ellauri015.html on line 699: Tatu maxoi yli 5000e suomalaisesta palkitusta designporealtaasta - kylpy oli kärventää elävältä, vastaavia vikoja muillakin. Altaan valmistanut Drop Design Pool myöntää ongelmat ja on muuttanut käytäntöjään niiden myötä.
ellauri025.html on line 277: suomalaisesta puskateatterista tai 40-luvun Suomi filmistä.

ellauri031.html on line 712: Loppupeleisä Syväntöjen duuni on olla matkailuemäntinä yhä kasvaville pyhiinvaeltajaturistien rukoilijasirkkalaumoille. Tai eniten tää rasittaa vaimo Mairea. Kaarlo ei enää oikein jouda oppaaxi. Se herää jo neljältä kun on viileää ja ezii suomalaisesta raamatusta käännösvirheitä. Niitä on löytynyt jo 10K. Kun vaan kaikkeen aika riittäisi. Kun Maire herää töihin, alkaa orpo Ollia jo ramasta. Kerran se joutui pitämään saman raamattutunnin 2x peräjälkeen! No menihän sekin, herran avulla.
ellauri058.html on line 432: Kriitikot ovat eri linjoilla hyvän kirjallisuuden kriteereistä. Jokinen nimeää neljä kriteeriä. Ensimmäinen kriteeri on se, että kirjallisuus on monipuolista ja luokittelematonta. Kriitikot arvostavat kirjallisuuden moniaineksisuutta ja kokeellisuutta. Toinen kriteeri hyvälle kirjallisuudelle onluova kieli tai tapa kirjoittaa. Kielen tulee olla luovaa, ja aiheiden käsittelyssä on yksilöllisiä piirteitä. Kolmas kriteeri on kirjallisuuden vaativuus. Kirjallisuuden pitää haastaa lukijaa älykkyydellään ja kielen avulla siten, että lukija pysyy valppaana. Neljäs kriteeri korostaa aihepiirien laajuutta. Kirjojen aiheet kattavat tasaisesti yhteiskunnan eri alueita ja suurta osaa muuta elämää. Aiheet kattavat niin hyvän kuin pahan. Jokinen esittää, että aihekirjoa yhtenäistää suomalaisuus. Kritiikeissä keskustellaan suomalaisesta identiteetistä ja suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin murroksesta. (Jokinen 1997: 32–33, 43–44, 77–79.) Kriitikoiden huomio kiinnittyy siis enemmän teosten muotoihin ja haastavuuteen kuin samaistettavuuteen kuten tavallisen lukijan huomiosta voidaan päätellä.
ellauri098.html on line 718: Satunnaisesti valitussa amerikkalaista väestöä kuvaavassa otoksessa tyypit jakautuivat seuraavasti (jakauma eroaa melkoisesti suomalaisesta työelämässä toimivasta väestöstä; huomautus V. Routamaa):
ellauri131.html on line 118: Tenkku tosin raportoi, että ”suomalaisesta pataljoonasta ensisijaisesti toinen komppania osallistui Oredesin partisaanileirin tuhoamiseen”. Mutta mihin tyyppisiin muihin taisteluoperaatioihin nämä niin kutsutut takaa-ajokomennuskunnat (Jagdkommandos) osallistuivat, ei ilmene Tenkun muistinpanoista.
ellauri190.html on line 117: Tšuhna tai suhna (ven. чухна) on venäläisten käyttämä haukkumasana suomalaisesta, virolaisesta, karjalaisesta sekä inkeriläisestä. Se on peräisin venäläisten suomalaisille antamasta haukkumanimestä "tšuhonets" tai "tšuhonka", jota käytettiin eritoten suomalaisista, jotka toivat kaupunkeihin maataloustuotteita, esimerkiksi maitoa, voita tai munia. Tsuudeja. Mun venäjänopettaja suuttui kun käänsin Kinoteatr Rossijan "Kinoteatteri Ryssä". Tuntusiko sinusta kivalta jos sanoisin sinua tsuhnazxi? No ei tuntunut miltään kyllä. En ollut koskaan kuullut koko sanaa.
ellauri299.html on line 179: Yhdysvalloissa vallitseva konkurssilainsäädäntö poikkeaa olennaisesti suomalaisesta. Katso Chapter 13, joka on yksityishenkilöiden tai yhtiöiden velkojen uudelleenjärjestely-lainanhoito-ohjelmamenettely).
ellauri299.html on line 472: Honkajoessa romaanin kynäilijä on luonut kokonaisen uuden ihmishahmon ja näyttää hänen kohdallaan miltei äärimmäisyyteen saakka sen suomalaisesta kansanelämästä tutun ilmiön, että humoristi ja hullun roolin ottanut saavat oikeuksia enemmän kuin muut.
ellauri325.html on line 653: Aarne Kuusi tuli ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta normaalilyseosta vuonna 1899 ja opiskeli matematiikkaa Helsingin yliopistossa. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1907 ja sai maisterin arvon samana vuonna. Hän suomensi Lindelöfien oppikirjoja.
ellauri352.html on line 264: Surun 5 vaihetta eli Kubler-Ross malli puuttuu suomalaisesta uikipediasta. Ukrainaxi sen voi lukea. Ukrainan demilitarisaatio näyttäisi olevan kartaasin tuntumissa, vaiheiden 3-4 välillä.
ellauri386.html on line 113: Anna Snitkina kertoo ensin vähän äidin suomalaisesta suvusta.
xxx/ellauri121.html on line 159: TOIVO Kuula syntyi vuonna 1883 Alavudella, Etelä-Pohjanmaalla. Pojan musiikilliset lahjat havaittiin jo pienenä, ja Toivo halusi säveltäjäksi. 1900-luvun alussa, vain 25-vuotiaana, hänestä oli tullut nousevan suomalaiskansallisen kulttuurin suuri nimi. Hän ammensi musiikkiinsa voimaa kansanlauluista ja suomalaisesta luonnosta. Sävellystyyli oli kansallisromanttinen. Kuula oli vahvasti suomenmielinen ja kiivasluontoinen. Venäläistä sortovaltaa hän vihasi, samoin ruotsin kieltä.
xxx/ellauri178.html on line 225: Kaarle Laurilan vanhemmat olivat maanviljelijä Heikki Laurila ja emäntä Anna Kreeta Untinen. Hän pääsi ylioppilaaksi Oulun suomalaisesta lyseosta 1895 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1897, lisensiaatiksi 1903 ja tohtoriksi 1907.
xxx/ellauri250.html on line 368: Nääsböö konstruoi mongolinnäköisestä suomalaisesta maahanmuuttajasta Jussi Kolkasta (joka jostain syystä puhuu väärinkirjoitettua suomenruåzia) itämaisia taistelulajeja harrastavan pedofiilin. Jostain syystä kuvittelen Jussin Antti Arpen näköisexi. Se on röyhkeä väkäleukaiselle norski Harrylle, mikä ei Harrystä ole yhtään koselig. Harry alkaa vittuilla Jussille ilkeästi norjaxi. Finnens ansikt var hvit. Taitaa olla turha toivo että Jussi saa vielä tilaisuuden vetää Harryä niin lujaa lättyyn että väkäleuka irtoaa. Kolkkapoika vaikuttaa kiltiltä norskiin juoppolalliin verraten. Mutta remmin pahin fyr on selkeästi Jonne ize. Han ser ut som en erigert, våt penis skjövet øver baken til den som hade på sig byxene.
xxx/ellauri253.html on line 150: Maustetyttöjen tänä keväänä ilmestyvän albumin nimi on Maailman onnellisin kansa. Se kuulostaa olevan heidän poliittisin levynsä. Albumilla käsitellään suomalaisesta näkökulmasta esimerkiksi ilmastonmuutosta, metsäpolitiikkaa ja maahanmuuttoa. Kaikki Herlinin Sanomille hiukka kiusallisia aiheita. Paizi Ukrainan demilitarisaatio, josta nää kaveruxet ovat ihan samoilla linjoilla kuin valtameedia.
xxx/ellauri253.html on line 388: "Yucca"... oletko kunnossa? He eivät ole epäluotettavia poliiseja. He ovat mahdottoman luotettavia 70cm pampppumiehiä yxityisestä suomalaisesta turvafirmasta Vastaamolta jonka leivissä on ainoastaan paatuneita taparikollisia. Heidän rahoituxensa tulee pennittömältä norjalaiselta viherterästehtaalta Blastrilta ja amerikkalaiselta lapsia mätkivältä ja kakkabakteereja levittävältä lihafirma Cargillilta. Kaikki on siis kunnossa. Heidän kyltissäänkin lukee luottamusta herättävästi Sunny Car Center.
xxx/ellauri259.html on line 79: Ihan kaikkea 50- ja 60-luvulla kirjoitettua ei Yrjö enää allekirjoittaisi. ”Tasa-arvo on meillä sentään tuntuvasti edistynyt. Nykyisin olisi mahdotonta kirjoittaa hyvästä suomalaisesta niin, että keskittyisi pelkästään miehiin”, Larmola sanoo. Larmola toteaa 1950-luvun olleen hyvin kahtiajakautunutta aikaa: miehillä ja naisilla oli omat kulttuurinsa. Miehet oli miehiä ja naiset rouvia, neiti-ihmisiä tai huoria.
xxx/ellauri295.html on line 473: Joenpolven Rantakylä on stereotyyppinen kuva suomalaisesta maaseudusta, jota ei koskaan ole ollut olemassa. Joku voi kokea sen jollain tapaa nostalgisena tai kiinnostavana, itse olisin kaivannut edes jonkinlaista kaavaa rikkovaa ratkaisua. Ehkä sellaisia on luvassa kirjan tulevissa jatko-osissa, tiedä häntä.
19