ellauri040.html on line 614: suomalaisennäköiset baltit silkohapset.
ellauri049.html on line 1078: Fjalar on muinaisskandinaavisen taruston henkilöhahmo. Suomessa nimen on tehnyt suosituksi Runebergin teos Kuningas Fjalar vuodelta 1844, joka merkittävästi vaikutti suomalaisen kansallishengen kehittymiseen. Nimestä on aikoinaan ollut käytössä myös suomenkielinen mukaelma Vielar. Vielarista tiesin vielä vähemmän eli nevö hööd. Fjalarilla on poika Hjalmar, josta tulee väliin mieleen punakapinaa torjunut Pojun aseveli Hjammu ("älä jauha!") väliin sen kuuluisampi pedofiili kaima. Sit on kuulemma vielä Taneli Mäkelän esittämä roolihahmo Fjalar eli ”Fjalle” sarjassa Handu Pumpulla. Nevö hööd liioin. Varmaan joku siikveli sarjaan faktu homma jossa Taneli oli se hömelö kaheli. Tekivät pilkkaa vanhuxista, nyt on izekin sellaisia. Sattuu omaan nilkkaan.
ellauri052.html on line 610: Ajan myötä Annie Besantin johtaman Teosofisen liikkeen ja sen suomalaisen osaston välille syntyi erimielisyyksiä. Ratkaiseviksi kiistakysymyksiksi nousivat toisaalta Krishnamurtin mahdollinen maailmanopettajuus sekä suhtautuminen ensimmäiseen maailmansotaan. Besantin johtama liike katsoi Saksan edustavan sodassa "mustia voimia", minkä perusteella oli oikein tukea ympärysvaltoja. Käsitys oli ristiriidassa Ervastin pasifistisen näkemyksen kanssa. Ervast uskoi myös maailmanopettajan tuloon mutta jätti henkilöllisyyden auki. J. R. Hannulan myöhemmän ilmoituksen mukaan kyseessä oli Ervast itse. Ervast suhtautui myötämielisesti myös Rudolf Steineriin, joka hänkin irtautui teosofisesta liikkeestä ja perusti antroposofian.
ellauri054.html on line 76: Comeniuksen aatteita hyödynsi eniten Suomessa Gezelius. Hänen toimintansa takia Comeniuksella on merkittävä sija suomalaisen kasvatuksen ja koulutuksen historiassa. Comeniuksella oli Suomessa myös kriitikkonsa. Turun akatemian kaunopuheisuuden professori Daniel Achrelius pilkkaisi Gezeliuksen comeniuslaista opinto-ohjelmaa vuosikaudet, eikä sietänyt pakanallisten kirjailijoiden syrjintää, joka tuli esille Comeniuksen teoksissa ja jota Gezeliuskin toteutti hiippakunnassaan.
ellauri055.html on line 581: Hauska sisäpiirin pila: rva Torsson ei muista suomalaisen Johannes nimisen kirjailijan sukunimeä! No Linnankoski tietysti! Tulipunainen kukka eikä sininen! Ei mikään nen-päätteinen nimikään! Rva Margitille salavittuillaan ankarasti hopealusikoista. Sehän on kuin joku harakka. Kirjat ovat sentään kultaa.
ellauri055.html on line 1104: Sotavalta toimi Helsingin yliopiston lainopillisen tiedekunnan suomen kielen opettajana 1924–1950, foneettisen laitoksen amanuenssina 1928–1950 sekä fonetiikan dosenttina 1940–1950. Hän oli myös Suomalaisen kirjallisuuden edistämirahaston sihteerinä 1922–1933, Helsingin suomalaisen lyseon tunti- ja sijaisopettajana 1924–1929 ja kauppakorkeakoulun opettajana 1929–1931.
ellauri058.html on line 164:

Tähän vois repostella työlästyttäviä työläiskirjailijoita kuten Toivo Pekkanen ja Väinö Linna. Vertauxen vuoxi vois ottaa pitkästyttävän rakennusmestarikirjailijan Kaarlo Alvar Päätalo. Sit kertauxen vuoxi ikävystyttävät insinöörikirjailijat Hyryn ja Tuurin Antit. Hännänhuippuna tympäsevät teeveestä tutut mainostoimittaja-julkkishaamukirjailijat Jari Pervo ja Kari Kotivalo. Kai Hirvasnoro (2002, K) käskee unohtamaan ”samaa levyä loputtomiin vyöryttävän” Jari Tervon, sillä suomalaisen nykykirjallisuuden johtava humoristi on Kari Hotakainen. Pah, ikäviä perusssuomalaisia setämiehiä koko lössi.

Kansakoulun jälkeen Larni toimi puutarha-apulaisena, liikemiehenä ja kävi myös osuuskauppakoulun. Vuosina 1937–1943 hän toimi helsinkiläisen osuusliike Elannon julkaiseman Elanto-lehden toimittajana ja sen jälkeen vuoteen 1951 saakka Elannon osastopäällikkönä ja Elanto-lehden päätoimittajana. Larni asui Yhdysvalloissa vuosina 1948–1949 ja 1951–1954 työskennellen amerikansuomalaisen Keskusosuuskunnan kustannusliikkeen palveluksessa toimittajana. Suomeen palattuaan Larni toimi vuosina 1955–1965 Me Kuluttajat -lehden toimittajana sekä vuosina 1956–1959 Kulutusosuuskuntien Keskusliiton osastopäällikkönä.

Vuonna 1937 Laineelta ilmestynyt seuraava kirja Kuilu (alk. Skorpioni) aiheutti sitten valtavan kohun, koska siinä käsiteltiin silloin hyvin arkoja aiheita, Suomen sisällissotaa punaisten näkökulmasta ja homoseksuaalisuutta.
ellauri343.html on line 132: "Tie Rukajärveen" (tunnetaan nimikkeillä "Neljäkymmentäyksi: Vastakkainasettelu", "Vyöjitys" ja "Viholinjojen takana") on vuoden 1999 elokuva. Perustuu suomalaisen kirjailijan Antti Tuurin romaaniin ”Elämä on isänmaata varten” (Suomeksi: Elämä isänmalle, 1998). Rukajärvi on kylän ja Rugozeron (Muezerskyn piirikunta Karjalan tasavallan) suomalainen nimi. Elokuva perustuu heinäkuun 1941 tapahtumiin, jotka tapahtuvat Itä-Karjalassa Neuvostoliiton ja Suomen välisen sodan aikana. Luutnantti Eero Perkolan osasto on määrätty etenemään vihollislinjojen taakse tukemaan myöhemmin kenraalimajuri Erkki Johannes Raappanin johtaman 14. jalkaväedivisioonan pääjoukkojen etenemistä Rugozeron suuntaan.
ellauri343.html on line 231: Olin koulupojasta saakka kasvanut lahtarihenkeen. Ilmari Jäämaa oli Nuoren Voiman voimakassanainen radioamatööri. 1920-luvulla lehteen kirjoitti suomalaisen kirjallisuuden nuori kärkijoukko, muiden muassa Martti Haavio, Lauri Viljanen, Pentti Haanpää, Uuno Kailas, Mika Waltari, Katri Vala, Toivo Pekkanen, Yrjö Jylhä, Olavi Paavolainen ja Saima Harmaja. Näistä Kati oli punikki, Pena anarkisti, Olkkari lipilaari, Kärpäs-Topi ex-työläinen. Loput enemp vähemp patavanhoillisia.
ellauri343.html on line 368: Urheiluselostajan mukaan ero suomalaisen ja neuvostosotilaan välillä on se, että "vangiksi jouduttuaan ryssä käyttäytyy kuin lauhkea lammas, kun taas suomalainen taistelee kuin Ruokolahden leijona".
ellauri343.html on line 388: Marraskuulta 1941 on tallessa harvinainen reportaasi eteentyönnetystä "Munanahkakukkulan" tukikohdasta. Mikrofoni on puhelinkaapelin välityksellä yhteydessä varsinaisen etulinjan takana olevaan äänitysautoon. Selostuksen taustalla kuuluu taistelujen ääniä. "Omien tykkien juhlallinen jyminä on ihanaa musiikkia suomalaisen sotilaan korville", Terho Itkonen lausuu.
ellauri347.html on line 577: Tässä iässä kuoleminen on ihan tavallista, lohduttautuu Ontto Eskola. Kazotaampa kuitenkin mitä muutamat suomalaisen filosofian kärkinimet sanovat kuolemasta Jönsin vanhan heilan Terhi Kiiskisen ja kuikelon Sami Pihlströmin vuonna 2002 toimittamassa kirjasessa Kuoleman filosofia. Miten he ymmärtävät ja selittävät esimerkiksi sen, että jotkut ilmeisesti ihan tosissaan haluaisivat elää täällä maan päällä mahdollisimman pitkään, jopa ikuisesti? Paizi eihän tätä maanpäällystäkään ikuisuuteen asti riitä. Jossain vaiheessa alkaa kynsi kylmetä.
ellauri362.html on line 294: Veijo Meri oli suomalaisen prosaismin huomattavin modernisti ja yksi maailmalla parhaiten tunnetuista suomalaisista kirjailijoista. Kirjallisuuteen Meri tuli 25-vuotiaana, jolloin modernismi sai Otavassa jalansijan. Meri ryhtyi proosan kielen uudistajan työhön ohjenuoranaan hemingwayläinen selkeys. Niinpä 1950-luvun ilmapiiri ja Meren elämyksellinen kokemustausta ovat voimakkaasti läsnä hänen tuotannossaan. Sen sijaan 1960-luvun jälkeisistä elämänkokemuksistaan hän ei romaanin eikä novellin muodossa kirjoittanut.
ellauri364.html on line 422: Puunymfi ( ruotsi : Skogsrået ; tekstitetty ballade pour l'orchestre ), op. 15, on suomalaisen säveltäjän Jean Sibeliuksen vuosina 1894 ja 1895 säveltämä ohjelmallinen sävelruno orkesterille. Sibeliuksen johdolla Helsingissä 17. huhtikuuta 1895 ensi-iltansa saanut balladi seuraa ruotsalaisen kirjailijan Viktor Rydbergin samannimistä runoa vuodelta 1882, jossa nuori mies, Björn, vaeltelee metsään ja sen on vietellyt ja ajanut epätoivoon skogsrå eli puunymfi.ä Organisatorisesti sävelruno koostuu neljästä epävirallisesta osasta, joista jokainen vastaa yhtä runon neljästä säkeestä ja herättää tietyn jakson tunnelman: ensinnäkin sankarillinen voima; toiseksi kiihkeä toiminta; kolmanneksi aistillinen rakkaus; ja neljänneksi lohduton suru.
ellauri374.html on line 616: VAIKKA Suvorov menestyi sodassa, hänellä oli huono onni rakkaudessa. Suvorov oli vähänläntä mies, suorastaan hassun näköinen ulkomuodoltaan. Venäjällä Suvorovia pidetään yleensä puhtaasti venäläisenä. Ruususen ja Salomaan mukaan hän kuitenkin oli selvästi suomalaista alkuperää, piti itseään suomalaisena ja osasikin suomea. Tekijät käyttävät Suvorovista nimenomaan termiä suomalainen, ei inkeriläinen. Putinillakin on suomalaiset juuret.
ellauri391.html on line 305: Itselliset kuuluivat 1700-luvulla suomalaisessa maaseutuyhteisössä tilattomaan väestöön ja samalla yhteiskunnan alimpaan kerrokseen mäkitupalaisten ja palkollisten ohella. Tämänaikaisen länsisuomalaisen kylän rakenteessa itsellisten mökit sijaitsivat kylän laitamilla, kun taas vauraamman väen asutus muodosti kylän ytimen.
ellauri393.html on line 281: Taudin suomalaisen nimen arvellaan tulleen siitä, että raskas tauti kaatoi potilaansa ”lavolle”, joka oli pirtin uunin ja seinän välissä sijaitseva talonväen makuupaikka. Viimeisen sadan vuoden aikana lavantautia on esiintynyt kriisien, sotien ja vastaavien poikkeusolosuhteiden aikana erityisesti vankileireillä sekä sodan raunioittamissa yhteiskunnissa. Toistaiseksi kovin laajoja ponnistuksia taudin hävittämiseksi ei ole tehty. Onnistunut juuriminen vaatisi massiivisia investointeja kehittyvien maiden vesijohto- ja viemäriverkostoihin. Mitäs turhia. Rauhixessakin pärjätään ihan hyvin puuseellä ja kantovedellä.
ellauri393.html on line 326: Vanhojen herrojen setä, toveri Dzhabrail (Frunzik Mkrtchyan), työskentelee autonkuljettajana toveri Saakhoville (Vladimir Etush), joka on alueellisen kolhoosin johtaja ja kaupungin rikkain ja vaikutusvaltaisin mies. Kartvelilaiset eivät juuri huoli ostaa vokaaleita. Saakhov päättää mennä naimisiin Ninan kanssa ja solmii Dzhabrailin kanssa sopimuksen morsiamen ostamisesta vastineeksi 20 lampaasta ja suomalaisen Rosenlew- jääkaapin (холодильник) tai pölkkärin (пылесос) tuonnista plus Siperian matkalipusta.
ellauri401.html on line 414: 4. vuosikokous 1911 oli myrskyisä, ei ulkonaisesti, mutta ”tuntui ilmassa, että oli kuin kaksi voimaa toisiaan vastaan. Joku olisi ehkä sanonut, että ylä- ja alaluokka olivat sotajalalla keskenään, toinen että suomalaisen ja ruotsalaisen kansanaineksen” oli mahdotonta keskenään sopia. Erimielisyyden ydin oli siinä, että jotkut vanhat fariseuxett eivät jaksaneet sulattaa sitä, että samarialaisille niin yleisesti saarnataan teosofiaa. Ja heidän epäilyksensä kohdistuivat Pekkaan, joka edusti teosofista työtä persukansan hyväksi. Ervastin mielestä Suomen kansa kaipasi teosofiaa.
ellauri401.html on line 424: Vuoden lopulla kiista johti molemminpuolisiin erottamisiin. Saksan T. S:n hallinto päätti 8.12., että Idän Tähden Järjestön jäsen ei saa olla jäsenenä Saksan Teosofisessa Seurassa. Adyarissa pidetyn vuosikokouksen yhteydessä T. S:n pääneuvosto päätti 30.12. erottaa Teosofisesta Seurasta Rudolf Steinerin ja samalla koko Saksalaisen Osaston, joka häntä yksimielisesti kannatti ja oli valinnut hänet eliniäkseen ylisihteeriksi. Tilanne johti Steineriin kohdistettuihin syytöksiin ja oikeuden- käynneillä uhkaamiseen, ja toisaalta Saksan T. S:n vuosikokoukses- sa vaadittiin Besantin eroa. Münchenissä perustettiin elokuussa Die Anthroposophische Gesellschaft, johon Saksan T. S. liittyi melkein ko- konaisuudessaan. Saksasta saapuneesta kehotuksesta myös melkein kaikki Suomen T. S:n ruotsinkieliset teosofit liittyivät siihen, ja Suomen T. S. menetti noin 150 jäsentä, joista useat olivat olleet mukana jo suomalaisen liikkeen varhaisvuosista alkaen. Ezevverran tästä veljeydestä Kain ja Aabel tyylillä.
ellauri403.html on line 56: ja aiheesta ohuista ja sterotyyppisistä henkilökuvista, sekavasta juonesta ja osoittelevasta huumorista. Myös vainajan vajaamielinen poika, Pölhö-Kustaa, osallistuu syytöksiin. Hällströmiin leffaversion näyttävät koskenlaskukohtaukset ovat jääneet suomalaisen elokuvataiteen historiaan esikuvana lukuisille myöhemmille tukkilaiselokuville. Mauno Mato (yllä oik.) näytteli Turkan roolin. Lasse Pöysti sai miessivuosan Jussi Jurkka-palkinnon.
ellauri406.html on line 176: vetoinen kuljetuspanssari ajoneuvo. Pasi Turunen (n.h.) komppaa Räsäskä-Päiviä: En olisi uskonut näkeväni päivää, jolloin Suomi toimii kuin muutkin natsit. Toisen maailmansodan aikana Suomi karkoitti "vain" kahdeksan juutalaista Suomesta. Nyt Suomi antoi äänensä puolen miljoonan juutalaisen etniselle puhdistukselle Juudeasta ja Samariasta, juutalaisten historiallisilta syntysijoilta. Olen samaan aikaan surullinen ja vihaisempi kuin aikoihin. En olisi uskonut sanovani tätä jonakin päivänä: Tänään häpeän olla suomalainen. En tajua miten Suomen johto oikein on lukenut päätöslauselmaesitystä. Siinä ei vaadita neuvotteluita, ei rauhaa, vaan puolen miljoonan juutalaisen karkottamista kodeistaan (eli ryöväämistään palestiinalaisten ex-kodeista) alueelta, joka ei milloinkaan ole edes kuulunut palestiinalaisille, vaan filistealaisille. Miten Suomi voi olla edistämässä tällä tavoin hanketta valtiosta, jonka syntymisen edellytyksenä on, että juutalaiset on luvatulta alueelta ajettava pois eikä siellä saa asua yhtään juutalaisia? Kuvitteleeko Suomi tosiaan, että Israel alistuu puolen miljoonan juutalaisen etniseen puhdistukseen? Eikö 2M palestiinalaisen puhdistus jo ajanut saman asian? Tämä ei johda rauhaan. Eikä se johda palestiinalaisvaltioon. Se johtaa konfliktin kärjistymiseen. Räsäskä jatkaa: ... Jokainen asiaa tunteva tietää, että päätös, jolla Israel velvoitettaisiin poistamaan puoli miljoonaa juutalaista kodeistaan, ei auta konfliktissa. Se ainoastaan pahentaa sitä. Juutalaisille ei kerta kaikkiaan voi mitään, sillä he ovat Jehovan valittua väkeä.” Pasi Turunen (s. 1966) on suomalaisen evankelisen Patmos Lähetyssäätiön toiminnanjohtaja (2017–), radiotoimittaja ja teologian maisteri. Patmos Lähetyssäätiö on yhteiskristillinen lähetys- ja kehitysvammaisten järjestö.
ellauri421.html on line 365: Suomalainen tykistö avasi jo ylitysalueen lähestyessä hurrikaanitulen ylitysyksiköitä kohti. Klo 13.00 kapteeni Zykinin sapöörien kimppuun hyökättiin alkuperäisillä paikoillaan, kaksi ajoneuvoa, joissa oli omaisuutta, tuhoutui, 18 ihmistä loukkaantui vakavasti ja kuljettaja Druzhinin ja 1. komppanian sotilas Pechnikov kuolivat. Seurasi hämmennys. Vasta klo 15.00 kapteeni Zykin ja pataljoonakomissaari Markelov johtivat henkilökohtaisesti puistokomppanian ajoneuvot risteykseen. Kävi ilmi, että risteykseen tuotuja kumiveneitä ei voitu käyttää, koska ne kaikki oli leikattu sirpaleilla. Jatkuvassa suomalaisen tykistötulessa 7. ponttonipataljoonan kulkuneuvot matkasivat joelle, ja sapparien ja ponttonisoittajien yhteisillä ponnisteluilla aloitettiin ylitys. Klo 18.00 mennessä 15. jalkaväkirykmentin kaksi komppaniaa ylittivät joen pohjoisrannalle. Klo 18.00 määrättiin pysäyttää ylitys. Nuolet asettuivat ns. Pärssisen lehtoon joen vastarannalle. Kapteeni Karl Lagerlöfin 3. pataljoona, 28. jalkaväkirykmentti yritti heti heittää heidät jokeen, mutta epäonnistui. Sitten rykmentin reservi, kapteeni Mauno von Schrowen 2. pataljoona, asetettiin toimintaan. Taistelu kesti koko yön 6. - 7. joulukuuta, ja vasta aamulla suomalaiset ilmoittivat lehdon raivauksen valmistumisesta. Neuvostoliiton arkistotietojen mukaan 222. ja 15. rykmenttien komppanioilla oli hallussa oli sekä Pärssisen lehto että koululehto. Ne. Meidän omamme ilmoittivat pitävänsä lehtoja, mutta suomalaiset ilmoittivat valloittaneensa lehdot takaisin? "Бой длился всю ночь с 6 на 7 декабря и только к утру финны рапортовали об окончании зачистки рощи. По советским архивным данным, роты 222-го и 15-го полков удерживали как рощу Пярссинена, так и Школьную рощу." Т.е. наши доложили, что рощи удерживают, а фины - что рощи отбили? Vitun sotapropagandaa taas. Ihan kuin lukisi Ukrainan erikoisoperaatiosta.
xxx/ellauri044.html on line 340: Maila Talvion vanhemmat olivat Hartolan kappalainen, myöhemmin kirkkoherra Adolf Magnus Winter (1828–1880) ja Julia Malvina Bonsdorf (1836–1926). Perheessä oli yhdeksän lasta. Maila Talvion isä kuoli hänen ollessaan yhdeksänvuotias. Armovuoden jälkeen, jonka jälkeen perhe muutti syrjäiselle Nipulin maatilalle. Täällä Talvio tutustui kantapään kautta torpparilaitokseen ja sen epäkohtiin joita hän myöhemmin käsitteli teoksissaan. Talvio kävi Helsingin suomalaisen tyttökoulun, josta valmistuttuaan hän palasi 16-vuotiaana sisarustensa kotiopettajaksi. Samalla Talvio aloitti myös kirjoittamisen. Vuonna 1890 hän tapasi kielitieteilijä J. J. Mikkolan ja avioitui tämän kanssa 1893.
xxx/ellauri057.html on line 225: Hilja oli vanhempiensa Johan ja Serafina Lehtisen ainut lapsi. Hänellä oli vain muutamia muistikuvia äidistään, sillä tämä joutui mielisairaalaan Hiljan ollessa seitsemänvuotias. Tämän jälkeen Hiljaa hoiti hänen isänäitinsä, josta tuli isän tapaan Hiljalle hyvin läheinen. Isä muutti 1893 Karhulaan sahalaitoksen isännöitsijäksi, mutta Hilja jäi Helsinkiin koulunkäynnin vuoksi. Hän kävi pikkulasten koulua ja aloitti yhdeksänvuotiaana Helsingin suomalaisen tyttökoulun valmistavalla luokalla. Vuonna 1893 Hilja aloitti viisivuotisen tyttökoulun. Seija kävi samaa koulua. Siitä on vielä plaketti koulun seinällä Runskilla.
xxx/ellauri057.html on line 829: Hamsun 41v tunsi entuudestaan joitakin suomalaisia. Hän oli tavannut Pariisissa Albert Edelfeltin ja Akseli Gallén-Kallelan ja hän tutustui nopeasti Helsingin taiteilijapiireihin. Hän tuli tuntemaan aluksi kirjailijoita ja tapasi Alexander Slotten, Konni Zilliacuksen ja Wentzel Hagelstamin. Zilliacushan oli salaisen suomalaisen vastarintaliikkeen Kagaalin johtaja. Hagelstameilla on divari Fredan kulmassa. Ystäväpiiri kasvoi kuitenkin ripeästi ja siihen kuuluivat muun muassa kirjailijat Mikael Lybeck, Juhani Aho ja Werner Söderhjelm. Sekä Jean Sibelius että Robert Kajanus ottivat osaa seuralliseen lystinpitoon helsinkiläisissä ravintoloissa.
xxx/ellauri057.html on line 1456: Tatu arasteli kirjoittaa Jeesuxesta. Ettei vaan tulisi armoton lässähdys. Tatun raamatullisissa henkilöissä on jotain hupsun suomalaisen oloista, samoinkuin Mika Waltarilla. Se on tavallaan liikkistä.
xxx/ellauri081.html on line 171: Luin äsken taatusti suomalaisen sexinovellin jossa 35-vuotias urheiluautomekaanikko Mika vuoronperään pani pomo Janin vaimoa Jessikaa (jostain syystä se kirjoitti nimensä hienostellen Jessica vaikka Mika tiesi että se oli oikeasti Jessika) ja Niina nimistä teini-ikäistä aputyttöä. Molemmat oli yhdessä tietysti täysin rinnoin juonessa mukana. Mikan siittimen pituus jäykkänä oli 24 sm. Se oli huomattavasti pitempi kuin pomo Janilla. Se mahtui pitkänhuiskeaan Jessikaan paremmin kuin Niinan sisälle. Niina oli tiukempi. Novellissa oli aika paljon toistoa. Tyylikeinona.
xxx/ellauri086.html on line 550: Frihet Sverigen varapuheenjohtaja on 30-vuotias Filip Sjöström. Hän toimi lauantaisen tapahtuman isäntänä. Sjöström luonnehtii itseään ”terveysyrittäjäksi”, mutta levittää pääasiassa jopa vaarallista tietoa vaihtoehtoisista hoitomuodoista. Hänen mukaansa esimerkiksi koronaviruksen tarttumista voi estää meditoinnilla ja positiivisiin asioihin keskittymisellä. Filip on amerikansuomalaisen massayrittäjän Jyri Engeströmin sielullinen mentori. Sjöströmin mukaan kaikki koronarajoitukset olisi poistettava. – Kaikki koronavirukseen, sulkutiloihin, maskipakkoon, uusiin lakeihin ja vapautemme rajoittamiseen uskovat ovat osa salaliittoa ja pitävät sitä yllä, Sjöström kirjoitti lauantain tapahtuman Facebook-sivulla.
xxx/ellauri087.html on line 227: – Suomalainen kulttuuri ja ihmiset synnyttivät tämän lopputuloksen. Se on suomalaisen yhteiskunnan voitto. Den glider in!
xxx/ellauri087.html on line 902: Christer Kihlman tuli tunnetuksi Suomen ensimmäisenä ns. paljastuskirjailijana. Omaelämäkerrallinen romaani Ihminen joka oli järkky (Tammi 1971) teki Kihlmanista suomalaisen kirjallisuuden ensimmäisen avoimesti biseksuaalisen kirjailijan. Kirjassa hän kertoo myrskyisästä avioliitostaan, alkoholismistaan ja miessuhteistaan – aikana, jolloin homoseksuaalisuus oli vielä rikos.
xxx/ellauri091.html on line 149: Hilja Haahden vanhemmat korostivat suomen kielen asemaa sekä kansallisuusaatetta. 1800-luvun lopun Suomessa naiskirjailijoita ei arvostettu. Silti Haahden perheessä kirjoittaminen ja kirjallisuus kuuluivat arjen asioihin. Koti arvosti naisten tasa-arvoa, taidetta ja uskonnollista vakaumusta. Hämeenlinnan suomalaisen tyttökoulun johtaja Anna Lilius oli kokenut herätyksen vapaakirkollisten piirissä. Haahti sai uskonnolliset vaikutteensa Liliukselta. (No ei yxinomaan, kyllä toi Tiila-tätikin sitä kärytti.) Liikkeen henkilökohtaista uskonratkaisua korostava sanoma sekä sen ajatus naisen ja miehen tasa-arvoisuudesta vaikutti Haahden elämään ja tuotantoon.
xxx/ellauri091.html on line 152: Stenbäckin vanhemmat olivat kirkkoherra Karl Fredrik Stenbäck ja Emilia Ottilia Christina von Essen. Stenbäck valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista 1873. Toimittuaan ensin opettajana Alavudella vuoteen 1876 hän siirtyi Helsinkiin, jossa työskenteli vuoteen 1919 saakka Helsingin suomalaisen tyttökoulun johtajattarena. Hän oli myös koulun yhteydessä toimineen jatko-opiston kasvatusopillisen johtokunnan jäsen ja opiston johtaja professori B. F. Godenhjelmin jälkeen vuodesta 1905 aina vuoteen 1925.
xxx/ellauri091.html on line 179: Ilmari "löysi" uuden puolison Hilja Haahdesta jo seuraavana vuonna. Työt jatkuivat erinäisten "projektien" ja "oppaiden" parissa sekä "luonnollisesti opetustyössä". Uuden urkurin työn Krohn sai Sörnäisten suomalaisen seurakunnan kanttorina, jossa hän aloitti 1911, sillä aikaa kun "Z" miehineen muilutti kommarien ääniä. Musiikkitieteen professoriksi hänet nimitettiin vuonna 1918, kun kommarit oli internoitu leirille.
xxx/ellauri091.html on line 747: Kasvi putosi eduskunnasta (kuin Amin kukkaruukku Pojun päähän lähes sata vuotta aiemmin) vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Se pyrki sinne nuorukaisena nuorsuomalaisena. Sen esikoiskirja oli Huvia ja hyötyä Commodore 64. Kuusnepikka on sen ensimmäinen ja viimeinen ystävä.
xxx/ellauri116.html on line 231: Jos vuonna 1983 tammikuisena iltana ei olisi satanut rajusti Jerusalemissa, Arnon Hubara ei olisi ehkä jäänyt suomalaisen Ullan luokse yöksi. Ehkä Vantaalla ei olisi Hubaran perhettä, jossa kolme tytärtä Shirley, Sarah ja Eden ovat saaneet kahden kulttuurin rikkauden. Juutalaisuus elää perheessä tiettyinä perinteinä ja heprean kielen taitona. Suomalaisuus on kuitenkin niin vahvaa, että Arnon on täydellinen Lapin-hullu, joka viettää mieluiten lomat vaeltamalla pohjoisessa. Samaan aikaan Ulla saattaa matkustaa lapsien kanssa pariksi kuukaudeksi Israeliin omien ystäviensä luo.

xxx/ellauri120.html on line 404: Tapiovaara ehti muutamassa vuodessa ohjata viisi elokuvaa, joista viimeinen jäi häneltä kesken. Tunnetuin hänen elokuvistaan on Varastettu kuolema. Se perustuu Runar Schildtin novelliin ”Lihamylly” ja kuvaa vastarintatoimintaa tsaarinaikaisen Venäjän sortovaltaa vastaan vuoden 1905 Suomessa. Monet elokuvan tyylittelevät otokset ovat nousseet suomalaisen elokuvahistorian klassikoiksi. Kokeilevan ranskalaisen elokuvan vaikutteet ovat ilmeiset. Tapiovaara oli julkivasemmistolainen, mikä oli 1930-luvulla harvinaista. Hän osallistui aktiivisesti muun muassa kulttuurijärjestö Kiilan toimintaan.
xxx/ellauri125.html on line 397: Waltari kirjoitti 1926 ylioppilaaksi Helsingin suomalaisen normaalilyseon klassiselta linjalta. Hän oli koulun pilalehden Pillerin toimittaja. Koulun jälkeen Waltari aloitti teologian opinnot Helsingin yliopistossa mutta siirtyi elämänkatsomuksellisen kriisin jälkeen pian filosofisen tiedekunnan historiallis-kielitieteelliseen osastoon. Filosofian kandidaatiksi hän valmistui 1929. Hänen käytännöllisen filosofian pro gradu -tutkielmansa Taivaallinen ja maallinen rakkaus käsitteli uskonnon ja erotiikan välistä suhdetta.
xxx/ellauri127.html on line 184: suomalaisen toinen äidinkieli on vaikkapa venäjä, somalia tai arabia, ei siinä
xxx/ellauri129.html on line 338: Hyvin taitavasti oman, suomalaisen lähiölapsuutensa. Se elettiin Turun Ilpoisissa. Perheeseen kuuluvat tähtitieteilijä-isä, englannin opettaja -äiti ja Rikua kaksi vuotta nuorempi sisko, jota Riku kiusasi lapsena armottomasti. Teini-iässä sisko sai siitä kerran tarpeekseen ja löi Rikun tajuttomaksi paksulla, painavalla kynttilällä. Kiusaaminen loppui siihen ja sisaruksista tuli siitä lähin hyvin läheiset.
xxx/ellauri149.html on line 549: Kirsti ja Jorma Paakkanen avioituivat keväällä 1952. Kirstin vanhemmatkin olivat tyytyväisiä tyttärensä valintaan, sillä Jorma oli sivistynyt, eikä hän ryypännyt. Kirsti on ollut pakkasessa 6 viikkoa. Hän testamenttasi koko omaisuutensa säätiölle. Säätiön ensisijaisena tarkoituksena on ”taideteollisuuden ja taloustieteiden sekä suomalaisen muotoilun kehittäminen ja kansainvälistämisen edistäminen ja näiden alueiden opetuksen edistäminen ja tukeminen”.
xxx/ellauri170.html on line 264: Ukkola on rohkea ja älykäs tabujen murtaja, joka on rohkeasti esittämässä kaikki anglosaksisten konservatiivien tuoreimmat kliseet suomalaisen yhteiskunnan huutavimpiin tarpeisiin. Hänen suurin avunsa toimittajana on autenttisen ja tuoreen ummikkonäkökulman välittäminen, mikä johtuu hänen kyvyttömyydestään tajuta mitään hämmentävän suuresta asiajoukosta. Tähän mennessä Ukkola on lähestynyt mm. kasvatustiedettä, kulttuurijournalismia, opetussuunnitelmaa, politiikkaa, historiaa ja sosiologiaa ymmärtämättä ko. aiheista ensimmäistäkään seikkaa. Ukkolan harvinaislaatuinen kyky toimia johdonmukaisesti huonossa uskossa 24/7 edesauttaa häntä mahdollisimman puhtaan journalistisen bulkkityhjyyden sarjatuotannossa. Ukkola on kansallinen voimavara, ja hänen ansioluettelossaan ehkä korkeimmalle sijalle sijoittuu Julkisen sanan neuvoston langettava päätös toimittajan aseman väärinkäytöstä – maininta on imarteleva, koska siinä JSN tunnustaa pitäneensä Ukkolaa toimittajana.
xxx/ellauri170.html on line 342: Sanna Ukkolan tähänastisen uran magnum opus on hänen kolumniensa liki loputtomalta tuntuva kokonaisuus. Ukkolan kolumniverkosto on alkanut muodostaa suomalaisessa mediakentässä aivan oman ja ilmeisen tarpeettoman ekosysteeminsä, joka on käynyt yhä omavaraisemmaksi. Nykyään Ukkolan kolumneissa viitataan yhä useammin muihin Ukkolan kolumneihin, ja tulevaisuudessa niistä on kenties kehittymässä täysin itsenäinen, omaa paskaansa loputtomiin kierrättävä rihmasto-golem, joka vähitellen laajenee suomalaisen journalismin Hankovandaalin orgaaniseksi temppelikompleksiksi, joka ei enää vaadi ulkoisen todellisuuden osallistamista julistaakseen hänen paremmuutensa glooriaa.
xxx/ellauri186.html on line 505: Lähettäjä on pettynyt "Jami". Iltalehti on uutisoinut kahden suomalaisen tarinasta matkalla Ukrainaan. He olisivat halunneet liittyä vapaaehtoisina maan asevoimiin.
xxx/ellauri187.html on line 328: Sofi-Elina Oksanen syntyi seitsemäntenä päivänä tammikuuta vuonna 1977 virolaisen diplomi-insinööri äidin ja suomalaisen sähkömies isän perheeseen Jyväskylässä. Hän jäi perheen ainoaksi lapseksi, mutta ei antanut sen koskaan haitata itseään – päinvastoin. Yksin hän sai vanhemmiltaan enemmän aikaa ja huomiota eikä hänen koskaan tarvinnut jakaa mitään kenenkään kanssa. Täysin erilainen elämänkatsomus vanhempiensa kanssa ajoi hänet usein heidän kanssaan riitoihin, mutta vielä monta vuotta myöhemminkin on tytär edelleen hyvissä väleissä äitinsä ja hiljaisen isänsä kanssa.
xxx/ellauri199.html on line 935: – Me läheiset ehdimme hädin tuskin heittää isälle hyvästit, jälkeenjäänyt Salmi sanoo Iltalehdelle. Salmen merkitystä suomalaisen musiikin sanoittajana kuvaa muun muassa se, että mies on sanoittanut tuhansia kappaleita. Erityisesti vuonna 1942 syntynyt Salmi muistetaan lapsuudenystävänsä Irwin Goodmanin eli Antti Hammarbergin monien suosittujen laulujen sanoittajana. Pitkään alamaissa olleen Goodmanin ura lähti rakettimaiseen nousuun, kun Salmi sanoitti kansantaiteilijalle kappaleen Rentun ruusu vuonna 1988. Veikko ”Vexi” tunnetaan yhtenä Suomen musiikkihistorian suurimmista sanoittajista. Salmen kynästä ovat lähtöisin myös muun muassa kappaleet Sydämeni joulun teen, Katson sineen taivaan sekä Goodmanin Vain elämää. Näistä kappaleista en muista mitään, mutta oli Vexillä tunnettujakin kappaleita, kuten Mahtava peräsin ja pulleat purjeet tai Sankt Pauli ja Reeperbahn.
xxx/ellauri208.html on line 965: Isäni, rakkaani -romaanin ja Veljeni Sebastianin jälkeen Annika Idström niputettiin suomalaisen 1980-luvun kirjallisuuden "pahan koulukuntaan" yhdessä muun muassa Anna-Maija Ylimaulan, Eira Stenbergin, Esa Sariolan ja Juha Seppälän kanssa. Hyvän ja pahan ikuisen problematiikan käsittelyssä näitä muuten varsin erilaisia kirjailijoita yhdisti kylmän viileä ja moralisoimaton tapa nostaa esiin pahaa ihmisessä.
xxx/ellauri209.html on line 43: Kysyttyämme vanhemmiltamme luvan ja varmistettuamme kustantajaltamme (Otava 1998), ettei kukaan vaan loukkaannu, päätimme viimein ryhtyä siihen. Lähteä ristiretkelle suomalaisen kirjallisuuden ja koko kulttuurielämän pysähtyneisyyttä vastaan.
xxx/ellauri230.html on line 139: "Manu" oli kansanedustaja Sosialistisessa työväen ja pienviljelijöiden eduskuntaryhmässä. STPV lähiyhteisöineen oli suomalaisen kommunismin julkinen haara punakapinan jämille. Vaalijärjestö oli osa liikettä, joka toimi samanaikaisesti myös laittomasti ja toisaalta avoimesti Neuvostoliitossa. Viranomaiset lakkauttivat vaalijärjestön ja muut suomalaisen kommunismin yhdistykset vuonna 1930, jolloin liike menetti mahdollisuutensa mielipiteiden julkiseen esittämiseen. Äärivasemmisto ei voinut osallistua vaaleihin ennen sotien päättymistä. Valtiorikosoikeus langetti Manulle jollain verukkeella 5 vuoden ehdollisen vankeustuomion. Manu lähti Ruottiin ja kuoli siellä.