodernin kyyniseen nihilismiin. Ai niin, "kyyninen" oli yx iskusanoista jotka piti lisätä vielä sanan "ihannointi" perään. Kaikkia suomalaisia voisi kiittää hengessä mukanaolosta. Ilkka Niiniluoto voisi (nyt kun se on jo eläkkeellä hienoimmistakin viroista) kannattaa Suomen Postia ja lähettää jokaiselle suomalaiselle allekirjoituxilla varustetun kiitoskirjeen passiivisesta osanotosta. Kaikki on hyvin. All is well that ends well.
ellauri040.html on line 209: Raukoilla rajoilla -kirjan ja 60-vuotispäivän jälkeen on toinen lapinlahden linnuista vaiennut, tai ainakin sen samanniminen ploki. Viimeinen merkintä on v 2017. Hannu Riikonen antoi Maken magnum opuxelle ansiosta myönteistä arvostelua, haukkuuhan se etevästi ison nipun suomalaisia kirjallisuuden suurmiehiä ja nostaa esiin unohdettuja kuten se ize, joitakin naisiakin. Memento mori. Nix nax.
ellauri043.html on line 170: Sitten koitin opiskella vanhan kunnon Didymoxen oppilaana. Vaikka se oli sokea, kukaan ei tullut lähellekkään kirjoitusten ulkoluvussa. Kun tunti oli päättynyt, se halus lähteä kävelylle käsikynkässä. Vein sen panotöyräälle josta näkee majakan ja meren (jos ei ole sokea). Niinpä näkkyy, sano sokkee ja tunnusteli majakkaa. Vartin kuluttua palattiin satamaan jossa kyynärpäili mamua kuin pipoa: suomalaisia karhunnahoissa, Gangesin nakupellejä lehmänpaskakuorrutuxessa. Koko ajan oli kaduilla jotain nujakkaa, jutkuja jotka kieltäytyvät maxamasta veroja tai Odinin poikia heittämässä ulos roomalaisia. Lisäxi kaupunki on väärällään vääräuskoisia: maniakkeja, valentinoja, basiliskoja, areiolaisia. Kaikki tarttuu sua hihasta käännytyxen tarkotuxessa.
ellauri049.html on line 1027: Ruozalaiset hyvinä kakkosina tappaa köyhäintaloihin vanhoja sairaita suomalaisia Volvo-tehtaan mamuja, tatuoivat käsiinsä kansanmurhaajien kuvia ja huovuttaa toteemixi kansanepidemiologia, leipoo terveille marsipaanimengelejä. Lauma niillä on jo, suoja puuttuu. MAGA-jumala ompi linnamme, vahva laumasuojamme. Kolm'on maapallolla pahoa, USA, britit ja ruohti. Quorassa kysytään: Lähen vetää Amerikasta, kumpi olis parempi, Saxa vaiko Suomi? Ruozia ei edes mainita.
ellauri051.html on line 291: Taistolaisten juhlavuonna kannattaa huokaista helpotuksesta. 70-luvun nuorisokapina jäi vain leikkimiseksi. Puna-armeijaa ei ehdittykään kutsua johdattamaan suomalaisia muurien ympäröimään onnelaan.
ellauri055.html on line 924: Vastaanotettuaan palkinnon Tukholmassa joulukuussa 1939 Sillinpää jäi Ruotsiin ja keräsi siellä puhetilaisuuksilla rahaa talvisotaa käyvälle Suomelle. Jo lokakuussa 1939 hän oli julkaissut Suomen Kuvalehdessä "Sillinpään marssilauluksi" kutsutun runon, koska hän toivoi sen säkeiden yhdistävän suomalaisia ja kohentavan kansan mielialaa. Siitä tulikin nopeasti järjestetyn sävellyskilpailun voittaneen Aimo Mustosen säveltämänä hyvin suosittu talvisotaa edeltävinä viikkoina ja sodan aikana. ”Sillinpään marssilaulu” edustaa Sillinpään tyypillistä kirjoitustyyliä, jossa yhdistyvät alun maisemakuvaus, viittaus karttaan sekä maanläheisyyden ja mullan ja vaiston varaan rakentuva hiukan mystinen yhteisyydentunne. Marssilaulua lauletaan ja soitetaan Puolustusvoimissa yhä, ja siinä on monien varusmiesten mielestä helposti opittavat sanat.
ellauri055.html on line 932: Sodan jälkeen Sillinpää teki uuden tulemisen harmaapartaisena, kalottipäisenä Taatana. Hän alkoi esiintyä säännöllisesti radiossa lukemassa tekstejään, ja Taatan joulusaarnoista tuli vuodesta 1945 alkaen jokavuotinen rituaali aina hänen kuolemaansa saakka. Näissä radiopakinoissaan Taata keskittyi paljolti muistelemaan nostalgisesti lapsuusvuosiaan Hämeenkyrössä. Jo kesällä 1945 lähetetyssä radioreportaasissa Sillinpää kierteli kotiseudullaan toimittaja Unto Miettisen kanssa, ja sen aikana haastateltiin kirjailijan hämeenkyröläisiä tuttavia. Joulusaarnat sopivat Yleisradion uuden pääjohtajan Hella Wuolijoen ohjelmapoliittiseen linjaukseen, jonka mukaan kulttuuria oli tarjottava kaikille radionkuuntelijoille ja sen oli oltava korkeatasoista. Niiden ideoija oli radion teatteriosaston päällikkö Matti Kurjensaari. Joulusaarnojen valmistelu alkoi jo varhain syksyllä, jolloin Saara Kuitunen valikoi isänsä teoksista sopivia teemoja ja Taata muokkasi tekstit esityskuntoon yhdessä Heikki A. Reenpään ja Aarne Laurilan kanssa. Taata itse valmistautui esityksiin huolellisesti opetellen tauot, rytmitykset ja painotukset. Osaltaan Taatan muistelmat mäkitupalaisperheen vaatimattomasta joulunvietosta rohkaisivat raskaista sotavuosista toipuvia suomalaisia, ja monelle radionkuuntelijalle ne olivat ensimmäinen kosketus hänen kertomataiteeseensa. Taatan saapuminen Fabianinkadun radiotaloon oli elämys hänelle itselleen ja mieliinjäävä tapaus radion henkilökunnalle. Vuosien mittaan joulusaarnoihin tuli toistoa, minkä Taata itsekin myönsi, mutta hän katsoi, ettei joulun sanoma toistoista kulu.
ellauri058.html on line 45: Tarton rauhassa oli bolshevikit altavastaajina. Suomi sai hyvät ehdot, kuten näkyy kartasta. Nykyinen suomineito on Tarton karttaan nähden aika vammanen. Tää on suomalaisia pannut näpästen vuosikymmenet. Mut turha napista kun on piipunrassi, ei reviiriä voi laajentaa ellei ole habaa. Suutari tiesi mitä teki kun pieri Suomenlahden pohjukkaan suurkaupungin. Siitä lähin on suomipoika ollut venäläisen kiusallinen mökkinaapuri.
ellauri058.html on line 164: Tähän vois repostella työlästyttäviä työläiskirjailijoita kuten Toivo Pekkanen ja Väinö Linna. Vertauxen vuoxi vois ottaa pitkästyttävän rakennusmestarikirjailijan Kaarlo Alvar Päätalo. Sit kertauxen vuoxi ikävystyttävät insinöörikirjailijat Hyryn ja Tuurin Antit. Hännänhuippuna tympäsevät teeveestä tutut mainostoimittaja-julkkishaamukirjailijat Jari Pervo ja Kari Kotivalo. Kai Hirvasnoro (2002, K) käskee unohtamaan ”samaa levyä loputtomiin vyöryttävän” Jari Tervon, sillä suomalaisen nykykirjallisuuden johtavahumoristi on Kari Hotakainen. Pah, ikäviä perusssuomalaisia setämiehiä koko lössi.
ellauri058.html on line 474: Blogistien keskuudessa hänet nimetään mestarikirjoittajaksi ja hänen kirjailijantyötään arvostetaan poikkeuksetta (esim. Arja 2011, B). Lukija odottaa löytävänsä tiettyjä piirteitä lukiessaan, niin sanottua tuttua tai taattua Hotakaista. Nämä piirteet ovat vuosien saatossa muodostuneet seuraaviksi: huumorin yhdistäminen traagisuuteen, kielellinen leikittely, näkökulmatekniikka ja moniäänisyys sekä ajankohtaiset teemat. Juoksuhaudantien henkilöitä yleisesti pidetään samaistuttavina. Nimet ovat perinteisiä suomalaisia nimiä.
ellauri060.html on line 132: Viestintäkouluttajat Ritva Enäkoski ja Macro Djurström ovat jo 25 vuotta kiertäneet motivoimassa ja kehittämässä suomalaisia työyhteisöjä. Ydinosaamisaluettamme ovat työhyvinvointi -projektien lisäksi viestintä- ja vuorovaikutustaidot, esiintymisvalmennus sekä palvelukoulutus.
ellauri073.html on line 72: Kulmala on parodioinut videoillaan myös teekkareita, perussuomalaisia, koulujen seksuaalikasvatusta sekä poliisien suhtautumista raiskausrikoksiin. Luulisi, että negatiiviselta palautteelta ei säästytä.
ellauri095.html on line 479: Mixei Hilja Haahti ollut näistä tietonen? Tai ehkä olikin, mutta nehän oli paavilaisia. Ja mixei se maalauttanut prerafaeliittojen jäljennöxiä? Oliko ne liian snobeja? Ainakaan ne ei ole suomalaisia, virsut puuttuvat. Tästä veli-Rossettin Beatricen kuvasta se olis silti voinut tykätä, siinä on berninimäistä orgastista fiilistä.
ellauri097.html on line 677: Yliopiston uuden puolen graffitien kirjavoimien vessojen vierellä on ilmoitustauluja johon ennen tuli tiedekuntatenttien tuloxet. Siinä vieressä oli usein Kake Niemisen samizdat-julkaisuja koskien eetteripyörteitä. Muistan säälineeni niiden kirjoittajaa, vaikka en ollut sitä nähnytkään. Nyt mä nään että sen parta oli aika kadehdittava. Tukasta en sano mitään. Se oli Jaakko Hintikan ikätoveri. Jaakko eli 5v vanhemmaxi. Kuuluisia suomalaisia.
ellauri109.html on line 260: Siihen tuloxeen tuli Platonin Sokrateskin tutkittuaan Alkibiadeen vaipanväliä. Hankamäki oli ehdokkaana vuoden 2019 eduskuntavaaleissa edustaen perussuomalaisia, mutta ei tullut valituksi.
ellauri110.html on line 454: Jill Alden on kotoisin Minnesotasta. Siellä on paljon suomalaisia ja muita pohjoismaisia tapajuoppoja ja rapajuoppoja minnehaha-intiaaneja.
ellauri131.html on line 77: Sotilaspastori Tenkku kuvailee päiväkirjassaan, että saksalaisilla oli tavaton metsä- ja partisaanikammo. Se teki heidät äärimmäisen varovaisiksi – ja näin syntyi partisaaneille yllätysetu. Venäläiset partisaanit ja siviilit sen sijaan pelkäsivät inkerinsuomalaisia, kertoi pastori ylpeänä päiväkirjassaan. – Kun he (inkerinsuomalaiset) tulivat ensi kerran alueelle ja kävivät siviilien luona, nämä aivan vapisivat pelosta.
ellauri131.html on line 79: Tenkku kutsui inkerinsuomalaisia päiväkirjassaan suomalaisiksi. Hän kuvaili, miten taisteluissa ”suomalaiset” ovat osoittaneet saksalaisten rinnalla erityistä intoa ja rohkeutta.
ellauri131.html on line 81: Leirin tuhoamiseen jälkeen valtausta johtanut saksalainen kapteeni oli sanonut, että ”suomalaiset ovat aina suomalaisia vaikka ne voissa paistaisi”.
ellauri131.html on line 83: Sota-arkistojen asiakirjojen perusteella kapteenin ensi silmäyksellä imarteleva lausunto on tulkittavissa moniselitteisesti. Arkistodokumenttien mukaan saksalaiset upseerit useammin valittivat, että humalassa inkerinsuomalaisia oli mahdotonta pitää kurissa. Siitä johtuvat kohtalokkaat seuraukset eivät jääneet Tenkulta ja hänen pastorikollegoiltaan huomaamatta. Vaan maistuihan se viina pastoreillekin.
ellauri131.html on line 205: Suomalaiset raivasivat Hitlerin Saksalle ”elintilaa” idästä – inkeriläiset piti asuttaa suojaksi Neuvostoliiton hyökkäykselle. Virolainen Karl lähetettiin Suomeen salamurhaamaan Mannerheim. Keskitysleirin 93-vuotias ex-vartija joutuu nuoriso-oikeuteen Saksassa, leirillä oli myös suomalaisia poliittisia vankeja. Sota vei Lauri Lampulta veljen ja kodin, luotisuihku runteli terveyden - sotainvalidi odottaa 100-vuotispäiväänsä: ”Juhlitaan ilman raskaita muistoja”. Sairauksien runtelema ja ikäloppu Mannerheim makasi pitkiä aikoja vuodepotilaana Suomen kohtalon kriittisinä sotavuosina, paljastaa uutuuskirja. SUOSITTELEMME!
ellauri131.html on line 473: Mixet loisi itsellesi juuri niin upeata elämää, kuin haluat? Niin oikeastaan, mixkähän? Kysyvät retorisesti ylikärpät Minna ja Teija. Ne yrittävät höynäyttää hölmöjä perussuomalaisia periamerikkalaiselta Tony Robbinsilta lainatuilla usko pois-höynäytyxillä. Näin Minna:
ellauri131.html on line 543: ”Meillä on pitkään ollut vallalla ajatus, jota kutsutaan uusliberalistiseksi ihmiskäsitykseksi, ja sen mukaan kaikki on itsestä kiinni”, sanoo kulttuurintutkija Hanna Kuusela Tampereen yliopistosta. Hän on tutkinut muun muassa suomalaisia hyvätuloisia.
ellauri135.html on line 467: sepittämänsä _Neidon valitus_ on kauniimpia suomalaisia runoja.
ellauri144.html on line 82: RÄVÄKÄT näkemykset ovat olleet yksi Clarksonin tavaramerkeistä. Viime vuosina hän on muun muassa väittänyt suomalaisia itsemurhakansaksi ja tylyttänyt ruotsalaista ilmastoaktivistia Greta Thunbergia. Jeremy Clarksonin mielestä Greta Thunberg ansaitsisi ”läimäyksen pyllylle”.
ellauri151.html on line 1040: Katsoin Ihantalan Ihme ohjelmaa sen verran, että näin isän 2 kertaa. Ekassa repliikissä kertoi ruumiskasoista, joissa oli suomalaisia ja venäläisiä. Että mitään niin karmeaa ei ollut ennen nähnyt. Toisessa repliikissä kertoi ohjeiden kääntämisestä. Enempää en jaksanut katsoa. Tällaisia sotaohjelmia EN katso. En oo muuten koskaan nähny Tuntematonta sotilasta. En mitään versioo. Kirjankin luin kai viiskymppisenä.
ellauri214.html on line 646: Stiegin konnat ovat järkiään suomalaisia ja ryssiä. Musta musta joutaa junan alle, sanoi suomalaistaustainen nainen Ruozissa ja tökkäsi savunaaman radalle. Enontekiössä kävi maanjäristys. Lasit helisivät.
ellauri216.html on line 651: Tshuudit oli ilmeisesti tsuhnia eli Itämerensuomalaisia. Venäläisissä taruissa tšuudit kuvattiin yleviksi ja kauniiksi. Yksi tšuudien yleinen kuvaus oli valkosilmäinen, mikä tarkoittaa vaaleita silmiä. Tšud-nimityksen on väitetty tarkoittaneen alkuperäisessä kirjoitusmuodossaan samaa kuin adjektiivi tšudnyi eli 'ihmeellinen', 'erinomainen', 'mainio' ja 'ihastuttava'. Venäläiset surumieliset kansanlaulut muistavat tšuudien tuhoa venäläisten vallatessa heidän maitaan. Tšuudikaupungin jouduttua hyökätyksi tšuudinaiset hukuttautuivat koruineen ja lapsineen jokeen, ettei heitä ryöstettäisi, orjuutettaisi tai häpäistäisi. Tšuudien kotiseudun jouduttua hyökkäyksen kohteeksi tieto venäläisten julmuuksista levisi. Tällöin tšuudisuvut ja -perheet kaivoivat tarujen mukaan itselleen kuoppia, jotka romahduttivat päälleen. Kuoppia, joihin liittyy tällaisia tarinoita löytyy eri puolilta Pohjois-Venäjää. (Vertaa tätä suomalaisen kansanperinteen aarnihautoihin.) Näiden tarujen tšuudien uskotaan kadonneen maan päältä, mutta heidän kerrotaan yhä asuvan maan alla muiden jaloimpien asioiden, kuten parhaiden kotieläinten ja arvometallien kanssa.
ellauri216.html on line 1089: Joka vuosi luostariin saapui useita tuhansia pyhiinvaeltajia ja turisteja (eri maista, pääasiassa suomalaisia). Niinpä luostarikirjaan on kirjattu, että vuonna 1936 Valamissa vieraili "turisteja" 3540 henkeä 22 osavaltiosta, joista 2137 oli suomalaisia, 562 ruotsalaisia ja 40 venäläisiä.
ellauri217.html on line 223: Iltalehti on Suomen ykkösperseisimpiä keltaisia lehtiä. Ainoastaan IL vetää sille vertoja. Mixi valtaenemmistö suomalaisia balttiperseitä ostaa ja lukee niitä huuli torvella? Vastaus on sama kuin mixi abrahamilaisista uskonnoista ala-arvoisin on suosituin termiittiapinoiden joukossa: leijonanosa aapoista on sekä tyhmiä, julmia että izekkäitä paskiaisia. Sanna Marinin noitsvaino on vahva näyttö siitä.
ellauri238.html on line 381: ”Sarah, minulla ei ole tässä maailmassa mitään muuta kuin runoni ja sinut”, Pentti kirjoitti Sarahille, ja lisäsi "Tai no onhan mulla toi Tuula-Liina, se pesee mun alushousuni", hetken tuumittuaan. Sarah vastasi: ”Rakastan sinua enemmän kuin mitään tässä maailmassa.” Hän opetteli suomalaisia sanoja ja lisäsi hoonolla soomella: ”Pentti, älä pane alulle uusia lapsia, silloinhan meillä ei ole yhtään rahaa kun tulen.”
ellauri254.html on line 620: Judenitš pyysi suomalaisia liittymään sotaan puolelleen ja oli tunnustavinaan Suomen itsenäisyyden, mutta koska itäisen valkoisen rintaman komentaja Aleksandr Koltšak ei tunnustanut Suomen itsenäisyyttä, Suomi ei liittynyt mukaan Venäjän valkoiseen rintamaan bolševikkeja vastaan saartamaan Pietaria. Venäjän monarkistien kanta oli, että Venäjän keisarikunnan alueella olevien kansallisuuksien itsenäisyyspyrkimykset ja Venäjän valtiorakenteeseen liittyvät kysymykset pitäisi ratkaista rauhantilan palattua perustuslakia säätävässä kansankokouksessa. Periaatteessa Venäjän keisarikunta ja keisarin valtaa käyttänyt tasavaltalainen Venäjä oli yhtenäinen valtakunta, josta ei perustuslaillisesti voinut erota, kuten liittovaltioista.
ellauri254.html on line 865: Rauhanaika oli Tihonovista jotenkin sietämätöntä. Tihonovin aiheena on sota ja tehtävänä sankarin ezintä. Aloitettuaan sankarin etsinnän (tällaisen nimen hän antoi eräälle teokselleen) Tihonov koki nepin sumussa ja kakofoniassa monesti pettymyksen: entiset ratsumiehet olivat laskeutuneet maahan satulasta, heittäneet tylstyneet säilänsä menemään ja tuhersivat rasvaisten työpenkkiensä ääressä. Usko uskona, mutta äskeiset sankarit olivat rappeutuneet sen näki selvästi kokemattomampikin kuin Tihonovin silmä. Valkosuomalaisia vastaan käytyyn taisteluun Tihonov lähti hyvin aseistettuna. Marssi läpi Karjalan ja Suomen huurteisten mezien uraata huutaen.
ellauri264.html on line 768: Riifattilaiset ovat finno-ugrilaisia kansoja, jotka tulevat Karpaattien vuoristosta Unkarin alueelta. Riifatin nimi viittaakiin suoraan Karpaattiin. Ja sitä kautta riifattilaiset kuvaavat suomalaisia.
ellauri277.html on line 350: Bahai-usko tuli Suomeen eri lähteiden mukaan 1920-luvulla uskonnonvapauslain siivellä tai size tuli 1930-luvun lopulla amerikansuomalaisten mukana. Säännöllinen toiminta aloitettiin vuonna 1938, mutta ensimmäinen järjestö, Helsingin Bahai Seura ry, perustettiin vuonna 1952. Vielä tässä vaiheessa useimmat jäsenet eivät ajatelleet järjestöä erillisenä uskontona. 1960-luvun alussa perustettiin paikallishallinnot Tampereelle, Lahteen ja Turkuun, ja valtakunnallinen seura rekisteröitiin uskonnolliseksi yhdyskunnaksi vuonna 1963 nimellä Suomen Bahai-yhdyskunta. 1970-luvulla yhdyskunta aloitti aktiivisen lähetystyön muun muassa lentolehtisin ja musiikkiryhmien esityksillä, ja yhdyskunnan jäsenmäärä kaksinkertaistui vuosien 1972 ja 1973 aikana. Nykyisin yhdyskunnalla on 568 jäsentä (2010) and growing (LOL). Tunnettuja suomalaisia bahaita ovat vaatturi ja juontaja Arman Alizad (oikeasti?), juontaja-toimittaja Aram Aflatuni, bahai-yhteisön tiedottaja, toimittaja Sohelia Mikkonen sekä Pirkko Zillesin utelias mökkinaapuri.
ellauri278.html on line 522: Neuvostoliitolla tuli kiire suunnitella ja aloittaa oman konepistoolin valmistus kun taistelu suomalaisia vastaan Talvisodassa ei ollut edennyt odotetusti. Suomi-konepistooli oli osoittautunut erinomaiseksi, tulivoimaiseksi aseeksi lyhyillä etäisyyksillä metsissä ja kaupunkiympäristöissä, eikä Neuvostoliiton joukoilla ollut mitään asetta vastineeksi. Georgy Shpagin sai prototyypin valmiiksi 1940 lopulla ja valmistus aloitettiin 1941. PPSh-41:n 71:n patruunan rumpulipas on lähes suora kopio Suomi-konepistoolin 70:n patruunan rumpulippaasta, mutta muutoin aseet eroavat toisistaan. PPSh-41 on hyvä esimerkki miten suunnittelun pohjalla oli heti mietittynä massavalmistus sodan keskellä, kun kaikki resurssit ovat jo käytössä. Aseesta tehtiin mahdollisimman yksinkertainen, niin että sitä sai valmistettua missä tahansa pienessä nyrkkipajassa ja autokorjaamossa, minimaalisella koulutuksella, jolloin asetehtaiden koulutetun työvoiman panos saatiin ohjattua tärkeämpiin ja monimutkaisempiin projekteihin. Piippukin oli keskeltä kahteen sahattu Mosin-Nagant-kiväärin piippu, jolloin olemassa olevista piipuista saatiin sahattua piippu kahteen konepistooliin. Kätevää!
ellauri281.html on line 521: Neuvostoliitolla tuli kiire suunnitella ja aloittaa oman konepistoolin valmistus kun taistelu suomalaisia vastaan Talvisodassa ei ollut edennyt odotetusti. Suomi-konepistooli oli osoittautunut erinomaiseksi, tulivoimaiseksi aseeksi lyhyillä etäisyyksillä metsissä ja kaupunkiympäristöissä, eikä Neuvostoliiton joukoilla ollut mitään asetta vastineeksi. Georgy Shpagin sai prototyypin valmiiksi 1940 lopulla ja valmistus aloitettiin 1941. PPSh-41:n 71:n patruunan rumpulipas on lähes suora kopio Suomi-konepistoolin 70:n patruunan rumpulippaasta, mutta muutoin aseet eroavat toisistaan. PPSh-41 on hyvä esimerkki miten suunnittelun pohjalla oli heti mietittynä massavalmistus sodan keskellä, kun kaikki resurssit ovat jo käytössä. Aseesta tehtiin mahdollisimman yksinkertainen, niin että sitä sai valmistettua missä tahansa pienessä nyrkkipajassa ja autokorjaamossa, minimaalisella koulutuksella, jolloin asetehtaiden koulutetun työvoiman panos saatiin ohjattua tärkeämpiin ja monimutkaisempiin projekteihin. Piippukin oli keskeltä kahteen sahattu Mosin-Nagant-kiväärin piippu, jolloin olemassa olevista piipuista saatiin sahattua piippu kahteen konepistooliin. Kätevää!
ellauri283.html on line 522: Samaan aikaan Euroopan unioni alkoi avustaa Malin oman armeijan koulutuksessa. Mukana on myös suomalaisia kouluttajia. Maaliskuussa 2019 islamistit hyökkäsivät noin 60 kilometrin päässä Bamakosta sijaitsevan Koulikoron sotilasleiriin. Malin turvallisuustilanne on huolestuttava maan eteläisillä alueilla (Koulikoro, Kayes, Koutiala, Sikasso), jotka eivät ole enää vapaita jihadistisesta uhasta tai rosvoilusta.
ellauri284.html on line 342: Lehdistössä Majurin nimi mainittiin viimeksi tammikuussa, kun YK:ssa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä pitkään työskennellyt kapteeni Reijo Raitasaari kertoi, miten suomalaisia YK-miehiä 1970-luvulla houkuteltiin seksillä vieraan vallan agenteiksi.
ellauri288.html on line 156: Annetaan kirjoittajan selittää. ”’Sitoudun kunnioittamaan’ tarkoittaa aktiivisempaa lupautumista kuin ’vannon’, joka on helppo päästää suustaan, vaikka olisi eri mieltä.” Jos kansalaiseksi tulevan on vaikea vilpittömästi hyväksyä suomalaisia arvoja, Oksasen mukaan on parempi, että hän sitoutuu sentään "kunnioittamaan" eli ainakin sietämään ja välttelemään niitä, kuin että vannoisi onton valan. ”En usko sakottamiseen”, hän sanoo. "Pää pois, se on selvemää."
ellauri316.html on line 290: Muurmannin legioonan poliittinen neuvonantaja oli brittiarmeijan everstiluutnantin arvoiseksi nimitetty entinen senaatin puhemies ja Suomen sisällissodan punaisten johtohahmo, maanpetossyytettä Venäjälle paennut Oskari Tokoi. Hän – kuten muutkin legioonalaiset – ajautui Muurmannin legioonaan jouduttuaan huonoihin väleihin sekä Moskovan että Pietarin alueen suomalaiskommunistien, vulgäärien Rahjan veljeksien ryhmittymän kanssa. Brittien vetäytyessä Muurmannin legioona laivattiin Britanniaan, josta suurin osa miehistä palasi Suomeen. Suomen valtionrikosoikeuden tutkittua asian suurin osa legioonan jäsenistä vapautettiin Britannian vaatimuksesta. Oikeisto koki kotiin palanneet brittiläisen sotilaskoulutuksen saaneet legioonan miehet Al Holin naisten kaltaisexi turvallisuusriskiksi. Legioonan suomalaisia johtomiehiä ei haluttu päästää Suomeen, etenkään ilman, että heidät tuomittaisiin sisällissodan aikaisista toimistaan.
ellauri325.html on line 417: 1930-luvulla Kivimies työskenteli jyväskyläläisessä Gummeruksen kustannusliikkeessä. Hän kokosi 1937 helsinkiläisen Hotelli Tornin kabinettiin joukon nuoremman polven suomalaisia älymystön edustajia keskustelemaan silloin ajankohtaisista aiheista, kuten suomalaisen kansanluonteen myytistä, naapuruussuhteista ja erilaisten kansojen yhteiselosta. Näiden keskustelujen pohjalta Kivimies julkaisi samana vuonna kirjan Pidot Tornissa, jossa keskustelijat esiintyivät salanimillä. Kivimies itse esiintyi kirjassa nimellä "konservatiivi". Muita keskustelijoita olivat Martti Haavio (dosentti), Tatu Vaaskivi (kirjailija), Lauri Viljanen (esteetikko), Niilo Mäki (filosofi), Helvi Hämäläinen (pikku rouva), Esko Aaltonen (lehtimies), Sakari Pälsi (suuri tuntematon), Kustaa Vilkuna (kansatieteilijä), Lauri Hakulinen (kielimies), Kaarlo Marjanen (kriitikko), Olavi Paavolainen (kulttuurimatkailija), Jussi Teljo (pessimisti), Matti Kurjensaari (radikaali) ja Urho Kekkonen (ministeri). Pitojen keskusteluissa tuotiin esille uusia ajatuksia, mutta keskusteluissa näkyi myös kansalliskiihko sekä epäluuloinen suhtautuminen vasemmistolaisiin ajatuksiin ja suuriin kansanjoukkoihin. Pidot Tornissa -kirjan perinteitä jatkoivat myöhemmin Eino S. Repo kirjallaan Toiset pidot Tornissa (1954) ja Erno Paasilinna kirjoillaan Pidot Aulangolla (1963) ja Pidot Suomessa (1972).
ellauri325.html on line 542: Helanen suhtautui varauksellisesti siihen, että suomalaisia värvättiin SS-pataljoonaan. IKL, josta Helanen oli erkaantunut talvisodan jälkeen, leimasi hänet varauxettomuuden puutteesta Kolmannen valtakunnan vastustajaksi ja kanteli hänestä Saksaan. Sodan jälkeen AKS:n ja IKL:n toiminta kiellettiin, ja Suomen Heimo -lehti lakkautettiin.
ellauri326.html on line 369: Tärkein tapahtuma on vain suomalaisia varten järjestetty ns. ylijäämähuutokauppa Brewster F2A-hävittäjistä, joista Suomeen saapui sodan aikana vain 8 kpl Ruotsissa tapahtuneen kokoamisen jälkeen
ellauri330.html on line 64: Kysymys on muotoiltu lähtökohtaisesti virheellisesti. Se antaa olettaa, että olisi ylipäätään olemassa vielä suomalaisia.
ellauri332.html on line 131: Munckin henkinen kiirastuli voimistuu, kun rajan takaa alkaa pyrkiä maahan yhä enemmän neuvostovaltaa pakenevaa väkeä: niin Pietarissa työskennelleitä suomalaisia kuin venäläisaatelia, sivistyneistöä ja juutalaisiakin. Munck kokee olevansa liian suuren tehtävän edessä ja pyytää apua kehittyvän kriisin purkamiseksi, mutta vastaus pääkaupungista on tyly ja armoton: vain suomalaiset saa päästää läpi, muut on käännytettävä, "punikit" ja vakoojat teloitettava. Munck on jätetty yksin likaisen työn tekijäksi ja huomaa joutuvansa tekemään yhä rankempia ratkaisuja, joiden ongelmallisuutta lain ja oikeuden, kohtuuden ja inhimillisyyden kannalta hän ei voi itseltäänkään kiistää. Munckin henkireikänä kasautuvien paineiden alla toimivat toisaalta shakki- ja keskusteluhetket originellin Gentschin kanssa, toisaalta hänet hetkeksi järjen sumentavankin raa'asta todellisuudesta erottavat kohtaamiset rakkautta ja inhimillisyyttä edustavan Linnun kanssa. Rajajoki jatkaa hiljaista virtaansa kuten ennenkin, mutta rajan ongelmat patoutuvat kuitenkin ennen pitkää vääjäämättä sumaksi, joka ei enää aukene ilman raskaita uhreja... Juonipaljastuxet päättyvät tähän. Loppukin on paljasta pyllyä.
ellauri342.html on line 50: Kaj Franck, Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, suomalaisia lasikukkoja. Joku niistä teki Kiitoketjun jätenauhasta teelaseja. Timo oli Urho Kekkosen saunan ja kossupullon henkilökohtainen hyvä ystävä. Sen Kuukerin Nelli oli työväenluokasta ponnistanut Marjatta Svennevig, armoton kuikelo. Viimeisenä jouzenlauluna Marjatta kertoo kaiken niiden ménage à troisista. Kiehtovaa. Meillä on kaapissa 2 pikku Kunin lahjoittamaa Timon räkälasia.
ellauri343.html on line 92: Repolan murre kuuluu karjalan kielen eteläkarjalaisten murteiden pohjoisryhmään. Sille ominaisia piirteitä ovat soinnilliset klusiilit b, d, g ja sibilantit z, ž, esim. poiga, hambahat, pada, vaškizet, piäžöy. Sanastossa on havaittavissa vienalaisia ja aunukselaisia sekä laukkurys-- kauppiaiden mukanaan tuomia suomalaisia aineksia. Suomalaisista kielitieteilijöistä Repolan murretta ovat tutkineet Arvid Genetz ja Pertti Virtaranta.
ellauri343.html on line 119: elämä ISÄNMAALLE: Tästä romaanista syntyi elokuva Rukajärven tie. Eipäsvaan pikemminkin päinvastoin! Ko. läpyskä on kohennettu romaanixi leffamanuskasta. Siltä se vaikuttaakin kyllä. Antti Tuuri kertoo romaanissaan jatkosodasta, velvollisuudesta ja tyhmänrohkeudesta - äärimmäisistä olosuhteista, joihin maailmanhistorian tapahtumat suomalaisia miehiä heittelivät kuin ajopuita.
ellauri343.html on line 137: Voi niitä voittamattomia suomalaisia :D
ellauri343.html on line 148: Elokuvassa ei selvästikään mainita suomalaisia keskitysleirejä.
ellauri343.html on line 182: Anton, nuori vuonna 1939? Vakavasti? Armeijalla, jossa on enemmän panssareita kuin koko maailmassa yhteensä? Sisällissodan, Espanjan, Kiinan sodan kokemuksella? (ja Suomen sodan aikaan myös yhteinen sota saksalaisten kanssa Puolaa vastaan). Mitä "poskille" sanot? Tällaisten jättimäisten tappioiden kautta? Täysin pilalla oleva potentiaali, jota valmisteltiin 30-luvun alusta lähtien? Ottaen huomioon bolshevikkien "suuren suunnitelman" (ei vähempää, ei enempää - koko maailman valtaaminen) ei ole hyppysellinen.... Neuvostoliitto kuoli siinä sodassa. Sellaista se oli, Voitto. Toisin kuin nykyajan hauraat mielet, kaikki ymmärsivät sen silloin hyvin. Minäkin muistan sen hyvin. Tai ainakin olen lukenut Svetlana Vasiljevitsin kirjasta. Ja viitteeksi, suomalaiset osoittautuivat Neuvostoliiton liittolaisiksi vuodesta 1944. Kaikki tämä sotku (sota suomalaisia vastaan, Leningradin saarto) ei olisi tapahtunut, ellei Leninin "hämmästyttävä" politiikka Suomea kohtaan olisi tapahtunut.
ellauri344.html on line 169: Suomessa, tuossa porvarillisen demokratian maassa, ovat ne auttaneet maan porvaristoa murhaamaan kymmeniätuhansia proletaareja. Helsingissä ajoivat he konekivääritulen edessä naisia ja lapsia. Heidän avullaan kävi Suomen valkokaartilaisille ja ruotsalaisille brigadisteille mahdolliseksi toimeenpanna verilöylynsä voitettua Suomen proletariaattia vastaan. Tampereella pakotettiin kuolemaan tuomitut naiset itse kaivamaan hautansa; Viipurissa niitettiin tuhansia suomalaisia ja venäläisiä miehiä, naisia ja lapsia j.n.e.
ellauri351.html on line 594: Helsingissä 12 hengen murhavyyhti johon sekaantuneista valtaosa oli sekä romaneita, juutalaisia että suomalaisia sekakäyttäjiä.
ellauri374.html on line 179: Daniel Sazonov on suomalainen kokoomuksen poliitikko ja Helsingin apulaispormestari. Koulutukseltaan hän on oikeustieteiden maisteri. Sazonov on toiminut aiemmin Helsingin kaupunginhallituksessa, Uudenmaan maakuntavaltuustossa sekä energiayhtiö Helenin hallituksessa.Vanhempani ja Suomeen muuttaneet sukulaiseni olivat inkerinsuomalaisia paluumuuttajia. Minulle tärkein tavoite politiikassa on luoda näköaloja ja uskoa tulevaan. Olen ev.lut. res.vänr. ja vuotta nuorempi kuin Helmi. Ensiis juutalainen vaikka niin voisi äkkinäinen luulla. Mutta vahva valkokaartilainen kuitenkin kuten ministeri Dimitri Sazonov. Toisin kuin Ana, joka on takaisinkääntynyt juutalainen:
ellauri382.html on line 338: Ketkä ovat olleet suomalaisia maanpettureita, ja mitä he ovat tehneet?
ellauri384.html on line 473: Rauni-Leena Luukanen-Kilden 1980-luvulla ilmestynyt ensimmäinen kirja Kuolemaa ei ole herätti innostusta ja ihmetystä. 2015 SUNNUNTAINA kuollut Rauni-Leena Luukanen-Kilde muistetaan parhaiten vuonna 1982 ilmestyneestä esikoisteoksestaan Kuolemaa ei ole. Lapin lääninlääkärin pohdinnat parapsykologiasta ja ufoista hämmensivät ja kiinnostivat suomalaisia.
ellauri390.html on line 148: Antti Tuuri on 1 sellainen, ja sen kirja Ameriikan raitti kertomus korruptiosta ja kusetuxesta izekkyyden nimissä oikeistohenkisellä Pohjanmaalla. Juipit peukuttaa Isaiah Berlinin negatiivista vapautta olla maxamatta veroja. Muilutettuja rahoja eri pankeissa ja tiine vaimo mattokäärössä. Taistoa ei voi jättää kaxistaan rahakapsekin kanssa, saattaa vetää välistä. Jo on urheita suomalaisia sotureita omaa puolta pitämässä. Amerikan puolella olis kaikki hauskempaa ja vapaampaa, saa ajaa kuuden kupin kumarassa koska norminpurku on siellä paljon pitemmällä. Taistolla oli sitäpaizi kahvikupillinen bashkiirin spermaa suonissa eli se on osa-aikamustalainen.
ellauri392.html on line 825: In medias res: Åsa Larssonin Rebecka Martinsson on täys persepää, jävla knullfitta. Ja Kiiruna on karsee persreikä, anus mundi. Sarja on yhä paska, koko ajan pahenee. Kaikki, poikkeuxetta KAIKKI, svedut on täys paskoja, ristiinsuihkijoita, valehtelijoita, nuuskuttajia, petkuttajia, huumekauppiaita, talousliberaaleja. Ällöttävä maa väärällään ällöttävää väkeä. Kakaroita ei pidetä missään kurissa. Rebecka heiluu ylinnä, pilaa oman ja Kristerin ja sen jumpparityttöystävän elämän eikä ole mistään moxiskaan. Kylmä kala. Hyvä että sentään tekee abortin, ei tollasesta tarvi tulla jälkeläisiä. Huvittava piirre on että kaikki konnat on suomalaisia venäläisten vielä isompien konnien palkkalistoilla. Fentanyylikin muka tulee Suomesta vaikka oikeasti liikesuunta on täsmälleen päinvastainen, ruåzalaiset huumejengit leviävät itäänpäin. Mustakalloja ja karvakäsiä kohdellaan silkkihansikkain, niissä ei ole koskaan mitään vialla. Voi saatana, en paremmin sano.
xxx/ellauri027.html on line 772: Pertti Korhonen näkee Saarisen eräänlaisena ihmisyyden arvostamisen lähetyssaarnaajana. Sillä oli missio. Niinkuin Wilholla ja Kaarlolla, lähetysasema. Karstivuorten välistä ne lähettivät sanomaa, S.O.S., käännyttivät kiinalaisia (se trendaa taas), raamattuautosta käsin länsirannan juutalaisia, ja Pafoxen kivikkorannalla suomalaisia teknokraatteja. Ei ihan helpoimpia tapauxia. Mutta niillä oli visio (ei onnexi telesellainen vielä Wilhon ja Kaarlon kohdalla). Hieman isoja, mutta kyllä niistäkin selvitään, ne sanoivat kaikki kolme positiivisina. Ja vaikkei ihan selvinneetkään, selvisivät maaliin saakka. Sinne selvinnee kohta myös Esa Jouni Olavi, ja kade negatiivinen Lauri Henrik.
xxx/ellauri027.html on line 931: Excellence - tää on helppo. Tää ei oo niinkään parhautta, vaan eliittiä, nousukkuutta, tiimiurheilua, pyrkyryyttä ja näkyvyyttä. Onhan näitä huippuyxiköitä nähty, ne on ollu tärkeässä roolissa, kun on opastettu perinteisesti vaatimattomia suomalaisia valehtelemaan ja kehua repostelemaan izeään. Musta se on perseestä. Ei tarvi olla niin hirmu erinomaisia, kohtuullisen hyvä riittää ihan hyvin. Tässä on mun mielestä Eski hyljännyt kreikkalaiset esikuvansa ja lähtenyt kapitalismin markkinamiesten kelkkaan. Kasvu on perseestä, huono ajatus. Huiput on enimmäxeen huiputtajia. Huiputtaa, sanoi Elna-mummi noustessaan veneestä.
xxx/ellauri057.html on line 829: Hamsun 41v tunsi entuudestaan joitakin suomalaisia. Hän oli tavannut Pariisissa Albert Edelfeltin ja Akseli Gallén-Kallelan ja hän tutustui nopeasti Helsingin taiteilijapiireihin. Hän tuli tuntemaan aluksi kirjailijoita ja tapasi Alexander Slotten, Konni Zilliacuksen ja Wentzel Hagelstamin. Zilliacushan oli salaisen suomalaisen vastarintaliikkeen Kagaalin johtaja. Hagelstameilla on divari Fredan kulmassa. Ystäväpiiri kasvoi kuitenkin ripeästi ja siihen kuuluivat muun muassa kirjailijat Mikael Lybeck, Juhani Aho ja Werner Söderhjelm. Sekä Jean Sibelius että Robert Kajanus ottivat osaa seuralliseen lystinpitoon helsinkiläisissä ravintoloissa.
xxx/ellauri086.html on line 282: Faktat luteista on että joku muu kuin minä oli nukkunut mun sängyssä ja sen jälkeen sieltä löytyi luteita. Oliko ne mujahediinejä vai suomalaisia sissejä ne eivät kertoneet. Mustaa afgaa sai pressolta l. perunatorilta, ei sitä tarvinnut Kabulista asti ize hakea. Se pikku matto on Seijan mukaan nyt sen sohvan päällyxenä. Ei se riitä keskilattialle matoksi. Sitäpaizi mielestäni sain sen sulta tuliaisena. Ottaa antaa kanankakan kantaa :)
xxx/ellauri114.html on line 490: 40 vuotta sitten kuoli kaukana Japanissa syntynyt Armas Immanuel Salonen (1915-1981), yksi merkittävimpiä suomalaisia assyriologeja. Kaikissa kuvissa hän esiintyy mirri kaulassa, hänestä ei voi erehtyä. Vaikka nenäliina päässä.
xxx/ellauri114.html on line 495: Kiitos hienosta blogista Armas-enosta. Hän oli ilman muuta särmikäs. Muistan hänet hyvin! On muistettava, että myös häneen sota jätti traumoja: Armas taisteli Raatteen tiellä ja oli niitä "ohiammuttuja". Suomalainen kansallisjuoma, viina, teki jossain vaiheessa tehtävänsä, mutta hän on ilman muuta niitä suuria suomalaisia! Terveisiä pohjoisesta, Ilmari Schepel. Armaksen siskonpoika ja Simon serkku.
xxx/ellauri116.html on line 238: - Olen itse kohdannut ainoastaan viranomaissyrjintää. Hyvin harvoin kadun ihmisiltä kuulee mitään ikävää. Ne jotka haukkuvat ulkomaalaisia, haukkuvat suomalaisiakin. Syitä löytyy aina. Sen sijaan Hubarat surevat kaikkea sitä vääryyttä, jota heidän esikoisensa Shirley on joutunut kohtaamaan jo ala-asteelta alkaen. Pahimmillaan poikajoukko oli hakannut pienen tytön laudanpätkillä. Nimittely ja uhkailu jatkuvat yhä viikoittain. Shirleyllä on silkoiset mutta mustat hiuxet, korkee oza, ruskee iho, vähän liian pitkät kulmakarvat ja hirmu pienet daisarit. Ne on kaikki sukunäköä. Korvat sillä on pienet isältä ja äidiltä, ei kelpaisi miniäxi Riitta Rothille.
xxx/ellauri170.html on line 317: Ja kun tunteet nyt oli päästetty taas ehdottomaan valtaan, väsäsi nojatuoliepidemiologinakin äkkipätevöitynyt Ukkola oikein kunnon pelkopornokolumnin, jonka arvokkaasti ikääntynyt otsikko kuuluu "Tätä vauhtia kymmenettuhannet suomalaiset kuolevat koronaan – miksi Suomi ei yritä estää sitä?" Zombiapokalypsilla säikyttelyn ohella Ukkola, joka varmastikin oli nukkunut edeltävällä viikolla, laskeskeli, että ruumiita olisi Suomessa tulossa jopa 70 000, ja tuskaili, että hallinto mieluummin yritti valmistella asioita kunnolla (valmiuslaki astui voimaan viiden päivän sisällä) kuin riehua päättömänä kanana pitkin erikoismensalaisten somevääntöjä. "Viranomaiset näyttävät ainakin ulospäin torjuvan epidemian sijasta pelkoa ja paniikkia", Ukkola moittii, vaikka voisi sitä luulla, että paniikki jossain määrin haittaisi hallinnon toimintaa ja epidemian torjuntaa sekin. "Hysteriaan ei ole syytä, he [viranomaiset] toistelevat papukaijan tavoin", täysin ei-hysteerinen kolumnisti jatkaa. (Meillä ei ole tässä tilaa mennä tarkemmin siihen, miksi on viehättävää, että itsensä yhä epävireisempään papukaijointiin erikoistunut kolumnisti löytääkin näin sattuvat ja kuluneet sananparret kaikkien muiden kohdalla.) Spoilerivaroitus: kolmen kuukauden sisällä noin kolme ja puoli sataa ihmistä oli kuollut koronavirukseen Suomessa, mikä on melkein 70 000 vähemmän kuin se, mistä Ukkola varoitti. Kiitoksia tai tunnustusta viranomaisille ja poliitikoille siitä hyvästä, että nämä eivät tapattaneet kymmeniä tuhansia suomalaisia vaaralliseen tartuntatautiin, ei ole Ukkolalta virallisemmin kuulunut. Ei kuulu tyyliin.
xxx/ellauri186.html on line 502: Ukraina käännyttää nyt suomalaisia vapaaehtoisia – myös "Juhon" ja "Jamin" matka päättyi karvaaseen pettymykseen Mielikuva Ukrainasta, joka ottaa riveihinsä kenet tahansa vapaaehtoisen, on väärä. Asevoimilla on yllättävänkin tarkat vaatimukset.
xxx/ellauri186.html on line 518: Sopivia tappajia on vaikea löytää. Iltalehden lähteiden mukaan Ukrainasta on käännytetty erittäin paljon vapaaehtoisia. Myös useita suomalaisia. Useampana päivänä.
xxx/ellauri187.html on line 309: Itätyttö Sofi Oxanen on kaivautunut esille taas tuntemattomuudesta: virolaistaustainen Venäjän tuntija näkee tilaisuuden tulleen Ukrainan selkkauxessa. On aika taas opastaa suomalaisia ryssän asianmukaisessa kohtelussa. Muna kanaa neuvoo, suosittaa lentokieltoa. Kananlento siitä tulee, älä edes yritä.
xxx/ellauri229.html on line 730: Suomalaiseen politiikkaan onnettomuudella oli merkittävät ja pitkäkestoiset vaikutukset. Mezäsuomalaisia kehotettiin olemaan syömättä ylen määrin sieniä, marjoja ja muita luonnontuotteita. Suomalaisia oli Kiovassa Lemminkäisen työmaalla, opiskelemassa ja turisteina noin 130. Heitä evakuoimaan lähetettiin Kar-Airin DC-8-matkustajakone OH-LFZ vapaaehtoismiehistöllä. Koneen päällikkönä toimi vapaaehtoinen lentokapteeni (kai) Björkman. Suomalaisten evakuointilentoa viivytti saastuneen presidentti Mauno Koiviston väliintulo. Myöhemmin ydinvoiman kannatus palasi onnettomuutta edeltäneelle tasolle. IAEA:n pääjohtaja Rafael Grossi ilmoitti 26. lokakuuta, että ydinvoiman kannatustaso kriisialueella on normaalia suurempi.
xxx/ellauri230.html on line 44: Ruåzalaiset piti suomalaisiakin mongoleina, kaivoivat niiden umpiluisia kalloja ylös haudoista ja veivät jonnekin Uppsalaan tai Örebrohon näytille. Nyt eivät suostu palauttamaan aarteitaan, yhtään enempää kuin brittivalta jostain Keski-Aasiasta ryöväämäänsä Koh-i-Nooria. Muuta niillä ei taida ollakaan Viktorian kruununjalokivestä (Intia) enää jälellä.
xxx/ellauri230.html on line 164: Ramstedt oli ensimmäisiä suomalaisia esuperantisteja opiskeltuaan kielen vuonna 1891. Hän oli myös Suomen Esuperantoliiton puheenjohtaja. Asuessaan Japanissa Ramstedt osallistui Japanin esuperantoinstituutin (Japana Esuperanto-instituto, japaniksi 日本エスペラント協会 nihon esuperanto kyōkai) toimintaan. Hän myös opetti esuperantoa pikkutytöille monilla paikkakunnilla kuten Sendaissa, Yokohamassa, Yokosukassa, Nagoyassa, Kyotossa, Osakassa, Kobessa, Okayamassa, Fukuokassa, Hiroshimassa ja Nagasakissa. Ramstedt innosti muun muassa nuoren japanilaiskirjailija Kenji Miyazawan (n.h.) opiskelemaan esuperantoa.
xxx/ellauri234.html on line 211: Kun suomalaiset itse ovat vähemmistökansallisuudelleen lappalaisille järjestäneet maailman tunnetusti parhaimman vähemmistökansallisuuden aseman, joka on kaikissa suhteissa parempi kuin maan pääkansallisuuden, on meillä oikeus toki odottaa ja vaatia, ettei suomalaisia rajojemme äärillä tieten tahtoen jopa valtiovallan toimesta kansallisesti teilata.
xxx/ellauri234.html on line 274: Lisää suomalaisia aivopieruja
xxx/ellauri234.html on line 436: Suomussalmen taisteluissa joulukuun alkupäivinä 1939 eli hyökkäyksen alkuvaiheessa suomalaisia vastassa oli ainakin 10–12 neuvostosotilasta.
xxx/ellauri235.html on line 38: Varför anställer dumma finlandssvenskar umpisuomalaisia tampioita i stil med Ville Peltonen, Erja Alalammikko, Lauri Veijalainen, Timo Karppinen? Då vet man ju i förhand at allt kommer gå åt helvete i slutändan.
xxx/ellauri235.html on line 63: Vapauduttuaan hän purjehtii Venäjän alueelle ja Itämerelle. Hän käy Oolannissa pommittamassa suomalaisia. Jatkosodan seikkailut saavat hänet tukahduttamaan punakapinan ja lopulta kukistamaan Putinin.
xxx/ellauri250.html on line 778: Tinder on valtavirzaistettu versio seksuaalivähemmistöjen Grindr-palvelusta, ja se on tuonut valtavirtaankin aiempaa kevyempää deittailua, sanoo sosiaalipsykologian ja tietotekniikan tutkija Airi Lampinen Tukholman yliopistosta. Tukholmassa ollaan suomalaisia valtavasti edellä.
xxx/ellauri252.html on line 54: Joulu 2022 meni koronaa läsiessä kilpayskien. Siinähän jouti hyvin lukea nippu luonnevikaisten suomalaisten kirjailijoiden väsäämiä ikävystyttäviä suomalaisia romaanikirjoja.
xxx/ellauri253.html on line 48: Ilkka Remes (s. 13. joulukuuta 1962 Luumäki), kynäilijä oikealta nimeltään Petri Pykälä, on suomalainen jännityskirjailija. Hän on suosituimpia suomalaisia kirjailijoita. Remeksen teosten myynti ylitti kesäkuun 2006 alussa miljoonan kappaleen rajan, ja marraskuussa 2016 hänen teoksiaan oli myyty yli kaksi miljoonaa kappaletta. Ei sillä vielä kuuhun mennä.
xxx/ellauri253.html on line 324: Tony tunki kävellessään purukumia suuhunsa. Ei olis kannattanut, kävelystä tuli katkonaista. Jukka kannusti edelleen suomalaisia vaikkei osannut kuin vähän Vimpelin murretta. "Perkeles!" Isä virvelöi lahdenpoukamassa, äiti paistoi räiskäleitä margariinissa. Setä Vimpelissä oli ollut piiritason juoxija. Perkeles.... Hän hivutti jäntevän, pienikokoisen kehonsa ylös petistä peläten, että kidnappaajat nappaavat päin lättyä.
xxx/ellauri255.html on line 195: 25. huhtikuuta vuonna 1863 Bakunin lähetti Tukholmasta kirjeen "suomalaisille isänmaanystäville", jossa hän kehotti suomalaisia järjestäytymään kaavailemansa salaisen vallankumouksellisen organisaation ja Puolan kansallisen hallituksen liittolaiseksi yhdessä Venäjän keisarikuntaa vastaan. Liittymisen vastineeksi, Bakunin oli vannonut tekevänsä kaikkensa mahdollistaakseen Suomen itsenäisyyden ja lupasi sen saavan liittyä mihin tahansa poliittiseen järjestelmään Suomi haluaisi. Paria kuukautta kirjeen päiväyksen jälkeen, J.V. Snellman julkaisi pitkän sanomalehtikirjoituksensa Sota vai rauha Suomelle, jossa hän Bakuninia mainitsematta, tuomitsee reaalipolitiikan hengessä kapinoinnin keisaria vastaan Suomen kohtalolle arvaamattomana hankkeena. Vittu ettää Snellman oli suuren luokan kusipää. Samaa kaliiperia kuin Anja Kauranen.
xxx/ellauri259.html on line 65: Töölön Yhteiskoulun oppilat olivat lehden pyynnöstä pohtineet hyvän suomalaisen ominaisuuksia ainekirjoituksissaan. Suomen Kuvalehti julkaisi 1958 parhaaksi valitun kirjoituksen kokonaisuudessaan. Sen oli kirjoittanut tuohon aikaan 18-vuotias Yrjö Larmola. Larmola kirjoitti muun muassa, että hyvä suomalainen on tarmokas ja määrätietoinen, vaikka ylhäältä päin häntä yritetäänkin holhota. Hän myös kuvaili suomalaisia itsepäisiksi, rehellisiksi sekä omanarvontuntoisiksi. Omaperäinen kaveri!
xxx/ellauri259.html on line 67: Suomen historia ja kulttuuri on pääosaltaan Suomen kansan erikoisluonteen muovaava. Kalevala, sotakorvaukset, arkkitehtuuri ja Breitenfeldin voitto ovat suomalaisen hengen saavutuksia. Se, että olemme yhä suomalaisia talvi- ja jatkosodan jälkeen, ei ole pelkkää moukan tuuria. Nämä voitot on saavuttanut Suomen mies, tuo hakkapeliitta.
xxx/ellauri259.html on line 168: Hämäläisen hitaan Panun mielestä Eino Leinokin on itäsuomalaisia. Armas syntyi Paltamon Paltaniemellä, (aiemmin ruots. Paldamo), joka on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan länsiosassa Oulujärven koillisrannalla, nykyisin osa Kajaania.
xxx/ellauri281.html on line 230: – Meidän on vapautettava veljemme suomalaiset, Skabajeva sanoo. Abzalov toppuuttelee Skabajevaa hieman sanomalla, että ennen suomalaisia olisi ”vapautettava kaikki muut”. Hän tarkentaa tämän tapahtuvan ”osana erityissotilasoperaatiota”.
xxx/ellauri306.html on line 524: Luulen löytäneeni suomalaisuuden syvän ytimen. Ei sinnikkyys, ei metsät, ei järvet, ei jämäkkä insinöörimäisyys eikä edes puhumattomuus (bzw puheripuli) erota suomalaisia muista kansoista. Suomalaisuuden muista erottava tekijä löytyy jokaisen jalkojen alta keskikesällä. Koko kansallisuutemme ydin, pohja ja perustus ovat terassit – todella isot terassit.
94