ellauri048.html on line 157: Toisen maailmansodan jälkeen Koskenniemi joutui voimakkaan kritiikin kohteeksi. Häntä arvostelivat sekä poliittinen vasemmisto, joka karsasti hänen oikeistolaisuuttaan ja sodan aikaisia saksalaissympatioitaan, että modernistinen kirjailijapolvi, jolle hän oli vanhentuneiden tyyli-ihanteiden henkilöitymä. Kritiikistä huolimatta Koskenniemi sai nimityksen akateemikoksi 1948 ja säilytti vaikutusvaltaisen aseman suomalaisessa kulttuurielämässä kuolemaansa asti. Joka ei tapahtunut hetkeäkään liian aikaisin äijän ollessa 77v.
ellauri061.html on line 1272: En halua olla pakolaisten enkä maahanmuuttajien ääni. Heillä on aivan oma kuulumaton äänensä. Haluan olla mulliturpaisen enemmistön ämyri, ne ostaa enemmän mun kirjoja. Toivon toki mamujenkin oppivan tuntemaan mun tyyliä. Ennustan kuulevani sitä lähitulevaisuudessa entistä enemmän suomalaisessa kirjallisuudessa, elokuvassa, teatterissa ja mediassa. Se on mainio asia.
ellauri063.html on line 208: Hillotolppa on suomalaisessa politiikassa käytetty sana, joka viittaa maaliin, tavoitteeseen tai saavutettuun edulliseen asemaan.. Hillotolppa-sana on laajasti tunnettu ilmaisu ja se on peräisin Perussuomalaisten entiseltä puheenjohtajalta Timo Soinilta hänen käytettyään sitä blogikirjoituksessaan vuonna 2014. Soinin mukaan hillotolppa on raviurheilussa käytettyä slangia ja tarkoittaa raviradan maaliviivalla olevaa paalua.
ellauri074.html on line 658: Wallu hirtti izensä vanhanaikaisesti narulla lamavuonna 2008. Infinite Jest ilmestyi 1996 vähän ennenkuin webistä tuli teeveen korvike. Mä olin mukana jossain typerässä suomalaisessa selvityxessä 2005 missä vielä mietittiin kumpi voittaa teevee vaiko webi. Teeveeihmiset sanoi että teevee, webiporukat että webi. Wallun InterLace on jotain teeveen, deeveedeen ja netin väliltä. Wallu ei ollut kummonenkaan skifisti. Toi hämärä TK on Wallulla TP eli telepuutteri, telkkarin ja kotimikron yhteensulauma, jolla videoita voi tilata kotio. Sitä Wallu ei arvannut, että ne olis kohta jokaisella kännyssä. Nyze on jo niin izestään selvää että koko sana kännykkä kuulostaa vanhanaikaiselta.
ellauri105.html on line 537: – Aika outoa, jos tällaisella linjalla saa jatkaa perussuomalaisessa eduskuntaryhmässä.
ellauri119.html on line 810: Ruotsalais-suomalaisessa suurpankissa lienee mietitty, miten hyvin aynrandilainen maailmankuva sopii "kansanpankin" hallituksen puheenjohtajalle. EPSI Rating -yhtiön tuoreissa mittauksissa Nordean henkilöasiakkaiden tyytyväisyys pankkiinsa on jo pudonnut niin Ruotsissa kuin Suomessakin Wahlroosin valtakaudella.
ellauri141.html on line 719: Tällainen elämys saatiin marraskuussa vuonna 2007 kokea myös vakkasuomalaisessa Laitilassa kirjailijan synnyinseudulla. Tämän syntymäpaikan Jouko Grönholm ilmaisee Kirjojen Turku -teoksessaan omaleimaisesti: kirjailija oli Laitilan flikkoja. Huntuvuoren perhe tosin siirtyi myöhemmin Nousiaisiin; sukulaisverkostoa oli sittemmin myös Maskussa ja Raisiossa.
ellauri145.html on line 122: Tuoreen hajupihkan haju on erittäin voimakas ja epämiellyttävä, mutta kypsennyksen jälkeen maku tuo ruokaan miedon sipulimaisen/valkosipulimaisen maun. Useissa länsimaissa maustetta kutsutaankin pirunpaskaksi, jonka sievistelevät keittokirjailijat ovat sitten muuttaneet pirunpihkaksi tai hajupihkaksi. Koska sipuli ja valkosipuli on kielletty jainalaisilta, he käyttävät pirunpihkaa antamaan ruokaan samaa makua. Keskiajalla väitettiin, että pirunpihka auttaa keuhkoputkentulehdukseen ja lievittää hysterian oireita. Tässä on kyseessä eri aine kuin suomalaisessa kansanperinteessä tunnettu pirunpaska, jota käytettiin pirunviulun soittamisessa. Suomalainen pirunpaska oli tinktuurasta ja kumihartsista valmistettu seos.
ellauri145.html on line 713: Esimerkiksi esipuheessa toistuu suomalaisessa keskustelussa kiusallisen yleinen käsitys symbolismin ”täsmällisestä kuvakielen ilmaisuvoimasta, kuvakielen totuudesta”, kun symbolismi nimenomaan pyrki pois kuvallisuudesta musiikinkaltaiseen epätarkkuuteen ja aavistettavuuteen, kuten des Esseinteskin toteaa ihailemiensa Paul Verlainen ja Stéphane Mallarmén kohdalla.
ellauri150.html on line 48: Nyt.fi|Nyt.fi-analyysi Marja Sannikan ”woke-jakso”sta oli malliesimerkki siitä, mikä kaikki suomalaisessa rasismikeskustelussa on pielessä – ja miksi ihonväristä pitää puhua.
ellauri150.html on line 66: Tässä jutussa ei eritellä, miten ”wokea” ja ”cancelointia” olisi pitänyt ohjelmassa käsitellä, vaan miten jakso kuvasti sitä, mikä suomalaisessa rasismikeskustelussa on usein pielessä.
ellauri214.html on line 300: merkillistä: Vetäkääs nyt kaikki vähän henkeä. Venäjä pyysi maksun ruplissa, koska pakotteet estivät maksujen dollari-/euromääräisten suorittamisen Venäjälle. Italian pm Mario Draghi kävi kertomassa asiasta mm. USA:n senaatille ja kertoi samalla, ettei ruplamaksamiselle ole määrätty sanktioita. Tämä asia on kerrottu jokaisessa varteenotettavassa suomalaisessa tiedotusvälineessä, ei ehkä MV-lehdessä.
ellauri254.html on line 417: Von Hoffmanstahlin näytelmän suomensi Huugo Jalkanen vuonna 1916, ja musiikin siihen teki Jean Sibelius. Sitä esitettiin paljon suomalaisissa teattereissa erityisesti 1940–1960-luvuilla. Pelkästään 1950-luvun aikana sitä esitettiin seitsemässä suomalaisessa ammattiteatterissa.
ellauri315.html on line 59: Pääministeri Urpo Petteri: Rasismille ja santaneekereille ei ole suomalaisessa yhteiskunnassa tilaa
ellauri343.html on line 259: Oppikoulunsa Hans Sivéninä tunnettu nuori Bobi kävi Helsingin suomalaisessa normaalilyseossa klassillisella linjalla veljensä Paavon tapaan.
ellauri364.html on line 56: Hysteria (kreik. hystera 'kohtu') on historiallinen tautinimike, joka jaettiin myöhemmin kahteen alaluokkaan hysteeriseksi neuroosiksi ja konversiohysteriaksi. Hysteerinen neuroosi nimettiin uudelleen somatisaatiohäiriöksi, ja nykyisin siitä käytetään nimitystä somatisaatiohäiriö (F45.0). Konversiohysteria nimettiin uudelleen konversiohäiriöksi, jota nimikettä käytetään edelleen suomalaisessa psykiatriassa, vaikka sairauden virallinen nimi on muuttunut dissosiaatiohäiriöksi (F44). Osa lääkäreistä on ruvennut kutsumaan hysteriaa psykogeeniseksi, toiminnalliseksi tai ihan vaan lääketieteellisesti selittämättömäksi häiriöksi.
ellauri391.html on line 305: Itselliset kuuluivat 1700-luvulla suomalaisessa maaseutuyhteisössä tilattomaan väestöön ja samalla yhteiskunnan alimpaan kerrokseen mäkitupalaisten ja palkollisten ohella. Tämänaikaisen länsisuomalaisen kylän rakenteessa itsellisten mökit sijaitsivat kylän laitamilla, kun taas vauraamman väen asutus muodosti kylän ytimen.
ellauri402.html on line 49: Teiniliiton sexikabareessa 1967 piti Jönsin tehdä filmi jossa Väinämöinen ja muut teosofit haahuilevat suomalaisessa pystymezässä käpykolo selän alla. Se meni äitiinsä koska juoppo ohjaaja Perttunen ei saanut apurahoja.
xxx/ellauri057.html on line 1043: Saarenheimo valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1949 ja lisensiaatiksi vuonna 1954 Turun yliopistosta sekä väitteli siellä tohtoriksi vuonna 1955 V. A. Koskenniemen ehdottamasta aiheesta, myytillisistä tarinoista suomalaisessa taidelyriikassa. Hän toimi Turun yliopistossa kotimaisen kirjallisuuden dosenttina vuosina 1961–1968, apulaisprofessorina 1968–1971 ja professorina 1971–1986 sekä Turun yliopiston kirjallisuuden ja musiikkitieteen laitoksen johtajana vuosina 1977–1978 ja 1981–1985. Lisäksi hän oli ylimääräisenä kirjallisuuden opettajana Åbo Akademissa vuosina 1960–1963. Hän teki pitkän uran kirjallisuudentutkijana, ja hän on kirjoittanut muun muassa Katri Valan ja Elina Vaaran elämäkerrat. Saarenheimon puoliso oli toimittaja Eero Saarenheimo. Tämä Kerttu kuoli samana vuonna kuin Yli-Juotikas julaisi Neuromaanin. Kerkisikö olla Kertun oppilas? Ei, oli 10vee kun Kerttu emeritoitui.
xxx/ellauri076.html on line 650: "Kapen" hierarkkinen ja konservatiivinen lapsuudenkoti oli Nousiaisissa, tuhannen asukkaan perussuomalaisessa kunnassa. Isä panosti työntekoon, äiti kotiin ja lapsien hoivaamiseen. Molemilla oli omat selkeät roolinsa. Keittiötyöt oli yxinomaisesti naisten heiniä. Perinteiset perhearvot ja jääkiekko. Kun kädellisiä ruvetaan harventamaan loppupeleissä, voisi aloittaa Kapesta ja sen tapaisista. "Kape" varmaan sitten samastuikin äitykkään, vaikka koittaa ämyröidä isän tavalla. Kun isä ilmoitti että sunnuntaina mennään "paneloimaan" mökille, silloin mentiin. Siinä jäivät tyttöystävät toisexi. Kuka niitä kaipaakaan, kun saa "paneloida" isän kaa.
xxx/ellauri091.html on line 143: Aluksi Haahti oli opettajan toimessa muutaman vuoden ja yliopistotutkinnon jälkeen hän toimi 1902-1906 saksankielen opettajana Helsingin suomalaisessa tyttökoulussa. Professori Ilmari Krohnin kanssa avioiduttuaan 1906 Haahti keskittyi perheenäidiksi, vapaaksi kirjailijaksi ja lehtien toimittajaksi. Haki kyljyxiä kulmakaupasta. No ei vaitiskaan, kai sillä oli piikoja.
xxx/ellauri104.html on line 788: Hysteria (kreik. hystera 'kohtu') on historiallinen tautinimeke, joka jaettiin myöhemmin kahteen alaluokkaan hysteeriseksi neuroosiksi ja konversiohysteriaksi. Hysteerinen neuroosi nimettiin uudelleen somatoformiseksi häiriöksi, ja nykyisin siitä käytetään nimitystä somatisaatiohäiriö (F45.0). Konversiohysteria nimettiin uudelleen konversiohäiriöksi, jota nimikettä käytetään edelleen suomalaisessa psykiatriassa, vaikka sairauden virallinen nimi on muuttunut dissosiaatiohäiriöksi (F44). Osa lääkäreistä on ruvennut kutsumaan hysteriaa psykogeeniseksi, toiminnalliseksi tai lääketieteellisesti selittämättömäksi häiriöksi.
xxx/ellauri128.html on line 480: Olikohan se assari kuikelo Hannu Sivenius uraniaani Simo Siveniuxen aaluva? Jean-Jacques Rousseau ja totuutta rakastava kirjoitus. Pehmeäkantinen kirja, 2011 (lisätietoa). Syvästi koetussa tulkinnassaan Hannu Sivenius väittää, että Rousseaun teosten omaperäinen ja nalkuttava ote syntyy siitä, että niissä ilmenee aidosti filosofinen, totuutta rakastava kirjoitus. Tämä, pitkään tekeillä ollut teos, on iso tapahtuma suomalaisessa filosofiassa: se on ensimmäinen kirjan mittainen teksti yhdeltä viime vuosikymmenet eniten ajatteluumme vaikuttaneelta hahmolta. Samalla se muodostaa yhdessä Siveniuksen väitöskirjan kanssa kokonaisuuden Jean-Jacques Rousseau I-II.
xxx/ellauri129.html on line 300: Riku Korhosen (s. 1972) romaanissa Emme enää usko paraan, uskomme rahaan on päähenkilöinä kaksi pariskuntaa: Eero ja Aino tyttärineen, Lari ja Eeva. Kirjan ensimmäiset pari sataa sivua kuvataan pariskuntien elämää Turun seudulla, Ispoisten omakotitaloalueella. Matti Samuel Mäkelä, suomalainen esseisti ja kirjailija arvosteli Rikun Finlandiaehdokkaan Hesariin. Kirjailija Matti Mäkelä kuoli 2019 – ”Hän painoi päänsä tyynyyn ja veti vii-mei-set hen-gen-ve-ton-sa”. – Hän oli sanonut, että pyörryttää, sisar kertoo Ilkalle ja Pohjalaiselle. Matti sairasti maxasyöpää. Mäkelä oli syntynyt vuonna 1951 Etelä-Pohjanmaalla. Mäkelä kasvoi lestadiolaisessa perheessä, jossa oli kova kuri mutta salliva ilmapiiri, kunhan tytöt tuli tehdyiksi. Para on suomalaisessa ja ruotsalaisessa kansanperinteessä tunnettu talon haltija, jonka tehtävä oli talon ja omistajansa auttaminen ja varallisuuden kasvattaminen.
xxx/ellauri129.html on line 457: Jumalinen Olli Jalonen (1954) Hämeenlinnasta on ainoana saanut 2 Finlandiaa. Jalosen väitöskirjan aiheena 2006 oli Hitaasti kudotut nopeat hetket. Kirjoittamisen assosiaatiosta 1900-luvun suomalaisessa proosassa. Olli on hidas. Sen vaimo Riitta Jalonen Kuusjärveltä on melkisten yhtä etevä mutta ryöpsähtelevä.
xxx/ellauri170.html on line 342: Sanna Ukkolan tähänastisen uran magnum opus on hänen kolumniensa liki loputtomalta tuntuva kokonaisuus. Ukkolan kolumniverkosto on alkanut muodostaa suomalaisessa mediakentässä aivan oman ja ilmeisen tarpeettoman ekosysteeminsä, joka on käynyt yhä omavaraisemmaksi. Nykyään Ukkolan kolumneissa viitataan yhä useammin muihin Ukkolan kolumneihin, ja tulevaisuudessa niistä on kenties kehittymässä täysin itsenäinen, omaa paskaansa loputtomiin kierrättävä rihmasto-golem, joka vähitellen laajenee suomalaisen journalismin Hankovandaalin orgaaniseksi temppelikompleksiksi, joka ei enää vaadi ulkoisen todellisuuden osallistamista julistaakseen hänen paremmuutensa glooriaa.
xxx/ellauri208.html on line 851: Veljeni Sebastianin (1985) kaltaista kirjaa en muista hetkeen suomalaisessa kirjallisuudessa kohdanneeni. Pikkuvanhasta 11-vuotiaasta Antista kertova tarina on suomalainen Peltirumpu, näennäisrealismista ponnistava satu.
xxx/ellauri208.html on line 955: Sinitaivas käsittelee naisen näkökulmasta, osin Märta Tikkasen 1970-luvulla aloittaman feministisen kirjallisuuden hengessä kipeitä aiheita: hylätyksi tulemista, eronneitten naisten ja yksinhuoltajaäitien sosiaalista ja taloudellista putoamista, äitiyden problematiikkaa, naisen halua ja kaipuuta ja mielen järkkymistä. Mutta vasta seuraava romaani, 1981 ilmestynyt Isäni, rakkaani, aloitti samana vuonna ilmestyneen Anja Kaurasen Sonja O. kävi täällä -romaanin kanssa suomalaisessa naiskirjallisuudessa uuden ajan. Molemmat lähtivät "hyvää makua" herjaavalla, epäsovinnaisella ja rankalla tavalla purkamaan suomalaista perheidylliä ja käänsivät vanhempi–lapsi-suhteita sekä miehen ja naisen roolimalleja nurin. Eikä Isäni, rakkaani ollut mitään "isänpäivälukemista", vaan se sai kriitikon ihmettelemään: " - - merkitseekö naisen emansipaatio yhteiskunnassa sitä, että hänen täytyy omaksua kirjallisuudessa ennen miehille varatut karkeat tyylikeinot tuon pyhän tasa-arvon nimissä".
xxx/ellauri230.html on line 148: Ramstedt teki vuosina 1898–1912 seitsemän tutkimusmatkaa Siperiaan, Keski-Aasiaan ja Mongoliaan, joissa hän tutki paikallisia kieliä. Siitä on kirja nimeltä 7 matkaa itään, jonka olen jopa lukenut, kun se löytyi kulmahuoneesta Olavin kirjahyllystä. Matkojen välillä Ramstedt julkaisi kielitieteellisiä tutkimuksia matkoilta kerätyn materiaalin pohjalta ja toimi varsinaisena leipätyönään kieltenopettajana Lahden yhteiskoulussa ja Lahden suomalaisessa tyttökoulussa. Ramstedt osallistui myös Lahden kunnallispolitiikkaan nuorsuomalaisten eli nykyisten kokkarien edustajana. Luokkapetturi, sanoi varmaan Manu ja kenties isä-Kustukin, jos se oli punikkien puolella luokkasodassa niinkuin sen työmiehenä olis kuulunut.
xxx/ellauri239.html on line 614: Epäilty ei ole kyllä ollut tunnettu siitä että olisi ollut erityisen "street smart" tai muutenkaan käytännöllinen ihminen edes silloin kun oli parhaassa hapessa. Epävakaa persoonallisuushäiriö on suomalaisessa psykiatriassa paljon käytetty diagnoosi.
xxx/ellauri252.html on line 386: Tilanne kirkossa ja suomalaisessa teologiassa oli, että niin kutsuttu Martin Beckiläisyys (raamatullisuus) oli pitkälle 1900-luvun ensi vuosiin ainoa koulukunta.
xxx/ellauri259.html on line 69: Peruspiirre, josta suomalaisen tunnemme, on se mitä Toini Havu kutsuu purnaavaisuudeksi, Suomalainen on izepäinen piru. Korpisuomalainen itsepäisyys on pysyttänyt kansankulttuurimme omalla pohjallaan, tunne omasta pihasta, jonne vieraan ei ole hyvä tulla (Get off my property! hän sanoo kuten viulunsoittaja vaikkakaan ei katolla), on varjellut henkilökohtaista vapauttamme. Uskon, että parhaimmassakin tosisuomalaisessa tulisi tämän piirteen esiintyä.
xxx/ellauri259.html on line 733: Eli siis Yön saalistajat on vuonna 1984 julkaistu suomalainen jännityselokuva. Visa Mäkisen ohjaama elokuva kertoo poliisista, joka soluttautuu Porissa toimivaan rikollisjärjestöön. Yön saalistajissa näytetään väkivaltaa ja paljasta pintaa suorasukaisemmin kuin 1980-luvun suomalaisessa viihde-elokuvassa yleensä oli tapana.
xxx/ellauri259.html on line 741: Elokuva tuo katsojalle tuulahduksen 80-luvun puolivälistä. Jännityselokuvaksi tarkoitettu pätkä saa koomisia piirteitä ja aika ajoin jopa viihdyttää katsojaa. Yön saalistajat on osa suomalaista elokuvahistoriaa ja siksi katsomisen arvoinen tapaus. Sen katsottuaan huomaa kuinka 25:ssä vuodessa on edetty suomalaisessa elokuvatuotannossa mahtiharppaus eteenpäin.
xxx/ellauri265.html on line 504: Hizi tää onkin aika kuumottava animaatio. Panssarit etenevät putki kuumana, Mika laskee knickerit puolitankoon ja tilanteen niin vaatiessa vielä alemmaxi. Se käy Jatkosota high schoolia, ampuu suomalaisten aseilla, kylpee suomalaisessa saunassa (bixut päällä, valitettavasti) ja soittaa Wäinämöisen kannelta erätauolla.
xxx/ellauri379.html on line 299: Piru voi tarkoittaa joko itse Saatanaa, tai Saatanaa palvelevaa tai joskus harvemmin itsenäistä pahaa pikkuolentoa suomalaisessa kansanperinteessä. Piruja voi olla kansantarinoissa montakin. Saatanalla on myös muita nimityksiä, kuten Vanha kehno (englanniksi Old Nick), Vihtahousu, sielunvihollinen, Mephistofeles ja Lucifer. Talmudissa ja joissakin Kabbalan kirjoituksissa Saatanaa kutsutaan nimellä Samael.
xxx/ellauri400.html on line 349: Samuel Väsy puolestaan on arkkityyppi suomalaisesta perheenisästä tuon ajan suomalaisessa arjessa. Sylvi on Samuelin vaimo ja lapset ovat vauvaikäinen Susanna sekä Helpertti ja Vilpertti, joita naapurit kutsuvat yhteisnimellä Tuplavahinko ja jotka ovat täynnä uteliaisuutta, mielikuvitusta, vastentahtoista koulunkäyntiä ja Hesan slangia.
xxx/ellauri420.html on line 72: Kirjan suomalaisessa esipuheessa Väestöliiton tutkijaprofessori Osmo Kontula mainitsee, että idän uskonnoissa kuten taolaisuudessa itsetyydytystä on pidetty kielteisenä, koska ”siemenet valuvat hukkaan”. Tämä ajatus on ollut yleinen muuallakin. Samalla se kertoo hyvin siitä, että itsetyydytys on mielletty lähinnä miesten harjoittamaksi ja seksin tarkoituksena on pidetty lasten syntymistä, ei nautintoa.
xxx/ellauri420.html on line 104: Laquerin kirja keskittyy länsimaiseen ja kristilliseen kulttuurin, mutta itsetyydytykseen on suhtauduttu kielteisesti muissakin uskonnoissa ja kulttuureissa. Kirjan suomalaisessa esipuheessa Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula mainitsee, että idän uskonnoissa kuten taolaisuudessa itsetyydytystä on pidetty kielteisenä, koska ”siemenet valuvat hukkaan”. Tämä ajatus on ollut yleinen muuallakin. Samalla se kertoo hyvin siitä, että itsetyydytys on mielletty lähinnä miesten harjoittamaksi ja seksin tarkoituksena on pidetty lasten syntymistä, ei nautintoa.
39