ellauri021.html on line 63: Eivät millään opi taivuttamaan verbejä, kuten Ivana Trump. Hassua, eihän englannin verbit juuri taivu. Mikä siinä on niin vaikeeta? Tshekin verbit taipuu paljon enemmän, puhumattakaan navajosta tai hopista. Kai ne on ize vaan niin taipumattomia. Luokkatietoisia, eivät mene luokille. Ei Wokukaan tule koskaan oppimaan suomen menneen ajan muotoja. Se juna oli menemässä jo.
ellauri021.html on line 65: Vanhempien kirjahyllyssä oli Edgar Lee Mastersin Kauhajoen kasvisto. Lusikan nuolleiden kukkakauppa. Tää Kauhajoki on Chicagon lähellä. Edgar oli siellä päin pikku lakimies, mutta tykkäsi enemmänkin sepitellä värssyjä. Kauhajoen herbaario julkaistiin vuonna 1915, ennen sotia. Siinä on epigrammeja: kexittyjä hautakirjoituxia, tai oikeastaan lyhykäisiä omaelämäkertoja, tee se ize obituaareja, nekrologeja, eulogioita, you name it, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Niin lyhkäsiä et suomen kuivimman lehden ivailema kyldyyrin Teuvo Hakkarainen olisi mielissään. Tähän yritän jotain samaa.
ellauri021.html on line 388: Björn Kurténin kirjassa Musta tiikeri neandertalit on kilttejä ja kohteliaita vaaleita ja punatukkaisia suomenruotsalaisia. Cro magnonit, hiljan Afrikasta rantautuneet serkut, on röyhkeitä liivijengiläisiä, öykkäreitä, tummanpuhuvia mamuja.
ellauri022.html on line 444: Isi tykkäs yhdestä suomenruozalaisesta iskelmätähdestä, whats her name,
ellauri022.html on line 689: Rafun tädin mielestä sen kyhhääs nimeltä "Itseriittosuus" oli "outo sekoitus ateismia ja falskia izenäisyyttä". Siitä tuli varsinainen bestselleri. 2000-luvun suomalaisista nuorista kolmanneksen mielestä lahjonta on ok, jos se ajaa omaa etua. Tää on reportterin mielestä osoitusta uuden yksilöllisyyden noususta. Niin se lieneekin. Kyynärpäitä tarvitaan, täällä alkaa olla ahasta.
ellauri022.html on line 723: Lafayetten pojasta tuli George Washington. Lapsille on aina annettu julkkisten nimiä. Pyhä Paolo oli julkkis sekin. Brooke, Ridge ja Jasmine oli taannoin suosittuja suomalaisia etunimiä. Karjalaisia olisivat Puahko, Päntti ja Nuama. Nekin on vanhoja julkkisnimiä, joskaan ei enää yhtä suosittuja. Jerome ja Oliver Saarinen ovat myös hauskoja. Mikko, Niklas ja Max naxuu kivasti hampaissa. Kexeliäitä on myös John, Paul ja George Carlson. Ringoa ei sitten enää tullutkaan.
ellauri023.html on line 434: Erittäin epäsuomalaisesti saku kysyi tältä puolelta, sopisiko käydä uikkimassa meidän rannassa.
ellauri023.html on line 761: Juhlan kunniax on suomennettu Hannah Arendtista kirja, sen elämästä kertova.
ellauri023.html on line 905: Puhuu vaan suomea karvapuvussa. Saa tyytyä pureskelemaan kasseja.
ellauri023.html on line 906: Ren on kiinaa, ihminen. Rey on espanjaxi kuningas. Finn on suomalainen,
ellauri024.html on line 172: Samaa intoa, jolla suomalaiset ss-soturit otti osaa
ellauri024.html on line 293: Wolt on suomalainen pahisfirma, mutta vielä pahempi on Foodora. Eikä ihme, siellä on entiset nazit ruorissa. Niillä on pakkotyön reseptit vielä tuoressa muistissa. Arbeit macht frei.
ellauri024.html on line 324: Se on talonpoika, ja äidin josta ei vielä kerrota. Aluxi psykologi, vaikka oli sairaalloisen ujo. Parantaja paranna izesi. Se luki innoissaan Paul Ziffin "semantiikkaa", jonka mä olin totaalisesti unohtanut, onkohan mulla se vielä jossain hyllyssä. Ei tehnyt muhun suurta lovea. Se mainizee (alaviitteessä) Jaakko Hintikan (1929), joka ei istunut yölampun valossa (kuten Arska), vaan oli maailmanmatkaaja (toisin kuin Arska). Osaakohan Arska muuta kuin suomea ja savvoo? Kai sentään luki ainakin. Enkkua mongersi.
ellauri024.html on line 341: Yx esi-isä ja mongoloidipojan nimiserkku Petter Joel oli ollut lähetystyössä Australiassa. Muuten se on molempien vanhempien puolelta perussuomalainen lantasaapas, jurottaja maalaamattomasta talosta. Siitä se ei yliopistolla varmaan koskaan päässyt irti, vaikka yritti. Mutta mezää oli kivasti. Isä oli aika tunari. Kävi sotia, Arska kynti sillä aikaa suopeltoa. "Oli jäänyt välejä." Isän suku Kinnut oli juoppoja, äidin suvun Turuilla oli sisäistä ryhtiä. (Talo oli Kinnuilla.) Arska samastui tunari isään ja oli vähintäänkin salavihainen suppusuiselle opettajaäidille, joka läimäytteli sitä ohuella vizalla. Arska oli äidin luokalla. Aika oidipaalista. Äidin lahja Arskalle oli synnintunto. Kun Arska kirjoitteli teininä, äiti kysyi: "Mitä likaista nyt syntyy?"
ellauri024.html on line 485: Arska tunnustaa vaan yhden (suomalaisenko?) naishumoristin, nimittäin Maria Jotunin. Outoja kaunasia hyypiöitä kummatkin. Setämies ja tätinainen. Olikohan se lukenut Jane Austenia, tai edes Kinsellaa?
ellauri024.html on line 576: Paavo Juho Talvela (alk. Thorén; 19. helmikuuta 1897 Helsingin maalaiskunta – 30. syyskuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen upseeri, joka sai Saksassa jääkärikoulutuksen.[1] Hän osallistui sisällissotaan, heimosotiin sekä talvi- ja jatkosotaan. Hänestä tuli armeijakunnan komentaja sekä marsalkka Mannerheimin luottomies, joka neuvotteli Saksan korkeimman johdon kanssa. Hän oli mukana myös äärioikeistolaisessa Lapuan liikkessä ja toimi myöhemmin 1930-luvulla liikemiehenä sekä jatkosodan jälkeen muun muassa paperiteollisuuden palveluksessa.
ellauri024.html on line 578: Rosvo mikä päällikkö. Joopa joo, vaikeeta on erottaa tyylirikkoja merkityxistä, huonoa viziä pahoista ajatuxista. Reilumpaa ois olla yrittämättäkään, sana 'mauton' on luokkasodan tylsä astalo. Antikommunisti Arska on pyhissä kysymyxissä ihan tosikko. Ryssäviha ei ole naurun asia. Vois sanoo suomalaista taistelijaa noin ehkä joskus niinku hyvässä mielessä rosvopäälliköx, esim Santeri Ivalo Juho Vesaista, mut et Rossi Talvelaa, se ei oo vaan tyylitöntä, se on rienausta, pyhäinhäväistys. Arskassa on persua, vaikkei sotiemme veteraanix ehtinyt. Arska ize voisi tolleen jollekin kenraalille silleen virkeästi mutta kunnioittavasti vizailla, mutta että luokkavihollinen Rossi, se on jo liian paxua.
ellauri024.html on line 1043: Graham ihmetteli mixei suomalaiset tarjoo kierrosta,
ellauri024.html on line 1290: pilvestä löytyi vaan pari suomalaisen_mediatutkimuksen_marxismi_2013.pdf?sequence=1&isAllowed=y">tietämätöntä osumaa.
ellauri024.html on line 1316: Niinkun suomalaisten sankari, mitään tuntematon sotilas Rokka,
ellauri024.html on line 1333: kerman pinnalle. Niihä se on nytkin kotisuomessa, jossa vihreiden ministeri
ellauri024.html on line 1370: von Wrightin mielestä vallan legitimaation kriisi (hirvee sanahirviö, suom. alamaisten tottelemattomuus) johtuu vieraantumisesta. Vieraantumisella se tarkoittaa kuilua tavallisen kansalaisen ja nimettömän (höh? usein aika nimekkään, julkkixinahan monet niistä pazastelevat) taloudellisten (paska-Nalle) ja poliittisten (Haju Pisilä) johtajien ja teknisten 'asiantuntijoiden' (Vahana Jurtiainen) eliitin välillä, puhumattakaan nilkeistä (G.H.v.Wright), jota tarvitaan valvomaan ja voitelemaan yhä mutkikkaampaa yhteiskunnan koneistoa. Tästä tulee epäviihtyisyyden ja avuttomuuden tunteita. Ne on vaan voitettava. Usko sydämmees VAAAAAAAN...
ellauri024.html on line 1382: von Wright tajuaa noin miljoonantena suomalaisena, että kehitys kulkee kohti poliisivaltiota ja ekokatastrofeja. (Huom tää on kirjoitettu ennen kaxoistorneja, ilmastonmuutosta ja kansainvaelluxia!) Sillä ei näytä olleen mitään vaikutusta sen lurituxiin haistelevasta humanismista. von Wrightin mielestä (yliminästä, minästä vai siitä?) hipit pakenevat romanttisesti todellisuutta. Herää kysymys, onko punaposki ize hippi. Sillä mitä muuta sen trivialiteetteilla, toistoilla, latistuxilla ja poissulkemisilla terrorisoiva kirjoittelu on kuin todellisuuspakoa? Valistushenkistä todellisuuspakoa.
ellauri024.html on line 1402: Suomessa von Wrightin lällyfilosofian perintö jakautui kahtia: Ilkka Niiniluoto jatkoi torjuntaa maalivahtina ja Esa Saarinen kuljetti kiekon Espoon päätyyn. On myönnettävä Saarisen "kadonnutta puberteettia ezimässä" tyypin kulttuurikritiikin olevan hilpeämpää kuin von Wrightin ja Niiniluodon latenssifilosofia. Niiniluoto väittää kyynisexi nihilismixi kaikkea tutkimusta, joka ei ole todenkaltaisuuden näköistä. Vuosisatamme filosofia teoxen (sitäkään en ole lukenut, en edes tiedä miltä kansi näytti) esipuheessa, paljastaneixi missä on vika: filosofit on aina olleet tiennäyttäjiä. Ulkopuolinen asiaa tuntematon voisi ajatella, että suomalaisen filosofian suurperheen pitäisi kiireesti asettaa vaari holhouxeen. (No nythän se on tarpeetonta, suomalainen filosofia on kuollut jo luonnollisen kuoleman.) 1987 se näytti ennenaikaiselta, sillä von Wright ei ollut vielä lähelläkään silloin vielä huokuvien Kuusen veljesten, noiden suomalaisen kulttuurikritiikin Pekan ja Pätkän muodostamaa esseistiikan nollapistettä, AKS-henkistä Pentti Linkolan ylistelyä ja muita riman ohituxia, sosiobiologista führerin ezintää tästä ministerin maailmasta. Vaik ei pidä aliarvoioida sosiobiologian ja kasvitieteen soveltuvuutta kuusten salatun elämän tutkimuxessa.
ellauri024.html on line 1404: Voidaan lopuxi yhtyä Ilkka Niiniluodon kiitoxiin: G.H.von Wright oli tyylikkäästi pukeutunut ja moderni, eikä tuntenut viehtymystä postmodernin kyyniseen nihilismiin. Ai niin, "kyyninen" oli yx iskusanoista jotka piti lisätä vielä sanan "ihannointi" perään. Kaikkia suomalaisia voisi kiittää hengessä mukanaolosta. Ilkka Niiniluoto voisi (nyt kun se on jo eläkkeellä hienoimmistakin viroista) kannattaa Suomen Postia ja lähettää jokaiselle suomalaiselle allekirjoituxilla varustetun kiitoskirjeen passiivisesta osanotosta. Kaikki on hyvin. All is well that ends well.
ellauri024.html on line 1410: Eskelinen: von Wright ja Paasilinna valikoituivat kohteiksi, koska he tuolloin edustivat arvostetuimman suomalaisen kulttuurikritiikin ääripäitä, karkeasti sanottuna sekä akateemista että itseoppinutta tyhjänpäiväisyyttä. Yksinkertainen, joskin normista poikkeava perusidea, oli asettaa heidät henkilökohtaiseen vastuuseen latteuksistaan ja konservatiivisuudestaan, joiden todentaminen tekstini sisällä (vastaan tässä vain omasta puolestani) oikeutti myös henkilöön ulottuvan pilkan ja halveksunnan. Tätä kautta kyseenalaistui tietysti myös von Wrightin nauttima yleinen arvostus, mikä osaltaan selittää joidenkin vastareaktioiden kiivautta. Vain yhden esimerkin ottaakseni: Timo Hämäläinen vetosi von Wright -esseen luettuaan Viksteniin, ettei Jälkisanoja julkaistaisi, koska siinä loukataan akateemikon kunniaa.
ellauri025.html on line 166: Kuoli sukupuuttoon kuin muutkin eläimet. Sulautui valtalinjan koiriin niinkuin Carlsonit. Tai suomenruozalaiset. Puolet on jo 2-kielisiä. Suomalaiset sulautuu lopulta somaleihin ja muihin mamuihin. Jää vähemmistöxi niinkuin satans hurrit. Saavat maistaa omaa lääkettään, niellä kielisammakoita.
ellauri025.html on line 206: suomenkielisen kansi on koottu paperin riekaleista.
ellauri025.html on line 241: Kinsellan Becky valehtelee osaavansa suomea.
ellauri025.html on line 242: Italo Calvinon kimmeriläiset on suomensukuisia.
ellauri025.html on line 245: Ahti Ukko. Kaxi muinaissuomalaista jumalaa.
ellauri025.html on line 277: suomalaisesta puskateatterista tai 40-luvun Suomi filmistä.
ellauri025.html on line 347: Hesiodoxen perhe oli muuttanut jostain idempää "Helikonin lähelle Askran kylään, joka on kehno talvella, kurja kesällä, ei koskaan hyvä". Hesiodos marisee kolkon arvokkaasti, sanoi joku. Hätäruokana se söi malvoja ja soihtuliljoja. Orpo Olli söi pettua ja suolaheinää. Jenkit syö suomalvoja suklaakexin välissä (marshmallows). Muumi söi liljoja ja muuttui ilmapalloxi. Nipsu kuljetteli sitä ympäriinsä narussa.
ellauri025.html on line 471: Larry on yhdysvaltalainen liikemies. Se on maailman 8. rikkain apina, sen nettoarvo taaloissa on yli 60 ziljoonaa ja kasvava. Se on muutenkin HYVIN, HYVIN PAHA MIES. Sen suomenkielinen Wikipedia-artikkeli on tynkä. Sen amerikkalainen Wikipedia-artikkeli on kilometrin pituinen. Jo siitä näkee ketä Larryn puuhat hyödyttää. Nicholas Carlson (ei sukua) sanoo että siitä tuli paha, koska se luki kotosalla niin paljon ATK-lehtiä. Jätti kesken PhDn Winogradin kaa kun Gogol alkoi tuottaa massia. Gogolin nimi oli BackRub aluxi: Gogol toimi manus manum lavat periaatteella, hiero sä mun selkää niin mä hieron sun. Siitä luonnostaan syntyy näitä kuplia. Toinen huisin kannattava idea oli Androidin osto ja puhelimiin levitys. Google plus ja muut somevirityxet kaatuivat. Larry ei ole järin sosiaalinen. Nyze rakentaa izeohjautuvia lentoautoja. Se on Gyro Gearloosen näköinenkin, propellipäinen Pelle Peloton, vaihteet löyhällä. Lyö izeänsä päähän nuijalla niin että linnut lentää ulos pesästä.
ellauri025.html on line 585: Samaa suomenruozalaista kermapersegenreä kuin Kjell Westön turinat. Niinkuin Kjellin Leijoissa, saa kukin kertoa oman versionsa samasta tapauxesta. Se pahoinpidelty Sascha on nimestä huolimatta tyttö, koulukotitapaus. Kelpas hurrihomopojille ilmeisesti tytötkin, pepun puutteessa.
ellauri025.html on line 726: Komminister on suomexi kappalainen. Barkmannin lahjatalon Eskilstunan Nyckelbackan Gammelbo oli komministerboställe, kappalaisen puustelli. Siellä tuli 1600-luvulla vähän tonttuiltua kuin isä Mefodi, Monikan ja ehkä myös Annelisen tyyppisesti otettua ylen määrin olvia:
ellauri025.html on line 786: Se on suomalainen teologi, terapeutti, kouluttaja ja kirjailija, joka on kirjoittanut useita elämäntaidollisia teoksia, joiden materiaalina hän on käyttänyt omaa ja potilaittensa elämää. Hellsten puhuu äidinkielenään ruotsia mutta kirjoittaa enimmäkseen suomeksi. Cosmo on sen pendangin serkku. Onx Hellstenilla ohjaajaserkkua? Voitto Hellsten tais olla joku kuuluisa juoxija takavuosina. Ja ex Paasikivet ole entisiä Hellstenejä? Sittenhän me ollaan melkein sukulaisia?
ellauri026.html on line 25: Punavyö on Simo Penttilän luoma kuvitteellinen villin lännen hahmo. Hänen kumppaneinaan ovat suomalaiset toverukset Pete Menken eli Pekka Mänkkönen ja Dick Hill eli Riku Kumpulainen. Pete on esiintynyt sirkuksessa tarkka-ampujana ja kehuu aluksi olevansa "pohjoisen pallonpuoliskon paras ampuja", mutta havaitsee Punavyön itseään paremmaksi ja ilmoittaa sitten olevansa "pohjoisen pallonpuoliskon toiseksi paras ampuja". Dick myy kirjoja, joiden nimistä osa on selvästi hänen itsensä keksimiä. Jännittävissä tilanteissa kaverukset alkavat usein naljailla keskenään peittääkseen pelkonsa. Nämä keskustelut alkavat varsin usein Dickin kommentilla, että hänellä on "yksi hyödyllinen kirja".
ellauri026.html on line 390: Kaikista hulluinta on nähdä miten julkkiskirjailijat kiittelevät toisiaan keskinäisen kehun kerhoissa, tyhmät tyhmiä ja pöntöt viereisiä pönttöjä. Tää on täydellinen Väinö Linna duplikaatti, toi on Loirin haamukirjailijan veroinen, kolmas yhtä fixu ja filmaattinen kuin Sofi Oxanen. Toisen kerran ne suomii toisiaan yhtä reippaasti, ja ihan samoilla pointeilla.
ellauri026.html on line 678: > Pentti Saarikoski on suomentanut saman fragmentin nokkelasti:
ellauri028.html on line 83: Matkakirjeitä Maasta (engl. Letters from the Earth) on Mark Twainin postuumisti julkaistu kirja ja sen nimikertomus. Vuonna 1962 julkaistun teoksen toimitti Bernard DeVoto. Valikoima teoksesta ilmestyi suomeksi Kristiina Kivivuoren suomennoksena 1963 Gummeruksen kustantamana. Tää paasaus koskee vaan sitä turinaa.
ellauri028.html on line 320: että ymmärsin siitä yllättävän paljon, ehkä se oli suomalainen
ellauri028.html on line 321: ja äänsi suomalaisittain, en tiedä, selväsanaisesti puhui jotenkin.
ellauri028.html on line 330: Pipa ja Sepu lauloi tätä nuotin vierestä kun me oltiin pieniä. Se kuului samaan sota-ajan sikermään kuin Lili Marleen, Eldanka järven jää tai Läskiä ja lotinaa. Oli niitä muitakin. Se onkin tosi vanha sotalaulu. Niissä usein teemana on et vihollisten kanssa oisi hauska veljeillä, ja vähän sisarrella myös. FUCK FUCK! menee KILL KILL!in ohize. Siitä on olemassa suomalainen versio, jonka sanoja ei tahdo kokonaisina löytyä. Löytyy vaan pätkiä.
ellauri028.html on line 502: Satiiri ja kritiikki kimposivat kuitenkin lopulta takaisin ennakkoluuloisiin suomalaisiin heteromiehiin.
ellauri028.html on line 510:
Pekka Kustaa Parkkinen (4. kesäkuuta 1940 Helsinki – 8. toukokuuta 1992 Helsinki) oli tuottelias suomalainen kirjailija ja kääntäjä. Proosassaan hän kuvasi väljällä, puheenomaisella kielellä näkemyksiään kulutusyhteiskunnan varjopuolista. Hänen teoksiensa hallitsevina aihepiireinä ovat rakkaus ja sen ristiriidat. Parkkista on kuvattu myös kommentoivaksi yhteiskuntakriitikoksi ja arjen kuvailijaksi. Runoilijana Parkkinen on (oli) aforistinen kiteyttäjä. Se löytyy kaljupäisen Tontin plokista Unohdettuja runoilijoita.
ellauri028.html on line 514: Heikki Parkkonen (24. maaliskuuta 1938 Vaajakoski, Jyväskylän maalaiskunta – 17. huhtikuuta 2018 Helsinki) oli suomalainen päätoimittaja.
ellauri028.html on line 517: Vuonna 1992 Parkkonen aloitti 7 päivää -lehden ensimmäisenä vastaavana päätoimittajana. Tällöin hän joutui mukauttamaan lehden tanskalaisen esikuvan suomalaiseen tilaajapohjaiseen toimintatapaan. Myöhemmin hän oli vielä Matkaopas-lehden päätoimittajana. Parkkonen sai Valtion journalistipalkinnon vuonna 1998.
ellauri028.html on line 564: Odottelemme juuri parhaillaan eli täsmälleen tällä herran sekunnilla, tällä nimenomaisella hetkellä tai tällä kellonlyömällä odotamme Euroopan erikoisuuskirjeenvaihturimme Eino-Mies Porkka-Kosken raporttia reportaashshisarjaamme "Yhdentekevä Eurooppa". Kävelevä sinikantisemme uudisoi meille kohta Helsingin Pinaatintorilta suomalaisten sotavegetaarien 47:nnen teemaviikon paraatia. Aihehan on Eino-Miehelle erittäin tuttu. Mieshän on palvisodan vegetaareja. - Niin, hänhän sai palvisodassa Mannergeimilta neljännen luokan valkoisen ruusukaalin riparikunnan kunniamerkin. Sopan ja kauhan miehiä kerta kaikkiaan. Eikä siinä kaikki, Vuonna 55 hän oli reportterina seuraamassa Porkkanan luovutusta takaisin Suomelle. Toivottavasti hän ei ole tänä juhlallisena vegetaaripäivänä niin nakit silmillä, että joutuisimme taas kuulemaan sen iänikuisen baaritiskitarinan siitä, miten hän listi vielä välirauhaspäivänä 50 punajuuriarmeijan kaaleria itulinjassa paljain käsinein. - Herra jumala! Puhelinhan soi! Pane töpseli nopeasti seinään! Haloo haloo! Täällä alivaltiosihteeri! - Täällä Eino-Mies P-K tanassa ja Burana 200. Saisinko huonepalveluun, tarvizisin Burana 400:sta. Ja jos Suomesta soitetaan ja uzitaan, minua ei saa häiritä eikä vastustaa. Sanokaa vaikka, että minulla on Pipa kukkarossa ja Kippari-Calle taskussa.
ellauri028.html on line 623: Amerikkalaissotilaat kiduttivat Guantanamossa vankejaan syöttämällä heille sianlihaa, juottamalla alkoholia ja painostamalla seksuaaliseen toimintaan..siis haloo...Miten se eroaa nyt niin ajankohtaisista suomalaisista PIKKUJOULUISTA...
ellauri028.html on line 628: Talvisotaa edeltäneet neuvottelut olivat kariutuneet Moskovassa, ja suomalaisvaltuuskunta oli lähdössä. Paasikivi kysyi Molotovilta, miten monta miestä Neuvostoliitto aikoi Suomea vastaan lähettää.
ellauri028.html on line 634: Adolf Ehrnrooth vieraili Englannissa 70-luvulla. Brittiamiraali tiedusteli paljonko suomessa on neuvostojoukkoja? Muutama satatuhatta vastasi Ehrnroot. Mihin ne on sijoitettu? tivasi amiraali. Kahden metrin syvyyteen pitkin rajaa, vastasi Ehrnroot
ellauri028.html on line 641: Ongelma ratkaistu lol! väkivalta skizo (suomi 24 vertaisarvio:) Oli ihan vitun paska. Ei edes liity mustaan huumoriin.
ellauri028.html on line 697: virkavalta vittuilu En pidä poliiseista enkä suomalaisista
ellauri028.html on line 815: Lauri H. Anterossonin ottamien ilmakuvien perusteella näyttää, että ihmismuurahaisyhdyskunnat koostuvat pienistä tulitikkulaatikkoja muistuttavista rakennelmista, joiden ympärillä ihmismuurahaiset autoilevat ja säntäilevät päättömästi sinne tänne. Niiden teknologinen taso on lähes yhtä korkealla kuin ihmisten, ja lisäxi ne puhuvat ilmeisesti suomea, tummakuorisemmat yxilöt tosin murtaen. Onko maapallolla sittenkin älyllistä elämää? No tämähän ei sitä vielä todista. Kun Anterosson laskeutui alas Espoon maaperälle, niin ihmismuurahaiset olivat salaperäisesti kadonneet! Niiden kohdalla oli vaan käsittämättömän syvä reikä, josta hämärästi tuttu ääni huhuili: Sori siitä! Mutta ei pidä hellittää, optimistisesti vaan eteenpäin E.J.O Saarisen viitoittamalla positiivisella tiellä!
ellauri028.html on line 947: VIERAILIJA12: Meillä on suvussa hyvä esimerkki näistä eri uskonnoista, on ortodoksia, perus evankelisluterilaista, sitten on yhdessä haarassa juutalaista, jehovaa ja kaiken kruunaa miehen isä ja äiti, joisa isä on puoliksi intiaani ja äiti ameriikan suomalainen. Ja isänsä oli miehelle sitten opettanut hänen lapsuudessaan kaiken maailman manailuja, yrttejä ja suitsukkeita ja mietiskelyä. Ja täytyy myöntää kun ensimmäisen kerran miehen yllätin tapailujemme alussa istumasta keskellä pihaa pressu teltassa tätä mietiskelyä harrastamassa niin minä nauroin pitkään ja hartaasti. Ja tästä kun kaverilleni vielä puhuin niin täysin idioottinahan ne miestä pitivät. Mutta nyttemmin on sitten selvinnyt että nämä on vain jokaisen tapoja rentoutua. Siinä missä mies siis joskus tyyliin kerran-pari vuodessa vetäytyy jonkun päivän takia omaan rauhaansa, otan minä konjakkipullon ja istun kynttilän valossa ja tuijotan liekkiä. Sama asia, mutta kaksi eri "uskontoa". Kun itse kuulun näihin jotka eivät saa mitään voimaa uskonnosta. Mutta mies taas jotakin pelätessään ottaa kaulanaihonsa käteen ja pyörittelee sitä sormiensa välissä ja manailee jotain.
ellauri029.html on line 360: Toi kalskahtaa kyllä aika pahalta. Kahnemann apulaisineen kysyi 1998 opiskelijoilta "Does living in California make people happy? A focusing illusion in judgments of life satisfaction". Olis pitänyt kysyä suomalaiselta koodarilta. Entäs sitten tää:
ellauri029.html on line 369: Kahnemannin tutkimuxet ovat kuiteskin olleet sikäli hyödyllisiä, että niissä kävi ilmi niinsanottu optimismivääristymä. Siihen liittyvää Wikipedian artikkelia ei ole suomennettu, yllättäen ei edes sen janusmaista paria pessimismivääristymä. Syytä tutustua molempiin, jälkimmäinen näyttää olevan kansantautina meillä masixilla.
ellauri029.html on line 598: Rajat kiinni! huutaa suomalaisten apinoiden kuoro.
ellauri029.html on line 611: Akun isä, tuntematon suomenruozalainen muna, uhitteli
ellauri029.html on line 755: Alivaltiosihteerissä toistuvia pilailun kohteita ovat usein tavalliset ihmisryhmät. Vakioaiheita ovat suomen kielen turmelu, lääkäripalvelut ja alkoholismi. Harmitonta pilailua, ihmisryhmiä ei pilkata. Kysyimme vanhemmiltamme ja Otavalta luvan ja varmistuimme, että kukaan ei loukkaannu.
ellauri029.html on line 757: Ensimmäinen tv-ohjelma oli Alivaltiosihteeri: Suomi 75. Se käsitteli tapahtumia Suomen itsenäisyyden ajalta. Ohjelma lähetettiin myös Montreux'n Kultainen ruusu -kilpailuun, mutta se ei menestynyt, sillä teknisestä erehdyksestä johtuen ohjelman suomen- ja englanninkieliset versiot oli ajettu päällekkäin.
ellauri029.html on line 769: 6.12.2019 ulkoministeriön hyllytetty konsulipäällikkö Pasi Tuominen antoi haastattelun Helsingin Sanomille, jossa hän arvioi, että Haaviston päätös nimetä erityisedustaja al-Holin leirin suomalaisten avustamiseksi saattaisi olla lainvastainen. Hän arvioi, että ”ainakin hallintolakia” on rikottu. Samassa haastattelussa Tuominen syyttää Haavistoa pelolla johtamisesta. Julkisuuteen annettujen tietojen perusteella saa kuvan, että Haavisto on pyrkinyt peittelemään konsulipalvelupäällikkö Tuomisen siirtoon tähdänneitä toimia, jotka kuitenkin ilmeisesti ovat tosiasiassa tapahtuneet.
ellauri029.html on line 883: Joissain tutkimuksissa jo kolmevuotiaiden lasten on havaittu ymmärtäneen sarkasmia. Ranskankielisillä lapsilla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että viisivuotiaat lapset ymmärsivät sarkasmin, kun siihen liittyi sarkastinen äänenkorkeuden vaihtelu. Siinä ranskalaiset on hyviä, niinkuin sarkasmissakin. Yli seitsemänvuotiaat lapset ymmärsivät sarkasmin asiayhteydestä ilman äänenvaihteluakin. Suomalaiset lapset tulee jälkijunassa. Jotkut suomalaiset aikuisetkaan ei opi tunnistamaan sarkasmia ikinä.
ellauri030.html on line 61: Cicero oli kiero julkkisasianajaja, voitti joitakin näkyviä juttuja, rupesi poliitikoxi. Oli Sisiliassa kvestori (yliopistossakin on kvestori, siis rahastonhoitaja), oli kova puhuja, päihitti Hortensiuxen. Keskiluokkainen pyrkyri, kuten eräs suomalainen sykofantti, jonka nimeä E.Saarinen en viizi edes mainita. Koulussa piti lukea Ciceron puhetta in Catilinam: quo usque Catilina abutere patientia nostra. Cicero hommas Catilinalle kuristushuonetuomion, vastoin Caesarin ja muiden lievempiä kantoja. Kazoi ize päältä kun Catilinaa hirtettiin. Oli siitä vielä ylpeä. Koko case in Catilinam saatto olla pelkkä kehystys, Cicero oli ehkä tekaissut todisteet. Et semmonen veitikka.
ellauri030.html on line 302: Ostin samoilla rahoilla myös IBM:n kulmikkaan läppärin, jonka varas vei kokouxessa Ranskassa. Inhottava Inkeri Vehmas-Lehto ei suostunut sitä korvaamaan. Tästä (kin) jäi elinikäinen kauna sitä alapurentaista buldoggia kohtaan. Olihan se muutenkin paskiainen, ja ällö ääliö "mein Erkkeineen", joka oli joku kouvolalainen nimismies, ja autistipoikineen. Mein Erkin kanssa tuli sille ero sittemmin (en ihmettele Erkkiä), ja se meni vanhuxena uusiin naimisiin jonkun vielä vanhuxemman suomenruozalaisen äijän kaa. Nyze on Inkeri Vehmas-Lehto-Hurriström tms.
ellauri030.html on line 499: Schopenhauer on pessimisteistä nimekkäin, sen sepustuxista on koottu suomennettu keitos Pessimistin elämänviisaus. Toinen tunnettu pessimisti on Piisamirotta. Mulla on piisamirotta-kangasmerkki jossain, sain Seijalta. En ole muistanut ommella sitä rintapieleen kii. Nuori Schopenhauer näyttää vähän Jyrki Hukkataipaleelta. Silläkin lie syitä olla allapäin. Piisamirotat riippukeinussa syö täytekakkua
ellauri031.html on line 176: - Mutta ennenkun valtiosihteeri Raimo Sailas (nojoo, se vanha noskekokkare on vihdoinkin eläkkeellä kaskaat, jos kiinnostaa, mutta aukoo päätänsä yleisonosaston kirjoituxissa kuten ennenkin) ennustaa meille lamaa sammakonhyppyanalyysin perusteella, kysymme, kannattaako suomalaisfirman muuttaa Viron aluevesirajojen sisäpuolelle.
ellauri031.html on line 182: - Enokomisti Julma, tässä tutkimuxessanne vertailette Viron ja Suomen yritysverotusta, työvoimakustannuxia ja television iltaohjelmia pneumososiaalisen horisontaaianalyysin avulla ja päädytte siihen lopputuloxeen, että suomalaistenkin yhtiöiden kannattaisi heti lähteä riistämään Viron matalapalkkaisia työläisiä, jotka hyvällä säällä näkyvät Pasilan radiomaston ikkunasta pieninä muurahaisina.
ellauri031.html on line 186: Niin, talousohjelma Sukanvarsi Plus käsittelee siis tänään suomalaisten yritysten siirtämistä Viron matalaveromaisemiin. Aihetta on tutkinut rikkaiden elinkeinoelämän valtuuskunnan Revan pääntutkija Pahani Julmu, jonka toivekappaleena kuuulimme Pate Mustamäen laulaman "Narva meistä on rautaa".
ellauri031.html on line 193: - Jollei vähän ylikin. Se on kuulkaa komea näky, kun kello seizemältä aamulla Tallinnan satamasta starttaa laivastollinen postinkantosiipialuxia uumenissaan tuhansia tallinnalaistuneita suomalaispostin jakajia valmiina jakamaan suomalaisille edullisesti roskapostia. (Muutahan siellä ei enää kuljekaan.)
ellauri031.html on line 201: - Eikö vain!? Kun palkkakustannuxet ovat murto-osa suomalaisista ja välimatkat ovat kymmenesosa meikäläisistä, säästöja kertyy laskujeni mukaan vuodessa pirskatisti. Tällä rahalla voisi ostaa salmiakkiaakkosia viiden vuoden ajan Tallinnan laivan tax-free myymälästä K-kirjaimeen asti kaikille suomalaisille yritysjohtajille, jotka kärsivät Suomen ennätyskorkeasta veroasteesta.
ellauri031.html on line 286: Tunnettujen ja tuntemattomien oppositiomiesten asema on valitettava. Heitä uhataan alituiseen karkotuxella "saarille". Vankileireillä Italian ja Sisilian rannikon pikkusaarilla elää tuhansia antifasisteja. (Nythän niillä on antieurooppalaisia mamuja.) Heillä on täysi liikkumavapaus mutta he ovat poliisin jatkuvan valvonnan alaisena ja heitä on kielletty lähtemästä karkoituspaikkakunnalta. (Ei ollut vielä suomalaisten nilkkapantoja.) Karkaamisyrityxet päätyvät tavallisesti kuolemaan. Oppositiomiehillä ei ole liioin mahdollisuutta lähteä maasta, sillä heille ei myönnetä passeja. Ne jotka yrittävät salaa ylittää rajan pidätetään ja tuomitaan ankariin rangaistuxiin. Mussolinin henkeä yrittävät tuomitaan kuolemaan. "Ylimääräinen valtion turvallisuustuomioistuin" panee tuomion nopeasti täytäntöön.
ellauri031.html on line 587: Juonen kehittely on lisäxi kaavamaista ja epäuskottavaaa, henkilöt tekevät esimerkixi keskenään teennäisiä sopimuxia. Sariola ei liioin kykene luomaan tai säilyttämään jännitystä, sillä supisuomalaiseen tapaan hän ei osaa vihjata vaan alleviivaa mitättömimmänkin käänteen. Kuolemaani saakka -romaanin lause "Hän totesi arvioineensa miehen luonteen täysin oikein" on ikävä kyllä tyypillistä Esa-Mauria. Juonenkin tasolla lukijan osaxi jää olla vain pelkkä passiivinen kuluttaja. Sariola ei siis ole tarinankertoja, vaan tarinantappaja, perinteisen pitkäpiimäinen selittäjä.
ellauri031.html on line 610: Olli Jalosen kiitetyimmät romaanit, Ilo ja häpeä sekä Hotelli eläville, kuuluvat teoxiin, jotka jokaisen lukihäiriöisen hasbeenin mielestä puhuvat tärkeistä asioista. Jalosen romaaneja onkin viisainta yrittää puolustella moraalisin perustein, vaikka se moraalikin on alkeellista ja rajottunutta. Se on mitä tyypillisin suomalaisen autistisen insinöörikirjallisuuden (Hyry, Tuuri) edustaja aina uskonnollista pohjavirettä ja arkielämän pahimpiin banaliteetteihin tarttumista myöten. Tiedättehän: "Vielä joskus imiessään äidin kaurapuurolla täyttämää villasukkaa hän muisti isänsä sanoneen, että ulkona on kylmä." Jalosen tekeleet on jonkinlaisia aikuisen kirjoittamia syyspörriäisiä, joissa ollaan peruskoulumaisen huolissaan maailman tilasta. Niissä pohditaan tutkimuxen ja tiedotusvälineiden moraalia ja kuvataan maailmanpolitiikan arkiryskettä: kidutuxia, kansanmurhia ja kiristyvää kontrollia. Jalonen jää kuvailun ja moraalisen tuomion asteelle, perinteiseen humanistiseen tapaan se ei analysoi pahaa vaan sanoo sille hyi. Viimeistään tällä tavalla käsiteltynä asiat lakkaavat olemasta tärkeitä ja muuttuvat säälittäväxi partiolaisproosaxi. Samoja ajatuxia ja julituxia kykenee jokainen kolmannen luokan poliitikko laskettelemaan ulkomuistista.
ellauri031.html on line 632: Vuoden 1947 heinäkuussa suomalaisten Joosua pääsi perille. (Mooseshan ei päässytkään, kuten muistamme.) Pyöriskeltyään aikansa Jerusalemissa se lähti Galileaan Jeesuxen perään, ja asettui Genesaretin järven pohjoispuolelle Safedin kaupunkiin. Safedissa on kaunista (ks. kuva), mut tää on oikeestaan asian vierestä, ei se siellä kauan vanhentunut.
ellauri031.html on line 712: Loppupeleisä Syväntöjen duuni on olla matkailuemäntinä yhä kasvaville pyhiinvaeltajaturistien rukoilijasirkkalaumoille. Tai eniten tää rasittaa vaimo Mairea. Kaarlo ei enää oikein jouda oppaaxi. Se herää jo neljältä kun on viileää ja ezii suomalaisesta raamatusta käännösvirheitä. Niitä on löytynyt jo 10K. Kun vaan kaikkeen aika riittäisi. Kun Maire herää töihin, alkaa orpo Ollia jo ramasta. Kerran se joutui pitämään saman raamattutunnin 2x peräjälkeen! No menihän sekin, herran avulla.
ellauri031.html on line 730: Syvännöt lahjoittaa jutkumamuille suomalaisten lumppuja. Samalla kertaa ei lahjoiteta raamattuja, ettei jäädä kiinni lahjonnasta. Mut ymmärtäähän israelin poika luottoa. Tänään ryysyt, huomenna evankeljumi. Kun jotain saa niin paras ottaa kaikki mitä annetaan. Vähän niinkuin mekkoa ja hyppykuppa. Herra antoi herra otti, hip hei, kuppa kullinnupin vei. Esinahka oli mennyt edeltä. Kassit jäivät odottamaan ulkopuolella. Ne oli täynnä uusia testamentteja, lisäsopimuxia odottamassa allekirjoituxia.
ellauri031.html on line 732: Urvon työ Siionissa on ollut kylvötyötä. Kyntö on jääneet vähemmäle, vaan ehdittiinhän sitä siittää ilostella kotisuomessa. Urpo täytti neljäkymmentä ekana matuvuonna, Kristinan syntyessä. Unton haamukirjoittama Tienravaaja päättyy vuoteen 1978, kun mä olin ekaa kertaa Usassa.
ellauri031.html on line 768: Olemme ajallisesti jakeiden 25 ja 26 välissä. Olavi ei lähde longixi, sooloilemaan omin päin, se ei tunteile vaan pysyy faktoissa. Se heikkous saattoi olla Olkkarillakin. Siitä puuttui karismaa. Mutta on sillä asiaa kotisuomalaisille kuin Hannu Karpolla. Lisää rahnaako se on tullut pyytämään, kolehtia keräämään? Sitä kai se rukousaihe tarkoittaa peitekielellä.
ellauri031.html on line 772: Aradin kaupungissa oli 20 juutalaista märkyriä. (Aradin Cuningas on Joosuan listimien kuninkaiden luettelossa, kazokaapa raamatustanne, Joosua luku 12:14. Arad tarkoittaa yxinäistä, pakolaista, sattuvasti.) Mustakaapu kuivurit ahdisteli niitä 2005 mielenosoituskylteillä, joissa on negatiivisia lauselmia. Rabbi suunnitteli SUURTA mielenosoitusta, 750 henkeä. Poliisipäällikkö kielsi sen. Asia meni rabbinaatin toimesta korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeus esitti kompromissia, vähän pienempää suurta mielenosoitusta. Tämä on rukousaihe suomalaisille sisaruxille: kaikki nyt sävellahjan hinnalla mukaan huutamaan. Pelkän uskon takia tehdään kaikkee tällästä, on se hullua. Siinähän se onkin, eihän usko ole koskaan pelkkää uskoa, se on mölyapinoiden territoriaalista huhuilua puiden latvasta. Ensin huhuillaan pitkään kuin hanhilauma ennen lentoonlähtöä, sitten kohta tulee nyrkistä, aletaan selvitellä kouriintuntuvasti reviirien rajoja.
ellauri031.html on line 781: Karl Anton Konstantin von Schoultz (Kalle-Anttooni, 1922-2013) oli humanististen tieteiden kandidaatti, lehtori ja YK-sotilas. Siitä tuli mustalaisten sulttaanin Kalle Hagertin luottomies. Se kirjoitti myös tyttökirjan Anita, mustalaistyttö. Schoultzin sukua näkyy tulleen Liettuasta Ruoziin 1600-luvulla, joku Martin Szkultet juurena. Venäjältäkin niitä näyttää Suomeen pörränneen. Minkä puun takaa lie sukua Solveig von Schoultzille, Lennart Segerstråhlen siskolle. (Solveig kyllä erosi hyvissä ajoin von Schoultzista. Nimi jäi, vaikka sittemmin nai säveltäjä Bergmannin.) Lennartin aika kökkö (mutta kallis) lintutaulu meni Marjalle, tai oikeammin Iso-Masalle. Siellä se nyt komeilee niiden olohuoneen sohvan takana. Masan piuhat on perstaantuneet, virta katkeilee. Se ei osaa enää sanoa edes lintu, Segerstråhlesta puhumattakaan. Solveig syntyi 1907 ja kuoli 89-vuotiaana 1996. Se oli suomenruozalainen modernisti ja radiopersoona. Kirjoitti lastenkirjan Petra och silverapan (1932). Sillä olis muistelmat, selviäiskö Kalle-Anttoonikin sieltä? Oiskohan Kalle-Anttooni voinut olla Oscarin jälkeläisiä, senaatin kääntäjän, jolta vietiin nazat ja aatelistitteli kun se kieltäytyi lähtemästä mukaan maailmansotaan? Kalle Anttooni lähti YK-sotilaaxi vapaaehtoisesti. Nils von Schoultz ei ole sukua, sen nimi oli väärennös. Sekin oli sotaisa, osallistui tuulimyllytaisteluun Kanadassa. Punatakit hirtti sen 1838, vaixe pyysi anteexi.
ellauri032.html on line 99: Nilkin aseenkantaja Rääppä on suomennuttanut opiskelijoilla Mme Sevignen kirjeitä. Matamin jansenistiystäville kävi kalpaten kuninkaan oikeussängyssä.
ellauri032.html on line 433: Pilkan kohde on korruptoituneet pikkuvirkamiehet (ei isot). Sellasta kansankomediaa, maalaiset on moukkia. Siljon suomennos on vuodelta 1916. Ei liene sattumaa, että hölmön Martta-rouvan lehmän nimi on Punikki. Lekythion apolese, pikku ruukun hukkasi. Tää taitaa olla joku comedy of errors, veikkaanma. Cast on molieremaista puskakomedian peruskauraa. Kylätuomarille tulee reviisori ja se saa ansionsa mukaan. Aatami on varmasti särkenyt ruukun ize, kun on niin säikkynä. Martta rouva on hauskahko, kun se esittelee särkynyttä ruukkua. Oikeusistunto on täysi farssi, niinkuin ne oikeastikin usein ovat.
ellauri032.html on line 435: Tommonen pitkästyttävän arvattava puolihauska oli tää Kleistin turahdus, tietystikin sixi, että siinä tölvittiin varsin vähän mitään pyhempiä normeja. Hyvixet oli hyvixiä ja konna konna, vaikka maalaisten käytöstavoissa oli huomautettavaa. Siitä ei kovin hersyviä nauruja vielä saa. Paljon ulkonäköön kohdistuvaa pilkkaa, se näyttää kutkuttavan Aarnea. Turhamainen mies. Mut ehkä just tollanen harmiton Charlie Chaplin huumori on Aarnen tapaista. Tai sit tää vaan sattu löytymään suomexi, kiitos puisevan J. Siljon. Saxassa tää on koululukemistona. Niinku Nummisuutarit, hohhoijakkaa. Mustavalkoista harmitonta pilaa kuin Speden skezit tesvisiossa. Sekin oli aika oikealla.
ellauri032.html on line 514: Eunukki: Luin Philip Teirin autofiktiivisen romsun Neizytpolku. Heppoista viihdettä. Ei mitään Knasua. Teinimäinen. Tämmöinen on suomenruåzalaisten kirjallisuustoivo. Vänrikki Nappula.
ellauri032.html on line 661: Zinzendorfin saarnoista tiettävästi ensimmäisen suomennoxen teki Timo Salmela niinkin äskettäin kuin 2014. Tosin englannista (mitenkäs muuten). Tässä siitä katkelma. Huomaa possessiivisuffixien poisjääminen. Sellaista se on hengellisyys tänä päivänä.
ellauri033.html on line 454: Le Disciple on Pollen magnum opus. Sen suomensi joku Valtonen (ei hilja eikä mato) 1941 nimellä Opetuslapsi. Sillä oli silloin sosiaalinen tilaus. 21v le Disciplen ensijulkaisun 1888 jälkeen eli v 1909 T Wyzeva (häh nainenko? Älä unta nää, se on Theodore Wyszewski, puolan emigrantti, kääntäjä ja taidekriitikko, symbolistien nokkamies) esittelee Bourgetin vanhoile lukijoille ja mahdollisille uusille. No nuoret varmaan lueskeli jo modernisteja. Tätä Wyzevskiä oli silloin jo 20v sitten hämmästyttäny kirjan opettavaisuus (ei jää epäselväxi ketkä on hyvixiä ketkä pahixia ja kuinka niille käy) niin paljon ettei se eka lukemasta muuta muistakaan.
ellauri034.html on line 39: Niin siitä kirjan nimestä. Työväenkirjastosta löytyi Falladan kirjan eka suomennos vuodelta 1949, asiallisesti Kukin kuolee izexeen. Vaikkei välttämättä yxin izeänsä varten. Otto ajatteli Annaa vielä viime hetkeen asti. Irtopää jatkoi ajatusta varmaan lattialla. Kansikuva on sikäli väärin piirretty, että Anna oli pyylevä.
ellauri034.html on line 90: Siinä liikuttavassa kohdassa, missä Anna lukee Oton kaatumisesta kertovaa kirjettä, 1949 Annan jakaus näyttää Otosta harvalta, 2015 Otto ize on laiha. Totta mutta todennäköisesti käännösvirhe. Annan lyötyä päänsä ompelukoneeseen siinä on 1949 2 veripilkkua, 2015 ne on mustelmia. Ottopoju on nyttemmin Ottolainen, ja Quangel huokaa äännähdyxen Voi! sijasta nyt englantilaisittain Oh! Ei se suomalaista ole ainakaan, tuskin saxaakaan. Sakut sanoo Ach! Mein Leben!
ellauri034.html on line 112: Sellasta MIT n moraalipeliä on elämä. Kenen yli ajetaan, kolme mustaa lasta vaiko liikemies. Kun Hister hyökkäs Norjaan, liittoutuneet tuli avuxi. Sit aukes Ranskan rintama ja kaikki lähti sinne kiireesti, sano norjalaisille pärjäilkää. Kun Berliini lyyhähti, ryssät jätti suomalaiset Talin kranaattikuoppiin kuin kuuman perunan, mustelmaiset maanpuolustajat kömpii kiven alta ja ihmettelee, et täsäkö tää nyt oli. Sit herää ja hurraa: me voitettiin! Nyt tapa se, Elmeri! Saved by the gong. Kumistin pelasti.
ellauri034.html on line 189: Nyt on eka suomalainen kuollut koronaan. Se oli joku iki-iäkäs.
ellauri034.html on line 292: Se että nykyporukat uhoo näistä 2 viime maailmansodasta on teleskooppivaikutusta. Lähellä asiat näyttää isommilta, kuten se New Yorkerin kansi jossa NY ja itärannikko melkein täytti koko horisontin. Maailmansotia on ollut vaikka kuinka monta, maailma vaan oli pienempi ja aseet tylsempiä. Ruumiitakin tulee enemmän teollisella prosessilla, tuhon tuottavuus on kasvanut. Tää tuli mieleen 7v sodasta, joka kuulostaa lyhkäseltä, mut oli pitempi kuin kumpikaan maailmansota, ja globaalinen siirtomaasota sekin. Länsihyeenat ja itäsakaalit eri notmiiden haaskalla. Siitä ei Suomessa juuri kuule kun Suomi ei ollut vielä järin mukana klopaalissa menossa 1756-1763. Ei pitäneet sen ajan Timo Soinit vielä plokia Prysselistä käsin. Ruozin sähläys 7-vuotisessa sodassa oli Pommerin sota, mistä suomalaiset ei kostuneet muuta kuin pommes frites. Tutustuttiin pitkäaikaiseen ystäväämme maapäärynään. Drakassa pojat nauro itäuusmaalaiselle maajussille joka sano peerun eikä potatis. Peruna on hävinnyt täällä pizzalle, ja silli kepapille. Maailman suurin perunanviljelijä on Kiina.
ellauri034.html on line 370: Harald Hårfager uhkailee jopa että pian ei hallituxen toiminta ole enää legitiimiä, yxityisomaisuuden puolustajat lähtee ize liikkeelle, Sons of Odin med Tor Fagerholm i spetsen. Ollaan Sept 11 tilanteessa päivittäin, valittaa ruozin pankinjohtaja Rudolf Hessius. Oltaskin, lisää kaxoistorneja sais kaatua. Harald haluu suomesta uuden Korean. Siellä kelpaa suurpääoman panna koreasti jalalla, tallata monon korolla vanhoja, köyhiä ja sairaita. Uhkailut jatkuvat:
ellauri035.html on line 89: "Lienee melkoinen klisee, mutta suomalaisuuden tuntoja kuvanneita runoilijoita parodioiva teos onnistuu erinomaisesti kuvaamaan jotain olennaista suomalaisuudesta." - Image Blogit
ellauri035.html on line 994: > Onko Aarne Kinnunenkin snobi? Kaise vähän on. Lisäsin sen suomalaisten snobien hall of fameen. Merikadun Carlsonit on ainakin, vaikkei tunnettuja. Kateet serkut Clasun lapset kyllä tiesi sen.
ellauri035.html on line 1096: Tuan Jöns: Mä taas ostin Chamfortin ajatelmat Martti Anhavananan (kaikkitietävyys ilman hyvyyttä ja valtikka) suosuosuomenentamana. Ihan hyviä, vähän varmaan kuin Criticon: meksikolaisia papuja eri asennoissa, mutta liian vähän sipulia.
ellauri035.html on line 1123: Bn komedia päättyi suomen izenäisyyspäivänä 1658. Hyvinhän se meni, sanoi B ja lehahti taivaaseen. 300v myöhemmin oli mun viimeinen huoleton kesä Tyrvännössä. (Kuvassa äidin vieressä en kyllä näytä yhtään hilpeämmältä kuin Balthasar.)
ellauri035.html on line 1170: Nietschenkin miälestä Balthasarin jutut oli ihan timangia. Hemmetisti sitä on käännetty, ja aina välillä se on ollut joku bestselleri. On se käännetty suomexikin.
ellauri035.html on line 1219: Kiinan vanhin runoteos on konfutselaiseen kaanoniin kuuluva Shih ching (shijing) eli Laulujen kirja . Laulut ovat syntyneet vuosina 1100-700 eKr. Toivo Koskikallion luoma Kalevala-mittaa jäljittelevä suomennoskokoelma on varsin outo ja jopa kiinalaisuudesta vieraannuttava lukukokemus. Onneksi myös Pertti Nieminen on luonut teoksesta oman kokoelmansa. Sieltä löytyy ihastuttavaa rakkauslyriikkaa sekä mm. legendoja ja riittilauluja.
ellauri035.html on line 1229: se ja mä ja Kristina ajateltiin suomentaa Shi jing,
ellauri035.html on line 1231: meille selvisi, että se on jo suomennettu,
ellauri036.html on line 204: Musset oli aatelispoikia, pikkuveli, vanhemmat oli köyhiä. Isä pikkuvirkamies ei koskaan antanut sille rahaa. Äiti oli tärkeämpi, piti salonkia. Se oli hyvä lyseossa, ja ajatteli ensin pyrkiä oikixeen tai lääkixeen, mutta ne on tylsiä (ruumiiden leikkaaminen ällötti), se päätti ryhtyä kirjailijaxi joskus abi-iässä. Siitä tuli kirjastonhoitaja. 19-vuotiaana julkaisi Espanjan ja Italian satunsa. Sit se aloitti uran turmeltuneena dändinä, seukkaa George Sandin kaa, ja kirjoittaa näytelmäpiisejä. Samalla angstisia runoja, eri vuodenaikojen öitä. Omaelämäkerrallinen romaani Vuosisadan lapsen tunnustuxia 1836 löytyy suomennettuna, kiitos VA Koskenniemen. Tais kirjoittaa muistelmansa saman ikäsenä kuin E.S. Punk-Akatemian. Sekin kävi bordelleissa ja oli huono asiakas, pahoinpitelikin palvelushenkilökuntaa.
ellauri038.html on line 192: Weberin laajimmin tunnettu teos, Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki, julkaistiin vuonna 1904 (suom. 1980). Siinä hän esitti, että kapitalismin syntyyn vaikutti kalvinismin ennaltamääräämisoppi, jonka mukaan taivaaseen pääsyyn ei voinut itse vaikuttaa. Kalvinistit tarvitsivat varmuuden pelastumisestaan, joten he ajattelivat, että maallinen menestys oli osoitus kuulumisesta pelastuvien joukkoon. Tämä Weberin mukaan osaltaan synnytti taloudellisen järjestelmän, joka myöhemmin jatkoi olemassaoloa uskontoon perustuneesta synnystään riippumatta. Weber ei tarkoittanut, että kalvinismi olisi ollut välttämätön kapitalismin syntymiselle, vaan sanoi, että kapitalismi olisi ilman kalvinismia syntynyt jossain muussa muodossa.
ellauri038.html on line 476: Mixi suomen venäläiset kazoo mieluummin neuvostoajan filmejä
ellauri038.html on line 481: Lisäx suomalaiset meediat on täynnä propagandaa ellei valetta,
ellauri038.html on line 487: Sisällä on tosi hyvä lämmin tuntu, kuvailee oloaan venäläinen blondi suomexi.
ellauri038.html on line 492: No tää on pientä verrattuna suomifasistien pakolaisten kohteluun.
ellauri038.html on line 494: Jopa EIT kazoo suomalaisten toilauxia huuli pyöreenä.
ellauri039.html on line 247: on tunnettu suomalainen naistenlehti, jonka päätoimittaja
ellauri039.html on line 353: Nähtävästi Hatsipompponen on lyönyt omankin päänsä kovaa joskus, ja kokenut rasismia Kansasin ja Massachusettsin takamezissä. Elämä on vain väliaikaista, laulaa suomalainen kupletisti Tapsa Rautavaarakin.
ellauri039.html on line 621: Onko epistä kun suomen koronakuolemat on hoivakodeissa?
ellauri040.html on line 72: Mut suomalaiset 1987 (asia lie sittemin korjaantunut) on vaan heikkiturusia ja jomppaojaharjuja, joille marginaalisuus ja rappio on vain lenkkimakkaran polttamista molemmista päistä. Polttaisivat edes pössyä, olis mannermaisempaa. No nyttemmin ne polttavat, nuoremmat jolppikirjailijat siis.
ellauri040.html on line 204: Poikain joit ei saatu hyvix eniten ällöömä on autistinen perussuomalainen horisontti, jossa kaikki "hyvät" kirjat on kertomuxia peruskokemuxistamme, surusta, ilosta, vihasta ja kuolemasta. (Minnes pano unohtui? EAT FUCK KILL?) Sellaiset on haistelevaa humanismia, johdonmukaisesti ihmisen puolella muita elukoita ja luontoa vastaan. Niin niin ja lisäxi erilaisuutta, leikkiä, uteliaisuutta ja nautintoa vastaan. Räkänokistakin tulee miehiä, sanoo persut, kuralolloon tollaiset turhan naurajat.
ellauri040.html on line 209: Raukoilla rajoilla -kirjan ja 60-vuotispäivän jälkeen on toinen lapinlahden linnuista vaiennut, tai ainakin sen samanniminen ploki. Viimeinen merkintä on v 2017. Hannu Riikonen antoi Maken magnum opuxelle ansiosta myönteistä arvostelua, haukkuuhan se etevästi ison nipun suomalaisia kirjallisuuden suurmiehiä ja nostaa esiin unohdettuja kuten se ize, joitakin naisiakin. Memento mori. Nix nax.
ellauri040.html on line 227: Aleksis Kivi (oik. Alexis Stenvall (10. lokakuuta 1834 Nurmijärvi – 31. joulukuuta 1872 Tuusula) oli suomalainen kirjailija. Kivi kirjoitti kansallisromaanin aseman saavuttaneen romaanin Seitsemän veljestä (1870), näytelmiä kuten Nummisuutarit (1864) ja runoja.
ellauri040.html on line 248: Seitsemän veljestä julkaistiin ensin Novelli-kirjaston vihkosina. Ahlqvistin kritiikin jälkeen kustantaja keskeytti vihkojen myynnin. Syynä oli se, että Helsingin yliopiston suomen kielen ja kirjallisuuden professori August Ahlqvist, joka oli teilannut kaikki Kiven aiemmatkin teokset, kirjoitti heti romaanin ilmestyttyä Finlands Allmänna Tidningissä julkaistun murhaavan arvostelun. Lukuisat ihmiset yhtyivät Ahlqvistin moitteisiin ilman, että kukaan olisi edes lukenut romaania.
ellauri040.html on line 277: Motto ja nimike panee odottamaan jotain naisasiaa, mutta petytte, sitä ei löydy tästä paasauxesta mottoa pitemmälle. Kiinnitetään huomiota siihen, että suomalaisinsinöörien kirjoissa naiset pitävät suunsa kiinni ja keittävät kahvia, mutta siihen se sitten jää. Pitäkööt suunsa kiinni vastakin ja tehkööt tuoretta kahvia. Nainen vaietkoon seurakunnassa. Nyt puhuu piipunrassi tosimiehelle.
ellauri040.html on line 342: Oliko Maxin ja Moritzin ongelma et nekin oli sukupolven myöhässä tunnilta? Just niinkun niiden inhokit, Anhava ja Haavikko ym suomalaiset modernistit oli 60-luvulla 20v muusta Euroopasta jälessä. Jos Z-sukupolvi on nyt saanut muun Euroopan kii, Max ja Moritz vaikuttaa niistä enemmänkin isoisän aikuisilta.
ellauri040.html on line 580: Polakoita on mulla suhteellisen vähän vielä. Onhan mulla se yx naisrunoilija nobelisti, ja Conradkin oli polakki. Vielä 1 mun lemppari on Singer. Se oli kyllä mamu, mut niin oli myös Mikkijeevits, joka poissaolevana Pariisissa kirjoitti Pan Tadeuxen. Puola on jaettu niin usein ja johto vaihdettu, että niille on varmalla ihan herrassa kenenkä maassa ne aamuisin herää. Six kai ne on niin isänmaallisia, sellaisia ovat maattomat. Winterin staka suomensi puolalaisia, suomensikohan se Tadeuxenkin? Mun lähde on Vaakku-setä. Siitä lähti tämä paasaus Taddeuxesta. Winterin lelukaupasta mä sain muita leluja mutten jääkiekkomailaa. Tuskin oli toivelistan kärjessä.
ellauri040.html on line 586: Sama basicixi, tähtien ja raitojen sodan tasavallan kielellä polakki-imigranteille, jotka sotkeutuvat yli 10 sanan lauseisiin (suomexi ei löydy tästä asiasta senkään vertaa):
ellauri040.html on line 613: suomalaisennäköiset baltit silkohapset.
ellauri041.html on line 32: Johnilla oli Kornei Tšukovskin runokokoelma Puhelin Baschmakoffin suomennoxena. Se tykkäsi siitä kovasti. Varsinkin tyypistä nimeltä komentaja Liatpois.
ellauri041.html on line 126: sekä anus, suu, pillu ja pyllynreikä kursailematta suomexi.
ellauri041.html on line 324: Omalla tavallaan Tommi Melenderin toinen romaani Ranskalainen visiitti on helposti mieleenpainuva lukukokemus. Se ei asetu suoraan valtavirtaan, vaan luovii siinä vinosti. Runoilijana uransa aloittanut Melender (s. 1968) on kirjoittanut romaanin, joka on sekä kielellisesti että temaattisesti vahvasti käreä-äänisen ja ruman tekijänsä näköinen. Ranskalainen pastilli on pikemminkin EU-myönteinen kuin perussuomalainen romaani, mikä ei johdu yksinomaan siitä, että valtaosa sen tapahtumista on sijoitettu Ranskaan - kuvitteelliseen pieneen kylään, joka vastustaa vielä roomalaisia. Ranskalainen ystävä on etäännytetty moraliteetti homoilusta, ystävyydestä, petoksesta, rakkaudesta, rikoksesta ja ajan ilmiöistä, joista koottu uteliaan penixen lailla kaikkialle työntyvä visuaalinen sälä ja auditiivinen häly estävät lukijaa kuulemasta ja näkemästä juuri mitään.
ellauri041.html on line 371: Tuula Johanna Arkio (o.s. Olamo, s. 2. huhtikuuta 1943 Helsinki) on suomalainen taidehistorioitsija ja taidemuseonjohtaja. Vuonna 2006 hänet promovoitiin Kuvataideakatemian kunniatohtoriksi[2] ja hänelle myönnettiin kulttuurineuvoksen arvonimi. Arkio johti Kiasmaa vuosina 1990–2000 ja Valtion taidemuseota 2000–2006.
ellauri041.html on line 1838: Viljasen suomennos oli tää:
ellauri042.html on line 31: Tähän valkkaamani kuva oli yx mun suosikkeja. Siitä olis Lassikin varmaan pitänyt. Olikohan Lassin piirtäjällä sama kirja pienenä? (Ei kai kerta sen ekat dinosaurusstripit ei olleet yhtä näköisiä.) Tyrannosaurus Rex siinä rähisee kahdelle ankkasauruxelle (Trachodon), jotka näyttää vähän väisteleviltä. Suunnittelee varmaan vetäytymistä ankkalammikkoon. Ne on vähän kuin rannikolla asuvia ruozalaisia, joiden mielestä suomalaisten tyrannimaisten, koronasairaiden kesävieraiden olis paras pysytellä kotona.
ellauri042.html on line 161:
Tässä proosarunossa käytin Lassin ja Leevin virallista suomennosta. Edellisen stripin loppusointuisen runon virallinen suomennos oli niin kädetön, että väkersin siitä oman. Deinonykhokset oli velociraptorien pienempiä kreikkalaisia serkkuja.
ellauri042.html on line 271: (ruozinsuomalaisten ja somalien näpit on hyvin nuoltuja,
ellauri042.html on line 423: kattilassa vesi alkaa lämmetä, pehmeet sammakot muuttuu suomuisixi krokodiileixi,
ellauri042.html on line 547: Tähän vielä sitaatteja Herlinin plärästä. "Toivon että se, että jatkan matkustamista ei tee minusta tuomittavaa kansalaista". Vittu suomittava paskiainen on tää 5.5 huonon tuuman lerppu levyke. "Olemme tukahduttaneet pahan olemassaolon". Eipä tosiaankaan, yx viruxella tai mieluummin hamppuköydellä tukahdutettava paha tässä vielä pällistelee lehdestä.
ellauri042.html on line 576: Harold Pinter käytti muutamia Sacksin tapauskertomuksia näytelmässään A Kind of Alaska, ja vuonna 1990 Sacksin kertomusten pohjalta tehtiin elokuva Awakenings (suomeksi Heräämisiä), jossa Robin Williams ja Robert de Niro olivat pääosissa. Elokuva teki Sacksista maailmankuulun.
ellauri042.html on line 578: Kirjassaan The Man Who Mistook His Wife for a Hat (1985; suom. Mies joka luuli vaimoaan hatuksi) Sacks kertoo hauskasti, kuinka erilaiset neurologiset häiriöt vaikuttavat ihmisten ja heidän omaistensa arkeen. Kirjasta on tehty sekä ooppera (säveltänyt Michael Nyman) että näytelmä (tekijä Peter Brook). Helsingissä toimiva Lilla Teatern esitti näytelmän vuonna 2003 ja Turun kaupunginteatteri Juha Siltasen ohjaamana keväällä 2010. Ei pientä mitään.
ellauri043.html on line 28: Tähän numeroon koitan nykertää lyhentämättömän suomennoxen Flaubertin kiusauxesta kommentoituna mun tavaxi tulleeseen el Lauri tyyliin. Flaubert ei kyllä ollut mikään realisti vaikka siltä lipsahti se Emma Bovary. Muuten se oli romantikko, vinoilija ja symbolisti. Sisällysluettelo selitettynä Wikipediassa jonkun hemmon mukaan:
ellauri043.html on line 73: Opettaja pyysi oppilastaan suomentamaan lauseen "Juristen sind schlechte Christen". "Lakimiehet ovat sukua Kristukselle".
ellauri043.html on line 170:
Sitten koitin opiskella vanhan kunnon Didymoxen oppilaana. Vaikka se oli sokea, kukaan ei tullut lähellekkään kirjoitusten ulkoluvussa. Kun tunti oli päättynyt, se halus lähteä kävelylle käsikynkässä. Vein sen panotöyräälle josta näkee majakan ja meren (jos ei ole sokea). Niinpä näkkyy, sano sokkee ja tunnusteli majakkaa. Vartin kuluttua palattiin satamaan jossa kyynärpäili mamua kuin pipoa: suomalaisia karhunnahoissa, Gangesin nakupellejä lehmänpaskakuorrutuxessa. Koko ajan oli kaduilla jotain nujakkaa, jutkuja jotka kieltäytyvät maxamasta veroja tai Odinin poikia heittämässä ulos roomalaisia. Lisäxi kaupunki on väärällään vääräuskoisia: maniakkeja, valentinoja, basiliskoja, areiolaisia. Kaikki tarttuu sua hihasta käännytyxen tarkotuxessa.
ellauri043.html on line 900: Misu päästää kimeän vislauxen; — ja isolintu, joka laskeutuu taivaasta, räpistelee sen kampauxessa, josta pölähtää sinistä puuteria. Sen oranssi höyhenpuku näyttää metallisuomuiselta. Sen pieni pää, jossa on hopeainen huppu, muistuttaa ihmiskasvoja. Sillä on 4 siipeä, haaskalinnun tassut, ja valtava riikunkukon pyrstö, jonka se levittää taaxeen kaarelle.
ellauri043.html on line 4125: Sillä oli muuta menoa, mutta sen pojat tuli, — hirveitä, suomupeitteisiä, yököttäviä kuin joukkohauta, möykkääviä, viheltäviä, töräytteleviä, rämistäen haarniskoja ja kuolleiden luita. Jotkut sylkevät tulta nenänreijistä, jotkut tekee pimeyttä siivillä, joilla kuilla on sormenpäät katkaistut, jotkut juo käärmeenmyrkkyä kourasta; niillä on päät porsaalta, sarvikuonolta tai rupikonnalta, kaikenlaisilta figuureilta jotka herättää inhoa tai kauhua.
ellauri043.html on line 4493: Aasi on pyhästynyt (tai pidätetty). Otetaan huppu pois. Sen alla on toinen kirjekuori (tai kääre) mustasta huovasta. Sit 1 (naismaisesti laittautuneista, suom. huom.) miehistä alkaa vielä tanssia, pelehtien kalkkarokäärmeillä; toinen kontillaan lootan edessä lyö bongorumpuja; ja
ellauri043.html on line 5137: Amphitrite, jonka valkoiset jalat juoxi vaahdon pinnalla, vihreät nereidit jotka erotti taivaanrannalla, suomuiset sireeit jotka pysäytti laivoja kertoaxeen ikävystyttäviä kaskuja, ja vanhat tritonit jotka puhalsi näkinkuoriin, kaikki kuolleet! Meren hauskuus on mennyttä!
ellauri043.html on line 7046: Merenhohde kimaltelee hylkeiden viixissä, kalojen suomuissa. Merisiilit kierivät kuin pyörät, ammoniitit rullaavat kuin kaapelit, osterit kirskuttavat lihaxiaan, polypit käyttelee lonkeroitaan, meduusat värisevät kuin kristallipallot, sienet kelluvat, vuokot sylkee vettä, vaahdot ja kelpit kasvaa röyhyävät.
ellauri045.html on line 49: 
suomijohtaa.jpg" width="50%" />
ellauri045.html on line 463: Kaura narskuu, sanoi huonosti suomennettu Jesenin
ellauri045.html on line 477: Jeseniniä on aiemmin suomennettu antologioihin, viimeksi 1980-luvulla. Kokonaista teosta hänen runosuomennoksiaan on odotettu. Entä lunastaako Olli Hyvärisen suomennos Tarkoin valitut runot odotukset? Alku ei lupaa hyvää: jo valikoiman takakansitekstissä on parikin kielioppi- tai kirjoitusvirhettä. Teoksesta löytyy runojen venäläisiä käsitteitä selittävä osio, mutta ei esipuhetta, ei edes runoilijan esittelyä. Tämä on iso puute. Sisällisluettelokin uupuu. Mutta itse suomennokset ovat tärkeimpiä. Hyllystäni löytyy Jesenin kootut alkukielellä, joten teen pientä vertailua.
ellauri045.html on line 479: Jeseninin kielen koristeet juontuvat ennen muuta kansanlyyrikasta, vaikka runoilija kokeili myös symbolismin ja imaginismin keinoja. Kovin omaperäisiä ajatuksia ei Jeseniltä löydy. Runoissa viehättää hersyvä tunne, laulullisuus ja rytmi, joka syntyy runomitasta ja äännetoistosta. Hyvärisen suomennos vailla rytmiä läjähtää pahasti korvaan. Valikoimaan on lisäksi suomennettu liikaa keskinkertaisia tekstejä, kuten ontot tilausrunot Puškinista ja Leninistä.
ellauri045.html on line 501: Jeseninin runot olisivat ansainneet suomennoksen, jossa runojen musiikki pääsee esiin. Hyvärinen on poistanut Jesenin runomitat, loppusoinnut ja äännetoiston, mutta ei ole pannut mitään tilalle. Verrataan esimerkiksi Hyvärisen käännöstä Jeseninin yhdestä kuuluisimmasta runosta ”Kapakka-Moskova” aiempaan suomennokseen teoksessa Neuvostolyriikkaa 1 (1975). Hyvärinen ei jostain syystä ole nimennyt runoa, hän kääntää:
ellauri045.html on line 505: Pentti Saaritsa ja Raija Rymin suomentavat:
ellauri045.html on line 509: Suomennosten rytmillisyydessä on selkeä ero. Saaritsan ja Rymin suomennos noudattelee alkutekstin rytmiä, Hyvärisen ei.
ellauri045.html on line 511: Katkelma Jeseninin ehkä tunnetuimman runon ”Musta mies” alusta havainnollistaa, miten soinniton suomennos lässäyttää viiltävän alkoholismin ja depression kuvauksen. Hyvärinen:
ellauri045.html on line 515: Saaritsan ja Rymin soinnikas suomennos Neuvostolyriikkaa 1 -teoksessa:
ellauri045.html on line 519: Ei voi muuta kuin ihmetellä, että runoilija Hyvärinen suomentaa Jeseniä proosamaiseksi puuroksi. Ontuva riimi siellä täällä on pahempi kuin ei riimiä ollenkaan. Vain harvat Hyvärisen teelmistä toimivat runoina, osa ei ole juuri raakakäännöstä kummempia.
Sanon minä, Ville Ropponen. Helsingissä asuva kirjailija-toimittaja ja kriitikko. Arvostelu on julkaistu myös Kritiikki II (kevät 2010) -lehdessä.
ellauri045.html on line 523: Jokseenkin rankkaa tekstiä Hyvärisen suomennoksesta.
ellauri045.html on line 526: Ville Ropposen Suuren idän essee on villisti kieppuva nojatuolimatka ajassa ja tilassa halki entisen Neuvostoliiton. Liikkeessä Tallinnasta Almatyyn ja Siperiasta Kaukasiaan Ropponen ruotii kirjallisuutta ja aatehistoriaa, elokuvaa ja nykyhetken ideologioita. Kirjassa selviävät suomalaisten suhde itänaapuriin, Aral-järven kohtalo, se kuka on Kazakstanin isoin ihminen ja tuhannet muut asiat. Teosta lukemalla selviävät myös nyky-Venäjän aatekiemurat. Nonfiktio-teoksen kokeellinen rakenne heijastelee suuren ja mahtavan monihaaraisuutta. Ropponen sekoittaa teoksessa faktaa ja fiktiota, tunnustuksellisuutta ja houreita, kirjallisuusanalyysia, matkakertomusta ja haastattelua. Reportaasi yhtyy runouteen ja dialogi faktapohjaiseen epiikkaan. Ropposen nonfiktioteoksen jälkeen suomalainen esseistiikka ei enää ole ennallaan.
ellauri045.html on line 707: Kauniimpi suomennos on Pentti Saarizan. Se oli Kristina-tädin miesystävä joskus 70-luvulla. Lisänimellä Riza. Sillä on aiheesta tekijäntietoa. Viimeisessä kokoelmassaan 80 vuotta täyttävä kirjailija puhuu jälleen paljon viinasta ja alkoholismista. Runokertoja kertoo ronskisti juoneensa pimeitä iltapäiviään matkojen päähän. Jo esikoiskokoelmassaan Pakenevat merkit (1965) Saaritsa sepitti viinapsalmeja, jotka saavat uutuuskokoelmassa jatkoa. Alkoholi tuottaa suuruudenhulluja kuvitelmia ja harhanäkyjä, kuten esimerkiksi runossa krysanteemista.
ellauri046.html on line 29: Reikärauta Rene on siitä kuuluisa, että sen suomensi mun kummitätini Sirkka Carlson. Mulla on siitä jonkunlainen plärä hyllyssä, josta kyllä puuttuu tää elzorromainen kovaxikeitetty kansilehti. Mixhän puolinakut naiset on kovaxikeitettyjä? Kai ne on käytetty monessa kuumassa liemessä.
ellauri046.html on line 321: Et senverran enttententten filosofiasta. Sille muuten ei ole suomalaista wikipediasivua. K. ei taida olla täällä kovassa kurssissa. Se on enempi sellasta viikinkifilosofiaa. Punaista pölsyä kaikilla mausteilla. Hamletin biitä ja notbiitä, samalla kun tapettu isä kummittelee tapetissa. Punakeltaista peliin, sanoo persujokeri Hartwallin hallin seinässä. Höh nehän on Tanskan värit, ja neukkuvainaiden. No Jokerit onkin ryssien omaisuutta, ja pelaavat niiden farmiliigassa. Suomeen sinivalkoisuus otettiin kiireessä zaarin purjehdusseuran lipusta.
ellauri046.html on line 494: Soul food (suom. soul-ruoka) on afroamerikkalaisesta ruokakulttuurista käytetty nimitys. Yleisimpiä soul-ruokia ovat hominy, lehmänpapu, uppopaistettu kana, maissintähkät, siansorkat, voimakkaasti maustettu grillattu liha tai kala sekä juustokakku. Yleisimpiä soul-ruoka-aineita ovat maissileipä, kana, sianliha ja laardi, monni, riisi, siirappi, okra, bataatti, vesimeloni ja pavut. Grillaus on suosittu tapa valmistaa ruoka.
ellauri046.html on line 509: Viime yönä näin unen, jossa olin nuori ja vasta mennyt naimisiin ruskeaverikön kanssa, söpön ja eläväisen, mutta voi surkeus, ei ottanut millään eteen sen kanssa. Kunnes kevään tullen huhtikuussa viimein onnasi, iloxeni huomasin et nythän se näyttää pysyvänkin pystyssä. Oltiin viettämässä toista hanimuunia kun eka jossain murjussa oli mennyt niinsanotusti munille. Tää oli äveriäämpi paikka, lomahotelli tai jatko-opiskelijakommuuni. Tytöllä oli boxerikoira, ja kun havainnostani innostuneena kuzuin nuorikkoa mukaan sänkyyn koittamaan, koira luuli että kuzun sitä ja loikkas sängylle. Onnistuihan se, tytön kanssa siis, hyvinkin sujahteli sisään ulos, ja siitä lähin yleensä hyvin aina mun kannalta, mutta tyttö ei uskaltanut tulla kun se vaistomaisesti pelkäs sitä löpsähdystä kesken kaiken. Tän kaiken se oli kirjoittanut pikkiriikkisellä käsialalla piirustuspaperilehtiölle, johon se suunnitteli meille tulevaisuutta. Se ei ollut suomalainen.
ellauri047.html on line 41: Goethe oli Weimarin klassikkoihin kuuluva, ajan antiikkiin nojaava uushumanisti, joka antoi vaikutteita myös suomalaiseen kansallisromantiikan ajan kirjallisuuteen. Goethen kuuluisa nuoruudenteos on kirjeromaani Nuoren Wertherin kärsimykset (1774), ja hänen pääteoksensa on kaksiosainen, runomuotoon kirjoitettu Faust (1808, 1832).
ellauri047.html on line 101: Goethella oli taipumus rakastua usein ja intohimoisesti, mutta avioliittoon hän päätyi vasta 57-vuotiaana, vuonna 1806, Christiane Vulpiuksen (1765–1816) kanssa. Pari oli asunut yhdessä jo vuodesta 1788, kun W. oli 39 ja C. 23. Vulpius ei ollut erityisen älykäs tai sivistynyt nainen, joten seurapiireissä ihmeteltiin suuresti sitä, miten Goethen kaltainen nero saattoi päätyä tuollaiseen avioliittoon. Goethea vaimon sivistystaso ei kuitenkaan huolettanut, sillä hän arvosti ennen kaikkea Christianen iloisuutta ja energisyyttä. Avioliitosta syntyi viisi lasta, joista eli aikuiseen ikään vain ensimmäisenä syntynyt poika, August (1789–1830). C:n isoveli Christian pääs kirjastonhoitajax Weimariin ja kirjotti el Zorromaisen romskun Rinaldo Rinaldini. Mullon se suomexi.
ellauri047.html on line 190: Hän ja Eva König – joka oli jäänyt leskeksi vuonna 1768 – kihlautuivat 1771. Vuonna 1775 Lessingin työ kirjastossa keskeytyi useamman matkan ja keisari Joosef II:n suoman audienssin vuoksi. Braunschweigin prinssi Leopoldin seurana hän matkusti Italiaan, jossa he vierailivat Milanossa, Venetsiassa, Firenzessä, Genovassa, Torinossa, Roomassa, Napolissa ja Korsikalla.
ellauri047.html on line 994: Hagerteja, Mohammedeja ja muita matuja kehotetaan suomentamaan nimensä jos ne haluu kotoutua Suomen ihmemaahan. Naamarikin olis hyvä vaihtaa, mutta vaikeampaa. Michael Jacksoninkin nenänvalkaisuohjelma kusi kintuille. Oulun Houruloista tuli Hoffreneja ja Hoffrenista Hiekkala. Barkmaneista tuli Carlsoneja. Joskus nuorena mietin nimenmuutosta Kaarnaxi, niinkuin bark, honaatko. Lauri Kaarna kuulostaisi joltain Outsiderin sankarilta.
ellauri047.html on line 1018: Kaarle Laurentius (Kalle) Sorainen (sukunimi vuoteen 1936 Sandelin; 14. toukokuuta 1893 Pori – 14. marraskuuta 1983 Helsinki) oli suomalainen opettaja, filosofi ja kirjallisuuden tutkija.
ellauri048.html on line 142: Veikko Antero Koskenniemi (vuoteen 1906 Forsnäs; 8. heinäkuuta 1885 Oulu – 4. elokuuta 1962 Turku) oli suomalainen runoilija, sanomalehtitoimittaja, kirjallisuustieteen professori ja akateemikko. Hän oli 1920–1930-lukujen suosituin suomalainen runoilija joka tunnettiin isänmaallisen runotuotantonsa ja oikeistolaisen poliittisen vakaumuksensa ansiosta lempinimellä ”valkoisen Suomen hovirunoilija”. Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat suositut isänmaalliset laulut Finlandia ja Lippulaulu.
ellauri048.html on line 151: Koskenniemi teki voimakkaan läpimurron runoilijana kexeliäästi nimetyllä esikoiskokoelmallaan Runoja (1906). Kaikkiaan hänen tuotantonsa käsittää kymmenen runokokoelmaa, mm. Lisää runoja, Vielä lisää runoja, ja Runoja piisaa. Hänen runouttaan leimaavat toisaalta eurooppalainen kulttuuriperintö, etenkin 1800-luvun romanttinen lyriikka ja antiikin mytologia, toisaalta kansalliset ja isänmaalliset aiheet. Koskenniemen runous oli perinteistä, mittaan ja loppusointuun nojaavaa, eikä hän koskaan täysin hyväksynyt modernia, vapaamittaista ja loppusoinnutonta lyriikkaa. Runotuotantonsa ohessa hän loi uraa johtavana kulttuurikriitikkona useissa lehdissä, pisimpään sanomalehti Uudessa Suomessa ja päätoimittamissaan aikakauslehdissä Valvojassa ja Ajassa. Koskenniemi kutsuttiin 1921 vastaperustetun Turun yliopiston kirjallisuustieteen professoriksi, ja hän vaikutti pitkään myös saman yliopiston rehtorina. Kirjallisuustieteilijänä hän keskittyi suurena esikuvanaan pitämänsä Goethen tuotannon tutkimiseen ja suomentamiseen.
ellauri048.html on line 157: Toisen maailmansodan jälkeen Koskenniemi joutui voimakkaan kritiikin kohteeksi. Häntä arvostelivat sekä poliittinen vasemmisto, joka karsasti hänen oikeistolaisuuttaan ja sodan aikaisia saksalaissympatioitaan, että modernistinen kirjailijapolvi, jolle hän oli vanhentuneiden tyyli-ihanteiden henkilöitymä. Kritiikistä huolimatta Koskenniemi sai nimityksen akateemikoksi 1948 ja säilytti vaikutusvaltaisen aseman suomalaisessa kulttuurielämässä kuolemaansa asti. Joka ei tapahtunut hetkeäkään liian aikaisin äijän ollessa 77v.
ellauri048.html on line 290: Matti Aukusti Paloheimo (1947) on suomalainen kirjailija. Hän oli Valtion elokuvasensori vuosina 1999–2011.
ellauri048.html on line 431: Vaikuttaa tosi hankalalta, tollaset riimikolmikot on hirmu kinkkisiä kexiä ja artifisiellejä. Tää on pahempaa kuin ristisana, jotain sudokua. Ja sit on toi jambijalka, jonka takia käyt.kats. joka rivi alkaa jollain suomen kourallisesta 1-tavuisia sanoja, hypnotisoivan unettavasti kuin Nyyti Nyytiäisessä.
ellauri048.html on line 433: Tää on enemmän kuin hellää väkivaltaa, tää on väkisinnaintia puukko kurkulla. Antiikissa ei käytetty riimejä, ne tuli mukaan varhaiskristillisistä virsistä. Mulla on kyllä Tuomo Tuomen suomen kielen käänteissanakirja, josta noita loppusointuja voi eziä. Silti vittu, kun mittaan menee koko tarmo, sisällöstä tulee ihan torttua.
ellauri048.html on line 569: 1800- ja 1900-luvun vaihteessa naiset alkoivat vaikuttaa entistä aktiivisemmin yhteiskunnan eri aloilla. Etenkin kulttuuritoiminta antoi naisille mahdollisuuden tehdä siihen asti yksityisestä kodista ja kasvatuksesta julkisia. Kansakoulunopettajista tuli kansanvalistajia ja koulutyön ideologiaksi "jalon kansan" kasvattaminen. Naimattomien naisten asemaan haettiin parannusta koulutuksella ja ammateilla. Fredrika Bremerin tapaan alettiin puhua yhteiskunnallisesta äitiydestä. Opettajan ammatti katsottiin naisen kutsumukseksi, sillä opettajana yksinäinen nainen saattoi muodostaa oppilaiden kanssa perheen kaltaisen yhteisön. Koska suomenkielistä lastenkirjallisuutta oli tarjolla niukasti, monet opettajat ryhtyivät kirjoittamaan lapsille. Etenkin runot olivat suosittuja. Myös Immi Hellén toteutti kirjailijana paitsi omaa luovuuttaan myös aatteellista tehtäväänsä.
ellauri048.html on line 638: Ihmetteli vaan mistä El Josésta nuo suomalaiset puhuivat.
ellauri049.html on line 136: Frans Uuno Kailas (alk. Salonen; 29. maaliskuuta 1901 Heinola – 22. maaliskuuta 1933 Nizza, Ranska) oli suomalainen runoilija ja kirjailija. Kailas tunnetaan parhaiten runokokoelmistaan, mutta hän myös suomensi paljon. Niin minäkin. Suomentaminen on kivaa, ei tarvi ize kexiä sanottavaa.)
ellauri049.html on line 142: Opintojen sijasta Kailas keskittyi kirjoittamiseen, ja hänen arvostelujaan ja suomennoksiaan julkaistiin muun muassa Helsingin Sanomissa ja Nuori Voima -lehdessä. Esikoiskokoelma Tuuli ja tähkä ilmestyi vuonna 1922. Kriitikot pitivät kokoelmaa varsin hajanaisena, eikä se saavuttanut suurta arvostelumenestystä. Kailas itsekin suhtautui esikoiskokoelmaansa kriittisesti ja kelpuutti siitä myöhempään Runoja-kokoelmaansa vain joitakin runoja. Nuori voima-lehti taitaa ilmestyä ilmaisena siis mainoxilla maxettuna lehtenä tänäkin päivänä. Paizi "nuori" on pudonnut pois nimestä, ymmärrettävistä syistä. Aina uudet voimat, jotka ei jaxa opiskella perse penkissä, kirjoittelee siihen toivorikkaina. Nyt ne on vihervasemmalta, koska kaikki muut on porvareita.
ellauri049.html on line 144: Kailaan ystäväpiiriin kuului monia tulenkantajia – muun muassa toinen nuori runoilija Katri Vala – mutta Kailas itse vieroksui jossain määrin heidän näkemyksiään. Silti esimerkiksi Kailaan runokokoelmasta Purjehtijat (1925) voi löytää samanlaista eksotiikkaa kuin tulenkantajilla, ja mieltymyksen ekspressionismiin Kailas jakoi tulenkantajien kanssa. Tähän aatevirtaukseen Kailas tutustui suomentaessaan saksalaista runoutta Goethesta aina ekspressionisteihin saakka. Kailas suomensi myös Edith Södergrania.Mäkin on suomentanut tässä Goethea, ja Koskenniemi myös. Mitäs me runoilijat. Me papit nauroimme niin, sanoi kirkonvartija.
ellauri049.html on line 173: Vuosina 1909-1913 Uuno kävi kansakoulun Kuivajärvellä, lähellä Honkapäätä. Uuno osoittautui eteväksi ja tiedonjanoiseksi oppilaaksi. Koululla sijaitsevan piirikirjaston hän luki käytännössä lävitse. Opintien jatkamista tuki myös Uunon sopeutumattomuus fyysiseen talonpoikaistyöhön. Näistä syistä isovanhemmat katsoivat pojan tulevaisuuden olevan akateemisella uralla, ensimmäisenä omasta suvustaan. Syksyllä 1913 Uuno Salonen aloitti oppikoulun Heinolassa. Maalaispojan kömpelyys karisi Uunosta nopeasti. Hän osasi asennoitua uuden koulun vaatimuksiin niin opetuksen kuin käytöksen ja itseilmaisun tasolla. Kouluvuosien aikana Uuno luki vapaa-ajallaan suunnattomat määrät suomalaista ja kansainvälistä kirjallisuutta sekä lyriikkaa.20 Uuno oli luokkatoveriensa joukossa arvostettu ja pidetty oppilas. Hän auttoi koulutehtävissä ystäviään pienestä maxusta ja käytti Honkapäästä saamaansa varallisuutta heidän kestitsemiseensä. Kuitenkin Uunon kiivaus ja ailahteleva luonne pääsi välillä esille myös heidän seurassaan. Uuno oli kaiken kaikkiaan aika kusipää.
ellauri049.html on line 175: Uunon menestyi hyvin keskikoulussa ja lukiossa. Hän ei koskaan yrittänyt priimusoppilaaksi kaikissa aineissa, vaan ennemmin keskittyi omiin lempiaineisiinsa. Koululaisen muistikirjaan 1916-1917 Uuno Salonen on kirjoittanut mieliaineidensa olevan ainekirjoitus ja piirustus ja mieliharrastuksiensa lukeminen ja piirustus.22 Muut oppiaineet hän suoritti hyvin arvosanoin kohtalaisen vähäisellä lukemisella. Lisäksi Uunolle tuotti vaikeuksia miellyttää niitä opettajia, joiden tyyli pohjautui auktoriteettiaseman käyttämiseen sekä ulkoa opettelun opetustekniikkaan. Heinolan vuosien opettajista kahdella oli merkittävä vaikutus Uunoon: kuvaamataidonopettaja Veikko Pakarisella ja suomen opettaja, lehtori Juho Kinnusella. Kuten Uuno ize vakutti: ”Terveellinen kilpailu ja ymmärtävän opettajan
ellauri049.html on line 180: Viimeisen kahden lukiovuotensa aikana Uunon suomen kielen opettajana toimi lehtori Juho Kinnunen. Hän kirjoitutti oppilaillaan lukuisia ainekirjoituksia. Uuno Saloselle aineiden kirjoittaminen oli pitkällisen hiomisen ja muokkailun työtä, sillä itsekritiikki painosti kirjoittamaan vain täydellisiä tekstejä, joista hän saikin ylistävää kiitosta. Suomen kieli onkin lukion päättötodistuksessa 10.29 Kuitenkin opetuksesta saatu kannustus oli vähäpätöinen verrattuna siihen julkiseen arvostukseen ja toverien kannustukseen, joita Uuno saavutti 1910-luvun loppua kohden kirjallisille töilleen.
ellauri049.html on line 225: Kaarlo (Kalle) Sarkia (alkuperäiseltä nimeltään Kaarlo Teodor Sulin) (11. toukokuuta 1902 Kiikka – 16. marraskuuta 1945 Sysmä) oli suomalainen runoilija ja esteetikko. Hän suomensi ranskalaista runoutta. Hänestä on käytetty myös nimitystä ”suomalainen Apollo”. Sysmän entisen pankin seinässä on Kaarlo Sarkian muistolaatta. Kai Kalle asui siellä ennenkuin siitä tuli pankki, ellei sitten ollut siellä velan panttina. Niklaxen eka tyttöystävä, juutalainen Hanna jätti Rauhixen pihalle muistolaatan ekoista känneistä.
ellauri049.html on line 249: Sarkialla on sanottu olleen suomenkielisistä runoilijoista täydellisimmän kielentajun (lähde?). Hän saattoi luoda harmonian tunnelman vain sanojen asun merkityksen ja runosäkeiden poljennon avulla. Sarkian sanotaankin lausahtaneen ”Minun suurin onneni on se, että saan runoilla suomeksi. (lähde?) E. Saarinenkin sanoi, ettei se voi levitä ulkomaille, koska suomen kieli on sen työkalu. LOL.
ellauri049.html on line 255: »Sarkia matkaili Berliinissä ja Sveitsissä kohta ylioppilaaksi tultuaan, ja kypsän mestaruutensa aikoihin 1930-luvun lopulla hän oleskeli pitkään Italiassa kustantajansa WSOY:n stipendin turvin. Hän seurasi heikosti poliittisia tapahtumia, viittasi kintaalla talonpoikaismarssille kotimaassa, mutta haltioitui Rooman espanjalaisilla portailla pitämään improvisoidun palopuheen Mussolinia ja Italian fascisteja vastaan. Puhe johti pidätykseen ja kuulusteluun, mutta "syyntakeeton ja haihatteleva" suomalainen vapautettiin jatkoseuraamuksista.»
ellauri049.html on line 275: Juhani Alarik Siljo (vuoteen 1906 Sjögren, 3. toukokuuta 1888 Oulu – 6. toukokuuta 1918 Tampere) oli suomalainen kirjailija ja runoilija.
ellauri049.html on line 297: Charles Pierre Baudelaire (lausunta ransk. [ʃaʁl bodlɛʁ]) (9. huhtikuuta 1821 Pariisi, Ranska – 31. elokuuta 1867 Pariisi) oli ranskalainen runoilija, kääntäjä, esseisti ja kriitikko. Hänen tunnetuin teoksensa on Les Fleurs du mal (suom. Pahan kukat, 2011). Baudelaireen liitetään usein käsite fin de siècle ('vuosisadan loppu'), ja hänet luetaan Edgar Allan Poen ja Théophile Gautierin ohella dekadenttien johtohahmoihin. Se oli niin dekadentti että valehteli kavereille olevansa homo. Jos valehteli. Ehkä se oli bi. Oli sillä tyttöystäviä ainakin, sekä platonisia että suuhunpantavia.
ellauri049.html on line 613: Just tän runon suomentamisesta tapeltiin 50-luvulla niin että höyhenet pöllysivät. Lapsellinen rullahuuli Lassi Nummi teki siitä pilkkaa. Mulla ei nyt ole koko parodiaa käsillä mut 1 säk. meni näin:
ellauri049.html on line 621: Sinnepäin, muttei asiallisesti quite von Wright. Mun suomennos on tarkempi. Mitta onnahtelee jonkun verran, mut saahan se onnahdella vähäsen, kännisessä paatissa.
ellauri049.html on line 639: Mallarmén tunnetuimpia teoksia ovat Faunin iltapäivä (1876, suom. Einari Aaltonen (2006), Divagations (Harhautumia, 1897) ja Un coup de dés jamais n’abolira le hasard (Yksi nopanheitto ei milloinkaan poista sattumaa, 1897) sekä postuumisti ilmestynyt Igitur (1925). Mallarmélla oli vaimo ja 2 lasta. Mitähän sen vaimo tykkäsi tosta faunirunosta. No ehkä sillä oli oma rölli vaatekaapissa.
ellauri049.html on line 704: Hän toi runouteen tieteen eli positivismin, mitä ei aikanaan hyväksytty. Hänen runonsa olivat aiheeltaan kreikkalaisia ja intialaisia, mutta joukossa on yksi suomalaisaiheinen, nimeltään "Runoia". Enemmälti kiinnostusta häneen heräsi vasta 1930-luvulta alkaen aina 1970-luvulle. Hän oli eksistentialismin edelläkävijänä. Hän käsitteli aiheitaan objektiivisesti ja etäännytti ne itsestään ja oli hyvin kurinalainen.Positiivareissa piisaa kreivejä, Auguste Comte ensin ja sit tää Leconte. Hyvä muistisääntö.
ellauri049.html on line 706: Leconte de Lisle oli pessimisti, mutta ei runojensa kautta tuonut esiin ahdistuksensa perussyytä, ja häntä pidettiin omana aikanaan kylmänä, virtuoosina ja muotoon keskittyvänä runoilijana. Hän palvoi kauneutta, kuten häntä suomentanut Kaarlo Sarkiakin, joka on sanonut saaneensa häneltä paljon vaikutteita. Hän oli perehtynyt Intian uskontoihin ja piti ihmiselämää tragediana. Rakkaus on Leconte de Lislelle pelkkää harhaa, ja onnellisia ovat vain kuolleet. Mutta kauneus oli hänelle korkein ideai, tosin Sarkian elämäkerran kirjoittanut Aune Hiisku sanoo että jää hämäräksi, mitä kaikkea Leconte de Lislen kauneuden ideaan sisältyy.Ize se ei ollut järin kaunis, samaa ulkonäkötyyppiä kuin Jouko "Näkymätön" Viänänen. Joukolla oli nenäkäs amerikkalainen kakkosvaimo, joka höykytti sitä sikana Mika Seppälän rapujuhlissa, josta me myöhästyttiin törkeästi, koska tavattiin Lauri Karttusta ja Auli Hakulista Elitessä. Vaimo höykytti sikana myös Seijaa, sitä harmitti vitusti että Seija oli töissä vesilaitoxella, ja se oli vaan miehen mukana.
ellauri049.html on line 783: Kuten tästä on jo toistamiseen selvinnyt, Paul Valéryn kuuluisin runo koskee möljänrakentajien hautuumaata, jonne se on kuopattu. Alla se on suomennettuna, vaikka se on pitkä ja ruma kuin Helsingin paikallisjuna. No ei ruma, onhan siinä puolesa, kuten Sirkka täti ruukas sanoa. Jotain morbidia siinä ehkä on, että äijän kuuluisin runo on sen ize kirjoittama epigrammi izelleen.
ellauri049.html on line 794: Suomalainen modernismi jakautuu kahtia: toisaalta 1920-luvulla esiin nousivat suomenruotsalainen runous ja tulenkantajat, toisaalta 1950-luvun modernismi, joka hylkäsi kansallisen perinteen. Ensimmäistä kautta edustavat muun muassa Elmer Diktonius, Edith Södergran, Olavi Paavolainen ja Mika Waltari, Uuno Kailas, jälkimmäistä Tuomas Anhava ja hänen ympärillään esimerkiksi Otavan piiriin kuuluneet Paavo Haavikko, Marja-Liisa Vartio ja Veijo Meri.
ellauri049.html on line 1027: Ruozalaiset hyvinä kakkosina tappaa köyhäintaloihin vanhoja sairaita suomalaisia Volvo-tehtaan mamuja, tatuoivat käsiinsä kansanmurhaajien kuvia ja huovuttaa toteemixi kansanepidemiologia, leipoo terveille marsipaanimengelejä. Lauma niillä on jo, suoja puuttuu. MAGA-jumala ompi linnamme, vahva laumasuojamme. Kolm'on maapallolla pahoa, USA, britit ja ruohti. Quorassa kysytään: Lähen vetää Amerikasta, kumpi olis parempi, Saxa vaiko Suomi? Ruozia ei edes mainita.
ellauri049.html on line 1029: Jussi serkun täyskaima paukuttaa henxeleitä: "meillä ruozalaisilla on kyky ajatella tasapainoa, nähdä kokonaiskuva". Siinä kuvassa läskit suomimamut ja laihat somalit on rumia linssiluteita. Suunnitellaan hintalappu ensin noudattaen Ivar Kampradin esimerkkiä. Min kamp, tuloxena Ikea. Poistetaan kannattamattomat mallit myynnistä. Tauti on Ruozissa eri vaiheessa, se räjähtää silmille, muualta se on jo hiipunut. Kukaan ei huoli hurreja ees vieraisille.
ellauri049.html on line 1078: Fjalar on muinaisskandinaavisen taruston henkilöhahmo. Suomessa nimen on tehnyt suosituksi Runebergin teos Kuningas Fjalar vuodelta 1844, joka merkittävästi vaikutti suomalaisen kansallishengen kehittymiseen. Nimestä on aikoinaan ollut käytössä myös suomenkielinen mukaelma Vielar. Vielarista tiesin vielä vähemmän eli nevö hööd. Fjalarilla on poika Hjalmar, josta tulee väliin mieleen punakapinaa torjunut Pojun aseveli Hjammu ("älä jauha!") väliin sen kuuluisampi pedofiili kaima. Sit on kuulemma vielä Taneli Mäkelän esittämä roolihahmo Fjalar eli ”Fjalle” sarjassa Handu Pumpulla. Nevö hööd liioin. Varmaan joku siikveli sarjaan faktu homma jossa Taneli oli se hömelö kaheli. Tekivät pilkkaa vanhuxista, nyt on izekin sellaisia. Sattuu omaan nilkkaan.
ellauri049.html on line 1080: Vuoden 2009 loppuun mennessä nimi Fjalar on Suomessa Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan annettu 784 henkilölle, joista suurin osa on syntynyt 1900-luvun alkupuolella. Fjalarin nimipäivä on suomenruotsalaisen kalenterin mukaan 24. lokakuuta. Vuosina 1908–1928 nimi oli samalla päivällä myös suomenkielisessä kalenterissa.
ellauri049.html on line 1122: Frithjofin storsucceen jälkeen oli vuorossa depressionen och vägen till biskopsstolen i Uppsala. Där var han föremål till mycket hyllning. Sillä oli 8-10v välein nousukausia ja kiihtyneitä depixiä. Runon Mjältsjukan (1825) eli Pernatauti eli mustasappisuus suomentaa pukersi Aale Tynni loppusointuisasti nimellä Synkkämielisyys.
ellauri049.html on line 1131: Vaakku Koskenniemen mielestä Eskin Fritjof on melkein yhtä hyvä kuin Runkun Fjalar. Piisaa uhoa, ylevöintiä ja paisutusta. Ja nerokkaita loppusointuja! Salosen Unski koitti suomentaa sen, mut tuli sekulia.
ellauri050.html on line 661: suomen kielen professuurin Setälän nenän edestä.
ellauri051.html on line 61: Totuus pätee vuodesta toiseen: suomalaiset syövät liikaa suolaa.
ellauri051.html on line 291: Taistolaisten juhlavuonna kannattaa huokaista helpotuksesta. 70-luvun nuorisokapina jäi vain leikkimiseksi. Puna-armeijaa ei ehdittykään kutsua johdattamaan suomalaisia muurien ympäröimään onnelaan.
ellauri051.html on line 315: Markku Soikkeli (kirjailijanimi M. G. Soikkeli, s. 1963) on suomalainen kirjallisuudentutkija, kriitikko ja tieteiskirjailija. Koulutukseltaan Soikkeli on filosofian tohtori ja hän on työskennellyt Tampereen yliopistossa Suomen kirjallisuuden assistenttina ja lehtorina. Lisäksi Soikkeli on toiminut Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden lehtorina ja myös vastaavana professorina. Soikkeli toimii myös kriitikkona ja arvostelee elokuvia sekä kirjallisuutta. Soikkeli oli mukana Yle TV1:n ohjelmassa Kirja A & Ö vuoteen 2000 asti.
ellauri051.html on line 321: Soikkeli näkyy olevan lojaaleja uuskritiikkimiehiä. Lisänaula Markun arkkuun on että se pitää Slimenonista: "kolmas kirja on Simenonin suomennetut muistelmat (yksi niistä) ja sitä olen lueksinut sieltä täältä. Mitään avaimia sen äijäjäpityksestä ei saa Simenonin taiteen ymmärtämiseen." Tämän käsitys on helposti osoitettavissa vääräxi, kuten olen tehnyt toisaalla.
ellauri052.html on line 127:
Suomalainen naislukija suomii Salea
ellauri052.html on line 129:
Hyvin samansuuntaista kritiikkiä esittää suomalainen kirjabloggari. En siis ole ainoa joka valittaa.
ellauri052.html on line 609: Ajan myötä Annie Besantin johtaman Teosofisen liikkeen ja sen suomalaisen osaston välille syntyi erimielisyyksiä. Ratkaiseviksi kiistakysymyksiksi nousivat toisaalta Krishnamurtin mahdollinen maailmanopettajuus sekä suhtautuminen ensimmäiseen maailmansotaan. Besantin johtama liike katsoi Saksan edustavan sodassa "mustia voimia", minkä perusteella oli oikein tukea ympärysvaltoja. Käsitys oli ristiriidassa Ervastin pasifistisen näkemyksen kanssa. Ervast uskoi myös maailmanopettajan tuloon mutta jätti henkilöllisyyden auki. J. R. Hannulan myöhemmän ilmoituksen mukaan kyseessä oli Ervast itse. Ervast suhtautui myötämielisesti myös Rudolf Steineriin, joka hänkin irtautui teosofisesta liikkeestä ja perusti antroposofian.
ellauri052.html on line 642: Krishnamurti kirjoitti kirjoja ja kiersi pitämässä julkisia puhetilaisuuksia eri puolilla maailmaa ja tavaten ihmisiä yksityisesti ja ryhminä kuolemaansa 1986 asti. Puhetilaisuudet kestivät yleensä vähän yli tunnin ja niitä oli puhesarjassa 4–10. Tilaisuudet on dokumentoitu tarkasti ääninauhoille ja videoille ja suuri osa niistä on julkaistu sellaisenaan. Krishnamurtin opetusta esitellään kymmenissä kirjoissa, joista 24 on suomennettu.
ellauri053.html on line 64: 27. marraskuuta – Hiihtäjä Veikko Hakulinen valittiin vuoden parhaaksi suomalaisurheilijaksi urheilutoimittajien äänestyksessä toisena vuonna peräkkäin.
ellauri054.html on line 74: Suomen kieli kiinnosti Comeniusta, koska hänelle lahjoitettiin vuonna 1646 kaksi kappaletta ensimmäisen suomenkielisen Raamatun (1642) painoksesta. Tältä ajalta ovat myös peräisin Comeniuksen havainnot suomen ja unkarin kielten yhtäläisyyksistä, jotka hän esittää teoksessaan Methodus linguarum novissima. Pian arvovaltainen Leibnizin johtama perinne alkoi pitää häntä suomen ja unkarin kielisukulaisuuden keksijänä. Paska E. N. Setälä koitti lykätä kunniaa saksalaiselle Martin Vogelille, kusipää kirjallinen varas.
ellauri054.html on line 76: Comeniuksen aatteita hyödynsi eniten Suomessa Gezelius. Hänen toimintansa takia Comeniuksella on merkittävä sija suomalaisen kasvatuksen ja koulutuksen historiassa. Comeniuksella oli Suomessa myös kriitikkonsa. Turun akatemian kaunopuheisuuden professori Daniel Achrelius pilkkaisi Gezeliuksen comeniuslaista opinto-ohjelmaa vuosikaudet, eikä sietänyt pakanallisten kirjailijoiden syrjintää, joka tuli esille Comeniuksen teoksissa ja jota Gezeliuskin toteutti hiippakunnassaan.
ellauri054.html on line 348: Swiftin hevosen nimi oli Houyhnhnm. Heppahullussa hepat hirnuu Hirn. Yrjö Hirn oli estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professori. Sittemmin virat erotettiin. Aarne hoiti estetiikan ja Hannu nykyiskansain kirjallisuuden pallia. Hannun palli ainakin on uhanalainen. Hirn oli armoitettu esseisti. Punaposken kamu Göran Schildt (hönö purjehtija) vähän kritisoikin Hirniä. Hirn oli oman aikansa punaposki. Mulla taitaa olla myös jotain läpysköitä Emil ja Henrik Zilliacuxilta Callen peruja. Niitä ei ole suomennettu valittaa HK:n sininen.
ellauri055.html on line 239: Valkokäkkäräinen sihteeriä sikaarilla suihinpökkijä ja pienikokoinen rättipäitä suomiva paha pensas oli yhtä pahoja presidenttejä ellei pahempia. Kaikki paskiaisten päät vaan lakota-inkkarien maisemia rumentamaan Mt Rushmoreen. Luonnollisessa koossa. Mikä piirretty se oli jossa joku puhdisti rushmoren pazasta painekiviporalla ja nenä irtosi?
ellauri055.html on line 558: Pirjo Mannisen kyytipojaxi aloin lukea rinnan suomalaista nobelistia, Nestor Kuulapään näköistä F.E. Sillinpäätä. Siinä kävi näin:
ellauri055.html on line 581: Hauska sisäpiirin pila: rva Torsson ei muista suomalaisen Johannes nimisen kirjailijan sukunimeä! No Linnankoski tietysti! Tulipunainen kukka eikä sininen! Ei mikään nen-päätteinen nimikään! Rva Margitille salavittuillaan ankarasti hopealusikoista. Sehän on kuin joku harakka. Kirjat ovat sentään kultaa.
ellauri055.html on line 674: Antti Hyry vaikuttaa lautakokoelmassa niin kuin aina kylmiöltä, täys solipsisti. Et jaxaakin mies rakastaa noin paljon lumpui ja rätei, leveitä lautoja, aitoja ja uuneja. Hyvää puuta. Uuniperunaa. Siinä on jotain ellottavan perisuomalaista Matti Vanhas- Kimmo Koskenniemimäisyyttä.
ellauri055.html on line 681: Samaa suomiäijä puujalkahuumoria kuin esim Veijo Meren sotakirjoissa, mutta vähemmän. Matti Vanhanen ja Kimmo Koskenniemi yxissä kansissa. Puisevaa ja toxista suomalaisten maalaismiesten touhua. Taata Sillinpää ja Setämiehen tie. Runkunhaju nousee housunkauluxesta, viillokkeesta kurkkaa hetvahtanut pippeli. Ilkeettää.
ellauri055.html on line 864: Hämeenkyrön kirkkoherrana toimi 1800-luvun puolivälissä Georg Jakob Forsman, jonka poika Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen kirjoitti – opeteltuaan suomen kielen – esikoisteoksensa, kertomuksen Hämeenkyrön pitäjästä, vuonna 1851. Yrjö-Koskinen vietti myöhemmin kesiään Hämeenkyrössä läheltä Kyröskoskea omistamallaan mökillä.
ellauri055.html on line 891: Tietolaatikko: Forsmanska släkten Forsman on Pohjanmaalta lähtöisin oleva suomalainen suku, jonka sukuhaaroista osassa nimi on suomennettu muotoon Koskimies ja yhdessä sukuhaarassa muotoon Yrjö-Koskinen. Kaksi sukuhaaraa on myös aateloitu. Suku oli pitkään pappissuku, mutta myöhemmin siitä on tullut runsaasti sivistyneistön edustajia ja yhteiskunnallisia vaikuttajia. Suomessa on kuitenkin myös monia muita Forsman-nimisiä sukuja, jotka eivät ole sukua keskenään.
ellauri055.html on line 904: Suomen sisällissodan aikana Sillinpää pyrki olemaan puolueettomana. Hän joutui kuitenkin vuoron perään sodan kummankin osapuolen pidättämäksi ja arvosteli sekä punaisten että valkoisten suorittamia väkivallantekoja. Valkoisten voittonsa jälkeen käynnistämät kostontoimenpiteet teloituksineen herättivät Sillinpäässä suuttumusta. Keskellä sotaa Sillinpää suomensi belgialaisen symbolistin Maurice Maeterlinckin teosta Köyhäin aarteet (Le trésor des humbles). Veristen selvittelyjen kiihtyessä Sillinpään kotipitäjässä tämä mystiikkaa lähenevä köyhyyden filosofia auttoi tyynnyttämään kirjailijan mieltä. Hän pyrki näkemään pintaa syvemmälle niihin syihin, jotka olivat johtaneet sisällissodan kaltaiseen murhenäytelmään.
ellauri055.html on line 914: Vuonna 1929 Sillinpään kirjojen kustantajaksi vaihtui WSOY:n tilalle Otava ja samana vuonna Sillinpää siirtyi asumaan Helsinkiin. Otava maksoi WSOY:lle Sillinpään tekemät velat, lunasti teosten oikeudet ja myymättömien teosten varaston sekä Saavutus-huvilan. Kauppa on ollut kallein yksittäistä kirjailijaa koskeva sopimus Suomessa, 633 000 markkaa. 1930-luvun alussa hyvään luomisvireeseen päässyt Sillinpää julkaisi useita merkittäviä romaaneja: Nuorena nukkunut 1931, Miehen tie 1932 ja Ihmiset suviyössä 1934. Nämä romaanit, niistä erityisesti palvelustyttö Silja Salmeluksen elämänvaiheita kuvannut Nuorena nukkunut, herättivät huomiota ulkomaillakin ja Sillinpäätä alettiin jo 1930-luvun alusta lähtien pitää Suomen ehdokkaana Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Sillinpää itsekin pyrki edistämään tätä asiaa vierailemalla usein Ruotsissa ja luomalla suhteita sikäläisiin kirjallisiin piireihin. Nobel-palkintoa Sillinpää ei kuitenkaan vielä 1930-luvun alussa saanut; tähän saattoi vaikuttaa samaan aikaan Helsingin yliopiston suomalaistamisesta käyty kielitaistelu. Sillinpää oli 1930-luvulla myös kiinnostunut kansanperinteestä ja kotiseutututkimuksesta ja hänen kotonaan Helsingissä kokoontui säännöllisesti niin sanottu Perjantaikerho, jossa Sillinpää, Sakari Pälsi, Kustaa Vilkuna ja Martti Haavio keskustelivat kielentutkimuksen ja kansatieteen aiheista. Vuonna 1936 Sillinpää sai Helsingin yliopiston filosofian kunniatohtorin arvon.
ellauri055.html on line 924: Vastaanotettuaan palkinnon Tukholmassa joulukuussa 1939 Sillinpää jäi Ruotsiin ja keräsi siellä puhetilaisuuksilla rahaa talvisotaa käyvälle Suomelle. Jo lokakuussa 1939 hän oli julkaissut Suomen Kuvalehdessä "Sillinpään marssilauluksi" kutsutun runon, koska hän toivoi sen säkeiden yhdistävän suomalaisia ja kohentavan kansan mielialaa. Siitä tulikin nopeasti järjestetyn sävellyskilpailun voittaneen Aimo Mustosen säveltämänä hyvin suosittu talvisotaa edeltävinä viikkoina ja sodan aikana. ”Sillinpään marssilaulu” edustaa Sillinpään tyypillistä kirjoitustyyliä, jossa yhdistyvät alun maisemakuvaus, viittaus karttaan sekä maanläheisyyden ja mullan ja vaiston varaan rakentuva hiukan mystinen yhteisyydentunne. Marssilaulua lauletaan ja soitetaan Puolustusvoimissa yhä, ja siinä on monien varusmiesten mielestä helposti opittavat sanat.
ellauri055.html on line 932: Sodan jälkeen Sillinpää teki uuden tulemisen harmaapartaisena, kalottipäisenä Taatana. Hän alkoi esiintyä säännöllisesti radiossa lukemassa tekstejään, ja Taatan joulusaarnoista tuli vuodesta 1945 alkaen jokavuotinen rituaali aina hänen kuolemaansa saakka. Näissä radiopakinoissaan Taata keskittyi paljolti muistelemaan nostalgisesti lapsuusvuosiaan Hämeenkyrössä. Jo kesällä 1945 lähetetyssä radioreportaasissa Sillinpää kierteli kotiseudullaan toimittaja Unto Miettisen kanssa, ja sen aikana haastateltiin kirjailijan hämeenkyröläisiä tuttavia. Joulusaarnat sopivat Yleisradion uuden pääjohtajan Hella Wuolijoen ohjelmapoliittiseen linjaukseen, jonka mukaan kulttuuria oli tarjottava kaikille radionkuuntelijoille ja sen oli oltava korkeatasoista. Niiden ideoija oli radion teatteriosaston päällikkö Matti Kurjensaari. Joulusaarnojen valmistelu alkoi jo varhain syksyllä, jolloin Saara Kuitunen valikoi isänsä teoksista sopivia teemoja ja Taata muokkasi tekstit esityskuntoon yhdessä Heikki A. Reenpään ja Aarne Laurilan kanssa. Taata itse valmistautui esityksiin huolellisesti opetellen tauot, rytmitykset ja painotukset. Osaltaan Taatan muistelmat mäkitupalaisperheen vaatimattomasta joulunvietosta rohkaisivat raskaista sotavuosista toipuvia suomalaisia, ja monelle radionkuuntelijalle ne olivat ensimmäinen kosketus hänen kertomataiteeseensa. Taatan saapuminen Fabianinkadun radiotaloon oli elämys hänelle itselleen ja mieliinjäävä tapaus radion henkilökunnalle. Vuosien mittaan joulusaarnoihin tuli toistoa, minkä Taata itsekin myönsi, mutta hän katsoi, ettei joulun sanoma toistoista kulu.
ellauri055.html on line 934: Usein joulupakinat koottiin avustajien voimin eri teksteistä ikään kuin palapelinä. Sillinpäällä oli erinomainen taito luoda teksteillään joulutunnelmaa, joka pohjautui entisajan joulujen muistelemiseen. Hän on myös vahvasti vaikuttanut siihen, minkälainen on suomalaisten mielestä ihannejoulu.
ellauri055.html on line 966: WSOY:lla Pransu käännätti uudelleen Lauri Viljasella Teuvo Pakkalan suomentaman Viktorian. L. Viljanen ja Kai Laitinen oli Vaakun avustajia Valvojassa. Kai Laitisella oli omistuskirjoitettu kopsu Panun Hämeenkyrö-oppaasta. Hinta läpykästä Hagelstamilla oli kokonaista 30 egeä. Ei napannut. Siellä oli sukupolvenvaihdos tapahtunut. Viileähkö tytär piti puotia.
ellauri055.html on line 970: Teuvo Pakkala (alun perin Teodor Oskar Johaninpoika Frosterus, 9. huhtikuuta 1862 Oulu – 7. toukokuuta 1925 Kuopio) oli suomalainen kirjailija. Pakkala lasketaan 1880–1890-lukujen realisteihin, ja häntä on usein nimitetty myös naturalistiksi. Onkohan se isotissiselle Janinalle sukua? Ei kai, sehän olikin Frostell, nyttemmin Fry. And bring some shit for my Fry.
ellauri055.html on line 977: No ei! Perheen elämä muuttui, kun Pakkalan isä koki lestadiolaisen herätyksen, luopui viinasta ja alkoi jopa pitää saarnoja kaupungin laidalla. Isän pääsi tukkiyhtiön työnjohtajaksi vihreetä kultaa veistämään. Poika pääsi aloittamaan koulunkäynnin Oulun ala-alkeiskoulussa. Vuonna 1874 Pakkala siirtyi vastaperustettuun Oulun suomalaiseen yksityislyseoon, jossa hän tapasi tulevan vaimonsa Agnes Tervon. Koulun opettajalta K. F. Kivekkäältä ja tämän vaimolta Pakkala sai innostuksen kirjallisuuteen ja pääsi tutustumaan erityisesti norjalaiseen kirjallisuuteen.
ellauri055.html on line 979: Frosterus reputti medikofiilin Toopen lailla, tunaroi solttuna ja maajussina ennen kuin siitä tuli lehtineekeri. Sen kertomukset Kivekkään Kaiku-lehdessä olivat satiirisia ja suunnattu ruotsinkielistä yläluokkaa vastaan; Pakkala oli elämänsä aikana nuor- ja vanhasuomalaisten välillä ja suhtautui myös wrightiläiseen työväenliikkeeseen suopeasti. Tästä äimistyi Kivekäs. Teukka pakeni Jyväskylään ja muuttui Pakkalaxi. Kohta se palas Ouluun ja perusti kilpailevan lehden Louhi. Puri kyykäärmeenä leipää antanutta kättä. Onxe Käpylän naapurien kähärätukkainen Kivekäs samaa joukkoa? Rouva Kivekäs läxi läpyttämään kun ne rakens kellarin.
ellauri055.html on line 1016: Lauri Henrik (sic) Pohjanpää oli suomalainen runoilija, uskonnon lehtori ja teologian kunniatohtori. Hänet vihittiin papiksi 1925. Tytär Helena Antava. Eikun Ahnava. Tuomas Anhavan rouva ja Jaakko Anhavan äiskä. Toimitti iskän tuherruxet kirjaxi. Pikku Pauli oli iloinen kun me mentiin kesälomalla Anhevanmaalle. Tai Ahnevanmaalle, miten milloinkin.
ellauri055.html on line 1111: Arvo August Sotavalta, vuoteen 1900 Richter, (7. tammikuuta 1889 Lempäälä – 21. helmikuuta 1950 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä. Noin 1 Richterin asteikolla.
ellauri055.html on line 1117: Sotavalta tutki suomalais-ugrilaisia kieliä. Arvo Sotavalta oli G. J. Ramstedtin apulaisena tämän tutkimusmatkalla Mongoliaan 1912. Se oli Ramstedtin seitsemästä idänretkestä viimeinen. Matkalle lähdettiin keväällä 1912 matkustamalla junalla Pietariin ja sieltä edelleen Urgaan Pohjois-Mongoliaan. Sieltä lähdettiin kymmenen hevosen karavaanilla tutkimusmatkalle, joka ulottui aina Selengajoen varrella olevaan Baibalykiin asti. Matkan tarkoitus oli tutkia muinaisen Tyrk-kansan ja sitä seuranneiden uigurien historiaa sekä tutustua mongolien nykykieleen. Matkalaiset palasivat kotimaahan joulun alla 1912. Arvo Sotavalta toi matkalta muun muassa mongolien asusteita, jotka hän lahjoitti Kansallismuseoon.
ellauri055.html on line 1119: Sotavalta toimi Helsingin yliopiston lainopillisen tiedekunnan suomen kielen opettajana 1924–1950, foneettisen laitoksen amanuenssina 1928–1950 sekä fonetiikan dosenttina 1940–1950. Hän oli myös Suomalaisen kirjallisuuden edistämirahaston sihteerinä 1922–1933, Helsingin suomalaisen lyseon tunti- ja sijaisopettajana 1924–1929 ja kauppakorkeakoulun opettajana 1929–1931.
ellauri055.html on line 1150: Ainoa F. E. Sillanpään suomentama teos on Maeterlinckin Köyhäin aarteet, jonka hän käänsi alkukielestä keskellä sisällissotaa.
ellauri055.html on line 1351: Himpskatti! Toihan lyylin huudahtama no-lause on mun kuuluisassa "Well" in Dialogue Games- tutkimuxessa sivulla 78, esimerkki iii. Esimerkki no-sanan yllättymistä ilmaisevasta käytöstä. Sixe tuntui niin tutulta. Se on kyllä varmaan otettu Nykysuomen sanakirjasta. Enhän mä tätä Sillinpään esikoista ole koskaan lukenut, ennenkuin nyt.
ellauri058.html on line 45: Tarton rauhassa oli bolshevikit altavastaajina. Suomi sai hyvät ehdot, kuten näkyy kartasta. Nykyinen suomineito on Tarton karttaan nähden aika vammanen. Tää on suomalaisia pannut näpästen vuosikymmenet. Mut turha napista kun on piipunrassi, ei reviiriä voi laajentaa ellei ole habaa. Suutari tiesi mitä teki kun pieri Suomenlahden pohjukkaan suurkaupungin. Siitä lähin on suomipoika ollut venäläisen kiusallinen mökkinaapuri.
ellauri058.html on line 144: Tilanne on tuhansille suomalaisille liiankin tuttu. Kun oltiin mezästäjä-keräilijöitä, vanhat vietiin mezään tai jätettiin sillinpään kanssa jäätelille. Se oli selvä diili, kaikki tiesivät sen ennalta. Ja silti vastustelivat. Sit tuli maatalous, ja vanhuxet pantiin pihamökkiin ja käytiin niitä silloin tällöin kääntämässä. Heikkenevät huudot tuskin kuuluivat. Nyt ollaan taas työnmezästäjiä ja toimeentulotuen keräilijöitä, joille hoivakoti teettää jäätelin virkaa. Vanhuxet on ongelmajätettä, se on ikävää, mutta niin se on. Onnexi on hoivakodit, nuo teollistuneen ajan kuoleman odotushuoneet, jossa 7½ vanhusta saadaan heivatuxi hautaan yhden hinnalla.
ellauri058.html on line 148: Tuhannet suomalaiset joutuvat pohtimaan, missä vaiheessa heidän on ize otettava vastuu ja päätettävä vanhempien päivät niiden puolesta. Lapsille tilanne on vaikea, surullinen ja sydäntä raastava. Isän tai äidin heikentyminen on muistutus myös siitä, että omakin elämä lähestyy loppuaan. Lisäxi vanhempien persoonallisuus voi muuttua, ja se voi tuntua ahistavalta. Niistä voi tulla vihaisia ja kauhu kaunaisiakin. Keski-ikäisten ei kuitenkaan pidä yxioikoisesti päättää vanhempien puolesta, vaan iäkkään ihmisen mielipidettä on ensin kuunneltava, ja vasta sitten heivataan. Pohdittava eri vaihtoehtoja, ja valittava niistä se mikä on mukavinta izelle. Senioreille onkin tarjolla monia asumismuotoja, kuten pienryhmäkoteja, tehostettua asumista, vanhainkoteja, laitoshoitoa, pakkohoitoa, kuritushuonetta, kovennettua, ja tietysti se tuttu laatikko.
ellauri058.html on line 164:
Tähän vois repostella työlästyttäviä työläiskirjailijoita kuten Toivo Pekkanen ja Väinö Linna. Vertauxen vuoxi vois ottaa pitkästyttävän rakennusmestarikirjailijan Kaarlo Alvar Päätalo. Sit kertauxen vuoxi ikävystyttävät insinöörikirjailijat Hyryn ja Tuurin Antit. Hännänhuippuna tympäsevät teeveestä tutut mainostoimittaja-julkkishaamukirjailijat Jari Pervo ja Kari Kotivalo. Kai Hirvasnoro (2002, K) käskee unohtamaan ”samaa levyä loputtomiin vyöryttävän” Jari Tervon, sillä suomalaisen nykykirjallisuuden johtavahumoristi on Kari Hotakainen. Pah, ikäviä perusssuomalaisia setämiehiä koko lössi.
ellauri058.html on line 220: Tervon proosa on perinteistä juonipohjaista proosaa, jota Tervo mielellään puolustaakin. Arkielämän huumori on Tervon keskeinen tyylipiirre. Kainalosta tehtäviä tekopieruja. Tervon kirjat ovat menestyneet myös taloudellisesti erinomaisesti. Lisäksi Tervo on saanut suomalaisista kirjailijoista eniten kirjastoapurahoja vuosina 2004–2010.
ellauri058.html on line 261: Kari Hotapulveri, author of Tuntematon Kimi Räikkönen, alias Kari Matti Hotakainen (s. 9. tammikuuta 1957 Pori) on suomalainen setämieskirjailija ja naisten hotaisija. Hän on kirjoittanut romaanien lisäksi muun muassa runoja, lasten- ja nuortenkirjoja, kuunnelmia, käsikirjoituksia ja parodisen henkilökuvan Kimi Räikkösestä.
ellauri058.html on line 269: Hotakainen aloitti kirjailijanuransa 1980-luvun alussa runoudella. Hänen esikoisteoksensa on vuonna 1982 julkaistu runokirja Harmittavat takaiskut, joka on tunnelmaltaan, miljööltään sekä aiheiltaan hyvin suomalainen. Vuonna 1985 ilmestynyt teos Kuka pelkää mustaa miestä esittelee arkisia aiheita. Kirjojen teemoja ovat yksinäisyys ja rakkaus, mutta runojen perussävy ei ole pessimistinen tai surullinen, vaan lähinnä ironinen. Runokokoelmat Hot (1987) ja Runokirja (1988) ovat edellisiäkin vauhdikkaampia, arkisempia ja humoristisempia. Niissä on sama henki kuin hänen aikaisemmissa teoksissaan. Hotakaista on kutsuttu jo esikoiskokoelmastaan asti ”velmuksi kielipeluriksi”, joka käyttää paljon vertauksia ja sanaleikkejä ja vie niiden käytön pitkälle. lähde? Vuonna 1989 Hotakainen sai Runokirjasta Kalevi Jäntin palkinnon. Kielipelimies, sehän on kuin tämä paasaaja.
ellauri058.html on line 274: Useimmissa Hotakaisen romaaneissa ollaan arjessa, tavallisessa Suomessa. Hän kuvaa kirjoissaan maaseutua tai lähiöelämää sekä ruumiillista työtä tekeviä ihmisiä. Syntisäkki (1995), Klassikko (1997) ja Iisakin kirkko (2004) ovat kaikki kuvauksia suomalaisista miehistä. Hotakaisen varsinainen läpimurtoteos oli osin omaelämäkerrallinen Klassikko, joka oli vuonna 1997 Finlandia-palkintoehdokas. Siitä tehtiin myös elokuva vuonna 2001. Vuonna 1997 Hotakaisen lastenkirja Ritva oli Finlandia Junior -palkintoehdokas. Vuonna 2000 ilmestyi nuortenkirja Näytän hyvältä ilman paitaa, joka on tarinakokonaisuus helsinkiläisistä nuorista ja heidän elämästään. Kirja sai ilmestymisvuonnaan Topelius-palkinnon.
ellauri058.html on line 276: Hotakaisen vuonna 2002 ilmestynyt romaani Juoksuhaudantie sai Finlandia-palkinnon, ja kirjasta tehtiin myös samanniminen elokuva. Hotakainen sai romaanista Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon vuonna 2004. Kirjan päähenkilö haluaa keskitasoisen, järkihintaisen omakotitalon, mutta Helsingin asuntomarkkinoilla se on melkein mahdotonta. Kun valtaosa suomalaisista haluaisi asua omassa talossa, romaani osuu suureen unelmaan. Kirja on käännetty yli kymmenelle kielelle. Sitä olisi opettavaista verrata toisen kodinrakentajan tuotantoon, nimittäin Antti Hyryn.
ellauri058.html on line 284: Hotakainen on yksi Pitääkö olla huolissaan? -ohjelman vakiopanelisteista. Pitääkö olla huolissaan? Yllättynyt ei ainakaan. Se on 29. syyskuuta 2016 MTV3-kanavalla alkanut paneelishow, jossa käsitellään suomalaisten ihmisten huolenaiheita. Ohjelman juontajana toimii Jenni Pääskysaari ja vakiopanelisteina toimivat Miika Nousiainen, Kari Kotivalo ja Tuomas Kyrö. Kahdeksannella kaudella Nousiainen ei ollut kaikissa kuvauksissa, häntä paikkasi Pirjo Heikkilä. (Ällistyttävää. Kiinnos! Kuka on Miika Nousiainen? Kuka on Pirjo Laskiainen?)
ellauri058.html on line 313: Ei helkkari kyllä nää setämiesten lukuromaanit ja bestsellerit on iso mynnähdys. Niiden perussuomalaisuus herättää vaan noloakin nolompaa myötähäpeää.
ellauri058.html on line 317: Juoxuhaudantie on juoxien umpihankeen kustua suomiklisheetä. Mitä iloa izevihaisella Karilla kirjoittaa noin läpipaskasta urbaanisuomiäijästä jos se on täysin kuvitteellinen. Tässä täytyy olla autofiktiota mukana.
ellauri058.html on line 336: Se tässä kuitenkin on erilaista kuin Astrid Lindgrenissä ja tuo elävästi mieleen tän Sandhamnin autistisen psykopaatin Andersin, että Virtanen näyttää olevan kirjansa ainoa henkilö, muut on vielä pahvisempia. Vittu et nää suomalaissetämieskirjailijat on sit narsistisia egoisteja. Astridillä sentään vaikka Kati on minämuotoinen ne muutkin ihmiset näyttää sanovan ja ajattelevan jotakin. No ei ne oo vaan suomalaiset, vaan setämieskirjailijat yleensä. Ne amerikanjutkut on tässä suhteessa ihan jehuja. Luin loppuun Astrid Lindgrenin Kati Pariisissa. Sen loppu oli HYVIN LIIKUTTAVA. 10K kertaa parempi kuin mikään persuhotakaisen hutaisu.
ellauri058.html on line 338: Ize asiassa kuultuna typerässä Suomi Sata haastattelussa ei Hotakainen kehtaa ihan suoraan sanoa et tää kirja on koirankopin katolta lipsuvan setämiehen hätähuuto. Top dogin kynnet ropisevat irti kattohuovasta. Kari Hotakainen: “Kun suomalainen mies muutti maalta kerrostaloasuntoon, hän muuttui häkkieläimeksi”. Karin pulssi nousi kirjottaessa Virtasen Matin tahdissa. Toi hullu juoxentelu on suoraan izeään Karia. Ja naisten erityisesti asuntovälittäjättärien ja hieromapotilaiden sanallinen kohtelu on ala-arvoista kuten ainakin naisvihaiselta setämieheltä. Niiden kohalla Hotakaisen naisviha on aivan tapissa. Onko se äänitarkkailijan vaiko äidin syytä, mene tiedä.
ellauri058.html on line 342: Hotamies, jonka isäkään edes tuskin ehti mukaan Tali-Ihantalan torjuntakyyristelyyn, rinnastaa naisten tasa-arvon saavutuxet äijien sota-ajan tunarointeihin suomi-valtio-suomi sanakirjaxi:
ellauri058.html on line 428: Kritiikissä arvioidaan teoksen hyvyyttä tai huonoutta. Mutta mitä on hyvä kirjallisuus? Kimmo Jokinen (1997) sivuaa hyvän kirjallisuuden kriteereitä tutkiessaan suomalaista lukijamaisemaa. Hän huomaa eron tavallisen lukijan ja kirjallisuuden ammattilaisen eli kriitikon välillä. Tavallinen lukija odottaa sitä, että kieli on tuttua ja se on riittävän nopealukuista ja helppoakin. Aiheiltaan teokset ovat arkipäiväisiä. Henkilöt ovat tavallisia ihmisiä ja kerronta kytkeytyy henkilöiden kautta tavalliseen, yleensä työn, perheen ja läheisten ystävien täyttämään arkeen. Lisäksi hyvä kirjallisuus on todenmukaista. Lukijat ovat tarkkoja teosten faktoista. Vaatimus realistisuudelle tosin on voinut muuttua 2010-luvulle tultaessa varsinkin nuorten keskuudessa scifi-ja fantasiabuumin ansiosta. Tuija Saresma (2013) näkee fantasian suosion nousun mahdollisena vastaiskuna realistiselle fiktiolle. ”Kaunokirjallisuudelta toivotaan nykyisin --viihdettä ja fantasiaa, jännitystä, velhoja ja magiaa, tieteisspekulaatiota tai romantiikkaa.” (Saresma 2013: 241.)
ellauri058.html on line 432: Kriitikot ovat eri linjoilla hyvän kirjallisuuden kriteereistä. Jokinen nimeää neljä kriteeriä. Ensimmäinen kriteeri on se, että kirjallisuus on monipuolista ja luokittelematonta. Kriitikot arvostavat kirjallisuuden moniaineksisuutta ja kokeellisuutta. Toinen kriteeri hyvälle kirjallisuudelle onluova kieli tai tapa kirjoittaa. Kielen tulee olla luovaa, ja aiheiden käsittelyssä on yksilöllisiä piirteitä. Kolmas kriteeri on kirjallisuuden vaativuus. Kirjallisuuden pitää haastaa lukijaa älykkyydellään ja kielen avulla siten, että lukija pysyy valppaana. Neljäs kriteeri korostaa aihepiirien laajuutta. Kirjojen aiheet kattavat tasaisesti yhteiskunnan eri alueita ja suurta osaa muuta elämää. Aiheet kattavat niin hyvän kuin pahan. Jokinen esittää, että aihekirjoa yhtenäistää suomalaisuus. Kritiikeissä keskustellaan suomalaisesta identiteetistä ja suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin murroksesta. (Jokinen 1997: 32–33, 43–44, 77–79.) Kriitikoiden huomio kiinnittyy siis enemmän teosten muotoihin ja haastavuuteen kuin samaistettavuuteen kuten tavallisen lukijan huomiosta voidaan päätellä.
ellauri058.html on line 454: Äidinkielen opettajat ja kirjastoalan työntekijät ovat yleisimpiä kirjablogin kirjoittajia. (Jalkanen & Pudas 2013: 56–58, 67–88.) Teetin itsekin blogisteille pienemmässä kaavassa olevan kyselyn, jossa kysyin heidän ikäänsä, sukupuoltaan, ammattiaan, koulutustaan ja asuinpaikkakuntaansa. Tämän avulla pystyn luomaan heistä lukijakuvaa. Lähetin kyselyn kaikille 43 kirjoittajalle ja sain vastauksen 24 kirjoittajalta, jolloin vastausprosentti on 56 %. Saamani tulokset vastasivat pitkälti Jalkasen ja Pudaksen saamia vastauksia. Yleisesti luonnehdittuna tyypillinen kirjablogisti on eteläsuomalainen korkeakoulutettu 38-vuotias nainen, joka on ammatiltaan opettaja. Tarkemmin analysoituna ikähaarukka on 20–65 ikävälillä. Kaikkein eniten vastaajia oli 20–29 ja 30–39-vuotiaiden ikähaarukasta. Heitä on yhteensä 14 kappaletta. Yllättävintä oli havaita, että aineistossani oli muutama eläkeikäinenkin. (Katso tarkemmin Taulukko 1.)
ellauri058.html on line 470: Ristiriitaisuudet Matin persoonallisuudessa hämmentävät joitakin blogisteja. "En vieläkään tiedä: pidinkö Matista vai vihasinko häntä kuitenkin enemmän? Hänessä on niin monta erilaista puolta." Hän osasi tehdä hyvää makaronilaatikkoa. Hän osasi kuristaa Taiston pojan Viki-suomenpystykorvan, joka oli autuaan tietämätön tapahtumista. Vikki-koira joutui näsän käsiin.
ellauri058.html on line 474: Blogistien keskuudessa hänet nimetään mestarikirjoittajaksi ja hänen kirjailijantyötään arvostetaan poikkeuksetta (esim. Arja 2011, B). Lukija odottaa löytävänsä tiettyjä piirteitä lukiessaan, niin sanottua tuttua tai taattua Hotakaista. Nämä piirteet ovat vuosien saatossa muodostuneet seuraaviksi: huumorin yhdistäminen traagisuuteen, kielellinen leikittely, näkökulmatekniikka ja moniäänisyys sekä ajankohtaiset teemat. Juoksuhaudantien henkilöitä yleisesti pidetään samaistuttavina. Nimet ovat perinteisiä suomalaisia nimiä.
ellauri058.html on line 510: Kirjainsinööri Antti Tuuri kirjoittaa kuin poliisi. Kuulusteltava kielsi käyttäneensä puolisoonsa puukkoa. Myönsi käyttäneensä hirvipyssyä. Kuulustelupöytäkirjoja. Loputonta referaattia. Mielipiteet on sillä samaa poliisiauton sinimustavalkosta kuin sinivuokoilla. Miten näin luokatonta väsäilijää julkaistaan? Koska muut tönköt suomalaiset peltipoliisit tykkää kerrata siitä isiltä perittyjä ennakkoluulojaan uudestaan ja uudestaan. Pohojalaaset on erityisen syvältä.
ellauri058.html on line 527: Kaarlo (Kalle) Alvar Päätalo (11. marraskuuta 1919 Taivalkoski – 20. marraskuuta 2000 Tampere) oli tunnettu suomalainen kirjailija. Päätalo tunnetaan parhaiten omakohtaisiin kokemuksiin perustuvista Koillismaa- ja Iijoki-sarjoista, joista jälkimmäinen on omaelämäkerrallinen teos. Päätalon tuotanto sisältää 39 romaania, kolme näytelmää ja kertomuskokoelmaa.
ellauri058.html on line 557: Komppania K:n suomennoxen sotatermeistä Karonen löytää virheitä, hänen mukaansa esimerkiksi 'automaattikivääreitä' ei käytetty ensimmäisessä maailmansodassa. Suomentaja Janne Tarmio toteaa vastineessaan Karoselle, että hän valitsi käännökseen termin "automaattikivääri" lähdeaineistoon tukeutuen. Amerikkalaisilla oli sitä paitsi ensimmäisessä maailmansodassa käytössä MI918 BAR, jonka luontevin vastine historiallisissa yhteyksissä on hänen mukaansa juuri automaattikivääri.
ellauri058.html on line 571: Kriitikko Karonen totesi puheessaan, että urheiluselostajat eivät ole panomiehiä. Panna-verbi kun on nykysuomessa erittäin vähän, jopa aivan liian vähän käytetty hyvä verbi. Ja mistä syystä sitä pelätäänkään käyttää? No koska joidenkin mielestä sillä viitataan vain ja ainoastaan seksiin. Siksi kiekkoa ei ikinä panna maaliin, vaan se joko lauotaan, ujutetaan, isketään tai tällätään. Karonen kaipaa lisää reilua panoa.
ellauri058.html on line 616: Rojola oli itse keskeisiä Päätalon kriitikoita kuvattuna aikana. ”Toinen tärkeä kriitikko oli tietysti Vesa Karonen, jonka kanssa melkein vuorovedolla ja rinnan yhteen aikaan Kallea kahlasimme. Eero Marttinen kajautteli omia kehujaan pohjoisesta, ja Pekka Tarkka oli myös asiallisen positiivinen, huomasi varhain Päätalon merkityksen. JP Roos otti sosiologisen tutkintakulman tähän suomalaisuuden järkäleeseen."
ellauri058.html on line 826: Tatun lukuromzsku on mehukasta suomea. Mukava lukea vuoroin sitä ja vanhaa Megreetä. Kuin napostelis suklaata ja salmiakkia.
ellauri060.html on line 106: Nyt löytyi Käpylän vaihtorottien hyllystä vieri vierestä 2 teosta, jotka ensi näkemältä ovat aatteellisesti toisistaan aika kaukana: Peter Ackroydin tiiliskiven kokoinen T.S.Eliot-elämäkerta, ja J.A.Hunterin osuvasti nimetty muistelmateos Hunter, suomeksi Valkoinen mezästäjä. Siihen palataan paasauxessa 62. Nyt siis T.S.Eliot.
ellauri060.html on line 132: Viestintäkouluttajat Ritva Enäkoski ja Macro Djurström ovat jo 25 vuotta kiertäneet motivoimassa ja kehittämässä suomalaisia työyhteisöjä. Ydinosaamisaluettamme ovat työhyvinvointi -projektien lisäksi viestintä- ja vuorovaikutustaidot, esiintymisvalmennus sekä palvelukoulutus.
ellauri060.html on line 158: Ritun kirja on omistettu suomalaiselle nisulle. Olemme kurssilaisten kanssa pohtineet mistä voisi saada lisää nisua. Tää on 90-luvun lamaopas tytöille. Kun lama puraisi oli gurunnälkä. Ja nisun. Ritu imeytyi gurun kainaloon kuin kissa ja puraisi sen peppua.
ellauri060.html on line 164: Kaikki alkaa siitä kun sanot izellesi: minä rakastan minua! Me first! Looking out for number one! Amerikkalaista humpuukia. Tää punkero on ollut ankkana tuhoomassa suomalaista vaatimattomuutta. Siinä 1/15 asiasta missä se on ollut tosi paska.
ellauri060.html on line 187: Michelin-äijän eli Timon Airaxelan vanhuskirjasta löytyi vielä yxi kekämies nimittäin Juhani Peltonen, spermajuhani eli tuttavallisemmin runkkujussi. Taas niin nuija suomalainen nimi kuin olla voi. Muuta en siitä tiedä vielä kuin et Timonin mielestä sen Iloisin suru oli jotain hienoa, siis todennäköisesti se on erittäin syvältä Timon pakaroiden välistä. Tässä juonen tiivistelmä kirjan takakannesta. Se kuulostaa kyllä pahalta.
ellauri060.html on line 316: Toisen vainaan vuoteella veisataan Johannes Ristin sanoittamaa ja J.S. Bachin säveltämää virttä O Ewigkeit du Donnerwort, ruozixi Lasse Lucidor "o evighet din längd förskräcker mig" ja suomexi "oi iäisyys mua pelottaa sun pituutesi". Jostain syystä tämä hieno viisu näyttää pudotetun 1938 virsikirjasta saastaisella 80-luvulla. Voi helvetti 80-luku! Mua ällöttää sun lättäpäisyytesi. Ja rumat keittiöt, ja klinkkerit ulkoseinissä. Typerä Elmo ilmestyi 1978. Iloisin suru ilmestyi 1986. Runkkujussi kuoli vuonna 1998. Figures.
ellauri060.html on line 358: suomenluonto.fi/artikkeli-361.html">https://vanha.suomenluonto.fi/artikkeli-361.html
ellauri060.html on line 906: Vapaakauppasopimusten mukana on yxityisten kauppakomppanioiden eli kapitalistijättiyhtiöiden valta palaamassa maailmaan. Muslimien kalifaatille eli yleisemmin ISIS-terrorismin nimellä tunnetulle keski-aasialaisten kapinalle öljy-yhtiöitä vastaan kävi huonosti. Sinne jäivät suomalaisetkin vapaaehtoiset naiset ja lapset ruikuttamaan leirioloihin. Äijät sentään sidottiin kanuunoiden suihin ja ammuttiin tuusannuuskaxi..
ellauri060.html on line 1089: Väinö Rafael Havas (vuoteen 1906 asti Örling, etunimi esiintyy myös muodossa Wäinö, 15. elokuuta 1898 Lempäälä – 21. elokuuta 1941 Suojärvi) oli suomalainen kirkkoherra, lestadiolaisen uusheräyksen ja myöhemmin vanhoillislestadiolaisen heräysliikkeen saarnaaja, runoilija ja kokoomuksen kansanedustaja.
ellauri060.html on line 1108: Takakansi kehuu Agapetusta virkistäväxi lähteexi. Ei malta heittää pois ennenkuin on lukenut kannesta kanteen. Se on täynnä toimintaa ja hassunkurisia kohtauxia. (Keskisuomalainen.) Hauska hetki harmittoman huumorin parissa, joka ei loukkaa ketään, paizi naisia, mustalaisia ja neekereitä. (Suomen Sosialidemokraatti.) Mutta eihän niitä lasketa. Joka tätä lukiessaan ei naura, sen täytyy olla tavallista jörömpi ja pahansisuisempi. (Helsingin Sanomat.)
ellauri060.html on line 1131: He taistelivat synnyinmaansa puolesta (Они сражались за Родину, 1942, suom. 1976,
ellauri060.html on line 1132: aikaisempi suomennos He taistelivat isänmaansa puolesta (1945))
ellauri060.html on line 1136: No mitäs se Don Kasakka siis kirjottaa? Hiljaa virzaa Don Kasakka, aron raivoaja, joet tulvivat. Louis Bromfield: Joki tulvii. Toivo Hovi: Tisza tulvii - Ilona, Ilona! Romanttista paisumista tisseillä, sitä kai tää aina markkeeraa, jokin ruiskahdus tulvahtaa sen yhden paikan ylize. Nadja Nadja soromnoo! Toivo Hovi oli oikeasti Lauri Einari Kettunen (10. syyskuuta 1885 Joroinen – 26. helmikuuta 1963 Helsinki), merkittävä suomen kielen murteiden ja itämerensuomalaisten kielten tutkija. Lauri Postin kolleega. Tää nide v:lta 1945 oli Laurin unkarinmatkan muistoja, Lauri oli päässyt madjaareissa pukille.
ellauri061.html on line 1017: Mixi tyytymättömiä? Onhan Pervokin sentään suomalaisittain "superjulkkis", kuten se muistaa muistuttaa joka toisessa lauseessa. Ja tuohta on tullut lujasti. Mutta se ei riitä! Jotain siltä puuttuu sittenkin. Ehkä muut porukat ei sittenkään osaa arvostaa sen hienoutta riittävästi. Ehkä sitä vituttaa ezillä ei ole mitään kunnon virkaa eikä titteliä. Isompaa pippeliä kuin sillä on. Että se on tollanen hum.kand., porsaan näköinen pallinaama, vaikka on niin fixu. Ehkä sekin on vaimonsa hännän alla niinkuin Kari Hotakainen. Mixei sille ole annettu Finlandia-palkintoa? Tää kirja oli eholla samana vuonna 1999 kuin Kristina Carlsonin Maan ääreen. Sekin oli tavallaan sukuni tarina. En kyllä ihmettele että Erkki "Jokkantii" Liikanen tykkäs siitä enemmän. Samana vuonna Jarzasta tuli kovan ähräyxen jälkeen perheenisä.
ellauri061.html on line 1174: Eli lyhyesti: Otin riskin. Rakastuinko? En. Kannattiko? Kyllä, sillä nytpä tiedän taas jotain yhden suomalaisen kirjailijan tyylistä. Ilman haastetta en olisi päässyt loppuun. Muuta? Siis mitä vittua, onko tämä paska muka ollut Finlandia-ehdokkaana?
ellauri061.html on line 1239: - Tuollainen ohjelma vain lisää ennakkoluuloja. Eikä ohjelman somalia edes näyttele somali, toteaa Meri-Rastilassa asuva Khadri vihaisena. Meri-Rastila on Suomen monikulttuurisin lähiö, jonka pääkatua kutsutaan Mogadishu Avenueksi eli suomalaisittain Mogadishu ävenjyyxi.
ellauri061.html on line 1250: Mogadishu Avenue kertoo helsinkiläisestä vuokratalosta, jota asuttavat syntyperäisten suomalaisten lisäksi inkeriläiset, venäläiset, afrikkalaiset, Kosovon albaanit ja vietnamilaiset. Alkuasukkaitten ja maahanmuuttajien kohtaamisista kimpoaa sekä komiikkaa että tragiikkaa. Vitun syntyperäiset. Yhtä syntyperäisiä on toisen polven mamutkin.
ellauri061.html on line 1256: Ensimmäisessä jaksossa tutustutaan lähinnä Rampe Turakaiseen ja muuhun lähiön kerrostalon väkeen. Toisessa jaksossa Muhammed Turakainen yrittää tehdä pojastaan tangokuningasta. Kolmannessa jaksossa Irina Totkunen yrittää ilotytön ammattia, kyllästyttyään siivoamaan lääkärin koulutuksella ostarin vessoja. Neljännessä jaksossa Ingvar Nenonen joutuu hankkimaan venäläisen ilotytön Suomeen vierailulle tulleelle firman amerikkalaiselle johtajalle. Viides jakso kertoo Elina Vaurasteesta, joka opettaa suomea maahanmuuttajille. Kuten jakson nimi kertoo, hän haluaa oikean miehen. Kuudes jakso kertoo Aleksei Ivanovitš Beljakovista, joka on lastentarhan opettaja Vesalassa, mutta muut talon asukkaat pitävät häntä itämafian jäsenenä.
ellauri061.html on line 1272: En halua olla pakolaisten enkä maahanmuuttajien ääni. Heillä on aivan oma kuulumaton äänensä. Haluan olla mulliturpaisen enemmistön ämyri, ne ostaa enemmän mun kirjoja. Toivon toki mamujenkin oppivan tuntemaan mun tyyliä. Ennustan kuulevani sitä lähitulevaisuudessa entistä enemmän suomalaisessa kirjallisuudessa, elokuvassa, teatterissa ja mediassa. Se on mainio asia.
ellauri061.html on line 1274: - vittuilee porsaanvärinen "kirjailija" Jari Tervo mutiaiselle toimittaja Percy Mashairelle, joka ihmetteli (HS 30.11.), miksi suomalaiskirjailija on ryhtynyt Mogadishu Avenue -tv-sarjassa
ellauri061.html on line 1336: Hänen kirjansa on täyttä sontaa, yhtäkään en ole pystyny lukemaan. Yhtä turha julkkis Tuksun tasoa. Myypi itseään kuin joku huora, sopii tähän hömppä suomeen kuin sormi sian peerrrrrssseeeseeeennnn.
ellauri061.html on line 1414: Hän sanoo olevansa samassa onnellisessa asemassa kuin Juha Sipilä, että voi sanoa, mitä haluaa. Ketään ei kiinnosta. Tervon mielestä rahanahneet suomalaiskirjailijat kuten hän osallistuvat ymmärrettävästi vähän yhteiskunnalliseen keskusteluun. Fiktio ei ole oikea paikka purkaa rasismia, siitä kanzii kirjoissa ja teeveessä vaan lohkaista vizejä. Voiko kyse olla lukijoiden menettämisen pelosta? No tottakai.
ellauri061.html on line 1420: Kirjan teemoja ovat muun muassa rasismi ja vihapuhe, joita Tervo on viljellyt kolumneissaan. Miksi piti tehdä vielä romaanikin? Koska siitä saa paremmin pätäkkää. Rasismi on iso osa suomalaisen yhteiskunnan nykypäivää, se kiinnostaa lattapäisempääkin lukijaa.
ellauri061.html on line 1428: Aivan kuin Jari Tervo tahtoisi sanoa, että moni suomalaismies kulkee keskuudessamme hämäysviitta päällä – kun sitä tuuli vähän heilauttaa, alta paljastuu jotain muuta. ”He tekevät sen, mitä ovat huomanneet, että vaaditaan. Ei juoda heti pöytäviinaa vaan aluksi jotain viiniä, kaikkea tämmöistä, ei piereskellä konsertissa. On aika vähän miehiä, jotka haluavat alistaa naisia, mutta on paljon miehiä, jotka eivät millään tavalla erota sitä, mikä on alistamista.” Ei nähtävästi Jarikaan. Antaa Katin kokata ja työntää rollaattoria.
ellauri061.html on line 1458: Jari Kalevi. Syntynyt samana päivänä kuin iso-Pauli 46 vuotta myöhemmin. Isä Alpo 1935-2016, lankkumaalari. Isänisä Unto suom. ugrilainen. Äiti saamelainen mitokondrio.
ellauri061.html on line 1487: Eunukki: Joo, "mä lupaan" on tollo hokema. Usemmiten olis parempi kääntää "mä vannon". Ei sekään paikkaansa pidä, mutta kuulostaa enemmän suomelta kuiteski.
ellauri061.html on line 1516: No syyllinen oli se tyhmä somali. Mustien afrikkalaisten henkiset kyvyt ovat heikommat kuin länsimaissa elävän valkoisen rodun. Näin ajattelee useampi kuin joka seitsemäs suomalainen.
ellauri061.html on line 1517: Rotuajattelu ei välttämättä johda rasismiin. Suomen Kuvalehden tutkimuksen mukaan suomalaiset uskovat tasa-arvoon, vaikka pitäisivätkin ihmisrotuja tosiasiana. Yhdeksän kymmenestä oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä ”Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän ihonväristään tai etnisestä taustastaan”. Toiset ovat kuitenkin samanarvoisempia kuin toiset.
ellauri061.html on line 1519: Rasistisia asenteita ja maahanmuuttokielteisyyttä on eniten perussuomalaisten kannattajissa. Vaikka tulos oli jossain määrin odotettavissa, se yllätti Rahkosen.
ellauri061.html on line 1521: Maahanmuuton suhteen perussuomalaiset ovat yhtenäisempiä. Siihen edes hitusen myönteisesti suhtautuu vain 13 prosenttia puolueen kannattajista.
ellauri061.html on line 1544: ”En usko eristämispolitiikkaan. On hyvä, että perussuomalaiset ovat hallituksessa.”
ellauri061.html on line 1666: Joel Elstelä on suomentanut ja sovittanut näytelmän teatteri Beowulfille, joka esitti sen kesäteatterissa 1993. Cymbelinen on suomentanut Lauri Sipari. Helsinki: WSOY, 2010.
ellauri062.html on line 73: Onko Mauri Rouhunkoski, joka auttoi Mirja Rutasta kirjan pimpsa- ja kikkelisanojen suomennoxissa, Ritva-serkun seppukun tehneen Jussi-miehen isäpappa? Nähtävästi.
ellauri062.html on line 323: Juurikin näin se oli: suomentaja Lindholmin suomentama Pynchonin Painovoiman sateenkaari oli se korvaamaton Urtext jonka reppuselässä Juotikaskin päätyi kirjailijan vaikeaan, yxinäiseen ja enimmäxeen turhauttavaan kirjailijan ammattiin. Hizi mixei se ryhdy julkkixexi niinkuin kolleega Pervo? Ehkä se ei ole yhtä ruma eikä röyhkeä. Juotikas tuntee olevansa jotain velkaa sotaveteraaneille, ihan aikuisten oikeesti. Kai se lähetti niille postikortin tänä jouluna, niinkuin 60.000 muuta?
ellauri062.html on line 378: Kahvilan hinnat olivat korkeat, pilsneri maksoi viisi euroa. Baarin valikoima oli pahasti vajavainen. Siellä myytiin lähinnä vain ”rapakaljaa”, pilsneriä, mietoa lonkeroa, energiajuomia, suklaata ja kahvia termoksesta. Ja pillua. Italialaisen naisen sängyn alta poliisit löysivät pahasti säikähtäneen lounaissuomalaisen miehen. Hän oli Loimaalta.
ellauri062.html on line 412: Erikokoisten annospalojen kokoelma purkaa osiin suomalaisen äärioikeiston nousun ja haarukoi perussuomalaisten jytkyä.
ellauri062.html on line 482: Sisiliassa syntyneen Salvatore Quasimodon (1901-1968) runot sattuivat käsiini, kun etsin kirjastosta italialaista runokirjaa. Pian minulle selvisi, että runoilija on saanut kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 1959, ja silti käsissäni oleva kokoelma on ainoa suomeksi julkaistu teos hänen säkeitään. Joitain yksittäisiä runoja on ilmeisesti julkaistu jossain antologiassa, ehkä useammassakin, sekä Parnassossa ainakin 1960-luvulla pian Nobelin myöntämisen jälkeen.
ellauri062.html on line 484: Ja äkkiä on ilta -teoksen runot on koottu suomennokseen useista italiaksi julkaistuista kokoelmista. Suomentaja Elli-Kaija Köngäs on kirjoittanut alkuun valaisevan johdannon Quasimodon runoilijakehityksestä. Hän jakaa runoilijan tuotannon kahteen jaksoon. Ennen toista maailmansotaa kirjoitettu tuotanto on yksilökeskeistä (minä), siitä esimerkkinä tuo alkuun kirjoittamani runo, josta koko suomenkielinen valikoima on saanut nimensä. Sodan jälkeen Quasimodon huomio kiinnittyi yhteiskuntaan (me), ehkä politisoituikin, sillä sota ja sen kauheudet muuttivat hänen käsitystään ihmisestä hiukka negatiivisexi.
ellauri062.html on line 703: Mustasotnialaiset,черносотенцы, Tšornaja sotnja, Tšernosotentsy, kirjaimellinen suomennos "Mustat sadat") oli äärikansallismielinen ja antisemitistinen liike, joka tuki tsaarin valtaa 1900-luvun alussa reaktiona vallankumouksellista kuohuntaa vastaan. Mustien sotnioiden ajamat asiat olivat Venäjän jakamattomuus, ortodoksinen usko ja itsevaltius. Mustat sotniat olivat lähinnä aatelia, maanomistajia, papistoa, porvaristoa, kauppiaita ja käsityöläisiä, mutta myös työläisiä oli mukana.
ellauri062.html on line 927: 1 suomalainen sotilas vastaa 10 ryssää. Utilitaristisia laskelmia. Tarveharkintaa. Preferenssit eivät ole suorakulmaiset. Onni on apinoiden onnen painotettu summa. Söpö Akiva Schnitzel oli jeshivapoika ilkeän isä Shulemin koulussa.
ellauri062.html on line 945: fact that Solomon delved deeply into the occult/Satanic world, and discovered and used this symbol to command demons. (Höh tavallinen suomi/en/kukkakasvit/angular-solomons-seal">kalliokielohan se on.)
ellauri062.html on line 958: Matti Heikki Veikko Simola (16. huhtikuuta 1926 Helsinki – 30. joulukuuta 1975) oli suomalainen koripalloilija ja koripallovalmentaja.
ellauri062.html on line 977: Eli himot sitä on hiirelläkin. Eräs Pete Menckenin eli Pekka Mänkkösen mielenkiintoisista kirjoista. Punavyö on Simo Penttilän luoma kuvitteellinen villin lännen hahmo. Hänen kumppaneinaan ovat suomalaiset toverukset Pete Menken eli Pekka Mänkkönen ja Dick Hill eli Riku Kumpulainen. Pete on esiintynyt sirkuksessa tarkka-ampujana ja kehuu aluksi olevansa "pohjoisen pallonpuoliskon paras ampuja", mutta havaitsee Punavyön itseään paremmaksi ja ja ilmoittaa sitten olevansa "pohjoisen pallonpuoliskon toiseksi paras ampuja". Dick myy kirjoja, joiden nimistä osa on selvästi hänen itsensä keksimiä. Jännittävissä tilanteissa kaverukset alkavat usein naljailla keskenään peittääkseen pelkonsa. Nämä keskustelut alkavat varsin usein Dickin kommentilla, että hänellä on "yksi hyödyllinen kirja".
ellauri063.html on line 153: Kuin 2 Marjaa! Jussi Halla-aho, perussuomalaisten puheenjohtaja / Roland Freisler, natsi-Saksan kansantuomioistuimen puheenjohtaja
ellauri063.html on line 163: Suomen Kansa Ensin on suomalainen kansallismielinen puolue. Puolue on tunnettu katutoiminnastaan sekä aktiivisesta viestimisestä sosiaalisessa mediassa. Puolue osallistui vuoden 2019 eduskuntavaaleihin. Wikipedia
ellauri063.html on line 208: Hillotolppa on suomalaisessa politiikassa käytetty sana, joka viittaa maaliin, tavoitteeseen tai saavutettuun edulliseen asemaan.. Hillotolppa-sana on laajasti tunnettu ilmaisu ja se on peräisin Perussuomalaisten entiseltä puheenjohtajalta Timo Soinilta hänen käytettyään sitä blogikirjoituksessaan vuonna 2014. Soinin mukaan hillotolppa on raviurheilussa käytettyä slangia ja tarkoittaa raviradan maaliviivalla olevaa paalua.
ellauri063.html on line 308: Leck mich im Arsch (suom. Nuole minua perseestä, vastaa ilmaisua "haista paska") on Wolfgang Amadeus Mozartin säveltämä kuusiääninen kaanon B-duurissa. Kappaletta ei julkaistu säveltäjäneron elinaikana, mutta hänen vaimonsa Constanze Mozart luovutti sen leipzigiläiselle kustantamolle Breitkopf & Härtelille vuonna 1799. Kustantaja sensuroi kaanonia, muun muassa vaihtoi sen alkusanat muotoon "Laßt froh uns sein" (suom. Iloitkaamme). Ja kuule Jaska vielä 1 asia kuuntele nyt tarkasti: HAISTA PASKA!
ellauri063.html on line 382: Suomalaisen kirjapelin proosajokerin Jaakko Yli-Juonikkaan (s. 1976) lähes 700-sivuinen outoileva satiiri ”valhalla-aholaisesta” perussuomalaisuudesta on kuin kohteensa: tunkkaisuudessaan luotaantyöntävä, fiksaatiossaan ylilyövä.
ellauri063.html on line 390: Löytyy romaanista jonkinlainen päähenkilökin: Mika Kingelin on nuivan herätyksen saanut varsinaissuomalainen, joka työskentelee perussuomalaisen Pekka Niskapalkin eduskunta-avustajana.
ellauri063.html on line 394: Ensyklopedian, asiasanaston, muistion ynnä muiden romaanikerronnalle vieraiden tekstilajien kautta risteileviä episodejaan kuljettava proosamosaiikki vastaa ideamäärältään kymmentä hieman tavanomaista nokkelampaa suomalaista romaania, joten akateemisiin opinnäytteisiin ja kotimaiseen kirjallisuushistoriaan teos tarjoilee itseään auliisti.
ellauri063.html on line 402: Halpojen provokaatioiden sijaan teoksen merkattua asennepakkaa olisi voinut sekoittaa esimerkiksi fiktioimalla lelusalakuljettajan seikkailut valehaavoittumisineen perussuomalaisten masinoimaksi propagandaksi. todellisuudessa moinen vaihtoehtoisten faktojen työntäminen suomalaisiin peräpuikolla olisi ollut aivan metanormaalia.
ellauri063.html on line 408: Villen miälestä Jatkosota-extra on aikamme kuva – tai siis se koostuu sadoista kuvista, jotka ovat kiinni toisissaan risuilla, rautalangalla ja erivärisillä naruilla. Siitä ei saa millään otetta. Se kuvaa kai vuoden 2011 jytkyä (tai niin ajattelin). Juonen voi kiteyttää seuraavaan pariin virkkeeseen: Särmikäs pitkän linjan poliitikko (Sademies) on kadonnut. Perussuomalainen kansanedustajan (Paskanilkki) jaskamainen avustaja (Klingeling) tutkii asiaa ja löytää salaliittoja, disinformaatiota ja lisää sitä samaa. Ei tule valmista. Ei tule lasta eikä paskaakaan. Yli-Juonikas käyttää lähess 700 sivua kielellä keekoiluun ja eri rekisterien välillä pelleilyyn. Kokonaisuus ei ole selkeä jana vaan joka suuntaan leviävä rihmasto. Yli-Juonikkaan huumori on Pahkasiasta ja naurattaa korkeintaan hetken, kuten alkuteoskin. Jatkosota kirjaan voi palata moneen otteeseen, vuosienkin päästä, niinkuin sotaveteraani jatkosotaan, sillä siitäkään ei jää mieleen muuta kuin painajaismaisia fläshbäkkejä. Mukana on myös iltatyttö, ristikko, shakkitehtävä ja sarjakuvia. Terveisiä Aaamulehdestä.
ellauri063.html on line 424: Kustannusyhtiö Siltala on julkaissut Infinite Jestin Tero Valkosen suomennoksena nimellä Päättymätön riemu.
ellauri063.html on line 572: Aapo Junkola: (14. joulukuuta 1935 Helsinki – 14. marraskuuta 2017 Tampere), suomalainen kirjailija, joka toimi kirjailijatyön lisäksi kihlakunnansyyttäjänä. Hänen kirjailijanimensä oli Aapo Junkola. Junkola valmistui oikeustieteen kandidaatiksi 1960 ja varatuomariksi 1963. Junkolan pääteoksia ovat 1960-luvulla ilmestyneet romaanit Lintujen aika (1965) ja Varjojen aika (1966), joissa kritisoitiin tuomioistuinlaitosta. Junkola on tehnyt myös käännöstöitä. Hän on kääntänyt suomeksi kreikkalaisia klassikoita (Sapfo, Lukianos) ja Kreikan kansallisrunoilijan Konstantinos Kavafisin runoja sekä japanilaista kaunokirjallisuutta.
ellauri064.html on line 46: Lotus Familyn mukaan suomalaiset kierrättävät noin 40 prosenttia vessapaperirullista. Loput 60 prosenttia aiheuttavat ongelmia, mikäli yrityksen nettisivuja on uskominen: ”Maailmanlaajuiset kuluttajatutkimukset ovat osoittaneet selvästi, että siivoamatta jätetyt tyhjät hylsyt ja epäsiistit kylpyhuoneet ovat suuri riesa ja melko usein jopa suoranainen riidanaihe kodeissa.” Mun mielestä tälle keksinnölle pitäisi antaa joku parisuhteenpelastajapalkinto!
ellauri064.html on line 50: Ensinnäkin, olen varma, että aika moni suomalainen tunkee kartonkihylsyn sekajätteeseen, ja eikös se säästäisi hirveästi energiaa jos jokainen pahvihylsy olisikin poissa (kartonki)jätteestä? Ja mun jalkoja säästää ainakin kun voi edes vessapaperihylsyn "kierrättää" käden heilautuksella pöntöllä istuessaan.
ellauri064.html on line 140: Eevi Sinistön runoilijarouvalla oli 2020 izenäisyysvastaanotolla mekossa tyttömäiset puhvihihat. Jatkosota-EXTRAn goodreads-sivun puhvispoileri ei pilaa mitään. Siitä selviää enemmän kuin ize niteestä: Syksyllä 2011 huhu veteraanipoliitikko Kauko Sademiehen katoamisesta kiirii pitkin Arkadianmäen valonarkoja salakäytäviä. Perussuomalaisen kansanedustajan avustaja Mika Kingelin määrätään tutkimaan asiaa. Katoaminen näyttää liittyvän Patrian ja ulkomaisten tiedustelupalvelujen välisiin exoskeletonkauppoihin. Jatkosota-extra johdattaa lukijan politiikan salaliitonpunaisiin unikammioihin ja kansallisen identiteetin liukasreunaisiin hiidenkirnuihin. Päähenkilöitä ei ole, mutta verettömien sivuhenkilöiden muodostama ihmistuhatjalkainen saa tarinan edetessä yhä uusia jaokkeita. Yli-Juonikkaan absurdi poliittinen satiiri karjuu kirouksia auringolle ja miehille auringon takana. Kaiken valtioviisauden alku on vaihtoehtoisten tosiasioiden tunnustaminen. Ole onnellinen tai poistu.
ellauri064.html on line 148: ZOG (salaliittoteoria) ZOG (Zionist Occupation Government tai Zionist Occupied Government) (suom. sionistinen miehityshallitus) on salaliittoteoria, jonka mukaan sionistit tosiasiassa johtavat maata, jonka virallinen hallitus on vain nukkehallitus.
ellauri064.html on line 171: Matu Vanhanen. Tuppeen sahattu. Tuleeko lautakasakin ja uuniperunat? Ans kattoo nyt. Matu Vanhasen isä Tatu teki vaihtoehtoista tutkimusta matuista. Tatun ja Patun suomipeli. Pelin tarkoituksena on kiertää kohdekorttien osoittamilla paikkakunnilla ja kerätä kohdekiekkoja. Samalla pelaajat oppivat mielenkiintoisia asioita kotimaastamme. Eimut sehän on ihanku tää Jaken Talvisota Erikoinen!
ellauri064.html on line 221: Keep Calm and Carry On (suom. Pysykää rauhallisina ja jatkakaa) oli Ison-Britannian hallituksen toisen maailmansodan alkuvaiheessa vuonna 1939 tilaama propagandajuliste, josta on 2000-luvulla tullut suosittu käyttökuva erilaisissa tuotteissa. Hollantilaisen neo-Hararin (Rutger Bregman albumissa 204) miälestä tää osoitti et apinat on perimmältään hyviä.
ellauri064.html on line 300: Elovaara olis muka suomennos sanasta Lifsfara. Ha ha. Pienenä naurettiin puujalkavizille samalla kutittamalla omaa kainaloa. Tää oli varmaan taas Jaakkiman puujalkavizejä. Tässä on sulle Jaska oikea lifsfara:
ellauri064.html on line 322: Onneksi perussuomalaisten haaksirikkoinen tilanne on korjautunut Jussi Halla-ahon ja Laura Huhtasaaren hienon johtajuuden ansiosta. Tosin oman nuorisojärjestön avoin ja julkinen halveksiminen kuulostaa täysin Timo Soinin sairaalta henkiseltä perinnöltä.
ellauri064.html on line 362: Moi mä oon Marko Suomi! Millaista on kustannustoimittajan työ? Miten voi lukea jatkuvasti työkseen ja nauttia siitä, vai onko nautinto edes oleellista lukemisessa? Kun puhutaan esseekirjallisuudesta, mistä oikeastaan puhutaan ja miten sitä kirjoitetaan? Millaiseen maailmaan Jaakko Yli-Juonikas meidät vie? Näistä aiheista keskustelemassa kanssani Siltalan kustannustoimittaja ja kirjailija Antti Arnkil. Kiitos Antti vierailusta! Herättikö jakso ajatuksia? Ole yhteydessä: https://twitter.com/markosuomi tai marko.suomi@iki.fi Siltala: http://www.siltalapublishing.fi/ Antti Arnkil: https://twitter.com/arnkil Kaikki mainitut kirjat linkkeinä alla.
ellauri064.html on line 411: Unto Johannes Vartiovaara (24. kesäkuuta 1904 Salla – 4. tammikuuta 1999 Helsinki) oli Kerttu Huttusen mies, suomalainen mikrobiologi. Niillä oli mökki mantereella Kehvolla Pikkoa vastapäätä. Alle saan tuhannen ei myyvä. Hän oli Helsingin yliopiston ylimääräinen professori 1940–1948, professori vuodesta 1948 sekä maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaani 1957–1963. Hän oli Suomen ensimmäisen ei-lääketieteellisen mikrobiologian oppituolin haltija, mikrobiologian laitoksen ja opetuksen perustaja. Hän työskenteli Viikin kampuksen syntymisen puolesta ja toimi sen rakennustoimikunnan puheenjohtajana.
ellauri064.html on line 415: Eino Rafael (17. huhtikuuta 1885 Anjala – 14. joulukuuta 1967) oli suomalainen metsänhoitaja ja kirjailija. Wartiovaara toimi myös saarnamiehenä Maria Åkerblomin johtamassa herätysliikkeessä ja hän oli liikkeen toinen johtaja Åkerblomin rinnalla.
ellauri064.html on line 417: Maria Åkerblom syntyi ruotsinkieliseen mäkitupalaisperheeseen Tammisaaren lähellä, alkoi jo 14-vuotiaana nähdä enneunia ja saarnasi maailmanlopusta. Hän vaikutti 1920-luvulla erityisesti Kokkolan lähistöllä muun muassa Teerijärvellä ja Alavetelissä, mutta hän saarnasi myös Helsingissä. Hän sai epävakaissa oloissa huomattavan seuraajakunnan, joka luotti häneen lähes sokeasti. Hänen saarnaamislahjojaan pidettiin poikkeuksellisina, joskin unissasaarnaamista harjoittivat tuohon aikaan monet muutkin. Häntä seurannutta aatesuuntaa ja liikehdintää sanotaan åkerblomilaisuudeksi. Åkerblomilaisuutta sekä korpelalaisuutta pidetään suomalaisina kristillisperäisinä lahkoina, jotka lienevät lähinnä tuhoisaa kristillistä kulttia.
ellauri064.html on line 450: Ryhmä sai julkisuutta, kun sen 42. kokous pidettiin vuonna 1994 Helsingissä ja suomalainen toimittaja kirjoitti asiasta. Ryhmä on tarkoitettu vain pohjoisamerikkalaisille ja eurooppalaisille.lähde?
ellauri064.html on line 454: Ensimmäinen Bilderberg-ryhmän kokoukseen kutsuttu suomalainen oli Sakari Tuomioja.lähde? Suomesta kokouksiin ovat osallistuneet mm. Jorma Ollila, Helsingin Sanomien toimitusjohtajat ja päätoimittajat kuten Aatos Erkko (1994), Janne Virkkunen (1998, 2001), Olli Kivinen (2003), Mikael Pentikäinen (2005, 2011) ja Antti Blåfield (2008, 2010), Yleisradion Atte Jääskeläinen (2007) sekä Antti Herlin, Elina Lepomäki ja Björn Wahlroos (kaikki 2018).
ellauri064.html on line 491: Keskityin äskeisessä blogijulkaisussani 16 -vuotiaan ruotsalaisen ilmastoaktivisti Greta Thunbergin käynnistämään globaaliin koululakkoliikkeeseen. Koululakkoliike on kuitenkin yhteydessä toiseen kansainväliseen protestiliikkeeseen nimeltä Elokapina (eng. Extinction Rebellion), joka sai alkusa Iso-Britanniassa toukokuussa 2018. Greta itse osallistui elokapinoitsijoiden tilaisuuteen Lontoossa tämän vuoden huhtikuussa. Liikkeen suomalainen verkkosivu julistaa: ”Globaali kapina alkaa” ja kutsuu Pohjoismaissa asuvia ihmisiä osallistumaan Berliinissä lokakuussa järjestettäviin massa-aktioihin. Liikkeen johtajien mukaan elokapina on ”yhtenäinen, pitkän aikavälin globaali voima, ei jokin kipinä kattilassa.” Kaikkien poliittisten liikkeiden tapaan elokapinalla on myös oma symbolinsa, ympyrän sisällä oleva pelkistetty tiimalasi. Tuleeko siitä pian yhtä pelätty symboli kuin natsien hakarististä tai kommunistien sirpistä ja vasarasta? Liikkeen päämääriin kuuluu mm. hallitusten painostaminen lainsäädäntöön, joka nollaisi nettohiilipäästöt vuoteen 2025 mennessä ja mobilisoida 3,5 prosenttia väestöstä kansalaistottelemattomuuteen ja massaprotesteihin.
ellauri064.html on line 493: Vaikka liike sanoo peräänkuuluttavansa väkivallatonta kansalaisvastarintaa, niin vihreän politiikan kriitikkona tunnettu lääketieteen tohtori ja epidemiologian dosentti Mikko Paunio huomioi äsken hänen FB-seinällään (kenen? Hemmetti opettele suomea): ”Tietääköhän Antti Rinne, että Greta on sitoutunut Extinction Rebellionin (XR) tavoitteisiin, joihin kuuluu mobilisoida 3,5 % väestöstä ja muuttaa yhteiskuntajärjestys näiden ihmisten avulla. XR kertoo olevansa sitoutunut väkivallattomuuteen, mutta miten 3,5 %:lla voidaan yhteiskuntajärjestys muuttaa ilman väkivaltaa?” Paunio julkaisee muuten lokakuun lopussa humorisesti nimetyn uuden kirjansa Hourulan väen ilmastovallankumous, johon sain kunnian jakaa hieman myös omaa tietämystäni. Annoin Mikolle ilmaisen näytteen omasta eskatologisesta kirjastani Joka ei ollut saapa kuninkaan arvoa – Antikristus paljastettu? ja hän kertoi lisänneen kirjani 10. luvun innoittamana jotain oman kirjansa esipuheeseen (Mikon kirjan voit ennakkotilata täältä ja oman kirjani voit tilata täältä).
ellauri065.html on line 44: Nimi Evitskog on muodostettu miehennimestä Ö(dh)vidher ja ruotsinkielisestä metsää tarkoittavasta skog-sanasta. Sama miehennimi esiintyy myös kylännimessä Övitsby Siuntiossa. Evitskogille on ehdotettu suomenkielistä nimeä Hievala, mutta asiasta ei ole vielä tehty lopullista päätöstä.
ellauri065.html on line 64: Tasan 75 vuotta sitten Jaltassa Krimin niemimaalla alkoi konferenssi, jonka vaikutukset varsinkin Euroopan ja siten myös Suomen kehitykseen olivat suuret. Historiaa olivat Livadian palatsissa muovaamassa Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin, Britannian pääministeri Winston Churchill ja Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt. Sota raivosi vielä Euroopassa ja Kaukoidässä, ja suomalaiset kävivät Lapissa sotaa entisiä aseveljiään saksalaisia vastaan. Suomalaiset tiesivät mille puolelle leipää voita levittää.
ellauri065.html on line 194: The Human Centipede (First Sequence) (suom. Ihmistuhatjalkainen) on alankomaalainen kauhuelokuva, joka valmistui vuonna 2009. Elokuvan on käsikirjoittanut ja ohjannut Tom Six. So bring not six. Sanoi melkein Fields mitalisti prof. Antti Niemi New Yorkilaisessa baarissa 70 luvulla tilatessaan juomat koko joukolle. Elokuva kertoo saksalaisesta, eläkkeellä olevasta kirurgista, joka kidnappaa kolme turistia ja tekee heistä "ihmistuhatjalkaisen" liittämällä heidän suunsa kiinni toistensa peräaukkoihin.
ellauri065.html on line 239: Pertti Kurikan Nimipäivät soittaa ja laulaa aivan yhtä hyvin kuin muutkin suomirokkarit. Eikä ulkonäössäkään ole MITÄÄN eroa.
ellauri065.html on line 359: Nyt on luettu, enkä oikein tiedä, mitä tästä ajattelisi. Yli-Juonikas kiittelee aluksi Juhani Lindholmia Thomas Pynchonin Painovoiman sateenkaaren suomentamisesta ja sieltähän ne ilmeisimmät vaikutteet tulevat: samanlaista mittavaa hulluutta tässäkin on. Pynchon tulee mieleen esimerkiksi runsaan henkilökaartin vitsikkäistä nimistä.
ellauri065.html on line 363: Mitä jutun juoneen tulee, en ole kirjan luettuani oikeastaan sen viisaampi kuin aloittaessani. Perussuomalaisten ympärillä pyörivää poliittista suhmurointia, salaliittoja, maahanmuuttokriittisyyttä… kaikenlaista päivänpoliittista kiemuraa, hirveä määrä henkilöitä, yllättäviä tapahtumia, katkeilevaa, fragmentaarista juonenkuljetusta… melkoinen hässäkkä.
ellauri065.html on line 434: HBO on Home Box Office. Me lainataan Ecem Kayan hoboa. Harald Birger Olausen on hobo. Kun helmikuun alussa 2020 gonzojournalisti ja queerkirjailija Harald Olausen perusti suomalaisen kulttuurijournalismin foorumin - digivallila.com ja pyysi mukaan lehteensä kolumnistixi professori Timo Airaxisen sekä tohtorikoulutettavan ja vapareiden lehden toimitussihteeriin kriitikon Kalevi Suorsan, työnjaolla: proffa A kirjoittaa isoimmat ja vaikeimmat jutut, fil-yo-toimittaja-kirjailija H. taas laajat kulttuuriesseet sekä joukon nuorin tohtorikoulutettava-E ajankohtaiset päiväkohtaiset teoskritiikit, digivallilan sivuilla kävi ensimmäisinä viikkoina yli 3000 kävijää. Enemmän kuin koronaisia (silloin). Pitää olla ajatusta ja rohkeutta sanoa "se". Mitä rohkeaa se nyt on puhua tuhmia. Digivallila.com on nyt saatavilla myös kirjana Digivallila.com - 100 ekaa juttua. Rahantuloa ei voi estää.
ellauri065.html on line 436: On kirjoitettu (scriptum est), että queerkirjailija ja gonzojournalisti Harald Olausen luo jotain uutta, joka ei ole vain kirjallisuutta vaan myös dokumentti yhdestä tavasta elää ja kirjoittaa. Queernovellitrilogian päätösosa O`Gay on tästä hyvä esimerkki ja taatusti erilaista homokirjallisuutta kuin vallalla oleva. Olausenin kiitelty flow-tyyli on tuttu jo hänen esikoisteoksestaan ”Egyptin prinssi ja muita homonovelleja” (Kulttuuriklubi 2012). Arvostelijat kehuivat sekä kirjan tyyliä että tapaa kuvata homoutta ja sen viileitä kadetraaleja poikkeuksellisen kauniisti ja runollisesti. Erään arvostelijan mukaan Olausenin kirjojen näennäisen irstauden takaa piili kauneus ja viisaus. Toisen mielestä esikoiskirjan perusteella Olausenilla on paljon annettavaa taiteelle. Digivallila.comin kriitikko Eero K.V. Suorsa kirjoittaa tämän kirjan novelleissa korostuvan homojen arkielämän synkät sävyt:” Kohtaamme niin väkivallantekoja, alistamista ja nöyryyttämistä, rakkauden, ihastumisen ja mustasukkaisuuden kuvauksia unohtamatta. Olausenin käsittelyssä nämä eivät sulje toisiaan pois, vaan näyttävät ihmiselämän sellaisena kuin se on. Päänovellissaan ”Tuleva viikonloppu” Olausen kuvaa mestarillisesti kaipausta ja nostalgiaa, unohtamatta terävän piikikästä homokulttuurin analyysiään. Seksikohtausten kuvaamisessa Olausenilla on oma, pettämätön tyylinsä. Ensimmäistä kertaa Olausenin maailmaan astuva pysähtyy näiden oivaltavien ja mukaansa tempaavien novellien äärellä.” Professori Timo Airaksinen kirjoittaa ”Seksi”- kirjassaan (Bazar 2021) Haraldin kirjoituksista: ”Siinä se, Haraldin kattava esitys aiheesta, niin rehellinen ja oivaltava, ettei sellaista liene suomeksi juuri kirjoitettu. Krister Kilhman kyllä kirjoitti aiheesta etevästi kirjoissaan ja muisteloissaan. Tom of Finland piirsi ajatuksensa paperille, mutta Harald näyttää kaiken, myös monissa kaunokirjallisissa teoksissaan. Niissä on paljon kuvia.
ellauri065.html on line 442: Juha Seppälä (s. 9. tammikuuta 1956 Karvia) on Porissa asuva suomalainen kirjailija.
ellauri065.html on line 468: Tere Sammallahti: (s. 1981) suomalainen insinööri, poliitikko ja tubettaja. Sammallahti valittiin varavaltuutetuksi Espoon kaupunginvaltuustoon vuoden 2017 kuntavaaleissa. 12. elokuuta 2019 alkaen Sammallahti on toiminut ajatuspaja Liberan sisältöjohtajana. Säälixi käy Pekka Sammallahtea. Sammallahdella on kaksi lasta ensimmäisestä avioliitostaan (1968–1982). Tähän paskiaiseen se taisi loppua. No paskiainen oli Pekka itsekin, sammaskielitieteilijä.
ellauri065.html on line 534: Kuvalauta: vuonna 2007 Finnchan-foorumin väliaikaiseksi varasivustoksi perustettu suomalainen kuvafoorumi, joka alkoi Finnchanin linjoille palaamisen jälkeen kuitenkin elää omaa elämäänsä. Kuvalauta suljettiin 31. elokuuta 2010 sen ajauduttua riitoihin palveluntarjoajansa kanssa. Kuvalauta on esiintynyt myös julkisuudessa koulu-uhkauksen tekopaikkana Jyväskylän Harjun koulua vastaan. jne, jne.
ellauri065.html on line 555: - Tuuha sieki vaa peremmäl! Mie paan siul teeveen lämpiimää. Ensin hän oletti sotilaspalvelijan lähtevän hakemaan vanhaa hitaasti käynnistyvää Salora-televisiota. Kun sotilaspalvelija sitten palasi saliin kantaen tarjottimella samovaaria, kermanekkaa ja kuppeja, Lampião oivalsi palvelijan tarkoittaneen teevettä. Kielimuuri oli taas tukkinut keskusteluyhteyden. Tästähän beatlestukkainen nilkki oli juuri varoittanut. Erimielisyydet johtuvat kielitaidon puutteesta. Lukekaa kapustaa!
Lahtarisika Hannu tajusi että sotilaspalvelija oli kuin nuorennettu uusintapainos Antero Rokasta, rammasta kulkurista joka 1940-luvun alussa kylvi kauhua itärajalla. Rintamalla oli tapahtunut 2 hyvin raakaa sexuaalirikosta. Miesten antamat tuntomerkit sopivat täydellisesti Rokkaan. Ylen sankea priha. Juanikas virtaheponen ei pidä Väpistä, se on huomattu jo ennenkin. No aika paskahan se olikin miehexeen. Sekin oli.
25.10.2015 Viljam Pylkäs (28. helmikuuta 1912 Valkjärvi – 6. helmikuuta 1999 Lempäälä) oli suomalainen maanviljelijä, joka oli Väinö Linnan romaanissa Tuntematon sotilas esiintyvän sotilassankari Antero Rokan esikuva. Tämä käy ilmi Väinö Linnan Pylkkäälle lähettämästä kirjeestä. (Ote Väinö Linnan kirjeestä Viljam Pylkkäälle, päivätty Tampereella 23. toukokuuta 1955)
Viljam Pylkäs sai elää pitkän elämän. Hänet siunattiin haudan lepoon helmikuussa 1999 kunnioitettuna sotaveteraanina. Siitä tilanteesta ei Valkjärveltä kotoisin oleva suppliikkimies enää osannut luistella ulos. Juanikas virtaheponen ei pidä itäsuomalaisista. Väpi oli kyllä hämäläinen, Urjalan poikia, sankarien syntysijoilta. Jostain syystä Pylkästä ei mainita Quoran suurten suomalaisten badassien listalla. Siellä on Lauri Törni, se yx leukapuoli tarkkampuja, Mannerheim ja Lalli. Lälli kooros puuttuu myös. Er. epm.
ellauri065.html on line 607: Kulttuurimarxismi, joka muuten on Anders Behring Breivikin lempikäsitteitä, on nykyaikaista äärioikeistoa yhdistävä salaliittoteoria vasemmistolaisten instituutioissa hautomasta kulttuurisesta vallankumousyrityksestä. Breivikin lisäksi käsitettä viljelevät islamofoobikot, internetin viharyhmät ja nyt myös suomalaiset salonkikelpoiset konservatiivit.
ellauri065.html on line 611: Erikoisin väite kirjassa on näkemys siitä, että konservatiiveilla olisi Suomessa jotenkin vaikeaa. Kirjoittajat väittävät, että konservatiiviset (suomeksi sanottuna äärioikeistolaiset) ajatukset olisivat kiellettyjä, ja käsitys näkyy myös kirjan nimessä. Kuitenkin useimmat kirjan kirjoittajista ovat näkyviä kulttuurikeskustelijoita, joilla ei ole vaikeuksia saada sanomaansa julkisuuteen.
ellauri066.html on line 32: Antti Juhani Lindholm (s. 16. maaliskuuta 1951 Helsinki) on suomalainen kirjallisuuden kääntäjä. Hän on kääntänyt sekä tieto- että kaunokirjallisuutta. Erityisen arvostettu on hänen Vänrikki Stålin tarinoista tekemänsä uusi suomennos, josta hän sai kirjallisuuden valtionpalkinnon vuonna 2009. Lindholm valmistui humanististen tieteiden kandidaatiksi vuonna 1981 Helsingin yliopistosta. Vuodesta 2008 hän on ollut Eino Leinon Seuran puheenjohtaja. Hemmetti, eikö Paavo Cajanderin suomennos muka kelpaa enää! Vereni tunnen kuumemmax! Jotekin ehkä tietäisin, olinhan siellä minäkin.
ellauri066.html on line 34: Juhani Lindholm on kirjallisuuden suomentaja ja toimittaja. Opiskelijajärjestöaktiivisuus ja sopivat sivuainevalinnat johdattivat hänet aluksi journalistin uralle. Lindholm on suomentanut useita klassikkoteoksia, ja hän vaikuttaa kirjallisen kulttuurin parissa muun muassa Eino Leinon Seurassa. Hän on ollut myös toteuttamassa joka toinen vuosi järjestettävää Lahden kansainvälistä kirjailijakokousta, joka toimii yhtenä Suomen kirjallisuuden kansainvälistymisen kivijalkana.
ellauri066.html on line 59: Einari Arvid Vuorela (17. elokuuta 1889 Keuruu – 10. heinäkuuta 1972 Helsinki) oli suomalainen runoilija ja prosaisti. Filosofian kunniatohtorin arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 1969. Vuorela syntyi Keuruun Jukojärvellä perheeseen, jossa oli kymmenen lasta ja aloitti opintonsa Multialla. Hänen vanhempansa olivat rakennusmestarit Aapeli Vuorela ja Kristiina Ryöppylä. Vuorelan puoliso vuodesta 1939 oli kirjailija Laura Soinne. Vuorela valmistui opettajaksi Jyväskylän seminaarista 1914. Hän toimi liikeapulaisena ja myymälänhoitajana 1903–1909 ja kansakoulunopettajana Töysässä 1914–1920, Jyväskylässä 1922–1923 ja myöhemmin Multialla.
ellauri066.html on line 87: Jotkut Vuorelan runot ovat klassikoita jotka tuntuvat saaneen oman elämänsä, niillä on yleismaailmallista, tai sanoisiko suomalaiskansallista, pätevyyttä. Tällainen on Kaipaus:
ellauri066.html on line 187: Koulujen ja yliopistojen ja Make Eskelisen on lakattava julistamasta myöhäsyntyisen suomenkielisen modernismin muka-totuutta. Tuumaa Pettersson ruozalaiselta puolelta, jossa modernisteja sikisi jo ennen sotia, kun osasivat sukukieliä. Modernismi on sitä että salataan tunne tai ajatus, jos sellaisia on, neuvoo Patti Mulkkinen. Thykydides oli modernisti. Poliisin estetiikka: kertokaa vain mitä näitte.
ellauri066.html on line 229: Miten niin rhyhtmos tarkoittaa mitattua liikettä? Pikemminkin virtausta. Rauma, Strömsö, Römperi, reostaatti ja Sörsselström on sen sukulaissanoja. Mitä eroa rytmillä, tahdilla ja mitalla? No yxi on kreikkaa ja toinen latinaa. Noli me tangere. Aika ja amplitudi, ei kai siinä muuta. Ei siinä Klagesin metafyysinen määrittely paljon auta. Mitta on suomea, varmaan samaa alkuperää kuin kreikan metron. Metrilaku on sukulaissana, ja odometri, metronomi. Metropoli ei.
ellauri066.html on line 264: Suomen vanhoja metsiä käsiteltiin vuosikymmeniä rankasti ilman, että toimintaa erityisesti edes arvosteltiin, ohjelma kertoi. Valtaosa suomalaisista vanhoista metsistä ehdittiin hakata aukoiksi ennen niiden arvon huomaamista, miesääni sanoi dramaattisen musiikin säestyksellä. Kuvissa näytettiin aurattua metsäalaa.
ellauri066.html on line 389: Richard Halliburton (s. 9. tammikuuta 1900 – katosi 24. maaliskuuta 1939) oli amerikkalainen lehtimies ja maailmankulkuri. Luonteeltaan hän oli kuuluisan huoleton hetkessä eläjä ja hedonisti, eräänlainen uuden ajan epikurolainen. Halliburton kirjoitti useitakin matkakirjoja; niistä on suomennettu ainakin Ruhtinaallinen retki romantiikan maille ja Lentävä matto.
ellauri066.html on line 419: Tämä henkilö on tynkä. Voit auttaa häntä laajentamaan kikkeliä. Korvia ei tarvi laajentaa. Paizi hän on kuolleempi kuin suomalainen sotaveteraani.
ellauri067.html on line 61: ”Lasista ei näe päältäpäin, miten se on valmistettu. Hillopurkit ja shampanjalasit voivat olla samaa ainetta - tai sitten eivät. Se selviää vain sulattamalla.” Kaksi perhettä mahdollisuuksiensa rajoissa. Kaksi nuorta hapuilemassa niiden yli. Yhteinen joulu pyöräyttää jokaisen peilin eteen: Kuka minä olen, mistä unelmoin? Kuka ansaitsee ja mitä? Juhani painaa hommia lasitehtaalla ja unelmoi omasta talosta, jonka pihapuiden alla lapset saisivat telmiä. Irina rullaa permanentteja sormet kivistäen ja tekee designlöytöjä kirpputoreilta. Rogerilla on jo kaikkea, paljon, ja Christina ei tiedä mitä sillä tekisi. Juhalla ja Lotalla on vastaus, se vanhin kaikista. Lasitehdas on keskiluokkaisuuden rajoja tunnusteleva tarina kahden suomalaisen perheen elämästä ja kohtaamisesta. Kumpikin on saanut lottovoiton, toinen syntymässä, toinen rahapeleissä, mutta perinnöksi jätetään ja saadaan paljon muutakin kuin rahaa.
ellauri067.html on line 77: Suomalainen.com. Hullu-Jussin äiti oli kova suomalainen commari. Sillä oli pettuleivänpala vankileirimatkamuistona. Pirun työläiset nyysivät esineitä, varastivat laseja. Kuukerin Nelli teki lasikukon. Lasinpuhallus on maailman vanhimpia ammatteja. Railin oli vielä vanhempi. Huorankin on tiedettävä paikkansa. Se yx paikka nimittäin. Blow job, puhallus ja imutus. Lasiin sylkeminen on Nooan ajoilta. Historiallista triviaa, nice to know.
ellauri067.html on line 142: Samaa ruskeaa mietettä kuin Sale Belovilla, vaikka vastakkaiselta puolelta suihkuja. Joku suom. urheilijatar on menettää jonkun palkinnon kun kävi ilmi että sen mielestä holokausti on vaihtoehtoista totuutta. Norjalainen hiihtäjätär sai ehdotonta vankeutta kun ajeli kokaiinipöllyssä kahtasataa vastaantulijoiden kaistalla. Naisten tasa-arvo toteutuu myös tällä lailla.
ellauri067.html on line 169: Thomas Pynchon on (ei oli, se elää vielä!) uuden maailman aatelia. Syntyi May 8, 1937, Glen Cove, Long Island, New York, poliitikkoinsinööri Thomas Ruggles Pynchon Srin (1907–1995) and Katherine Frances Bennettin (1909–1996, a nurse) poikana. Esi-iskä William Pynchon matuili Massachusetts Bay Colonyyn Winthrop Fleetissä 1630, ja perusti Springfield Massachusettsin in 1636. Siellä me vietettiin 2007 juhannusta amerikansuomalaisten kerhotalossa. Ne paistoivat makkaraa kokossa 5m pitkillä makkarakepeillä ja lauloivat pehmeällä ärrällä "hotellin hämärässä". Noloa sanoi Helmi ja nolostui kun joku ymmärsi. Pynchonit o(li)vat varakkaita ja kuuluisia. Tom lie ollut aluxi nolo tapaus, kunnes hankki mainetta. Oli se sitä sen jälkeenkin. Pakoilee julkisuutta tosi rumasti.
ellauri067.html on line 218: Pynchonista väitellyt tutkija Tiina Käkelä-Puumala sanoo, että ensimmäiseen lukukertaan meni vuosi, ja hän ymmärsi tekstistä suunnilleen puolet, mutta hän ymmärsi myös, ettei ”ollut koskaan lukenut mitään vastaavaa”. Teoksen suomentajan Juhani Lindholmin mukaan teos on paitsi satiiri nykyajasta, myös hätähuuto. Apuuva! Vapandake! Mul on kahju!
ellauri067.html on line 542: Guardianin Pynchon-bändäriltä (joku dekkaristi): Pynchon didn´t garner mere admirers or allow anything like fence-sitting: you either hated him or you were a zealot. Or you got just plain bored. Pynchon on yhtä syvää kasaria kuin C-kasetti. Tai no, ize se on aikasempaa vuosikertaa, joku 50-60-luvun beatnikki, muzen suomifanit on takatukkia. Tai oli.
ellauri067.html on line 568: Dame Muriel Sarah Spark oli skotlantilainen kirjailija. Englanninkielisessä maailmassa Spark on hyvin arvostettu. Yksi hänen romaaneistaan, Mandelbaumin portti, on suomennettu.
ellauri069.html on line 515: Pynchonin Laika-koira Gottfried on anglosaxixi Geoffrey. Joffrey Lannister on ikävännäköinen ohuthuulinen psykopaatti teinikuningas Kuninkaan satamassa. Jeff Cobb oli Me Naisissa leveäleukainen rikosreportteri joka sanoi konnalle silmälappu silmillä: Sinä! Näpit irti mun puolustuskyvyttömästä vanhasta... Sitä ei pidä sekottaa paljon nuorempaan samannimiseen kaapinnäköiseen hawaijilaissyntyiseen vapaapainijaan. Eikä tätä erehdyttävästi muistuttavaan naispoliisivirkamies Tarja Mankkiseen, joka liezoo suomalaisten muutenkin rehottavaa xenofobiaa ihan viran puolesta.
ellauri069.html on line 723: Korpraali istuu tuolilla ja lukee amerikkalaista Väiski Vemmelsääri -sarjakuvalehteä. 50-luvulla se oli suomeksi Pelle Pupu. Ja Kalle Kukko oli oikeasti Samuli. Samuli Kukko kuten se vitun kukkoileva Nilkki Hiiri jota en koskaan lakkaa haukkumasta kuten Nuutti. Nuutin vien sen haudallekin vielä paskalle. Nuutti vingahtaa ja pieni läjä jää hajahtamaan Mutajoelle.
ellauri069.html on line 744: Typerä elokuva perustuu vielä typerämpään samannimiseen lastenkirjaan Ihmemaa Oz (engl. The Wonderful Wizard of Oz, 1900), joka on aikaisemmin suomennettu myös nimillä Oz-maan taikuri (1977) sekä Ozin velho (1985), jonkun L. Frank Baumin kirjoittama lastenkirja. Kirja aloitti Baumin Oz-maahan sijoittuvien kirjojen sarjan, joka käsittää kaikkiaan 15 teosta. Kirja kertoo Dorothy-nimisen kansasilaistytön seikkailusta Oz-maassa.
ellauri069.html on line 750: Tässä kohtaa suomenkielinen wikisivu katkeaa, joten täytyy kääntää loppupää omin sanoin suomexi. Matkalla keltaista tiilitietä alas Dorothy ottaa osaa bankettiin jonka järkkää maiskiainen nimeltä Boq. Seuraavana päivänä D. vapauttaa Varixenpelätin (h.k.) (TW: trigger warning) paalusta jossa se roikkuuu, laittaa öljyä kannusta Tölkki Puumiehen ruosteisiin jointteihin, ja tapaa Pelkurimaisen Leijonan. Varixenpelätin tahtoo aivot, Tölkki Puumies tahtoo sydämmen, ja Leijona haluu cojones, joten D. rohkaisee niitä matkaamaan kanssaan ja Toton kanssa Smaragdistadiin pyytämään apuaa Welholta. Useiden seikkailujen kuluttua matkalaiset saapuvat Smaragdistadiin ja tapaavat portinvartijan (Guardian!) joka pyytää heitä käyttämään vihreäxi värjättyjä rillejä jotta niiden silmät ei häikäistyisi stadin loistosta. Jokainen kuzutaan Wizardin pakeille. Hän ilmestyy Dorothylle jättipäänä, Varixenpelätille hemaisevana leidinä, Tölkki Puumiehelle hirveänä petona, ja Leijonalle tulipallona. Hän lupaa silti auttaa heitä kaikkia jos ne tappavat Lännen ilkeän noidan, joka hallizee Kullimaata. Guardian varoittaa heitä että kukaan ei ole koskaan voittanut noitaa.
ellauri069.html on line 781: Amerikansuomalainen laulaja Antti Syrjäniemi levytti vuonna 1929 kappaleen Daytonin apinajuttu, joka tuli sittemmin paremmin tunnetuksi Tuomari Nurmion laulamana. Tästä kohdasta ei jenkkiapinat ole äsähtäneet yhtään minnekään.
ellauri071.html on line 154: Joopa joo, tollasta runebergilaista sota ja bylsintä-teemaa, joka on nuorta miestä aina kuumentanut. Luin sivun, luin 2, vereni tunsin kuumemmax. Ei toi mulla enää nappaa, jos on koskaan niin kauhiasti napannutkaan. Bylsintäpuoli kyllä, muttei toi urheuspuoli niinkään. Vaik eihän toi vänrikki Nappula nyt tässä kovin näyttävästi sotinut, yöpaita päällä kazoisnelisti suoraan vihollisten joukkoon epähuomiossa. Romanttisempi veljyeni Jönsy on suomentanut sen etevästi, mutta en nyt kehtoo kokonaan sitä tähän plagioida, muutakuin pari mehukasta kohtaa. Toi ranskalainen on sit varmaan transu nainen, tai sitten ei, kukas näistä homopettereistä selvän ottaa...
ellauri071.html on line 403: Kvaternionit jäivät pitkäksi aikaa vektorilaskennan varjoon, ja vasta viime aikoina Hamiltonin elämäntyö on löydetty uudelleen. Nykyisin kvaternionien algebraa käytetään mm. avaruustekniikassa, robotiikassa, ydinfysiikassa ja tietokonegrafikassa. Kvaternionit ovat vektoriavaruuxia yleisempiä struktuureita. Ne eivät ole enää kuntia, vaan normitettuja jakoalbegroja (normed division algebra, en ole varma suomennoksesta). Niin sanottu karvapallolause (hairy ball theorem) sanoo, että ei ole olemassa kolmiuloitteista reaalinormista algebraa.
ellauri071.html on line 439: Vanessa kirja on nyt suomennettu. Mazneffin oppaat seurannee pian perässä. Se on ihan esinahattoman gigulin näkönenkin. Peuhaus tekee kaltaisexeen.
ellauri071.html on line 498: Ja sit suomexi: Tuoksumatara (Galium odoratum) on 15–30 cm korkea monivuotinen kasvi, joka kukkii touko-kesäkuussa. Se on luokiteltu Suomessa silmälläpidettäväksi lajiksi. Tuoksumatara tuoksuu kumariinilta varsinkin kuivattuna.
ellauri071.html on line 510: Soh soh kääntäjä! "voiko olla selventänyt" s. 959 on anglismi, suomexi "onko voinut selventää" tai "liekö selventänyt". Ei pidä kompastua näin loppumetreillä, vaikka varmaankin jo väsyttää. Nipsu pääsee irti skatologisista skizoista yhtä paljon kuin täpläsika täplistään: Bodinen sormuspilli viheltää ovelasti sen peräaukossa, kylähullut vetävät käteen unisonossa ja vatkaavat penixiään kuin taistelusauvoja, ruiskauttavat suihkuina veriviiruista spermaa kiiltäville housunpunteille, ym.ym. huumeunia. Ei pitäisi käyttää noin paljon mömmöjä.
ellauri071.html on line 631: Kysyimme kirjailijoilta, mikä on suomen kielen kamalin sana – Tässä tulos.
ellauri071.html on line 632: Lauantaina vietetään suomen kielen päivää. Sen innoittamana kysyimme 14 kirjailijalta, mikä on suomen kielen kamalin sana.
ellauri072.html on line 597: Johnilla oli Bostonissa Huggies. Me otettiin niitä jättipaketti mukaan Suomeen. Niiden loputtua siirryttiin Ljenina-vaippoihin. I-kiskon muotoinen pestävä muovipala ja pakasteseitä muistuttava terveysside. Kaamee lässähdys. Paulilla oli sentään jo suomalaiset pienet raidalliset vaippahousut ja T:n muotoinen vaippa sisällä.
ellauri073.html on line 72: Kulmala on parodioinut videoillaan myös teekkareita, perussuomalaisia, koulujen seksuaalikasvatusta sekä poliisien suhtautumista raiskausrikoksiin. Luulisi, että negatiiviselta palautteelta ei säästytä.
ellauri073.html on line 79: Sittemmin tuli Sami Hedberg, Ali Jahangiri, Niko Kivelä. Googlettaessa ”suomalaiset koomikot”, hakutuloksiksi tulee vain miehiä.
ellauri073.html on line 323: Immonen opiskelee koko ajan englanninkielistä materiaalia ja ammentaa omiin motivaatiopuheisiinsa niistä. “En edes tiedä kaikesta siitä englanninkielisestä materiaalista, että mitä ne sanat tarkoittavat suomeksi.”
ellauri073.html on line 527: Onko mitään suomalaisempaa kuin malli Cajander konepislari ja ruisleipä. Tähän kysymykseen heräsin 7:30 tänä myteränä aamuna. Eipä kai.
ellauri074.html on line 287: Gallimard julkaisi Cioranin ensimmäisen ranskankielisen teoksen Hajoamisen käsikirjan (Précis de décomposition) vuonna 1949, ja teos herätti huomiota sekä sisältönsä että lyyrisen, hiotun kielensä ansiosta. Gallimard julkaisi myös suurimman osan Cioranin myöhemmistä teoksista. Cioran sai 1950 Hajoamisen käsikirjasta Ranskan valtion myöntämän arvostetun Rivarol-palkinnon, jonka hän sanoi ottaneensa vastaan, koska tarvitsi rahaa. Myöhemmin hän kieltäytyi kaikista hänelle myönnetyistä kirjallisuuspalkinnoista. Vuonna 1952 julkaistu Katkeruuden syllogismeja (Syllogismes de l'amertume) on Cioranin luetuimpia teoksia, ja sen ansiosta hänestä tuli tunnettu Ranskassa ja koko maailmassa etenkin sen jälkeen, kun se oli julkaistu pehmeäkantisena taskupainoksena. Cioranin kenties merkittävin teos on vuonna 1973 ilmestynyt De l'inconvénient d'être né ('Syntymisen harmillisuudesta'). Vuonna 1987 ilmestyi hänen viimeinen teoksensa Aveux et anathèmes ('Kirouksia ja tunnustuksia'). Suomeksi Cioranin teoksista ovat ilmestyneet Hajoamisen käsikirja ja Katkeruuden syllogismeja. Ne ovat suomentaja Peltosen mielestä ihan paskoja.
ellauri074.html on line 617: Palautetta ehkä vähän siitä että "se" ei tunnu yhtä jäykältä päätä kääntäessä. Muita näkökohtia ihan perussuomalaisilta kohtuukäyttäjiltä maakunnista:
ellauri074.html on line 645: Wallu hirtti izensä vanhanaikaisesti narulla lamavuonna 2008. Infinite Jest ilmestyi 1996 vähän ennenkuin webistä tuli teeveen korvike. Mä olin mukana jossain typerässä suomalaisessa selvityxessä 2005 missä vielä mietittiin kumpi voittaa teevee vaiko webi. Teeveeihmiset sanoi että teevee, webiporukat että webi. Wallun InterLace on jotain teeveen, deeveedeen ja netin väliltä. Wallu ei ollut kummonenkaan skifisti. Toi hämärä TK on Wallulla TP eli telepuutteri, telkkarin ja kotimikron yhteensulauma, jolla videoita voi tilata kotio. Sitä Wallu ei arvannut, että ne olis kohta jokaisella kännyssä. Nyze on jo niin izestään selvää että koko sana kännykkä kuulostaa vanhanaikaiselta.
ellauri077.html on line 54: Onko Christoffer Bartlett1 oikeassa että tää ei olekaan postmoderni romaani vaan merkkaa paluuta Dickensläisiin suuriin kertomuxiin? Tokkopa. Kyllä Wallu on aika keekoileva, ei tää mikään David Copperfield ole, vaan ihan vaan David Sikiö. Ei se mitenkään tee parastansa että lukija ymmärtäisi mitä se on ajamassa takaa. Aika postmodernia puun takaa tirkistelyä tääkin on, vaikka vähemmän kuin 2 muuta puurtamaani tiiliskiveä, Pynchon ja sen suomalainen coveri. Se on sentään kiva että Risto mätkii leffatuotantoa kunnon petkeleellä, navan alle napsuttelee suurella sukunuijalla kuin vaka vanha Wäinämöinen pani piika pikkaraista.
ellauri077.html on line 674: Suomessa AA-liike käyttää yhteisönsä nimenä Nimettömät Alkoholistit. Vuonna 1997 Nimettömistä erosi osa ryhmistä ja otti palvelurakentaansa nimeksi Anonyymit Alkoholistit. Olis selkeämpää jos vanhempi joukkue olis nimeltään perussuomalaisittain Nimettömät juopot. Örwell tykkäisi. No voishan se olla Nimettömät örweltäjätkin.
ellauri077.html on line 863: Bigger, better, higher, humbler. The translation of Klopstock, quite early, contemporaneous, to Swedish is by the Rector of Klara skola. Mr. Humble bought a copy from Sweden wanting to translate Messias suomeksi.
ellauri079.html on line 60: Tälle tuuballe ei ole suomalaista wikisivua, eikä ihme. Suomennan siis ize. Periamerikkalainen Dove näytesaippua, just sellaista amerikan unelmatyyppistä silmiinkuseskelua mitä siellä rakastetaan vieläkin. Bodine on hilbillien matriarkaalinen haara, josta syntyy pääasiassa runtteja.
ellauri079.html on line 326: No nyt ei jaxa enää suomentaa jenkkien filosofiasivustosta, sanotaan lyhentäen että sen kirjoittajaa vituttaa kun tää on niin totalitaarista, vahvan valtion etu pannaan vapaan individin edun edelle. Tollasta konservativismia mitä uusliberaali ei siedä kuunnella. Paljon parempi on Karl Popperin avoin yhteiskunta vihollisineen. Tollasessa tarvitaan hirmu määrä "guardians" kuten käsineidossa jotka on ystävällisiä kunnon väelle ja käy patraskin kimppuun kuin rakkikoira. Musakin niille pitää valita tää silmämääränä. Ei mitää räppiä poliisikunnalle. Jne jne. Hirmuisesti vaivaa, ja kallista. Paljon parempi että joka iikalla on päässä stezonit ja/tai lippixet ja käsiase lonkalla. "Take him down" huutaa eskareiden vanhemmat riuhtoen esiin rivolleja kun musta pizzakuski unohti ottaa hupparista hupun pois.
ellauri080.html on line 73: Nää oli huumoreita alunperin, temperamentti sana on myöhempää perua. Mikin märkyys, suomensi Arvo Suomisen pieni latina-suomi sanasto. Sama kreikaxi, veri on tietysti heema (vrt. fiili, rroidi), ja huumori on Chymos, joka valmisti ennen mehuja Lappeenrannassa.
ellauri080.html on line 75: Chymos Oy oli vuonna 1906 perustettu suomalainen yritys, joka valmisti mehuja, hilloja, viinejä, liköörejä ja makeisia. Vuorineuvos Wäinö Tammenoksa perusti vuonna 1906 Ruokolahden kunnan Tainionkoskelle (nyk. osa Imatraa) ’’Alkoholittomien Juomien Tehdas Chymoksen’’. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Suomen metsämarjoja alettiin jalostaa teollisesti. Nimi muutettiin vuonna 1918 muotoon ’’Tehdas Chymos’’. Vuonna 1922 yhtiö muutti Lappeenrantaan. Vuonna 1993 yrityksen makeistuotanto siirtyi Fazerin omistukseen, ja vuonna 2006 Chymos sulautettiin kokonaan Cloetta Fazeriin. Nimi Chymos tulee kreikan kielen sanasta ''khymos'', joka tarkoittaa mehua. Yhtiön henkilöstölehden mukaan nimen oikea lausumistapa oli "kyymos", mutta kansan suussa nimi muuttui muotoon "hyymos", "syymos" tai "tsyymos".
ellauri080.html on line 390: Mayflowerilla tulleiden hihhuleiden jälkeläinen Jill Alden kärsi puolisuomalaisten linnunpoikiensa ujoudesta, se ei ymmärtänyt mixei ne olleet enempi aggressiivisiä go-gettereitä niinkuin niiden perheessä oli tapana. Noh sitä saa mitä pyytää: Matti on kiltti vaikka izepäinen mies, joka ei voi siittää muuta kuin lisää kilttejä enintään passiivis-aggressiivisia Pylkkäsiä. Näyttää siltä että Jill on sopeutunut kohtaloonsa, mikä on sille kunniaxi sanottava. Linnunpojat näyttävät päässeen siivilleen.
ellauri080.html on line 1044: Rotuerottelun läpsintä käsille, on kyse sitten sukupuolierottelusta tai luonne-erottelusta, näyttää liittyvän organisaation kikyloikkaan. Kun eri näkökulmia on tarjolla, ryhmän jäsenet tuppaavat suoriutumaan paremmin ja ovat luovempia. Puhumattakaan pikku kähminnän ja nipistelyn suomasta lisääntyneestä työpaikkaviihtyvyydestä. Tuloxena: järjestöllinen käytös ja biodiversiteetin oikeanlainen hallinta ovat välttämättömiä ja tärkeitä järjestöille. Yrityxet jotka lankeavat erilaisiin rotuerottelumuotoihin menettävät mahdollisuuxia saada lisäarvoa ja oppia ihmisiltä jotka voisivat olla poikkeuxellisia kentällä koska ne uskoo eri klisheisiin. Jos Naamakirja ei olis huomannut Sheryl Sandbergin talenttia ja sen sijaan ottanut jonku tavallisen karvakäden, yritys ei olisi läheskään niin menestynyt ja hyvin siivottu kuin se on. Biodiversiteetti työpaikalla ja jopa (!) johtajien keskellä, pinta-tai syvärakenteinen, voi olla kriittinen yhtiön menestyxelle kunnolla hoidettuna. Sellaisilla keinoilla kuin sokkohaastattelu apinoita voi arvioida pätevyydellä eikä virnuilevasti vinoillen ja nipistellen. Yleensä, ryhmyrien pitää käyttää järjestöllistä käytöstä hoitaaxeen tehokkaasti tätä biodiversiteettiä ja läpsiä käsille rotuerottelua työpaikalla, niin eiköhän siitä moraali, voitot ja tuottavuuskin lähde nousuun, eikä ainoastaan siittimet.
ellauri082.html on line 172: Wallun kääntäjä Tero Valkonen on biljardipallon näköinen. Suomen Kuivin lehti panttaa sen haastattelua maxumuurin takana, joten ei siitä sitten sen enempää. Avainsanana on mm Hotakainen, joten kiinnostaisi kyllä kuulla millä se tomppeli perustelee tota "riemua". Ei kääntäjäkään kovin sivistyneeltä vaikuta, suomennoxessa on aika lailla virheitä. Sillä on kaima joka on Key Account Manager. Kaimalla on hiukan enemmän tukkaa jäljellä.
ellauri082.html on line 214: Runoilijaveli Jönsy lähetti mulle runon Robert Frostilta. Frostin nimi on vilahtanut ohi ehkä jossakin, mutta emmä siitä oikeestaan tiennyt tuon taivaallista, vaikka Aale Tynnin 1000 laulujen vuottakin olin muka lukenut. Tätä lumista runoa ei meidän enkun tunnilla kyllä tullut vastaan, ei tullut kyllä muistaaxeni mitään muitakaan. Meidän enkun maikka ei ollut mikään romantikko, vaan täti aika tyrnävä, kuuluisan Eeva Riikosen enkku-suomi sanakirjan tekijä. Jöns oli opetellut tämän runon ulkoa Kabulissa kirjastossa. Se on jo exoottista se. Olikohan siellä lunta ollenkaan. No tänä vuonna ainakin on tullut lujasti. Mutta nyt on säät sekaisin koko pallolla.
ellauri082.html on line 224: Tää runo on tosi vaikee suomentaa koska se on niin hyvä. Se on loppusonnullinen mutta silti ihan arkinen ja siitä huolimatta liikuttava. Suomennoxesta ei voi millään tulla yhtä hienoa, on uhrattava joko merkitys tai loppusoinnut, hyvässä lykyssä häviävät molemmat. No loppusoinnuista on vähiten väliä (sori Vaakku), joten antaa niiden sitten mennä.
ellauri082.html on line 389: Jamesia pidetään nykyaikaisen uskontopsykologian perustajana. James kirjoitti muun muassa amerikkalaisen psykologian perusteoksena pidetyn The Principles of Psychology, joka ilmestyi vuonna 1890. Teoksillaan The Will to Believe (1897), The Varieties of Religious Experience (1902, suom. Uskonnollinen kokemus), Pragmatism (1907, suom. Pragmatismi) ja The Meaning of Truth (1909) James loi maineen yhtenä aikansa merkittävimmistä uskontofilosofeista. William Jamesin vuonna 1896 pitämän esitelmän ”The Will to Believe” mukaan uskonnollinen usko on äärettömän riskin ottamista. Se on kuin vuorikiipeilijän hengenvaarallinen loikka, joka ei voi toteutua ilman vankkaa uskoa hypyn onnistumiseen.
ellauri082.html on line 478: Vitut tämänkin sananselityxen piti mennä pieleen Wallulta. Se ei osaa edes kopsia sanakirjasta. Joko se tai tyhmä suomentaja.
ellauri082.html on line 490: Vemputtaja/Vemparen: suomenruozalaista noiria
ellauri082.html on line 592: Nuuska: orangit tunkevat huuleen näyttääkseen typeriltä. Sivistynyt väki, esim. suomenruotsalaiset kulttuurisuvut polttavat nuuskaa juhannusnuotiossa ja takassa sydäntalvina.
ellauri082.html on line 720: Tää naisvihateema jatkuu s. 583. Jännää miten samanlaista se on Wallulla kuin suomalaisilla 2000-luvun setämiehillä, esim Hotakaisella. Ollaan olevinaan hirmu empaattisia ja herkkätunteisia, kokataan ja hierotaan partnerien selkää, mutta sen hierottavan selän takana kiristellään hampaita ja halvexitaan naisia ja izeä, kun ei olla riittävästi machoja.
ellauri083.html on line 268: Makkosen Lexa on evakkopoika joka osaa suomea ja karjalaa 33 ja 45 rpm nopeuxilla. Se on köyhän töllin kasvatti joka on pähkinöissään kirkon aarteista, esittelee mielellään paxuja sormuxia paxuissa töppösormissaan. Makkosen Lexa on 74 ja aikoo olla vielä ainakin 20v hyväpalkkaisessa virassa. Makkosen Lexa nostaa 100K vuodessa pienestä seurakunnasta ja ostaa sillä uusia mekkoja. Kyynärpäilee Pikin kanssa hooämmän aletiskillä.
ellauri083.html on line 407: Woody Guthrie laulaa amerikansuomalaisista
ellauri083.html on line 410: Suomalaisen rupusakin jälkeläiset Michiganissa on siellä nyt amerikkalaista rupusakkia. Joku trumppilainen laiskapaska fasisti siellä kehuskelee suomalaisilla juurilla mutta ei sano tuntemattomille olevansa amerikansuomalainen vaan väittää olevansa 100% amerikkalainen. Onnexi, ettei tarvi niitä hävetä. Lähettäisin sille mieluusti seuraavan someviestin: oikein kiva että läxitte, älkää tulko takasin. Good riddance to bad rubbish.
ellauri083.html on line 651: Yllättävän vähän hyvässä kirjassa on ylipäänsä riemukasta ilonpitoa, jos nää tosiaan oli kaikki osumat. Käännöxet menee vähän miten sattuu. (Pitäisi kai kazoa mitä jahve oikeasti kynäili alkukielellä.) joy 28, mirth 15, glad 10, rejoicing 7, shout 4. Song and dance jonkun kerran kai. Suomessa riemua on 26, iloa 23. Kun on molempia, toinen voi olla joy ja toinen gladness. Kun saarnaaja ym puhuu happamesti turhasta ilonpidosta, se on aika usein mirth. Sananlaskuissakin tulee itku pitkästä ilosta. Joutavaa ilostelua, hauskanpitoa ilotalossa. Huuto suomentuu riemuxi. Jotain remuamisen sävyä siinä on. Eli summa summarum: riemu lähinnä kovaäänistä remua, aika marginaalisesti edes hauskanpitoa (merrymaking eli mirth, jota Yorick-parka duunasi, keinopaletissa jest, joka on selkeästi pilantekoa.) Kyllä Hotakainen on tässä kalauttanut kirveen kivexeensä pahasti. Varsinaista remuamista on Wallulla aika hinzusti, aika ilotonta vaikka naurattavaakin läpänheittoa sitä enemmän.
ellauri088.html on line 301: Kielenhuollossa Kettunen edusti usein vapaamielisempää kantaa kuin Hakulinen ja E. A. Saarimaa, jonka oppaan Hyvää ja huonoa suomea eräänlaiseksi vastapainoksi Kettunen kirjoitti oman opaskirjansa Hyvää vapaata suomea. Tämä asia tullaan selvittää, kirjoitti tänään Herlinin Sanomat.
ellauri088.html on line 304: Kettunen vieraili matkoillaan virolaisten, vatjalaisten, vepsäläisten, liiviläisten, pikkupöxyläisten ja karjalaisten luona sekä myös Ruotsissa Vermlannin metsäsuomalaisten luona.
ellauri088.html on line 306: Lauri Kettunen kiersi ympäri Suomea 1920-luvun lopulla sekä 1930-luvulla tutkien suomen kielen murre-eroja ja siten kartoittaen murrealueita. Urakka oli valtava, sillä hänen tavoitteenaan oli vierailla lähes jokaisessa pitäjässä. Kettunen haisteli ihmisiä paitsi heidän kotonaan, myös esimerkiksi hotelleissa, ilotaloissa, kunnalliskodeissa ja vankiloissa. Matkoillaan Kettunen liikkui polkupyörällä, suksilla, moottoripyörällä ja myöhemmin myös autolla. Hyvin luisti kytkin. Tutkimustyön tuloksena oli Murrekartasto, joka sisältää 213 pikkukettujen ja murrejen levinneisyyttä osoittavaa karttaa. Myöhemmät supistetut painokset sisältävät 64 karttaa.
ellauri088.html on line 310: Tieteellisen uransa vastapainoksi Lauri Kettunen harrasti kaunokirjallisuutta. Hän kirjoitti proosaa, runoutta ja näytelmiä. Osa Kettusen kaunokirjallisesta tuotannosta julkaistiin salanimellä Toivo Hovi. Kettunen käänsi suomeksi virolaisen Bernard Kangaroon runoja ja kirjoitti itse viroksi runokokoelmat Südame sillad (1960) ja Muna seisab (1965). Hän oli myös teosofian kannattaja.
ellauri088.html on line 313: Einon pääteos, lähes tuhatsivuinen Vepsän kielen äännehistoria ilmestyi vasta 1946. Se on yhä eräs laajimmista suomalais-ugrilaisista kielistä kirjoitetuista monografioista.
ellauri088.html on line 320: Tunkelon mukaan on nimetty vuonna 1959 perustettu Tunkelon säätiö. Pappi ja lastensuojelun kehittäjä Juho Heikki Tunkelo oli E. A. Tunkelon veli. Huoh, ketä kiinnostaa. Ikävystyttävyys on suomen kielen ihmisillä ilmeisesti verissä.
ellauri088.html on line 325: Tyttönorssin suomenope Aino Valli oli Hakulisen ja Saarimaan linjoilla. On hyvää suomea ja hoono soomi. Tukka tiukalla nutturalla se sanoi: Minäpä soitan Sadenniemelle! Luki ääneen oppilaiden aineita ja nauroi päälle. Aasinsiltoja!
ellauri088.html on line 334: Mbangon nimi on vaikea suomalaiselle. Täytyy tehdä niinkuin pikku Pauli, joka ratkaisi Pluton lausumisen ongelman analyyttisesti, hajottamalla osiin:
ellauri088.html on line 390: Kun valtaosa suomalaisista vielä uinuu peiton alla, kiinteistönvälittäjä Roni Arvonen on noussut sängystä ja käynyt taloyhtiön kuntosalilla miesystäviensä kanssa. Kun kello lyö 7.05, "aamutreeni" on tehty.
ellauri088.html on line 470: Se on suomalaisen kultapossukapitalistin laki.
ellauri088.html on line 478: Se on suomalaisen kultapossukapitalistin laki.
ellauri088.html on line 489: Se on suomalaisen kultapossukapitalistin laki.
ellauri089.html on line 234: Kaikki varmaan sixi että se oli jevreiskij. Isä aurinkoinen pilvistyi. Nimiserkut eivät sulattaneet toisiaan. Olivat kuin Laurit Hakulinen ja Kettunen. Hakulinen olisi mieluusti lähettänyt rabulisti-Laurin Siperiaan. Siperia opettaa sivistynyttä kielenkäyttöä. Hyvää suomea vaikkei vapaata.
ellauri089.html on line 236: Osipin runosuomennoxia on Njeuvostolyriikkaa 3:sessa. Jesenin on päässyt ykkösdivariin. Jesenin onkin pesunkestäviä perusryssä. Tääkin runo saattoi Stalinia ärsyttää. Sen omat runot oli paljon parempia. Sen mielestä nyt ainakin.
ellauri089.html on line 358: Entäs Peewee? Tykkääkö se Kipistä? "Hän saa minut nauramaan", on tyttöjen tavallinen perustelu. Pojat naepi naurujaan, tytöt pilikkakirveitään. (Utajärvi) Naisten naurattajia kadehtivat perussuomalaiset sananparretkin. Ei nauru neittä naita eikä seu hyväx muillenkaa. (Kitee) Piukkapöxystä likat tykkää mtta lotuhousul on rahhaa. (Teisko)
ellauri090.html on line 401: Hyvin botoxihuuĺinen epämääräisesti tuttu nuori nainen asui luoteis-Helsingissä erään kadun varrella vanhan kivitalon alakerrassa. En muistanut taloa ihan tarkkaan mutta ajattelin käydä sitä "moikkaamassa" polkupyörällä. Liikennettä oli paljon ja pyöräily sen seassa kysyi rohkeutta. Vähän eziskeltyäni löysinkin talon ja sen ikkunassa ko. blondin. Puhuin sille ruudun läpi ilmeillen jostain syystä englantia ja se vastasi ensin englanniksi ja tuli sitten ulos ja puhui suomea. Se oli vähän vaivautunut ja selitti että se oli lapsenlikkana jollekulle pikkupojalle. Kuinka pienelle kysyin ällistynenä. No 16-vuotiaalle se tunnusti vähän nolona. Siitä arvasin että taisi tulla turha reissu. Lähdin ajamaan takaisinpäin väistellen taas autoja. Lähellä kanavan rantaa näin Niklaxen kadunkulmassa joka selitti kavereilleen että hänellä on serkku joka on psykologi. Koitin miettiä kuka mutten muistanut sellaista. Taisi kerskailla tyhjiä.
ellauri092.html on line 449: Kaarle Leopold Krohn (10. toukokuuta 1863 Helsinki – 19. heinäkuuta 1933 Sammatti) oli suomalainen kielitieteilijä, kansanrunouden tutkija ja Helsingin yliopiston suomalaisen ja vertailevan kansanrunoustutkimuksen professori.
ellauri092.html on line 452: Kaarle Krohn tuli tunnetuksi suomalaisen kansanrunoustieteellisen metodin, ns. historiallis-maantieteellisen metodin, kehittäjänä. Metodilla pyritään selvittämään runon, myytin, legendan tai sadun varhaisvaiheita, kulkeutumista ja muuntumista. Metodi perustui saman runon tai sadun eri toisintojen vertailuun. Analysoimalla toisintojen maantieteellistä levinneisyyttä Krohn pyrki rekonstruoimaan runon eri aikoina esiintyneet versiot todennäköistä alkuversiota myöten. Julius arveli että Kalevala oli tullut lännestä, mahdollisesti Yhdysvalloista. Juoni on hyvin samantapainen kuin Game of Thronesissa.
ellauri092.html on line 454: Metodin kehitti alun perin Kaarle Krohnin isä, Helsingin yliopiston partapozo yleisen kielitieteen professori Julius Krohn. Kaarle Krohn jatkoi isänsä työtä ja teki metodista kansainvälisesti tunnetun. Sitä kutsutaan nykyään paitsi maantieteellis-historialliseksi metodiksi, myös suomalaiseksi tutkimusmenetelmäksi (The Finnish Research Method). Metodia pidetään folkloristiikan ensimmäisenä tieteellisenä menetelmänä.
ellauri092.html on line 458: Krohn on alun perin pohjoissaksalainen suku, jonka yksi pietarilainen sukuhaara otti Suomen kansalaisuuden 1800-luvun alussa. Monet Suomen Krohnit polveutuvat Pietarista Suomeen muuttaneesta panimonomistajasta Leopold Wilhelm Krohnista (1806–1890), jonka isä oli suvun kantaisä, Saksasta Rügenin saarelta lähtöisin ollut köyhä leipurinkisälli Abraham Krohn. Osa suvun jäsenistä on suomentanut sukunimen muotoon Kurki-Suonio.
ellauri092.html on line 465: Heikki Kustaa Johannes Koskenniemi (27. syyskuuta 1919 Helsinki – 26. syyskuuta 2013 Turku) oli suomalainen antiikintutkija (filologi). Papyrologiseen aineistoon erikoistunut Koskenniemi oli Turun yliopiston klassillisen filologian professorina vuosina 1964–1986. Hän oli raamatunkäännöskomitean jäsen. Tää ei ollut se Heikki Kallenpoika Koskenniemi 19. vuosisadalta joka oli son of Carl Carlsson Koskenniemi and Brita Lisa Eliasdotter Anu Saukko, vaan nuorempi. Merkittävä suomalainen teologi ja evankelisen liikkeen oppinut, valitettavasti vainaja. Koskenniemi, Erkki kirjoitti koskettavasti: Professori Heikki Koskenniemi sai kotiinkutsun 26.9.2013. Hän sai ketjureaktion.
ellauri092.html on line 538: Minerva Krohn (s. 7. marraskuuta 1967 Helsinki) on suomalainen lääkäri ja Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen. Hän toimi Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuosina 2010-2013 Leo Mechelinin jälkeen.
ellauri092.html on line 541: Katja Krohn (s. 1. marraskuuta 1966 Helsinki) on suomalainen teatteriohjaaja ja näytelmäkirjailija.
ellauri092.html on line 542: Näytelmillä Iso paha susi ja Sotta Pyttynen hän nousi eniten esitettyjen suomalaisten nykykirjailijoiden joukkoon.
ellauri093.html on line 378: Karin runon iskeviä säkeitä on vaikee suomentaa runoxi. (Ehkä sinusta, Hilja, ei minusta.) Paroni Nikolay rukoili että rakas taivaan isä antaisi päivänpaistetta, kun lakanatkin homehtuvat. Ja kazo! Jumala kuuli tämän pyynnön melkein välittömästi. Monet olivat kuitenkin jo ehtineet saada kurkkunsa käheäxi rukoilusta, Hilja mukaanlukien. Tanskasta matka vei Hampuriin tutkimaan merimiesten käymälää. Ei vaan elämää. Ei vienytkään, Teodolinda-äidin tulehtunut kohtalon sormi osoittikin takas Rauhaniemelle. Mutta kotimatkalla pääsi viinan siis flunssan käheyttämä Hilja tekemään lähempää tuttavuutta merimiehiin avuliaan merimiespapin välityxellä. Toisena apumiehenä hääri sittemmin kauppaneuvos Heikki Kestilä Kestilöiden naistenvaatehuoneelta Turusta, joiden vieraana oli Janet Breckenridge (Ympyräsuu) Rotary-stipendiaattina 70-luvulla. Ne oli Janetin mielestä karmeita tyyppejä. Mutta Janet onkin kveekari.
ellauri093.html on line 610: Povisen veli Alfred oli hyvin Karin näköinen. Sillä oli toinen vaimo alla, nuori ruozalainen naikkonen pienine lapsineen. Mieleeni pyrki hiukan epäpuhdas ajatus: Mahtaako tuo iäkäs johtaja olla onnellinen? Jotakin alakuloista hänen olemuxessansa oli. Varmaan sillä ei seiso enää. Unbefriedigte frau vekuttaa, vieraan lapset huutavat. Kyllä suomalainen vaikka lapsetonkin puoliso olis ollut parempi. Esim enpä sano kuka.
ellauri093.html on line 625: Hiljasta tuli "Israels Hoffnungin" ja Bethelin johtajan henkilökohtainen hyvä ystävä. Dick Dolmen saxansi Hiljan paskannuxia ja Hilja suomensi Dickin saxalaisia. Se oli win-win tilanne.
ellauri093.html on line 635: Dick oli pieni ja paxu ja sillä oli "tavallinen" naama. Ei hän ole mikään liturgi, ajattelin - näyttämättä pettymystäni. Hänen noustuansa saarnatuoliin ensi vaikutelma oli sama kuin korinttolaisilla Paavalin könytessä saippualaatikolle: hänen kirjeensä ovat mahtavat, mutta hänen ruumiillinen esiintymisensä on heikkoa ja hänen puheensa mitätöntä. Puhe oli hljaista, vähän kangertelevaa, sisällys hyvin simppeliä. Paavali vastasi korinttolaisten kritiikkiin: Puheeni ja saarnani ei ole kiehtovia viisauden sanoja, vaan hengen haban pullistelua. Dick käytti yhtä lapsellisia vertauxia kuin Jeppe ize. Dickin kirja "Jumalan virta päällä" on ehkä monelle tuttu suomennoxestani. Eikö? Sitä on vielä saatavissa minulta tai Dickiltä.
ellauri093.html on line 658: Kolme juutalaisnuorukaista asui yhteisessä huoneessa. (Hyvä alku, tuleekohan tästä joku suomalainen-ruozalainen-venäläinen läppä?) Yxi ei osannut päättää oliko J. Nasaretilainen Israelin messias. Mies tuntui rehelliseltä, totta kyllä, mutta jospa se olikin sekopää? Mielentilatutkimusta vajaa? No pojan epäilyxet kaikkosi, kun yhtenä yönä se näki kattoon heijastetun ristiinnaulitun jonka toinen käsi irtosi rististä ja alkoi viittilöidä sille. - Jompikumpi meistä on päästä sekaisin tai kumpikin, vai mitä pojat? Mutta ei, kaikki neljä näkivät saman ilmiön yhtä aikaa. (Vai kolme? Jää epäselväxi.)
ellauri093.html on line 670: Kaikkien näiden paiaanien ja dityrambien jälkeen Hiljan enempi matter-of fact jaaritus kääntäjistä ja niiden palkkioista tuntuu lähes virkistävältä. Hilja oli ikuisesti kiitollinen isälleen joka ei antanut sen puhua ennen 10 vuoden ikään mitään muuta kieltä kuin suomea. Samasta syystä mä olen äidilleni yhtä epäkiitollinen. Tästä oli runoilijaveljen kanssa äsken puhetta. On hyvää lääkettä koittaa kirjoittaa myös vierailla kielillä. Kielten sekaannus ei huononna mitään niistä, päinvastoin tekee niistä kaikista vähän monipuolisempia. Niuho Ilmo olis voinut kääntää Hiljan sepustuxia, mutta parin yrityxen jälkeen se sai tarpeexeen. Dick käänsi Hiljan novellin "Naismainen nuorukainen" teoxesta "Siementä ristin luo". Se meni aivan päin persettä. Käännös vilisi virheitä ja kankeuxia. Dickiltä ei voi muuta odottaa. Dickistä novelli oli reizend.
ellauri093.html on line 714: Oli izestään selviö että rovasti Tarkkanen pitäisi suomenkielisen puheen ja Pelle Peloton ruozinkielisen. Hilja näyttäisi kuvia Palestiinasta äsken ostetulla globoskoopilla. Riehakasta menoa oli luvassa.
ellauri093.html on line 867: No tyhmät lähetyssaarnaajat ostivat koko tarinan, varsinkin kun "Mr. Edwards" antoi tehtäväxi varustaa 1 huone pikku kappelixi ja pitää jumalanpalveluxia kylän kansalle. No toihan me kyllä osataan! ne ilahtuivat. Lopputulos oli, että he todella matkustivat Vammelsuuhun (sellainen oli olemassa sittenkin). Päivi perusti Vammelsuuhun täysihoitolan kun palkkatulot loppuivat. Bill oppi kankeasti suomea. Ei se nyt ollut kummonenkaan kartano, mutta olihan siellä ihan kivat premissit ja isoja saleja. Lahden yli sojottivat Kronstadtin tykit. Kovin pitkäikäistä ei tulisi tästä ilosta. Täysihoito oli vähän kalliinpuoleista, mutta siihen sisälty Billin englanninkielinen kova paasaus. Päivin oli omistettava huomionsa kaikkien pöytien vieraille ja kazottava ettei mitään puuttunut paizi Billin paasausta. Bill saarnasi ja Päivi suomensi.
ellauri093.html on line 877: Mutta asiaan. Kun perheasiat oli käsitelty, siirryttiin siionismiin, joka oli Hiljalle rakas asia. Se oli samoilla linjoilla kuin Sirkka: luvattu maa takaisin niille, joille se kuuluu, eli juutalaiskristityille. Filistealaisten maille pitäisi kiireesti perustaa kristittyjen juutalaisten oma kibbutsi. Sen johtajaxi voisi tulla vaikka Kaarlo Syväntö. Suomalaisille suomalaiset seurakunnat, saxalaisille saxalaiset, juutalaisille juutalaiskristilliset - mikäli paikkakunnalla on jäseniä riittävä määrä. Filistealaiset hemmettiin, sellasia vetelyxiä.
ellauri093.html on line 879: Dick ei innostunut juutalaisten omista seurakunnista. Parempi että sakemannit johtavat. Tai mixei suomalaisetkin, warum nicht. Kyllä sellaisia tulee, mutta vasta jeesuxen toistamiseen tultua. Eli kun lipputangot kukkivat, ne on jo nupulla. Niin uskoivat Dolmenit, mutta Hilja oli epäilevällä kannalla. Silloin mieheni siirtyi niittokoneen ääreen. Eikun soittokoneen. Se veti keskustelun päätteexi schlaagerin "Joudu jo Jeesus" (tai sama saxaxi). Olikohan se tää? Es harrt die Braut so lange schon - kuulostaa Hiljalta. Sinua Kristus odottaa, virsi 11 uudessa virsikirjassa.
ellauri093.html on line 890: Muistelmateoksessaan Valoisia jälkiä (suom. 1927) Dora Rappard kertoo merkittävistä tapaamisista ja tapauksista elämässään. Tärkeä sija on tempautumisella mukaan Englannista 1870-luvulla alkunsa saaneeseen pyhitysliikkeeseen. Siltä ajalta on peräisin myös tämä virsi. Se sai alkunsa puolisoiden välisestä keskustelusta matkalla Baselista ylös Chrischonavuorelle. Carl Rappard sanoi vaimolleen: "Kun taas kirjoitat uuden laulun, sen aiheena pitää olla Herran paluu ja meidän valmiutemme siihen." Kotiin päästyä Dora Rappard tarttui kynään, ja niin syntyi tämä virsi. Työtä käskettyä.
ellauri094.html on line 170: Arvoisa puhemies! Monelle suomalaiselle kirkko on tärkeä, ei välttämättä enää hengellisenä kotina vaan suunnistamista helpottavana maamerkkinä. Olemme monesta tutkimuksestakin nähneet, että suomalaiset eivät jaa enää välttämättä kovin paljon yhteisiä arvoja, mutta monet arvostavat kirkkoa instituutiona ja myös sitä työtä, mitä kirkko tekee. Ja sen takia uskon, että jos kirkon sisällä tuleekin vakavia ristiriitoja, jopa oikeusprosesseja, tämän kautta — syntyy, kuten tässä hyvin edellä kuvattiin, tämmöisiä oikeustaisteluja — kukaan meistä, toivon ainakin niin, ei pitäisi sitä toivottavana tilana tulevaisuudessa. Sen takia minusta on tärkeää, että voisimme täällä laajoin joukoin tukea tätä pontta numero 1. Tämä numero 2 on sitten erillinen asia, joka koskee adoptiokysymystä, mutta minusta sekin on erittäin perusteltu, ja kuten edellä totesin, tuen myös sitä voimakkaasti.
ellauri094.html on line 200: Vuonna 2016 ilmestyneessä kirjassaan Etymological Dictionary of the Sumerian language Parpola esittää, että sumerin kieli kuuluisi uralilaisiin kieliin ja olisi siten myös suomen sukulaiskieli.
ellauri094.html on line 201: Simo Parpolan kirja hämmentää. Onko sumeri sukukielemme? Assyriologin teoria kääntäisi suomalaisugrilaisen kielentutkimuksen päälaelleen, kirjoittaa Suvi Ahola tänään (HS 16.7). Yleisen kielitieteen professori Fred Karlsson uskoo uuteen teoriaan, ollen Simon henk.koht. hyvä ystävä. Valtaosa uralilaisten kielten tutkijoista ei usko ensinkään. Mikä on vaan lisäkimmoke (LOL: Kimmoke!) Rauhalle. Simo hehkuttaa:
ellauri094.html on line 483: 
suomenkuvalehti.fi/wp-content/uploads/sk/files/vanhat/library/images/Ben%20Zyskowicz%20261008.jpg" />
ellauri095.html on line 242: Hilja Haahdenkin ois kannattanut lukea Duns Scotusta. Mutta se ei osannut latinaa, eikä Dunce suomea. Kielivaikeudet ovat aina esteenä. Haaste ainakin, liikennepomppumainen hidaste.
ellauri095.html on line 479: Mixei Hilja Haahti ollut näistä tietonen? Tai ehkä olikin, mutta nehän oli paavilaisia. Ja mixei se maalauttanut prerafaeliittojen jäljennöxiä? Oliko ne liian snobeja? Ainakaan ne ei ole suomalaisia, virsut puuttuvat. Tästä veli-Rossettin Beatricen kuvasta se olis silti voinut tykätä, siinä on berninimäistä orgastista fiilistä.
ellauri096.html on line 448: Mediafirma mahaantuo valkovenäläisiä ilotyttöjä. Niitä oli yhdessä takavuosien suomenruozalaisessa stadidekkarissa jonka kirjoitti joku kyldyropersonlighet otona. Kuka se nyt oli. Joku Hoblan toimittajako? Hemmetti kun muistaa melkein muttei ihan. Ei löytynyt edes plokista. Muistaiskohan K-täti? Jotenkin siihen liittyi satama ja ehkä ravintola Torni. Joo se muisti: Se oli Staffan Bruun, Club Domina Helsinki. Tulevaisuuteen sijoitettu romaani 1992 joka valitettavasti on jo menneisyyttä. Sama vaivaa George Orwellin romaania 1984, ja Clarken millenniaaleja avaruusseikkailuja riepupäiden juhlavuodelta 2001. Niin se aika rientää. Time flies like an arrow. Tempus fugit. Tempora mutantur, nos et mutamur in illis. Ja muita samansisältöisiä sananparsia. Aikakärpäset tekevät kaikesta kexeliäästä klisheetä. Tu kattoon kattoon kuinka tulevaisuus tapettiin tapettiin, sanoi aikakärpänen kaverille.
ellauri096.html on line 477: Toisten taiteilijoiden teosten käsittely kriittiseen sävyyn ja suoraan nimeten on musiikkimaailmassa melko yleistä mutta kaunokirjallisuudessa harvinaista. Tänä vuonna on kuitenkin ilmestynyt toinenkin suomalainen fiktioteos, jossa ruoditaan olemassa olevaa teosta: Harry Salmenniemen novellikokoelma Delfiinimeditaatio. Yksi kokoelman novelleista on yksityiskohtainen Hymyilevä mies -elokuvan kritiikki.
ellauri096.html on line 651: Tekstissä haastateltiin esimerkiksi valtiovarainministeriön kansantalousosaston virkamiehiä, entistä Vattin ylijohtajaa ja nykyistä siiramaista kansanedustajaa Juhana "Rääppä" Vartiaista sekä Aalto-yliopiston taloustieteen professoria Pertti Haaparantaa, joista jälkimmäinen kritisoi suomalaista talouspoliittista keskustelua epä-älylliseksi. Haaparanta on Leila Haaparannan (emerita) mies, Leila ei halunnut että laitan kättä sen pikkuhousuihin. Fair enough, kyllä Pertti oli parempi valinta.
ellauri096.html on line 661: Esim. Kiinalainen tekee 10 kännykkää tai 20 maitolitraa tunnissa, suomalainen 1 kännykän tai 5 maitolitraa tunnissa.
ellauri096.html on line 662: Kiinalainen omaa absoluuttisen edun kummankin tuotteen tuottamisessa mutta jos vallitsee täystyöllisyys ja vapaa kauppa, kannattaa kiinalaisen tuottaa kännyköitä, suomalaisen maitoa.
ellauri096.html on line 664: Jos sama tuotanto tehdään Suomessa, tarvitaan 200 suomalaista. Jos kummassakin maassa on työvoimapula, optimaalinen tulos saavutetaan kun kiinalaiset tekevät kännykät (10 tuntia) ja suomalaiset maidon (100 tuntia). Ricardolainen optimaalinen tuntimäärä on siis 110.
ellauri096.html on line 747: KESKELLÄ KIRJAA on mustilla sivuilla erotettuna ja ylösalaisin taitettuna runsaan 10 sivun pituinen tarina sotilasosaston toiminnasta. Tarinan nimi on Pilu-ukot ja sillä ei näytä olevan mitään yhteyutta lylkkn edelllseen oga an. HE- mln teaksen munmhum sslt8n, mutta kylläkin edelliseen osaan. Erlkoisiin nimiln palaten todettakoon, että ryhmäl vetlH keroanttl Kespskok. EI llene llian rohkeaa olettaa, ettã nimen tausta löytyy suomalalsesta puoluekentästä, siis niinko Keskusta, perussuomalaiset ja Kokoomus. Kröhm. Ei naurata. Takavuosina stallarit käytti lyhennyxiä LiKa ja KaKo. Ja SKDL oli Suomen kansan dramaattinen loppu. Osattiin sitä ennenkin!
ellauri096.html on line 820: Armas Josef Pulla (29. maaliskuuta 1904 Viipuri – 14. joulukuuta 1981 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, pakinoitsija, piirtäjä ja mainonnan suunnittelija.
ellauri096.html on line 822: Pulla kävi viisi luokkaa Viipurin suomalaista lyseota. Hän suoritti asepalveluksen Pioneeripataljoonassa Korialla vuonna 1922. Hän oli toimittajana eri lehdissä. Hän oli Suomen Kirjailijaliiton johtokunnassa vuosina 1950–1957. Pulla teki pitkän uran mainosalalla. Hän toimi Kustannusosakeyhtiö Kirjan mainospäällikkönä 1925–1933 sekä tekstisuunnittelijana ja sittemmin apulaisjohtajana mainostoimisto Erva-Latvalassa 1933–1964. Viimeisenä työnään Pulla toimi Tukon asiakaslehden Kauppa ja Koti päätoimittajana 1964–69. Wilhon porukat piti saarnailtoja Kirjalla Pohjoisrannassa.
ellauri096.html on line 875: Koska menstruaatiomeikkailun keskeinen ajatus oli kuukausittainen kunnaan suomustaminen, kaxintaistelua piti edeltää loukkaus. Mikä tahansa tölväisy ei kuitenkaan kelvannut syyksi. Esimerkiksi läimäystä persauxiin pidettiin pätevänä syynä kaksintaisteluun, ja myös toisen älyn vähättely oli oiva keino saada kutsu osakunnan meikkailusaliin. ”Dummkopf” oli yleinen solvaus, ja myös toisen nimittäminen aasiksi ("Esel") johti yleensä toivottuun lopputulokseen. Ennen taistelua loukkaus piti kuitenkin hyväksyttää osakunnan kunniakomiteassa. Vaatimus loukkauksesta aiheutti joskus ongelmia. Monien osakuntien säännöt vaativat, että niiden jäsenten piti osallistua vähintään kahteen otteluun lukukaudessa. Rauhallisten opiskelijoiden oli kuitenkin usein vaikea haalia riittävästi loukkauksia, ja vuonna 1850 osakunnat alkoivatkin loukata väpelöitä ihan tarkoituxella: "Weiblicher! Virilisierter Mannling! Rotzlöffel! Nichtssagender Furz!!" Meikkailuotteluita järjestettiin sunnuntaisin aamukuudesta iltamyöhään sovitussa paikassa kaupungin laidalla. Puuttuvista loukkauksista aiheuvat ongelmat ratkaisiin potkuilla persauxiin, mutta miekkailijoiden pelkoja ne eivät lievittäneet, päinvastoin pahensivat. Paukantit rauhoittivatkin usein hermojaan konjakilla ja pervitiinillä. Ottelun jälkeen pelko ja jännitys palkittiin: nuorukaiset, joilla oli jossain komeita mensisarpia, herättivät muissa miehissä kiinnostusta ja saivat niiden sydämen pamppailemaan. Veri virtasi paisuvaisissa, kun saksalaiset opiskelijat mittelivät pippeleitään.
ellauri096.html on line 893: Loppupeleissä mainitaan hallava suomenhevonen. Ei hallakko ole suomenhevosen väri. Mut voikko ei kuulostas yhtä coolilta.
ellauri096.html on line 917: Yli-Juonikas mätki ystäväänsä Salmenniemeä 2019 entisnuoressa Voima-lehdessä: "...pyhiksi miellettyjä suomalaisuuden ikoneja tölvitään räävittömällä vihapuheella. Tässä Salmenniemen tavallisesti suvereeni tyylitaju pettää pahan kerran. Hän jää jankkaamaan samaa sanaa, luonnehtii niin Rytiä, Paasikiveä kuin Ahtisaartakin samalla sanalla ”kakkapillu”. On vaikea ymmärtää, miten etabloitunut kirjailija tulee suoltaneeksi yleisönsä silmille jotain tällaista – etenkin kun hän itse on kätellyt televisiossa tasavaltamme presidenttiä."
ellauri097.html on line 67: Olipa erikoinen sekametelisoppa mielipiteitä. Helpful Henry saattoi olla sukua Punahousun kaverille suomalaiselle Nelisormi Pete Menckenille, joka sivistyi vain hermostuneen Dick Hillin hullunkurisista kirjannimistä. Klikkiozikot taisi olla tänkin autodidaktin pääasiallinen tietolähde.
ellauri097.html on line 187: Asian mittasuhdetta kuvaa, että Suomi vääntää parhaillaan EU:n kanssa kättä niin sanotusta hiilinielujen erillisjoustosta, jolla lisähakkuita ja hiilinielun pienenemistä voitaisiin tarvittaessa kompensoida lisähakkuilla. Joustolla voisi kompensoida 10 miljoonaa hiilidioksiditonnia kymmenen vuoden aikana. Sitä ei tässä tohdi mainita että EU pitää koko ehdotusta suomalaisen mezäpuolen kieroiluna.
ellauri097.html on line 501: näyttää olleen totaalinen ääliö. Kuin myös Aaro Hellaakoski. Ikäviä setämiehiä. Niljakkaita käärmeitä. Ei käärmeet ole niljakkaita ne on kuivia ja suomuisia. Kullikaan ei ole niljakas paizi ulos tullessa.
ellauri097.html on line 543: Ja syystä, sillä sen suomennoxet ja yritelmät ei enää käy kaupaxi. Tulot tyrehtyy, kun kirjat eivät myy. Sixi tarvitaan manifesto. Kummitus kulkee taas Euroopassa, painovirhepaholainen on liikkeellä, kiljuen kuin jalopeura, ezien tyhmiä mutta herttaisia kanavanhuxia ja julmasti raatelevia kriitikkolampaita.
ellauri097.html on line 545: Antti Mikael Nyölén (s. 2. heinäkuuta 1973 Helsinki) on suomalainen kirjailija ja suomentaja. Hän on suomentajana erikoistunut 1800-luvun ranskalaiseen kirjallisuuteen.
ellauri097.html on line 564: Näistä kaikkien tuntemista kehityskuluista johtuen Suomen kansa, viisi ja puoli miljoonaa ihmistä, saa tavallisesti suomenkielisestä kirjasta kylläkseen, kun sitä on levitetty kielemme osaajien ulottuville parisataa, enintään puolentuhatta kappaletta. On poikkeuksia, molempiin suuntiin. Jollekin kirjalle voi kysyntää riittää jopa kahteenkymmeneentuhanteen asti (esim painosten kuningatar Hilja Haahti). Jollekin toiselle taas viisitoista lukijaa on riittävästi. Jokin kirja ei saa yhtään. Lisää tosin tulee kaikille kirjoille ajan saatossa – niin pitkään kuin tulee uusia ihmisiä – koska tässä maassa edelleen on tiettyjä kirjaa suojelevia instituutioita, kuten julkinen kirjastolaitos ja vapaakappalelaki.
ellauri097.html on line 596: Tavoitelkaamme siis pientä yleisöä! Niitä kahtakymmentä, kahtasataa ihmistä, joita kirja vielä kiinnostaa. Siis mun (Nyölénin) suomentama, globaaleista bestsellereistä on paras vaieta kuin Wittgenstein.
ellauri097.html on line 677: Yliopiston uuden puolen graffitien kirjavoimien vessojen vierellä on ilmoitustauluja johon ennen tuli tiedekuntatenttien tuloxet. Siinä vieressä oli usein Kake Niemisen samizdat-julkaisuja koskien eetteripyörteitä. Muistan säälineeni niiden kirjoittajaa, vaikka en ollut sitä nähnytkään. Nyt mä nään että sen parta oli aika kadehdittava. Tukasta en sano mitään. Se oli Jaakko Hintikan ikätoveri. Jaakko eli 5v vanhemmaxi. Kuuluisia suomalaisia.
ellauri097.html on line 679: Kauko Armas Nieminen (15. helmikuuta 1929 Kuopio – 31. tammikuuta 2010 Helsinki) oli suomalainen harrastelijaluonnontieteilijä, joka tunnettiin itse kehittämästään eetteripyörreteoriasta.
ellauri098.html on line 718: Satunnaisesti valitussa amerikkalaista väestöä kuvaavassa otoksessa tyypit jakautuivat seuraavasti (jakauma eroaa melkoisesti suomalaisesta työelämässä toimivasta väestöstä; huomautus V. Routamaa):
ellauri099.html on line 92:
Musset hiiri veri Astheniker 
suomi-fi-fi%2Fmedia%2Fimages%2Fnew-hero--1440x580%2Fapodemus-flavicollis.jpg&f=1&nofb=1" height="100px" />
ellauri099.html on line 108: Hotakainen gerbiili sappi Astheniker 
suomenkuvalehti.fi/wp-content/uploads/2018/08/kari_hotakainen.jpg" height="100px" />
ellauri099.html on line 124: Sören Kierkegaard vaivaispäästäinen perna Dysplastiker INFJ - Parantainenx 
suomi/images/20032.jpg" height="100px" />
ellauri099.html on line 125: Hilja Haahti haahka lima Pykniker 
suomenluonto.fi/wp-content/uploads/readers_images/2019/06/F8806750-6507-45C7-9A0D-B14F6B2B01AA-2000x1333.jpeg" height="100px" />
ellauri099.html on line 148: Kafka pikkulepakko perna Dysplastiker INTP – Arkkitehti/INFP - Parantainen 
suomen-lepakkolajit/pikkulepakko/pikkulepa.jpg" height="100px" />
ellauri099.html on line 156: Jaakko Yli-Juotikas iilimato lima Dysplastiker suomenkuvalehti.fi/wp-content/uploads/2030/01/yli_juonikas_web.jpg" height="100px" />
ellauri099.html on line 298: MBTI testikysymyxet suomexi
ellauri099.html on line 587: (Psapfo, Penan suomennosta meikaten)
ellauri100.html on line 67: Usein moraalittomuus aiheutuu vaeltavasta kohdusta. Silloin sappi muuttuu keltaiseksi aiheuttaen hysteriaa, himoa ja maniaa; mikäli taasen maniaan liittyy myös jumalten suoma hulluus, tuloksena saattaa olla myönteisiä siirtymiä myös ympäristöön. Tämän vuoksi runoilijat ja taiteilijat varmaan kuuluivatkin sairaalan ehdottomaan eliittiin ja kaikki halusivat olla heidän kamujaan. Heillä oli ”haltioitumisen lahja”. Maallikko voisi ajatella, että esim. Lapinlahden lähteen jengi olisi juuri wannabe-keltasappisia. Hysteriassa on jotakin vähän hienoakin. Eiks je!
ellauri100.html on line 91: Ernst Kretschmer (8. lokakuuta 1888 Wüstenrot, Saksa – 8. helmikuuta 1964 Tübingen, Länsi-Saksa) oli saksalainen psykiatri. Kretschmer tuli tunnetuksi erityisesti ruumiin ja sielun rakenteen vastaavuutta koskevista töistään. Hänen tuotannostaan on suomennettu muun muassa teos Nerous ja ihminen (1950).
ellauri100.html on line 169: Kotimajoitusverkosto auttaa sinua tutustumaan suomalaisiin.....
ellauri100.html on line 193: Kohujulkkis Sofia Belórf on avautunut Katiska-vyyhdin tuomiosta ja rakkaudestaan Niko Ranta-ahoon. Rakkaus on sokea, Sofia tuskailee. suomi24.fi/viihde/kohujulkkis-sofia-bel-rf-avautuu-suhteestaan-huumetuomittu-niko-ranta-ahoon-rakkaus-on-sokea?s24">https://www.suomi24.fi/viihde/kohujulkkis-sofia-bel-rf-avautuu-suhteestaan-huumetuomittu-niko-ranta-ahoon-rakkaus-on-sokea?s24. Sofia on julkkis jonka elämää seurataan tarkasti.
ellauri100.html on line 207: Oho! Diili-Sointu räväyttää rohkeilla kuvilla - Tarjoaa auliisti sulojaan ja paljasta pintaa. Sointu Borg kisaa Diili-ohjelmassa paikkaa Jaajo Linnonmaan start up -imperiumin kehitysjohtajaksi. Työkseen Sointu Borg pyörittää emännöinti- ja vip-tapahtumayritystään.. suomi24.fi/viihde/oho-diili-sointu-ravayttaa-rohkeilla-kuvilla-tarjoaa-auliisti-sulojaan-ja-paljasta-pintaa?ref=ilmis">https://www.suomi24.fi/viihde/oho-diili-sointu-ravayttaa-rohkeilla-kuvilla-tarjoaa-auliisti-sulojaan-ja-paljasta-pintaa?ref=ilmis. Diili-kisaaja Sointu Borg rakentaa rohkeaa henkilöbrändiä Instagramissa. Sointu Borg on 28-vuotias tapahtuma-alan yrittäjä Helsingistä. Vapaa-ajallaan Sointu Borg soittaa 39-kielistä konserttikannelta ja hakee vastapainoa kiireiselle työelämälle luonnon helmasta. Kuva: Nelonen. NytjokuRoti.
ellauri100.html on line 593: Nyt on Seijan syntymäpäivä. Ja må hon leva 3x, uti hundrade år. Enää puuttuu 31. Ruozalaiset huutaa hip hip huraa 4x, se on dubbel svensk lösen. Turkkilaiset kexivät ampua plazareita kunniansoituxena. Ruozalaiset soturit huusi huraata < m.alasax. hurren 'kiiruhtaa vikkelästi'. Vikkelään nyt pojat! Hurry hurry hurry buy my rice and curry! Ryssät < mr. Roslagen huutaa yhä uraata novgorodilaisten viikinkien perässä. Tätä hurrit tuskin enää muistavat, niin kauan ovat kellexineet rauhan oloissa. Ruozalaiset rannikköjääkärit nolostuivat kun yheltä lensi laatta kesken suomalaisten katselmusta. Sadistinen päällikkö pani pojat sukeltamaan kakassa ja hukutti väpelön oxentajan mäntysuopapaljussa. Mäntysuopa on ruozixi grön såpa. Ruozalaisista poliisisarjoista oppii kaikenlaista jännittävää.
ellauri101.html on line 35: Vittu suomalaiset lehtineekerit on tietämättömiä tolvanoita. Ei "Jjjarrii!" tietystikään ize voinut kexiä "sisäistä sankaria" tollaselta kauppatieteen ylioppilaspohjalta, vaan käänsi sen jenkki motivaattoreilta, joilla sisäistetty supermies on ikivanha viidakon meemi. Olihan se jo Carl Barxin Aku Ankalla, vieläpä kaxi joista valita. Tän albumin kansikuvan miessankareista 2/3 on yrmeitä, naissankareista 2/3 maireita. Jotain sekin todistaa.
ellauri101.html on line 256: "Jjjarrii!" Sairasvyö, suomalainen juontaja ja liikemies.
ellauri101.html on line 259: Jari Kimmo Johannes Sairasvyö (ent. Heinonen, s. 12. kesäkuuta 1965 Turku) on suomalainen liikemies ja ex- tv- ja radiotoimittaja-juontaja, joka tunnetaan mediaesiintyjänä ja -työntekijänä sekä perustamansa Trainers’ House -valmennusyhtiön entisenä toimitusjohtajana ja yritysvalmentajana. Se on ex vähän joka alalla. Entinen hallijärjestäjä niinkuin Kristina.
ellauri101.html on line 381: Sairasvyö kommentoi heinäkuussa 2011 Suomi-areenassa suomalaista elämäntyyliä. Sairasvyön mukaan suomalaiset olivat sodassa oppineet sivistystä, ahkeruutta ja lähimmäisenrakkautta, ja tämän kehityksen pysäyttämiseksi tarvitaan moraalisia majavoita, jotka uskaltavat sanoa, miten asiat ovat. Sairasvyön mukaan ihmisiä pitäisi valvoa enemmän ja sakkojen olla suurempia. Bisnes synnyttää hyvinvointia, ja bisnes on myös moraalisesti valveutuneempaa kuin yksityisen ihmisen toiminta. Hallitusohjelmassa ei Sairasvyön mukaan ole mitään viitteitä siitä, että työnantajat saisivat tarjota vapaasti töitä työntekijöille ja työmarkkinat sekaantuvat liikaa asioihin.
ellauri101.html on line 392: Kauniaisten kylähullu, Sensuuri hoi: Ior Bock pukkeili Sex Pistolseja näyttävämmin, City-lehti oli kaupunkikulttuurin airut, Tuomas Enbuske, Sairasvyö, Sasse ja Mölsä rakennusbisnekseen, Sairasvyöllä huimat pörssirikkaudet, Sairasvyö antoi itselleen potkut Pörssitiedote, Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset, Trainers´ House, Suomen Thinkers 20 – listaus maamme 20 suurimmasta bisnesajattelijasta, Nordic Business Forum, Serus Media, Lehden verkko- ja tablettiversiot, Tuli nelonen, Sairasvyö floppasi – loppu tuli juuri nyt, Uusi Suomi, Jari Sairasvyö, Yle Areena, Jari Sairasvyö suureen leikkaukseen – leuka halkaistaan huomenna kahtia: nyt sattuu Juhaa leukaan, Viimeinen kiinteä ateria nautittu, Ilta-Sanomat, Vanha-Majamaa, Anton: Jari Sairasvyöstä kertova valmentaja on kuin neukkaripöytään tilattu metripizza, jonka hotkimisesta tulee huono olo, Helsingin Sanomat (Tilaajille) aamulenkki Lauerma, Hannu: Huijaus -Rohkaisua, johdattelua, psykoterroria, Duodecim, Raeste, Jukka-Pekka: Niskalenkki: Sairasvyön väitteet ”hömppää”. Helsingin Sanomat, Artikkelin verkkoversio, Sairasvyö lopetti verokapinan ja pyysi anteeksi käytöstään. Jari Sairasvyö toivoo lamaa, Sairasvyön firmassa alkavat yt-neuvottelut Taloussanomat. Jari Sairasvyö: Suomalaiset yrittäjät ovat entistä laiskempia ja epärehellisempiä, Yle Uutiset. Jari Sairasvyö sivalsi hallitusta ja Soinia: ”sain pessimistin orgasmin”, Sairasvyö, Jari. Helsingin Sanomat, Talous&Työ, Saikuttelu syö oikeuksiasi, siis imee pillillä, Valtio ottaa varakkailta, Jari Sairasvyö kiittelee rikkaammille suomalaisille suunnattua solidaarisuusveroa oikeaksi signaaliksi. Vuokraturvan Mezola: Sairasvyö on ylipappi, mä olen sen kanttori, erittäin hyvä laulaja, Kauppalehti, Jari Sairasvyö: Maltillista tuottoa hakeva pehmeäsydäminen asuntosijoittaja Sijoitusovi, Sairasvyö ja Kuitunen asuvat yhdessä Iltalehti, Tahdon! Iltalehti, Virpi ja Jari Sairasvyö saivat tytön Iltalehti, Tainola, Rita: Tämä tuli Jari ja Virpi Sairasvyön ex-lapsen nimeksi: Ilta-Sanomat.
ellauri101.html on line 473: Kotimaa-lehti tekee oikaisun: artistin nimi ei ole Nutez Jonez, artistin nimi on Nuteh Jonez. Paljon väliä. Kyse on suomalaisista somalipojista, kuvassa toinen näyttää kiltiltä, toinen ruipelompi rääväsuiselta röyhkimyxeltä. Varmaan tarkoituxella. Ne kuulostaa kyllä aika liikuttavilta. Niiden laulun sanat on mustaa suomea. Siitä ei mä eikä Philip Teir ymmärretä enää mitään! Näin ne menee:
ellauri101.html on line 499: Japeräppi: Maantieteellisesti Espoon keskuksen - erityisesti Suvelan - liepeillä tyypillisesti kaduilla ja yksityisasunnoissa kuultava Laasaslaisorientoitunut keskustalainen suomiräp -musiikki.
ellauri101.html on line 579: X-sukupolven suomalaisena pamflettina pidetään usein Osku Pajamäen kirjoittamaa kirjaa Ahne sukupolvi - Suurten ikäluokkien perintö, jossa hän peilaa X-sukupolven elämää suurten ikäluokkien elämään.
ellauri102.html on line 115: Ennen kuin samoja merkkituotteita pystytään myymään samalla tavoin ympäri maailmaa, nuorten itsensä tāytyy kuitenkin samastua uuteen ryhmäänsä. Siitä syystä useimmat maapallonlaajuiset mainoskampanjat keskittyvät yhä vielā tehokkaammin juuri globaalin nuorison idean markkinointiin. Tämā merkitsee erirotuisten, toisiinsa sulautuvien kasvojen kaleidoskooppia, rastapalmikoita, pinkkejä hiuksia, hennalla värjättyjā kämmeniä, lävistyksiä ja tatuointeja, mukana muutama kansallislippu ja välahdys vieraskielisistä katukilvistä, vähän kiinalaista ja arabialaista kirjoitusta, siellä täällä jokin (ja ehkä toinenkin :) englanninkielinen sana, ja kaiken kuorrutuksena kerros sähköistä musiikkia. Fredan luontoaiheisen muotikaupan ikkunassa ei ollut ainoatakaan suomen kielen sanaa, vaikka kauppiaat oli valtalinjan koiria.
ellauri102.html on line 361: Tää on itkettävän säälittävää, ja raivostuttavaa. Raivostuttavimpia on tollaset talousnobelistit niinkun se suomenruozalainen Bengt Holmströmin turvelo joka kehtaa selittää et tää on vaan business as usual, tervettä liikemiesvainua. Et peliteoriakin todistaa mix vahvemmalle pitää tulla enemmän. Niihän se tekee tietysti, se on Darwinilla tiedossa.
ellauri105.html on line 486: Tuohon alkuaikaan sisältyivät sitten armeijapalvelus ja erilaisia muita kuuliaisuustehtäviä luostarissa, josta hänet lähetettiin silloiseen - nykyisen Tšekin ja Slovakian tasavaltojen muodostamaan - Tšekkoslovakiaan luostarikouluun opiskelemaan kieliä. Tuolta matkalta kielitaitorepertuaariinsa "tarttui" tšekin lisäksi venäjä ja kirkkoslaavi. Venäjää hän oli opiskellut jo Suomessa ollessaan, mutta ilmeisesti hän ei ollut käynyt mitään suureellisimpia kieliopintoja missään. Hänen myöhempi laaja kielitaitonsa oli enemmänkin suuren lahjakkuuden tai kuten isä Sergius Colliander, joka oli hänet tavannut, sanoi, nerouden, aikaan saamaa oppimista. Hänen sanottiin osanneet lukuisia kieliä ja ilmeisesti hän osasi melko hyvin tai jopa sujuvasti oman äidinkielensä suomen lisäksi, ruotsia, venäjää, saksaa, ranskaa ja ainakin enemmän kuin auttavasti kreikkaa ja ilmeisesti myös jonkin verran tšekkiä ja latinaakin. Tätä laajaa kielitaitoaan hän käytti sitten myöhemmin hyväkseen mm. tekemällä käännöstöitä. Hän käänsi suomeksi useita maailmanhistoriallisia merkittäviä kaunokirjallisia teoksia, mm. Leo Tolstoin "Hadži Murat", Ivan Turgenevin "Savua", Ilja Ehrenburgin "Pariisin kukistuminen", mutta myös mm. Tšehovia ja monia muita merkittäviä kirjailijoita.
ellauri105.html on line 490: Tšekkoslovakian Pyhän Jovin luostarikoulun jälkeen hän palasi Laatokan Valamoon, missä hänet vihittiin ensin munkiksi juuri ennen sodan alkamista vuonna 1938. Seuraavana vuonna hänet siirrettiin Petsamoon, mistä hän sotavuosien aikana siirtyi sitten Ruotsiin ortodoksisen seurakunnan palvelukseen ja jossain vaiheessa, jatkosodan aikana myös Itä-Karjalaan. Itä-Karjalaa seurasi jossain vaiheessa Konevitsan luostari 40-luvun loppupuoliskolla. Luostari oli tuolloin siirtynyt Keiteleen Hiekkaan, missä Mefodi teki ahkerasti käännöstöitä. Keitelettä seurasi jälleen Valamo-jakso, nyt tosin Heinäveden Papinniemessä, minne luostari oli siirtynyt sotaa pakoon evakkoon. Tämä jakso kestikin sitten parikymmentä vuotta ja piti sisällään lähinnä luostarin sihteerinä toimimista ja luostarin kirjeenvaihdosta ja käännöstöistä huolehtimisen. Suurin osa tuolloisista munkeista ei osannut suomea, koska he olivat venäläisiä ja siirtyneet luostarin mukana evakkoon.
ellauri105.html on line 518: Hannu "Happy" Pyykkönen (s. 1950) on suomalainen opettaja ja ortodoksivaikuttaja. Hän toimi mikkeliläisen Päämajakoulun rehtorina vuosina 1990–2010 ja sitä ennen saman koulun opettajana ja vararehtorina. Terveisiä Mikkelistä käskivät vetää kikkelistä.
ellauri105.html on line 534: – Mikäli perussuomalainen puolue ei reagoi tähän, se osoittaa, että perussuomalaiset hyväksyy rasistisen ajattelun.
ellauri105.html on line 537: – Aika outoa, jos tällaisella linjalla saa jatkaa perussuomalaisessa eduskuntaryhmässä.
ellauri105.html on line 541: Immonen ottaa kimmokkeen: Ruozinkieliseltä demariprofessorilta (3 kirosanaa!) on mennyt kuppi nurin eilisen päivityxeni jälkeen. Monikulttuurituristi Grönlundin kannattaisi haukata hieman henkeä ennenkuin antaa lausuntoja lehdistölle. Grönlundille tiedoxi, etä suomi ei ole kuin Ruozi, jossa eristetään puolueita kansallismielisyyden vuoxi ja käsketään kansallismielisiä puolueita erottamaan jäseniään vihervasemmistolaisen maailmankuvan loukkaamisen vuoxi. Ize en peräänny tuumaakaan kansallismielisen Suomen puolustamisen linjaltani. Jos Grönlund kaipaa rajoitettua sananapautta ja poliittisesti eri mieltä hänen kanssaan olevien vainoamista, hän voisi muuttaa vaikka Ruoziin.
ellauri105.html on line 543: Jee sittenhän Kimmosta tulee ruozinsuomalainen mamu! Niitähän kansallismielisessä maassa saa tappaa koronaan ja muutenkin vainota. Nej men ojoj! Det tjänar Kimmo inte längre att flytta till Sverige! Enligt HBL fre 9.5.2021 är "oborstade nationalister plötsligt rumsrena" i Sverige med! Invandringskritiska nationalkonservativa partier har i de nordiska länderna vuxit och blivit så stora att de blir svårare att negligera. Ny är det hög tid för Kimmo att komma ut till undsättning för de hotade sandslottena.
ellauri106.html on line 306: Gorkin saatua surmansa epäilyttävissä oloissa 1936 Babel totesi: seuraavaksi he etsivät minua. Hänet pidätettiin 1939, tuomittiin vakoilusta, vietiin vankileirille ja teloitettiin ilmeisesti vuonna 1940. Phillun mielikirjan Punainen ratsuväki suomensi huomattava egoisti Juhani Konkka.
ellauri106.html on line 481: Johnny Appleseed (suom. "Omenansiemen-Johnny", oikealta nimeltään John Chapman, 26. syyskuuta 1774 Leominster, Massachusetts – maaliskuussa 1845 Fort Wayne, Indiana) oli yhdysvaltalainen omenatarhuri. Hän viljeli 1800-luvun alkupuolella valtavia määriä omenapuita Pennsylvaniaan, Ohioon ja Indianaan perustamillaan taimitarhoilla uudisraivaajien ostettavaksi. Johnny Appleseedin elämästä on tullut osa Yhdysvaltain kansanperinnettä ja häntä muistetaan yhä niin tekojensa kuin luonnonläheisen elämäntapansakin vuoksi.
ellauri106.html on line 588: Sulttaanirusinat on pissanvärisiä. Faffa tarjosi Maurinkadulla jouluna parapähkinöitä taateleita viikunoita ja isoja mustia rusinoita joissa oli kiviä. Kivet oli ikäviä mutta rusinat hyviä. Kuivatuista viikunoista pidän vieläkin kuin hullu puurosta. Taatelit on vähän ällön tahmaisia. Rusinannäköinen Maggi puuhaili jotain taka-alalla. Se ei puhunut paljon, ainakaan suomea.
ellauri107.html on line 340: Näin kirjoittaa walesilainen runoilija Dylan Thomas (1914-1953) runossaan Älä sovinnolla lähde siihen hyvään yöhön (suomennos Marja-Leena Mikkola). No sehän ei elänytkään kovin vanhaxi. Runosta tulee mieleen Rothin don quijotemainen kamppailu kaiken katoavaisuutta vastaan. Mixi olemme ylipäänsä täällä? Hölmö kysymys. Johan sen ateisti kertoi nigerialaishölmölle: koska vanhempani harrastivat sexiä. Merry kuittasi: mixi muut apinat ovat täällä? Mixi kengurut ovat täällä? Mitä on elämä? Välitunti kahden unettavan oppitunnin välissä.
ellauri107.html on line 431: Philip Teir on iloisenahistunut suomenruozalainen Philip Roth-pehmoeläin. Surku Yniäinen suden hännillä.
ellauri108.html on line 369: Jemeninjuutalainen rusehtava Shoshana suoristi mustan kikkaran tukkansa mennessään esittäytymään Hannun vanhemmille Ritvalle ja Paavolle. Opettajapariskunta tuijotti sitä mesmeröityneenä ja suhauttelivat sen nimen äshiä keittiössä kuin vihaiselle koiralle: Sh sh. Olis Hannun kannattanut kuzua sitä vaan suomalaisittain Susannaxi, niin eivät olis ainakaan ässhät shuhissheet. Suomalaiset Susannat on pääsääntöisesti platinum blondeja, toki poikkeuxiakin on, esim. Susanna Ruokamo.
ellauri109.html on line 216: Wikipediasta löytyi pitkä luettelo kuuluisista suomalaisista ja ulkomaisista uraniaaneista. Tässä muutamia ihan kuuluisimmasta kärkijoukosta.
ellauri109.html on line 238: Into Kalervo Auer (16. lokakuuta 1890 Viipuri – 6. toukokuuta 1948 Tampere) oli suomalainen aktivisti, jääkärivärväri ja Špalernajaan vangittu ”kalterijääkäri”
ellauri109.html on line 260: Siihen tuloxeen tuli Platonin Sokrateskin tutkittuaan Alkibiadeen vaipanväliä. Hankamäki oli ehdokkaana vuoden 2019 eduskuntavaaleissa edustaen perussuomalaisia, mutta ei tullut valituksi.
ellauri109.html on line 344: Kuitenkin nämä puolueet ovat kiihkeimmin lähettämässä hyväosaisten suomalaisten rahoja muihin maihin, antamassa verotusoikeuden EU:lle ja sitoutumassa maksamaan lännen velkoja koko muulle maailmalle. Paradoksaalista?
ellauri109.html on line 355: "Sinimustan liikkeen Suomi on itsenäinen, suomenkielinen ja suomenmielinen Suomi."
ellauri110.html on line 209: Hannu on mieltynyt sanaan ehken. Sitä pidettiin vähän rahvaanomaisena kyökkisuomena, melkein samanluokkaisena kuin rappu, ales, läpitte, kiinne, ja niinpäin pois.
ellauri110.html on line 372: Caj Torsten Westerberg (s. 14. kesäkuuta 1946 Porvoo) on suomalainen kirjailija ja suomentaja. Caj on tvåspråkig.
ellauri110.html on line 419: Hande on koleerinen egomaanikko. Philip Rothin suomalainen versio. Se huomaa pian Wallun lailla ettei AA sovi sen aralle hipiälle.
ellauri110.html on line 454: Jill Alden on kotoisin Minnesotasta. Siellä on paljon suomalaisia ja muita pohjoismaisia tapajuoppoja ja rapajuoppoja minnehaha-intiaaneja.
ellauri110.html on line 668: Vallasta on uskonnossa kysymys ja nöyristelystä, normaalisti miesten mutta myös nykynaisten, senkin olen kokenut. Toinen puhuu ja päättää, toinen kuuntelee ja tottelee, ah niin tuttua. On voittajia ja häviäjiä, löysiä kukkoja ja typeriä kanoja. Haisevia sillejä. Den glider in. Kuka pani sisään? Ilmaveivillä. Isis on kauhistuttavaa, ja persut. Hande on tyypillinen suomalainen talousliberaali äijä.
ellauri110.html on line 909: Ei Pushkin ihan noin paljon nöyristele kuin Hande suomensi. Handen masis valekristillinen hymistely nostaa päätä kuin sen tenis. Ei Pushkin sano että mennyt olis rakkainta, ei siinä ole mitään superlatiivia. Se sanoo vaan et ei pie jäädä tuleen makaamaan. Hammaslääkäristä tullessa on tosi hyvä mieli. Menneet ovat menneitä. Hampi ei ole enää pipi.
ellauri110.html on line 931: Hande pupeltaa jotain myös Dovlatovista. Dovlatovia ei ole vielä mainittu paasauxissa, vaikka muistan kyllä lukeneeni jotain sen sepustuxia niiden suomennosten ilmestyttyä. Se lähti lippahivoon Neuvostolasta unelmien maahan (ei kuitenkaan Panamaan), muttei viihtynyt. Eikä ihmekään. Vähän näyttää harmittavan Handea että Pushkinin haudalla käy enempi porukkaa kuin Leinon kuopalla Hietaniemessä. Ei lupaa hyvää Mäkelän mausoleumille.
ellauri110.html on line 1005: Samuli Paronen (23. toukokuuta 1917 Virolahti – 26. elokuuta 1974 Hämeenlinna) oli suomalainen kirjailija, taidemaalari ja työmies. Vaikka vaatimattomissa oloissa elänyt Paronen julkaisi esikoisteoksensa vasta 47-vuotiaana ja kuoli jo 57-vuotiaana, hän ehti kirjoittaa arvostetun tuotannon: kahdeksan romaania, novellikokoelman ja aforismikokoelman Maailma on sana, josta hänet parhaiten tunnetaan.
ellauri110.html on line 1009: Kirjan nimikin on yhtä aforismia: ”Mietittyäni asiaa viisikymmentä vuotta voin nyt sanoa että maailma on sana.” Parosen kokoelmaa pidetään yhtenä suomalaisen aforistiikan parhaimmista. Se jäi Parosen ainoaksi aforismikokoelmaksi. Lisäksi hänen jälkeenjääneitä mietteitään on koottu Hannu Mäkelän toimittamaan teokseen Testamentti (1999, Otava).
ellauri110.html on line 1022: Arto Sakari Salminen (22. lokakuuta 1959 Helsinki – 15. marraskuuta 2005 Hausjärvi[1]) oli suomalainen kirjailija. Salmisen tuotannon aiheita ovat esimerkiksi viihdeteollisuus, tositelevisio, pätkätyöt ja köyhyys.
ellauri111.html on line 58: Ryssäläiset nimet. No tää on taas tota mussutusta lempinimistä, ei jaxa kuule “Dima”, “Dimochka”, “Mityay”, “Dimon”, “Dmitri Anatolyevich”, tai “Dim”. Voi olla että niitä on susta vaikeata suomentaa, mutta vitut siitä. Ei jaxa.
ellauri112.html on line 162: Lisää taantumuxen voimasanoja Eno Kalalta. Se oli aikoinaan aika vahva ääni oikealta, vaikkei ollut jutku kuten Henri Bergson ja Ben Zyskoviz. Sehän oli muun suomalaisen herrasväen vanavedessä enemmänkin saxanmielinen, ennenkuin 2. maailmansodan loppupuolella oma nenä ratkaisi, minnepäin tuuli oli kääntymässä. Size teki matkoja Yhdysvaltoihin tapaamaan mm. Karl Hempeliä ja Kurt Gödeliä. Karl ja Kurt oli huippunimiä filosofian laitoxella Oiskan loppuaikoina.
ellauri112.html on line 205: Terveisiä Unionpediasta! Tämä on valtava online psyykkistä kartta, joka toimii pohjana konseptin kaavioita. Se on vapaasti käyttää ja jokainen artikkeli tai asiakirja voidaan ladata. Se on työkalu, resurssi tai viite tutkimus, tutkimus, koulutus, oppiminen ja opetus, joka voidaan käyttää myös opettajat, kasvattajat, oppilaiden tai opiskelijoiden; yliopistomaailman: koulu, toisen asteen, lukion, keski, korkeakoulu, tekninen aste, korkeakoulu, yliopisto, perustutkintoa, maisterin tai tohtorin tutkinnot; paperit, raportit, projektit, ideoita, asiakirjat, selvitykset, yhteenvedot tai tutkielma. Tässä on määritelmä, selitys, kuvaus, tai merkitys jokaisen merkittävän johon tarvitset tietoa, ja luettelon niihin liittyvät käsitteet sanasto. Saatavissa suomalainen, Englanti, Espanjan, Portugalin kieli, Japanilainen, Kiinalainen, French, Saksan kieli, Italian, Kiillottaa, Hollanti, Venäjän kieli, Arabia, Hindi, Ruotsalainen, Ukrainan, Unkarin kieli, Katalaani, Czech, Heprealainen, tanskalainen, indonesialainen, norja, romania, turkki, vietnam, korealainen, thain, kreikan, bulgarian, kroatian, slovakin, liettualainen, filipino, latvian, eestin ja slovenian. Lisää kieliä pian.
ellauri112.html on line 414: Pakanaverkko ry on vuonna 1999 perustettu suomalainen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää erilaisten pakana- ja luonnonuskontojen edustajien yhteistoimintaa ja uskonnollista tasa-arvoa.
ellauri115.html on line 444: Kalansilmäinen persupuolueen johtomies sanoo vaalilehdessä: Suomi takaisin! Persujen nylkemisen on loputtava, ja sitä varten on julkista kulutusta railakkaasti vähennettävä. Eli perussuomexi: en tahdo antaa penniäkään muille, varsinkaan meitä vielä surkeammille maahantunkeutujille, ei mä haluun kaikki ize vaikkei sitä olis paljon paskaakaan! Aina sentään enemmän kuin noilla, ja me oltiin täällä ensin. Tästä siinä loppupeleissä on vaan kysymys, oikeisto haluu pitää kaiken ize, ja vasemmisto haluu jakaa oikeiston omiin taskuihinsa keräämää ylijäämää kaikille, tietysti siis myös izelleen. Kun ottaa huomioon että omaisuus on varkautta, näkee että tässä vaan lauma korppikotkia kiskoo eri päistä samaa raatoa.
ellauri115.html on line 661: Mä tajuan tahdon vaan mun omasta tahdosta [muiden tahdosta vitun väliä], eikä äly ole mulle yhtään tutumpi [fair enough]. Kun kysyt multa mikä syy määrää mun tahtoni, on mun vuoro kysyä mikä syy määrää mun tuomion; sillä on selvää että nää on 1 ja sama syy; ja jos sä ymmärrät selvästi että mies on aktiivinen tuomaroinnissa, ezen äly on vaan kyky verrata ja tuomita, niin sä näät että sen vapaus on vaan samanlainen kyky tai siitä johdettavissa; mies valizee hyvän ja pahan välillä samalla lailla kun se tuomaroi toden ja väärän välillä; jos sen tuomio on väärä, se valizee väärin. Mikä silloin on syy joka määrää sen halua? Se on sen tuomio. Ja mikä määrää sen tuomion? Sen äly, sen kyky tuomiskella; eli määräävä syy on siinä izessä. Tän enempää mä en yhtään ymmärrä. [No tätä pätkää mä en ymmärtänyt enää YHTÄÄN, sixi suomennoskin on näin sekava.]
ellauri115.html on line 748: Miten usein mun tutkimusten aikana mä olen kyläsftynyt mun oman sydämen kylmyyteen! [Ei tarvi arvata, tääkin oli retorinen kysymys.] Miten usein on suru ja väsymys kaataneet myrkkynsä mun ekoihiin mietiskelyihin ja tehneet niistä mulle vihattavia! Mun maho "sydän" ei tuottanut muuta kuin heiveröisen nykäyxen ja laimeaa totuudenrakkautta. Mä sanoin näin izelleni nimittäin: Mix mä ponnistaisin löytääxeni olematonta? Moraalinen hyvä on piippu-uni, aistien nautinnot on ainoasti oikeasti hyvää. Kun me on menetetty maku sielunnautintoihin, kuinka vaikeaa on saada se takaisin! [Älä vastaa] Miten paljon vaikeampaa on hankkia se jos meillä ei ole sitä koskaan ollut! Jos olis ketään niin kurjaa ettei olis koskaan tehnyt mitään mitä se voisi muistella mielihyvällä, ja joka tekisi sen iloisexi että tuli elettyä, sellainen mies ei voisi tuöntea izeään, ja ilman hyvän tietoa, johka se on luponnostaan kykenevä, se olis pakotettu pysymään ilkeydessään ja olis aina kurjalistoa. Mutta uskozä että on edes 1 mies maan pääl joka olis niin paska ettei se olis koskaan edes tuntenut kiusausta olla kiltti? Tää kiusaus on niin luonnollinen, niin mukava, että on mahdotonta aina vastustaa sitä; ja ajatus sen suomasta nautinnosta riittää tuomaan sen koko ajan mieleen uudestaan. Valitettavasti on aluxi vaikeaa saada siitä tyydytystä, kuten Rolling Stonesit sanovat; meillä on tukku syitä kieltäytyä seuraamasta syädämen taipumusta; varovaisuus, nk., rajoittaa sydämen oman izen rajojen sisäpuolelle; tuhat yritystä tarvitaan että pääsee siitä häkistä. Hyväntekemisen ilo on hyvin tehneen palkkio, ja meidän pitää ansaita se palkkio ennenkuin se myönnetään. Mikään ei ole makeampaa kuin omenahyve; mutta me ei tiedetä tätä ennenkuin me ollaan sitä maistettu. Kuten sadun Proteus, se ensin ottaa tuhat hirmuista muotoa kun se yrittää meitä halata, ja näyttää todellisen naamataulunsa vaan niille jotka ei päästä irti siitä.
ellauri117.html on line 653: Locken miälestä P. Peeveli oli nopeaälyinen heppu, kuumaverinen. Sillä oli niin paljon sanomista että sanat tungexivat ovissa kuin keltakassisia kundeja kellon alla Stockan alessa (silloin kun vielä oli Stockmanni, nythän se on enää vain varjo izestään). Se sekoilee niin paljon että tarvitaan joku Locke parsimaan sen lauseet kokoon. Kukas siihen parempi kuin John, himself a man of parts. Liimataan pätkät yhteen eikä välitettä sanoista niin paljon kuin ajatuxesta, joka Peevelin tasoisella kaverilla on aina sama, sanoi se mitä tahansa. Room. 1 jossa gender challenged saavat kyytiä, vähän näyttää hirvittävän Jussia: onko Peeveli nyt sanomassa että pakanoiden olis pitänyt tietää paremmin, vaikkei niillä ollut yöpöydän laatikoissa Gideonin Bibleä? Jussi koittaa selittää kaiken parhain päin: että Peeveli vaan tässä suomii heimoveljiä eikä mainize pakanoita muuten kuin vertailumielessä. Hmmnojaa, uskokoon ken haluaa. Will to believe, sitä tässä kysytään.
ellauri118.html on line 795: Sanoo Maija Mäkelä, joka on frankofiili. Anglisti Monika Fludernik peukutti Aphra Behniä. Kai sit pitää kazoa myös tota Prinsessa Cleveä, jonka kirjoitti Madame de La Fayette. Madame de La Fayette, oik. Marie-Madeleine Pioche de La Vergne, kreivitär de La Fayette, (18. maaliskuuta 1634 Pariisi - 25. toukokuuta 1693 Pariisi) oli ranskalainen kirjailija. Hän kirjoitti romaanin La Princesse de Clèves (suom. Clèvesin ruhtinatar), joka oli Ranskan ensimmäinen historiallinen romaani ja kirjallisuuden historian ensimmäisiä psykologisia romaaneja. Magdaleena oli aika viriilin näköinen. Kuin myös sen kamu Madeleine de Scudéry, molemmat presiöösin tyylisuunnan viirikukkoja (tai kanoja). Olikohan ne kaikki lepakoita? Cohérente avec elle-même, Mlle de Scudéry est d´ailleurs restée célibataire toute sa vie. Mikä ei ollutkaan aivan vähän, se eli 94-vuotiaaxi.
ellauri118.html on line 801: Lauantaiseura on ollut meilläkin. Runebergin ympärille muodostui 1830-luvulla Helsingissä niin sanottu Lauantaiseura. Tähän piiriin kuuluivat muun muassa runoilijat J. J. Nervander ja Fredrik Cygnaeus. Muita ajan runoilijoita olivat Lars Stenbäck, Zacharias Topelius ja E. A. Ingman. Huomattavampia omaperäisiä teoksia alkoi ilmestyä suomeksi 1860-luvulla. Kaikilla noilla on katu stadissa, paizi Ingman, jolla on katu Kuopion Niiralassa sekä jäätelö. Savukkeet ovat saavuttaneet tupakoizijain suosion. Polttajien joukko kasvaa jatkuvasti. Liittykää Tekin Kerhon polttajiin. Tuskinpa tupakoivat setämiehet tieten apinoivat sinisukkia.
ellauri118.html on line 1169: "Hännystelijän kokemuxia" suomennoxessa ei tule alkuperäisestä, vaan on suomentajan lame yritys tavoittaa "Handmade Tail" sanaleikkiä. Maininta Chaucerista (Canterbury Tails) samassa yhteydessä got lost in translation. (Taputuxia.) Käsineiti-sarja on sopivan kauhistuttava ja tehokas keino, jolla naispuolinen asujaimisto saa puhalletuxi liiat höyryt ulos izestään. Näille muissa suhteissa tiukassa kurissa pidetyille orjattarille on varmaan erittäin mieluista aina silloin tällöin repiä mies paljain käsin kappaleixi, edes in effigie. Sarjassa on Gileadin patriarkaalisesta järjestyxestä huolimatta myös paljon matriarkaalisia ainexia. Lapset vaan puuttuvat, vaikka niistä on paljon puhetta, mikä kertoo kohdeyleisöstä paljonkin. Siitä puhe mistä puute.
ellauri119.html on line 355: Filioque on latinaa ja tarkoittaa ’ja Pojasta’. Filioque-lisäys ja siitä seurannut Filioque-kiista liittyy idän ja lännen kirkkojen väliseen erimielisyyteen Nikaian uskontunnustuksen tekstistä. Tunnustuksen kolmas kappale, joka käsittelee Pyhää Henkeä, kuului alun perin ”Et in Spiritum Sanctum, Dominum et vivificantem, qui ex Patre procedit” (suom. Ja Pyhään Henkeen, Herraan ja eläväksi tekijään, joka lähtee Isästä). Myöhemmin lännen kirkkojen piirissä tuli tavaksi lisätä lauseeseen sana Filioque (”Et in Spiritum Sanctum, Dominum et vivificantem, qui ex Patre Filioque procedit” (suom. Ja Pyhään Henkeen, Herraan ja eläväksi tekijään, joka lähtee Isästä ja Pojasta).
ellauri119.html on line 810: Ruotsalais-suomalaisessa suurpankissa lienee mietitty, miten hyvin aynrandilainen maailmankuva sopii "kansanpankin" hallituksen puheenjohtajalle. EPSI Rating -yhtiön tuoreissa mittauksissa Nordean henkilöasiakkaiden tyytyväisyys pankkiinsa on jo pudonnut niin Ruotsissa kuin Suomessakin Wahlroosin valtakaudella.
ellauri131.html on line 65: Juho Alfred ”Jussi” Tenkku (28. helmikuuta 1917 Nivala – 6. heinäkuuta 2005 Helsinki) oli suomalainen filosofian professori. Hän oli erikoistunut käytännölliseen filosofiaan sekä filosofian historiaan ja julkaisi laajasti erityisesti etiikan alaan kuuluvia teoksia. Jussi oli jotenkin Kari Rydmanin kaveri. Vittua! Mitähän muuta pahaa sen taustasta mahtaa ilmetä? No tätä: se oli Liisa-vaimoineen Inkerin retken sotarikollisia.
ellauri131.html on line 72: Inkerinsuomalaisista saksalaiset olivat perustaneet jo helmikuussa 1942 osaston nimeltä ”Finnische Sicherheitsgruppe 187” (Suomalainen turvallisuusryhmä 187), jonka nimi myöhemmin muutettiin ”Ost-Bataillon 664:ksi” (Itäpataljoona 664).
ellauri131.html on line 73: Inkerinmaalla muodostettu suomalainen pataljoona palveli Saksan pohjoisen armeijakunnan valtaamalla alueella Viron ja Leningradin ympäristössä. Suomalaisen pataljoonan tehtävä oli turvata rautatieyhteydet partisaanien varalta.
ellauri131.html on line 74: Tenkun sotapäiväkirjan merkintöjen mukaan pataljoonan esikunnan ja komppanian toimistojen henkilökunta oli melkein kokonaan saksalaista. Korkeassa tehtävässä oli ainoastaan pataljoonan tulkkina toiminut saksalaissyntyinen sotavirkailija Hans Metzger (suom. Teurastaja), joka sai Suomen kansalaisuuden.
ellauri131.html on line 77: Sotilaspastori Tenkku kuvailee päiväkirjassaan, että saksalaisilla oli tavaton metsä- ja partisaanikammo. Se teki heidät äärimmäisen varovaisiksi – ja näin syntyi partisaaneille yllätysetu. Venäläiset partisaanit ja siviilit sen sijaan pelkäsivät inkerinsuomalaisia, kertoi pastori ylpeänä päiväkirjassaan. – Kun he (inkerinsuomalaiset) tulivat ensi kerran alueelle ja kävivät siviilien luona, nämä aivan vapisivat pelosta.
ellauri131.html on line 79: Tenkku kutsui inkerinsuomalaisia päiväkirjassaan suomalaisiksi. Hän kuvaili, miten taisteluissa ”suomalaiset” ovat osoittaneet saksalaisten rinnalla erityistä intoa ja rohkeutta.
ellauri131.html on line 80: Kun kesällä 1942 Oredesin partisaanileiri vallattiin, silloin ”suomalainen 2. komppania… hyökkäsi rohkeasti leiriin ja ratkaisi taistelun”, kirjoitti Tenkku.
ellauri131.html on line 81: Leirin tuhoamiseen jälkeen valtausta johtanut saksalainen kapteeni oli sanonut, että ”suomalaiset ovat aina suomalaisia vaikka ne voissa paistaisi”.
ellauri131.html on line 83: Sota-arkistojen asiakirjojen perusteella kapteenin ensi silmäyksellä imarteleva lausunto on tulkittavissa moniselitteisesti. Arkistodokumenttien mukaan saksalaiset upseerit useammin valittivat, että humalassa inkerinsuomalaisia oli mahdotonta pitää kurissa. Siitä johtuvat kohtalokkaat seuraukset eivät jääneet Tenkulta ja hänen pastorikollegoiltaan huomaamatta. Vaan maistuihan se viina pastoreillekin.
ellauri131.html on line 86: –Saksalaiset kertoivat, että suomalainen alikersantti Nuija oli tullut juovuksissa komppanian toimistoon kivääreineen ja käsikranaatein kostamaan saksalaisille vääpeleille. Nämä ampuivat hänet kuitenkin toimistossa kuoliaaksi. Vain 17-vuotiaan kiväärimiehen Väinö Pylsyn ja toisen itäpataljoonan sotilaan pikaoikeus tuomitsi vuonna 1943 alkoholin vaikutuksen alaisena tehdystä taposta viiden vuoden kuritushuonevankeuteen.
ellauri131.html on line 89: Kurin ylläpitäminen pataljoonassa ”villiintymisen ehkäisemiseksi” oli tärkeää. Tässä muutamia esimerkkejä tuomioista, jotka langetettiin Itäpataljoona 664:n inkerinsuomalaissotilaita vastaan:
ellauri131.html on line 99: –Kansallistunto on voimakas ja venäläisviha syvä. Saksalainen vääpeli valitti sitä, etteivät nämä suomalaiset ymmärrä sitä, että saksalaisten on oltava ystävällisiä venäläisille nykyisen tilanteen takia, hän kirjoittaa kertomuksessaan.
ellauri131.html on line 100: Inkerinsuomalaisten viha venäläisiä kohtaan meni myös saksalaisten mielestä usein liian pitkälle. Tästä esimerkkinä SS-joukkojen turvallisuuspalvelun (SD) perustelu inkerinsuomalaisen Mikko Fedotowin erottamiselle armeijan palvelusta.
ellauri131.html on line 115: – Kerran suomalaiset pojat menivät partisaaneiksi pukeutuneina venäläiseen kylään, jolloin kylän väki tuli iloisena heitä vastaanottamaan, kyseli kuulumisia ja tarjosi syötävää, Tenkku.
ellauri131.html on line 118: Tenkku tosin raportoi, että ”suomalaisesta pataljoonasta ensisijaisesti toinen komppania osallistui Oredesin partisaanileirin tuhoamiseen”. Mutta mihin tyyppisiin muihin taisteluoperaatioihin nämä niin kutsutut takaa-ajokomennuskunnat (Jagdkommandos) osallistuivat, ei ilmene Tenkun muistinpanoista.
ellauri131.html on line 121: Päiväkirjan merkinnät todistavat yksiselitteisesti, että inkerinsuomalaisten yksiköt (Sicherungsgruppe 187/Itäpataljoona 664) osallistuivat rinnakkain Saksan erikoisjoukkojen (SS-kommandot, salainen kenttäpoliisi, poliisipataljoonat) kanssa aktiivisesti taisteluun partisaaneja vastaan.
ellauri131.html on line 128: ”Kostoyksikkö” koottiin saksalaisista, inkerinsuomalaisista ja virolaisista. He etenivät kylään ja ajoivat asukkaat ulos taloistaan puolipukeissaan. Ulkona vallitsi 30 asteen pakkanen.
ellauri131.html on line 133: Sotapäiväkirjan otteet todistavat, että partisaaneja kohtaan saksalaiset ja inkerinsuomalaiset eivät tunteneet armoa.
ellauri131.html on line 150: Inkerinsuomalaisten pataljoonan saksalaisille teloitettavaksi antamien vankien joukossa olikin myös lapsia ja naisia. Saksan armeijan päiväkirjamerkintöjen mukaan heidän epäiltiin olleen yhteistyössä partisaanien kanssa.
ellauri131.html on line 155: Seuraavat otteet Saksan pohjoisarmeijan selustan sotapäiväkirjasta todistavat, miten armottomasti inkerinsuomalainen pataljoona taisteli partisaaneja tai heidän oletettuja auttajiaan vastaan.
ellauri131.html on line 187: Kansallisarkistoon sijoitetuista sotapäiväkirjoista löytyy selvitystä inkerinsuomalaisten siirrosta Suomeen ja toilailuista Tallinnassa. Siellä varmaan Jussi Tenkku toilaili yhdessä Peep Koortin kanssa.
ellauri131.html on line 190: Ensimmäiset, yhteensä noin 750 miestä saapuivat 2.–5.12.1943 Tallinnaan. Erillispataljoona 6:n sotapäiväkirjan (23.11.1943–25.4.1944) merkintöjen mukaan vastaanottavat suomalaiset upseerit olivat hämmästyneitä, sillä osa saapuneista oli aika juovuksissa.
ellauri131.html on line 196: Joulukuussa 1943 inkerinsuomalaiset siirtyivät Suomen armeijan komentoon. Joukko-osasto varustettiin suomalaisille varusteilla.
ellauri131.html on line 198: 18. joulukuuta 1943 inkeriläispataljoona saapui Hankoon ja siirtyi kokonaan suomalaisten komentoon. Everstiluutnantti Kaarlo Breitholtz määrättiin pataljoonan komentajaksi.
ellauri131.html on line 202: Valvontakomission venäläisedustajat seurasivat tarkasti inkeriläissotilaiden etsintää. Poliisi etsi ja vangitsi heitä Suomessa ja luovutti viimeisen inkerinsuomalaisen sotilaan Neuvostoliittoon tammikuussa 1955. Monet onnistuivat pakenemaan muun muassa Ruotsiin.
ellauri131.html on line 205: Suomalaiset raivasivat Hitlerin Saksalle ”elintilaa” idästä – inkeriläiset piti asuttaa suojaksi Neuvostoliiton hyökkäykselle. Virolainen Karl lähetettiin Suomeen salamurhaamaan Mannerheim. Keskitysleirin 93-vuotias ex-vartija joutuu nuoriso-oikeuteen Saksassa, leirillä oli myös suomalaisia poliittisia vankeja. Sota vei Lauri Lampulta veljen ja kodin, luotisuihku runteli terveyden - sotainvalidi odottaa 100-vuotispäiväänsä: ”Juhlitaan ilman raskaita muistoja”. Sairauksien runtelema ja ikäloppu Mannerheim makasi pitkiä aikoja vuodepotilaana Suomen kohtalon kriittisinä sotavuosina, paljastaa uutuuskirja. SUOSITTELEMME!
ellauri131.html on line 401: Rhonda Byrne (/bɜːrn/ BURN; née Izon; born 1951, Melbourne, Australia) on australialainen kirjailija ja tv-tuottaja, joka tuli tunnetuksi elokuvasta The Secret ja samannimisestä kirjasta (suom. Salaisuus). Idean elokuvaan Byrne sai luettuaan erään vanhan kirjan (Wattlsiitä, miten maailmankaikkeudessa asiat tapahtuvat. Hän halusi ihmisten ympäri maailmaa saavan tietää, miten elämässä voi onnistua. Hän teki aiheesta ensin elokuvan ja sen pohjalta kirjan, jota on myyty 19 miljoonaa kappaletta. Elokuvan suosioon vaikutti oleellisesti sen näkyminen Oprah Winfreyn ohjelmassa vuonna 20. Byrne kirjoittaa Salaisuudelle jatkoteoksen aina kun edelliset pölökkiintyvät.
ellauri131.html on line 471: Toinen tällänen Usko Myy -tyyppinen huijari on Tony Robbins, jonka menoihin Marianne Power osallistui Apua!-kirjan puolivälissä. Sen idean on suomalaiset ylikärpän sisaruxet omineet omaxi menestymiskeinoxeen.
ellauri131.html on line 473: Mixet loisi itsellesi juuri niin upeata elämää, kuin haluat? Niin oikeastaan, mixkähän? Kysyvät retorisesti ylikärpät Minna ja Teija. Ne yrittävät höynäyttää hölmöjä perussuomalaisia periamerikkalaiselta Tony Robbinsilta lainatuilla usko pois-höynäytyxillä. Näin Minna:
ellauri131.html on line 543: ”Meillä on pitkään ollut vallalla ajatus, jota kutsutaan uusliberalistiseksi ihmiskäsitykseksi, ja sen mukaan kaikki on itsestä kiinni”, sanoo kulttuurintutkija Hanna Kuusela Tampereen yliopistosta. Hän on tutkinut muun muassa suomalaisia hyvätuloisia.
ellauri132.html on line 457: Myös Elmore Leonardin poika Peter Leonard on kirjailija ja entinen mainosmies. Häneltä on julkaistu suomeksi rikosromaanit Ihmismetsällä ja Luota minuun.
ellauri133.html on line 833: Teemu Tapio Kurkela (s. 5. elokuuta 1966 Ylihärmä) on suomalainen arkkitehti, opettaja ja rakennusalan vaikuttaja. Kurkela on opiskellut Columbian yliopistossa. Hän on Arkkitehtitoimisto JKMM:n perustajia, opettanut Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin osastolla, ja ollut vaikuttamassa Suomen rakennustaiteen kehitykseen Suomen Arkkitehtiliitossa SAFA:ssa, sekä Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry:ssä.
ellauri135.html on line 156: Eikai tää Niklas ole se pahamaineinen kreivi Berg, suomalaisten sortaja? Ei ole, se oli Fjodor Fjodorovits. Lähde: Thomas Garoff, Kenraalikuvernööri Berg. Suomalaisuuden synnyttäjä. Helsinki, readme.fi, 2015, 327 s.
ellauri135.html on line 157: Kirjan on kirjoittanut yksistään Thomas Garoff, katalyyttikemian professori ja historian harrastaja. Ennakkomainonnassa ilmoitettu Markku Berg on suomalaisen Berg-suvun päämies, jonka mainitaan antaneen kirjoittajan käyttöön suuren määrän ”perhetarinoita”. Kristiina Kalleiselle kirja ei sisällä uutta ja varteenotettavaa tietoa, ja Kriden on vaikea nähdä, miksi se on julkaistu. Kristiina on kirjoittanut ja kirjoittaa aina kansallisen tieteen ja taiteen puolesta.
ellauri135.html on line 159: Virheet ovat paitsi asiavirheitä myös systemaattisia kirjoitusvirheitä (esimerkiksi ”suuriruhtinaskunta” on systemaattisesti kirjoitettu ”suurruhtinaskunta” jopa lähdeluettelossa olevan prof.emer. Osmo Jussilan Suomen suuriruhtinaskunta -teoksen kohdalla), virheellisiä termejä sekä tietämättömyyttä vakiintuneista ilmauksista. Haista vittu Kristiina, se kuuluu nimenomaan olla suurruhtinas! Ookkonää joku suuripääoman vasalli? Ja vittu kyllä oli Haartmann vanhoillinen kun halus rautatien kulkevan Turkku, niin suomalainen suurimies kuin olikin. Turkku ei ol mikkä suurikaupunki. Suomen kielen suosinta oli ruozin vastustusta, niinkuin yleensä jonkun kannatus on jonkun toisen vastustusta. Kristiina Kalleinen (s. 1959) on Oulusta ja jäi valitettavasti virkaheitoxi.
ellauri135.html on line 175: Suomen kenraalikuvernöörinä vuosina 1855-1861 Berg järjesti Suomen puolustusta ja sai siitä hyvästä myös suomalaisen kreivin arvon. Suomen-kautensa jälkeen kreivi toimi Puolan käskynhaltijana ja johti Puolan kapinan kukistamista vuonna 1863. Hänen muistelmansa noista ajoista ovat luettavissa myös netistä.
ellauri135.html on line 181: Kansakoululaitos ja suomalaisuusohjelma on totuttu panemaan aivan muiden henkilöiden tiliin, mutta tässä kirjassa nostetaan voimakkaasti esille myös kenraalikuvernöörin rooli, kuten jo otsikosta voi havaita. Oliko Berg suorastaan suomalaisuuden luoja? Tätä teesiä ei persut tältä istumalta niele. Kyllä suomalaisuusliikkeen luojat ja vetäjät täytyy löytää muualta, mutta ilmeisesti kenraalikuvernöörin roolia näissä tärkeissä syntyvaiheissa on syyttä vähätelty.
ellauri135.html on line 186: Paradoksaalisesti Bergistä, modernisoijasta ja suomalaisuusliikkeen kannattajasta, tuli ”vihattu kenraalikuvernööri”. Asiaa selittää muun muassa hänen aktiivisuutensa: aiemmat kenraalikuvernöörit olivat antaneet suomalaisten virkamiesten huseerata rauhassa, mutta Berg sekaantui kaikkeen.
ellauri135.html on line 262: Korolenko oli vuodesta 1895 narodnikkien aikakauskirjan Russkoje Bogatstvon toimittaja. Hänen ensimmäinen huomattava teoksensa oli Makarin uni (1885), joka on erinomainen kertomus puolipakanallisesta jakuuttilaistuneesta Itä-Siperian venäläisestä. Karkotusajalta saatuja aiheita käsittelee kirja Siperialaisen matkamiehen muistelmia (1885). Lounais-Venäjällä liikkuvat kertomus Huonossa seurassa (1885), Metsä humisee (suom.), Sokea soittaja (1886; suom.) ja Yöllä (1888).
ellauri135.html on line 467: sepittämänsä _Neidon valitus_ on kauniimpia suomalaisia runoja.
ellauri135.html on line 591: Runo alkaa rivillä Ya pomnyu chudnoe mgnovenie, ja Nabokov kuuluisasti naureskeli yrityxille kääntää näitä maagisia rivejä englannixi. No googlelta se käy, tässä Pushkinin prujaus venäjäxi ja sama suomexi.
ellauri135.html on line 778: Runosuomennoksia on ilmestynyt antologioissa Venäjän runotar (1946) ja Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 5: slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja (WSOY, 1936).
ellauri140.html on line 64: Siinä se. Noita kahta vikaa kirjaa ei Wikipediakaan jaxanut enää lukea. Sexikohtauxet puuttuvat. Ritarillisista hyveistä on mulla entinenkin paasaus. Varmaan tääkin eepos on yhtä kliseinen kuin kaikki muutkin. No voihan sitä vähän matkaa kaalata, mutten vitussa kyllä ala koko paskaa suomentamaan! En! EN! Johan siinä menis ikä sekä terveys.
ellauri140.html on line 234: Vihreät vihtahousut pehmeissä hatuissa. Seuraavassa sen lyrics saxaxi ja sanasanaisena suomennoxena suoraan amerikan kielestä. Matut ovat hyvää tykinruokamazkua, mutta liika on sentään liikaa, sutikaa se Gabriel vittuun sieltä. Vuorilta preerialle, preerialta valkeana vaahtoavalle valtamerelle. Samaa kyytiä kuin induskit. Dog bless America.
ellauri141.html on line 161: Käytätkö vielä sanaa boomer? Unohda se – ja ota käyttöön nämä 17 sanaa, jotka jokaisen ajassa kiinni olevan tulisi tietää. 1/17 sanoista on suomea ja 1/17 venättä, loput vitun anglosaxia. Tuskin jaxaa odottaa kiinalaisia. Kai ne ovat jossain matkalla.
ellauri141.html on line 196: 17. Jättää luetulle on suomennos sanoista ”left on read”, ja kuten arvata saattaa, se tarkoittaa, että toinen on lukenut lähettämäsi viestin, muttei syystä tai toisesta koskaan vastannut siihen.
ellauri141.html on line 200: Lue myös: Kalsarikännit ei ole ainoa! Listasimme 16 sanaa, jotka voi ilmaista täydellisesti vain suomen kielellä
ellauri141.html on line 488: "Valkoisen miehen taakka” (The White Man's Burden) (1899) herätti polemiikkia julkaisunsa jälkeen. Kyseiset runot ovat monitulkintaisia. Joidenkin mukaan ne olivat valistuneen ja velvollisuudentuntoisen imperiumin rakentamisen ylistys, joka henki viktoriaanisen ajan henkeä. Toiset näkivät niissä röyhkeää imperialistista propagandaa ja siihen liittyviä rodullisia asenteita. Toiset taas näkivät runoissa ironiaa ja varoituksia imperiumia kohtaavista uhista. Antero Manninen käänsi "Valkoisen miehen taakan" suomeksi 1976.
ellauri141.html on line 628: Huntuvuori oli lukukirjan kolmesta toimittajasta ainoa nainen. 2 muuta oli miesoletettuja. Hän oli kymmenien suomalaisten vuosiluokkien suurvaikuttaja. Lainakirjasta oli paljon huvia myös eräässä eläkeläispiirissä, sillä Tyyne -rouva, 70++ v. löysi siitä tuttuja tekstejä.
ellauri141.html on line 638: Hilda Helena Huntuvuori, vuoteen 1906 Hollmén (8. toukokuuta 1887 Laitila[1] – 17. kesäkuuta 1968 Toijala[2]) oli suomalainen opettaja ja kirjailija.
ellauri141.html on line 684: Hilda kuvaa varsinaissuomalaisten taistelua ja yhdistymistä ulkoista vihollista ja mahdollisesti sisäistä petturia vastaan ja korostaa muinaisten suomalaisten sotaisia puolia. Nämä kaikki elementit löytyvät Huntuvuoren fiktiosta, joka korostaa suomalaisten itsepäisyyttä ja määräämishalua.
ellauri141.html on line 686: Esimerkilliseksi suomalaiseksi, todelliseksi miehen malliksi kohotetaan Kokemäen kuningas Pohja, "sukunsa suurin mies”, joka on kuin kotonaan ”Sveeassa, Voijonmaalla, Väinänsuussa, Virossa ja Karjalassa” ja purjehtii kauppamatkoilla ”Norjassa, Juutinmaalla, Wendeissä, jopa Novgorodissa asti.” Tämän lisäksi Pohja järjestää niin kasket, eräretket kuin käsityöteollisuuden. Hän johtaa kansaa, joka ”kulkee ylpeänä ja pelkäämättömänä tietään työntäen luotaan kaiken vähäpätöisen. Jo kehdossa keinuessaan se näkee märkiä unia."
ellauri141.html on line 692: Suuri historiallinen tarina on se, kuinka varhaiskeskiajan suomalaiset ottivat ohjat omiin käsiinsä ja vaativat itselleen palkan maailmassa. Sisäiset kiistat ja
ellauri141.html on line 695: myöhemmin vihattu tanskalainen laivasto kääntyy yhteistuumin suomalaisten sotalaivojen kanssa taistelemaan ryöstöretkelle saapuvaa venäläistä sotajoukkoa vastaan.
ellauri141.html on line 698: Taas astui esiin Karvatasku, erotti miesten kädet, kohotti pirkan korkealle ilmaan ja julisti: ’Tästä lähin on Turussa kaksi vanhinten päämiestä: Vennamo, joka on tuomarimme, ja Puuveitsi, joka johtaa muut asiat. Olkoon tämä pyhä pirkka yhteensolmiamisen todistuksena vielä lapsillemmekin satoihin polviin. Tästlähin Turkua asuttavat ja johtivat suomalaiset ja suomenkieliset suvut: ’’Tervakauhat, Karvataskut, Puuveitset, Mätäjärvet, Suurpäät, Puolamaat, Katinhännät, Veräjänkorvat, Kuttalat, Hakolat, Pihkalat, Kestilät, Oratopit, Lipsaset ja ties mitä.”
ellauri141.html on line 705: Huntuvuori arvostelee 1100-luvulle sijoittuvan Selma Anttilan romaanin Kalliotaatto. Hän löytää paljon huomautettavaa historiallisten faktojen paikkansapitävyydestä, mutta tuomitsee romaanin lopuksi erityisesti, koska se kuvaa suomalaiset alkukantaisina ja kehittymättöminä:
ellauri141.html on line 707: Historiantutkijamme ovat jo aikoja sitten osoittaneet, että kansamme ristiretkien aikana oli samalla kehitystasolla kuin sen läntiset naapurit. Tälläpuolen Pohjanlahden elettiin silloin yhtä voimakasta sankarielämää kuin tuollapuolenkin. Mutta Selma Anttila yhtyy vanhaan virteen: Me, suomalaiset, olimme barbaareja, joille ruotsalaiset toivat uuden uskon, sivistyksen ja lempeämmät tavat. Rökitettävä tuollaiset wimpyt on!
ellauri141.html on line 717: Elämäntyö opettajana ja kasvattajana vei Hildan juuriltaan varsinaissuomalaisen Hämeeseen, missä Sääksmäki ja Akaa olivat pitkäaikaisia elinympäristöjä. Siellä myös tapahtui ”uudelleen syntyminen”, kun Akaassa näyttelijä ja ohjaaja Minna Kangas perehtyi niin perusteellisesti Huntuvuoren persoonaan, että hän saattoi luoda vaikuttavan monologi-näytelmän Hilda – elämän yty ja esittää sen niin loistavasti, että katsojat saivat kokea olevansa mukana Hildan elämässä.
ellauri141.html on line 719: Tällainen elämys saatiin marraskuussa vuonna 2007 kokea myös vakkasuomalaisessa Laitilassa kirjailijan synnyinseudulla. Tämän syntymäpaikan Jouko Grönholm ilmaisee Kirjojen Turku -teoksessaan omaleimaisesti: kirjailija oli Laitilan flikkoja. Huntuvuoren perhe tosin siirtyi myöhemmin Nousiaisiin; sukulaisverkostoa oli sittemmin myös Maskussa ja Raisiossa.
ellauri142.html on line 194: Mixi ex-anarkisti Markku Graae tahtoo olla vapaamuurari? Kai siitä puhe mistä puute: Markku ryhtyi anarkistixi koska se ei pystynyt kipuamaan siviilissä isoxi cheefixi. Toisin kuin jenkeissä, suomalaisista muurareista on yli 50% naisia. Se ei siis ole enää kovin suosittua. Vaik varmaan ne naiset toimii sielläkin tiilenkantajina, kuskaa miesmuurareille valtavia tiilikuormia. Miehet heiluttavat pelkkaa niinkuin aina ennenkin. Vapaus veljeys tasa-arvoisuus, asteet hierarkia. Noi asteet ja hierarkia on ihan parhautta koko hommassa. Vähän sellasta urakiertoa. Ja ne hassut hatut tietysti.
ellauri142.html on line 345: Tämän kirjan kääntämisen tarkoitus on se, että Saksassa asuxiva yleisö alkaisi kiinnittää huomiotaan Bhagavad Gîtân ja Vedojen opetuksiin, etenkin kun nämä tärkeät teokset ovat tähän saakka olleet ainoastaan oppineiden, "kielentutkijoiden" ja ”orientalistien” käytettävinä. Nämä oppineet kyllä lukevat kirjan sanat, mutta hyvin vähän he käsittävät sen opin henkeä, joka niissä piilee. Tämän perusteella ei tämä kirja ole mikään pedanttinen pikkumaisen turhantarkka käännettyjen sanojen täsmäase, vaan kääntäjä on kiinnittänyt paljon suurempaa huomiota siihen tärkeään seikkaan, että Bhagavad Gîtân henki tulisi esiin mahdollisimman ymmärrettävässä kielellisessä asussa – kääntäjä on vähemmän pitänyt silmällä kirjanoppineiden ja kielentutkijoiden suosion saavuttamista. Mutta vastakaiuksi sitä ennakkoluuloa vastaan, joka sanoo että nämä ”pakanalliset opit” vastustavat kristillisyyttä, olemme kristittyjen mustikkojen lauseista valinneet niitä vastaavia sitaatteja sekä lisänneet kirjaan selvittäviä muistutuksia, jotka sitä paitsi voivat olla tarpeelliset tekstin ja ajatuksen ymmärtämiseksi ja käsittämiseksi. Suurin osa alaviitteistä ja huomautuksista on F. Hartmannin ja muutama suomentajan M. Humun lisäyksiä. Kuten suomentajan loppulauseessa mainitaan, aina ei käy ilmi, kumpi on milloinkin asialla. — Tää oli todennäköisesti taittajan huom.
ellauri142.html on line 666: Vaan ei se enää piisaa klaanitasolla! Klaanissa on yksi aaprahammi, patriarkka, jota porukoiden pitää kumarrella joukolla. Tää innovaatio tuli varmaan nomadeilta, telttakansalta, joilla muuta luontoa ei liiemmältä ympärillä ollutkaan, noita lampaita hemmetisti ja tuulenpuhureita vaan, jotka puhuroivat "mää oon" taikka vaihtoehtoisesti määki että pää. Mää oon tästä lähin ainoa, älä helvetissä ota muita jumalia! Lytättyjen naapureiden jumalista saa kätevästi lisää perkeleitä, niinkuin mezäsuomalaisten perkunas. Klaanin tehtäväxi tuli tehdä loppu verikostosta, joka toimi kuin junan vessa vielä puskajusseilla, mutta aseistuxen parannuttua kävi klaanijohtajille kalliixi. Eliskä äläpä lähde juippi enää kostoretkelle, käännä toinen poski ja anna klaanipääliköiden hoitaa riita-asia.
ellauri142.html on line 856: Latvat sanoo uhratessa AUM (suom. kröhöm), TAT (tattis) sanoo nilkkiportaan porukat, ja SAT sanotaan annettaessa almu köyhille. Sapienti sat. Top top, eikös tuo jo riittäne homo sapiensille. Uskottoman almu on vailla ikuisuusarvoa, vaikka laahusta se lohduttaisikin.
ellauri142.html on line 982: PST. Tätä oppia ei kuitenkaan ole aiottu niille, jotka eivät harjoittele itsehillintää, eivät Minua rukoile, eivätkä Minun ääntäni tahdo kuulla. Ei se ole itsekkäille eikä pilkkaajille. Kuulitko Lauri Schlager? Ei sinulle. Tätä kirjaa suomiessani olen viettänyt elämäni nautinnollisimmat hetket. No ei, läppä läppä.
ellauri142.html on line 1027: Vuonna 1861 hän julkaisi jatkoa, teoksen nimeltä La Clef des Grands Mystères (suom. Suurten mysterioiden avain), joka ilmestyi vuonna 1921 Ruusu-Risti-aikakauslehdessä Pekka Ervastin suomentamana. Pekka Ervastilla oli kesämökki Sysmässä. Myöhempiä Levin maagisia töitä olivat muun muassa Fables et Symboles (1862, 'Tarinoita ja kuvia'), ja La Science des Esprits (1865, 'Henkien tiede'). Vuonna 1868 hän kirjoitti kirjan Le Grand Arcane, ou l'Occultisme Dévoilé ('Suuri salaisuus', paljastettu okkultismi); teos kuitenkin julkaistiin vasta 1898.
ellauri142.html on line 1032: Satyât nâsti paro dharma; suomeksi: Tosiasioita ei laki ohita. Teosofisen Seuran tunnuslause. Se on Benaresin maharaja-suvun ikivanha vaalilause. "Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen." Presidentti J. K. Paasikivi opetti näillä sanoilla suomalaisille ulkopolitiikan perusasioita itsenäisyyspäivänä 1944, muutama kuukausi jatkosodan päättymisen jälkeen. Juho teki ensin gradun venäjän kielestä ja kirjallisuudesta ja sitten luki varatuomarixi. Ryssäntaitoisena lakimiehenä sillä oli hyvä pohja vakuuttua Teosofisen seuran tunnuslauseesta. Dharma 'pitäymys' on epämääräisesti tapa, moraali, laki, tai uskonto. Jotain normisisältöä kuitenkin, ei tosioita. Deonttisessa logiikassa ei tosiaankaan päde Op -> p, modaliteettina se ei ole reflexiivinen. Jos olisi, niin pätisi myös p -> Pp, eli kaikki tosiasiallinen on sallittua. No Darwinilla tämä lienee totta. Naturalia non sunt turpia.
ellauri143.html on line 1643: Duhkha (paaliksi दुक्ख; sanskritiksi दुःख, duḥkha) on eräs keskeinen buddhalaisuuden käsite, jota Buddha käytti ensimmäisen jalon totuuden yhteydessä. Sana suomennetaan usein kärsimykseksi. Duhkhan merkitys on kuitenkin paljon laajempi – sillä tarkoitetaan kaikkia kielteisiä tunnetiloja aina lievästä vitutuxesta fyysiseen ja henkiseen kipuun. Termille ei ole yhtä ainoaa sopivaa suomennosta. Se voidaan kääntää esimerkiksi epätyydyttäväksi, epätäydelliseksi, turhauttavaksi tai pysymättömäksi. Sananmukaisesti se tarkoittaa pahaa paikkaa, pakkorakoa.
ellauri143.html on line 1672: Skandha (suom.kasa) on viisiosainen kokonaisuus, jonka buddhalaisuudessa opetetaan synnyttävän kokemus (kokemuxen! Ettekö osaa suomea?) olemassaolosta. Viittä skandhaa kutsutaan myös viideksi bensiinikäyttöisexi aggregaatiksi. Viisi skandhaa ovat jatkuvassa muutoksen tilassa, jossa ne ilmestyvät ja katoavat. Buddhalaisuus opettaakin, että minkään näistä osatekijöistä ei voida mieltää olevan "minä" tai ... Eiköhän nää ole taas noi 5 aistia. Tajunta kuudentena aistina.
ellauri143.html on line 1727: Japanilaisessa zen-buddhalaisuudessa levitaatiosta käytetään nimitystä zazen (suom. istumalihaslevitaatio).
ellauri143.html on line 1728: Sötö-koulukunnassa suositaan pelkistettyä shikantaza (suom. vain istumista) muotoa, jossa jo pelkkä tyhjän päällä istuminen itsessään on lopullinen päämäärä, johon sisältyy jo kaikki. Phil Rothin faijalla oli taukoomaton ummetus. "Kuulkaa nyt, minä yritän saada jotakin tulemaan. Eikö minulla ole tarpeexi vaikeaa ilman että ihmiset kiljuvat minlle kun minä yritän saada jotakin tulemaan?" Philillä izellään ei ollut vaikeuxia saada jotain tulemaan pikku ressukastaan. Tyttönorssissa tytöt istuivat kun niillä oli menstruaatio. Poikanorssit seisoivat vaikka niillä oisi ollut polluutio. Ja olikin.
ellauri144.html on line 54: H. G. Porthan oli sukujuuriltaan karjalainen kuten Einen käly Lea. Hänen isänsä puolelta suku johti viipurilaiseen kauppiaaseen Kustaa Purtaseen, jonka poika oli päässyt pappisuralle ja vaihtanut nimensä hienompana pidetyksi (ja de facto hienommaxi) Porthaniksi. Isä toimi kirkkoherrana Viitasaarella, jossa Henrik Gabriel syntyi 1739. Isä tuli mielisairaaksi Henrik Gabrielin ollessa viiden, ja tämä päätyi enonsa, Kruunupyyn kirkkoherran Gustaf (Kustaa) Jusleniuksen huollettavaksi. Gustaf Juslenius oli ensimmäisen cunnofiilin Daniel Jusleniuksen poika, ja Porthan sai häneltä vaikutteita kansallisiin harrastuksiinsa. Se oli se Juslenius joka sanoi "Juu juu" kun housut palo. Toinen Porthanin suomalais-isänmaallisuuteen vaikuttanut piirroshahmo oli piispa K. F. Mennander. Porthanin ajattelun ohjenuorana olivat kuitenkin ennen muuta valistusfilosofian empiiriset ja rationaaliset menetelmät. Hyvin pahoja! vaikeroi ruusuristiläiset vaimeasti vähän etelämpää.
ellauri144.html on line 82: RÄVÄKÄT näkemykset ovat olleet yksi Clarksonin tavaramerkeistä. Viime vuosina hän on muun muassa väittänyt suomalaisia itsemurhakansaksi ja tylyttänyt ruotsalaista ilmastoaktivistia Greta Thunbergia. Jeremy Clarksonin mielestä Greta Thunberg ansaitsisi ”läimäyksen pyllylle”.
ellauri144.html on line 190: Guantanamera levytettiin suomeksi ensimmäisen kerran samana vuonna (1966) kuin se nousi listoille Yhdysvalloissa. Jussi Raittisen suomentaman kappaleen lauloi silloin Reijo Hirvelä. Amparo oli vasemmistolainen nainen espanjalaisessa saippuasarjassa nimeltä La Republica joka lauloi aina samaa saxalaista viisua armottoman huonosti. Siitä huolimatta sarja hyllytettiin Espanjassa liiasta vasemmistolaisuudesta. Muita hahmoja: Niklaxen näköinen Fernando dela Torre, valokuvia sivelevä Dona Leocadia, söpö Alejandra, sen sinkoileva veli Jesus, simpsakka Beatriz, mehukas Mercedes, setämies Agustin joka jäi kiinni molo ulkona Amparon baarissa, vittumainen klenkka Hugo de Viana, apulaiset Maria de Pilar, Ludi ja Encarna, väpelö Fernando Alcazar jne. Amparo tarkoittaa suojelusta.
ellauri144.html on line 195: José Julián Martí Pérez (28. tammikuuta 1853, Havanna, Kuuba – 19. toukokuuta 1895, Kuuba) oli kuubalainen kirjailija, kansallissankari ja maan itsenäisyystaistelun henkinen johtohahmo. Kuubassa häntä pidetään maan yhtenäisyyden symbolina, ja häneen viitataan nimellä El Apostol de la Independencia Cubana (suom. Kuuban itsenäisyyden apostoli).
ellauri144.html on line 314: Syxy paisuttaa kurpizan, sanoo Keaz Philin alludoimassa, toiseen paasauxeen suomentamassani Syxylle-runossa. Vizi että nää Amerikan immigranttijutkut osaa olla rasisteja. Älä bylsi shixeä, NE OVAT KOKONAAN TOINEN IHMISLAJI! No Phil kyllä kerta kiellon jälkeen shtuppii shixeä, ja veltto molo vielä marakatin poskessa siteeraa ruozintamaani Yeazin Leda-runoa, kylläkin Aale Tynnin vetelämpää suomennosta siitä.
ellauri144.html on line 392: Dylan Marlais Thomas (27 October 1914 – 9 November 1953 = 39v) was a Welsh poet and writer whose works include the poems "Do not go gentle into that good night" (Josta suomenruozalainen leijakirjailija otti "Älä mene yxin yöllä ulos") and "And death shall have no dominion"; the "play for voices" Under Milk Wood; and stories and radio broadcasts such as A Child´s Christmas in Wales and Portrait of the Artist as a Young Dog. He became widely popular in his lifetime and remained so after his death at the age of 39 in New York City. By then he had acquired a reputation, which he had encouraged, as a "roistering, drunken and doomed poet".
ellauri144.html on line 488: Ernst René Anselm Nyberg on saxalaisen koulun käynyt 50% konkkanokka joka jostain käsittämättömästä syystä oli suomen suurlähettiläs Moskovassa, vaikka se on antikommari ja ryssänvihaaja. Ranen syntyperältään juutalainen äiti meni 1937 naimisiin ei-juutalaisen miehen kanssa, ilmeisesti Suomessa. Se oli perheelle täysi katastrofi, jota erityisesti ortodoksijuutalainen Shulem kaliiperin isoisä ei hyväksynyt. Hänelle äiti lakkasi olemasta. Äiti pantiin häiden jälkeen lepositeisiin ja häntä pidettiin luvattomasti kotiarestissa yli kuukausi. Ranen isoisä Shulem sai toimistaan ehdottoman vankeustuomion.
ellauri144.html on line 721: Herkkää kautta seurasi älyllinen kausi vuosina 1916–1936. Himénezin tämän kauden teoksista merkittävimpiä ovat: Diario de un poeta recién casado (1916), Primera antolojía poética, (1917), Eternidades (1918), Piedra y cielo (1919), Poesía (1917–1923) ja Belleza (1917–1923). Merkittävin teos on Platero y yo 1917 (Harmo ja minä – andalusialainen elegia, suom. Tyyni Tuulio, 1957).lähde?
ellauri144.html on line 841: Eli ei senkään vertaa juonta kuin Shrekissä. Pikemminkin jotain pikkuprinssityylistä. Joo Kolibri-sarjassa ilmestynyt Tyyni Tuulion suomennos on aivan Paulo Coelho kaliiperia. Ei kyllä lainkaan nappaa tällänen. Eli tässä meillä on 1 enemmän kuin lievästi vituttava kirjallisuudenlaji, nimittäin naivismi. Sen tyyppiedustajia ovat Pikku Prinssi, Paulo Coelho ja tää Huan Hozé.
ellauri145.html on line 102: Georg Christoph Lichtenberg: selected aphorisms. Georg Christoph Lichtenberg (1. heinäkuuta 1742, Ober-Ramstadt – 24. helmikuuta 1799, Göttingen) oli saksalainen tiedemies, satiirikko ja anglofiili. Hän oli pastori Johann Conrad Lichtenbergin seitsemästätoista lapsesta nuorin. (Isä oli aika panomies!) Hän aloitti opintonsa vuonna 1763 Göttingenin yliopistossa, ja hänet nimitettiin ensin vuonna 1769 fysiikan apulaisprofessoriksi ja kuuden vuoden kuluttua kokeellisen fysiikan professoriksi. Häntä pidetään saksankielisen aforismikirjallisuuden perustajana. Siltä on suomennettu Töherryskirjat: Aforismeja ja muistiinmerkintöjä. Valikoinut ja suomentanut Juhani Ihanus. Otava, Helsinki 1999.
ellauri145.html on line 122: Tuoreen hajupihkan haju on erittäin voimakas ja epämiellyttävä, mutta kypsennyksen jälkeen maku tuo ruokaan miedon sipulimaisen/valkosipulimaisen maun. Useissa länsimaissa maustetta kutsutaankin pirunpaskaksi, jonka sievistelevät keittokirjailijat ovat sitten muuttaneet pirunpihkaksi tai hajupihkaksi. Koska sipuli ja valkosipuli on kielletty jainalaisilta, he käyttävät pirunpihkaa antamaan ruokaan samaa makua. Keskiajalla väitettiin, että pirunpihka auttaa keuhkoputkentulehdukseen ja lievittää hysterian oireita. Tässä on kyseessä eri aine kuin suomalaisessa kansanperinteessä tunnettu pirunpaska, jota käytettiin pirunviulun soittamisessa. Suomalainen pirunpaska oli tinktuurasta ja kumihartsista valmistettu seos.
ellauri145.html on line 690: Huysmans irtautui 1880-luvun aikana naturalisteista, sillä hänen seuraavat teoksensa olivat naturalistisiksi liian dekadentteja ja tyypillisesti väkivaltaisia. Dekadentit oli poliittisesti lähempänä jotain oikeistoanarkisteja vaikka jotkut olivatkin olevinaan punikkeja. Huysmansin uuden tyylin ensimmäinen romaani oli tragikoominen À vau-l’eau (1882). Hänen tunnetuin romaaninsa on vuonna 1884 ilmestynyt A rebours (1884, suom. Vastahankaan), joka kertoo päähahmonsa, tylsistyneen aatelisukuisen henkilön esteettisen dekadenssin kokeiluista. Että ne jaxavatkin olla ikävystyttäviä. Ikävystyneiden joutomiesten hätkäytysyrityxiä. Là-bas (1981) puolestaan kertoo 1880-luvun okkultismin uudelleenheräämisestä. Siinä 1800-luvun satanistien tarina lomittuu keskiajalla eläneen Gilles de Rais’n elämään. Kirjassa on mukana ensimmäistä kertaa omaelämäkerrallinen protagonisti Durtal, joka esiintyy myös Huysmansin kolmessa viimeisessä romaanissa, teoksissa En route (1895), La Cathédrale (1898) ja L´Oblat (1903).
ellauri145.html on line 711: Tää oli takuulla kaikki samaa Ranskan rökäletappion 1871 aiheuttamaa oikeistoaaltoa. Ihan sama ilmiö kuin Saxassa 20/30-luvulla. Kylä lähtee äkäsiä meemejä liikenteeseen kun joku kukkoileva maa saa pahan kerran turpaansa. Se että typerä Antti Nyöleen suomensi sen 2005 ei ole ylläri, se on osa tällä vuosituhannella alkanutta maailmanlaajuista talousliberaalia oikeistoaaltoa. Arvostelijalla oli kuitenkin jotain huomautettavaa:
ellauri145.html on line 713: Esimerkiksi esipuheessa toistuu suomalaisessa keskustelussa kiusallisen yleinen käsitys symbolismin ”täsmällisestä kuvakielen ilmaisuvoimasta, kuvakielen totuudesta”, kun symbolismi nimenomaan pyrki pois kuvallisuudesta musiikinkaltaiseen epätarkkuuteen ja aavistettavuuteen, kuten des Esseinteskin toteaa ihailemiensa Paul Verlainen ja Stéphane Mallarmén kohdalla.
ellauri146.html on line 124: Rudolf von Gottschall (1823–1909) oli saksalainen kirjailija, aikansa Saksan monipuolisimpia. Gottschall oli lyyrikko (Neue Gedichte), eepikko (Carlo Zeno, Maja), hän kirjoitti romaaneja (Im Banne des schwarzen Adlers) ja erityisesti näytelmiä: hänen merkittäviä murhenäytelmiään ovat Mazeppa, Der Nabob, Katharina Howard, König Karl XII, Herzog Bernhard von Weimar ja Amy Robsart. Hän kirjoitti myös komedioita, kuten Fix und Fox, Die Diplomaten, Der Spion von Rheinsberg. Mit einer Doktorarbeit über die römischen Strafen bei Ehebruch wurde er 1846 in Königsberg promoviert. De adulterii poenis iure romano constitutis. Gottschalls fortschrittliches Schaffen war zu seinen Lebzeiten geachtet, seine Dramen wurden gern gespielt. Seine Werke zeichneten sich vor allem durch unabhängige Urteilskraft, aber auch durch zeitbezogene Kritik aus, was mit dazu beigetragen hat, dass er nach seinem Tode schnell in Vergessenheit geriet. Lisäksi hän oli kirjallisuushistorioitsija ja esteetikko. Kirjallisuudentutkijana hän julkaisi teoksen Poetik. Vittuako se selitti tossa suorasanaisesti mitä Grabbe kertoo ize paljon hauskemmin? Taitaa olla kuivuri. Saima Harmaja on suomentanut Gottschallin runon "Ken nokkivi ikkunaa? Lupsa!", jonka on säveltänyt Kari Haapala.
ellauri146.html on line 412: Vignyn esikoiskokoelma Poèmes ilmestyi 1822. Niihin aikoihin hän kirjoitti myös mestariteoksensa Moïse (suom. Mooses) ja Éloa, ja ne sekä Le déluge ilmestyivät ensin kokoelmassa Poèmes antiques et modernes (1826). Hän yritti vielä 1823 rintamalle Espanjaa vastaan mutta päätyi reserviin ja kirjoitti lohdukseen runon "Le cor" Rolandin kuolemasta ja Walter Scottin tyylisen historiallisen romaanin Cinq-Mars ou une conjuration sous Louis XIII (1826, Cinq-mars eli Eräs salaliitto Ludvig XIII:nen aikana, suom. K. Cronstedt 1879), joka sai suuren suosion. Hän erosi armeijasta kapteenin arvoisena 31-vuotiaana 1828 ja solmi samana vuonna avioliiton Lydia Bunburyn kanssa.
ellauri147.html on line 61: Martti Henrikki Haavio (kirjailijanimi P. Kaaviopää; 22. tammikuuta 1899 Temmes – 4. helmikuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen kansanrunouden ja mytomanian tutkija, runoilija ja akateemikko. Runonsa hän julkaisi nimellä P. Mustapää, jonka hän keksi Tallinnan vanhankaupungin Mustapäiden talon nimen perusteella. Ei siis tullutkaan sen nenäfinnistä. Tai niin se väittää.
ellauri150.html on line 48: Nyt.fi|Nyt.fi-analyysi Marja Sannikan ”woke-jakso”sta oli malliesimerkki siitä, mikä kaikki suomalaisessa rasismikeskustelussa on pielessä – ja miksi ihonväristä pitää puhua.
ellauri150.html on line 66: Tässä jutussa ei eritellä, miten ”wokea” ja ”cancelointia” olisi pitänyt ohjelmassa käsitellä, vaan miten jakso kuvasti sitä, mikä suomalaisessa rasismikeskustelussa on usein pielessä.
ellauri150.html on line 136: Silloin iso osa rodullistetuista ihmisistä jää rasismia mittaavan tutkimuksen ulkopuolelle. Mistäs maasta sinä olet kotoisin, kysytään syntyperäiseltä mutakuonolta. Kylläpäs sinä puhut hyvää suomea.
ellauri150.html on line 138: KUTEN Sannikka-jaksosta ja sen jälkeisestä keskustelusta on huomattu, herättävät sanojen ”ruskea” ja ”musta” käyttäminen valkoisissa suomalaisissa lievästi sanottuna vastahakoisuutta.
ellauri150.html on line 148: Ruskea on jo terminä jokseenkin vakiintunut suomen kielessä, Keskinen sanoo. Esimerkiksi Koko Hubaran perustama Ruskeat tytöt –media on ollut olemassa jo neljä vuotta.
ellauri150.html on line 229: – Eikä sukupuolinen tasa-arvo edisty sillä, että heterot eivät enää saa näytellä homoja elokuvissa, tai että aina muistetaan käyttää vain ja yksinomaan poliittisesti täysin korrektia nimitystä – tällä haavaa LGBTQ+, kohta ehkä vieläkin monikirjaimisempi. Kyllä nimitys lepakko-homo-kaxineuvoinen-transu-vinokas on paljon lyhyempi ja selvempi. Ja suomalaisempi. Vielä lyhempi on "epänormaali".
ellauri150.html on line 360: Uusista todisteista vuoti tietoja lehdistölle. Lisäksi epäilys toisesta syyllisestä kasvoi armeijassa ja hallituksessa. Picquart pelkäsi armeijan estävän hänen tutkimuksensa, ja hän valtuutti asianajajansa toimittamaan hänen keräämänsä todisteet hallitukselle. Asianajaja kertoi eräälle parlamentin jäsenelle, että sotasalaisuuksia kaupitellut lista oli todistettavasti Esterházyn kirjoittama. Parlamentin jäsen otti puolestaan yhteyttä Dreyfusin veljeen Mathieuhön. Mathieu syytti Esterházyä maanpetoksesta ja toimitti laatimansa kirjeen 15. marraskuuta 1897 sotaministerille ja johtavalle pariisilaiselle sanomalehdelle. Esterházyn vaatimuksesta koottu sotaoikeus vapautti kuitenkin hänet syytteistä nopean oikeudenkäynnin jälkeen. Tämän johdosta kirjailija Émile Zola julkaisi 13. tammikuuta 1898 L'Aurore-lehden etusivulla presidentti Félix Faurelle osoitetun kirjeen J’accuse (suom. ”minä syytän”). Zola syytti kirjeessään seitsemää korkea-arvoista upseeria ja kolmea käsialantutkijaa todisteiden keksimisestä Dreyfusia vastaan ja totuuden peittelystä.
ellauri150.html on line 382: Jyrki Lehtola (s. 29. lokakuuta 1963 Tampere) on suomalainen kolumnisti, joka tunnetaan ajankohtaisilmiöitä ja julkisuuden henkilöitä käsittelevistä kolumneistaan. Hän on kirjoittanut kolumneja muun muassa Aamulehteen, Iltalehteen, Ilta-Sanomiin, Imageen, Long Play -lehteen ja Tietoviikkoon. Hän on Suomen ilkeimmäksi luonnehdittu kolumnisti.
ellauri150.html on line 444: Suurimman inspiraationsa teos oli tosin saanut alun perin tapauksesta toisen maailmansodan aikana, jossa Yhdysvaltain armeijan sotilaskarkurit pahoinpitelivät ja raiskasivat Hesburgerin vaimon Lynnen ja aiheuttivat keskenmenon. Lynnestä tuli pulzari. Kun se kuoli, Hesburgerillä oli jo toinen hoito valmiina. Kirja oli kirjoitettu eräänlaisena vapaan tahdon ja moraalin tutkimuksena, jossa nuori antisankari Alex, joka vangitaan lyhyeksi jääneen väkivallan ja sekasorron uran jälkeen, käy läpi vastenmielisyyden terapian hillitäkseen väkivaltaisia taipumuksiaan, mikä johtaa lopulta siihen, että hänestä tulee puolustuskyvytön muita ihmisiä vastaan ja hän ei pysty nauttimaan lempimusiikistaan, joka väkivallan lisäksi oli ollut hänelle kovaa nautintoa. Hesburger sai ketjureaktion Debussyn Faunin iltapäivästä. Sehän on se Mallarmén runo jonka alkupään mä suomensin. Se halus pianistixi muttei piässyt. Tietokirjassa Flame into Being (1985) Burgess kuvaili Kellopeliappelsiini -kirjaa hänen "jeu d'espritiksi (“pelin henki" ??? paskanmarjat typeryxet, pikemminkin Gedankenspiel, ajatusleikki), joka toteutettiin kolmessa viikossa, ja joka tuli tunnetuksi lähdemateriaalina elokuvalle, joka näytti ylistävän seksiä ja väkivaltaa," viitaten Stanley Kubrickin vuonna 1971 ohjaamaan samannimiseen elokuvasovitukseen. Hän lisäsi:
ellauri151.html on line 726: Tässä suomennos Patun saarnan alkutextistä johon pastori viittaa Androidin kirjan 2. vihkossa. Patulla on vinha kohta siellä: Laki on välttämätön, ei kukaan maxa hyvälle poliisille ellei ole pahaa poliisia pelotteena. Jeesuskin ymmärsi tämän verran, ja sanoi ettei sunkaan kaikki pääse kamelin perssilmästä. Patun viesti oli vielä ovelampi: osallistu arpajaisiimme, olet kenties jo voittanut!
ellauri151.html on line 1024: Pastori pyytää jumalalta erivapautta bylsiä sokeaa sakkolihaa ilman papin ja Amelien aamenta. Tää ei voi olla syntiä kun tää tuntuu näin ihanalta. Väärin! Nimenomaan siitä tietää että se on juuri sitä, kz. Room. luku 7. Ihanuuden tunteet kuten rakkaus ja viha ja ruokahalu tulee matelijanaivosta. Tahtominen on ehkä hyvää muttei kivaa. Kohtalon ivaa. Niin, kohta on kivaa, haaveili pastori. Mutta sitä ennen suomuxet putosivat Kertun silmiltä.
ellauri151.html on line 1033: suomi.jpg" width="20%" />
ellauri151.html on line 1040: Katsoin Ihantalan Ihme ohjelmaa sen verran, että näin isän 2 kertaa. Ekassa repliikissä kertoi ruumiskasoista, joissa oli suomalaisia ja venäläisiä. Että mitään niin karmeaa ei ollut ennen nähnyt. Toisessa repliikissä kertoi ohjeiden kääntämisestä. Enempää en jaksanut katsoa. Tällaisia sotaohjelmia EN katso. En oo muuten koskaan nähny Tuntematonta sotilasta. En mitään versioo. Kirjankin luin kai viiskymppisenä.
ellauri152.html on line 517: Apinaystäviemme ällötyxistä ei tule loppua. Ne ovat kuin luontoon kertyvä muovipusseja. Kenialaiset teurastajat löytää niitä eläinraatojensa sisältä. MUOVI! MUOVI! huusi professori Lauri Hakulinen Kuusitien lapsikasarmin parvekkeelta kohti Tilkan sairaalaa. Lapset kuulivat ja tekivät työtä käskettyä. Muovilapioilla hakkasivat pientä muovisankoa: älä tule hyvä kakku tule paha kakku. Niin tulikin. Laurin huolena oli Suomen kielen rakenne ja kehitys. Kovassa jöössä piti Aulia ja Kerkkoa. Kerkosta olis muuten voinut tulla flufferi, ja Aulista gonzopornokuvaaja. Auli oli fixu mutta rumahko ja sen aivot oli rupiset. Tai on. Siinä oli jotain struzinomaista. On. Nykysuomen kehityxestä pitää huolen anglofooni laahus.
ellauri152.html on line 526: Tänään on muuten sattumalta Aulin päivä. Olkoon tämä penseys omistettu Auleille. Ja suomalaisten riistalintuihin ampumille lyijyhauleille. Muovin kanssa niistä saa 2 verroin parempaa. Niistäkin voisi vielä paasata, ja mainoxista yleensä. Mutten kerkiä, on tukkasuihkupäivä.
ellauri153.html on line 42: Kirja sisältää proosamuotoista elämänviisautta pienien opetustarinoiden muodossa. Sen on suomentanut limainen Jaakko Hämeen-Anttila, kertoo Miikka Hujanen, Ilta-Pulun toimittaja rikospaikalta.
ellauri153.html on line 65: Hietanen romaanissa. Yrjö Hietanen on varsinaissuomalainen ylioptimisti ja aliupseeri. Hän on varsinainen yliviikari ja suhtautuu kaikkeen hyväntahtoisesti. Alun perin Hietanen oli alikersantti, mutta hänet ylennetään torpedomiehexi, kun hän onnistuu tuhoamaan taistelussa vihollisten miinan panssarivaunulla. Hän painaa nälkää näkeviä lapsia vallatussa Petroskoissa.
ellauri153.html on line 278: Tämän verran tiesi suomalainen uikipedia. Anglosaxien wikipedia on paljon seikkaperäisempi. (Vad tull, mulkkuja nuo roomalaiset, sanoisi tähän kalottipäinen pukinpartainen Khabib arabiaxi murretulla norjalla; se ei liioin liiemmin perusta Marwanin maanmiehestä Saadista. Mutta se kyllä tykkää pikku Kikistä vaikkei sano sitä. Sitä luullaan homoxi kun sen parta on täynnä Kikin laittamia pinnejä.)
ellauri155.html on line 49: Heidäthän on moneen kertaan julistettu herra- ja frouvaköörien haukkumana hylkiöiksi, idiooteiksi, foliohatuiksi, rokotevastaisiksi ja kulkutautimyönteisiksi. Ainoastaan kansanedustaja Ano Turtiainen (VKK) sekä perussuomalaisten lohjalainen kunnanvaltuutettu Ossi Tiihonen tuntuvat säilyttäneen terveen järkensä. He ovat asettuneet yksilön oikeuksia ja terveyttä puoltaviksi kansalaisiksi.
ellauri155.html on line 84: Sadat kommentit pursuavat epäuskoa ja raivoa: ”Moi Sale. Oletko lukenu näitä kommentteja? Jos olet, niin onko mielestäsi maassamme kaikki hyvin?”, kyseli Tokentuben toimitusjohtaja Juha Korhonen, joka on tuhansien muiden kanssa havainnut, ettei Niinistö kerää tukea sadoilta viestiä kommentoineilta ja suuttuneilta suomalaisilta.
ellauri155.html on line 222: Aalto-yliopistoon perustetaan ainutlaatuinen omistajuuden professuuri. Lahjoitusvaroin perustettava professuuri sijoittuu Kauppakorkeakouluun. Uusi professuuri liittää omistajuuden kiinteäksi osaksi akateemista tutkimusta ja opetusta, vahvistaa suomalaista omistajaosaamista ja omistajuuden kulttuuria sekä tuottaa laadukasta tutkimustietoa yhteiskunnallisen keskustelun ja päätösten tueksi.
ellauri155.html on line 225: Nykysuomi.com
ellauri155.html on line 227: Nykysuomi.com sivusto on persufundamentalistien groomingsivusto, jossa persut koittavat uskotella izelleen olevansa jotain yhtä hyviä tai jopa parempia kuin rikkaammat ja sivistyneemmät läntiset ja eteläiset naapurinsa. Aika säälittävää. Esim että saagoista selviää kaihnuulaisten vallanneen Norri-kuninkaansa johdolla koko muinais--Norjan lyhkäsillä 30cm väkipuukoilla. Satakuntalaiset oli ehkä mukana. Sana kuningas on suomalaista alkuperää, ei se sunkaan ole tekemisisssä skandinaavien kunna-verbin kanssa, vaikka kuningas alunperinkin olikin joku kuuluttaja. Se ettei näistä asioista opetettu koulussa, on vaan salaliittoa, ei haluta että perussuomalaiset olisivat ylpeitä uljaasta sotaisasta menneisyydestään. Kohta on jo liian myöhäistä, kun karvakädet oppii norjaa sekä suomea eikä kohta enää muista mistä ne on alunperin peräisin.
ellauri155.html on line 229: 
suomi.com/wp-content/uploads/2016/09/SUOMENKUNINKAAT800450.gif" />
ellauri155.html on line 274: Lontoossa järjestettiin 24.7.2021 valtava Worldwide Rally for Freedom -mielenosoitus, jossa kansainvälisesti tunnettu ja suurta lakimiesten ryhmää johtava saksalainen asianajaja Reiner Fuellmich piti puheensa videoyhteyden välityksellä. Rapsodia tekstitti puheen suomeksi.
ellauri156.html on line 129: Onni Gideon Tervonen (7. huhtikuuta 1921 Balašov, Neuvosto-Venäjä – 25. heinäkuuta 1994 Helsinki) oli suomalainen muusikko, säveltäjä ja viihdyttäjä.
ellauri156.html on line 131: Gideon syntyi Venäjällä, ja hänen perheensä muutti Suomeen vuonna 1921. Hänet tunnetaan erityisesti steel- eli havaijinkitaran soittajana. Hänen muita soittimiaan olivat kontrabasso ja viulu. Hänen ensimmäinen havaijimusiikkia soittanut yhtyeensä oli vuonna 1941 perustettu Oahu Trio. Myöhemmin yhtye levytti ja esiintyi nimellä Aloha Hawaiji. Onni Gideonin alkuvuonna 1957 julkaistu ”Hawaiian rock” lienee ensimmäinen täysin suomalainen rock-levytys (äänitetty 1956). Hänen tunnetuin kappaleensa on ”Tiikerihai” (alun perin Peter Hodkinsonin ”Tiger Shark”).
ellauri156.html on line 137: Gideon (hepr. גִּדְעוֹן, Gid'on, suom. "Tuhoaja," "Soturi" tai "Sotaurho"), myös Jerubbaal, oli Raamatun Vanhan testamentin mukaan israelilaisten tuomari. Hänen arvellaan eläneen 1300-luvun eaa. ja 1200-luvun eaa. välisenä aikana. Gideonin aikana maailmaa hallitsivat heettiläiset. [Tämä artikkeli tai sen osio on liian pitkä.
ellauri156.html on line 491: 1 Then David came to Nob to Ahimelech the priest; and Ahimelech came trembling to meet David and said to him, “Why are you alone and no one with you?” 2 David said to Ahimelech the priest, “The king has commissioned me with a matter and has said to me, 'Let no one know anything about the matter on which I am sending you and with which I have commissioned you; and I have directed the young men to a certain place.' 3 “Now therefore, what do you have on hand? Give me five loaves of bread, or whatever can be found.” 4 The priest answered David and said, “There is no ordinary bread on hand, but there is consecrated bread; if only the young men have kept themselves from women.” 5 David answered the priest and said to him, “Surely women have been kept from us as previously when I set out and the vessels of the young men were holy, though it was an ordinary journey; how much more then today will their vessels be holy?” (1 Samuel 21:1-5). Pyhiä vesseleitä. Tarkoittaako se siemenjohtimia? Ilmeisesti, suomexi se on: palvelijoiden reput ovat olleet pyhät. Reppureissulaisia pyhäkouluretkellä pussit tyhjinä. Kassit jätetään ulkopuolelle.
ellauri156.html on line 516: Who the heck is Abner? The only one that comes to mind is Li'l Abner. Abnerista ei ole suomalaista wikisivua. On tyydyttävä jenkkeihin, vaikka se ei ole oikein tyydyttävää. In the Hebrew Bible, Abner (Hebrew: אַבְנֵר 'Avner) was the cousin of King Saul and the commander-in-chief of his army. His name also appears as אבינר בן נר "Abiner son of Ner", where the longer form Abiner means "my father is Ner".
ellauri159.html on line 45: Kymmenen käskyä tai dekalogi (hepr. עשרת הדברים, Aseret ha-Dvarîm) ovat juutalaisen ja kristillisen uskon mukaan Jumalan ihmiselle Mooseksen välityksellä Siinain vuorella antamat käskyt. Kristinuskon eri suunnissa käytetään hiukan erilaista numerointia käskyistä. Käskyistä käytetään myös nimeä Dekalogi, joka tulee kreikan sanasta δεκάλογος tai "dekalogos", suomeksi kymmenen lausetta, kymmenen lausuntoa, kymmenen puheenvuoroa tai kymmenen tiedonantoa, tai mixei 10 logoa. Käskyä-muodon lausunnot saavat Raamatusta, kymmenen käskyä, aseret had'varim Raamatusta käskyt löytyvät Toisesta Mooseksen kirjasta (2 Moos. 20:1–17) sekä varuixi myös Viidennestä Mooseksen kirjasta (5 Moos. 5:6–21).
ellauri160.html on line 84: Kari Kalervo Aronpuro (s. 30. kesäkuuta 1940 Tampere) on kalkittu suomalainen runoilija. Hän työskenteli kirjastoalalla yli 40 vuotta.
ellauri160.html on line 89: – Huomasin, että olin huonossa hapessa, ja rupesin miettimään, että mitä pitäisi tehdä. Silloin ilmestyi myös edellinen ja ainut Poundilta kokonaisen kirjan verran suomennettu runoteos, Tuomas Anhavan kääntämä valikoima Personae .
ellauri160.html on line 93: Kolmas kerta toden sanoi. Kari Aronpuro palkittiin Ylen Kääntäjäkarhu -palkinnolla kolme vuotta kestäneestä suomennosurakasta eli Ezra Poundin Pisan cantoista.
ellauri160.html on line 107: Kun Aronpuro oli saanut suomennoksen tehtyä, hänessä heräsi halu kirjoittaa perusteelliset jälkisanat, luoda kokovartalokuva runoilijasta. Aronpuron mielestä Ezra Poundista on korostettu vain kahta puolta.
ellauri160.html on line 321: Pekka Kustaa Parkkinen (4. kesäkuuta 1940 Helsinki – 8. toukokuuta 1992 Helsinki) oli tuottelias suomalainen kirjailija ja kääntäjä. Proosassaan hän kuvasi väljällä, puheenomaisella kielellä näkemyksiään kulutusyhteiskunnan varjopuolista. Hänen teoksiensa hallitsevina aihepiireinä ovat rakkaus ja sen ristiriidat. Parkkista on kuvattu myös kommentoivaksi yhteiskuntakriitikoksi ja arjen kuvailijaksi. Runoilijana Parkkinen on aforistinen kiteyttäjä. (Valitut runot, Pekka Parkkinen - Kihniön Kukka ja Kirja Oy)
ellauri160.html on line 381: Pekka soitteli minulle tuona keväänä aika usein, yöllä, juttelimme ihan tavallisia asioita, ja minä törppö en tajunnut että ne olivat 'äänettömiä avunhuutoja', ja se taakka kulkee mukanani loppuun asti, mutta olin itsekin siinä vaiheessa niin ulkona, ja samalla tavalla kun kaikki luukut oli lyöty kiinni, harkitsin samanlaista ratkaisua. Whatever, Gummerus ja sen johto murhasivat Pekan ja samalla vaikeni moni muukin kirjailija loppuiäkseen, se oli karmea ja kylmäverinen operaatio, yksi pahimmista suomalaisen kustannusmaailman historiassa. – Minulla on satoja muistoja Pekasta, kirjoitan jos jaksan joskus… jos minulla sen aikaisessa kirjailijakunnassa joitan kamuja oli niin Pekka ja Sirkka Turkka, ja Veijo Meri joka aina oli W+G:n ja Gummeruksen Katajanokan kasinon syyskauden avauksen jatkoilla Pekan ja Eijan himassa. – Viimeiseltä kerralta muistan Matti Pulkkisen joka oli ulkona oven suussa tupakalla ja tokaisi: "sitä ollaan sitten samassa tehtaassa töissä"… niinpä oltiin hetki…
ellauri160.html on line 386: Jaakko Ahokkaan kanssa hän suomensi Max Jacobin (1977), Henri Michauxin (1980) ja Arthur Rimbaudin (1983) runoja.
ellauri160.html on line 663: Ohjelmassa Miss Helsinkinä tunnetuksi noussut Belórf kertoo isästään, josta hän ei juuri ole julkisuudessa puhunut. Hän on kertonut eläneensä lapsuutensa Ylivieskassa yhdessä veljensä, marokkolaisen isänsä sekä suomalaisen äitinsä kanssa.
ellauri160.html on line 775: Maisa Torppa on myös tullut tunnetuksi rallityttöystävänä. Hän aloitti vuonna 2016 seurustelemaan rallikuski Ismo Laitelan kanssa. Pariskunta vaikutti sosiaalisen median perusteella viettävän saastaisa ja ylellistä elämää. Maisa julkaisi useita kuvia lomamatkoilta Euroopassa ja pariskunnalla oli kodit sekä Itä- Monacossa että Pohjois-Helsingissä. Maisa ja Jari-Matti suunnittelivat häitä, kunnes eräs suomalainen keltaisen lehdistön lehti julkaisi useita uutisia Maisan väitetystä salasuhteesta suomalaiseen mieheen. Torppa kiisti suhteen, mutta hän ja B-Latvala päätyivät eroon syksyllä 2019. Pariskunta oli vielä viime aikoina suunnitellut häitä.
ellauri161.html on line 42: Oli sillä kyllä joku "ompelija" Anne Meunier, vanha kunnon Pät, jonka kuoltua se rupesi katolisexi Huismannien suvun kauhuxi. Se siirtyi Baudelairesta ja Moreausta gregoriaanisen kirkkomusiikkiin. No kaikki tollaset symbolistit on jumalisuuteen oljen verran raollaan. Ne on anaalista järjestystä rakastavia narsistisia oikislaisia. Ihmettelin et mikä sai Andy dandyn suomentamaan tämän romskun ihan apropoo asiasta neljänteen? No selityshän löytyy tosta esipuheesta, tää on kirja noin 179 asteen kääntymyxestä, ja Andylla on tässä oma lehmä ojassa. Lopuxi Jorikin söi tärkkelysöylätin ja kuoli sen perään kurkkusyöpään 1907. Ei siitä koskaan tiedä, vaikka siitä olisi jotain hyötyä, siitä öylätistä siis. Paizi jos tuonpuoleisessa odottaakin jättimäinen kana. Tai Allah, mikä pahempaa. Olis siinä vähän selittelemistä.
ellauri161.html on line 50: Vilpittömällä punaoravalla on kuitenkin salamyhkäinen, visusti lymyilevä, huhujen mukaan lentävä serkku, jota kukaan ei ole koskaan nähnyt (haista paska Antti, sellainen on purrut Helmiä, eli todisteet on paremmat kuin epäilevällä Tuomaalla), mutta jolla siitä huolimatta on outo kyky pysäyttää ihmisten turhia rakennushankkeita ja tehdä mutkia moottoriteihin. ”Liito-oravat vaarantavat Vantaan asuntomessut”, uutisoitiin menneenäkin kesänä. Se on toden totta upea saavutus oliolta, jonka olemassaoloon lähes kaikki suomalaiset uskovat ilman todisteita.
ellauri161.html on line 220: Alain Delon oma äiti Edith Boulogne näki Arin kuvan ensimmäisen kerran lehdessä, ja hän oli vakuuttunut siitä että hänen poikansa on lapsen isä. Edith Boulogne kävi miehensä kanssa tapaamassa Nicoa ja Aria, kun pikkupoika oli parivuotias. Edith ja hänen miehensä ihastuivat lapseen ja Edith otti pojan luokseen. "Uskoin todella että Alain kyllä hyväksyy pojan." Pari vuotta sen jälkeen Delon kuuli asiasta ja lähetti agenttinsa kautta äidilleen sanan, että Edithin pitää valita joko oma poikansa tai lapsi. "Mieheni sanoi minulle, että poikasi kyllä elättää itsensä, mutta Ari ei voi kasvattaa itseään." Boulogne kertoo että vaikka Nico olikin ihana ihminen, ei hän osannut huolehtia lapsesta: "Hän raahasi poikaa ympäriinsä mukanaan, eikä lapsi saanut syödäkseen muuta kuin ranskanperunoita ennen kuin otimme hänet luoksemme. Nico kävi katsomassa poikaa kerran kolmen vuoden aikana, ja toi tuliaisiksi appelsiinin!" Alan Delonin äiti Edith Boulogne päätyi adoptoimaan Arin, mistä johtuen Arin sukunimeksi tuli Boulogne. Biologinen äiti koitui kuitenkin kohtalokkaaksi Arille, kun hän oli 16-vuotias: Nico esitteli heroiinin pojalleen, ja niin myös Arista tuli addikti. Vuosien aikana erilaiset hoitoklinikat ja psykiatrinen hoito tulivat Nicon pojalle tutuiksi. Arin mukaan hän joutui viimeistä kertaa vieroitushoitoon 1993. Vuonna 2001 Ari julkaisi kirjan itsestään ja äidistään Nicosta, nimellä L'Amour n'oublie jamais (suom. Rakkaus ei koskaan unohda). Päätös kirjan kirjoittamisesta osui samaan ajankohtaan, kun Arista itsestään oli tullut isä 1999. Huumeidenkäytöstä huolimatta Ari piti Nicoa hyvänä äitinä, loistavana ja humoristisena, oikeana rock'and'roll-naisena, joka otti lavan haltuunsa naarasleijonan lailla.
ellauri161.html on line 265: – Saatoin lähestyä uskoa täysin avoimin mielin ja reippaasti, aikuisena kristityksi kääntynyt uskonnottoman kodin kasvatti muistelee. Kaikki nihilismi on vulgaaria ja vaarin! huudahtaa kirjailija ja suomentaja Antti Nyölén, joka on noussut kotimaisen esseistiikan terävimpään kärkeen. Herkullisen kielenkäyttäjän vimmaiset tekstit pureutuvat pisteliäästi kohteisiinsa.
ellauri161.html on line 329: Katolilainen esseisti ja suomentaja Antti Nyölén kertoo keskiviikkona ilmestyvän Elämä-lehden haastattelussa kuolemasta (ei omastaan, älkää innostuko).
ellauri161.html on line 432: 19Paul Verlaine: Yrjö Kaijärvi suomentaa otsikon "Turtumukseksi" ja säkeet näin "Olen valtakunta, tietoinen rappiostansa, / näen kulkevan kookkaiden, valkeain barbaarien, / minä tylsiä akrostikoneja sepittelen, valaa kultaiseen tyyliin aurinko raukeuttansa" (Paul Verlainen runoja. Otava 1965, s. 90). Kylä jää Ykä kakkosexi, sori vaan.
ellauri162.html on line 74: Kirjakauppa, jossa on kirjoja!” huudahtaa Rosebudiin astuva toimittaja Jari Mäkäräinen. Hän on saapunut haastattelemaan kirjailija Pirkko Saisiota. Saisio on paikalla, yleisöä vain ei näy. Paloviita arvelee, että ihmiset odottelevat ja ”säästelevät” kirjamessuviikonloppua varten. Tai ne pelkäävät että Pirkolla on korona ja kyyristelevät kotona. Rosebudista löytyi mulle Nyölenin suomentama Huismannin Jorin kirjahko joululahjaxi. Kiitos Seija.
ellauri162.html on line 76: Vuonna 2020 Suomessa jo 51 prosenttia kirjamyynnistä oli audiomuotoista. Isoimmalla lavalla satapäinen yleisö kuuntelee, kun historioitsija Teemu Keskisarja haastattelee kirjailija Juha Höyhensarjaa, joka on juuri kääntänyt Aleksis Kiven Seitsemän veljestä nykysuomeksi. Hänen edellinen käännöstyönsä oli Anders Andin savonmurrennos. Höyhensarjan vuonna 2017 ilmestynyt Niemi voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Kustantaja innostui ottamaan siitä suuren painoksen. Nyt on 25 000 ylimääräistä nidettä jauhettuina jyvix, niistä tehdään rakennusainetta. Puhallettavaa ekopurua.
ellauri162.html on line 127: Esikoisromaanista Sous le soleil de Satan on Maurice Pialat ohjannut elokuvan, jota on suomeksi esitetty nimellä Paholaisen auringon alla.
ellauri162.html on line 340: Antti Nyölenin Huismannisuomennos on selvää 21. vuosisataa. Sellasta rapsakan rouheaa uutta suomea. En brasilienare vid namn Ricardo levde som en död pojke I 20 år. Kari-Jori gjorde det hela livet långt.
ellauri162.html on line 789: Junes Lokka (s. 14. tammikuuta 1979 Marokko) on "maahanmuuttokriittinen" "kansalaisaktivisti". Vuodesta 2017 vuoteen 2021 Lokka toimi kaupunginvaltuutettuna Oulussa Aito suomalainen yhteislista (ASYL) -yhteislistalta. Hänen toimintansa sosiaalisessa mediassa keskittyy videolähetyksiin. Lokka on opiskellut tietojenkäsittelytieteitä. Hän mainitsee äidinkielekseen suomen lisäksi ranskan. Se on siis joku karvakäsi vai!? Tuliko se Ouluun anomaan asyyliä? Vittuako se sitten kannustaa Hitlerin Aatua? No yhtä rumia ne on kyllä molemmat, Iso syylä ja Pikku syylä.
ellauri162.html on line 791: Junes Lokka on syntynyt Marokossa. Suomeen hän muutti vuonna 2005. Hän on kihloissa Oulun kaupunginvaltuuston Aito suomalainen yhteislista (ASYL) -yhteislistan varavaltuutetun Tiina Wiikin kanssa. Lokka ei kertomansa mukaan kuulu kirkkoon eikä muuhun uskonnolliseen yhteisöön. Hän on ateisti! Junes Lokka vierailee lausuntataiteilijana Petri Kaivannon albumilla Siltapyrotekniikan alkeet (2014) kappaleessa ”Nigerialaiskirje tulevaisuudesta”. Hän on rasisti! Sen saa nyt sanoa! Se on vitun nazi rasisti ja lisäxi vielä karvakäsi! Ja mikä pahinta, lausuntataiteilija!
ellauri163.html on line 636: Kirjava on Willin demoni (jonka on muuten nimennyt Serafina Pekkala). Hän ei asetu aloilleen ennen tarinan loppua; mutta on vihjattu, että hän tulee kissan muodossa. Paha number 2 joka leikkelee Huippuvuorilla lapsosia irti lemmikeistä puhuu huonoa "huva" suomea, sen apuhoitaja on joku suomalainen B-näyttelijä. No nainhan se on meidankin elamassamme. Kova kohtalo joutua Inarin arvausasemalle ympärileikattavaxi! Kivat sulle britti tästäkin. Saatana jos tulette taas ammuskelemaan Ahvenanmaalle saatte turpaan että roikaa! Meillä on nyt uudenkiiltävät jenkkihävittäjät!
ellauri163.html on line 654: Serafina Pekkala on pohjoisten noitien klaanin suomalainen kauneuskuningatar. Hänen demoni lumihanhensa Kajsa Anka, kuten kaikkien noitien dæmonit, voi matkustaa paljon kauemmaksi hänestä kuin ihmisten demonit tuntematta eron tuskaa.
ellauri163.html on line 852: Joku hörhö sanoi että rukoileminen on meditointia. Toiset on kuulevinaan ääniä kuin Sirkka Pylkkänen vessan polulla. Meditaatiosta juolahti mieleen Melitta jauhatus. Melitta suodattimet ja kahvinkeittimet oli kerran uusia. Äiti laittoi kahvipannuun liivatetta kun ei ollut hauensuomuja. Käkkärätukkaisen neekerin mielestä jolla on käärme hihassa tämän maailman kahvi oli parempaa kuin sen oman. Me laitamme vähemmän vettä ja enemmän kahvia, oli Pirkon vastaus, kun jenkit kiitti suomalaista hyvää kahvia. Sarjassa on muuten yllättävän paljon mustia, muttei juurikaan vinkuintiaaneja. Niitä ei kai ole yhtä paljon briteissä. Nojaa, mustia 3% vinkuja 1,7 gypsyjä 0,1. Gypsyt ovat voimakkaasti yliedustettuja. Palefaceja lähes 9/10. Amerikassa entiset vähemmistöt on 2-numeroisia. Ne otetaan takuulla huomioon brittiviihdetehtaissa. Tosin sarjassa on vain 1 token white american eikä sekään mikään jämeräleuka John Wayne vaan laiska vääräleuka hassuttelija, jonka lemmikkieläinkin on jänis.
ellauri171.html on line 438: Judith was a rich and beautiful widow who lived in a town besieged by Nebuchadnezzar’s general, Holofernes. Holofernes taisi olla jonkun suomalaisen kirjailijapoppoon kesäveneen nimi. Haavistoilla lomailee erittäin kovaääninen lahtelainen mies jonka lisänimi on Holofernes, koska se holottaa niin maan saatanasti. Haaviston rouvan aivasteltua koko mäen hereille alkaa Holoferneen lakkaamaton holotus. Talasniemellä ois Judithille töitä.
ellauri171.html on line 1172: Naomi oli Ruthin juutalainen anoppi, mutta suhteellisen kiltti vaikka Ruth oli mamu pakana. Amazing passage! Siitä erikoinen vanhan testamentin tarina että kaikki ovat tässä suht siivosti, ketään ei tapettu, vaan omaisuus vaihtoi omistajia. Ruth omaisuuden roolissa sai tosin madella aivan sikana. Tässä suomennettuna koko tarina.
ellauri172.html on line 810: Mixi muuten suomalaiset jääkiekkoilijat ovat leijonia? Eihän niitä täällä kasva. Muurahaisleijonia kyllä on. Istuvat rantahiekkaan tekemissään kuopissa ja huiskivat muurahaisten päälle hiekkaa hännällä. Susia tapetaan minkä ehditään ja Huuhkajat urbanisoituvat. Penkkiurheilu on perseestä. Kuin myös mezästys.
ellauri180.html on line 87: Teoksen henkilöhahmot ovat ehdottomasti sen kantava voima. Kuvauksen keskiössä on sympaattinen Petteri Orpo, oman elämänsä sankari, tohtori Wilbur Larchin eetterinhuuruisten panoseikkailujen synnyttämä ”luomus”. Kirjailija pohdiskelee au-äidin kurjan elämän ja abortin suoman mahdollisuuden dilemmaa, epätoivottua rakkautta ja sen mukanaan tuomaa kiitollisuudenvelkaa (anteexi kenelle?). Lisäksi teos kuvaa taitavasti toisaalta jenkeissä vallizevan nokkimisjärjestyksen.
ellauri180.html on line 159: Sen saatteena edix.fi on tehnyt pelin Kieluri, joka on jonkun wordl-pelin suomalainen versio Nykysuomen sanakirjan listan pohjalta. Onpa hienoa. Wordl on iänikuinen Mastermind kirjaimilla. Ei jaxa. Mitenhän nää vanhat papat jaxavat? Miten ne jaxaa jahnata vaan entisillä sijoilla? Niiden päässä ei sit ilmeisesti mitään muuta pyöri. Kieluri ei muuten toiminut Firefoxissa, mutta toimi Chromessa. Vitun Gog. Tieturi exe ollut sen Linturin atk-koulutusyritys? Palturi. Tunturi-mopo, petturi, hanuri, turkiskauluri. Puolikuivuri. Huri huri.
ellauri181.html on line 251: Sama suomexi
ellauri181.html on line 489: Olen tutkinut suomalaisten asenteita ja arvomaailmaa sekä näiden suhdetta yhteiskunnalliseen muutoxeen ja ajan ilmiöihin. Ajanjaxon 1981-2015 kattava tutkimushankkeeni on työnimeltään:
ellauri181.html on line 493: Tutkin siinä suomalaisen arvomaailman kehitystä ja ihmisten teknologiavalintoja suhteessa markkinoiden globalisaatiokehityxeen vuosina 1981 – 2015, jolloin rahamarkkinoiden vapautuminen yhdessä uuden teknologian markkinoilletulon kanssa loivat kuluttajamarkkinoille sosiaalipsykologisesti uusia ilmiöitä.
ellauri181.html on line 499: Hanketta varten olen koonnut yhteen tärkeimmät tutkimusaineistot, joiden avulla olen analysoinut suomalaisten asenteita ja arvoja viime vuosikymmeninä. Tutkimushankkeeni on rahoittanut Koneen Säätiö eli puunaamainen miljardööri Ilona, kukapa muu.
ellauri181.html on line 503: Miten suomalaiset sijoittuvat arvopizzalle?
ellauri181.html on line 505: Arvot, asenteet ja ajankuva -tutkimuxessa ja siitä kirjoitetuissa kirjoissa suomalaiset luokitellaan hallizevien arvojensa suhteen erilaisiin ryhmiin. Tarkka luokitus tehdään yhdexänluokkaisena ja tämän jälkeen luokat yhdistetään Täsmäelämän ja uusyhteisölli-syyden aika -kirjassa esitellyllä tavalla viidexi. Klikkaamalla ryhmien nimiä alla olevassa kuvassa tai listassa, saat lyhyen esittelyn kyseisen ryhmän arvomaailmasta.
ellauri181.html on line 507: Viisi arvoiltaan erilaista suomalaisryhmää ja niiden osuudet 15 - 75 -vuotiaista suomalaisista vuonna 2005:
ellauri181.html on line 517: Martti Puohiniemi (s. 1952) on suomalainen valtiotieteiden tohtori ja sosiaalipsykologi, joka tutkii suomalaista arvomaailmaa ja ajan ilmiöitä.
ellauri181.html on line 519: Puohiniemi on toiminut oman Limor Oy:nsä puitteissa yrittäjänä vuosina 1990–2013. Sitä ennen hän toimi muun muassa markkinointitutkijana ja tutki suomalaisten asenteita ja kulutuskäyttäytymistä. Arvotutkimuxeen hän erikoistui väitöskirjansa 1995 myötä ja on sen jälkeen tutkinut sekä väestön että yritysten toimintaa ohjaavia arvoja sekä konsultoinut niistä yrityxiä ja yhteisöjä.
ellauri181.html on line 527: Arvot, asenteet ja ajankuva, Opaskirja suomalaisen arkielämän tulkintaan, 2002.
ellauri181.html on line 649: Testosteroni auttaa kortisolia hajoamaan. Tämä oli luolamiehelle edullista, koska jos hän olisi muistanut elävästi, miten kylmä edellisellä mammutinmezästysreissulla oli tai miten ikävästi jalkaan tullutta haavaa särki, hän ei olisi enää lähtenyt mezälle. Kortisolin puuttumisen varjopuolena on, ettei mies pelästy vaaroista tai opi töppäyxistä yhtä herkästi kuin nainen. Tämä voi johtaa toistuvaan hölmöilyyn erityisesti nuorilla miehillä, joiden veren testosteronipitoisuudet ovat huipussaan. Myöhemin isyys näyttää nostavan miehen veren kortisolipitoisuutta puolella, ja avioliitossa eläminen vähentää testosteronin määrää. Psykologian professori Göte Nyman ja sosiaalipsykologi Martti Puohiniemi ovat tutkailleet suomalaisen miehen arvoja, rooleja ja tunteita mainiossa kirjassaan Mies. Heidän mielestään erityisesti nuorille miehille sattuu ja tapahtuu, koska miehen hartain toive on olla rohkein ja paras – jos ei muussa niin edes hölmöilyssä. Kaverit arvostavat Duudson-tarinoiden kertojaa. Testosteroni pitää huolen siitä, että kisailu ja varsinkin voittaminen energisoivat miestä. Nainen kauhistuu tarpeettomien riskien ottamista eikä koe kilpailua rakentavaxi vaan liiallisen kortisolin vuoxi fyysisesti epämiellyttäväxi.
ellauri183.html on line 117: Eila Pennanen suomensi Bernard Malamudin niteen Armo ja kirjoitti siihen tyhmän lukijan johdannon. Oliko Eila ize uskovainen? Ei luultavasti järin, ainakaan sikäli kuin Tellervo Koiviston 60. pakina, Suomen Kuvalehti numero 7/1970 antaa ymmärtää:
ellauri183.html on line 157: Leopoldo Lugones Argentiinasta kirjoitti 1906 apinaesseen, jossa järbä koitti opettaa simpanssia viestimään homo sapiensin kielellä, kyllästyi sitten ja alkoi piiskata oppilasta joka sairastui mutta vaikeni kuin muuri. Kuollessaan se sanoi "Agua amo agua", vettä isäntä vettä. Oppihan se lopulta, mutta liian myöhään kuin mustalaisen hevonen syömättömyyden. Onse kumma miten karvattomat apinat pitää ihan synnyinoikeutenaan kohdella kaltoin karvaisia serkkujaan, niinkuin suomalaiset virolaisia.
ellauri183.html on line 594: [PST: Uutta länsirintamalta: Länsimaista ureaa tarvitaan suomalaisiin diiseleihin kun venäläiset ovat kusilakossa. Pyhä Sale lentää pyytämään lisää United Rogue Statesista, siellä pitäisi piisata kusipäitä riittämiin.]
ellauri185.html on line 428: 40. 300Mm/h kattonopeus jää vaivaamaan. Tätä ei kyllä Joosua Esinahkakeko saanut izekään kietaistuxi päänsä ympärille. Mitä siitä, jos tieto seurauxesta etenee hitaammin kuin tieto syystä? Esim suomalaisten lahjoittaman tykin suuliekki näkyy ennemmin kuin kuuluu ryssän maailmansodan aikaisen 2-tasolentokoneen rysähdys. Mikäs tässä nyt on vikana? Selittäkääpä tarkemmin!
ellauri185.html on line 601: Mutta hän uskoi vain apinan peruskiltteyteen. Tolstoi, kuten yleensä kaikki maailmanparantajat ja utopistit, edellyttää maailman parannussuunnitelmiaan tehdessään, varmaankin tietämättään, vain yhdenlaisia ihmisiä, nimittäin kilttejä. Me Laurilat tiedämme, että niitä on kahdenlaisia, hyviä (suomalainen herrasväki ja talonpojat) ja pahoja (ryssät ja kommunistin perkeleet).
ellauri188.html on line 243: Näitkö jo uuden rauhan ja vapauden merkin, joka tuntuu suomalaisista kovin tutulta – taustalla on toisilleen tuntemattomat tekijät ja näkyvä tuputtamiskampanja! Viime viikkoina Venäjän- ja sodanvastaisissa mielenosoituksissa on liehunut valkosiniraidallinen lippu. Lontoossa, Torontossa, Tbilisissä, Düsseldorfissa... Suomen ja Israelin värit! (Nojoo, Kreikan myös, ja Baijerin.)
ellauri188.html on line 245: Ole suomalainen, älä punainen! Täydennä tilaustasi HS Kuukautisliitteellä!
ellauri188.html on line 281: Kolumni|Sauli Niinistön ei tarvitse muuttaa suomalaisten Nato-kantaa: riittäisi, että presidentin oma pää kääntyisi
ellauri188.html on line 369: Samaan aikaan kun Trump ja Niinistö kehuivat Suomen luottamuksellisia suhteita Venäjään, toimittajat antoivat sellaisen tuiki virheellisen kuvan, että suomalaiset pelkäävät Venäjän hyökkäävän kohta Suomeen. Tästä kompastuksesta huolimatta Saulin ja Suomen juoksu jatkui voittoisasti maaliin, hyvänä kakkosena taas kuten jatkosodassa. Hopea ei ole häpeä.
ellauri189.html on line 51: Kiovan Venäjä eli Kiovan Rusj oli Itä-Euroopassa 880-luvulta 1100-luvun puoliväliin olemassa ollut valtakunta. Valtakunta oli pääasiassa itäslaavilainen. 800- ja 900-luvuilla skandinaavisilla ruseilla oli kuitenkin Kiovan Venäjän kehittymisessä huomattava, joskin kiistelty, rooli. Valtakuntaan kuului merkittäviä suomalais-ugrilaisia ja turkinsukuisia kansoja. Valtiota voidaan historiallisesti pitää Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan edeltäjänä, joskaan suoraa yhteyttä ei ole. (Arvasit oikein - tämä on reviiripoliittinen kuuma peruna!)
ellauri189.html on line 53: Nykyinen länkkärimielinen historiantutkimus ei halua liioitella Kiovan Venäjän samankaltaisuutta myöhemmän venäläisyyden kanssa. Tästä syystä historiantutkija Jukka Korpela on suositellut valtakunnan suomalaiseksi nimeksi aiempien historiankirjoittajien antaman nimen Kiovan Venäjä sijaan muotoa Kiovan Rusj. LOL Hahaa! Kiovan ryssä siis! Iso parannus!
ellauri189.html on line 333: Asenteisiin rotia, kyllä! Ja nimenomaan muiden asenteisiin! Globalismi on vienyt hengellisen suomalaisuuden ja nuoret eivät löydä enää sitä isänmaanrakkautta joka joskus oli, eivät löydä syytä taistella. Opiskelemme ruotsinkieltä, päätökset tehdään brysselissä ja pian nato vie loputkin siitä hengellisestä suomalaisuudesta mitä on jäljellä, jäljelle jää kielitaitoinen mutta sieluton kansa jolla ei ole moraalia taistella jonkin näkymättömän puolesta.
ellauri190.html on line 117: Tšuhna tai suhna (ven. чухна) on venäläisten käyttämä haukkumasana suomalaisesta, virolaisesta, karjalaisesta sekä inkeriläisestä. Se on peräisin venäläisten suomalaisille antamasta haukkumanimestä "tšuhonets" tai "tšuhonka", jota käytettiin eritoten suomalaisista, jotka toivat kaupunkeihin maataloustuotteita, esimerkiksi maitoa, voita tai munia. Tsuudeja. Mun venäjänopettaja suuttui kun käänsin Kinoteatr Rossijan "Kinoteatteri Ryssä". Tuntusiko sinusta kivalta jos sanoisin sinua tsuhnazxi? No ei tuntunut miltään kyllä. En ollut koskaan kuullut koko sanaa.
ellauri190.html on line 136: Novgorod on yksi Venäjän vanhimmista kaupungeista. Nestorin kronikka mainitsee sen ensimmäisen kerran jo vuoden 859 yhteydessä, joskin todellisuudessa kaupunki on satakunta vuotta nuorempi. Nestorin kronikan mukaan alueen slaavilaiset ja suomalais-ugrilaiset heimot lopettivat veron maksun varjageille ja alkoivat hallita itse itseään. Ajauduttuaan keskinäisiin sotiin he kuitenkin kutsuivat varjagit ja näiden ruhtinaan Rurikin hallitsijakseen vuonna 862. Tämän kertomuksen todenperäisyys on hyvin kiistanalainen.
ellauri190.html on line 138: Novgorodin edeltäjä lienee ollut Ilmajärven rannalla sijainnut Rurikinlinna eli Rjurikovo Gorodištše, joka oli käytössä jo 800-luvulla. Se oli tyypiltään mäkilinna. On arveltu, että skandinaavisissa lähteissä mainittu nimi Holmgård tai myös Holmgard olisi tarkoittanut tätä kohdetta. Rurikinlinnan kaivauksissa on löydetty sekä slaavilaiseksi että suomalais-ugrilaiseksi katsottua esineistöä. 900-luvun puolivälissä asutus siirrettiin nykyiselle paikalle, mihin perustunee sen nimitys ”Uusikaupunki”. Karjalaisten tiedetään kutsuneen kaupunkia nimellä Uusilinna.
ellauri190.html on line 140: Novgorod oli Kiovan Venäjän toiseksi tärkein keskus. Sen sijainti Itämereltä Mustalle merelle johtaneen Viikinkien idäntien sekä Volgaa pitkin itään suuntautuneen reitin risteyksessä vauhditti kaupan, käsityöammattien ja kulttuurin kehitystä. Vielä keskiajalla Novgorod oli tärkeä kaupunki myös alueen suomensukuiselle väestölle, tästä kertoo esimerkiksi kaupungin keskiaikainen Tšjudintsov -niminen katu, joka on viitannut Tsudeihin. Ne oli niitä tsuhnia.
ellauri190.html on line 151: Karttakuvien mukaan viikikien eli varjagien rus (soututiimi) oli novgorodin ja kiovan ympärillä ja Novgorodin päässä hääräsi viikikien lisäxi suomensukuisia kansoja. Turhaan kiovalaiset yrittää nyt laajentaa hajurakoa ryssiin viitaten muskoviitteihin, ei se ole koko totuus.
ellauri190.html on line 158: Moskova on saanut nimensä suomalais-ugrilaisesta Mustajoki-nimestä jolla viitattiin kaupungin läpi virtaavaan jokeen. Haha Mustajoki! Zaari Arto Samuli onkin muskoviitti! Ei ylläri!
ellauri191.html on line 731: suomi
ellauri192.html on line 59: Valentin Kiparskyn ja hänen toisen vaimonsa Dagmarin (o.s. Jaatinen) yhdysvaltalaistunut poika Paul Kiparsky (s. 28. tammikuuta 1941 Helsinki) opiskeli MIT:issä ja on Stanfordin yliopiston kielitieteen professori. Hän on merkittävällä urallaan tutkinut monien hullumpienkin ilmiöiden ohella (mm. Sanskritin) suomen kieleen liittyviä kysymyksiä. Hän on jo yli 80-vuotias. Hän riiteli 1. vaimonsa Carol Kiparskyn kanssa niin ärhäkästi että myöhästyivät ruualta, ja meni Californiassa Seijan kanssa rypyammeeseen, sellaiseen ulkosammioon, joka oli silloin uusinta muotia. En mennyt mukaan. Olen kahdellakin tapaa siis Prahan koulukunnan perillinen suoraan alenevassa polvessa: Juutalainen Morris Halle oli juutalaisen Jakobsonin oppilas, ja aateliset Kiparskyt saivat oppia vähintään yhtä aateliselta Trubetskoilta. Halle vittuili mulle kun olin masentunut, ja koitti syöttää suffixeja ja puffixeja lohtunamixi. Paul oli kiltti ja auttoi missä voi.
ellauri192.html on line 716: Lajin pääsy Suomeen on pyrittävä estämään. Rohmutokon vaarasta on valistettava ammatti- ja vapaa-ajan sotilaita, jotta lajia ei lainkaan päästetä tunkeutumaan isänmaahan. Äl'yli päästä perhanaa! Jos rohmutokko ilmestyy jollekin suomalaiselle vesialueelle, on sen hävittämiseksi ryhdyttävä välittömiin toimiin esim. polkumiinoilla. Vaan tokko se on pahin rohmu maailman eläimistä.
ellauri194.html on line 114: Vuonna 1946 jazz-säveltäjä ja pianisti Bobby Troup kirjoitti tunnetuimman teoksensa, Route 66, ajettuaan itse reitin Kaliforniaan. Kappaleen nimen keksi nokkelasti Troupen ensimmäisen vaimo Cynthia, joka oli ollut mukana automatkalla. Toisella automatkalla olikin jo vähemmän mäkättävä vaimo. Hän esitteli kappaleensa Nat King Colelle, joka sai siitä erään suurimmista hiteistään. Laulusta on tullut hitti myös Chuck Berrylle ja sen ovat levyttäneet myös monet tunnetut artistit, kuten The Rolling Stones, Depeche Mode ja Manhattan Transfer. Suomalaisista maailmanluokan artisteista M. A. Numminen on esittänyt kappaleen nimeltä ”Route 66”. Eero and the Boysin coveri 1964 oli huomattavasti parempi. MA Numminen on ylimainostettu pelle, se laulaa vielä paljon huonommin kuin Bob Dylan. Jussi Raittinen levytti vuonna 1975 kappaleesta suomenkielisen version ”Valtatie 66”, joka ei tosin kerro Route 66:sta vaan Suomen Kantatie 66:sta (Orivesi–Lapua). Samaisen kappaleen on levyttänyt myös "Sami Saari " Heti vapaa-levylleen, vuonna 2009. Sami Saaresta ei kyllä ole kuullut kukaan.
ellauri194.html on line 193: Snellman, Runeberg, Lönnrot, Topelius ja monet muut, halusivat kohottaa suomen kielen asemaa ja suomalaista kansallistunnetta. Tavoitetta edistettiin ahkerasti ja ulkomaisin opein. Snellmania inspiroivat saksalainen Hegel ja preussilainen Kant. Serbialaisesta runoudesta viehtynyt Runeberg loi aiemmin laiskoina ja primitiivisinä pidetyistä suomalaisista valhekuvan ahkerana, nöyränä ja vähään tytyväisenä kansana. Lönnrot puolestaan väärensi Kalevalasta tietoisesti kansalliseepoksen.
ellauri194.html on line 215: Yliopistossa hän liittyi Helsingin yliopiston akateemisiin perussuomalaisiin ja Perussuomalaisiin Nuoriin. Hän irtautui nuorisojärjestön toiminnasta vuonna 2020, kun se lakkautettiin. Uuteen hän ei enää lähtenyt kun opiskelut jäivät katkolle. Hän sanoo, ettei ollut kummankaan toiminnassa kovin aktiivisesti mukana, kävi lähinnä silloin tällöin illanistujaisissa kuuntelemassa. Hän ei ole mielestään järin poliittinen ihminen, vaikka äärioikeistoa kannattaakin.
ellauri194.html on line 230: Kyse on myös isänmaallisuudesta. Luomen isänmaallisuuden pohjan muodostavat suomen kieli, yhteiset kulttuuriset "pelisäännöt" ja jaetut selviytymiskertomukset. Aiemmin hänen isänmaallisuutensa kytkeytyi enemmän kieleen ja kulttuuriin, mutta viime vuosina se on alkanut kiinnittyä enemmän maahan. Siihen, miten Suomen olosuhteissa selviydytään, muista viis.
ellauri194.html on line 293: Taitaa kaikki sapiensit olla kolonialisteja paizi Lucy ja sen tytär Aahrikassa. Mongoloidit löytyivät Siperian Denisovan luolasta, Australiassa on pelkkiä erivärisiä mamuja, Euroopassa punatukkaisia kohteliaita suomenruozalaisia neandertaaleja ja röyhkeitä joskin jo haalenneita cro magnoneja.
ellauri194.html on line 518: André Maurystä on lyhkönen Wikipedia-artikkeli suomeksi, ei kuvaa, ei syntymä- eikä kuolinaikoja. Tunnetumpi kaima tekee hienoja urheilu- ja tandempyöriä jossain Ranskassa. Andre oli tärisevän kukkakaalikorvaisen Steniuxen oppilas ja kirjoitti väitöskirjan Tractatuxesta. Nyze varmaan tärisee jo izekin. André oli sivistynyt mies, jotenkin Carl-Erik Carlsonin tapainen vaatimaton ja vähäeleinen herrasmies, vaikka etäinen.
ellauri194.html on line 670: Notableissa näyttää olevan etupäässä näyttelijöitä. Kv Banerjeiden luettelosta puuttuu suomalaisilla sivuilla notabloitu Nina Banerjee-Louhija. Banerjee on muun muassa seuraavien henkilöiden sukunimi:
ellauri194.html on line 673: - Jenni Banerjee (s. 1981), suomalainen näyttelijä
ellauri194.html on line 676: - Nina Banerjee-Louhija (s. 1940), suomalainen kirjailija
ellauri194.html on line 681: Nina Banerjee-Louhija (oik. Louhija, ent. Standertskjöld-Nordenstam, ent. Nylander; s. 27. elokuuta 1940 Kalkutta, Brittiläinen Intia) on suomalainen kirjailija. Hän asuu osan vuodesta Helsingissä, osan Tammisaaressa ja osan Antibesissä, Ranskassa.
ellauri194.html on line 723: Jenni Pauliina Banerjee (s. 17. tammikuuta 1981 Ylöjärvi) on suomalainen näyttelijä. Hän on esiintynyt muun muassa elokuvissa Pahat pojat, Hymypoika, Joensuun Elli ja Lieksa!. Banerjee on näytellyt myös useissa televisiosarjoissa.
ellauri194.html on line 729: Banerjeella on sukulaisia Intiassa. Hänen isoisänsä oli intialainen lentokoneinsinööri, joka rakastui Jennin suomalaiseen isoäitiin Lontoossa vuonna 1930. Parin lapsista toinen on Jennin isä Erkki Banerjee ja toinen kirjailija Nina Banerjee-Louhija.
ellauri194.html on line 739: Jasmin Hamid (s. 18. helmikuuta 1984 Helsinki) on suomentataari näyttelijä, kunnallispoliitikko ja hajasijoittaja.
ellauri194.html on line 747: Hamid on suomentataari. Hänen isovanhempansa ovat kotoisin Venäjän tataarikylistä, hänen omat vanhempansa ovat syntyneet Suomessa. Hän avioitui Santtu Hulkkosen kanssa kesäkuussa 2015. Heillä on vuonna 2018 syntynyt poika ja syyskuussa 2020 syntynyt tytär. Hän puhuu lapsilleen tataaria. Hamidin viralliset kotisivut ovat vaiheessa.
ellauri194.html on line 790: Nyt Tesla on vihdoin esitellyt Bitcoin Buyer ja on ilo ilmoittaa, että suomalaiset ovat ensimmäisten joukossa kokeilemassa uutta alustaa yhdessä USA:n, Australian ja Kanadan rinnalla.
ellauri194.html on line 860: (Vinkki: Vaikka et päätäkään sijoittaa rahaa, suosittelen rekisteröitymään nyt koska se on ilmaista ja suomalaisten rekisteröityminen voidaan estää milloin vain)
ellauri194.html on line 873: Saimme juuri tietää, että tänään (tiistai, 19 huhtikuu 2022) lähes kaikki suomalaisille varatut paikat on käytössä. Bitcoin Buyer voi hyväksyä vain rajallisen määrän käyttäjiä pitääkseen käyttäjäkohtaisen tuoton korkeana. Nyt on vielä (37) paikkaa vapaana, joten pidä kiirettä ja rekisteröidy nyt varmistaaksesi paikkasi.
ellauri194.html on line 1023: ICF-luokitus (International Classification of Functioning, Disability and Health) on WHO:n luokitusperheeseen kuuluva toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. Luokitus periaatteessa sitoo WHO:n jäsenvaltioita. Luokituksen on suomennuttanut ja julkaissut Stakes vuonna 2004. ICF täydentää WHO:n toista, terveydenhuollon vakiintunutta ja paljon laajempaa ICD-luokitusta, joka tunnetaan nimellä Kansainvälinen tautiluokitus. Tästä luokituksesta on käytössä jo 10. versio, ICD-10.
ellauri196.html on line 98: Molskis, sanoi Eemeli, molskis! on suomalainen elokuva vuodelta 1960, jonka on ohjannut Ville Salminen. Elokuva on kolmesta Eemeli-elokuvasta toinen.
ellauri196.html on line 106: Oho, sanoi Eemeli on suomalainen elokuva vuodelta 1960. Sen on ohjannut Ville Salminen. Kyseessä on kepeä musiikilla höystetty ilottelu, joka tarjoaa sitä, mitä moukkamainen yleisö siltä odotti. Kriitikoita ei tämäkään elokuva miellyttänyt, arviot olivat tylyt, kuten muillekin Reino "Repe" Helismaan edustaman junttifarssi-tyylilajin teoksille. Ensi-ilta oli 22. tammikuuta 1960 Rexissä ja Tuulensuussa.
ellauri196.html on line 118: ”Ei se mitään!” sanoi Eemeli on suomalainen komediaelokuva vuodelta 1962. Sen ohjasi Åke Lindman. Reino Helismaan tekemää käsikirjoitusta on pidetty heikkona.
ellauri196.html on line 184: Auden kirjoitti ihan itsenäisesti satoja, tyylillisesti hyvinkin vaihtelevia runoja. Hänen tuttavapiiriinsä kuului myös amerikansuomalainen sotilas ja runoilija William Aalto. Homo sekin lyön vaikka vetoa.
ellauri196.html on line 324:
Gotthelfin suomennetut teokset
ellauri196.html on line 328: Miten Uli-renki tulee onnelliseksi (Wie Uli, der Knecht, glücklich ward), suomentanut Joel Lehtonen. Otava, 1908 (Otavan helppohintainen kirjasto, n:o 143-144.) Just tää büchlein löytyi poistohyllystä.
ellauri196.html on line 330: Anna meille anteeksi (Geld und Geist), suom. Eero Niemi. Kirjapaja, 1947
ellauri196.html on line 517: On suuresti paradoksaalista, että kaikki Israelin miehittämät alueet ovat tulleet sen käsiin arabien käynnistämien sotatoimien seurauksena, mutta tätä ei suomalainen media halua tuoda esiin. Yleisesti ottaen kansainvälinen yhteisö/laki hyväksyy sodassa voitettujen alueiden liittämisen voittajavaltioon, kuten kävi mm. Krimin suhteen, mutta juutalaisvaltion suhteen tulkinta on erilainen.
ellauri196.html on line 607: Laulun suomensivat myöhemmin kuuluisuuteen nousseet sosiaalidemokraatit Otto Wille Kuusinen, Yrjö Sirola ja Sulo Wuolijoki sekä heidän opiskelutoverinsa Pertti Uotila. Kääntäjistä Uotilaa ei usein edes mainita, mikä johtunee hänen myöhemmästä oikeistolaisesta taustastaan muun muassa sisällissodan valkoisena upseerina.
ellauri196.html on line 651: Rainan käsikirjoittaja Budd Schulberg (born Seymour Wilson Schulberg, March 27, 1914 – August 5, 2009) oli New Yorkin juutalainen joka kuului nuorukaisena kommareihin mutta tuli vaurastuttuaan järkiinsä, aivan kuin Belovin Sale. Sillä oli myös yhtä monta vaimoa. Hupaisaa miten erilaisia on juanenkuvauxet suomexi ja anglosaxixi. Tämä ei voi olla sattumaa.
ellauri196.html on line 653: Juani suomexi
ellauri198.html on line 123: Robert Penn Warren (1905-1989) oli yhdysvaltalainen prosaisti, runoilija ja kriitikko. Hän on kirjoittanut muun muassa suomennetun romaanin Kaikki kuninkaan miehet. Kriitikkona hän edusti uuskritiikkiä. Warren and Brooks helped to establish the New Criticism as “an orthodoxy so powerful that contemporary American fiction and poetry are most easily defined by their rebellion against it.” Hän kirjoitti selkä kaarella eri kirjallisuudenlajien teoksia.
ellauri198.html on line 256: Delmore Schwartz (8. joulukuuta 1913 New York, New York, Yhdysvallat – 11. heinäkuuta 1966 New York, Yhdysvallat) oli amerikkalainen runoilija ja novellisti. Hänen tunnetuin teoksensa on In Dreams Begin Responsibilities -kokoelman niminovelli. Se on myös ainoa suomeksi käännetty Schwartzin teos. Vaikka Schwartzia usein pidetään turhana elämäkerturina, merkitsevämpiä hänen tuotannossaan ovat teemat identiteetin rakentumisesta, maahanmuuttajien tuntemuksista uudessa kulttuurissa, epäonnistumisen pelosta ja amerikkalaisesta ”menestymisen pakosta”. Muzehän on epäamerikkalaista, missä Toivo hei? Minne jäi The Dream?
ellauri198.html on line 774: Fox Newsin ankkuri Tucker Carlson sanoi, että aloitteet transsukupuolisten hahmojen sisällyttämiseksi lastenelokuviin liittyvät indoktrinaatioon eli manipulatiiviseen opettamiseen, jossa väärä tieto vain siirretään oppilaaseen. Carlsonin mukaan Disney myös käyttäytyy kuin seksuaalirikollinen. Myös Donald Trump Jr. julkaisi huhtikuun alussa Instagramissa kuvan tutusta satulinnasta hohtavan violetin taivaan alla. Tuttua tekstiä oli kuvassa muutettu: Disneyn sijasta kuvassa luki ”groomer” (suom. namusetä). No sellainenhan Walt kyllä olikin.
ellauri203.html on line 300: Runojen lisäksi Miłosz on kirjoittanut suomennetun kirjan Vangittu mieli (1953), joka kertoo älymystön suhteesta kommunistiseen totalitarismiin. Tästä se palkinto takuulla paukahti eikä Miloszin mitättömistä mieleenjäämättömistä runoista. The Captive Mind was an immediate success (in the West) that brought Miłosz international renown.
ellauri203.html on line 310: "The bestseller book also created the idea, particularly in the West, that I was a political writer. This was a misunderstanding because my poetry was unknown. I have never been a political writer and I worked hard to destroy this image of myself." Kovasta yrittämisestä huolimatta kukaan ei taida lukea sen runoja. Vitun lällyjä ne ovatkin, täytyy vähän terävöittää suomennoxessa:
ellauri203.html on line 426: Äitienpäivänä on 9 erilaista mielenilmausta. Putinia peukuttavat autot ajaa vaivihkaa Porvoosta ettei verenhimoiset kantasuomalaiset pane niitä merkille. Mulla on täällä kotona päivittäisiä mielenilmauxia, mutta pysyttelen visusti puun takana. Enimmäxeen tää vanhan elämä on vaan ajan tappamista. Hauska tappa aika, vanha tuttuhan se jo on.
ellauri203.html on line 515: Kukolnikin historiallisiin kertomuksiin sisältyy Suomi-aiheinen Jegor Ivanovitš Silvanovski, ili zavojevanije Finljandii pri Petre Pervom, joka ilmestyi Friedrich von Derschaun Finski vestnik -lehdessä vuonna 1845. Sen sankari on suomalainen nuorukainen, joka siirtyy suuren Pohjan sodan aikana venäläisten palvelukseen. Kertomus esittää ruotsalaiset suomalaisten riistäjinä ja venäläiset heidän vapauttajinaan. Kukolnikin kertomus on yksi ensimmäisistä suomennetuista venäläisten kirjailijoiden teoksista. Carl Axel Gottlund julkaisi sen Thomas Frimanin käännöksenä Suomi-lehdessään nimellä Eerikki Silvanus eli Suomen valloittaminen Pietäri ensimäisen aikana. Suomessa ilmestyi 1840- ja 1850-luvuilla myös kaksi Kukolnikin kertomusten ruotsinnosta.
ellauri204.html on line 247: Hän sanoi vielä: »Tämä on Herrani suoma armo, mutta kun Herrani lupaus käy toteen, silloin Hän on murentava sen maan tomuksi, sillä Herrani lupaus on tosi.»
ellauri204.html on line 263: Kansallispelimme pesäpallo on periaatteessa kaikille suomalaisille tuttu. Pesikseen tarvitaan maila, pallo ja räpylä ja tarkoituksena on juosta mahdollisimman paljon jouksuja.
ellauri204.html on line 472: Anna-Leena Härkönen syntyi suomalaiseen emigranttiperheeseen Bulgariassa, mutta perhe pakeni nuttujen ja tumppujen sotaa Sveitsin alpeille, jossa Anna-Leena vietti lapsuutensa. Anna-Leenan eläinlääkäri-isä piti menestyvää praktiikkaa alppien vuorivuohialueella. Tarkempia tietoja Anna-Leenan lapsuudesta ei ole, koska humanoidit kaappasivat perheen vuonna 1988 ja Anna-Leena menetti abduktiossa muistinsa. Suoritettuaan lukion linnunradan ulkopuolella Anna-Leena palasi maapallolle ja ryhtyi opiskelemaan kierkegaardilais-hollantilaista todennäköisyyslaskentaa Helsingin yliopistossa, mutta vaihtoi pääaineensa myöhemmin homeopaattiseen hevostenhoitoon. Lähteenä käytin Willem Kirsch-Höpfnausin teosta "Alppirinteiltä kotilaitumille" eli "Ein Duschkringen uber nicht Hochhaus keine Kliebenenckell" vuodelta 2002, 2. painos, ISBN 0002 34039 4938998.
ellauri204.html on line 635: Hyvän historia – Ihmiskunta uudessa valossa (2020) (holl. De meeste mensen deugen) on Rutger Bregmanin menestynyt tietokirja, joka argumentoi pessimististä ja kyynistä ihmiskuvaa vastaan. Onkohan suomentaja Mari Janatuinen sukua Juha "Watt" Vainion lyriikoiden Janatuiselle?
ellauri204.html on line 779: Britti näyttelijäkaarti on niin ylityöllistetty toisiaan kopioiviin poliisisarjoihin että yhden poliisi on toisen sarjan konna. Vastenmielisesti suutaan repivä Lewis on mätä poliisi Gentlyssä. Märkäsuun Isä Ruskean autokuski skizoaa Lewisin pikkukonnana. Porukkaa tapetaan kuin Salpausselällä. Poliisin teippiä kuluu mailikaupalla. Paskalakeilla on iänikuisia perhehuolia. Koukut suojaa toisiaan kuin mafiosot. Vitun ikävystyttävää. Ainoa hyvä sarja on suomalainen Raid. Raid soittaa huuliharppua tosi surkeasti ja siltä puuttuu varpaita. Tukka peittää huonosti orastavaa kaljua. Janssonin luttamuna ei ota eteen ennen kuin autotallin lattialla hengenhädässä sen napsittua levyittäin Viagraa. Tässon ihan hyvä, sanoo vaimo hätäsesti permannolta. I know the feeling: asennonvaihdos voi helposti aiheuttaa harmittavan nuupahduxen. Perse-Arska näyttää Janssonille Ladassa mustelmaista pyllyä. Janssonin lakoninen ilme ei värähdä. Tokko viisarikaan. Kaikki on yxisanaisia kuin Aki Kaurismäen leffoissa.
ellauri206.html on line 143: Paras keino paljastaa narsisti on kysyä. Paras keino paljastaa pitkä kirjailija on mitata sen varjo keskipäivällä. Riku on akateeminen aitosuomalainen naisten mieleen. Vedin ylleni Kraftwerkin Tour de France paidan, Carharttin khakihousut sekä Kangolin hellevitun. Olin liian laiska lisääntymään. Lapset ovat aikavarkaita. Riittää että hoidon häpy ja pakarat hankaa satulaa.
ellauri206.html on line 227: Tuoreessa Instagram-päivityksessään Tinze kertoo, kuinka hän oli ollut ottamassa kuvia rannalla. Tilanne oli saanut inhottavan käänteen, kun ohikulkija oli alkanut laukoa hänelle tökeröitä kommentteja (suomexi vai italiaxi?)
ellauri206.html on line 246: Alistuminen, se on Islam suomexi. Wellbeckin sen niminen kirja on väärällään islamofobiaa. Sivulle 18 mennessä Wellbeck on osoittautunut lisäxi jo narsistixi ja misogyynixi. Michel on Riitan ikäinen eli aivan eri sukupolvea kuin me. Sillä on tod.näk. vielä kuukautiset, ei ainakaan andropaussia. Tää kirja on Rikun lekuriromaanin doppelgängeri mitä tulee panovimmaan.
ellauri206.html on line 283: Kuka vittu on Timö Hännikäinen? Timö Hännikäinen (s. 6. syyskuuta 1979 Padasjoki) on suomalainen suomentaja, kriitikko, esseisti ja runoilija. Hän on julkaissut muun muassa esseeteokset Taantumuksellisen uskontunnustus (2007), Ilman (2009), Ihmisen viheliäisyydestä (2011), Hysterian maa (2011) ja Kunnia (2015). Hännikäinen on myös julkaissut muistelmateoksen, Lihamylly (2017). Tamperelainen kustannusyhtiö Hexen Press julkaisi 2016 Hännikäisen kirjan Kuolevainen.
ellauri206.html on line 285: Timö on piipunrassimpi vielä kuin Wellbeck. Hännikäinen on suomalaisen kansallismielisen yhdistyksen Suomen Sisun toinen vihapuheenjohtaja. Hännikäinen on kirjoittanut ylioppilaaksi Kallion ilmaisutaiteen lukiosta vuonna 1998 ja valmistunut filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2006, gradun aiheena 'Modernismin murros Väinö Kirstinän runokokoelmassa "Vihapuhetta"'. Hännikäinen on ollut järjestämässä ja toiminut myös puhujana äärioikeistolaisessa Awakening-tapahtumassa, jossa on vaadittu muun muassa valkoista ylivaltaa. Tilaisuuksissa on esiintynyt myös antisemitistisiksi ja fasistisiksi luonnehdittuja puhujia. Juhannusaattona 2015 Hännikäinen julkaisi Naisasialiitto Unionin sekä väkivaltaa kokeneiden naisten ja tyttöjen tukipalvelun Naisten Linjan julkisilla Facebook-sivuilla alatyylisiä viestejä. Hännikäisen mukaan kyseessä oli humalainen hölmöily. Hän oli myös jo aikaisemmin lähettänyt alatyylisiä viestejä useille eri henkilöille. Viestien seurauksena Hännikäisen teoksia julkaissut Savukeidas-kustantamo lopetti yhteistyön hänen kanssaan. Mitä Houellebecq tarkoittaa? on Timö Hännikäisen toimittama vuonna 2011 Savukeitaan kustantamana ilmestynyt esseekokoelma kirjailija Michel Houellebecqistä.
ellauri206.html on line 287: Samassa hengenvedossa voisi kuitata Juhani Branderin. Juhani Brander (s. 1978) on turkulainen kirjailija, jolta on aiemmin julkaistu kolme runokirjaa ja kaksi proosateosta. Brander pääsi ainoana suomalaisena Best European Fiction 2010 -julkaisuun. Brander on Satakunnan Kansan ja Turun Sanomien kolumnisti ja kriitikko. Hän harrastaa urheilua, filosofiaa, elokuvia ja naisia. Nyttemmin Juhana on Suomen ehkä säälittävin miesasiamies. Mikähän siinä on että pölhöt miehet keskittyvät Turun kirjallisuustieteen laitoxelle?
ellauri206.html on line 377: Helmi valizi oppialaxi suomen kielen sijasta biologian koska pelkäsi, että humanistina voisi ajautua professorixi.
ellauri206.html on line 468: Miki Liukkonen (s. 8. heinäkuuta 1989 Oulu) on suomalainen kirjailija, runoilija ja muusikko. Kirjoittamisen lisäksi Liukkonen on soittanut kitaraa vaihtoehtorock-yhtyeessä The Scenes.
ellauri206.html on line 477: Rita Marketta Behm (s. 26. lokakuuta 1994 Hollola) on suomalainen laulaja-lauluntekijä, joka käyttää taiteilijanimenään sukunimeään. Lisäksi Behm tuottaa itse omaa musiikkia. Hän on myös kirjoittanut kappaleita muille artisteille. Artistit maxavat.
ellauri207.html on line 310: Peppi on ikävä ihminen. Luihu kylmiö. Kun se konnailee, se voi olla juridisesti epäilyttävää muttei rikos jumalan säätämiä lakeja vastaan, kuten älä tapa, älä varasta, älä valehtele älä tee huorin, kunnioita vanhempia ym ym. Sillä niihinhän on ne tutut jumalan suomat poikkeuxet: pahixia saa tappaa, konnilta varastaa, valehdella viranomaisille, huorata ketä huvittaa, kusettaa mielin määrin vanhempia jos ne ovat tiellä. Rakkauden käskyt hoituu hyvin rahalla ja sexillä ja syöttämällä halvatulle varaisälle sunnuntaisin makaronilaatikkoa ja antamalla sille valkoiset siltä varastetut shakkinappulat. Skizoidin narsistin pienestäkin hyväntahdon eleestä on syytä ilostua pikkulapsen lailla. Raha ei ehkä tuo onnea mutta auttaa kestämään elon kolhuja. Sen tiesi jo Cato vanhempi, Roope Ankka, ja Kroisos Pennonen. Caton tapaisia konnankoukkuja järjestelee Peppi Pitkätussukin, rahanpesua ja veronkiertoa. Pecunia non olet. Onko järjestelyssä jotain epäeettistä? Ei toki, menettely on talousliberaalin sääntökirjan mukaista, mikäs siinä. Kyynärpäily toisten lurjusten kustannuxella ei ole vain luvallista, vaan suotavaa.
ellauri207.html on line 312: Mutta nyt! Rokonarpinen rumaviixinen (lue värivammainen) tri A. Srivanandan puhuu ruåzia selvällä suomalaisella korostuxella! Koukeroinen käsialakin sillä on kuin Akulla valssikuninkaana. Peppi pöyristyy ja alkaa tapansa mukaan heti haastaa riitaa, vaikka vika on täysin sen. No saatuaan äijän kuriin Peppi alkaakin pitää hänestä. Nimikin on Anders, niinkuin Anders And, adoptiolapsi Suomen Turusta, ei siis mikään tavallinen matu vaikka Ananda. Mulla oli Anders And niminen sininen Aku Ankka-polkupyörä pienenä. Se oli aluxi kolmipyöräinen mutta sen sai muutetuxi 2-pyöräisexi. Peppi käyttää kanta-asukkaan etua ja alkaa sinutella lupaa pyytämättä Akua. Se säätiöi Wennerströmin rahoja varaisän hoitoon lujasti ja suorasti. Muista porukoista vitun väliä.
ellauri207.html on line 363: Ponnaripäisen liivipahixen höger hand on suomalaistaustainen Toni Nieminen. Komea Toni ei näytä suomalaiselta vaan pikemminkin mustalaiselta. Suomalaistaustaisia pikkupahixia ovat myös Henry ja Atho Ranta. 2 hyödytöntä loiseläjää.
ellauri210.html on line 282: Niille jotka haluavat rikastuttaa rakkaan suoman objektiivisen nautinnon kalustusta, olisi kristallipalloja, joiden läpi erottaisi isoisänsä tai kaxoisveljensä aivan nakuna!
ellauri211.html on line 58: Reader's Digest on edelleen, kaikki kieliversiot yhteen laskien, maailman luetuin yleisaikakauslehti. Vaikka suomalaisen Valittujen Palojen levikki ja lukijamäärä on 2000-luvulla laskenut nopeasti muiden yleisaikakauslehtien tapaan, ainakin vielä vuonna 2012 sen 178 000 kappaleen levikki oli kielialueen asukasmäärään suhteutettuna Reader’s Digest -lehtien suurin. Suurimmillaan Valittujen Palojen levikki oli 1990-luvun lopulla: 354 000 kappaletta. Vuonna 2014 lehden tarkastettu levikki oli 122 605. Noin 50 erikielisen Reader’s Digest -lehtiversion yhteinen levikki on noin 10 miljoonaa.
ellauri211.html on line 225: Mulla ei. Yritin löytää divareista (haluan suomeksi), ei löydy. Nyt on kirjaston kirja. Markku Envallilla olis (tavattiin perjantaina). Älyäispä antaa sen mulle.
ellauri211.html on line 231: Ei ollut ranskaxi, voisin vaihtaa tän suomenkielisen sellaiseen.
ellauri211.html on line 255: No niin tai näin, jos olisit ollut REILU olisit antanut mulle sen suomenkielisen, joka ehkä ei itseä (tätä ennen) ollut kiinnostanut. Joten antaa olla.
ellauri213.html on line 59: Pahalla arabilla oli tukuittain tekaistuja passeja. Danilla ei menneet hommat putkeen Nykissä sinikantisella suomalaisella matkustusasiakirjalla. Nykin juutalaiset olivat ovelampia, ja niillä oli vielä terävämmät kyynärpäät. Se ei yllätä että Taneli on 3-divarin kynäilijä vaan se et joku on vaivautunut julkaisemaan sitä. Onkohan tää omakustanne. Azizin samizdat. Oi Odessa, helmi mustan meren.
ellauri213.html on line 66: En varmaan ole koskaan kuullut Kari Tapion kappaletta Olen suomalainen, enkä sen jonkun ämmän, oisko Paula joku, "piisiä" Aikuinen nainen. Niihin plus Jukka Kuoppamäen em. kappaleeseen tiivistyy tsuhnalainen turvelous. Syrjän kerrotaan sanoneen tv-haastattelussa, että teksti on "ihan paskaa". Oikeaan osunut arvio.
ellauri213.html on line 346: Jalkaväkikomppaniasta tulee ensimmäinen Suomessa vieraileva Yhdysvaltain armeijan yksikkö. Arrow-harjoitukseen tulee noin 160 miestä ja 17 vanhentunutta panssaroitua Stryker-taisteluajoneuvoa. – Isoisäni oli Suomesta ja hän puhui pääasiassa suomea siihen asti kun olin kahdeksanvuotias, joten olen tottunut kuulemaan kieltänne. Valitettavasti en kuitenkaan osaa sitä, Lagemann selittää. Mutta yleensä riittää puhua amerikanenglantia riittävän kovalla äänellä.
ellauri214.html on line 300: merkillistä: Vetäkääs nyt kaikki vähän henkeä. Venäjä pyysi maksun ruplissa, koska pakotteet estivät maksujen dollari-/euromääräisten suorittamisen Venäjälle. Italian pm Mario Draghi kävi kertomassa asiasta mm. USA:n senaatille ja kertoi samalla, ettei ruplamaksamiselle ole määrätty sanktioita. Tämä asia on kerrottu jokaisessa varteenotettavassa suomalaisessa tiedotusvälineessä, ei ehkä MV-lehdessä.
ellauri214.html on line 408: Missäpäin suomea pyörit joutavana? :D Ja oletko mies vai nainen?
ellauri214.html on line 573: Vähä vähältä Olgan tarinasta tulee yhä postmodernimpi ja talousliberaalimpi. Jutkuja pilkistää vähän joka nurkasta. Suomentaja käyttää uutta suomea: ympäri ämpäri, heidän päänsä näytti pieniltä. Kirja on millenniaalinen mutta Olga X-sukupolvea. Sofi Oksanen on sitä vielä 15vee nuorempi. Ei sekään ole enää lisääntymisikäinen.
ellauri214.html on line 646: Stiegin konnat ovat järkiään suomalaisia ja ryssiä. Musta musta joutaa junan alle, sanoi suomalaistaustainen nainen Ruozissa ja tökkäsi savunaaman radalle. Enontekiössä kävi maanjäristys. Lasit helisivät.
ellauri214.html on line 662:
ellauri216.html on line 92: Suzänn on kuin Phil Cohenin biisistä. Melkein liian homssuinen kynäilijän anaaliseen makuun mutta h-tin hyvä pano. Olimme eri maailmoista, hänellä oli värikkäät pakarat. Juhana Plumpstetin taulun tilalle ilmestyi Kirshnan panokuva, intialaista kitschiä suomalaisen sijalle.
ellauri216.html on line 318: Soligalitš (ven. Солига́лич) on kaupunki Kostroman alueella Venäjällä. Suola-Galitsia, jonka suolakaivoxista suomalaisetkin saivat suolansa. Galitsiasta monet juutalaiset muuttivat pogromeja pakoon Amerikkaan. Kostroma on keski-Venäjällä Moskovan liepeillä. Se sijaitsee Volgaan laskevan Kostromajoen rannalla 216 kilometriä Kostromasta koilliseen. Kaupunki on Soligalitšin piirin keskus. Asukkaita oli 6 100 henkeä vuonna 2010. Nyt varmaan vähemmän. Kaupunki koostuu lähinnä 1–2-kerroksisista koristeellisista puutaloista. Kostroma-joen vastarannalla on kylpylä, jossa annetaan erilaisia mineraalivesi- ja mutahoitoja. Soligalich.com on myytävänä. Notable people:
ellauri216.html on line 499: Panteleimon, siviilinimeltään Petri Sarho (s. 17. toukokuuta 1949 Vieremä) on suomalainen ortodoksinen piispa ja kirjailija. Hän on entinen Oulun metropoliitti. Hän jäi eläkkeelle kesäkuussa 2013 heti kun pääsi.
ellauri216.html on line 606: Vanha takkukarvainen Nikita varoittelee vielä illalla: luostarissa on paras kulkea kyrvänpää maahan luotuna. Paholainen on ovela, käärmeenpää nousee tosi äkkiä. "Kuinka kilvoittelu sujuu hyvä veli?" Kysyy nuori silmälasipäinen pappi. "Kurkkaappa pöydän alle kaveri!" sanon vaikka tiedän ettei se ole minulle luvallista. Jumalan äiti itkee ottaessaan vastaan anomuxia suomexi. Senkin lehmä! Painu helvettiin! Etkö näe että piispa tulee perässä!
ellauri216.html on line 625: Lisänimen Nevski eli Nevalainen Aleksanteri on myöhemmin saanut hänen Nevajoen rannoilla ruotsalaisista, norjalaisista, suomalaisista ja hämäläisistä vuonna 1240 saavuttamastaan Nevan taistelun voitosta. Nimeä ei käytetty vielä Aleksanterin elinaikana. Kahta vuotta myöhemmin 1242 Aleksanteri löi saksalaisen kalparitarien hyökkäysarmeijan Peipsijärven jäällä. Jää petti nazipanssareiden alla.
ellauri216.html on line 634: Venäläisen sankarimyytin mukaan Novgorodin ruhtinas Aleksanteri joukkoineen löi sumun turvin ruotsalaiset, norjalaiset ja suomalaiset sotajoukot Nevan taistelussa 15.7.1240, tästä voitokkaasta taistelusta hän sai lisänimen Nevski eli neva(joke)lainen. Nimeä ei käytetty vielä Aleksanterin elinaikana. Kahta vuotta myöhemmin 1242 Aleksanteri löi saksalaisen kalparitarien hyökkäysarmeijan Peipsijärven jäällä.
ellauri216.html on line 651: Tshuudit oli ilmeisesti tsuhnia eli Itämerensuomalaisia. Venäläisissä taruissa tšuudit kuvattiin yleviksi ja kauniiksi. Yksi tšuudien yleinen kuvaus oli valkosilmäinen, mikä tarkoittaa vaaleita silmiä. Tšud-nimityksen on väitetty tarkoittaneen alkuperäisessä kirjoitusmuodossaan samaa kuin adjektiivi tšudnyi eli 'ihmeellinen', 'erinomainen', 'mainio' ja 'ihastuttava'. Venäläiset surumieliset kansanlaulut muistavat tšuudien tuhoa venäläisten vallatessa heidän maitaan. Tšuudikaupungin jouduttua hyökätyksi tšuudinaiset hukuttautuivat koruineen ja lapsineen jokeen, ettei heitä ryöstettäisi, orjuutettaisi tai häpäistäisi. Tšuudien kotiseudun jouduttua hyökkäyksen kohteeksi tieto venäläisten julmuuksista levisi. Tällöin tšuudisuvut ja -perheet kaivoivat tarujen mukaan itselleen kuoppia, jotka romahduttivat päälleen. Kuoppia, joihin liittyy tällaisia tarinoita löytyy eri puolilta Pohjois-Venäjää. (Vertaa tätä suomalaisen kansanperinteen aarnihautoihin.) Näiden tarujen tšuudien uskotaan kadonneen maan päältä, mutta heidän kerrotaan yhä asuvan maan alla muiden jaloimpien asioiden, kuten parhaiden kotieläinten ja arvometallien kanssa.
ellauri216.html on line 720: Suomen valtiovalta, kärjessä senaattori Emil Setälä, piti ajatusta poliittisesti mahdottomana, ja lopulta venäläinen arkkipiispa työnnettiin kylmästi sivuun. Serafimille annettiin mahdoton kuukauden määräaika selvitä valtion virkamiehelle pakollisesta tutkinnosta suomenkielessä - ja hän ei osannut suomea ensinkään, jopa kieltäytyi oppimasta Setälän Janssonilta nyysimää suomen kielioppia.
ellauri216.html on line 725: Tämä siksi, että Venäjän kirkko oli ilmoittanut, että päätös uudesta ajanlaskusta kuuluisi yleisortodoksiselle kirkolliskokoukselle, ja siihen asti pitäisi pysyä vanhassa juliaanisessa ajanlaskussa. Tätä päätöstä Serafim pyrki piispanvalansa vuoksi noudattamaan - ja Suomen valtiovalta ei taas voinut hyväksyäkään ajatusta, että valtionkirkoissa vietettäisiin kahta pääsiäistä ja muita juhlapyhiä. Jos on pakko ylipäänsä pomiloida, pomiloikoot suomexi ja meidän pyhinä.
ellauri216.html on line 771: Vaikka Feofan oli syvällisesti perehtynyt länsimaiseen filosofiaan ja älyllisiin virtauksiin, hän pysyi uskollisena idän kirkon perinteiselle opetukselle, jonka olennaista sisältöä hän vaali syvällistä arvostelukykyä osoittaen. Kirjoituksissaan Jeesuksen rukouksesta hän ei tuo esille psykosomaattisia menetelmiä, vaan korostaa mielen keskittämistä rukouksen sanoihin. Rukouksen keskeisenä hedelmänä hän pitää Jumalan pelkoa ja synnintuntoa. Kirjoitustensa ja käännöstensä kautta pyhä Feofan vaikutti merkittävästi Venäjän kirkon hengelliseen renessanssiin 1800-luvun lopulla. Hänen kirjansa Mitä on hengellinen elämä on käännetty suomeksi. Hänen kirjoituksillaan on myös keskeinen sija Valamon igumeni Haritonin kokoamassa kirjassa Jeesuksen rukous.
ellauri216.html on line 836: Tämä kirja on kokoelma tekstejä eri lähteistä, päivittäiseksi hengelliseksi lukemiseksi, jonka on koonnut Valamon igumeeni Hariton (k.1947), joka joutui v.1940 lähtemään luostaristaan Suomeen, mutta joka ehti neljä vuotta aikaisemmin julkaista tämän kirjan, joka on sittemmin käännetty suomen lisäksi englanniksi, ranskaksi ja espanjaksi. Mukana on kirjan lopussa myös erilaisia rukousohjelmia, ja jotkut tekstit saavat myös alaviitteita selityksineen eri termeistä tai kirjoitelmien kirjoittajista, sopivasti myös ei-ortodoksisille lukijoille.
ellauri216.html on line 922: Sotien jälkeen vanha Konevitsan luostari Laatokan saarella oli muussa käytössä, muun muassa sotilaiden tukikohtana lähes viidenkymmenen vuoden ajan. Olojen helpotettua saarelle alkoi muuttaa uusia rukoilijoita ja venäläisen luostarin toiminta alkoi elpyä. Vuonna 1991 Konevitsan luostariin määrättiin johtajaksi (venäläisen perinteen mukaan varajohtajaksi) arkkimandriitta Nazari, joka aloitti aktiivisen luostarin jälleenrakentamisen muun muassa suomalaisten ortodoksien ja pyhiinvaeltajien avulla ja talkootyöllä. Luostarin ilme on kohentunut huomattavasti, vaikka neuvostoajan tuhot olivat suuret: esimerkiksi vanha hautausmaa oli tasoitettu jalkapallokentäksi, rakennukset olivat hirvittävässä kunnossa ja satama ja monet muut paikat täynnä ympäristölle vaarallisia kommunistijätteitä ja roskia.
ellauri216.html on line 941: Lyhyenä rauhan aikana veljestö palasi luostariin, mutta luostari ei ehtinyt uudelleen vaurastua entiselleen, ennen kuin uusi sota alkoi. Vuonna 1611 ruotsalais-suomalainen sotilasosasto hyökkäsi Valamoon, josta munkit olivat juuri ennättäneet paeta ainoastaan pyhien Sergein ja Hermanin pyhäinjäännökset sekä vähän irtaimistoa mukanaan. Valamo tuhottiin maan tasalle ja sotilaat veivät mukanaan koko luostarin omaisuuden. Veljestö pakeni Vanhaan Laatokkaan (Staraja Ladoga) ja myöhemmin Tihvinään ja lopulta autioon Vasilin luostariin Vanhaan Laatokkaan. Valamon saaristo hiljeni yli sadaksi vuodeksi. 1710-luvun alkuun asti siellä oli vain muutamia talonpoikaistaloja.
ellauri216.html on line 1083: Lokakuun vallankumouksen jälkeen Valaam tuli osaksi vasta muodostettua Suomea. jonka ansiosta luostari nimellisesti säilyi, mutta kansallisen vähemmistön kirkkona (Suomen pääuskonto on luterilaisuus ) hän joutui yhä useampaan Suomen viranomaisten syrjintään.. Suomen viranomaiset vaativat arkkipiispa Serafimia (Lukyanov) oppimaan suomea kolmen kuukauden kuluessa. Vladyka ei saapunut kielikokeeseen, ja tämän vuoksi hänet karkotettiin Konevetsin saarelle. Venäjän ortodoksisen kirkon venäläistämisasiassa Suomen viranomaiset alkoivat koordinoida toimiaan viranomaisten kanssa.Viro. jossa ortodoksisen kirkon venäläistäminen nostettiin nopeasti valtion politiikan arvoon ja testattiin pääosin venäläisellä Petseriläisellä alueella. Marraskuussa 1923 Karjalan piispaksi, arkkipiispa Serafimin kirkkoherraksi nimitetty pappi Herman Aav erotettiin Virosta. Hänen alaisuudessaan luostari syöksyi "erimielisyyden ja oikeudenkäynnin" ilmapiiriin. Vuodesta 1925 lähtien Valamon ortodoksiset jumalanpalvelukset käännettiin suomeksi. Samanaikaisesti Suomen viranomaiset vahvistivat itse saaria perusteellisesti sotilastekniikan osalta yhteenotossa Neuvostoliiton kanssa.
ellauri216.html on line 1085: Vuodesta 1923 Konstantinopolin patriarkaatin alaisuudessa ollut Suomen ortodoksinen kirkko. joka siirtyi samana vuonna uuteen Juliaaniseen kalenteriin Suomen viranomaisten painostuksesta, otti läntisen pääsiäisen. mikä pakotti Valamon luostarin siirtymään uuteen tyyliin.. Siirtyminen uuteen tyyliin 1920-luvulla oli syynä Valaamin yhtenäisyyden tuhoutumiseen. 10 vuotta luostarissa kestäneen vastakkainasettelun päättivät saarelle laskeutuneet suomalaiset erikoisjoukot. Merkittävä osa veljistä kieltäytyi silloin alistumasta Suomen arkkipiispa Hermanille. Nämä "vanhan kalenterin" munkit menivät Serbiaan, Kreikkaan, Makedoniaan, Saksaan, Yhdysvaltoihin ja Marokkoon.
ellauri216.html on line 1089: Joka vuosi luostariin saapui useita tuhansia pyhiinvaeltajia ja turisteja (eri maista, pääasiassa suomalaisia). Niinpä luostarikirjaan on kirjattu, että vuonna 1936 Valamissa vieraili "turisteja" 3540 henkeä 22 osavaltiosta, joista 2137 oli suomalaisia, 562 ruotsalaisia ja 40 venäläisiä.
ellauri216.html on line 1100: 26. marraskuuta ja 9. joulukuuta 1939 (vanhan tyylin mukaan) suoritettiin ensimmäiset Neuvostoliiton ilmahyökkäykset Valaamaan. Joulukuussa 1939 evakuointi Valaamasta aloitettiin. 20. joulukuuta 1939 sairaita ja vanhuksia munkkeja sekä aloittelijoita ja naisia vietiin pois saarelta. 28. joulukuuta 1939 tapahtui toinen evakuointiaalto. Näiden kahden aallon aikana evakuoidut (136 henkilöä) sijoitettiin koulurakennuksiin 120 km Jyväskylästä pohjoiseen. 6. helmikuuta 1940 tapahtui uusi evakuointi - kaikki munkit ja apotti lähtivät armeijan kuorma-autoihin, jättäen luostariin viisi henkilöä: kaksi hierojamonkkia (suomalaisten ortodoksisten sotilaiden hoitoon), hierojamonkki Simforian (Matveev), noviisi insinööri Vladimir Kudrjavtsev, höyrylaiva "Sergius"-munkin kapteeni Irakli (Maikevich).
ellauri216.html on line 1107: Suuren isänmaallisen sodan lopussa vuonna 1945 metropoliita Grigori (Tšukov) vieraili Uudessa Valamissa ja liitti luostarin Moskovan patriarkaattiin. Monet vanhat munkit ilmoittivat haluavansa palata kotimaahansa, vanhalle saarelle. 12 vuoden kuluttua, vuonna 1957, luostari siirtyi Suomen ortodoksisen kirkon lainkäyttövaltaan. Samana vuonna vain seitsemän munkkia lähti Neuvostoliittoon; nuorin silloin lähteneistä oli 59-vuotias ja vanhin 84-vuotias. Kirkkoslaavilaiset jumalanpalvelukset loppuivat vuonna 1977, ja viimeinen venäläinen munkki kuoli vuonna 1981. Nyt luostari jatkaa toimintaansa suomalaisena ortodoksisena luostarina ja vastaanottaa vuosittain yli 100 tuhatta kävijää - sekä pyhiinvaeltajia että turisteja. Tämä on syrjäinen, hyvin hoidettu luostari järvien ja metsien keskellä - museon, kulttuurikeskuksen ja kirjaston kera.
ellauri216.html on line 1113: Syksyllä 1940 itse Valaamin saarella, luostarin rakennuksissa, järjestettiin venemiehien ja hyttipoikien koulu. jonka jäsenet menivät vuonna 1941 puolustamaan Leningradia. 20. syyskuuta 1941 suomalaiset miehittivät Valamon saariston. Suurin osa luostarin rakennuksista säilyi, mutta luostarin omaisuus vaurioitui. Joten luostarin suuren Andreevsky-kellon kieli, joka painoi 16 tonnia, revittiin irti ja kolmas osa sahattiin (se vietiin pois jonnekin). Vuosina 1942-1944 luostari kunnostettiin ja sitä käytettiin. Suomen armeija maksoi luostarin asumisen rakennuksissaan, ja tätä maksua vastaan luostari osti ruokaa itselleen. Vain pieni osa vuonna 1940 evakuoiduista veljistä palasi Valaamaan, ja luostarit osallistuivat taisteluihin Neuvostoliittoa vastaan (kaksi sai Suomen ritarikunnan).
ellauri216.html on line 1119: 19.9.1944 suomalaisjoukot ja munkit poistuivat Valaamin saaristosta. Myöhemmin sinne sijoitettiin Pitkärannan sellutehtaan aputila. organisoitiin metsätalous ja kunnostettiin luostarin sääasema.
ellauri217.html on line 56: Stela reflexer petar i lakanen. Mitähän tää Jäderlundin säe vois olla suomexi? Jäykät reflexit puukkaa lakanoissa. Vad är det som är svårt här va?
ellauri217.html on line 212: Hämeen-Anttila syntyi Oulussa vuonna 1963. Hänellä on mittava kirjallinen tuotanto, johon kuuluu käännöksiä ja kymmeniä tietokirjoja. Hän on kirjoittanut paljon muun muassa islamista ja Lähi-idän kirjallisuudesta sekä suomentanut esimerkiksi Koraanin ja Tuhannen ja yhden yön tarinat.
ellauri217.html on line 223: Iltalehti on Suomen ykkösperseisimpiä keltaisia lehtiä. Ainoastaan IL vetää sille vertoja. Mixi valtaenemmistö suomalaisia balttiperseitä ostaa ja lukee niitä huuli torvella? Vastaus on sama kuin mixi abrahamilaisista uskonnoista ala-arvoisin on suosituin termiittiapinoiden joukossa: leijonanosa aapoista on sekä tyhmiä, julmia että izekkäitä paskiaisia. Sanna Marinin noitsvaino on vahva näyttö siitä.
ellauri217.html on line 325: Ett och annat, håhå jaja, man vet vad det innebär när Jörn har ordet. Puovo Huovikon aisankannattaja Jukka Kemppinen suomensi tämänkin rykäyxen. Ostetaan usein yhdessä Nick Caven Sick Bag Songin kaa. Paskapuhetta aivan takuulla. Osta molemmat äänikirjana hintaan 12:60€.
ellauri217.html on line 413: M/S Finlandia on suomalaisen Eckerö Linen matkustaja-autolautta, jonka varustamo osti vuonna 2012 italialaiselta Moby SpA:lta korvatakseen sillä Helsinki–Tallinna-reitillä liikennöivän M/S Nordlandian. Finlandian alkuperäinen nimi oli M/S Moby Duck.
ellauri217.html on line 550: Ilmoitus aluksen myynnistä suomalaiselle Nordic Sea Line Ltd:lle.
ellauri219.html on line 165: Thelemassa uskotaan, että kaikki manifestoitunut todellisuus on tulosta aika-paikkajatkumo Nuitin ja "Elämän ja Viisauden prinsiippi" Jourin välisestä vuorovaikutuksesta. Tämä vuorovaikutus synnyttää Tietoisuuden prinsiipin (Ra-Hoor-Khuit, suom. koronaräkä), joka puolestaan hallitsee olemassaoloa. "Lain kirjassa" näitä prinsiippejä symboloivat egyptiläisen panteonin jumalat.
ellauri219.html on line 695: ”..Jos tahdot kuitenkin liittää tämän pyrkimyksesi ("tämä pyrkimys" on siis pyrkimys jumalaa kohti hänen itsensä takia. minun huomautus.) voidaksesi paremmin pitää siitä kiinni, ota vain yksi lyhyt yksitavuinen sana. Mitä lyhyempi valitsemasi sana on, sitä paremmin se sopii yhteen Hengen työn kanssa. Tällaiseksi sanaksi sopii God (Jumala) tai Love (rakkaus), Valitse niistä jompikumpi tai mikä tahansa muu sana joka sinua miellyttää (lihavointi minun). Pidä vain huoli siitä, että se on yksitavuinen. Jos puhut suomea, voit ottaa vaikka sanan "se", tai "no", tai molemmat ("no se"). Kiinnitä sana sydämeesi äläkä luovu siitä mistään hinnasta. Tämä sana on sinulle keihäs ja kilpi, vallitsipa ympärilläsi sota tai rauha. Tällä sanalla voit hyökätä ympärilläsi olevaan pilveen ja pimeyteen. Tällä sanalla voit pakottaa kaikki ajatuksesi unohduksen pilven alle. Niinpä jos joku ajatus käy kimppuusi tiukaten sinulta, mitä etsit, älä uhraa sille enempää sanoja kuin vain tämä yksi. (Ei "De nada" eikä "Aiuto", niissä on 2 tavua liikaa! "Fuck" tai "Cunt" ovat käypiä.) Ja jos ajatuksesi tarjoutuu suuressa oppineisuudessaan tulkitsemaan sinulle tätä sanaa ja selittämään sen kaikki merkitykset, kerro, että haluat säilyttää sen kokonaisena, et pienittynä tai pilkottuna. Jos näin pysyt lujana, jättää ajatuksesikin sinut rauhaan. (Don't I know: kun ei pysy kovana, ajatuxet vaivaavat.) Tämä johtuu siitä, ettet salli sen ravita itseään niillä hyvänmakuisilla mietiskelyillä, joista äsken oli puhe."
ellauri219.html on line 709: Tietämättömyyden pilvi on mielestäni hyvin edustava kuvaamaan kristillistä meditaatiota. Kertoohan sen suomentaja, joka on teologisen koulutuksen läpikäynyt, että "se noudattaa hyvin kirkon asettamia puitteita, myöskin teologisesti".
ellauri219.html on line 1020: John Cheever (1912 Quincy, Massachusetts, Yhdysvallat – 1982 Ossining, New York, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen kirjailija. Hänen suomeksi nimellä Hyvästi, veljeni ilmestynyt teoksensa sai Pulitzer-palkinnon.
ellauri220.html on line 421: Ja silti: OLEN VAHVASTI SITÄ MIELTÄ, ETTÄ JÄRJELLÄKIN VENÄJÄÄ VOI YMMÄRTÄÄ, ainakin osaksi – kunhan viitsii ottaa asioista selvää, lukea muutakin infoa ja kirjallisuutta kuin mitä suomalainen VALTAmedia on nykyisin täynnä. Jos ja kun haluamme selvitä ilmastokriisistä ja muista globaaleista ongelmista, meidän on joka tapauksessa tehtävä yhteistyötä Venäjän ja muiden pahismaiden kanssa.
ellauri220.html on line 602: Pierino Ronald "Perry" Como, född 18 maj 1912 i Canonsburg i Pennsylvania, död 12 maj 2001 i Jupiter Inlet Colony i Palm Beach County i Florida, var en amerikansk sångare och skådespelare. Han betraktades som en crooner ("smörsångare"). Han började arbeta som frisör som femtonåring och sjöng samtidigt med olika orkestrar. Han hade sin storhetstid som artist från andra halvan av 1940-talet till början av 1960-talet. Bland hans största skivsuccéer märks Magic Moments och Wanted. "50 vuotta musiikkia ja elämää hyvin elettynä. Siinä esimerkkiä kaikille." Suomessa hänen muun muassa lauantain toivotuissa suosituin laulunsa oli "Caterina" (1962), jonka myös Lasse Mårtenson teki suomeksi.
ellauri220.html on line 609: Matty oli yhtä mätä luonne kuin Nick vaikka toisenlainen. Hän piti suojautumisesta atomipommilta. Siinä oli yhdessä toimimisen tuntu, joka tuotti hänelle tyydytystä. Mutta se oli vitun huono häviäjä, vaikka säälittävä häviäjä olikin. Suojautuminen herätti Mattissa merkillistä yhteenkuuluvuutta Se oli samannäköisten ja samointoimivien yhteys, päät alhaalla, kyynärpäät sivuilla, takamuxet pystyssä. Kolmenkymmenenkahden nappulan ja miljoonan triljoonan (oik. biljoonan, suom. huom.) yhdistelmän nero käpertyi mielellään määräkoloonsa ja kuunteli kuinka sisar Egarin ääni toisti kaikkia varoituxia ja käskyjä kuin nouseva ja laskeva sireeni muuten mitäänsanomattoman päivän udussa. Pysy rauhallisena. Älä koske mihinkään. Älä vastaa puhelimen soittoon. Irrota leivänpaahtimen pistoke seinästä. Älä aja moottoriajoneuvoa. Pidä mukanasi nenäliina pantavaxi suun eteen.
ellauri222.html on line 48: Varhaiskeski-ikäisellä Saulilla Augie Marchin takakannessa on ilkeät juutalaiset mulkosilmät ja niin pitkä nenä että se heittää varjon sen ylähuulelle. Se näyttää räkäklunssilta. Toi typerä suomennos "kiemurat" on samalta sylttytehtaalta kuin Foster Wallacen "päättymätön riemu". Kai Kaila on kääntänyt värikkäästi mutta kömpelösti.
ellauri222.html on line 254: Vitun paintballspedet rynnäkkökivääreineen ja kevlarliiveineen. Saatanan tyhmät svedupellet länkkärien kurinpitäjät. Tää oli tosin fiktiota Sandhamnin murhissa (vittu suomentajan tollo, morden on murhat, ei murha!) , mutta svedupelleissä tällä on jo vankka faktapohja. Ei tää paljon eroa siitä mitä tapahtuu päivittäin Rinkebyssä ja suomalaisten ilmastoaktivistien laittomissa pidätyxissä ruozinlaivalla. Ja nyt on siellä vallan kahvaan tulossa oikein pesunkestävät ruozinazit. Kuningas Carl Gustav den femte taputtaisi karvaisia käsiään. Kohta ne ovatkin ainoat karvaiset kädet vapaalla jalalla Sveariikissä. Tosin niistä lie jo onnexi nahka lähtenyt.
ellauri222.html on line 862: ULKOPOLITIIKKA (https://www.uusisuomi.fi/aiheet/ulkopolitiikka)
ellauri222.html on line 863: TURVALLISUUS (https://www.uusisuomi.fi/aiheet/turvallisuus)
ellauri222.html on line 864: UKRAINAN KRIISI (https://www.uusisuomi.fi/aiheet/ukrainan-kriisi)
ellauri222.html on line 891: Näillä näkymin Helena Pirttisaari-Sundström tms. pitää suomenkursseja maahanmuuttajille jossain Nurmijärvellä. Taitaa olla väikkäri mustalaisten kielestä retuperällä. Pasi näyttää jääneen tienoheen jossain käänteessä.
ellauri226.html on line 155: P.S. Eikä siinä vielä kaikki! Hoblan savolaisvahvistus Erja Alajärvi ehdottaa, että suomenkielisten ei enää tarvizisi yrittääkään koulussa oppia pakkoruåzia. Ruåzista ei enää annettaisi arvosanoja, tunnit olis pelkkää suolausta jossa heitellään lennokkeja, tehdään Trump-ilmeitä open selän takana ja näpytellään luureja. Vittu kannattiko ottaa toimituxeen tollasta viidettä kolonnaa? Eihän se ole edes indogermaani, vaan ihan tavallinen mongoloidi Itä-Suomesta.
ellauri236.html on line 143: Chasen kirjojen nimet ovat korutonta E-F-K kertomaa. Ne on lähes kaikki suomennettu. Chase on 1 kaikkien aikojen myydyimpiä kirjailijoita. Eli kuten sanottu, mixi vaivautua kynäilemään mitään muuta? No noobelia ei näillä kyllä saa. Nobelkirjojen sivut kirjastossa on harvemmin tarttuneet tahmaisina toisiinsa. Sixi epäilen että myös tuntemattoman suomalaisen taiteilijan työ "Isokukko Uljas" (alla) on jäävä dynamiittipalkinnotta.
ellauri236.html on line 539: Eli vielä laahusmaisempaa laahustelua kuin Hadley Chase konsanaan. Kylä suomalainen Raid hakkaa tän toinen käsi selän takana. Kiimaiset poliisit, uusimmat sisällöt, mainosti Yle. Janssonilla oli kyllä jotain vaikeuxia saada seisomaan.
ellauri236.html on line 557: Eli korjaus: kyllä suomenruåzalaiset dementoituu siinä missä persutkin. Se till exempel 007 Carl-Erik från Munksnäshemmet.
ellauri238.html on line 84: —Li Bai, suomennos Lao Rui
ellauri238.html on line 190: Rauno oli kyllä paha haxahdus. Rauno Setälä (20. heinäkuuta 1939 Loimaa – 25. maaliskuuta 1975 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja kulttuurivaikuttaja. Hän oli SKDL:n kulttuurisihteeri vuosina 1964–1971 ja Hämeen Yhteistyö -lehden päätoimittaja 1971–1974. Setälä oli naimisissa Tuula-Liina Puupan kanssa 1963–1965. Raunon toisesta vaimosta ja lapsista ei ole mainintaa, ne olivat kai tavixia. Siinä Rauski oli oikeassa kyllä että laajinkin porvarillinen demokratia on muodollista ja näennäistä ja suurpääoma on aina viime kädessä valmis turvautumaan väkivaltaan, jos se kokee taloudellisen valtansa riittävästi uhatuksi. Niinkuin Mia Berner joka tarttui Penan kanssa kättä pidempään (alla).
ellauri238.html on line 194: Mutta kekä oli Armo Hormia? Armo Lahja Hormia (31. tammikuuta 1928 Juuka – 11. lokakuuta 1988 Mikkelin mlk) oli suomalainen psykiatri, kirjailija, runoilija, kirjankustantaja ja ties mikä turkulainen kulttuurivaikuttaja. Hän käytti nimimerkkiä Lahja Kömi. Meillä oli vuosikymmenet erään Lahja nimisen käpyläläisen spugen puinen vessankansi, joka hiomisen jälkeenkin tuoxahti vienosti kuselle. Hormioista on mainintoja villapuseroiselta Pentti Kutoselta sekä nyhveröltä Rafu Koskimieheltä toisaalla.
ellauri238.html on line 199: Leena Larjanko (s. 1941) on suomalainen toimittaja ja Tuula I:n suolistaja. Larjanko oli 1960-luvun alussa suhteessa runoilija Pentti Saarikosken kanssa. Heidän poikansa on toimittaja Saska Saarikoski. Teoksia, muokkaa / muokkaa wikitekstiä. Suomalainen unikirja ; tekijät Anja Angel, Leena Larjanko. Tammi 1978, 4. painos 1981.
ellauri238.html on line 201: Pentti Ilmari Saarikoski (2. syyskuuta 1937 Impilahti – 24. elokuuta 1983 Joensuu) oli suomalainen runoilija, kirjailija, pirttiviljelijä ja Tuula I:n suolistaja. Saarikosken puolisot:
ellauri238.html on line 223: Vuonna 2004 järjestetyssä Suuret suomalaiset -äänestyksessä Saarikoski oli asiantuntijaraadin valitsemalla ennakkolistalla, mutta karsiutui yleisöäänestyksen tuloksena muodostuneelta lopulliselta sadan kaikkien aikojen suurimman suomalaisen juopon listalta. Penan pahin harhalaukaus lienee kuitenkin ollut Saska Saarikoski.
ellauri238.html on line 312: Tuula2 ja Pena kikattivat Johnny Walkerin pakinoille Ylioppilaslehdessä niin että Leila-sisko soitti poliisit. Pekka Jaakko Juhani Haukinen, kirjoittajanimi Johnny Walker, (14. syyskuuta 1940 Ylivieska – 1. lokakuuta 1966 Huittinen) oli suomalainen kustannusvirkailija, kriitikko ja kirjailija. Pekka Haukisen vanhemmat olivat Johannes Konstantin Haukinen ja Elma Eliina Ihalainen. Hän pääsi ylioppilaaksi Norssista 1959 ja opiskeli sitten vähän aikaa Helsingin yliopistossa. Haukinen oli naimisissa 1959–1964 Päivi Astrid Rannan kanssa ja vuodesta 1966 näyttelijä Eeva-Maija Haukisen kanssa. Haukinen kuoli syksyllä 1966 liikenneonnettomuudessa. Yhtään Pekan pakinaa ei ole säilynyt nettipolville. Antikvaarista niitä voisi löytyä. Hauskojahan ne ovatkin, myönsi poliisi.
ellauri238.html on line 381: ”Sarah, minulla ei ole tässä maailmassa mitään muuta kuin runoni ja sinut”, Pentti kirjoitti Sarahille, ja lisäsi "Tai no onhan mulla toi Tuula-Liina, se pesee mun alushousuni", hetken tuumittuaan. Sarah vastasi: ”Rakastan sinua enemmän kuin mitään tässä maailmassa.” Hän opetteli suomalaisia sanoja ja lisäsi hoonolla soomella: ”Pentti, älä pane alulle uusia lapsia, silloinhan meillä ei ole yhtään rahaa kun tulen.”
ellauri238.html on line 544: Pekka Antti Aunus Kejonen (18. heinäkuuta 1941 Kuopio – 10. syyskuuta 2020 Vilppula) oli suomalainen runoilija, kirjailija ja jazz-muusikko. Häntä pidetään suomalaisen beat-kirjallisuuden isänä. Kejosen taiteilijanura alkoi Kuopiossa 1960-luvulla, millä vuosikymmenellä hän saavutti myös suurimman suosionsa. Hän kertoi lopettaneensa esikoisteoksensa Jamien (1963) ilmestyttyä jatsimuusikon hommat ja keskittyneensä kirjoittamiseen. Kejonen joi hampaansa ja nilkutti kepin varassa. Silti hakkasi Penan elinvuosissa toinen käsi selän takana.
ellauri238.html on line 563: Penan suhde lapsiin tuo mieleen Jönsyn. Vakavaa ja vastuutonta. Lapsenruokkomaxuista huolehtivat Haavikko ja Puuppo. Kenties suotta suomin genrejä. Kyllä apinoiden habituxet oikeastikin jakaantuvat yllättävän pieneen lukumäärään klisheisiä rooleja.
ellauri238.html on line 583: Pena suomensi Bellowilta pari nidettä, Tuula2n aikana Herzogin. Aihe sopi sille hyvin, vaikkei se osannutkaan englantia kunnolla. Siinä ylpistynyt juho suomensi toista samanlaista. Varmaan se lunttasi jostain ruozinnoxesta. Ei se ollut oikein hyvä oikein missään.
ellauri238.html on line 586: Harri Kaasalainen (29. marraskuuta 1930 Käkisalmi – 11. elokuuta 1967 Helsinki) oli suomalainen runoilija.
ellauri238.html on line 669: "Älä nyt loukkaannu mutta minusta on mukava olla yxin välillä. As you were, jatka tiskaamista siellä kotisuomessa. Kun minun kyrpäni on sinun vitussasi, se on kuin liimassa, se ei tahdo lähteä irti. Toisin oli Tuula1n ja Leenan kaa, muna ei seisonut, se oli kuin olisi hammastahnaa pursottanut. Meidän nussiminen menee hyvin, ainakin minun mielestäni. Viisi pistoa ja tiukka tuijotus. (Muttei mitään verrattuna Mian mahtavaan peräsimeen.)"
ellauri238.html on line 714: Pentin suomentamaa Rothin Portnoyn tautia odotin sivu sivulta, se on niin mielipuolisen hauska ja traaginen. Kyllä oli Pepullakin naisistansa ties mitä harmia. Hänen mielestään minun työni oli täysin tyhjänpäiväistä ja yhdentekevä. Etkö sinä ymmärrä että sinun tärkein tehtäväsi on olla minun vaimoni ja hoitaa minua? En ehdi lasta hakemaan kun pitää ryypätä! Sitäpaizi lapsi vie liikaa sinun aikaasi! Minuunhan sinun pitää keskittyä. Tarpeisiini kuuluu täydellinen vapaus ja oikeus tehdä mitä haluan. Muuten ei kirjoittaminen suju. Pena ei käynyt kaupassa, ei laittanut ruokaa, tiskannut, auttanut siivouxessa. Hän ei tyytynyt vain olemaan poissa, hän toi kapakoista iskemiään naisia kotiin ja nai niitä nakkena olohuoneen lattialla, kun tulin kesken töiden lasta hakemasta puistosta. Lopulta Tuula2lta meni pinna ja se heitti Penan pihalle. Pena sanoi meediaan että se oli hän joka vain "jotenkin kyllästyi", vaimo oli tyhjiin juotu pullo. "Jokaisen naisen olen jättänyt ja antanut lahjaxi sen luulon että nainen jätti mut." Hahaa pettyneen miehen puhetta pihalta perse ruvella.
ellauri238.html on line 759: Zbigniew Herbert (1924 Lviv, Puola– 1998 Varsova, Puola) oli ukrainalais-puolalainen runoilija ja moralisti. Hän käsittelee tuotannossaan ajankohdan ongelmia historian ja humanistisen kulttuuriperinteen näkökulmasta. Hän on kirjoittanut myös kuunnelmia ja esseitä. Jussi Rostin suomentama Herbertin runojen kokoelma Kyynelten teknologiasta (WSOY, 2005) on saanut 2006 Kimityskarhu-palkinnon. Pentti Saarikosken suomennosten alkukielestä ei ole varmuutta, sillä Herbert kirjoitti myös englanniksi.
ellauri240.html on line 175: Joulukiireissä pakatessaan lahjoja Edward viiltelee höxötyxissään vähän kaikkia. Alkaa kuulua lähestyvän poliisiauton sireenien ulvontaa, ja Edward pakenee kukkulalla sijaitsevaan kartanoonsa. Naapurit lähtevät vihaisena väkijoukkona hänen peräänsä. Kim suuntaa kartanolle oikotietä ennen kuin naapurit ehtivät sinne ja tapaa Edwardin jälleen. Jim seuraa heitä ja hyökkää julmasti Edwardin kimppuun. Edward ei yritä vastustella, kunnes Jim epähuomiossa läimäyttää ja tönäisee Kimiä. Edward puukottaa Jimiä vatsaan hätävarjeluna ja työntää hänet ikkunan lävitse kuolemaan. Kaikki naapurit palaavat koteihinsa tyytyväisinä. Juu tässä rainassa ällöttävä Johny Depp on tosiaan se saxikäsi Eetu. Eetu olikin kilppi, toisin kuin se pedofiili Freddy. Krueger oli harrastuxineen lähempänä suomalaista Jammu Siltavuorta, joka vuorostaan oli hämmästyttävästi samannäköinen kuin el Lauri vanhana.
ellauri240.html on line 303: Viidakkopartio on Mustanaamio-sarjakuvassa esiintyvä järjestö, jonka tarkoituksena on ylläpitää Bengalin viidakoiden ja kaupunkien järjestystä. Sen nykyinen johtaja on eversti Worubu, mutta Mustanaamio on järjestön salainen ylipäällikkö. Järjestön tunnus on sama kuin Mustanaamion hyvä merkki: neljä miekkaa, kuin P-kirjainta, ristikkäin. Tunnuslause "Stamus contra malum" tarkoittaa suomeksi "Vastustamme pahuutta". Mustanaamion viidakossa on paljon köyhiä, joilla ruoka on usein vähissä ja terveydenhoidosta vastaavat vain lukuisat poppamiehet loitsuineen. Mustanaamio auttaakin viidakon köyhiä vain silloin, kun heitä uhkaa jokin viidakon ulkopuolinen vaara. Valtavaa omaisuuttaan hän ei käytä viidakon köyhien auttamiseen ja heidän olosuhteidensa parantamiseen. Neekerinaisten ylenemismahdollisuuxista se ei voisi vähempää välittää.
ellauri240.html on line 311: Adichien teos Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä ilmestyi maaliskuussa 2017 suomeksi. Ruotsissa kirja jaettiin kaikille 16-vuotiaille joululahjana vuonna 2015. Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriö, Otava, Jyväskylän yliopisto, Tampere-talo ja feministinen ajatushautomo Virtain Hattu käynnistivät 2016 hankkeen, jossa kirja jaettiin kaikille yhdeksäsluokkalaisille. Tämä herätti jonkin verran "keskustelua" Ilta-Pulun viha-alustalla. Suurimmat peukutuxet saivat lyhkäisimmät mielipiteet, kai sixi että analfabeetit luolamiehet jaxoivat ne lukea. Nämä välihuudot saivat 1000-100 peukutusta:
ellauri240.html on line 377: Uutinen tulee sopivasti samana päivänä kuin sain lukea suomalaisten poikien jatkuvasta oppimistulosten heikentymisestä. Voisko suomessa pikku hiljaa alkaa kinnittämään huomiota myös poikien ja miesten oikeuksiin? Pena
ellauri240.html on line 401: Tasa-arvo on meidän suomalaisten arvoista ja ihanteista tärkein. Feminismi ei ole eikä tue tasa-arvoa. On törkeää syöttää väkisin suomalaisten arvojen vastaista propagandaa nuorille. (👍 Hyvin sanottu: 9)
ellauri240.html on line 530: Mistähän johtuu että suomalaiset haukat on tälläsiä tyrnäviä puluja? Joskus ajateltiin että jos rauhantahtoiset naiset olisivat valtioiden ruorissa, niin sodat loppuisivat siihen. Ei tainnut tulla otetuxi huomioon, että valta korruptoi. Apinoita ne ovat naarasapinatkin, ja yhtä lailla riidanhaluisia jos annetaan. Valta vetää puoleensa, kuin kenraali Oga Uju-tätiä, vaikka kenraalin hampaat ovat kuin Draculalla.
ellauri240.html on line 542: suomenlehdisto.fi/wp-content/uploads/2022/09/Anna-LenaLauren-31-2-2048x1365.jpg" height="150px" />
ellauri241.html on line 924: Runsas sata vuotta sitten siitä julkaistiin osia Jaakko Tuomikosken suomentamana. Timo Leinonen aloitti noin kolme vuotta sitten neliosaisen runoelman suomennoksen. Ensimmäinen runonäytelmä teoksesta esitettiin kesällä 2021 ja kaksi seuraavaa kuluvana vuonna. Kaikkiaan erimuotoisia esityksiä on ollut kymmenkunta. Kaikki kolme näytelmää ovat Maaret Perälän sovittamia ja ohjaamia. Runonäytelmäprojekti on nyt valmis.
ellauri241.html on line 926: Koko neliosainen runoelma valmistui kuluvan vuoden alussa. Itse runoelmaa ei ole vielä ”virallisesti” julkaistu. Tämä FiloCafe -ilta on omistettu neliosaisen suomennoksen ENDYMION JOHN KEATSIN MUKAAN julkistamiselle.
ellauri241.html on line 932: Keatsin Endymion-teoksen suomentaja Timo Leinonen selostaa seikkaperäisesti runoelman juonen kulun.
ellauri241.html on line 936: Esityksen jälkeen Marita Airakorven poka haastattelee suomentajaa Timo Leinosta ja Endymionin roolin esittäjää Eetu Meriötä.
ellauri241.html on line 940: Oviraha 5 euroa, johon sisältyy kahvi tai tee. On harmi, että runouden monitoimimieheltä Leevi Lehdolta (1951–2019) jäi elämänmittainen Keats-projekti kesken. Onneksi Erkka Filander toimitti osittain yhteistyössä Lehdon kanssa vankan teoksen Syksy Räsäselle (Poesia 2020), joka tarjoaa sekä kirjeinä että runoina suomenkieliselle lukijalle hyvää tuntumaa Keatsin monipuoliseen tuotantoon.
ellauri242.html on line 89: Oehlenschlägerin teoksia ovat muun muassa runokokoelma Digte, romanttinen satunäytelmä Aladdin, murhenäytelmät Hakon Jarl, Baldur hin gode, Axel og Valborg (suom. Aksel ja Walpuri, 1875) ja 2-jalkaista mezämiesten vainoamaa hirveä koskeva romanssisikermä Hälge.
ellauri242.html on line 92: Oehlenschläger on 1819 kirjoittanut tekstin Tanskan kansallislauluun "Der er et yndigt land". Yksi hänen kirjoittamansa runo on virtenä Tanskan kirkon virsikirjassa virsi 537 "Lær mig, o skov, at visne glad sekä Ruotsin kirkon virsikirjassa virsi 304 "Lär mig, du skog, att vissna glad", Niilo Rauhalan 1996 suomentamana: "Tahtoisin kerran kuihtua". Virsi sisältyi Oehlenschlägerin kirjoittamaan romanttiseen kertomukseen Eremiten vuodelta 1813. Rauhalalla on vaimonsa Leenan (o.s. Tulkki) kanssa ainakin kymmenen lasta. Eipä Niilolla ihan heti nuupahtanut!
ellauri242.html on line 225: Varhain aamulla 8. lokakuuta 2022 Kertšinsalmen sillalla tapahtui voimakas räjähdys tai räjähdyksiä, ja tämän seurauksena polttoainetta kuljettanut tavarajuna syttyi tuleen. Palo levisi yhdestä polttoainevaunusta yhteensä seitsemän säiliövaunun paloksi. Venäläisarvion mukaan pommiräjähdys olisi tapahtunut alun perin kuorma-autossa, jota ajoi pieni kaljupäinen venäläismies, mutta suomalaisen kenraalimajuri Pekka Toverin mukaan asiasta ei ollut varmaa tietoa.
ellauri242.html on line 247: Aleksandran äiti oli suomalaisen puutavarakauppiaan tytär Aleksandra Aleksandrovna, omaa sukua Masalin ja isä venäläinen keisarillisen armeijan kenraali Mihail Aleksejevitš Domontovitš. Kesät perhe vietti Aleksandran äidinisän Aleksander Masalinin maatilalla Kuusaan hovissa Muolaassa. Aleksandra Kollontai (Šura) valmistui opettajaksi ja oli 1800-luvun lopulla lyhyen aikaa naimisissa pikkuserkkunsa, insinööriupseeri Vladimir Kollontain kanssa. He saivat vuonna 1893 pojan, Mihailin.
ellauri242.html on line 273: Leivo-Larsson oli ensimmäinen suurlähettilääksi nimitetty suomalainen nainen. Hän oli myös Pohjoismaiden ensimmäinen hallitusta johtanut nainen toimiessaan pääministeri Reino Kuuskosken sijaisena vuonna 1958.
ellauri243.html on line 96: Anne Frank-lookalike Shosanna hoitaa elokuvateatteria Pariisissa valehenkilöllisyyden turvin. Hän tapaa saksalais-suomalaisen tarkka-ampujan Simo Häyhän (Fredrik Stollen), joka kaatoi 250 vihollista yhden taistelun aikana. Häyhän on määrä esittää izeään nazien propagandaelokuvassa Stolz der Nation (Kansakunnan ylpeys). Shosannaan sen jutkutaustasta tietämättä ihastunut Häyhä vakuuttaa (? taivuttaa) Joe Goebbelsin siirtämään elokuvan ensi-illan Shosannan elokuvateatteriin. Shosanna suunnittelee rakastajansa Marcelin (pätkän ranskalaisvahvistus, yhtä merkittävä kontribuutio kuin sammakoilla viime sodassa) kanssa ensi-iltaan osallistuvien natsijohtajien tappamista sytyttämällä teatterin tuleen. Meneehän siinä mukana muutama sata pahaa-aavistamattomia ydinsaxalaisia, mutta väliäkö hällä, koko Saxan kansahan on yhtä syyllinen. Inter arma silent leges! Ihan sama tematiikka muuten kuin Dan Steinbockin Andromeedassa. Vittu onnää tosi mieltä nostattavia juttuja, etten sano kääntäviä.
ellauri243.html on line 421: erilaiset! - SuomiUrheilu suomiurheilu.com › 2022-rakastajatar Vladimir
ellauri244.html on line 66: Heräsin. Harmaa marraskuun aamu taas. Kyynärpää on kipeä ja kusettaa. Katkenneessa unessa oli sefardijuutalainen Sebaskus Shannous joka suomensi (ehkä arabiasta) jotain seikkailusatuja. Siinä oli kivipukkimaisia pahvikuvamaisia hahmoja jotka joka kappaleen alussa siemaisee jotain juomaa jossain baarissa ja muistelee tekemiään tai kärsimään vanhoja vääryyxiä. Olen ajatteluun kykenemätön vihannessekoitus.
ellauri244.html on line 73: Harri Erkki William Sirola (28. toukokuuta 1958 Helsinki – 16. elokuuta 2001 Helsinki) oli suomalainen kirjailija.
ellauri244.html on line 103: Anja Kyllikki Kauranen - kirjailija-terapeuttinimi Anja Snellman - s. 23. toukokuuta 1954 Helsinki) on suomalainen kirjailija, toimittaja ja yleis- sekä seksuaaliterapeutti. Anja Kauranen syntyi ja kasvoi Helsingin Kalliossa. Hän kävi koulua Aleksis Kiven koulussa ja Alppilan Yhteislyseossa. Vuosina 1973–1981 Anja Kauranen opiskeli Helsingin yliopistossa muun muassa englantilaista filologiaa, soveltavaa psykologiaa ja kotimaista kirjallisuutta ja valmistui humanististen tieteiden kandidaatiksi 1977 ja filosofian maisteriksi 2017 44 vuoden tiukan opiskelun päätteexi.
ellauri244.html on line 105: Syksyllä 1980 hän kirjoitti yhdessä Esa Saarisen kanssa Ylioppilaslehteen kirjoituksen, jossa arvosteli jyrkästi ajan suomalaista romaanitaidetta. Seuraavana vuonna 1981 julkaistiin hänen esikoisromaaninsa Sonja O. kävi täällä, joka muodostui Kaurasen kirjalliseksi läpimurroksi ja on edelleen etenkin yhä uusien sukupolvien suosikki ja kulttikirjan maineessa ja myös Suomen myydyin esikoisromaani.
ellauri244.html on line 285: "Harri Sirolan toinen romaani on leimahtava rakkaustarina, kertomus nuoren suomalaismiehen ja Kreikassa syntyneen mulattitytön levottomasta suhteesta. Tapahtumapaikkana on ensin Pariisi, sitten huumausaineiden ja vallattujen talojen, bändien ja anarkismin Amsterdam."
ellauri244.html on line 506: Ville-Juhani Sutinen (s. 1980 Kokemäki) on suomalainen kirjailija ja kääntäjä. Hän on julkaissut runokokoelmia, esseeteoksia, romaaneja ja tietokirjoja sekä suomentanut runoja, esseitä ja proosaa. Vuonna 2019 Sutinen ja Ville Ropponen olivat tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaana teoksella Luiden tie – Gulagin jäljillä. Sutinen voitti palkinnon 2022 esseeteoksestaan Vaivan arvoista – esseitä poikkeuskirjallisuudesta. Tää kuikka syntyi Kokemäenjoella samana vuonna kuin Harri Sirola työnsi pientä hopeamunaa Anja Kaurasen kaninkarvoihin Herlinien maxamassa poxissa Merikadulla. Vain siis vuotta vanhempi kuin meidän John. On se surkeaa.
ellauri245.html on line 366: Joku pahis kyttää Hakkia valkoisessa Corollassa. Mitä vittua?? Tää saatanan törkymöykky norski poijupää tekee kripo kolleegasta länkisäären finskin ja nimittelee sitä vielä mongoloidixi. "Jussi Kolkka", kyllä kai! Norjanlappalaisen näköinen suomalainen puhuu muka norjaa (haha) ja sylkee norskityyppisiä nuuskaklunsseja. Helkkari jos tää vitun Jonne olis tässä nyt ruuvaisin siltä irti kikkelin. Siinä on takuulla kierteet valmiina.
ellauri245.html on line 743: Suomalainen hiihtonainen sai ainoana suomalaisena mitaleita Norjasta 10km perinteisestä hiihdosta. Suomalainen Jussi Kolkka veti kepoon turpaan vastenmieliselle alkkixelle Harry Arsholelle. 2-0 NATOon kuulumattomalle pikku Suomelle.
ellauri247.html on line 48: 2020-luvun suomalainen mies: Keeppa päässä väärinpäin ja lököttävät pehmyrit. Lyhyt pusakka ja kumitossut jalassa talvikelillä. Tukka singlattu niskasta ja parta röyheä kuin Kippari Kallen vihamiehellä.
ellauri247.html on line 55: Tauno Valto Köriläs (vuoteen 1906 Carlsberg) (20. lokakuuta 1900 Piippola – 10. heinäkuuta 1980 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Hänen vaarillaan oli talo, mutta siitä ei sen enempää.
ellauri247.html on line 61: Nyt ilmestyvä Suuri Kaskukirja on laajin, mitä suomen kielellä koskaan on ilmestynyt. Se sisältää lähes 3000 kaskua maailman kaikilta kolkilta ja eri aikakausilta. Esikuvana olen käyttänyt amerikkalaista Edmund Fullerin toimittamaa Thesaurus of Anecdotes -nimistä taskukirjaa, jonka käyttöoikeuden kustantaja on hankkinut ja josta olen ammentanut lähes yhdeksansataa kaskna.
ellauri247.html on line 224: Ranskankielestä suomentanut Uuno Kahma Kuopiossa, Osakeyhtiö Kuopion Uusi Kirjapaino, 1905.
ellauri247.html on line 234: Thomas Nashe perusti teoksellaan The Unfortunate Traveller, or, The Life of Jacke Wilton (1594) englantilaisen seikkailullisen veijariromaanin tyypin (rogue story). Saksan kirjallisuuden tunnetuin veijariromaani on Hans Jacob von Grimmelshausenin Der abenteurliche Simplicissimus Teutsch (1669, Seikkailukas Simplicissimus), jonka innoittamana julkaistiin muitakin "simplikiaanisia" kirjoja, kuten Johan Beerin Der simplicianische Weltkucker (1677–1679) ja Daniel Speerin Der Ungarische oder Dacianische Simplicissimus (1683). Tunnettuja veijariromaaneja ovat myös ranskalaisen Alain-René Lesagen Histoire de Gil Blas de Santillane (1715–1735, Kavaljeerin muistelmat) sekä englantilaisten Daniel Defoen Moll Flanders (1722, suom.), Henry Fieldingin Jonathan Wild (1743), Tobias Smollettin The Adventures of Roderick Random (1748) ja William Thackerayn The Luck of Barry Lyndon (1844).
ellauri248.html on line 283: Tämän raportoi tuttu sankarillinen läski Jenni Tamminen nuorsuomalaisten lehdestä. Sieltä on myös seuraava "uutispläjäys":
ellauri254.html on line 120: Boris Pilnjak (ven. Бори́с Пильня́к, oik. Boris Andrejevitš Vogau ven. Бори́с Андре́евич Вога́у; 11. lokakuuta (J: 29. syyskuuta) 1894 Možaisk, Venäjä – 21. huhtikuuta 1938 Moskova, Neuvostoliitto) oli venäläinen kirjailija. Hän toimi myös Venäjän kirjailijaliiton puheenjohtajana mutta menetti virkansa ideologisesti arveluttavina pidettyjen kirjoitustensa takia. Pilnjak käsitteli kommunistisen puolueen toimintatapoja hyvin epäluuloiseen sävyyn, ja hänen kirjansa joutuivat siksi usein ankaran sensuurin kohteeksi. Hän ei kuitenkaan kieltäytynyt taiteellisten kompromissien tekemisestä. Pilnjakin tunnetuimpia teoksia ovat Alaston vuosi, Mahogani ja Volga vpadet v Kaspiskoje more (suom. Volga virtaa Kaspianmereen), jotka käsittelevät vallankumouksen ja sitä seuraavan ajan Venäjää. Hänen tunnettujen töidensä joukkoon lukeutuu myös Okei: Amerikanski roman, joka kertoo hänen vuonna 1931 tekemästään matkasta Yhdysvaltoihin ja esittelee sikäläistä elämänmenoa pitkälti kielteiseen sävyyn.
ellauri254.html on line 415: Vuonna 1911 itävaltalainen Hugo von Hofmannsthal julkaisi 1500-luvun tekstin pohjalta oman uusioversionsa Jedermann, jonka otsikko suomeksi kuuluu Jokamies – vanha näytelmä rikkaan miehen kuolemasta. Loppusoinnuin kirjoitetussa tekstissä Jumala ja Piru piru piru tavoittelevat rikkaan Jokamiehen sielua. Kuolema ilmestyy miehelle ja kertoo lopun olevan lähellä. Jokamies yrittää taivutella läheisiään ja Mammonaa mukaansa kuolemaan, mutta lopulta hän kulkeekin rajan yli Uskon ja Hyvien töiden saattelemana.
ellauri254.html on line 417: Von Hoffmanstahlin näytelmän suomensi Huugo Jalkanen vuonna 1916, ja musiikin siihen teki Jean Sibelius. Sitä esitettiin paljon suomalaisissa teattereissa erityisesti 1940–1960-luvuilla. Pelkästään 1950-luvun aikana sitä esitettiin seitsemässä suomalaisessa ammattiteatterissa.
ellauri254.html on line 418: Kylläpä oli hassua että juuri Hugo onnistui lähtemään lopultakin perijänsä följyssä. Ja että Hugon jorinan suomensi toinen Hugo.
ellauri254.html on line 552: Gorki pääsi toimittajaksi maakuntien sanomalehtiin ja otti käyttöön salanimen Gorki (suom. "kitkerä") vuonna 1892 työskennellessään Kavkazissa Tiflisin kaupungissa (nyk. Tbilisi). Hänen ensimmäinen kirjansa Esseitä ja tarinoita (Очерки и рассказы) saavutti menestystä. Vuosisadan vaihteesta eteenpäin hänen kirjoituksissaan oli vahvasti poliittinen sävy. Hän vastusti julkisesti tsaarinvaltaa, ja hänet pidätettiin lukuisia kertoja.
ellauri254.html on line 620: Judenitš pyysi suomalaisia liittymään sotaan puolelleen ja oli tunnustavinaan Suomen itsenäisyyden, mutta koska itäisen valkoisen rintaman komentaja Aleksandr Koltšak ei tunnustanut Suomen itsenäisyyttä, Suomi ei liittynyt mukaan Venäjän valkoiseen rintamaan bolševikkeja vastaan saartamaan Pietaria. Venäjän monarkistien kanta oli, että Venäjän keisarikunnan alueella olevien kansallisuuksien itsenäisyyspyrkimykset ja Venäjän valtiorakenteeseen liittyvät kysymykset pitäisi ratkaista rauhantilan palattua perustuslakia säätävässä kansankokouksessa. Periaatteessa Venäjän keisarikunta ja keisarin valtaa käyttänyt tasavaltalainen Venäjä oli yhtenäinen valtakunta, josta ei perustuslaillisesti voinut erota, kuten liittovaltioista.
ellauri254.html on line 626: Judenitšin johtama Luoteis-Venäjän armeija eteni 19. lokakuuta 1919 Pietarin kaupungin liepeille. Bolševikkihallitus päätti jo jättää kaupungin valkoisille, mutta bolševikkien vallankumousjohtaja Lev Trotski saapui johtamaan pääkaupungin puolustusta, lisäjoukkoja tuotiin Moskovasta ja tehdastyöläiset organisoitiin punakaarteiksi. 1. marraskuuta ilman suomalaisten tukea käynnistynyt Judenitšin hyökkäys epäonnistui nolosti ja hänen joukkonsa alkoivat vetäytyä. Vuonna 1920 britit evakuoivat Judenitšin joukot Virosta laivalla, ja Judenitš pakeni itse taas Ranskaan, mutta hänellä ei ollut merkittävää osaa Ranskan venäläisessä emigranttiyhteisössä. Maanmiehet nauroivat sille tunarille xa xa xa. Judenitš kuoli aurinkotuoliin Nizzassa Ranskan Rivieralla.
ellauri254.html on line 671: Neuvostoliittolaisten virkamiesten kanssa käytyjen pitkien neuvotteluiden jälkeen Trotskin oli lähdettävä Norjasta Meksikoon. Meksikon presidentti Lázaro Cárdenas otti Trotskin vastaan Tampicon satamakaupungissa, jossa hänelle oli järjestetty erikoisjuna Méxicoon. Meksikossa Trotski asui ensin taidemaalari Diego Riveran luona ja koki lyhyen romanssin Frida Kahlon kanssa. Maanpakoaikanaan hän jatkoi ahkeraa kirjoittamistyötään suomien Neuvostoliiton tilaa ja Stalinin toimia ja nimitti Neuvostoliittoa ”byrokraattisesti vääristyneeksi työläisvaltioksi”.
ellauri254.html on line 687: Kamenev osallistui joulukuussa 1917 Brest-Litovskin rauhanneuvotteluihin. Kesken neuvotteluiden Lenin lähetti hänet Isoon-Britanniaan Neuvosto-Venäjän diplomaattisena edustajana, mutta hänet karkotettiin Britanniasta jo viikon kuluttua. Vitun britti törkimyxet. Nehän kaatoi bolshevikkeja kuin Securitaxen vartijat mustalaisia. Maahanvienti oli aivan ohjeistuxen mukainen. Ukko mustilaisen luunmurtuma oli izeaiheutettu. Laskeppa huvin vuoxi montako kertaa sana "karkotus" esiintyy tässä albumissa. Bolshevikkeja karkotettiin ja ne karkottivat toisiaan kuin torakoita. Paluumatkalla hänet vangittiin Suomessa maaliskuun lopulla 1918. Saksalaiset olivat luvanneet hänelle turvallisen kulun Ahvenanmaan kautta punaiseen Etelä-Suomeen, mutta vastikään saapunut Ahvenanmaan suomalainen kuvernööri Hjalmar von Bonsdorff vangitutti hänet Maarianhaminassa vihollismaan edustajana. Hän oli kuukauden ajan vankina Vita Björnin vankilassa Kastelholmassa ja myöhemmin kolme kuukautta Oulun lääninvankilassa, kunnes hänet vapautettiin elokuun alussa 1918 osana Suomen ja Neuvosto-Venäjän välistä vankienvaihtoa. Zinovjev ja Moisei Urinitski juhlistivat vanginvaihtoseremoniaa Rajajoen sillalla.
ellauri254.html on line 785: Käsite sosialistinen realismi otettiin käyttöön Neuvostoliiton kirjailijaliiton liittokokouksessa vuonna 1934, jonka jälkeen siitä tuli maan virallinen ja ainoa hyväksytty taidesuuntaus. Sen isänä mainitaan usein kirjailija Maksim Gorki, jonka romaania Äiti (1907, suom. 1944) pidetään sosialistisen realismin perusmuotona. Esikuvina on pidetty myös eräiden 1800-luvun realistien, esimerkiksi peredvižnikien (”Vaeltajat”), Jacques-Louis Davidin ja Ilja Repinin taidetta.
ellauri254.html on line 865: Rauhanaika oli Tihonovista jotenkin sietämätöntä. Tihonovin aiheena on sota ja tehtävänä sankarin ezintä. Aloitettuaan sankarin etsinnän (tällaisen nimen hän antoi eräälle teokselleen) Tihonov koki nepin sumussa ja kakofoniassa monesti pettymyksen: entiset ratsumiehet olivat laskeutuneet maahan satulasta, heittäneet tylstyneet säilänsä menemään ja tuhersivat rasvaisten työpenkkiensä ääressä. Usko uskona, mutta äskeiset sankarit olivat rappeutuneet sen näki selvästi kokemattomampikin kuin Tihonovin silmä. Valkosuomalaisia vastaan käytyyn taisteluun Tihonov lähti hyvin aseistettuna. Marssi läpi Karjalan ja Suomen huurteisten mezien uraata huutaen.
ellauri254.html on line 943: Punasuomalaisten "Finnish Legion" , jota komentavat brittiläiset upseerit. [23]
ellauri256.html on line 209: Gorki pääsi toimittajaksi maakuntien sanomalehtiin ja otti käyttöön salanimen Gorki (suom. "kitkerä") vuonna 1892 työskennellessään Kavkazissa Tiflisin kaupungissa (nyk. Tbilisi). Hänen ensimmäinen kirjansa Esseitä ja tarinoita (Очерки и рассказы) saavutti menestystä. Vuosisadan vaihteesta eteenpäin hänen kirjoituksissaan oli vahvasti poliittinen sävy. Hän vastusti julkisesti tsaarinvaltaa, ja hänet pidätettiin lukuisia kertoja.
ellauri256.html on line 334: Vladimir Vladimirovitš Majakovski (ven. Влади́мир Влади́мирович Маяко́вский; 19. heinäkuuta (J: 7. heinäkuuta) 1893 Baghdati – 14. huhtikuuta 1930 Moskova) oli venäläinen ja neuvostoliittolainen runoilija sekä futurismin runouden merkkihenkilö. Majakovski oli tulisieluinen vallankumousrunoilija, taidemaalari, graafikko ja kuvittaja, joka nousi bolševikkien valtaannousun symboliksi. Myös maailmanlyriikassa hän on huomattava nimi poliittisen ja kantaa ottavan runouden saralla. Majakovskin tunnetuimpia teoksia on runoelma Pilvi housuissa. Hänen teoksiaan on suomentanut sössöttävä Arvo Turtiainen Kuopiosta, josta Hansan porukoiden kronikoissa oli paljon vittuiluja eri salanimillä.
ellauri256.html on line 479: *) Hohla, hohol, venäläisen ukrainalaisista käyttämä kansanomainen nimitys. Ukrainalaiset käyttävät vuorostaan venäläisistä sanaa "moskalj", joka vastaa suomen kielen "ryssää"- Suom. huom.
ellauri257.html on line 63: Taras Bulba on Nikolai Gogolin kirjoittama romaani. Se on kuvaus kasakoiden elämästä Ukrainan laajoilla tasangoilla 1600-luvulla. Se kertoo kasakoiden halusta taistella pyhän oikean venäläisen uskon puolesta. Teoksesta on ilmestynyt lukuisia suomennoksia: Samuli S., J. A. Halonen, Juhani Konkka, Gunvor ja Kaarlo Salo, Ulla-Liisa Heino sekä Neuvosto-Karjalassa kaksi suomennosta, 1940 ja 1952. Siitä on tehty kaksi elokuvaa, Yhdysvalloissa 1962 ja Venäjällä 2009. Näitä leffoja olis hauska verrata. Onko Tony Curtis yhtä vizikäs kuin veijareita ja pyhimyxiä TV sarjassa? Onko yhteisslaavilainen leffa yhtä hahatuttava kuin esim Kuolleet sielut? Puolalainen, kasakka ja turkkilainen kilpailivat siitä kuka oli vähävenäläisin ja mätki eniten juutalaisia. Tony oli unkarin juutalainen nimeltä Bernard Schwartz. Sen isä oli New Yorkin räätäli ja äiti skizo, veli myös. Se ehti ottaa 6 vaimoa ja puikottaa yhtä monta lasta.
ellauri257.html on line 495: Vuonna 1940 hän solmi avioliiton Alma Haimannin kanssa, joka oli saksanjuutalainen emigrantti. Singer sai Amerikan kansalaisuuden vuonna 1943. Koko uransa ajan hän pysyi uskollisena Forverts-lehdelle, jossa hän vieläkin ilmestyy, tosin vain viikoittain. Singer oli 35 viimeistä elinvuottaan kasvissyöjä, etupäässä säälistä muita eläimiä kohtaan. Varjoja Hudsonin yllä suomensi Liisa Ryömä 1999.
ellauri258.html on line 126: Sivumennen sanoen, "dignity" on oikeistolainen ällösana, jota on suomittu jo useassa albumissa, erit. Tsihirunkkuṟallin yhteydessä. Oireellisesti, sitä käyttävät mm. paavi Leo työläisistä, Paavi Leo (sama mies), tarkastaja Gently, Unabomber, Marvin, Derek Parfit, Pete Mencken, käsineiti Peg Atwood, Iisakki Bashevis (Mencken sanoo ettei juutalaisilla ole sitä, Bashevis begs to differ), Pascal, Gud (som taler ud), Olli Saxi, Ransu Silava, mustarastaat, De Löllö, joku jumalinen Dr. Dodd, Mark Twain, joku taidekriitikko (puuttuu Goyan Mantoilta parvekkeella, toisin kuin Maneetin, joilla on sylikoirokin), Ernesto "Che" Hemingway, Alex Stubb Maidan-demonstraatioista, Kv filosofien päivän ohjelma 2021, Tytti Yli-Viikarin kainalossa ollut Hawthornen kirja Scarlet Letter, vihan banaanit eli kunniamurhaajat, Lionel Drivel, Alfred Apple Lolitasta, King David kuuma neitonen hot water bottlena. Mikä on tässä yhteistä? Kermaperseily rupusakin kustannuxella, eräänlaista moraalista charitya.
ellauri258.html on line 527: Baba Jaga auttaa kilttejä ja puhdassydämisiä mutta syö pahoja aikeita hautovat. Hänen sanotaan vartioivan elämän veden lähdettä. Tarinan kananjalkaisesta mökistä on ounasteltu saaneen alkunsa Siperian metsästäjien ja suomalais-ugrilaisten heimojen tolpan päähän rakennetuista riista-aitoista, jotka suojelivat ruokatarpeita ja vainajia villieläimiltä ("Samin myymälä").
ellauri258.html on line 529: Venäläinen noita-akka esiintyy paitsi venäläisissä kansantarinoissa, myös niiden innoittamissa kirjoissa, elokuvissa, kuvataiteessa, musiikkiteoksissa ja sarjakuvissa. Modest Musorgski sävelsi osan teoksestaan Näyttelykuvia Viktor Hartmannin piirrokseen Baba Jaga. Eduard Uspenskin lastenkirja Alas taikavirtaa (Vniz po volšebnoi reke 1971, suom. Martti Anhava 1980) perustuu venäläisiin eroottisiin kansantarinoihin ja siinä seikkailee Baba Jagan hahmo, vaikkakin eri nimellä, el Zorron nimellä, plus 17-kesäisiä neitokaisia. Guido Crepax piirsi Baba Yaga -teemaisia Valentina-sarjakuvia, joiden pohjalta Corrado Farina ohjasi vuonna 1973 Baba Yaga -nimisen elokuvan, joka oli täysi floppi. Myös Neil Gaifman on saanut noidasta innoitusta sarjakuviinsa. Baba Jaga esiintyy ainakin Gaifmanin käsikirjoittaman Books of Magic -sarjan kolmannessa osassa, joka on suomeksi julkaistu Magic Fantasy -lehden toisessa numerossa (Egmont-kustannus 2002, ISBN 951-876-928-1). Lisäksi noita esittää sivuosaa Mike Mignolan Hellboy-sarjakuvissa. Baba Jagaan perustuva hahmo esiintyy myös Patricia A. McKillipin romaanissa Serren metsissä. Fantasiakirjailija Naomi Novik on maininnut erääksi innoituksen lähteekseen isoäitinsä kertomat Baba Jaga -tarinat, ja Novikin romaani Uprooted (2015) kirjoittaa Baba Jagan hahmoa uudelleen tuoreesta näkökulmasta. The Witcher -pelisarjassa on Baba Jagaan perustava hahmo. Lumikin ja noin 7 knääpiön noita on ilmetty Baba Jaga.
ellauri258.html on line 547: Joissakin tapauksissa Baba Yaga näyttää hajallaan olevalta sialta, joka on menossa taistelemaan "krokotiiliksi" kutsuttua matelijakokonaisuutta vastaan. Jotkut tutkijat tulkitsevat tämän kohtauksen poliittiseksi parodiaksi. Pietari Suuren vaimoa Katariina I kutsuttiin joskus pilkallisesti chukhonkaksi eli tsuhnaxi ('suomalainen nainen').
ellauri258.html on line 554: Jotkut tutkijat ovat ehdottaneet, että Baba Yagan käsitteeseen vaikuttivat itäslaavilaiset yhteydet suomalais-ugrilaisiin ja siperialaisiin kansoihin. Karjalaisessa Syöjätärissä on Baba Yagan piirteitä, mutta vain kielteisiä, kun taas muissa karjalaisissa tarinoissa Baba Yagan kaltaisia hyödyllisiä rooleja voi esittää hahmo nimeltä akka ( "vanha nainen"). Manne sanoi Ansua akaxi ihan hyvässä mielessä, mitä iso Pauli ei järin arvostanut. Hän on pelattava maaginen hahmo Smitessä. Tässä yhteydessä sopii mainita myös Akka Kebnekaiselainen.
ellauri260.html on line 186: Sen teoxista on mainittava palkinnon jälkeen suomennettu Elämän tarkoitus ja arvo. (Der Sinn und Wert des Lebens, 1908.), esikoisromaani Der Kampf um einen geistigen Lebensinhalt (1896) sekä dynypalkintoa parhaiten motivoiva vaikka postuumi Der Sozialismus und seine Lebensgestaltung (1920).
ellauri260.html on line 193: Eli kuten Google suomensi: Hän sai vuoden 1908 Nobelin kirjallisuuden palkinnon tunnustuksena hänen vilpittömästä totuuden etsinnästä, hänen läpitunkevasta ajatusvoimastaan, laajoista näkemyskirjeistään sekä esityksen lämmöstä ja voimasta, jolla hän on lukuisissa teoksissaan vahvistanut ja kehittänyt muuatta idealistisen ajattelun elämänfilosofia", sen jälkeen kun hänet oli nimitetty Ruotsin akatemian jäseneksi.
ellauri260.html on line 201: Eucken syntyi 5. tammikuuta 1846 Aurichissa, sittemmin Hannoverin kuningaskunnassa (nykyinen Ala-Saksi). Hänen isänsä Ammo Becker Eucken (1792–1851) kuoli hänen ollessaan lapsi, ja hänen äitinsä Ida Maria (1814–1872, os Gittermann) kasvatti hänet. Hän sai koulutuksensa Aurichissa, jossa yksi hänen opettajistaan oli klassinen filologi ja filosofi, suomenruozin oikeakielisyyden isä Ludwig Wilhelm Maximilian (Mikael) Reuter (1803–1881). Hän opiskeli Göttingenin yliopistossa (1863–66), jossa Hermann Lotze oli yksi hänen opettajistaan, ja Berliinin yliopistossa. Jälkimmäisessä paikassa Friedrich Adolf Trendelenburg oli professori, jonka kyseenalaiset eettiset ja eroottiset taipumukset ja filosofian historiallinen käsittely houkuttelivat häntä suuresti. Göttingen vaikutti tuppukylältä kun öizimme siellä matkalla Dresdeniin ja Puolan uuneille. Olis pitänyt yöpyä Erfurtissa, joka on isompi ja jossa Kautsky viilasi Erfurtin programmia. Engels oli tyytymätön Erfurtin programmiin, ja nuiji siitä Kautskya. Minnekäs se vallankumous unohtui? Ja miten niin uskonto on jokaisen oma asia? Sehän on oopiumia!
ellauri262.html on line 242: John Ronald Reuel Tolkien ([ˈtɒlkiːn], 3. tammikuuta 1892 Bloemfontein, Oranjen vapaavaltio – 2. syyskuuta 1973 Bournemouth, Englanti), yleisimmin tunnettu nimellä J. R. R. Tolkien, oli englantilainen kirjailija ja filologi, joka työskenteli englannin kielen professorina Oxfordin yliopistossa. Hänen tunnetuimpia töitään ovat kuvitteelliseen Keski-Maahan sijoittuvat fantasiaromaanit, kuten Hobitti eli sinne ja takaisin, Taru sormusten herrasta ja Silmarillion. Suurimman osa hänen töistään on suomentanut LBTQ-kääntäjä Kersti Juva, joka on myös kexinyt Tolkienin pikku ötököille herttaiset suomalaiset nimet. Shelob on Lukitar. "Hämppis väärinpäin" olisi ollut ehkä sattuvampi. Sellainen puri Ronaldia Etelä-Afrikassa.
ellauri262.html on line 262: Tolkien oli jo nuorena hyvin kiinnostunut kielistä. Koulussa opetettujen ranskan, saksan, latinan ja kreikan lisäksi hän tutustui omasta kiinnostuksestaan useisiin muinaiskieliin, kuten muinaisenglantiin, kymriin ja goottiin. Vuonna 1911 Tolkien aloitti opinnot Oxfordin yliopistossa saamansa stipendin turvin. Luettuaan kaksi vuotta klassisia kieliä hän siirtyi englannin kielen laitokselle ja erikoistui muinaisenglantiin ja muinaisnorjaan. Tolkien perehtyi syvällisesti anglosaksisiin ja skandinaavisiin tarustoihin ja niistä kertoviin eepoksiin, kuten muinaisenglantilaiseen Beowulfiin ja muinaisislantilaiseen Eddaan. Innostus yleistä kielitiedettä kohtaan myös sai hänet keksimään täysin omia kieliä. (!!!) Hän innostui suomen kielestä luettuaan Kalevalan. Tolkienia kiinnosti suomen kielen vokaalivoittoinen ääntäminen ja hän alkoi kehittää sen pohjalle perustuvaa uutta kieltä, josta tuli myöhemmin hänen kirjojensa suurhaltiakieli quenya.
ellauri262.html on line 264: Tolkien valmistui Oxfordista kesäkuussa 1915, ensimmäisen maailmansodan jo sytyttyä. Heti valmistumisensa jälkeen hän astui armeijan palvelukseen. Tolkien komennettiin lyhyen koulutuksen jälkeen Ranskaan länsirintamalle, jossa hän palveli viestiupseerina ja osallistui Sommen taisteluun hillomunkin hinnalla. Hän sairastui vuonna 1916 ampumahautakuumeeseen ja pääsi pois rintamalta. Tolkien siirrettiin parantumaan Birminghamiin sotilassairaalaan, josta hänet kotiutettiin jouluksi. Tuolloin hän kirjoitti ensimmäiset Keski-Maa-aiheiset tarinansa. lähde? Käsikirjoitus oli alun perin nimeltään The Book of Lost Tales (suom. Kadonneiden tarujen kirja), jonka tarinoista myöhemmin muodostui postuumisti julkaistu Silmarillion. Kotiutuksensa jälkeen hänet ylennettiin luutnantiksi siitä hyvästä.
ellauri262.html on line 519: Cliven Kierreteipistä (Screwtape) ei ole mitään suomenkielisessä Uikissä. Se taitaa olla puhtaasti anglosaximeemi.
ellauri263.html on line 122: Halakha (hepr. הלכה, suom. 'polku' tai 'tapa kulkea', kiin. Tao) on juutalainen lakikokoelma, joka kattaa uskonnollisen ja käytännön elämän alueita. Lakikokoelmaan kuuluu Tooran lakien lisäksi Talmudin ja rabbiinisten kirjoitusten lakeja sekä perinnäissäädöksiä.
ellauri263.html on line 128: Mišna (hepreaa, suom. oppi, opetus) on Talmudin osa. Talmud on juutalainen Tooran ja Vanhan testamentin profeettojen selitysteos. Mišnan sisältö päätettiin lopullisesti noin 190 jaa. Mišna on kirjoitettu hepreaksi.
ellauri263.html on line 130: Mišna jakautuu kuuteen osaan (hepr. סדרים, yks. sedar, mon. sedarim, suom. järjestykset). Jokainen osa jakautuu yhteen tai useampaan traktaattiin (hepr. מסכת, masehta). Mišnassa on 63 traktaattia. Masehtavan paljon. Vaikka jokainen osa näyttääkin käsittelevän tiettyä aihetta, niissä kuitenkin väitellään asioista verraten vapaasti ja näin yhdessä traktaatissa voidaan käsitellä useampiakin kysymyksiä.
ellauri263.html on line 470: Teosofia (kreik. theos jumala, sophia viisaus, suomeksi jumalviisaus) tarkoitti alun perin filosofista ajattelua, joka kohdistui Jumalan olemuksen selville saamiseen salaperäisellä, välittömällä näkemyksellä, ikäänkuin videolla ilman kirjoja. Tällaista teosofiaa harrastivat muun muassa uusplatonikot, useat keskiajan mystikot, sekä uudella ajalla muun muassa Rosenkreutzin ruusuristiläiset, anglosaxit vapaamuurarit, Jakob Böhme, Franz Xaver von Baader ja Friedrich von Schelling. 1870-luvulla syntynyt moderni, useaan suuntaan hajonnut teosofia on saanut paljon vaikutteita näistä ikivanhoista saxalaisista setämiehistä sekä intialaisista uskonnoista.
ellauri264.html on line 72: Kaikki tämmöiset lifestyle-hölötyxet pitää aloittaa marxilaisella materialistisella analyysillä. Kuka tästä hyötyy ja ketkä kärsivät? Vastaus on joka kerta sama: kökkäreet kasan päällä hyötyvät, laahus ottaa lommoa. Ruoziin mennyt sairaanhoitaja ansaizee enemmän kuin professori emeritus, kun suomalainen hoituri saa vain kolmannexen siitä palkasta. No tää sairaanhoitaja tekee jonkun vuokrafirman kautta keikkatyötä yxityisessä sairaalassa eikä saa muita palkkaetuja eikä paikan jatkumisesta tai lomista ole mitään varmuutta. Yxityinen sairaala tekee hyvää tiliä, koska se laskuttaa sikahintoja yhtä kökkäreiseltä yxityiseltä asiakaskunnalta. Eli luokkataistelusta on jälleen kysymys, vaikka siirtyneenä kylmän sodan vaiheeseen. Z-sukupolven järjestäytymättömät volttikuskit tarvis tekoälyä, ne ovat tyhmiä kuin pulut, ellei tyhmempiä.
ellauri264.html on line 746: Isaskarin sukukunta oli pieni ja heidän alueensa oli aivan keskellä ja siihen kuului pohjoinen Jisreelin varustettu kaupunki Galilean meren etelä puolelta, mutta Isaskarin asema oli kuitenkin tärkeä. Sillä universumin Luojan ilmestysmajan alttarin vihkiäisiin tuli juutalaisten heimon jälkeen 12 heimosta toisena uhraamaan isaskarilaiset (4. Moos. 7:18). Jotkut ovat sanoneetkin, että Jeesuxen lempikansa on juutalaisten jälkeen suomalaiset.
ellauri264.html on line 754: Tässä ennustuksessa häntä kuvataa lujaksi aasiksi, joka kuvaa hyvin sisua suomalaisissa.
ellauri264.html on line 755: Ja tämä aasi sijoittaa itsensä levolliseen ja ihanaan maahan kahden rajan välille. Nämä kaksi rajaa kuvaavat länttä (Natoa) ja itää (Venäjää) ja läpi Suomen historian Suomi on ollut lännen ja idän välisien kiistojen välikappaleena, josta on syntynyt jopa oma termi suomettuminen 2.0, tarkoittaen turkkilaisten nuoleskelua.
ellauri264.html on line 764: Tässä mainitaan myös hiekkaan kätketyt aarteet. Suomi on tullut tunnetuksi teknologisista innovaatioista ja mikrosirut tehdäänkin piistä eli hiekasta, jolloin suomalaiset ovat todella löytäneet hiekkaan kätketyt aarteet. Isaskarilaisia pidetäänkin rikkaina ja hyvin menestyneinä erityisesti johtuen heidän oppineisuudestaan ja tiedosta. Pääministeri Sipilä menestyneenä tietotekniikan insinöörinä kuvaa lähes täydellisesti isaskarilaista sukukuntaa suomalaisena.
ellauri264.html on line 766: Kirjoituksien tutkija Paul James-Griffiths on selvittänyt ensimmäisen Mooseksen kirjan 10. luvun perusteella kansakuntien esi-isät ja hän asettaa suomalaiset Riifatin pojiksi, jotka kuuluvat goomerilaisiin eli germaanien sukuun, jotka taas periytyvät jaafettilasista, johon kuuluvat kaikkia vaaleaihoiset kuten eurooppalaiset ja aasialaiset.
ellauri264.html on line 768: Riifattilaiset ovat finno-ugrilaisia kansoja, jotka tulevat Karpaattien vuoristosta Unkarin alueelta. Riifatin nimi viittaakiin suoraan Karpaattiin. Ja sitä kautta riifattilaiset kuvaavat suomalaisia.
ellauri264.html on line 772: 
suomi_venc3a4jc3a4.jpeg?w=506&h=600" />
ellauri266.html on line 164: HAMLET, Kirj. William Shakespeare. Paavo Cajanderin suomennos ilmestyi 1879.
ellauri266.html on line 506: Frans B.M. de Waal (s. 1948, 's-Hertogenbosch, Alankomaat) on psykologi, etologi ja kädellisten tutkija. Hän on kädellisten käyttäytymisen professori Emoryn yliopistossa, Atlantassa, Yhdysvalloissa. de Waal on myös kirjoittanut lukuisia kirjoja kädellisten käyttäytymisestä, joista on suomennettu ainakin Hyväluontoinen : oikean ja väärän alkuperä ihmisessä ja muissa eläimissä (alkuteos Good natured : the origins of right and wrong in humans and other animals). Hänen tutkimuksensa keskittyy kädellisten sosiaaliseen käyttäytymiseen, kuten ristiriitojen ratkaisuun, yhteistyöhön ja ruuan jakamiseen.
ellauri266.html on line 508: Vuonna 1975 de Waal aloitti kuusivuotisen tutkimuksen maailman suurimmasta vankeudessa elävästä simpanssilaumasta Arnhemin eläintarhassa. Tutkimus poiki useita opinnäytteitä, ja johti de Waalin ensimmäisen kirjan, Chimpanzee Politics (suomeksi Simpanssien politiikka), julkaisemiseen vuonna 1982.
ellauri267.html on line 90: Kremlin Kuuban kriisin jäljiltä Amerikkaan unohtamat syväjäädytetyt agentit voidaan herättää tihutöihin vain siteeraamalla Robert Frostin runoa, jonka olen suomentanut albumissa 89 (tämän paasauxen mottona).
ellauri269.html on line 119: World of Warcraft (suom. Fotataidon Maailma, lyhennettynä WoW) on Tuisku Viihteen kehittämä Warcraft (Fotataito)-pelifarjaan perustuva massiivinen monen pelaajan verkkoroolipeli (MMORPG). Pelifarjan tapahtumat sijoittuvat sen keskeisimpään maailmaan, Azerothiin noin neljä vuotta edellisen Warcraft-pelin, Warcraft III: The Frozen Thronen, tapahtumien jälkeen. Peli julkaistiin Warcraft-pelifarjan 10-vuotispäivänä 23. marraskuuta 2004. Peliin on tähän mennessä julkaistu yhdeksän lisäosaa: The Burning Crusade, Wrath of the Lich King, Cataclysm, Mists of Pandaria, Warlords of Draenor, Legion, Battle for Azeroth, Shadowlands ja Dragonflight.
ellauri269.html on line 121: Mulla on toi Leech King (suom. Verijuotikas) kirjana joka löytyi Emmauxen hyllystä. Siitä on tämän paasauxen motto. Astaroth (also Ashtaroth, Astarot and Asteroth), in demonology, was known to be the Great Duke of Hell in the first hierarchy with Beelzebub and Lucifer; he was part of the evil trinity. He is known to be a male (or female) figure most likely named after the Near Eastern goddess Astarte. Hazeroth (Nu. 11:35, 12:16, 33:17-18) oli Moosexen porukoiden taukopaikka missä Mirja sai ihotaudin, oisko ollut siihen yhteen paikkaan? Voiko pitaali tarttua hurlumheihin? Mirjan ihotaudista on ollut puhe myös albumissa 171. Miriam on Maria hepreaxi, tai turkixi. Se on turkkilaisen Ecemin toinen nimi.
ellauri269.html on line 199: Stormwind (suom. Myrskytuuli): Suurin ihmisten kaupungeista, joka sijaitsee Elwynnin metsässä. Se on myös worgenien väliaikainen koti.
ellauri269.html on line 201: Ironforge (suom. Rauta-ahjo): Dun Moroghin vuoristossa sijaitseva vuoren sisään rakennettu kääpiöiden ja maahisten kaupunki.
ellauri269.html on line 218: Thunder Bluff (suom. Ukkosjyrkänne): Mulgoressa olevien pöytävuorien päälle rakennettu taureenien kaupunki.
ellauri269.html on line 220: Undercity: Tirisfal Gladesissa (suom. Tirisfalin lehto) entisen Lordaeronin kaupungin raunioiden alapuolella sijaitseva epäkuolleiden pahamaineinen kaupunki, jossa aikoinaan vallitsi rutto.
ellauri269.html on line 222: Silvermoon City (suom. Hopeakuu): Eversong Woodsissa sijaitseva verihaltioiden puoliksi Kalmorutton (engl. Undead Scourge) epäkuolleiden invaasiosta tuhoutunut kaupunki.
ellauri269.html on line 795: Myöhemmin Pullman on kirjoittanut kaksi Universumien tomu -sarjaan liittyvää novellia, jotka on julkaistu pieninä kirjasina erilaisten kirjojen maailmaa valottavien lisäaineistojen kera. Lisäksi Pullman on jo usean vuoden ajan työstänyt samaan maailmaan sijoittuvaa uutta romaania, jonka työnimi on The Book of Dust (suom. Tomun kirja). Detta om smuts. Siitä ei takuulla tule valmista, tai jos tulee niin tulee Oiska Ketosen sanoja lainaten pannukakku.
ellauri269.html on line 809: (eng. John Milton) (suom. Yrjö Jylhä)
ellauri269.html on line 814: Pullmanin ensimmäinen ajatus trilogiaa yhdistäväksi nimeksi oli niin ikään Kadotetusta paratiisista poimittu ilmaus Golden Compasses, jossa ”compasses” tarkoittaa itse asiassa harppia, ei kompassia. Milton viittaa kultaiseen harppiin, vasaraan ja lyhteeseen Jumalan luomistyön välineenä. Nimi Golden Compasses vakiintuikin joksikin aikaa käyttöön kirjan julkaisun ollessa vielä kesken. Tällöin yhdysvaltalaisen kustantajan toimittajat erehtyivät tulkitsemaan, että nimitys viittaa Lyran aletiometriin, joka likimain vastaa kuvausta ”kultainen kompassi” – vaikka onkin tosiasiassa messinkinen eikä ole kompassi sen enempää kuin harppi. Niinpä kirjan amerikkalaisessa ennakkomarkkinoinnissa ensimmäisestä kirjasta alettiin käyttää yksikkömuotoista nimitystä The Golden Compass, vaikka Atlantin toisella puolella Pullman olikin jo päättänyt antaa ensimmäisen kirjan nimeksi Northern Lights. Pullman ei tohtinut jumittua kirjan nimikysymykseen yhdysvaltalaisen kustantajan tarjotessa muuten loistavia ehtoja, joten The Golden Compass tuli amerikkalaisen laitoksen viralliseksi nimeksi. Ensimmäisen kirjan suomennos Kultainen kompassi noudattaa tätä naurettavaa nimeä siitä huolimatta, että julkaisutiedoissa alkuteokseksi ilmoitetaan Northern Lights. The Golden Compass on myös vuonna 2007 julkaistun elokuvaversion nimi sekä Yhdysvalloissa että Isossa-Britanniassa. Miten typerää, sen pitäisi olla suomexi Harppisakut.
ellauri269.html on line 816: Kirjasarjan toisessa osassa, Salaperäisessä veitsessä, siirrytään Lyran maailmasta toiseen maailmaan, jossa tapahtumat keskittyvät lähinnä Cittàgazze-nimiseen kaupunkiin. Tätä maailmaa vaivaavat haamut, ilmiselvät Harry Potter-mentorien kopiot, jotka käyvät vain aikuisten kimppuun. Söpösti animoidut totemielukatkin on selvä plagiaatti vinosuu JK Rowlingin patronuxista. Kirjassa liikutaan myös meidän omassa maailmassamme ja Lyran maailmassa. Ajatellaan asiaa omalta kannaltamme ja vähän Lyyrankin kannalta. Maagisen kaukoputken tapahtumat sijoittuvat lukuisiin eri maailmoihin. Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta. Aikaisempi paasaus samasta aiheesta löytyy albumista 165. Lontoossa Lyralle selviää, että rouva Coulter on itse asiassa kahmaisijoiden johtaja. Pakomatkalta Lyran pelastavat gyptit, vesireittien vaeltava kansa, joka myy kadunkulmissa Osta Iso Numero! lehtiä, joka myös on kärsinyt kahmaisijoiden kaappauksista. Gyptit paljastavat, että rouva Coulter on todellisuudessa Lyran äiti, ja hänen isänsä on lordi Asriel, jota hän on aiemmin luullut sedäkseen. Yhdessä Lyra ja gyptit lähtevät kohti pohjoista pelastaakseen kaapatut lapset. Matkalla Lyra tutustuu panserbjørn Iorek Byrnisoniin, haarniskoituun jääkarhuun, texasilaiseen kuumailmapallolentäjään Lee Scoresbyyn sekä noita Serafina Pekkalaan. Varsinkin Toivo Pekkala suomea solkkaavine apureineen on tosi hilpeå, mutta on toi Jo Nesbön kirjoista muistuttava panserbjörnkin monen naurun arvoinen. Neuvokkuutensa avulla Lyran onnistuu pelastaa kaapatut lapset, joilla kirkon Uhraamislautakunta on suorittanut julmia kokeita Bolvangarin tutkimusasemalla tarkoituksenaan oppia vapauttamaan ihmiset perisynnistä. Tässä mennään jo rienauxessa K-12 rajan laittomalle puolelle!
ellauri270.html on line 50: Karppi-nuaarisarjassa ollaan varsin paljon Näkinsillan alla tuijottelemassa kevätjäitä. Nyt on Näkinsilta remontissa, se korvataan modernimmalla vähemmän betonisella ratkaisulla, jäljitellen taas sveduja, jotka ovat jo purkaneet suomalaisten spurgujen suosikkisillan Slussenilla.
ellauri270.html on line 71: Sivilisaatio, joka onnettomien historiallisten olosuhteiden (erotomaanien tunkeutuminen Eurooppaan ) ansiosta lakkasi olemasta. Siitä oli jo tullut tumma siluetti valtakunnan länsireunalla (ottomaanit) ja sitten taas tullut uuden imperiumin (Itävalta-Unkari-tyylikalusteet) pimeä itäreuna, ja sen todellinen kohtalo on olla sillan alla kuin suomalaiset spuget Slussenilla. Tasapainoilua kansalaattojen taitekohdilla, kz. albumia 266.
ellauri270.html on line 148: Realismin särmien hionnassa pitemmälle meni kuitenkin Kwai-joen sillan tunnussävelmän suomeksi sanoittanut Reino "Repe" Helismaa, joka kuvasi leiritilannetta lähes teddykarhujen huviretken tapaan:
ellauri271.html on line 72: Sosialistisen internationaalin naisten toisessa, Kööpenhaminassa 26.–27. elokuuta 1910 Nørrebron työväentalossa pidetyssä konferenssissa saksalaisen sosialistin Clara Zetkinin ehdotuksesta yli sata naista 17 maasta yksimielisesti hyväksyi kansainvälisen naistenpäivän. Konferenssi ei määritellyt tarkkaa päivämäärää. Kokouksessa olivat keskeisellä sijalla saksalainen Clara Zetkin, venäläinen Aleksandra Kollontai ja italianukrainalainen Anželika Balabanova. Kokoukseen osallistuneesta tanskalaisesta Nina Bangista tuli maailman ensimmäinen naisministeri Tanskan ensimmäiseen sosialidemokraattiseen hallitukseen 1924. Kokouksessa oli läsnä viisi suomalaisnaista, jotka olivat Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäisen eduskunnan jäseniä. Virallinen suomalaisedustaja oli Ida Aalle-Teljo. Neljä muuta olivat Hilda Herrala, Aura Kiiskinen, Hilja Pärssinen ja Miina Sillanpää.
ellauri272.html on line 65: Romaani on saanut Suomessa huomiota ja sen meemit ovat innoittaneet suomalaisnuoria muodikkaisiin sidontaleikkeihin. Partioaitan solmukirjat menivät hetkisen kuumille kiville kuin Manne Salmisen nailonpaidat Simonkadulla. Kauppa kävi kuin siimaa.
ellauri272.html on line 752: Mutta ankaran kriittinen hän oli aina vähän itseään mutta varsinkin muita kohtaan, jopa julmuuteen saakka: ”Kysy minulta onko yhtä ainutta jota en olisi pettänyt? Pyydä minua mainitsemaan yksi ainoa nimi, yksi ainoa! En pysty. Minä olen pettänyt heidät kaikki”, hän kirjoittaa omasta persoonastaan ammentavassa monologissa Tuulajolla tappion maisemissa (suom. Pentti Saaritsa, 1986). Hän ilmoittautui kaksinaamaisuuden tyyppiesimerkiksi, inhosi itseään – ja jatkoi tiellä, johon on syntynyt. Sillä moraali on teeskentelyä ja valhetta, kollikissan luonto ei.
ellauri272.html on line 764: Omaelämäkerrallinen romaani Ihminen joka kärkkyi siitintä (Tammi 1971) teki Kihlmanista suomalaisen kirjallisuuden ensimmäisen avoimesti biseksuaalisen kirjailijan. Kirjassa hän kertoo myrskyisästä avioliitostaan, alkoholismistaan ja miessuhteistaan – aikana, jolloin homoseksuaalisuus oli vielä rikos.
ellauri275.html on line 118: Kuntosalin valtionjärjestys painoi raskaasti Ilja Tšavtšavadzea ja lisäsi protestia siihen perustettua despoottista hallintoa vastaan. Valmistuttuaan lukiosta vuonna 1857, mutta ei läpäissyt loppukokeita, Ilja Chavchavadze lähti saamaan yliopistokoulutuksen Pietariin. Se perusti seuran "Tergdaleulebi" ("Ne, jotka joivat Terekistä" - eli ne, jotka saivat inspiraatiota veli venäläisestä.). Terek-joki nousee Gruusian pohjoisosassa ja virtaa pohjoiseen ja sitten itään Venäjän läpi laskeutuen Kaspianmereen. Terek-joki edusti Venäjän asutuksen etelärajaa Kaukasuksella suuren osan 1800-lukua. Toisen maailmansodan aikana suomalainen Waffen SS:n pataljoona Nordost eteni divisioonassaan Terekjoelle saakka.
ellauri276.html on line 160: Venäjänsi englannista, ranskasta, saksasta ja espanjasta. Kaksi Calderonin draamaa erottuvat hänen käännöksistään : "Heresy in England" ja "Life is a dream"; Goethen " Faustin " ensimmäinen osa (M., 1843 ja Pietari, 1859); Shakespearen Romeo ja Julia (Pietari, 1862); draama Girardin "Naisen kidutus"; Alfred de Mussetin runo "Rolla" (Moskova, 1864); Heinen runot (M., 1863 ) jne. Grekovin käännökset erottuvat hyvistä säkeistä ja ovat melko lähellä alkuperäisiä. (Mäkin olen suomentanut Rollan, se on albumissa 36.)
ellauri276.html on line 324: Nikitinin yksinkertainen, koruton runous on kiinteästi sidoksissa hänen omaan elämäänsä. Siinä kuvastuvat runoilijan yksinäisyydentunne, häntä ympäröivän elämän kurjuus ja toisaalta rakkaus luontoon, josta pessimistinen runoilija ammentaa lohdutusta. Joskus on runoilla suoraan omaelämäkerrallinen merkitys, kuten runoelmalla Nyrkki. Ensimmäinen täydellinen laitos Nikitinin runoja, joihin liittyy Mihail de Poulet’n kirjoittama runoilijan elämäkerta, ilmestyi 1885. Lauri Viljanen on suomentanut Nikitinin runon "Kuoppa on kaivettu".
ellauri277.html on line 319: Hallitsee rikollisuutta : Seurassa, jolla on uskonnollinen arvo ja uskonnollinen laki, on paljon vähemmän rikollisuutta verrattuna yhteiskuntiin, jotka eivät aseta uskontoa etusijalle. Ihmiset, joilla on uskonnollista arvoa, uskovat, että on olemassa Jumala, joka tarkkailee kaikkea heidän toimintaansa; jos he tekevät minkä tahansa rikoksen tai synnin, heitä rangaistaan kuolemanjälkeisessä elämässä. Tämä Jumalan pelko tuo ihmisille nuhteettomuutta ja johtaa heidän elämänsä rehellisyyden tielle. Tämä auttaa yhteiskuntaa vähentämään rikollisuutta merkittävästi. Kazo esim. El Salvador (suomexi Vapahtaja). Tai britti poliisisarja van der Valk. Kun sitä vertaa Nicholas Freelingin alkuperäisiin kirjoihin, näkee miten syvälle on anglosaxien moraalinen cesspool vajonnut. Silikonipanoropoteilla on aidompia tunteita kuin näillä mallinukeilla.
ellauri277.html on line 350: Bahai-usko tuli Suomeen eri lähteiden mukaan 1920-luvulla uskonnonvapauslain siivellä tai size tuli 1930-luvun lopulla amerikansuomalaisten mukana. Säännöllinen toiminta aloitettiin vuonna 1938, mutta ensimmäinen järjestö, Helsingin Bahai Seura ry, perustettiin vuonna 1952. Vielä tässä vaiheessa useimmat jäsenet eivät ajatelleet järjestöä erillisenä uskontona. 1960-luvun alussa perustettiin paikallishallinnot Tampereelle, Lahteen ja Turkuun, ja valtakunnallinen seura rekisteröitiin uskonnolliseksi yhdyskunnaksi vuonna 1963 nimellä Suomen Bahai-yhdyskunta. 1970-luvulla yhdyskunta aloitti aktiivisen lähetystyön muun muassa lentolehtisin ja musiikkiryhmien esityksillä, ja yhdyskunnan jäsenmäärä kaksinkertaistui vuosien 1972 ja 1973 aikana. Nykyisin yhdyskunnalla on 568 jäsentä (2010) and growing (LOL). Tunnettuja suomalaisia bahaita ovat vaatturi ja juontaja Arman Alizad (oikeasti?), juontaja-toimittaja Aram Aflatuni, bahai-yhteisön tiedottaja, toimittaja Sohelia Mikkonen sekä Pirkko Zillesin utelias mökkinaapuri.
ellauri277.html on line 479: Kiira Korpi on tunnetuin elossa oleva suomalainen runoilija
ellauri277.html on line 481: Herlinin Sanomien runokriitikot repi pelihousunsa kun ex-kaunoluistelija Kiira Korven eka runokirja Hyppää vaan ilmestyi. Sen iskevin eleginen lyriikka on "Vittusaatanaperkele". Riipaisevammin ei voi uuden vuosituhannen ihmisen ahdistusta enää kuvata. Samoilla sanoilla ilmentää tuntojaan myös S.KARPPI sarjan eeppisen skarppi ja totaalisen tunneköyhä rikosezivä Sofia Karppi. Mitä vittua! Siis mitä vittua sä sanot! "Vittu" on suomalaisten ikivanha pyhä paikka, jossa asustaa salaperäinen karvainen mezän haltija.
ellauri277.html on line 485: Sofia on kyllä vitun vaarallinen ja pahansuopakin. S.Nurmi vetää huumeita ja wiixeen huumeämmiä. Mixi suomalaisista poliiseista on tullut pahoja? Jari Aarnio kai näytti esimerkkiä. Reinikainen venelakkeineen oli paljon kivempi. No nyt on vedetty läpi kuitenkin koko S.KARPPI sarja, pimeitä kellareita on saatu kurkun täydeltä, ja huonosti motivoituja symbolisia paloittelumurhia plus muita vainaita. Tutustuttu varmaan kaikkiin stadin hylätyihin teollisuusmestoihin, nähty vastenmielisiä "POLIISI" siiroja valtavilla automaattiaseilla tunkeutumassa pahaa-aavistamattomien pahisten kotehin. Kenen mielestä tää voi olla jotain viihdettä? Kai laahuxen jonka oma elämä on totaalisen pimeetä, koska se on syvältä perseestä.
ellauri278.html on line 69: Sodan ensimmäisinä kuukausina oli epäonnistumisen vaikutelma, joukkomme vetäytyivät, se oli erittäin vaikeaa kaikille. Stalin ei koskaan näyttänyt siltä, että se oli hänelle vaikeaa. En koskaan huomannut hänessä hämmennystä, päinvastoin, vaikutti siltä, että hänen mielialansa oli iloinen, hänen asenteensa ihmisiin oli suvaitsevainen. Hän ymmärsi ilmeisesti, että tällaisina hetkinä ihmisiä on tuettava, rohkaistava. Valkosuomalaisten kanssa käydyn sodan aikana satuin kuulemaan keskustelun joukkojen ruoasta. Sinä talvena oli poikkeuksellisen kylmä. Stalin oli raivoissaan: - He lähettävät valkoista leipää, makkaraa, kaviaaria eteen. Kuka sitä tarvitsee? Kaikki jäätyy, muuttuu kiveksi. Unohditte yksinkertaiset venäläiset vanikat, jotka tunnettiin Pietari Suuren ajoista lähtien. Kätevää ruokaa sotilaalle missä tahansa kampanjassa, kuumalla ja kylmällä säällä.
ellauri278.html on line 287: Molotovin mukaan on nimetty esimerkiksi Molotov–Ribbentrop-sopimus ja suomalaisten talvisodassa juomat Molotovin cocktailit. Hänen elämänkerturinsa Feliks Tšujev sai vuonna 1991 julkaista Molotovin muistelmat nimellä Molotov Remembers: Inside Kremlin Politics. Tšujev oli haastatellut Molotovia vuosina 1969–1986. Eräässä keskustelussa Tšujeville vuonna 1974 käydyssä haastattelussa koskien Suomen valtaamista talvisodassa oli Molotov todennut sen olleen huono ajoitus. Talviset maasto-olosuhteet eivät sopineet tankkikolonnille. Nazit lahjoittivat Suomelle panssarinyrkkejä kuin länkkärit nyt Ukrainalle. Molotov totesi seuraavaa Tšujeville Suomesta ja tsuhnista: ”Olimme super reiluja Suomelle! Oli fiksua, kun emme vallanneet sitä. Siitä olisi tullut märkivä haava. Ihmiset siellä ovat itsepäisiä, hyvin itsepäisiä, eivätkä osaa venättä. Epäonnistuimme Suomen demokratisoimisessa.” Niinpä. Suomalaiseet vihaavat Molotovia vielä enemmän kuin Kerenskiä.
ellauri278.html on line 467: Aimo Lahden suunnittelema Suomi-konepistooli oli ylivoimaisesti paras "työväline", kun suomalaiset korpisoturit tuhosivat maahan hyökänneen ukrainalaisen 44. divisioonan Raatteen tien taisteluissa tammikuun alkupäivinä 1940. Aseella oli parhaiden taistelijoiden käsissä ratkaiseva osa laukaistaessa tielle syntyneitä motteja. Ennen talvisotaa ei konepistoolin merkitystä osaavan käsissä oikein ymmärretty - ei Suomessa, ei Neuvostoliitossa eikä muuallakaan maailmassa.
ellauri278.html on line 471: Historian ironiaa oli, että suomalainen, yleisesikunnan silloisessa valokuvakeskuksessa palvellut reservin luutnantti oli jo aiemmin 1930-luvulla loikannut Neuvostoliittoon mukanaan Suomi-konepistoolin piirustukset. Malli oli sen jälkeen venäläisten aseasiantuntijoiden, mm. Josif Stalinin tutkittavana ja koeammuttavana, mutta vielä 1937 tämän aseen käyttöarvoa ei oikein ymmärretty. Talvisodan alkaessakaan konepistooli ei kuulunut puna-armeijan aseistukseen lainkaan. Politrukeille sen venäläistä versiota oli tosin oli jo silloin valmistettu miliisiaseeksi.
ellauri278.html on line 475: Kun talvisotaan mentiin, konepistooleita käytettiin ryhmäaseina. Kiväärijoukkueen neljästä ryhmästä oli kahteen sijoitettu pikakivääri ja kahdessa oli ryhmäaseena konepistooli. Ryhmään kuuluivat ampuja ja apulainen, jonka tehtävänä oli mm. täyttää lippaita ja kantaa niitä. Tämä oli niin jäykkä yhdistelmä, että suomalaiset rintamajohtajat - joukkueenjohtajat ja komppanianpäälliköt - tajusivat, ettei siinä ole mitään järkeä. He purkivat "ylhäältä" tulleet määrävahvuudet ja käskivät jakaa komppanian konepistoolit pätevimmille yksittäistaistelijoille, esim. Antti Rokalle.
ellauri278.html on line 488: Suomalaisten yleishyökkäys kesti viikon. Siinä vihollisdivisioona tuhoutui lähes täydellisesti. Se menetti 70 prosenttia vahvuudestaan kaatuneina. Lisäksi suomalaiset ottivat 1 200 vankia. Suomalaisia kuoli talvisodassa jotain puolisensataatuhatta, 1 suomalainen vastasi 4 venäläistä. Koko tie oli täynnä tuhoutuneita tai tielle jähmettyneitä ajoneuvoja, tykkejä ja muuta kalustoa. Suomen valloitus oli tältä kertaa päättynyt.
ellauri278.html on line 522: Neuvostoliitolla tuli kiire suunnitella ja aloittaa oman konepistoolin valmistus kun taistelu suomalaisia vastaan Talvisodassa ei ollut edennyt odotetusti. Suomi-konepistooli oli osoittautunut erinomaiseksi, tulivoimaiseksi aseeksi lyhyillä etäisyyksillä metsissä ja kaupunkiympäristöissä, eikä Neuvostoliiton joukoilla ollut mitään asetta vastineeksi. Georgy Shpagin sai prototyypin valmiiksi 1940 lopulla ja valmistus aloitettiin 1941. PPSh-41:n 71:n patruunan rumpulipas on lähes suora kopio Suomi-konepistoolin 70:n patruunan rumpulippaasta, mutta muutoin aseet eroavat toisistaan. PPSh-41 on hyvä esimerkki miten suunnittelun pohjalla oli heti mietittynä massavalmistus sodan keskellä, kun kaikki resurssit ovat jo käytössä. Aseesta tehtiin mahdollisimman yksinkertainen, niin että sitä sai valmistettua missä tahansa pienessä nyrkkipajassa ja autokorjaamossa, minimaalisella koulutuksella, jolloin asetehtaiden koulutetun työvoiman panos saatiin ohjattua tärkeämpiin ja monimutkaisempiin projekteihin. Piippukin oli keskeltä kahteen sahattu Mosin-Nagant-kiväärin piippu, jolloin olemassa olevista piipuista saatiin sahattua piippu kahteen konepistooliin. Kätevää!
ellauri278.html on line 528: Jatkosodan aikana 1942-44 Suomeen saatiin sotasaaliina n. 2500 PPSh-41 konepistoolia. Näitä käytettiin niin rintamalla juoksuhaudoissa kuin kotirintamallakin. Näille konepistooleille annettiin Suomessa nimi ”7,62 kp/venäl." ja "762 KP 41". Pienoisena ongelmana oli että PPSh-41 käyttää 7,62 x 25mm luoteja, kun 9 x 19mm Parabellum-patruunat olivat paljon yleisempiä ja paremmin saatavilla. Niin saksalaiset kuin suomalaisetkin suunnittelivat muutostöitä, jotta taisteluissa voitetut PPSh-41 konepistoolit olisi muokattu käyttämään 9mm luoteja, joita oli hyvin saatavilla. 9mm luoteja käyttivät niin pistoolit kuin läntiset konepistoolitkin (Suomi-konepistooli, brittien Stenit ja saksalaisten MP40 ja MP41), mutta neuvostoliittolaisia 7,62mm luoteja ei ollut helposti saatavilla.
ellauri278.html on line 547: Sota, suursota, miettii Stalin. Sota on minulle vastenmielistä. Miten kärsinkään, kun suomalaiset hyökkäsivät Neuvostoliiton kimppuun Mainilassa 1939, ja nyt taas! Minä en ole koskaan halunnut kenenkään maata, paitsi turvallisuussyistä ehkä Puolan itäosat 1939 ja seuraavana vuonna Karjalan kannaksen, Viron, Latvian ja Liettuan sekä Bessarabian ja pohjois-Bukovinan. Mutta periaatteessa olen tähän viaton, olen syytön, täysin syytön! Nuo aloittivat!
ellauri279.html on line 346: Kirjassaan Puskipa Pushkinkin kerran vasikkaa tamme fan (suom. 1976) Solženitsyn kertoo, että hänen kirjoittamisensa tärkein vaikutin oli tuoda esiin ojennustyöleirien asukkien kurja asema. Sensuurin välttääkseen hän puki sanottavansa romaaneiksi. Hyvin toimi tämä salajuoni. Solženitsyn itse piti pääteoksenaan vuosina 1983–1991 julkaistua romaanisarjaa Krasnoje koleso, joka kuvaa Venäjän keisarikunnan ajautumista vuoden 1917 vallankumoukseen ja sen seurauksia. Sarjan osat (eli solmut, uzly) ovat Avgust 1914, Oktjabr 1916, Mart 1917 ja Aprel 1917. Näistä toisen kirjan ensimmäinen osa on suomennettu nimellä Punainen pyörä. Toinen solmu: Lokakuu 16 (Tammi 1985). Ne ovat huisin tylsiä, neuvostovastaisia eivätkä tuo kuvaan mitään uutta. (Tän voi varmuudella sanoa näin lukematta sight unseen.)
ellauri281.html on line 68: Sodan ensimmäisinä kuukausina oli epäonnistumisen vaikutelma, joukkomme vetäytyivät, se oli erittäin vaikeaa kaikille. Stalin ei koskaan näyttänyt siltä, että se oli hänelle vaikeaa. En koskaan huomannut hänessä hämmennystä, päinvastoin, vaikutti siltä, että hänen mielialansa oli iloinen, hänen asenteensa ihmisiin oli suvaitsevainen. Hän ymmärsi ilmeisesti, että tällaisina hetkinä ihmisiä on tuettava, rohkaistava. Valkosuomalaisten kanssa käydyn sodan aikana satuin kuulemaan keskustelun joukkojen ruoasta. Sinä talvena oli poikkeuksellisen kylmä. Stalin oli raivoissaan: - He lähettävät valkoista leipää, makkaraa, kaviaaria eteen. Kuka sitä tarvitsee? Kaikki jäätyy, muuttuu kiveksi. Unohditte yksinkertaiset venäläiset vanikat, jotka tunnettiin Pietari Suuren ajoista lähtien. Kätevää ruokaa sotilaalle missä tahansa kampanjassa, kuumalla ja kylmällä säällä.
ellauri281.html on line 286: Molotovin mukaan on nimetty esimerkiksi Molotov–Ribbentrop-sopimus ja suomalaisten talvisodassa juomat Molotovin cocktailit. Hänen elämänkerturinsa Feliks Tšujev sai vuonna 1991 julkaista Molotovin muistelmat nimellä Molotov Remembers: Inside Kremlin Politics. Tšujev oli haastatellut Molotovia vuosina 1969–1986. Eräässä keskustelussa Tšujeville vuonna 1974 käydyssä haastattelussa koskien Suomen valtaamista talvisodassa oli Molotov todennut sen olleen huono ajoitus. Talviset maasto-olosuhteet eivät sopineet tankkikolonnille. Nazit lahjoittivat Suomelle panssarinyrkkejä kuin länkkärit nyt Ukrainalle. Molotov totesi seuraavaa Tšujeville Suomesta ja tsuhnista: ”Olimme super reiluja Suomelle! Oli fiksua, kun emme vallanneet sitä. Siitä olisi tullut märkivä haava. Ihmiset siellä ovat itsepäisiä, hyvin itsepäisiä, eivätkä osaa venättä. Epäonnistuimme Suomen demokratisoimisessa.” Niinpä. Suomalaiseet vihaavat Molotovia vielä enemmän kuin Kerenskiä.
ellauri281.html on line 466: Aimo Lahden suunnittelema Suomi-konepistooli oli ylivoimaisesti paras "työväline", kun suomalaiset korpisoturit tuhosivat maahan hyökänneen ukrainalaisen 44. divisioonan Raatteen tien taisteluissa tammikuun alkupäivinä 1940. Aseella oli parhaiden taistelijoiden käsissä ratkaiseva osa laukaistaessa tielle syntyneitä motteja. Ennen talvisotaa ei konepistoolin merkitystä osaavan käsissä oikein ymmärretty - ei Suomessa, ei Neuvostoliitossa eikä muuallakaan maailmassa.
ellauri281.html on line 470: Historian ironiaa oli, että suomalainen, yleisesikunnan silloisessa valokuvakeskuksessa palvellut reservin luutnantti oli jo aiemmin 1930-luvulla loikannut Neuvostoliittoon mukanaan Suomi-konepistoolin piirustukset. Malli oli sen jälkeen venäläisten aseasiantuntijoiden, mm. Josif Stalinin tutkittavana ja koeammuttavana, mutta vielä 1937 tämän aseen käyttöarvoa ei oikein ymmärretty. Talvisodan alkaessakaan konepistooli ei kuulunut puna-armeijan aseistukseen lainkaan. Politrukeille sen venäläistä versiota oli tosin oli jo silloin valmistettu miliisiaseeksi.
ellauri281.html on line 474: Kun talvisotaan mentiin, konepistooleita käytettiin ryhmäaseina. Kiväärijoukkueen neljästä ryhmästä oli kahteen sijoitettu pikakivääri ja kahdessa oli ryhmäaseena konepistooli. Ryhmään kuuluivat ampuja ja apulainen, jonka tehtävänä oli mm. täyttää lippaita ja kantaa niitä. Tämä oli niin jäykkä yhdistelmä, että suomalaiset rintamajohtajat - joukkueenjohtajat ja komppanianpäälliköt - tajusivat, ettei siinä ole mitään järkeä. He purkivat "ylhäältä" tulleet määrävahvuudet ja käskivät jakaa komppanian konepistoolit pätevimmille yksittäistaistelijoille, esim. Antti Rokalle.
ellauri281.html on line 487: Suomalaisten yleishyökkäys kesti viikon. Siinä vihollisdivisioona tuhoutui lähes täydellisesti. Se menetti 70 prosenttia vahvuudestaan kaatuneina. Lisäksi suomalaiset ottivat 1 200 vankia. Suomalaisia kuoli talvisodassa jotain puolisensataatuhatta, 1 suomalainen vastasi 4 venäläistä. Koko tie oli täynnä tuhoutuneita tai tielle jähmettyneitä ajoneuvoja, tykkejä ja muuta kalustoa. Suomen valloitus oli tältä kertaa päättynyt.
ellauri281.html on line 521: Neuvostoliitolla tuli kiire suunnitella ja aloittaa oman konepistoolin valmistus kun taistelu suomalaisia vastaan Talvisodassa ei ollut edennyt odotetusti. Suomi-konepistooli oli osoittautunut erinomaiseksi, tulivoimaiseksi aseeksi lyhyillä etäisyyksillä metsissä ja kaupunkiympäristöissä, eikä Neuvostoliiton joukoilla ollut mitään asetta vastineeksi. Georgy Shpagin sai prototyypin valmiiksi 1940 lopulla ja valmistus aloitettiin 1941. PPSh-41:n 71:n patruunan rumpulipas on lähes suora kopio Suomi-konepistoolin 70:n patruunan rumpulippaasta, mutta muutoin aseet eroavat toisistaan. PPSh-41 on hyvä esimerkki miten suunnittelun pohjalla oli heti mietittynä massavalmistus sodan keskellä, kun kaikki resurssit ovat jo käytössä. Aseesta tehtiin mahdollisimman yksinkertainen, niin että sitä sai valmistettua missä tahansa pienessä nyrkkipajassa ja autokorjaamossa, minimaalisella koulutuksella, jolloin asetehtaiden koulutetun työvoiman panos saatiin ohjattua tärkeämpiin ja monimutkaisempiin projekteihin. Piippukin oli keskeltä kahteen sahattu Mosin-Nagant-kiväärin piippu, jolloin olemassa olevista piipuista saatiin sahattua piippu kahteen konepistooliin. Kätevää!
ellauri281.html on line 527: Jatkosodan aikana 1942-44 Suomeen saatiin sotasaaliina n. 2500 PPSh-41 konepistoolia. Näitä käytettiin niin rintamalla juoksuhaudoissa kuin kotirintamallakin. Näille konepistooleille annettiin Suomessa nimi ”7,62 kp/venäl." ja "762 KP 41". Pienoisena ongelmana oli että PPSh-41 käyttää 7,62 x 25mm luoteja, kun 9 x 19mm Parabellum-patruunat olivat paljon yleisempiä ja paremmin saatavilla. Niin saksalaiset kuin suomalaisetkin suunnittelivat muutostöitä, jotta taisteluissa voitetut PPSh-41 konepistoolit olisi muokattu käyttämään 9mm luoteja, joita oli hyvin saatavilla. 9mm luoteja käyttivät niin pistoolit kuin läntiset konepistoolitkin (Suomi-konepistooli, brittien Stenit ja saksalaisten MP40 ja MP41), mutta neuvostoliittolaisia 7,62mm luoteja ei ollut helposti saatavilla.
ellauri281.html on line 546: Sota, suursota, miettii Stalin. Sota on minulle vastenmielistä. Miten kärsinkään, kun suomalaiset hyökkäsivät Neuvostoliiton kimppuun Mainilassa 1939, ja nyt taas! Minä en ole koskaan halunnut kenenkään maata, paitsi turvallisuussyistä ehkä Puolan itäosat 1939 ja seuraavana vuonna Karjalan kannaksen, Viron, Latvian ja Liettuan sekä Bessarabian ja pohjois-Bukovinan. Mutta periaatteessa olen tähän viaton, olen syytön, täysin syytön! Nuo aloittivat!
ellauri282.html on line 60: Toinen hupaisa havainto tosta Pozdamin naistenskoudesarjasta, eze muuten muistuttaa aika lailla anglosaxien samanhenkistä sarjaa Scott and Bailey Mansesta, paizi Pozdamin porukat on loivailmeisiä tuntoherkkiä sosdemejä, vähänkuin kasarin Hannu-Pekkamaisia Harjunpäitä, Bjärn Kurtenin höveleitä suomenruozalaisia neandertaaleja. Kuntaas Mansen pollarit on armeijatyylisiä aivan naziluokan SSS- kokkari- ja persusanzareita, Jawohl mam Kapitän! Sodan häviäjät ja voittajat on vaihtaneet naamareita. Oikeesssa oli Putin että Pozdamin neuvotteluasemat on länkkäreiltä hävyxissä. Nasse-setä on hyvin, hyvin vihainen.
ellauri282.html on line 123: Matin rouva Vuokko Rissanen suomensi huuhaakirjoja ja oxensi izekin yhden sellaisen:
ellauri282.html on line 212: Pulkun puheista päättäen Vuokko oli paizi hymistelevä myös aivan hirveä pirttihirmu. Se taitaa olla tän Matin jouzenlaulunkin "piiloviesti." Pulkku sanoo haukkuneensa vaimoa jo Makkosena Romaanihenkilön kuolemassa, sekin pitäisi nyt kai selata. Pulkku on hyvin hyvin naisvihainen. Melkein yhtä paha kuin "Teme", joka peukuttaa valtaanpäässeitä suominazeja ja twiittaa huonolla englannilla transuvastaisia twiittejä: "Tsiisus".
ellauri282.html on line 225: Władysław Anders oli baltinsaxalainen kenraali joka otti osaa zaarin upseerina ekaan suursotaan mutta Puolan izenäistyttyä sodan jälkeen oli enimmäxeen puolalainen kenraali, tosin polakkien piti kääntää takkia sodan melskeisssä hälläpyörinä kuten Mannergeimin urheiden suomalaisten.
ellauri282.html on line 244: Pulkku on kova poika puhkomaan meemi-ilmapalloja, mutta sille tulee koko paljon huteja. Niinkun että 1 suomalainen avosuo on tehokkaampi ilmastokeuhko kuin koko Amazonin viidakko. Vad tull. Se on kyllä totta että länsi on puolalaisille petollinen rakkaus.
ellauri282.html on line 254: Matti "Mulkku" Pulkkinen oli puhdasrotuinen suomipersu, paizi sen aikaan ne oli vennamolaisia. Se olisi viihtynyt mainiosti 2020-luvun aateilmastossa. Tismalleen samat nihkeät oikeisto ja rotuasennot kuin nyt kokonainen sukupolvi myöhemmin.
ellauri282.html on line 356: Ollessaan toipilaana uskonnollisessa hospitaalissa, Loyola syventyi tavanomaisen ritariromanssien puutteessa uskonnolliseen kirjallisuuteen. Loyola luki muun muassa Ludolph Saksikäden (noin 1295 – 1378) kristillistä mietiskelyä käsittelevää teosta Vita Christi (suom. "Kristuksen elämä") ja Jacobus Voraginelaisen (noin 1230–1298) tylsimysten elämää käsittelevään teokseen Legenda jo eläessään. Ludolph ehdottaa, että lukija asettuisi henkisesti evankeliumitarinaan, visualisoimaan pinnasängyn sikiämishetkellä jne. Tämäntyyppinen meditaatio, joka tunnetaan nimellä Simple Contemplation, oli menetelmän perusta. jonka Ignatius esitti henkisissä vällyharjoituksissaan.
ellauri282.html on line 499: Merton pohtii kirjassa varhaista elämäänsä ja puutteellista ymmärrystään ja halua löytää usko Jumalaan, mikä johti hänen kääntymiseensä roomalaiskatolisuuteen 1938 hänen ollessaan 23-vuotias. Ester Toivosesta tuli samaan aikaan Hastingsissa Miss Eurooppa. 2v mietintätauon jälkeen Merton luopui lupaavasta kirjallisesta urasta Columbia Jesterissä ja jätti lupaavan työnsä englannin opettajana St. Bonaventure's Collegessa Oleanissa, New Yorkissa. Sitten hän muutti Kentuckyn maaseudulle 1941 ja astui Getsemanin Neitsyt Marian luostariin. Samana vuonna Hitler mokasi avaamalla itärintaman suomalaisten tuella. Ei olis kannattanut. Kuoli 54-vuotiaana hämärissä olosuhteissa Bangcockissa1968, Merton siis. 27v irstailua + 27v luostarointia. Ei täysin transparenttia. Samana vuonna ammuttiin Robert Kennedy. Mä olin silloin Kivisaaren luostarissa irstailemassa. Hitler kuoli 66v hämärissä olosuhteissa Berliinissä 1945. For me to be a Saint is to be myself.
ellauri282.html on line 563: P. Saarikoski toi vitun kaunokirjallisuuteen 60-luvulla. Suvaizen epäillä. P. Saarikoski oli kuin Kaisa Häkkisen pieni orava, hampaat poikki ja käpy jäässä. Meidän pihaoravat syö tiaisten talipalloja, ei niitä vituta. Li Andersonia vituttaa, ja se sanoi niin, ja nyt suomen pyllynreijät rypistävät ympyriäisiä pikku suita. Eihän se osaa edes kunnolla suomea!
ellauri283.html on line 73: Tove Janssonista tuttu Alma Pöysti esittää kirjan Hamsunista nimettyä muka suomenruozalaista humppua Ylja Happoltatia (sic, 1973). Joku toinen näyttelee samaa pulzaria virttyneempänä 18v myöh. (1991). Kiehtovaa.
ellauri283.html on line 101: Aki Kaurismäen 2017 elokuva Jenseits von der Hoffnung oli esimerkillinen. Mamut olivat kauniita ja rauhallisia, saivat puhua edes keskenään arabiaa ilman tulkkausta, suomalaiset olivat rumempia, silti suht kohteliaita (jopa mamuille, vaikka kyllä muuten tavanomaisen pöyhkeitä hyväxikäyttäjiä), vähäeleisiä, kaikki saivat rauhassa puhua loppuun puheenvuoronsa. Tästä leffasta ovat kaikki tykänneet, jopa mädät tomaatit. Söpö Khaled sai parhaan näyttelijän palkinnon. Finnish Liberation Armyn tyypit olivat oikeastaan täysin turhia.
ellauri283.html on line 162: Stoalaiset ovat syvältä Senecan anaaliaukosta. Luontoa, joka on hallitsematon ja "mitattoman tuhlaaja", ei voida tyrannisoida tavalla, jolla stoalaiset tyrannisoivat itseään. Kikkeliskokkelis-mies on hahmo, joka usein seisoskelee esimerkiksi bussipysäkillä. Kikkeliskokkelis-mies hihittää ja naureskelee itsekseen ja toistaa samoja lauseita kuten: "Mitäs läksit?", "Kikkeliskokkelis!", "Tää on tää maailma.", "Sul on mun luonto", "Suu hevosenkengälle!", "Sit en varasta!", "Ota riehumalla hiki" ja "Heko keko kikkelis kokkelis ympäri suomenmaata".
ellauri283.html on line 271: Niilin alueella Pohjois-Sudanissa sijainneen Kushin kuningaskunnan varhainen historia kietoutuu muinaisen Egyptin historiaan, jonka kanssa se oli poliittisesti liittoutunut useiden hallituskausien aikana. Egyptin läheisyyden ansiosta Sudan osallistui Lähi-idän laajempaan historiaan, kun Egyptin tärkeä 25. dynastia ja kolme Nubian kuningaskuntaa, Nobatia, Makuria ja Alodia, kristillistyivät kuudennella vuosisadalla. Kristillistymisen seurauksena vanha nubian kieli on vanhin tallennettu Niilosaharan kieli (varhaisimmat tiedot 800-luvulta koptilaisiiin aakkosiin mukautettuna). Neekeri oli egyptixi Ne-hash-Kush ("ne haisevat kuselta"), väitti Wettenhovi-Aspa, osoittaaxeen että egyptiläiset puhuivat keskenänsä suomea.
ellauri283.html on line 460: Yhtenä päivänä hän oli mukana Mambesin ja Galungan rauhanneuvotteluissa – ja seuraavana päivänä hän etsi heroiinia käyttävää tytärtään Niniä Oslon kaduilta. Välillä etsinnöissä oli mukana Ninin veli Jens Stoltenberg: Norjan tuleva pääministeri ja myöhemmin suomalaisillekin tutuksi tullut Naton pääsihteeri.
ellauri283.html on line 522: Samaan aikaan Euroopan unioni alkoi avustaa Malin oman armeijan koulutuksessa. Mukana on myös suomalaisia kouluttajia. Maaliskuussa 2019 islamistit hyökkäsivät noin 60 kilometrin päässä Bamakosta sijaitsevan Koulikoron sotilasleiriin. Malin turvallisuustilanne on huolestuttava maan eteläisillä alueilla (Koulikoro, Kayes, Koutiala, Sikasso), jotka eivät ole enää vapaita jihadistisesta uhasta tai rosvoilusta.
ellauri284.html on line 339: Siinä missä Erkkilä nousi 1990-luvulla yhdeksi Suomen rikoshistorian tunnetuimmista hahmoista, on Raimo Majuri alias Ram Laor toiminut uskonnollisten suomalaisten ryhmien oppaana Israelissa. Laorin nimi on näkynyt niin Toiviomatkojen kuin Herättäjä-Yhdistyksenkin järjestämien Israelin-matkojen mainoksissa.
ellauri284.html on line 342: Lehdistössä Majurin nimi mainittiin viimeksi tammikuussa, kun YK:ssa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä pitkään työskennellyt kapteeni Reijo Raitasaari kertoi, miten suomalaisia YK-miehiä 1970-luvulla houkuteltiin seksillä vieraan vallan agenteiksi.
ellauri284.html on line 357: Poliisimies Raimo Majuri sai Israilin kansalaisuuden ja muutti nimensä juutalaiseksi nimeksi Ram Laor. Majuri oli hyvää pataa Israilin salaisen poliisin MOSSAD:in kanssa ja oli paljastanut heille, että suomalaiset YK-joukot olivat keränneet sotamateriaalia Siinain-erämaan taistelutantereelta ja kuljettaneet ne Suomeen Pääesikunnan tutkittavaksi. Israil ei koskaan suostunut luovuttamaan Majuria Suomeen vaikka Suomen viranomaiset olivat esittäneet heille luovutuspyynnön Majurista. Palveli YK-joukoissa Kyproksella kapteenina kenraali Siilasvuon adjutanttina. Nykysin tuo huumediileri asuu Jerusalemissa Israilissa ja toisella nimellä, eikä hänellä ole Suomeen asiaa, kun on vielä selvittämättömiä asioita. Siellä Johny Liebkindkin piileskeli lakia. Vaan päässyt on Rami pälkähästä. Viimeisten, Ruotsista saatujen kuulumisien mukaan ajelee Hesassa vuorobussia, HKL:n.
ellauri285.html on line 135: Hullua miten ihan sama mistä aiheesta TIEDE lehden artikkelit ovat, ne alkaa samalla Ukraina-uskontunnustuxella. Vittuako teor. filosofian professorilta edes haetaan neuvoa moraalikysymyxissä. Sitä vartenhan on Timo Airaxisen viran haltija, joka näkyy olevan joku Antti Kuappinen. Kyllä on suomalaisen filosofian maine mennyt manalle. Maria Lasonen on obsessiivinen kiipijä ja Kuappinen ilmeisesti talousliberaali sekin.
ellauri285.html on line 209: Sofi Karppi ja Saku Nurmi sanovat aina "okei" kun ne eivät tiedä mitä sanoa eikä ymmärrä. "Aha" ja "Oho", suomen ikiomat "kiitos" ja "anteexi", eivät trendaa enää. "Ai" on vielä nolompi.
ellauri285.html on line 441: Erno Antero Paasilinna (14. maaliskuuta 1935 Petsamo – 30. syyskuuta 2000 Tampere) oli suomalainen kirjailija ja toimittaja. Paasilinnan esseekokoelma Yksinäisyys ja uhma sai vuonna 1984 ensimmäisen Finlandia-palkinnon. Teoksesta löytyvät myös Paasilinnan usein siteeratut, hänen motokseen mielletyt sanat ”Kirjailijaksi ei synnytä. – – On elettävä sellainen elämä, josta syntyy kirjailija”. Sitä se ei takuulla ollut ize kexinyt.
ellauri285.html on line 443: Erno Paasilinnaa on luonnehdittu suomalaisen kirjallisuuden äänekkääksi toisinajattelijaksi. Paasilinnan kirjat ovat usein yhteiskuntakriittisiä. Monet niistä kuvaavat Lappia ja Petsamoa ja ottavat kantaa luonnon ja syrjäseutujen sekä niiden asukkaiden puolesta. Useimmat kirjoitukset ovat lyhyitä ja niukkasanaisia, mutta samalla niiden sisältö ja sanoma käyvät helposti lukijalle selväksi. Paasilinna haastoi mielellään keskusteluun vaikutusvaltaisia päättäjiä ja joutui myös monesti heidän epäsuosioonsa.
ellauri285.html on line 468: "Jokaisen menestystä tavoittelevan täytyy kiivetä massojen hartioille ja suomia ruoskalla oikealle ja vasemmalle, että tilaa syntyy."
ellauri285.html on line 595: Hiihtäjä Juha Mieto sai YK:n mitalin rehdistä käytöksestä urheilussa. Mieto oli mitalin ensimmäinen suomalainen saaja.
ellauri285.html on line 612: Vuoden parhaaksi suomalaiseksi jazz-levytykseksi valittiin Vesa-Matti Loirin levyttämä kappale Naurava kulkuri.
ellauri285.html on line 700: Maan sisäisessä politiikassa Mitterrandin toimia varjostivat sarja talouskriisejä ja konservatiiviset parlamentit (1986–1988 ja 1993–1995), niin kutsutut cohabitationin (suom. yhteiselo) ajat, jolloin pääministeri ja presidentti edustivat eri puolueita. Pääministerinä toimi ensimmäisen cohabitationin aikana Jacques Chirac . Mitterrand ja Chirac ratkaisivat mahdolliset ongelmat sopimalla työnjaosta, jonka mukaan presidentti keskittyi ulko- ja pääministeri sisäpolitiikkaan.
ellauri286.html on line 56: Tupeepäisen itätytön esikoinen löytyi siis Kottbyn ilmaishyllystä. Sofi ei ollut mikään vasemmistolaisperheen mukula vaikka kävi äidin kanssa Virossa. Mutta venättä en pomiloinut, pois se minusta! Yhtä vähän tai vähemmän kuin persut ruåzia. Pieni urhea vaikka isojalkainen balttiäitini oli valkoverinen patriootti, joka vihasi punikkeja ryssiä. Suomessa matusuomalaisena olin kuin hankaavissa kengissä (lapsenkenkiä ei löytynyt oikeata kokoa). Sofin toinen nimi on Elina eikä Anna. Elinalla oli kylän ensimmäiset rinnat, vaikkeivät kovin mahtavat. Silti vittu. Se oli läskibonzo lapsena. Tosi hemmoteltu kakara. Sen äiti oli omituinen hyypiö. Stolitsnaja on parempaa kuin kossu ja absolut, sanoo venäläiset expertit. Mixi kaikki virolaiset naiset ovat limapilluisia huoria? Onko se niiden DNAssa kuin demokraattinen vastuu Avaazeilla? Kysy HS:n Kirstiltä. Torsti saattaa tietää paremmin.
ellauri286.html on line 86: SOFI OKSASEN (s. 1977) kulttikirjaksi muodostunut feministinen esikoisteos kipeistä aiheista, syömishäiriöstä, virolaisnaisten asemasta ja ryssävihasta. Stalinin lehmät tarkastelee ankarasti Viron lähihistoriaa sekä virolaisäidin ja suomalaisisän tytärtä henkisessä puristuksessa.
ellauri286.html on line 99: Julkaisin vuonna 2003 Suomessa esikoisromaanini, Viron lähihistoriaa käsittelevän Stalinin lehmät. Törmäsin toimittajiin, jotka kutsuivat kirjaani “neuvostovastaiseksi”, suomettuneen Suomen perussanastoon kuuluvalla, aikoinaan hyvinkin negatiivisella määreellä.
ellauri286.html on line 105: Tuolloin Suomessa elettiin vielä aikaa, jota voisi kutsua jälkisuomettuneeksi.
ellauri286.html on line 131: Suomen tilanne oli toinen kuin Viron, koska Suomea ei miehitetty eikä Suomi kuulunut itäblokkiin, mutta suomettumisen vuodet tarkoittivat poikkeuksellista ilmapiiriä, joka vaikutti myös puheeseen, julkiseen keskusteluun, mediaan ja tapaan, jolla Suomessa puhuttiin Venäjästä. Minä en henk.koht.siitä paljon muista enkä ymmärtänyt, synnyin Virossa ja olin 12-vuotias kun neuvostola hajosi, mutta olen myöhemmin lukenut paljon mm. Turun Sanomia.
ellauri286.html on line 133: Neuvostoaikana Suomi oli Neuvostoliiton näyteikkuna: maa, jonka avulla voitiin osoittaa, että Neuvostoliitto kykenee elämään rauhallista rinnakkaiseloa itsenäisen naapurinsa kanssa. Tosielämässä suomalaisiin koulukirjoihin vaadittiin Moskovan hyväksyntä ja Moskova vaikutti myös siihen, millaisia kirjoja meillä oli saatavilla. Se vaikutti siihen, millaisia kirjoja kirjastoissa oli. Se vaikutti siihen, millaista tietoa meillä oli saatavilla ja millaista tietoa meitä rohkaistiin hankkimaan.
ellauri286.html on line 138: Jatkosodan jälkeen yleisistä kirjastoista poistettiin tai siirrettiin lukittuihin varastoihin liki 300 sisällöltään Neuvostoliiton vastaisiksi katsottua teosta. Entisen sisäministerin Yrjö Leinon muistelmateoksen Kommunisti sisäministerinä julkaiseminen estettiin ns. yöpakkaskriisin aikana vuonna 1958, koska sen pelättiin vahingoittavan Suomen ja Neuvostoliiton suhteita, ja teos julkaistiin vasta Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1991. Viimeisimpiä tapauksia ovat olleet epäsiveellisiksi katsottujen, norjalaisen Agnar Myklen novellikokoelman Silmukka kuun sirppiin ja romaanin Laulu punaisesta rubiinista (1957) sekä yhdysvaltalaisen Henry Millerin romaanin Kravun kääntöpiiri (1962) suomennosten takavarikointi.
ellauri286.html on line 140: Painovapauslaki ei koskenut elokuvia, vaan niiden osalta ylläpidettiin perustuslain säätämisjärjestyksessä säädetyn lain nojalla sensuurijärjestelmää rauhan aikanakin vuoteen 2001 saakka. Vuonna 1965 säädetyn lain mukaan esitettäväksi ei hyväksytty ”hyvien tapojen vastaisia”, ”epäsiveellisiä, raaistavia tai mielenterveyttä vahingoittavia” elokuvia tai elokuvia, joiden esittäminen saattoi ”vaarantaa yleistä järjestystä tai turvallisuutta tahi maanpuolustusta taikka huonontaa valtakunnan suhteita ulkovaltoihin”. Nämä kiellot kumottiin vuonna 2001. Valtion elokuvatarkastamo kuitenkin tarkasti vuoteen 2012 saakka julkisesti esitettävät ja myytävät elokuvat mutta ainoastaan mahdollisten ikärajojen määräämistä varten. Korkein ikäraja, joka niille voitiin määrätä, oli 18 vuotta. Tunnettuja esimerkkejä ovat olleet suomalaissyntyisen Casper Wreden elokuvan Ivan Denisovitšin päivä – Aleksandr Solženitsynin samannimisen romaanin pohjalta – esityskielto ulkopoliittisista syistä vuonna 1972 ja samoin suomalaissyntyisen Renny Harlinin Yhdysvalloissa ohjaaman elokuvan Jäätävä polte määrääminen esitys- ja levityskieltoon raaistavan ja ulkopoliittisesti arveluttavan sisältönsä vuoksi vuonna 1986. Ne olivatkin paxua propagandaa molemmat.
ellauri286.html on line 144: Koska suomettumisen ilmapiiri ei tarkoittanut miehitystä, vaan pikemminkin poliittista nuorallatanssia ja hämärän maastoa, jossa roolit ovat epäselvät, Suomi ei ryhtynyt Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen poistamaan tietoisesti suomettumista eikä selkeää pesäeroa tehty.
ellauri286.html on line 197: Vuosituhannen vaiheessa Venäjästä kirjoittava kirjailija sai kuitenkin vielä kirjoittaa Venäjästä ja sen historiapolitiikasta täysin rauhassa. Vaikka törmäsin jälkisuomettuneisiin äänensävyihin, Venäjästä kirjoittavat kirjailijat tai toimittajat eivät vielä kohdanneet ilmiöitä, joiden kanssa näillä saroilla sananvapauttaan käyttävät ihmiset joutuivat tekemisiin vain joitakin vuosia myöhemmin. Pro-Putin -mielenosoittajia ei näkynyt eikä Viron Moskovan-suurlähettiläästä, sittemmin ulkoministeristä, venäläis-latvialaisesta Marina Kaljurandista, tehty rivoja nukkeja Moskovassa, kuten vuonna 2007. Vaikka kyyditys- tai miehitys-sanojen käyttö ei ollut yhtä luontevaa kuin nykyään ja toisinaan niiden kanssa haparoitiin, kukaan ei Suomessa vielä kieltänyt kyydityksiä, kuten vain vähän myöhemmin kävi. Niitähän tehtailtiin Suomessakin 30-luvulla.
ellauri286.html on line 331: Suomeksi toimivaan valemediaan eivät päde sama säännöt kuin suomalaisiin toimittajiin eikä se noudata Julkisen sanan neuvoston ohjeistuksia.
ellauri286.html on line 332: Suomalainen Julkisen sanan neuvosto on kansainvälisestikin poikkeuksellinen järjestelmä, jonka tehtävänä on vaalia suomettumista, julkisen sanan vastuullista vapautta ja tukea hyvää journalistista tapaa. Valtio tai muut tahot eivät voi puuttua journalistin työskentelyyn ja siksi Suomen viestintälait voivat olla hyvin liberaaleja.
ellauri286.html on line 343: kirjoittamaan kirjaa. Putinin trollit ilmestyi suomeksi 2019, ja se on
ellauri286.html on line 357: Aron mukaan Venäjän propaganda ja julkista keskustelua häiritsevät trollit ovat vaikuttaneet sähköistävästi suomalaiseen keskusteluilmapiiriin.
ellauri286.html on line 459: Kehveli ja herranjumala eivät ole kirosanoja. KÄRJISTÄEN voi sanoa, että suomalaiset noituvat kolmesta tabuaiheesta: uskonnosta, eritteistä ja sukuelimistä. Voimakkaimpina pidettiin saatanaa ja vittua. Kun me oltiin pieniä jumalauta oli pahin. 1600-luvun Turussa on pöytäkirjojen mukaan käytetty muun muassa sellaisia haukkumasanoja kuin tulenruoka, skottirotta, pahapää ja ruotsalainen korkoperse.
ellauri286.html on line 497: Vitun virolaiset pellet rakasti niin paljon länkkäreiden muovia että luopuivat kotimaisista kangaskasseista. Nyt tiedetään miten paljon parempia ne olivat. TIEDE-lehden paljastuneen terskan näköinen päätoimittaja Jukka Ruukki kauppaa muovia, unohtaen kokonaan mainita sen muut ympäristöhaitat kuin hiilijalanjäljen. Miten voi mies olla niin tajuton, joko se on tyhmä tai se on tilauskusettaja. Miten voi nainen olla ilman kaloritajua, ihmettelee Sofi läskinä. Vitun vainoharhaisia valkolaisia. Kumma ettei suomalaiset punikkien lapsenlapsen lapset muista että niitä nälistettiin leireillä enemmän kuin Jaarli Bobs tappoi buurilapsia ja äitejä.
ellauri286.html on line 503: Äiti oli liian hyvä venäläisille ja liian huono suomalaisille. Sofi sai siitä hirmuisesti skizoja ja siitä tuli aivan vimmainen pyrkyri. Sen izetunto on kuin dementin paavin pystyssä pitänyt mekon alle työnnetty keppi. Virolaisuus on luuranko sen kaapissa.
ellauri286.html on line 509: Quanto costa? Mitä varvilta? Ai neiti puhuukin suomea. Hintalappukin mahtaa olla sitten sen mukainen Rennosti muka karkuun. Käsikynkkää menee venakot Vaasankadulla pörrötukkaisina pyllyt heiluen. Sofi kuolaa salaa vierestä.
ellauri286.html on line 519: Sofi Oksanen kasvoi Jyväskylässä. Hänen isänsä on suomalainen sähkömies, äiti virolainen diplomi-insinööri, joiden tapaamista Oksanen sivusi esikoiskirjassaan Stalinin lehmät.
ellauri286.html on line 624: Viime vuosina Akun tärkeänä apuna on ollut hänen rakkaansa, suomenruotsalainen huippustylisti Sofia Oksanen. Ai mutta tää ei olekaan bestselleristi Sofi Oksanen?
ellauri288.html on line 49: Suomalaisten rakettirahat astetta järeämpiin pommeihin Ukrainaan – Sofi Oksanen ja Martti J. Kari lahjoittajien joukossa. Uudenvuodenaattona sosiaalisessa mediassa kiersi lukuisia julkaisuja, joissa suomalaiset kertoivat jättäneensä uudenvuoden ilotulitteet ostamatta ja laittaneensa rahat mieluummin oikeisiin tulitteisiin – Ukrainan armeijan käyttämiin ammuksiin.
ellauri288.html on line 81: Oksasen teos ”Kun kyyhkyset katosivat” arvioitiin myönteisesti viime The Economistissa. Taitaa olla ensimmäinen suomalainen kaunokirja sillä palstalla. Kaunokirjailijana Sofi Oksanen auttaa meitä ymmärtämään häntä, ja vähän itseämmekin.
ellauri288.html on line 83: Sekä Suomessa että Virossa 1930-luku oli äärioikeiston juhlaa, ja varsinkin Virossa sen ajan vallanpitäjät olivat presidentti Konstantin Pätsin johdolla sangen viehättyneitä fasistisesta vallankäyttömallista. Natseja he eivät ilmeisesti olleet, mutta toisen maailmansodan melskeissä he olivat liitossa natsien kanssa. Puna-armeija syöksi nämä voimat vallasta, ja monet sen ajan vallanpitäjät lähtivät maanpakoon (jos olisin ollut maan hallinnossa saksalaisvallan aikaan, minäkin olisin lähtenyt). Ulkomailta käsin virolaiset lähtijät liittoutuivat kylmässä sodassa USA:n puolelle, ja heihin kuului myös Etelä-Virossa suuria maa-alueita omistanut Ilveksen suku. Nykyinen Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves oli CIA:n hallitseman kylmän sodan aikaisen Radio Free Europen propagandatykki. Tästä entisestä sangen arrogantista meppikollegastani, joka oli paluumuuttaja ja jolle palautettiin suvun maat, sanon kuin Sofi Oksasen kuvaamistaan suomettuneen Suomen suhteista Venäjään: Viron presidenttinä hän ei ole kyennyt luomaan uutta kieltä ja termistöä Venäjään liittyvälle julkiselle puheelle. Hän on Amerikan agentti eivätkä hänen neuvopäästönsä vastaa Suomen olosuhteita ja kansallista etua. Suomessa media pitää huolen siitä, että sekä Venäjä että sen presidentti (suomensukuinen Tverin karjalainen?) Vladimir Putin on saatanallistettu siinä hengessä, että pukkaa taas uutta sotaa. Ilman median luomaa Venäjä-vastaista kansallista mielipideilmastoa eivät Suomen Nato-haukat voi viedä maatamme sotaan ja mukaan vieraiden valtojen sotiin.
ellauri288.html on line 86: Suomalaisena yksilönä ja suomen kansalaisena olen hävennyt koko 70- ja 80-lukujen valtiojohtoa ja sen ajan suomalaista ulkopolitiikkaa. Erityisesti häpeäni suomalaisena on kohdistunut Esko Seppäseen ja hänen edustamaansa SKP:een. On selkeä syy, miksi Seppänen kokee Oksasen pesänpuhdistuksen itseensä kohdistuvaksi uhkaksi, ”oman pesän likaamiseksi”.
ellauri288.html on line 90: Tuskin Nuijasota oli sekään mitään kaunosieluisten puuhaa, tai Ison Vihan tapahtumat, joista perusuomalaisten ehdokas Arto Luukkanen osaa heittää värikkäitä raportteja. Ja kaikki kauheudet on aina kirjoitettu vihollisen syyksi!
ellauri288.html on line 156: Annetaan kirjoittajan selittää. ”’Sitoudun kunnioittamaan’ tarkoittaa aktiivisempaa lupautumista kuin ’vannon’, joka on helppo päästää suustaan, vaikka olisi eri mieltä.” Jos kansalaiseksi tulevan on vaikea vilpittömästi hyväksyä suomalaisia arvoja, Oksasen mukaan on parempi, että hän sitoutuu sentään "kunnioittamaan" eli ainakin sietämään ja välttelemään niitä, kuin että vannoisi onton valan. ”En usko sakottamiseen”, hän sanoo. "Pää pois, se on selvemää."
ellauri288.html on line 169: Luonnon sisällyttäminen valaan on puhtaasti Oksasen oma idea. Sitä ei mainita yhdessäkään toisessa kansalaisuusvalassa. ”Asia on ajankohtainen ilmastonmuutoksen vuoksi. Mutta luonto puoltaa paikkaansa Suomen valassa myös siksi, että riippumatta aikakaudesta suomalaisilla on aina ollut erityislaatuinen luontosuhde, kuten Haju Pisilä on korostanut maan päämiehenä uudenvuodenpuheessa Suomen lipun vieressä. Kunnioittaminen ei tosin estä avohakkuita eikä kunniamurhiakaan.
ellauri288.html on line 182: Naši-järjestö osoitti mieltään Sofi Oksasen ja Imbi Pajun Kaiken takana oli pelko -kirjan julkistamistilaisuudessa Helsingissä vuonna 2009. Syystäkin, sillä Sofi oli huutamassa kimakasti länkkäreiden lehteriltä. Neuvostomeiningistä sillä ei ole kuin toisen käden tietoa, sekin länsipropagandasta. Mikä vitun asiantuntija tää ämmä on oikein olevinaan, ei ollut edes koulussa kun lähti Virosta, eikä nähtävästi oppinut Sysisuomen koulunpenkillä kuin lisää sysimustia ennakkoluuloja äidiltä perittyjen lisäxi.
ellauri288.html on line 208: Lue myös: Näin menestyvät suomalaisten kärkikirjailijoiden firmat: häkellyttäviä voittoja!
ellauri288.html on line 306: Nuori suomalainen kirjailija Sofi Oksanen yrittää kypsällä kirjallisella äänellä korjata traagista virolaista menneisyyttä. Air France Madame, Ranska
ellauri288.html on line 451: Jaan Kaplinski (22. tammikuuta 1941 Tartto–8. elokuuta 2021) oli virolainen runoilija, filosofi, kasvitieteellisen puutarhan haravoija ja kulttuuripelle. Kaplinskin äiti Nora Raudsepp oli virolainen, isä Jerzy Kapliński puolalainen, ja taustassa oli myös juutalaisuutta. Jaan Kaplinski oli puolivuotias, kun NKVD pidätti hänen isänsä, joka kuoli Vjatlagin leirillä Kirovin alueella. Isättömyys on Kaplinskin teema teoksessa Kirje isälle (2003, suomennos 2005). Sitä Jaan katkeroitui koko zydeemille.
ellauri288.html on line 461: Tuglas-seuralla on Kaplinskista paljon lisäinfoa. Pidemmän ajan kuluessa kirjoitettuja pidempiä ja vakavampia esseitä kuten Usk on uskumatus (Usko on uskomattomuus 1998) ei suomennettu, ei liioin kevyempiä lehdissä ilmestyneitä kolumneja kuten Kajakas võltsmunal (Lokki valemunalla) 2000. Omaelämäkerrallinen lyhytproosakokoelma Kust tuli öö (Kusta tuli yöllä,1990) jäi sekin suomentamatta.
ellauri288.html on line 468: Kaplinski on monikielisyyteen pyrkivänä kirjailijana kirjoittanut runoutta ja kolumneja suomeksikin. Hän on kirjoittanut runoja ja yrittänyt kirjoittaa proosaakin englanniksi. I am a little boy. Aika ja ympäristö on niin vihamielinen runoudelle. Hänhän on kasvanut ja elänyt koko elämänsä sosialismin laboratoriossa. Hän on lukenut paljon ja hänen älykkyytensä on poikkeuksellista. Hän näkee oman erikoisuutensa paradoksina. Jumalan mukaan hän on apostoli Paavalin sanoin skandaali ja typerys.
ellauri288.html on line 484: Esimerkiksi geenitutkija Richard Dawkins antaa heti suositun kirjansa Viesti miljardien vuosien takaa (suom. Risto Varteva WSOY 1985) alussa ymmärtää Darwinin evoluutioteoriaa seuraten, että "Kopioituminen johtaa aina luonnonvalintaan ja sitä kautta siihen ylenpalttiseen monipuolisuuteen, jota me kutsumme elämäksi (s. 9)". Niinpä – mikä mielenkiintoista – tarkkojen kopioiden sekaan sattuu silloin tällöin myös "kopioinnissa sattumalta tulleita rakennevirheitä (s. 9)". Jaan Kaplinski on tästä elävä - no, aikansa elänyt - esimerkki.
ellauri288.html on line 497: Dawkinsin mukaan tätä rupikonnateemaa pohtivat etenkin teologit, jotka unohtavat, että "Luonnossa on mittaamaton määrä kärsimystä. Sinä aikana kun kirjoitan tämän lauseen, tuhannet eläimet joutuvat elävinä muiden eläinten suihin, tuhannet pakenevat henkensä edestä ja ulisevat pelosta, monet tekevät hidasta kuolemaa loisten riuduttamina ja tuhannet mitä erilaisimpien lajien yksilöt nääntyvät nälkään, janoon ja tauteihin." Ja hän tiivistää tämän seuraavasti: "Näin sen pitää ollakin. Jos elinmahdollisuuksia olisi yltäkylläisesti, eliöiden määrä kasvaisi automaattisesti niin suureksi, että edessä olisivat kuitenkin nälkä, puute ja kurjuus." (Viesti miljardien vuosien takaa. WSOY 1985. suom. Risto Varteva. s. 133)
ellauri290.html on line 106: Kalle Hagertin kamun Karl von Schoultzin tunnetuimmissa kirjoissa Seikkailu Suezilla ja Seikkailu Siinailla suomalaiset YK-miehet paljastavat salajuonet ja pelastavat ripeällä toiminnallaan rauhan Lähi-itään. Kirjojen hyvä paikallistuntemus johtuu siitä, että von Schoultz oli mukana Suomen ensimmäisessä rauhanturvaoperaatiossa Suezin alueella 1956–1957.
ellauri294.html on line 651: Annikki Sankari (o.s. Höök, 10. joulukuuta 1913 Kuhmoinen – 5. elokuuta 2012 Lahti) oli suomalainen kirjailija. Hän kirjoitti myös nimellä Tuovi Aarnio.
ellauri297.html on line 504: Kun YYA-sopimus 6.4.1948 allekirjoitettiin, se sisälsi Paasikiven alkuperäisen luonnoksen elementit. Suomi yrittäisi pysytellä suurvaltakiistojen ulkopuolella, mutta puolustautuisi kaikin voimin joutuessaan hyökkäyksen kohteeksi. Hyökkäyksen uhatessa osapuolet sitoutuivat keskinäisiin neuvotteluihin, ja tarpeen vaatiessa voisivat sopia NatonNL:n antamasta sotilaallisesta avusta. ”Suomen kansan valtava enemmistö on tietoinen siitä, että pysyvän ystävyyden politiikka Suomen ja NatonNLn välillä on Suomen valtakunnan itsenäisyyden ja Suomen kansan menestyksen edellytys”. Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Paasikivi piti radiossa puheen, jossa hän selvensi suomalaisille sopimuksen sisältöä ja merkitystä maalle, artikla kerrallaan. Presidentti antoi ymmärtää, että suurvaltojen itsekkyys on ”valitettava tosiasia, jolle me pienet knääpiöt emme voi mitään, vaan joka meidän on otettava lukuun, jos haluamme pysyä todellisuuden pohjalla ja päästä elämän huhmaresta ulos.” Kansan opettajana esiintyvä presidentti vahvisti näin edelleen arvovaltaansa.
ellauri297.html on line 510: Mauno Pekkala (27. tammikuuta 1890 Sysmä (!) – 30. kesäkuuta 1952 Helsinki) oli suomalainen Metsähallituksen pääjohtaja ja vasemmistolainen poliitikko. Hän oli ainoa Suomen Kansan Demokraattista Liittoa (SKDL) edustanut Suomen pääministeri. Hän vastusti voimakkaasti jatkosotaa edeltänyttä armeijan liikekannellepanoa. Pekkala varoitti Helsingissä Neuvostoliiton tiedustelupäällikkönä toiminutta Jelisei Jelisejeviä Saksan hyökkäyksestä ja Suomen osallistumisesta siihen. Pekkala luovutti Jelisejeville tiedot presidentti Risto Rytin hallitukselle 31. toukokuuta 1941 esittämästä tilannekatsauksesta. Josif Stalin ei kuitenkaan uskonut Jelisejevin hänelle välittämiä tietoja tai pitänyt saksalaisten aiheuttamaa uhkaa tarpeeksi vakavana eikä siksi ryhtynyt tarvittaviin toimiin hyökkäyksen varalta.
ellauri297.html on line 532: Elämäni ennen kuolemaa kertoo 15 suomalaisen kokemuksista elämän rajallisuuden kohtaamisessa.
ellauri297.html on line 558: Patti oli paikallista koillissuomalaista intelligenzijaa jolle etelän miesten iva lienee ollut narsistinen loukkaus. I know the feeling, vieläkään en ole leppynyt Morris Hallelle, vaikka se on jo kuihtunut, hiipunut ja kuoppaan kannettu, kaddishit veisattu.
ellauri297.html on line 560: Afrikka ja Kuhmo-vertailu on Patin kirjan paras vaihe, naurattava ja täysin uskottava. Itäsuomalaiset on apinoita. Kyllä tiedettiin 80-luvulla että tehoviljelystä seuraa maan eroosio ja ilmaston kuumuminen. Apinakunnan historia on yhtä aavikoitumista. Kaikki kalutaan puhtaaxi kuin murkkupesässä.
ellauri297.html on line 565: Olli Alho (1943) on 80-vuotias aran näköinen kulttuurivaikuttaja, kulttuuriantropologi ja radio executive. Hän on länsisuomalainen Säämingistä. Veetee professori Turussa 70-luvulla. Hän on kirjoittanut tutkielman Tansanian suomalaisista ja toisen sikareista hullun Jari Ehrnroothin kanssa. Ollin puoliso on Mari Lautamatti. Liisa Lautamatti oli Auli Hakulisen tuttu Jyväskylässä. Kirjoittivat teoxen Naisnäkökulma häpykielentutkimukseen. Han var överassistent i kulturantropologi vid Jyväskylä universitet 1974–1979. Jöns tilldelades samma tjänst lite senare.
ellauri297.html on line 567: Olli on julkaissut aimo läjän reportaasheja ja vizikirjoja. Hän harrastaa kirjallisuutta, elokuvia, raviurheilua ja sikareita. Olli on Helsingin Suomalaisen Klubin johtokunnan jäsen vuodesta 2005 ja varapuheenjohtaja vuodesta 2009. Ollilla on professorin arvonimi. Another Olli Alho (Valmari) was a Finnish hurdler. He completed the men's 110 metres hurdles at the 1952 Summer Olympics. Suomalaisten Onnela oli Dar Es Salaamissa. Siellä suomalaiset miehet nussi mustia jotka olivat kuin lapsinaisia. Laiskat lakukepit lahjottiin viinapulloilla. Koillis-Suomen luostarit oli Lönnrotin käydessä pikemminkin rosvopesiä, viinaa tinkasivat. Kylät täynnä porovarkaita. Pelkkää roskajoukkoa. Sanoivat kuin ritarit Monty Pythonissa: Ni ni, se on meillä tapana.
ellauri297.html on line 604: Johnin ikäinen viekkaan näköinen Frank Martela (s. 1981) on suomalainen filosofi, tietokirjailija ja tutkija, joka toimii yliopistonlehtorina Aalto-yliopistossa ja valmentajana Filosofian Akatemia Oy:ssä. Martela on filosofian tohtori, valtiotieteiden tohtori ja hyvinvoinnin psykologian dosentti ja hänen tutkimuskohteita ovat hyvä elämä, hyvinvointi, sisäinen motivaatio, ihmisyys ja elämän pohjimmainen merkityksellisyys.
ellauri297.html on line 608: Martela kuuluu Filosofian Akatemiaan, tutkijoiden perustamaan tutkimus-, valmennus- ja konsulttiyritykseen, joka pyrkii kehittämään suomalaista työelämää ja sen tuloksenteko- ja innovointikykyä vahvistamalla työntekijöiden sisäistä motivaatiota. Hänen tietokirjansa Elämän tarkoitus (42 s.) julkaistiin alun perin Yhdysvalloissa HarperCollins:in kustantamana 2020 ja on käännetty suomen lisäksi 24 eri kielelle, muun muassa saksaksi, ranskaksi, espanjaksi, portugaliksi, arabiaksi, indonesiaksi, koreaksi ja japaniksi.
ellauri299.html on line 179: Yhdysvalloissa vallitseva konkurssilainsäädäntö poikkeaa olennaisesti suomalaisesta. Katso Chapter 13, joka on yksityishenkilöiden tai yhtiöiden velkojen uudelleenjärjestely-lainanhoito-ohjelmamenettely).
ellauri299.html on line 408: Mikä elämän pimento, hätä arvosta ja pyrkimys päivänvaloon pitää olla että syntyvät nämä epälukuiset itäsuomalaiset nerot jotka katsovat lähimmäisiään pitkään ja tietävästi, tekevät nopean muistiinpanon kuin skalpeerausveitsen pyörähdyksen ja vihaavat mitä tuleman pitää... Suomalaiset ovat kirjoittavaa kansaa, ja kateellista kansaa, ja arvostaan epävarmaa, mikä on kaikki yksi ja sama: poraava katse, taskussa nyrkki, nyrkissä pureksittu kynä. Myy nakkia valkolakki päässä. Kun keskiluokkaa ja lukeneistoa uhkaa kurjistuminen, on väkivaltaa tiedossa.
ellauri299.html on line 472: Honkajoessa romaanin kynäilijä on luonut kokonaisen uuden ihmishahmon ja näyttää hänen kohdallaan miltei äärimmäisyyteen saakka sen suomalaisesta kansanelämästä tutun ilmiön, että humoristi ja hullun roolin ottanut saavat oikeuksia enemmän kuin muut.
ellauri299.html on line 625: Jyrkin suomentama Ruffaton läpyskä Rutosti hevosia löytyi ilmaisexi Kumpulan kirpputorilta. Luisa oli kuullut siitä se on joltisenkin kuuluisa, muttei ole lukenut.
ellauri299.html on line 628: Suomen liityttyä 1995 Euroopan unioniin Lappi-Seppälä työskenteli kielialan päällikkövirkamiehenä Euroopan yhteisöjen eri elimissä, muun muassa EU-komission käännöstoimen pääosaston suomen kielen osastopäällikkönä ja kieliasioiden neuvonantajana EU:n Tallinnan-edustustossa.
ellauri299.html on line 629: Jäätyään eläkkeelle EU-virasta Lappi-Seppälä on jatkanut espanjan- ja portugalinkielisen kirjallisuuden suomentamista. Lappi-Seppälä tunnetaan lisäksi muun muassa Luiz Ruffaton, Mario Vargas Llosan ja Juan Batiste Montabuanin Zorro vihkosten suomentajana.
ellauri300.html on line 59: Esther och Hertz ska stekas i Gehenna i samma panna. Hoshana Rabba är sista dagen av Sukkot, lövhyddohögtiden, suom. iso rähmäily. Syysjuhla, hyvää kakkua.
ellauri301.html on line 184: Suomalainen Kosti Kalke julkaisi 1898 kirjasen Herätyssanoja ynnä lyhyt armonjärjestys: kirjoittajan kuvalla. Konstantin (Kosti) Kalke (5. joulukuuta 1858 Koski Hl – 2. helmikuuta 1938 Tohmajärvi) oli suomalainen kirkkoherra ja paikallishistoriasta sekä uskonnollisista aiheista kirjoittanut kirjailija.
ellauri301.html on line 298: Antti Veikko Ilmari ”Jammu” Siltavuori (29. lokakuuta 1926 Vaasa – 9. maaliskuuta 2012 Kuopio) oli suomalainen rikollinen, joka tuli tunnetuksi kahden kahdeksanvuotiaan tytön murhaamisesta ja ruumiiden polttamisesta maaliskuussa 1989. Sitä ennen hän oli viimeistään 1950-luvulta lähtien syyllistynyt useisiin alaikäisten tyttöjen raiskauksiin. Niiden lisäksi hänet oli tuomittu muista siveellisyysrikoksista, omaisuusrikoksista sekä murhayrityksestä, joista hän istui tuomiota jo 1960-luvulla. Siltavuori kuoli Niuvanniemessä maaliskuussa 2012. Ennen kuolemaansa hän oli vaikeasti dementoitunut.
ellauri301.html on line 364: Viimeisessä Wallander -dekkarissa vuonna 1999 ilmestyneessä Pyramiden (suom. Pyramidi, 2002) kirjassa kerrotaan nuoren Wallanderin varhaisista vaiheista, esim mixi sen ääni oli hinkuva. Enpäs kerrokaan! Olennaista Mankelille on rikoksen liittäminen laajempiin yhteiskunnallisiin kehyksiin. Murhat ja ryöstöt ovat/eivät ole (en saa päättää) yksilöiden suorittamia tekoja, mutta niillä on juurensa yhteiskunnassa ja sen vääristymissä, kuten tässä vittumaisessa kauhugenressä.
ellauri301.html on line 404: Ilo vaihtuu kauhuksi, kun rajavartija raiskaa juopuneen Elnan yhteisen illanvieton päätteeksi. Rempseän Liisan kautta hän antaa myös kasvot tuhansille suomalaisille työläisille, jotka helpottivat Ruotsin työvoimapulaa 1960-luvulla.
ellauri301.html on line 408: Tästä alkoi menestystarina. Mankellin yhteiskuntakriittinen esikoinen vuodelta 1973 ilmestyy vihdoinkin suomeksi.
ellauri301.html on line 421: Jan Oscar Sverre Lucien Henri Guillou [ɡɪ'juː] (s. 17. tammikuuta 1944 Södertälje, Ruotsi) eli "Jami" on ruotsalainen kirjailija ja toimittaja. Hänet tunnetaan kotimaassaan parhaiten agentti Carl "Coq Rouge" (Punainen Pili) Hamiltonista kertovasta 13-osaisesta romaanisarjastaan, josta viisi kirjaa on suomennettu. Kirjat, joissa Guillou esittää myös kiivasta yhteiskunnallista arvostelua, ovat olleet Ruotsin kaikkien aikojen suurin romaanien myyntimenestys. Niitä on käännetty kymmenelle kielelle, ja neljästä on tehty elokuva. Guillou on myös suosittu televisioesiintyjä ja televisio-ohjelmien tekijä.
ellauri301.html on line 432: Peitenimi Coq Rouge ( Täcknamn Coq Rouge) on ruotsalainen jämityselokuva vuodelta 1989. Pääosaa Carl Hamiltonia esittää Stellan Skarsgård. Elokuvan kertoo tumpelosta yrityksestä estää terrori-isku. Elokuva perustuu Jan Guilloun romaaniin Coq Rouge (1986, suom. 1987). Tarinassa on mukana niin Ruotsin Säpo kuin palestiinalaisia ja israelilaisiakin. IB ei ole enää mukana kuvassa mutta CIA on.
ellauri301.html on line 457: Pitäs varmaan kazoa sensijaan joku "Jami" video. No kazottiin sensijaan "Sofia Karppi" jämäri, kokonaan suometettu sveduilta huolella apinoitu nuaaripläjäys. Kävi ilmi että stadissakin on yöllä pimeää, on äveriäitä sijoittajia jobsinnäkösessä turtlenekissä ja välttämätön token apuneekeri, silverbäk pomo poliisi (ei sentään ämmä Suomessa, paizi Raidissa), kilpailua tiimissä, ikäviä perheoloja, puukon kanssa heiluvia sekakäyttäjiä, sähläystä pyssy tanassa rönttöisissä kulisseissa, you name it. Pääosan esittäjä kähmi Anni Sinnemäen avustuksella izelleen kivitalon Meilahdesta. Ei kyllä tässä olis poliisille töitä hemmetti. "Arabialaisen kädenpuristuxen" tunisialainen romukauppias sanoi että tunisialaiset miehet ovat huolissaan globalisaatiosta: länkkärihapatuxen fölissä menee tuniisien perinteinen kulttuuri. Niinpä näyttää menevän Suomenkin, kiitos "Sofia Karppi" tyyppisten angloviihteen päälleäänitysten. Raid, tule takaisin!
ellauri301.html on line 580: Oikke, oikke, svenska poikke, praa, praa, praa! huutasivatten suommalaiset ja heilluttasivatten sinikeltasija lippuja, sanon minä. Ja ruatsalaiset kiljus takasin, totes Vikki, että: "Turpa kii! Finne on parempi, igen!"
ellauri302.html on line 552: God of Vengeance julkaistiin englanninkielisenä käännöksenä vuonna 1918. Vuonna 1922 se esitettiin New Yorkissa Provincetown Theaterissä Greenwich Villagessa, ja se siirrettiin Apollo Theateriin Broadwaylle 19. helmikuuta 1923. näyttelijät, joihin kuului ylistetty juutalainen maahanmuuttajanäyttelijä Rudolph Schildkraut, saivat paljon buuauxia mutta myös läpyjä. Sen esitys keskeytettiin 6. maaliskuuta, kun koko näyttelijä, tuottaja Harry Weinberger ja yksi teatterin omistajista nostettiin syytteeseen osavaltion rikoslain rikkomisesta ja tuomittiin myöhemmin siveettömyydestä. Weinberger, joka oli myös merkittävä asianajaja, edusti ryhmää oikeudenkäynnissä. Päätodistaja näytelmää vastaan oli rabbi Joseph Silberman, joka julisti Forvertsin haastattelussa: "Tämä näytelmä herjaa juutalaista uskontoa. Edes suurin antisemiitti ei olisi voinut kirjoittaa sellaista." Pitkällisen taistelun jälkeen tuomiosta valitettiin onnistuneesti. Euroopassa näytelmä oli niin suosittu, että se käännettiin saksaksi, venäjäksi, puolaksi, hepreaksi, italiaksi, tšekkiksi, romaniaksi ja norjaksi, ei kuitenkaan suomexi.
ellauri302.html on line 653: Grein tuntee nöyryyttä, lämpöä ja läheisyyttä synagoogassa, vähän kuin suomalainen saunan lauteilla. Se ei luota goyimien kauniisiin sanoihin kun ei tiedä millaista elämää ne on viettäneet. Sepä se Iisakki, ei sunkaan elämässä ollut juuri kehumista. Ja esim Daavid jonka nimiin menee joitain kauneimpia raamatunvärssyjä oli aimo sikailija.
ellauri308.html on line 56: suurimmaxi suomalaissyntyisexi valtiomiehexi. Olisi vain pysytellyt Samuli
ellauri308.html on line 193: Arvo ”Poika” Tuominen (alk. Arvid; 5. syyskuuta 1894 Hämeenkyrö – 27. toukokuuta 1981 Tampere) oli suomalainen tuuliviiri vasemmistopoliitikko, hälläpyörä oppimaton lehtimies. Hän kirjoitti useita muistelmakirjoja, joista varsinkin Kremlin kellot (1956), Sirpin ja vasaran tie (1956) ja Maan alla ja päällä (1958) saivat laajan lukijakunnan ja vaikuttivat monien suomalaisten nurjiin käsityksiin Neuvostoliitosta ja kommunistisesta liikkeestä.
ellauri308.html on line 231: Tuominen suhtautui hyvin lämpimästi Edvard Gyllingiin, jota alettiin Neuvostoliitossa syyttää nationalismista. Vizikästä kun juuri nazismi oli Stalinin helmasynti vaikkeise kunnon ryssä edes ollutkaan. No ei Hitlerkään ollut sakemanni van wiineri. Talvisodan sytyttyä Tuominen kirjoitti Tukholmassa pitkän kirjeen otsikolla "Avoin kirje suomalaiselle työläistoverille", jossa hän hyökkäsi Neuvostoliittoa ja SKP:n linjaa vastaan. Vitun takinkääntäjä. Paha hälläpyörä.
ellauri308.html on line 269: Otto Wilhelm (Ville tai Wille, O. W.) Kuusinen (Neuvostoliitossa ven. Отто Вильгельмович Куусинен, Otto Vilgelmovitš Kuusinen, 4. lokakuuta 1881 Laukaa – 17. toukokuuta 1964 Moskova) oli suomalainen poliitikko, joka loi suuren osan urastaan Neuvostoliitossa. Kuusinen oli Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puheenjohtaja vuosina 1911–1913, Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) pitkäaikainen johtohenkilö ja Terijoen hallituksen (1939–1940) johtaja. Kuusinen kuului myös Kommunistisen internationaalin ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen korkeimpaan johtoon ja on korkeimmalle politiikassa noussut suomalainen, kun Max Jakobsonia ei valittu Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeriksi vuonna 1971. Kuusinen palkittiin Leninin kunniamerkillä viidesti.
ellauri308.html on line 271: Ville oli vaurastuneen kyläräätälin äiditön poika jonka lukuaineiden keskiarvo oli 9,2. Isä teki pankrotin ja kuoli. Wille oli koulupoikana hartaan uskonnollinen, rukoili paljon, kävi ahkerasti kirkossa ja kirjoitteli romanttisia runoja. Muun koulunuorison tavoin hän oli erittäin isänmaallinen, mikä näkyi muun muassa hänen kirjoittamissaan runoissa. Oton 1. vaimo Saima oli sitä 8v vanhempi. Lanko Einar Dahlström (myöh. Laaksovirta) oli kotoisin varakkaasta talosta Luhangasta. Syksyllä 1900 hän kirjautui Helsingin yliopistoon valiten pääaineikseen filosofian, estetiikan ja taidehistorian. Oton ja Saiman esikoistytär Aino syntyi heinäkuun lopulla 1901, mikä johti yliopisto-opintojen katkeamiseen. Siitä huolimatta, että Dalhströmit avustivat taloudellisesti nuorta paria, heidän toimeentulonsa ei ollut kehuttava. Aino-tytär kuoli vuonna 1903, jolloin isänmaallisen maaseudun puolustajan, Jumalaa pelkävään vanhasuomalaisen Kuusisen usko alkoi horjua ja sosialismi otti hänen elämässään uskonnon paikan. Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin: Kuusinen valmistui filosofian kandidaatiksi lokakuussa 1905.
ellauri308.html on line 277: Sisällissodan päätyttyä Suomessa 1918 tuhansia hävinneeseen punakaartiin kuuluneita pakeni Venäjälle, lähinnä Pietariin. Entisen punakaartin johto alkoi viettää ylellistä elämää Pietarin parhaissa hotelleissa ja ravintoloissa, olihan heillä muun muassa miljoonien markkojen arvosta Suomen Pankista varastettua ulkomaanvaluuttaa. Venäjälle paenneiden suomalaiskommunistien rivijäsenten elämä oli köyhää, ja heidän arvostelunsa tukahdutettiin kommunistipuolueen johdon taholta muun muassa erottamalla arvostelijoita puolueesta. Puolueen sisälle muodostui oppositioryhmittymä (niin sanottu mauserioppositio), joka päätti iskeä eli "poistaa johdon ja joukkueen välisen kuilun" avoimella hyökkäyksellä. Oppositioryhmä koostui nuorista punaupseerioppilaista jotka olivat koulutettu suoraan toimintaan ja heidän vihansa kohdistui erityisesti SKP:n keskuskomitean jäseniin. Tavoitteena oli kerralla murhata koko puolueen keskuskomitea. Aseina toimivat Nagant-revolverit ja Mauser-pistoolit.
ellauri308.html on line 281: Ampumapaikka "Kuusisen klubi" sijaitsi Pietarin Kammeno-Ostrovin katu 26–28:n viidennen kerroksen huoneistossa 116. Klubi oli nimetty Otto Wille Kuusisen kunniaksi, koska helmikuussa 1920 oli tullut tieto, että Kuusinen olisi ammuttu Suomessa. Sitä käytettiin suomalaisten kommunistien kokouspaikkana, kunnes se vuoden 1920 loppupuolella lakkautettiin ja siellä olleet Kuusisen kirjoittamat kirjat ja kaikki muistoesineet hävitettiin. Syynä oli Kuusisen maineen ryvettyminen keskuskomitean silmissä hänen ihmeteltyään klubin murhille julkisesti esitettyjä perusteluja. Kuusinen oli tässä vaiheessa hengenvaarassa, sillä Eino Rähjän johtama SKP:n sotilasjärjestö oli päättänyt Kuusisen surmaamisesta. Ylellinen talo rakennettiin vuosina 1910–1914, ja siinä asui lukuisia suomalaiskommunisteja.
ellauri308.html on line 283: Juhana (Jukka) Rahja (19. heinäkuuta 1887 Kronstadt – 31. elokuuta 1920 Pietari) oli pietarinsuomalainen seppä ja poliitikko. Jukka oli yksi kolmesta Rähjän bolševikkiveljeksestä. Muut veljekset olivat Eino ja Jaakko. Heistä varsinkin Jukka ja Eino vaikuttivat voimakkaasti Suomen kommunistisen puolueen (SKP) alkuaikojen linjauksiin. Jukka Rähjä kuului SKP:n johtajistoon puolueen perustamisesta (1918) kuolemaansa asti. Puolueoppositio murhasi Rähjän elokuussa 1920.
ellauri308.html on line 291: Kuusinen oli yksi harvoista 1930-luvun Stalinin hallinnon vainoista ja puhdistuksista hengissä selvinneistä johtavista suomalaiskommunisteista. Monet hänen entiset toverinsa menettivät henkensä ”kansanvihollisina”. Ollessaan osallisena tapahtumiin Kuusinen puolusti tehtyjä ratkaisuja, mutta esimerkiksi 1938 hän yritti (turhaan) vedota joidenkin SKP:n jäsenten puolesta.
ellauri308.html on line 302: Kuusisen tunnetuin runo on vuonna 1920 ensi kerran ilmestynyt ”Torpeedo”. Se kertoo valtiontarkastusviraston viraltapannusta johtajattaresta Tytti Yli-Viikarista. Hän myös kirjoitti kansainvälisen työväenliikkeen tunnuslaulun Kansainvälisen (Internationale) suomenkieliset sanat yhdessä Yrjö Sirolan, Sulo Wuolijoen ja Pertti Uotilan kanssa vuonna 1905. Parasta laulaa kerta virsikirjan kannet ovat auki, tuumi Yrjö Sirola naida naputellessaan korkokenkäistä Aino Sarolaa.
ellauri308.html on line 308: 
suomi.fi/wp-content/uploads/2019/08/picture-5700-e3c8307321c50562fc51a7948ab5a069.jpg" width="10%" />
ellauri308.html on line 315: Tuominen 1938 Tukholmassa oli hyvin informoitu mies, ja siis varsin hyvin tietoinen siitä rankasta kadosta, joka etenkin terrorin jyrkimmässä vaiheessa 1938 oli käynyt suomalaistoverien harvenevassa halmeessa. Ja menihän siinä vielä enemmän neuvostotovereita. Kyllähän sellainen panee miettimään. Etenkin tuuliviirin sellaisen, kuin Tuominen. Hän oli nyt ”tuulensuojassa” Tukholmassa; miksi lähteä sieltä minnekään, ei Suomeen maanalaiseksi, eikä etenkään Moskovaan..
ellauri308.html on line 319: suomi.fi/wp-content/uploads/2019/08/picture-91.png" width="10%" />
ellauri308.html on line 323: Jostain parhaiten varustetuista (varastetuista) kirjastoista saattaa vielä löytyä Arvo Poika Tuomisen harvinainen pamfletti Kirjeeni suomalaiselle työläistoverille ja Georg Dimitroville (1940). Divareissa sitä liikkuu kohtalaisen harvoin.
ellauri308.html on line 334: Tuominen vertasi Tukholmasta käsin suomalaisille varattua kohtaloa Neuvostoliitossa näkemiinsä pakkotyöleireihin. Tuominen vetosi suomalaisiin kommunisteihin argumentein: ”Suomalaisten puolustautuminen NL:ää vastaan on Leninin tarkoittama oikeutettu sota”. Kaikkea vielä! Oikeutettuja sotia ei olekaan.
ellauri308.html on line 336: Tuominen oli nähnyt ja kokenut tarpeekseen siitä, mihin kommunismi johtaa. Sotien jälkeen Tuominen asui pitkän aikaa Tukholmassa, sillä Suomessa hänen henkensä olisi ollut vaarassa. Tuominen jatkoi kirjailijan uraansa sekä toimi samalla sanomalehtimiehenä. Suomen olojen tasaannuttua Tuominen muutti takaisin Suomeen ja toimi mm. ansiokkaasti Demarien sisäisten riitojen sovittelijana. Tuominen kuoli vuonna 1981 Tampereella, mutta kuollessaan hän oli ”puhdas sosiaalidemokraatti.” Vi är alla kommunister när vi dör. Epäilen, että Poika Tuominen pelasi kaksilla korteilla kuolemaansa saakka. Juu kyllä se pelasi koko aika kaksilla korteilla, vaikkei kovin kaksisilla. Hänen mainitaan murhanneen kaikki Neuvostoliiton suomalaiset kommunistit O.W.Kuusisen kanssa.
ellauri308.html on line 338: Hänen omissa muistelmissaan on paljon ihan herkullisia yksityiskohtia. Mm ”Kumpa Lenin olisi saanut elää pidemmin ei olisi Neuvostoliitossa sellaisia hirmutekoja kuin Stalin teki.” Tämä on täysin höpöpuhetta olihan Lenin erittäin verenhimoinen ja tunnekylmä teoreetikko läpeensä. Mielenkiintoinen on esim kysymys heistä, jotka kirjoittivat likvidointilistat suomalaisista. Meillä on kaikki syy uskoa, että toverit Otto Ville ja Poika niitä yhdessä tekivät.
ellauri308.html on line 342: suomi.fi/wp-content/uploads/2022/11/Rauno-Rintakuva-2021_profiilikuvaksi-%E2%80%93-kopio.jpg" width="10%" />
ellauri308.html on line 355: suomi.fi/wp-content/uploads/2021/01/20160721_115844-1-768x1024.jpg" width="10%" />
ellauri308.html on line 362: suomi.fi/wp-content/uploads/2019/09/65391122_2802395089776766_2200695093046804480_n1.jpg" width="10%" />
ellauri308.html on line 368: suomi.fi/wp-content/uploads/2020/01/KarinenMV.jpg" width="10%" />
ellauri308.html on line 373: suomi.fi/wp-content/uploads/2019/08/picture-50940-1438541361.jpg" width="10%" />
ellauri308.html on line 379: suomi.fi/wp-content/uploads/2019/08/picture-52305-1442323150.jpg" width="10%" />
ellauri308.html on line 384: suomi.fi/wp-content/uploads/2021/05/Hytonen-Juha2-785x1024.jpg" width="10%" />
ellauri308.html on line 407: suomi.fi/wp-content/uploads/2019/08/picture-50940-1438541361.jpg" width="10%" />
ellauri308.html on line 412: suomi.fi/wp-content/uploads/2023/04/Eki_Facebook_Kuva-150x150-1.jpg" width="10%" />
ellauri308.html on line 417: 
suomivenajaseura.fi/wp-content/uploads/sites/2/2020/09/2020-9-22_Tuominen-Arvo.jpeg" height="200px" />
ellauri308.html on line 653: Kiinan ruotsalainen (USA) suomalainen henkilö .
ellauri308.html on line 722: 
suomi/img/lehen.png" />
ellauri308.html on line 730: Armas Äikiä (14. maaliskuuta 1904 Pyhäjärvi Vpl – 20. marraskuuta 1965 Helsinki) oli lahjaton suomalainen runoilija, kirjailija, kääntäjä, toimittaja ja poliitikko. Äikiä kuului Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) johtoon 1930-luvun lopusta alkaen, asui vuosia Neuvostoliitossa ja oli talvisodan aikana perustetun Terijoen hallituksen maatalousministeri. Hän käytti myös salanimiä Viljo Veijo, Ami Aarto ja Liukas Luikku. Sekä Äikiän poliittisten mielipiteiden että kulttuuri- ja taidekäsitysten on luonnehdittu edustaneen dogmaattista neuvosto-marxismia.
ellauri308.html on line 732: Äikiä joutui konfliktiin Kiinan puheenjohtajan vajaahampaisen Arvo Turtiaisen ja monen muun vasemmistokirjailijan kanssa. Kiila päätyi Äikiän aatteellisten kannattajien haltuun. Äikiä julkaisi vuonna 1948 runokokoelman Henkipatto, jota Elvi Sinervo kritisoi rytmiltään kömpelöksi. Äikiä julkaisi Viljo Veijon nimellä satiiriset romaanit Lotta Hilpeläinen (1951) ja Sinisten silmien tähden (1952). Hän sanoitti poliittisia kisällilauluja ja agitaatiorunoutta sekä suomensi Aleksandr Puškinin, Mihail Lermontovin ja Vladimir Majakovskin runoja. Majakovski-suomennokset ovat saaneet kiitosta. Äikiä suomensi myös kirjailijanimellä Ami Aarto.
ellauri308.html on line 743: Jatkosodan aikana vuosina 1942–1944 Äikiä toimitti Kominternin suomenkielisiä radiolähetyksiä eli suomalaisille suunnattua Yleisradion aalloilla lähetettyä radiopropagandaa Arkangelissa ja Leningradissa. Hänellä oli tapana huudella herjoja ja kommentteja Jahvetin radiopakinoiden päälle samalla lähetystaajuudella. Radiolähetyksissä käyttämänsä värikkään kielenkäytön ansiosta Äikiä sai kansan suussa liikanimen "Räikiä".
ellauri309.html on line 265: suomexi, tulkoon loppu enkuxi. I don’t know this woman; she doesn’t know
ellauri309.html on line 363: suomenkuvalehti.fi/wp-content/uploads/2017/09/mykkanen_71a0809_verkkoavaus-1-1200x800.jpg" height="300px" />
ellauri309.html on line 368: Ruozalainen Boliden aiheutti Espanjassa kaikkien aikojen suurimman luontokatastrofin kupari- ja sinkkipäästöillä kansallispuistoon. Espanjan luke päätti ettei se ole mistään vastuussa. Tällästä lisää tänne kotisuomeenkin, toivoo kokoomuxen talousmies. Terrafamen "yhteistyötä" eli julkisrahoitusta jatketaan vaikka firma on miljoonia perseellään. Yrittänyttä ei laiteta.
ellauri310.html on line 72: asuvilta suomalaisilta, millainen terassi heidän rivi-, pari- tai
ellauri311.html on line 118: kyllä kuulosta suomexi yhtä hyvältä. Hymy ja nauru kuuluvat kaikkialta.
ellauri311.html on line 191: Blyn Rautahannu – matka miehuuteen -nimellä suomennetun kirjan. ”Tuntuu,
ellauri311.html on line 216: suomalainen televisiopersoona ja hyvinvointivalmentaja. Hän on yhtä vanha kuin Rauhixen vessan Kalutut Palat ja Jom Kippurin sota. Hän luennoi ja
ellauri311.html on line 356: Renny Harlinin kautta Salo tutustui oranssilasiseen tuottaja Markus Seliniin (mainittu 300 albumia aiemmin). 2000-luvun alussa Selin tarjosi Salolle juontajan roolia brittiläisen tietokilpailuformaatin suomalaisversiossa.
ellauri311.html on line 401: Kuka pelkää Venäjää? kysyi Kalutut Palat lukijoilta 1997. Alle puolet kaikista vastanneista suomalaisista, miehistä vähemmän kuin naisista, mutta johtavissa asemissa olevista, yrittäjistä ja muista oikeistokermaperseistä 2/3. Jos haluamme liittyä Natoon seuraavassa erässä, se on tehtävä 1998 loppuun mennessä, lehti varoitti. Vielä neljännesvuosisata piti japittaa, sitten tärppäsi.
ellauri313.html on line 128: Pako pohjoiseen näyttää natseja pakenevan saksattaren ja suomalaismiehen kiihkeän romanssin.
ellauri313.html on line 132: Eino Ruutsalo oli suomalaisen taide-elokuvan yksinäinen susi – 100 vuotta syntymästä.
ellauri313.html on line 433: suomipojat ovat heränneet et vittu me ei honattu lähettää niitä lukemaan
ellauri313.html on line 436: näkyvästi esille. Vetäkää käteen suomipojat, mezäntuhoojat! Tosiaan
ellauri313.html on line 567: Suomalaisessa virsikirjassa on yksi Lavaterin virsitekstiin pohjautuva virsi: numero 40 "Oi nimi kaikkein suloisin" (O süssester der Namen all), jonka on suomentanut Julius Krohn 1880. Se otettiin virsikirjaan 1886.
ellauri315.html on line 37: Ritva "Kike" Elomaa (s. 1955 Lokalahti) on suomalainen kehonpullistelija, camp-laulaja ja camp-poliitikko. Hänen saavutuksiinsa kuuluvat voitto vuoden 1981 Ms. Olympia -kisassa, äärimmäisen nolo paskahumppailu Juha "Watt" Vainion kanssa ja kahden edellä mainitun muuntaminen pitkällisen pyrkyröinnin jälkeen kansanedustajanpaikkaan vuoden 2011 vaaleissa. Maskulainen bisneshodari toi Perussuomalaisten eduskuntaryhmään naiskauneutta. Olis jättänyt kaupungin rakentamatta mannerlaatalle toi Marokon kuningas niin ei olis kuollut niin paljon väkeä eikä tullut lisää Agadirin pakolaisia. Jäät sulaa navoilta, pingviinit hukkuvat, 2023 on kuumin tähän asti mitatuista vuosista. Lontoossa on nyt syyskuussa 30 astetta. Kloorikanat paistuvat.
ellauri315.html on line 59: Pääministeri Urpo Petteri: Rasismille ja santaneekereille ei ole suomalaisessa yhteiskunnassa tilaa
ellauri315.html on line 63: Jussi Jukola ja Teemu Keskisarja: “Ostamalla suomalaista ruokaa tuet huoltovarmuutta”
ellauri315.html on line 73: 23.6.1941. Ylipäällikön ällistyttävä päiväkäsky aamulla. Miten pateettinen, epäaito ja ennen kaikkea epäsuomalainen. ”Pyhä sota” siinä haiskahtaa melkein tsaarinajan ryssäläisyydelle. Ja miten voisi suomalainen talonpoika innostua moisesta käsitteestä kuin ”ristiretki”. Luterilaiset pappimme, jotka pitävät meitä suorastaan Jumalan valittuna kansana, hihkuvat tietysti innosta. Koko tämä juttu alkaa epäilyttävästi vivahtaa militaristien seikkailulle. Se on kertakaikkisesti ”herrojen sotaa”... Pää kylmäksi, pää kylmäksi, hoen jatkuvasti.
ellauri315.html on line 135: Venäläisen sanomalehden nimi on Pravda. Se merkitsee suomeksi »totuus». Ja heillä on useita »totuuksia»: Leningradskaja Pravda, Komsomolskaja Pravda jne. Ei, Totuus on yksi. Se on sitä, että elämämme on joka hetki kuin avoin kirja Jumalan ja ihmisten edessä. On ajateltu, että ei esimerkiksi diplomaatti eikä kauppias voi olla totuudellinen. Tämä on väärinkäsitys. Voi olla myös kristitty diplomaatti ja kristitty kauppias. Jos joku sotisi nykyaikaisessa sodassa pelkin nyrkein, se olisi aivan naurettavaa! Kauppa ei ole pakkoa. Meidän asia on tarjota, ostajan hylätä. eR-eF-eS-eF-eR, russkij sakhar funt sto rublej.
ellauri315.html on line 155: Jumalan sana sanoo, että kerran tulee merkillinen hetki: kaikki luodut antavat kunnian Jumalalle. Pyhät riemuiten, jumalattomat vastoin tahtoansa. Silloin ylistävät Pietari ja Juudas Iskariot, keisari Nero ja hänen surmaamansa kristityt, suomalaiset ja venäläiset sotilaat, Stalin, Molotov ja me kaikki. Jokainen joutuu tunnustamaan Kristuksen vallan. Mutta Stalin porukoineen joutuu silti helvettiin. On parempi olla sillä puolen rintamaa, joka lopulta voittaa.
ellauri315.html on line 174: Ajoin parran sisällä ja pesin käteni. Tri Blåfield puolusti suomalaisen naisen kunniaa ja oli oikeassa! Epäilen, tokko Suomen nainen horjuu. Samat lotat seurustelevat nyt sotilaitten kanssa, jotka ovat tehneet sitä ennenkin. Sitten menin telttaan. Siellä oli paljon valittamista. Miten suomalainen sotilas osaakaan valittaa! Puhelin kauan siitä miten hyvässä vaiheessa sota nyt on. Sodassa on sen puolen aina helpompi olla, joka on ylivoimainen.
ellauri315.html on line 184: - Ei sotaa ole voitettu seisomalla rajoilla, vaan voittamalla vihollisen vastus. Hyökkäystä ei ole eteneminen vaan valloitushalu. Tietysti Saksa olisi voittanut ilman Suomeakin, mutta maamme asema Euroopan rauhassa on nyt toinen. Muistatte kaikki Hitlerin sanat suomalaisten osuudesta taistelussa (1.10.). Emme tiedä tulevia aikoja. Mutta ihmissilmin katsoen nämä ajat takaavat myös maallemme rauhan moniksi sukupolviksi eteenpäin. Tällaista mahdollisuutta meillä ei koskaan olisi ollut yksin.
ellauri315.html on line 196: Blåfield ja Mäkelä lähtivät Aunuxeen. Kuulin tätä suomalaisten vastapuolelle lähettämää propagandaa. Venäläiset eivät pitäneet siitä vaan ampuivat heittimellä. Oma tykistö ampui takaisin aika lujasti.
ellauri316.html on line 191: Eikä tää ole mikään poikkeus, samanlaisia oli suomalainen Karppi, se
ellauri316.html on line 265: Saksa vaati Venäjältä haltuunsa kolmessa Puolan jaossa päätynyttä osaa Puolasta, Liettuaa ja osaa Valko-Venäjästä sekä Viroa ja liittolaiselleen Ottomaanien valtakunnalle (Turkille) georgialaista Batumia, Ardahania ja Karsia, mitkä Venäjä oli valloittanut siltä aikaisemmin. Lisäksi Saksa pyrki edistämään Suomen itsenäisyyden tunnustamista, mutta se ei halunnut tehdä asiasta neuvotteluissa ongelmaa. Saksa tosin vakuutteli suomalaisille vaativansa asiaa venäläisiltä.
ellauri316.html on line 290: Muurmannin legioonan poliittinen neuvonantaja oli brittiarmeijan everstiluutnantin arvoiseksi nimitetty entinen senaatin puhemies ja Suomen sisällissodan punaisten johtohahmo, maanpetossyytettä Venäjälle paennut Oskari Tokoi. Hän – kuten muutkin legioonalaiset – ajautui Muurmannin legioonaan jouduttuaan huonoihin väleihin sekä Moskovan että Pietarin alueen suomalaiskommunistien, vulgäärien Rahjan veljeksien ryhmittymän kanssa. Brittien vetäytyessä Muurmannin legioona laivattiin Britanniaan, josta suurin osa miehistä palasi Suomeen. Suomen valtionrikosoikeuden tutkittua asian suurin osa legioonan jäsenistä vapautettiin Britannian vaatimuksesta. Oikeisto koki kotiin palanneet brittiläisen sotilaskoulutuksen saaneet legioonan miehet Al Holin naisten kaltaisexi turvallisuusriskiksi. Legioonan suomalaisia johtomiehiä ei haluttu päästää Suomeen, etenkään ilman, että heidät tuomittaisiin sisällissodan aikaisista toimistaan.
ellauri316.html on line 294: Antti Oskari Tokoi (ent. Antti Hirvi; Toko on Torkkeli tai Tuomas, Tokoi on Tokola. 15. toukokuuta 1873 Kannus – 4. huhtikuuta 1963 Leominster, Massachusetts, Yhdysvallat) oli suomalainen poliitikko ja toimittaja. Hän oli Suomen työväenliikkeen alkuvuosien keskeisiä hahmoja. Tokoi kävi kansakoulun ja työskenteli renkinä. Hän lähti vuonna 1891 Yhdysvaltoihin, jossa hän työskenteli muun muassa kaivosmiehenä, tutustuen sikäläiseen ammattiyhdistystoimintaan. Hän palasi vuonna 1900 Suomeen Kannukseen maanviljelijäksi ja kauppiaaksi. Hänet valittiin vuonna 1905 Kannuksen elinkeinoasiamiehexi ja vuoden 1907 vaaleissa eduskuntaan SDP:n listalta. Vuonna 1912 Tokoista tuli SAJ:n puheenjohtaja. Vuonna 1913 hänet valittiin eduskunnan puhemieheksi, ja 1917 hänet nimitettiin Suomen Senaatin talousosaston varapuheenjohtajaksi. Tuolloin hänestä tuli maailman ensimmäinen sosiaalidemokraattinen pääministeri. Miespuolinen Sanna Marin, vaikka rumempi.
ellauri316.html on line 296: Tokoi pötki 1921 Englannin ja Kanadan kautta Yhdysvaltoihin, jossa hän työskenteli Massachusettsin Fitchburgissa ilmestyneen sosiaalidemokraattisen Raivoaja-lehden toimittajana vuosina 1922–1949. Loppuelämänsä Tokoi asui Yhdysvalloissa. Me nähtiin Tokoin muistomerkki Fitchburgissa käydessämme Amerikan suomalaisten juhannuskokolla. Niillä oli 5m pituiset makkaratikut. Kaikki jenkeissä on suurempaa, vasitenkin kusipäät. Amerikan yhdysvallat (engl. United States of America, lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja n. 300M isosta kusipäästä.
ellauri316.html on line 323: Suomalaisen Uikipedian self-selected toimittaja, epäillen sitäkin vääristelyxi, että toisessa maailmansodassa Vasiljev toimi TASS:n sotakirjeenvaihtajana ja sodan jälkeen Pravdan toimittajana, poisti tiedon muitta mutkitta Vasiljevin suomalaisilta sivulta. Venäläisillä on monta pravdaa, suomalaisilla vain 1. Tämä käyttäjä osallistuu Wikipedian videopeliprojektiin. Palkintoina arvotaan 4 varvia venäläisen penistähden kaa. Terve. Venäläinen Uikipedia vääristää samoilla sanoilla: Suuren isänmaallisen sodan aikana hän toimi TASSin sotakirjeenvaihtajana ja sen päätyttyä Pravdan toimittajana.
ellauri316.html on line 350: Neuvostoliiton kirjallisuuskriitikko Mihail Gus kommentoi Vasilievin työtä seuraavasti: "Arkady Vasilievin kirjojen keskipisteessä ei yleensä ole fiktiivisiä hahmoja, vaan ihmisiä, joilla on rikkaat, autenttiset elämäkerrat. Täten kirjailija loi toistuvasti kuvan Mihail Vasilyevich Frunzesta - upeasta leninististä, taipumattomasta, rohkeasta maanalaisesta taistelijasta, puna-armeijan legendaarisesta komentajasta. Historiatieteiden tohtori, toisen maailmansodan yhteistyön vääristelijä Boris Kovalev kuitenkin huomauttaa, että "kirjailija vääristi monia tosiasioita". Tämä lause täpärästi läpäisi suomalaisen sensuurin.
ellauri316.html on line 697: turvaamiseksi Luojan suomien luonnollisten oikeuksien mukaisesti.
ellauri316.html on line 782: Vlasov oli tärkeä komentaja Kiovan ja Moskovan puolustuksessa itärintamalla. Heinäkuussa 1942 hän loikkasi saksalaisten puolelle. On epäselvää loikkasiko Vlasov itse oma-aloitteisesti saksalaisten puolelle, vai jäikö hän sotavangiksi. [Paskanmarjat suomalainen Uikipedia, lue eteenpäin!]
ellauri317.html on line 530: suomi/historia/nl/lyhyt-kurssi/lyhyt-kurssi-5p.pdf">Bolshevismin lyhyt historia Stalinin riemuvuodelta 1938 vahvistaa Vasiljevin historian vääristelyt. Vääristelevät ihan unisonona:
ellauri318.html on line 151: Hypnotisoijan pohjalta on tehty samanniminen elokuva, jonka pääosassa on suomalainen näyttelijä Tobias Zilliacus. Tobias varmaan osaa suomea paremmin kuin Joona: "Pojat syö tilli". ATK-nikkari tervehtii Joonaa suomexi Ei saa peittää. Onko tässä vähän vittuilun makua?
ellauri318.html on line 161: suomenkuvalehti.fi/wp-content/uploads/2022/11/kepler_03.jpg" height="300px" />
ellauri318.html on line 166: Jonottakaa, huutaa Joona suomexi palkkakonnalle. Se häkeltyy siitä niin et Joona saa loput lusmut ammutuxi viime patilla. BUAHAHA Keplerit, tää oli ihan huippua. Tälle nauraisi Pertti Rasinkangaskin. Nauraisi "Niko Kapanen"kin, tuo suomalainen stm Vanhanen, ellei mahahaavaan sattuisi. Ruåzi voitti kisan mutta sitkeä pieni Suomi kiri toisexi. Nyt on vihdoin mureampi Ruåzikin lopultakin kakkosena Natossa hiusverkkojoukkoineen. Den glider in.
ellauri318.html on line 242: Toteutuessaan se antaisi muun muassa Yhdysvaltain asevoimille mahdollisuuden käyttää esteettä suomalaista maaperää ja tukikohtia harjoitteluun ja materiaalin säilyttämiseen. Siitä, mitä tiedotustilaisuudessa esiin noussut tukikohta voisi käytännössä tarkoittaa, ei ole tarkkaa selvyyttä, eikä myöskään Häkkänen sitä halunnut HS:lle arvioida. Sauli Niinistöstä se on hyvä ajatus.
ellauri318.html on line 297: Järjestäytynyt rikollisuus ottaa Suomen yhteiskunnasta koko ajan kovempaa otetta. Suomessa toimii myös sukulaisuuden ja etnisen taustan ympärille syntyneitä, rikollista toimintaa harjoittavia klaaneja. Yksi Suomessa toimivista ulkomaalaistaustaisten jengeistä on Satudarah. Vuonna 2021 poliisi alkoi epäillä, että Suomessa toimii myös toinen ulkomaalaistaustaisten järjestäytynyt rikollisryhmä Mantaqa (suom. 'reviiri').
ellauri318.html on line 352: Vaihtorotilta löytyi Lars Kepler Hypnotisoija, myös elokuvana. Valitettavasti suomexi, ei voi nauraa Andorillien huisin hauskoille "hoono soomi" piloille Joonan kustannuxella. Helskatti noita apinoita joiden mielestä tarinat vaan paranevat kun niistä tehdään leffoja. Se on todella syvältä. Kansikuvan elokuvajoona ei näytä yhtään Joonalta, joku tollanen vinosuinen laihanaama joka ei ole edes raakannut partaansa.
ellauri321.html on line 456: Mut hei täähän on se Horation hautajaisvirsi, jonka P.A. Hannikainen ja V.A Koskenniemi suomensi?!
ellauri323.html on line 56: Tässä albumissa on tarkoitus suomia 20-luvun nonbinäärisiä edwardiaaneja. Niistä näyttävimpiä olivat lepakot Virginia Woolf ja sen heila Vita Sackville-West, mutta kyllä moosexenuskoinen Max Beerbohm hoiti hänkin hyvin oman tonttinsa.
ellauri323.html on line 170: Japsu viirusilmät koitti määrätä suomalaiset töihin lauantaisin ilman neuvotteluja. Pelkkä yxipuolinen huononnus. Lauantaina ei ollut kukaan paikalla. Toimari on pahoillaan että firman asioita riepotellaan julkisuudessa. Vittu viirusilmät ulos Suomesta! Hypätkööt jorpakkoon kusimukit tikkuineen syömään makki sushia. Moukkia!
ellauri325.html on line 151: Kylläpä on kehnoa puujalkahuumoria tehtailtu propagandan nimissä suomen sotaurhoille talvi- ja varsinkin jatkosodassa. Niin puisevaa että tikut jää lukijalle käteen. Pahimpia syntisiä ovat Swan Ohto Antero Manninen "Bosambo" ja Reijo "Repe" Helismaa eli Erho. Niiden sepustuxia lukiessa melkein hävettää. Jees, propagandaa! huudahtaa kolmas puu-ukko Armas J. Pulla. Oliskohan niin että oikeistolaisuus synnyttää aivan erityisen puisevaa propagandaläjää. Suhtautukaa vakavasti propagandaan pojat! Jäi vähän vaivaamaan että oikeinko se Stalin tarjosi Tannerille ja Mannerheimille parempia rauhanehtoja 1941 kuin se sai 1940 tai 1944? No oli varmaan liian myöhäistä kun Aatu oli siihen mennessä nielaissut Lapista ei vaan peukaloa vaan koko käden.
ellauri325.html on line 163: Hei mitä lavastaja Roy eli "Juan Batiste Montabuan", siviilissä Tapio Vilpponen otti myöskin osaa propagandatalkoisiin! Arkadi Avertshenkon tyylilajissa. Tapio Vilpponen (31. toukokuuta 1913 Rauma – 31. elokuuta 1994 Helsinki) oli suomalainen käsikirjoittaja, lavastaja, puvustaja, taidemaalari, graafikko, sisustussuunnittelija, kuvanveistäjä, copywriter, toimittaja, pilapiirtäjä ja pakinoitsija. Hän myös näytteli muutamassa elokuvassa. Vilpponen käytti salanimiä Roy ja Juan Batiste Montauban. Vilpponen kirjoitti useita kioskilukemistoja (El Zorron seikkailut, Tilly, Pekka Lipponen junior) sekä nelisensataa jatkojännäriä. Kexittyään Jussi-palkinnon hän oli itse ensimmäisiä Jussi-palkittuja vuonna 1944, kun hänet palkittiin parhaasta lavastuksesta elokuvaan Herra ja ylhäisyys. Juan Batiste Montabuan on selvä plagiaatti Simo Penttilästä. Zorron porukat on käytkaz yxyhteen TJA Heikkilän, tai Punavyön sivuvaunuineen. Inkkari Tacho on Tlacan kopio. Vilpponen oli Hirvosta 15v nuorempi. Heikon kuulonsa vuoxi hänkään ei joutunut ruotuun.
ellauri325.html on line 225: Herra ja ylhäisyys Sonoran uni on ilmiselvä narsisti. Hän ei yhtään tykkää jos naiset eivät tykkää hänestä. Hän ei ole ylpeä ja izerakas, taino ylpeä ehkä mutta izerakas en! Ja sitäpaizi, jos asian ytimeen mennään, onko izerakkaus oikeastaan vika? (Ylhäisyys razastaa yhä, s. 74, Otava 1952). Penttilä puhuu paljon naisista, enimmäxeen misogyynistä. Uuno oli kotoisin Raudulta, vaikka tekeytyikin länsisuomalaisexi koska ne ovat lahtarimpia. T.J.A.kin oli sattumoisin kotoisin Raudulta, selviää lukemastani rompskusta. Törni kärkeen listi sovjetteja siellä suuren isänmaallisen sodan aikana. Raudun taistelu oli Suomen sisällissodan aikainen taistelu, joka käytiin Karjalankannaksella sijainneessa Raudun pitäjässä 20. helmikuuta – 5. huhtikuuta 1918. Pietarin läheisyyden vuoksi enemmistö punaisten puolella taisteluun osallistuneista joukoista oli venäläisiä. Valkoisten voittoon päättynyt Raudun taistelu oli Tampereen ja Viipurin taistelujen ohella yksi sisällissodan verisimmistä. Sen kaksi viimeistä päivää olivat koko sodan ankarimpia yhteenottoja kaikki rintamat mukaan lukien. Uuden Suomen toimihenkilö oli Simokin, tietysti.
ellauri325.html on line 315: Simo Tapio Puupponen (nimimerkki Aapeli; 23. lokakuuta 1915 Kuopio – 10. lokakuuta 1967 Helsinki), oli suomalainen kirjailija ja toimittaja. Puupponen toimi Kuopiossa ilmestyneissä Pohjois-Savo ja Savon Sanomat -lehdissä pitkäaikaisena toimittajana ja pakinoitsijana 1936–1953.
ellauri325.html on line 323: Unto Seppänen oli kajahtanut Karjalasta. Seppänen (15. toukokuuta 1904 Helsinki – 22. maaliskuuta 1955 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja toimittaja.
ellauri325.html on line 387: Kalle Pulliainen on nyt päässyt nousutuulelle. Hän suorastaan nauttii saadessaan haukkua. Hän haukkuu kaiken ministeri Tannerista kadunlakaisijaan saakka; hän nauraa ivallisesti kansanhuoltoministerille ja selittää laajasti, miten hän panisi asiat luistamaan, jos akselivaltain sodanjohto olisi hänen käsissään. Ei ole sitä alaa, jota hän ei uskoisi hallitsevansa; hän selittää Chicagon kansantaloustieteen olevan pelkkää huijausta ja nauraa halveksivasti Einsteinille, joka on hänen mielestään lapsellisen yksinkertainen miesraasu luullessaan ettei Israelin jumala leiki nopilla. Hän parodioi italialaista runoutta, vaikka ei ymmärrä sanaakaan italiaa; hän haukkuu suomalaisen kirjallisuuden, mm Olli Seppäsen, koska mikään lehti ei julkaise hänen tuotteitaan edes yleisönosastossa. Puhuessaan hän kiihkoutuu, kasvaa mielikuvituksessaan suunnattomaksi jättiläisneroksi, joka ymmärtää kaiken ja katselee omasta ylhäisestä korkeudestaan säälivästi ihmislasten vajavaisia puuhia. Ja välillä hän puhkeaa nauruun, jota hän nimittää
ellauri325.html on line 409: Aarne Oskar Aake Jermo, vuoteen 1935 asti Johansson, (8. toukokuuta 1920 Kalanti – 22. lokakuuta 1980 Ristiina) oli suomalainen toimittaja ja kirjailija.
ellauri325.html on line 413: Yrjö Armas Kivimies (alk. Uuno Armas Mattila; 8. joulukuuta 1899 Joensuu – 18. maaliskuuta 1980 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, kriitikko, kolumnisti ja kääntäjä, jonka tunnetuin teos oli 1937 ilmestynyt Pidot Tornissa. Kaveri oli taas 1 näitä oikeistolaisia puisevia puujalkaviziukkoja
ellauri325.html on line 417: 1930-luvulla Kivimies työskenteli jyväskyläläisessä Gummeruksen kustannusliikkeessä. Hän kokosi 1937 helsinkiläisen Hotelli Tornin kabinettiin joukon nuoremman polven suomalaisia älymystön edustajia keskustelemaan silloin ajankohtaisista aiheista, kuten suomalaisen kansanluonteen myytistä, naapuruussuhteista ja erilaisten kansojen yhteiselosta. Näiden keskustelujen pohjalta Kivimies julkaisi samana vuonna kirjan Pidot Tornissa, jossa keskustelijat esiintyivät salanimillä. Kivimies itse esiintyi kirjassa nimellä "konservatiivi". Muita keskustelijoita olivat Martti Haavio (dosentti), Tatu Vaaskivi (kirjailija), Lauri Viljanen (esteetikko), Niilo Mäki (filosofi), Helvi Hämäläinen (pikku rouva), Esko Aaltonen (lehtimies), Sakari Pälsi (suuri tuntematon), Kustaa Vilkuna (kansatieteilijä), Lauri Hakulinen (kielimies), Kaarlo Marjanen (kriitikko), Olavi Paavolainen (kulttuurimatkailija), Jussi Teljo (pessimisti), Matti Kurjensaari (radikaali) ja Urho Kekkonen (ministeri). Pitojen keskusteluissa tuotiin esille uusia ajatuksia, mutta keskusteluissa näkyi myös kansalliskiihko sekä epäluuloinen suhtautuminen vasemmistolaisiin ajatuksiin ja suuriin kansanjoukkoihin. Pidot Tornissa -kirjan perinteitä jatkoivat myöhemmin Eino S. Repo kirjallaan Toiset pidot Tornissa (1954) ja Erno Paasilinna kirjoillaan Pidot Aulangolla (1963) ja Pidot Suomessa (1972).
ellauri325.html on line 490: Venäläisen nykytulkinnan mukaan Mainilan laukauksia ei välttämättä koskaan edes ammuttu. Mahdollisesti pelkkä väite suomalaisten provokaatiosta riitti talvisodan aloittamiseen.
ellauri325.html on line 496: TK miehet olivat vastenmielistä palturia laskettelevia uutisshakaaleja. Sitä se sotapropaganda teettää. jsp-lääkäri Moses Zewi leikkaa liian kauan pahoin haavoittunutta venäjänjuutalaista sotavankia. Suomalaiset leikkausjonossa suuttuvat. Zewin alainen ampuu pistoolillaan läpi puskaryssän pään. Zewi sai erinomaisesta palveluxestaan suomalaisilta hakaristin. Hitlerkin oli kvarteronijuutalainen.
ellauri325.html on line 534: Vilho Veikko Päiviö Helanen (vuoteen 1905 Helander, 24. marraskuuta 1899 Oulu – 8. kesäkuuta 1952 Frankfurt, Länsi-Saksa) oli suomalainen kirjailija, tiedemies, poliitikko, AKS:n puheenjohtaja ja lehtimies. Helanen oli suomalaisen dekkarikirjallisuuden pioneereja. Hän toimi vanhasuomalaisen henkivakuutusyhtiö Salaman johtokunnan sihteerinä 1922–1941, sekä viipurilaisen Keskinäisen eläke-kassan johtajana vuosina 1942–1945.
ellauri325.html on line 542: Helanen suhtautui varauksellisesti siihen, että suomalaisia värvättiin SS-pataljoonaan. IKL, josta Helanen oli erkaantunut talvisodan jälkeen, leimasi hänet varauxettomuuden puutteesta Kolmannen valtakunnan vastustajaksi ja kanteli hänestä Saksaan. Sodan jälkeen AKS:n ja IKL:n toiminta kiellettiin, ja Suomen Heimo -lehti lakkautettiin.
ellauri325.html on line 571: Vuonna 2004 järjestetyssä Suuret suomalaiset -äänestyksessä Airo sijoittui jaetulle 96. tilalle yhdessä laulaja Lauri Ylösen kanssa. Kumpikaan ei ollut mukana alkuperäisellä asiantuntijaraadin kokoamalla sadan suurimman suomalaisen listalla, vaan he nousivat lopulliselle listalle yleisöäänten perusteella. Matti 6 pääsi läpi RUKista alimmalla hyväxyttävällä arvosanalla. Samalla jolla mutkin päästettiin siviiliin komppanian kirjurin hommista.
ellauri325.html on line 635: Mikin tuulettama isoisoisä Aarne Juhana Kuusi (vuoteen 1905 Granfelt; 24. kesäkuuta 1881 Helsinki – 27. huhtikuuta 1968 Helsinki) oli suomalainen vakuutusmatemaatikko ja raittiusmies, Suomen ensimmäinen vakuutusneuvos.
ellauri325.html on line 637: Tämä Kuusi syntyi raittiustoiminnasta tunnettuun perheeseen: hänen isänsä oli A. A. Granfelt ja äitinsä Mandi o.s. Cantell. Aksel August Granfelt (26. heinäkuuta 1846 Hausjärvi – 23. helmikuuta 1919 Mäntyharju) oli suomalainen kansanvalistus- ja raittiusliikkeen johtaja, valtiopäivämies ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän toimi Kansanvalistusseuran sihteerinä vuosina 1878–1906 ja johti perustamaansa Raittiuden Ystävät -järjestöä.
ellauri325.html on line 641: Granfelt meni kesällä 1878 naimisiin kansakoulunopettaja Mandi Cantellin kanssa, joka tuli myös tunnetuksi kansanvalistajana ja kirjailijana. Heillä oli seitsemän lasta, joista viisi aikuisiksi elänyttä poikaa suomensivat kaikki sukunimensä Kuuseksi. Heihin kuuluivat professori Eino Kuusi, vakuutusneuvos Aarne Kuusi (Matin ja Pekan isäpappa), rovasti ja kirjailija Ilmari Kuusi sekä professori Sakari Kuusi.
ellauri325.html on line 643: Kotinsa ruotsinkielisestä taustasta huolimatta Granfelt maanikkona omaksui fennomanian aatteen ja suomen kielen. Hän kannatti fennomaanien kansansivistysihanteita ja omistautui rahvaalle suunnatun valistustyön kehittämiselle. Granfeltin tavoitteena oli suomalaisten kansallinen yhdentyminen, jota palvelemaan erilaiset sivistyslaitokset oli hierarkkisesti asetettava. Hän haki syksyllä 1878 neljä vuotta aiemmin perustetun Kansanvalistusseuran sihteerin tointa, joka oli vapautunut Jaakko Päivärinnan jouduttua eroamaan epäselvyyxien vuoxi. Jakob (Jaakko) Haniel Päivärinta (sukunimi vuoteen 1877 Swan; 23. lokakuuta 1847 Purmo – 6. heinäkuuta 1902 Lammi) oli suomalainen pappi, valtiopäivämies, opettaja ja kirjailija. Jaakko oli Anni Swanin setä. Tuleva kirjailija Anni Swan asui vuosina 1890–1892 setänsä Jaakko Päivärinnan perheen luona käydessään Mikkelin tyttökoulua. Hän oli vielä perheen kotiopettajana kesällä 1895 Lammilla. Matti Kuusi ohitti poikasena Anni Swanin joka mies oli Otto Manninen.
ellauri325.html on line 653: Aarne Kuusi tuli ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta normaalilyseosta vuonna 1899 ja opiskeli matematiikkaa Helsingin yliopistossa. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1907 ja sai maisterin arvon samana vuonna. Hän suomensi Lindelöfien oppikirjoja.
ellauri325.html on line 667: Myös toisella suomalaisella urheiluvaikuttajalla eli presidentti Urho Kekkosella oli kyseenalainen rooli vapaussodassa.
ellauri325.html on line 699: Leppoisa Martti Larni kirjallaan Neljäs Nikama oli toisixi kuuluisin suomalainen neukuissa. Sillä oli paljon ruplia. Muita liiton tähtiä olivat levoton Matti Hälli, pateettisen touhukas Konkka, ja Haavion petitoveri, kernaasti naitava Aale Tynni. Sotavammaisen sekakäyttäjän Lasse Heikkilän Agapetus heitti pihalle huutaen kuin JK Paasikivi. Konkka ja Hälli olivat jeesmies Kuuselle kateita.
ellauri325.html on line 720: Parempi yksi viehkeä pyy Helsingissä kuin kaksi ylpeää metsokukkoa Lontoossa, minä rauhoitin huolestunutta Urpo Ventoa. Neiti Jane pestautui Marimekon myyjäksi oppiakseen paremmin suomea, mutta häipyi yllättäen takaisin Kanadaan. En kestänyt kauempaa marimekkoja ja helsinkiläisrouvia, hän viestitti vastaukseksi kaipaavaan kirjeeseeni. Marimekon selitys lähdön syistä oli paljon karumpi: joku oli pannut sen paxuxi.
ellauri325.html on line 736: Väinö Kaukonen (18. kevätkuudu 1911, Kuopio – 4. ligakuudu 1990, Helsinki) oli suomelaine professoru da literatuuran tutkii. Ei siis se sotaveteraani joka veteli komiasti veteraanin iltahuudon soolo-osia. Väinö oli neuvostomieöinen, minkä vuoxi Martti Haavio ei voinut sietää sitä. Kaiken kukkuraxi
ellauri325.html on line 738: Kaukozen tutkimustiemoinnu oldih Kalevalan kul’tuuruhistourii da Elias Lönnrot. Vuvvennu 1939 mies puolisti väitösruavon, sen tiemannu oli Vahnu Kalevala. Vuozinnu 1956-1962 Kaukonen ruadoi Helsinkin yliopiston oman muan literatuuran docentannu, vuozinnu 1962-1974 oli abulaisprofessorannu. Häi oli johtoruavos Nevvostoliittoinstituutas da Suomi-Nevvostoliitto-Seuras, vuozinnu 1967-1974 oli suomelas-vengrielazen kul’tuurukomitietan paginanvedäjänny.
ellauri325.html on line 743: Todella lahjakas matemaatikko Pekka Myberg ei kanslerins sietänyt rehtori Edwin Linkomiestä joka olikin täydellinen ääliö. Helsingin yliopiston yleisen etnologian ylimääräinen professori Aarne Koskinen (1915 - 1982) oli kansainvälisesti tunnettu Polynesian tutkija. Tyynenmeren asukkaat kunnioittivat hänen elämäntyötään antamalla hänelle samoalaisen päällikön arvonimen Tui Finilani. Saara Lilja (19. heinäkuuta 1923 Helsinki – 6. huhtikuuta 2003) oli suomalainen klassillisen filologian ja antiikin kirjallisuuden tutkija ja Edwin Linkomiehen ehdokas. Siitä ei tullut kuin dosentti, no loppusuoralla se pääsi apulaisexi. Masa vanha juonittelija halusi istua tuleen Aarnen housuilla, vaikka Saara Liljan peppu oli sievempi. Ujo Matti 6 oli yhtä yxin yxinäinen kuin toinen henxelien paukuttelija, Paavo Haavikko.
ellauri326.html on line 224: Gillemaine oli suomennettu Kolehmainen.
ellauri326.html on line 322: Puolustusmaanpuolustuskorkeakoulun professori Tommi Koivula ravistelee suomalaisten hellimää ajatusta talvisodan myytistä. Sen mukaan yksin pärjäämistä pidetään suomalaisena erikoisuutena, jonka varaan koko identiteetti on rakennettu.
ellauri326.html on line 327: Koivula sanookin, että nyt olisi syytä päivittää näkemys suomalaisten kansallisesta identiteetistä. Olennaista Natoon liittymisessä on, että Suomi ei ole muodollisestikaan yksin.
ellauri326.html on line 369: Tärkein tapahtuma on vain suomalaisia varten järjestetty ns. ylijäämähuutokauppa Brewster F2A-hävittäjistä, joista Suomeen saapui sodan aikana vain 8 kpl Ruotsissa tapahtuneen kokoamisen jälkeen
ellauri326.html on line 447: Reino Vilho (Wilhelm) Silvanto (sukunimi vuoteen 1929 saakka Sylvander; 21. heinäkuuta 1883 Helsinki – 29. tammikuuta 1943 Helsinki) oli suomalainen diplomaatti ja kirjailija. Hän käytti suomentajana myös nimimerkkejä R.W.S, Reino Silva ja Reino Silvala. Silvannon vanhemmat olivat puuseppä Karl Kristoffer Sylvander ja Elviira Kallentytär. Hän pääsi ylioppilaaksi 1903 Helsingin reaalilyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1908 ja maisteriksi 1910. Silvanto oli aluksi opettajana eri oppilaitoksissa Helsingissä, Forssassa ja Kotkassa. Hän oli Suomen tietotoimiston palveluksessa 1918 ja toimi sitten asianajotoimisto Sarkanen & Helmeen liikeosaston osastopäällikkönä 1918-1920.
ellauri326.html on line 450: Silvanto suomensi muun muassa puolan-, tšekin- ja venäjänkielistä kaunokirjallisuutta (Anton Tšehov, Nikolai Gogol, Maksim Gorki, Henryk Sienkiewicz, Władysław Reymont, Karel Čapek).
ellauri326.html on line 464: Hän suomensi mm.
ellauri326.html on line 468: Ilja Ilf ja Jevgeni Petrov: Kaksitoista tuolia: romaaniankkronikka; suom. Reino Silvanto ja Juhani Konkka. WSOY 1946, 2. painos 1967, 3. painos 1981, 4. painos 1983.
ellauri326.html on line 561: Valkeavuoren taistelu 8. marraskuuta 1620 Katolisen liigan ja böömiläisten protestanttisten kapinallisten välillä kolmikymmenvuotisessa sodassa käytiin Bílá horassa (suom. Valkeavuori) lähellä Prahaa. Taistelu päättyi alle tunnissa kapinallisten tappioon ja Prahan antautumiseen.
ellauri327.html on line 472: Ilmari Kianto (vuoteen 1906 Calamnius; 7. toukokuuta 1874 Pulkkila – 27. huhtikuuta 1970 Helsinki) oli yksi 1900-luvun alkupuoliskon huomattavimmista suomalaisista kirjailijoista. Kiannon kirjailijanura kesti yli 60 vuotta, jona aikana hän kirjoitti kuutisenkymmentä kirjaa. Hänen maineensa perustuu kuitenkin lähes kokonaan hänen kahteen köyhälistöromaaniinsa Punainen viiva (1909) ja Ryysyrannan Jooseppi (1924). Näiden kirjojen ansiosta Kianto tunnetaan kainuulaisen köyhälistön kuvaajana, ”korpikirjailijana”. Pulkkila on ex kunta Siikajoen latvoilla. Ilmari sinnitteli lähes satavuotiaaaxi Hesassa. Kianto oli alun perin nimeltään Ilmari Calamnius, mutta muutti sukunimensä Johannes Linnankosken neuvosta Kiannoksi vuonna 1906.
ellauri327.html on line 474: Johannes Linnankoski (oik. Vihtori Johan Peltonen 18. lokakuuta 1869 Askola – 10. elokuuta 1913 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Hänen tunnetuin teoksensa on Laulu tulipunaisesta kukasta. Hänen kirjojensa kantavia teemoja ovat syyllisyyden, rangaistuksen ja sovituksen moraaliset ongelmat.
ellauri327.html on line 480: Kianto opiskeli Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa venäjän ja suomen kieliä. Opiskeluaikanaan hän aloitti kirjailijanuransa. Esikoisteoksessaan Väärällä uralla (1896), jonka Kianto julkaisi 22-vuotiaana, hän kertoi armeijakokemuksistaan. Omimmaksi alakseen hän tunsi kuitenkin luonnonlyriikan ja julkaisi runokirjat Soutajan lauluja (1896), Hiljaisina hetkinä (1897) ja Lauluja ja runoelmia (1900).
ellauri327.html on line 494: Kianto hyödynsi kieliopintojaan suomentamalla venäläistä kaunokirjallisuutta, kuten Leo Tolstoin Kuoleman ja I. A. Gontšarovin Herra Oblomovin. Hän ryhtyi tolstoilaisuuden kannattajaksi ja kävi kirjeenvaihtoa itsensä ja Tolstoin kanssa. Kianto kuului myös Suomen tunnetuimman tolstoilaisen, kirjailija Arvid Järnefeltin ystäväpiiriin.
ellauri327.html on line 496: Syksyllä 1904 Kianto asettui vihkimättömän vaimonsa kanssa Kajaaniin, jossa hän toimi kielten opettajana Kajaanin yhteiskoulussa. Vuoden 1905 suurlakon jälkeen Kianto heittäytyi innokkaasti mukaan politiikkaan. Hän toimi Kajaani-lehden toimittajana ja oli mukana perustamassa nuorsuomalaista puoluetta vuonna 1905. Eli joo, Ilmari oli proto kokkare.
ellauri327.html on line 500: Kianto oli fennomaani, joka näki Itä-Karjalassa siveellisen suomalaisuuden alkukodin. Myöhemmin hän kannatti Itä-Karjalan liittämistä Suomeen, mitä ilmensi muun muassa hänen kuuluisa runonsa ”Suomi suureksi, viina vapaaksi...”.
ellauri327.html on line 502: Punakapinassa Kianto asettui valkoisten puolelle ja esitti hyvin jyrkkiä kommentteja punaisista: hän muun muassa puhui ”punaisista naarassusista” ja vaati pahan pois leikkaamista saastuneesta kansanruumiista teloitusten avulla esimerkiksi Keskisuomalainen-lehdessä 12. huhtikuuta 1918 ilmestyneessä kirjoituksessaan:
ellauri327.html on line 528: Tämän tekstin jouduttua suomalaisten käsiin se tulkittiin ilmoitukseksi läheisen talon miehittämättömyydestä, mikä katsottiin vakoiluksi. Kianto tuomittiin kuudeksi kuukaudeksi kuritushuoneeseen ja kansalaisluottamuksen menettämiseen. Presidentti Kyösti Kallio armahti Kiannon kuritushuoneesta ennen tuomitun ajan päättymistä. Jutun seurauksena Kianto erotettiin ”maanpetturina” useista kulttuuriseuroista, muun muassa Suomen Kirjailijaliitosta, jota hän itse oli ollut perustamassa, ja myös Karjalan Heimosoturiliitosta. Katkeroitunut ja tuomiota oikeusmurhana pitänyt Kianto kirjoitti tapauksesta päiväkirjansa pohjalta teoksen Omat koirat purivat, joka kuitenkin pääsi julkisuuteen vasta 1946.
ellauri330.html on line 64: Kysymys on muotoiltu lähtökohtaisesti virheellisesti. Se antaa olettaa, että olisi ylipäätään olemassa vielä suomalaisia.
ellauri330.html on line 70: Pietari on meille suomalaisille pahan onnen aiheuttaja. Pietari on Venäjän valloituspyrkimyksen, Venäjän valloitushistorian, sen johtavan periaatteen, muistomerkki. Onnexi se on nyt lysyssä ja putinistit KZ-leirillä..
ellauri330.html on line 90: Paavo Pylkkänen (s. 1959) on suomalainen mielenfilosofi ja filosofian tohtori, joka toimii filosofian kandiohjelman johtajana, teoreettisen filosofian yliopistonlehtorina ja kognitiotieteen filosofian dosenttina Helsingin yliopistossa. Hän on myös teoreettisen filosofian yliopistonlehtori Skövden korkeakoulussa Ruotsissa.
ellauri330.html on line 126: Seppo Kalevi Albert Kivinen (19. lokakuuta 1933 Ikaalinen – 13. elokuuta 2021 Helsinki) oli suomalainen filosofi ja filosofian tohtori, joka toimi Helsingin yliopiston filosofian laitoksessa dosenttina. Hän toimi Suomi-Mongolia -seuran puheenjohtajana 1970-luvun alkupuolella, Suomen Parapsykologisen tutkimusseuran johtokunnan jäsenenä vuosina 1972–1974 ja Transscendentaaliradiestesian Seuran sihteerinä vuosina 1974–1987. Skepsis ry:n puheenjohtajana hän toimi vuosina 1987–1989.
ellauri330.html on line 163: Kuka auttaa ikäihmisiä? Vanhustyötä tekevä Satu Uusipaavalniemi on pohtinut paljon suomalaisten ikääntymistä ja yksinäisyyttä. Hän toivoo päättäjien havahtuvan siihen, että entistä useampi tarvitsee jatkossa niitä surullisenkuuluisia auttavia käsiä.
ellauri330.html on line 183: Joten pitää ottaa eläkkeelle siirtyessä yhteyttä myös vanhoihin hyviin ystäviin joiden kanssa ei ole ehtinyt pitää työssäolo-aikana yhteyttä. Näin voi pelastaa yxinäisyydeltä myös muita ikäisiään. Joskus kun ei viitsisi millään lähteä harrastukseen niin on vain otettava itseään niskasta kiinni ja lähteä. Uutaniemen ikäiset ja paljon vanhemmatkin käyvät esim. lavatansseissa. Sieltä saa taas erilaista hauskaa elämään. Tanssikursseja on ympäri suomia. Erityisesti miehien kannattaa näihin hakeutua koska heistä on pulaa. Nimim Lady R.
ellauri330.html on line 191: Eli ei näitä asioita voi yleistää: syyt sille, että miksi ihmiset ovat yksinäisiä ja/tai asuvat yksin, ovat hyvin moninaisia. Varsinkaan tänä päivänä ei ole olemassa mitään stereotyyppistä suomalaisuutta. Ota vaikka maahanmuuttajat. Ne hölöttävät korvapuhelimiin kadulla kovalla äänellä. Ne eivät ole yxin yxinäisiä.
ellauri330.html on line 285: Rafael Koskimiehen perhe muutti Helsinkiin nykyiselle Lönnrotinkadulle (ent. Antinkatu 22) ja pani Rafun Helsingin Suomalaiseen normaalilyseoonl, isä Aukustista tultua norssin suomen ja ruozin lehtori. Äiskä Bergroth puhui iskän kanssa kotona ruåzia. Helsingin yliopistoon hän kirjautui sisään vuonna 1916. Filosofian kandidaatti 1920, filosofian lisensiaatti 1923 ja filosofian tohtori 1927, Helsingin yliopisto. Estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professori 1939 – 1961, Helsingin yliopisto.
ellauri330.html on line 304: Kun etsin Varjenkaa Maksim Gorkin suomennettujen teosten joukosta, en hämmästyksekseni löytänyt sitä ollenkaan. Mysteeri ratkesi, kun laajensin etsintääni ja selasin läpi myös novellien luettelon. Varjenka on alun perin julkaistu osana novellikokoelmaa ”Varjenka ja muita novelleja.” Suomalaisessa kustannusperinteessä 160 sivua olisi jo pitkähkö novelli, mutta mikä ettei.
ellauri330.html on line 358: Werner Sombart ( / ˈ v ɜːr n ər ˈ z ɒ m b ɑːr t / ; saksaksi: [ˈzɔmbaʁt] ; 19. tammikuuta 1863 – 18. toukokuuta 1941) oli saksalainen taloustieteilijä , historioitsija ja sosiologi. "Nuorimman historiallisen koulun " johtaja oli yksi johtavista Manner-Euroopan yhteiskuntatieteilijöistä 1900-luvun ensimmäisellä neljänneksellä. Termi myöhäinen kapitalismi on akkreditoitu hänelle. Kapitalismiin liittyvä luovan tuhon käsite on myös hänen kekkansa. Hänen magnum opuksensa oli Der moderne Kapitalismus . Sitä julkaistiin 3 osana vuosina 1902–1927. Kapitalismuksessa hän kuvaili neljä vaihetta kapitalismin kehityksessä sen varhaisimmista iteraatioista sen kehittyessä feodalismista, jota hän kutsui protokapitalismiksi varhaiseen, korkeaan ja lopulta myöhäiseen kapitalismiin, Spätkapitalismus, ensimmäisen maailmansodan jälkeisenä aikana. Sombartilta on myös Die Juden und das Wirtschaftleben. Samaan aikaan toisaalla hirveä puolijuutalainen Alois Hitler suomi Adolf poikaansa.
ellauri330.html on line 504: Epäpätevyyden palvelus, by: Éomile Faguet, suomentaneet Jaakko Forsman ja R. Forsman, Helsinki: Otava 1918, oli epädemokraattinen ulvahdus epädreyfusistiltä, joka haikaili kaxikamarista eduskuntaa jossa aatelista muodostuva senaatti toisi peliin demokratialta uupuvaa tehokkuutta. Ja tämä juuri punakapinan aattona. No olihan Jaakon Yrjö-Sakari -setä ryssän aatelia notta eliittiin jo kuuluttiin. Vallanko Jaakkokin oli kuningasmielinen?
ellauri330.html on line 512: Ei, eri fasisti. Huugo Felix Jalkanen (24. lokakuuta 1888 Koski Hl. – 22. kesäkuuta 1969 Helsinki) oli suomalainen runoilija, kriitikko, kääntäjä ja toimittaja. Hän sai professorin arvonimen vuonna 1959.
ellauri330.html on line 516: Jooseppi Julius (J. J.) Mikkola (6. heinäkuuta 1866 Ylöjärvi – 28. syyskuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä ja Helsingin yliopiston slaavilaisen filologian professori. Dzheidzhei oli tullut tietosanakirjan toimituxessa liiankin lapidaarisexi, Vaakusta. Maila Talvio oli hyvin hedelmällinen.
ellauri330.html on line 529: Uno Ludvig Lehtonen (27. tammikuuta 1870 Akaa – 25. joulukuuta 1927 Helsinki oli suomalainen historiantutkija ja professori, joka oli erikoistunut varsinkin Venäjän vasallivaltion Suomen historiaan. Lehtonen toimi historian lehtorina Sortavalan reaalilyseossa 1905–1908 ja Tampereen klassisessa lyseossa 1908–1910. Helsingin keisarilliseen yliopistoon perustettiin vuonna 1903 Venäjän historian professuuri, joka täytettiin vuonna 1910 kun Lehtonen nimitettiin siihen. Opetuksessa hän painottui lähinnä yleiseen historiaan, ja vuonna 1924 virka muutettiinkin ryssävihan tähden yleisen historian professuuriksi. Lehtonen hoiti sitä ennenaikaiseen kuolemaansa asti. Lehtosen puoliso oli Katri Danielson-Kalmari, jonka isä oli valtioneuvos J. R. Danielson-Kalmari, yksi Lehtosen opettajista. Lehtonen kuoli isänsä tavoin sokeritautiin.
ellauri330.html on line 548: Suomalaisen puolueen johtohahmo, sen ideologinen primus motor oli Yrjö Koskinen, jonka maailmankuvassa yhdistyivät kristillinen ajattelu, näkemys Jumalasta pienen kansan tulevaisuudesta huolehtivana taatana sekä järkevän vasallivaltioajattelun kannattaminen. Tämä viimeinen merkitsi eritoten hyvin suhteiden ylläpitämistä Venäjään ja sen hallitsijaan. Koskiselle skandinaavinen talousliberalismi oli suomalaisen kansanhengen vastaista sekä Suomen ja Venäjän suhteiden vaarantamista typerillä vapaus- ja muilla vaatimuksilla.
ellauri330.html on line 550: Yrjö-Koskinen oli suomikiihkoilija, jonka suomen kielen taito parani elämän varrella siitä, että hän sepitti sanomalehtimiestyössään yleiskieleen useita kymmeniä uudissanoja. Näitä ovat aselepo, asevelvollisuus, epäkohta, harhaoppi, itsehallinto, kulkuneuvo, ohjelma, päivämäärä, ruotsintaa, siirtokunta, tarkastaa, tarkoitusperä, toimiala ja vaurio.
ellauri330.html on line 553: Hän joutui kuitenkin 1885 jättämään pappissäädyn päästessään aatelissäätyyn, jonka jäsenenä hän osallistui vuosien 1885, 1888, 1891, 1894 ja 1900 valtiopäiville. Siellä hän ei saavuttanut vastaavaa johtoasemaa kuin pappissäädyssä, sillä hurriaatelisto oli huomattavasti vähemmän fennomaaninen ja enemmän svekomaaninen eikä innostunut Yrjö-Koskisen vahvoista suomalaiskansallisista aatteista.
ellauri330.html on line 554: Kun kreivi F. L. Heiden tuli Suomen kenraalikuvernööriksi, niin hän osoitti halua ottaa selvää Suomen kielellisen enemmistön olosuhteista ja asemasta. Näin hänen ja kielellisen enemmistön välille kehittyi luottamuksellinen suhde, mikä puolestaan ärsytti ruotsinkielistä yläluokkaa. Ehkä merkittävin seuraus tästä Heidenin asenteesta oli kun hän 11. toukokuuta 1882 kutsui Yrjö-Koskisen senaatin makuukamaritoimituskunnan jäseneksi. Yleisesti Yrjö-Koskisen todettiin senaatissa edustavan suomalaista puoluetta ja sen katsantotapaa, vaikka senaatti ei varsinaisesti ollut puoluepoliittisesti järjestäytynyt organisaatio.
ellauri330.html on line 556: Kun Suomalainen puolue vuosisadan lopulla hajosi ja siitä muodostuivat vanhasuomalainen ja nuorsuomalainen puolue, niin Yrjö-Koskinen edusti vanhasuomalaisena myöntyvyyslinjaa ja vastapuoli oli tiukasti perustuslakiin tukeutuva puolueryhmä. Erimielisyyden syynä oli suhtautuminen venäläistämistoimiin. Yrjö-Koskinen selitti myöntyväisyyslinjan periaatteet Uudessa Suomettaressa julkaistussa avoimessa kirjeessään.
ellauri330.html on line 558: 18. maaliskuuta 1886 annettu käskykirje julisti suomen kielen viralliseksi kieleksi. Vuoden 1899 niin sanottu helmikuun manifesti johti lopulta senaattori Yrjö-Koskisen eroon.
ellauri330.html on line 560: Ainoa suoraan manifestin pohjalta säädetty laki oli vuoden 1901 asevelvollisuuslaki, joka lakkautti Suomen sotaväen ja määräsi suomalaiset suorittamaan asevelvollisuutensa Venäjän armeijassa.
ellauri331.html on line 474: Readovka on Smolenskin paikallislehti joka on ahkerasti yrittänyt Moskovaan. Useat Venäjän oppositio- ja eräät länsimaiset julkaisut luokittelevat Readovkan Kremlin kannattajaksi resurssiksi. Kostylev kuitenkin kiistää tämän väittäen, että Readovka "pysyy riippumattoman journalismin linjassa". Puolalaisen Belsat TV:n mukaan maaliskuussa 2022 osa Jevgeni Prigožinin työntekijöistä tuli Readovkan työntekijöiksi. Kritiikkiäkin löytyy, tosin hiukka sekavaa. Esim Readovka suomi Peskovia siitä ettei tämä riittävän ankarasti tuominnut osa-aikajuutalaista juontajajulkkista Urgantia joka lähti Ukrainan sotaa pakoon Israeliin 2018.
ellauri332.html on line 123: Raja 1918 on Suomen sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva suomalainen elokuva, joka sai ensi-iltansa 30. marraskuuta 2007. Sen ohjasi Lauri Törhönen ja käsikirjoituksen teki Aleksi Bardy. Elokuva kertoo kapteeni Carl von Munckista, joka lähetetään keväällä 1918 Rajajoen kylään. Siellä hänen tehtävänsä on valvoa Suomen ja Neuvosto-Venäjän välistä rajaa.Elokuva perustuu Jörn Donnerin isän Kain kokemuksiin sisällissodan jälkeisessä valkoisessa Suomessa. Kapteeni Carl von Munckin esikuva on Kai Donner. No jo on vittua. Elokuva on samalla kuvaus fasistisen Suomen synnystä. Se kuvaa raakaa sodankäyntiä, vaikka varsinaiset vihollisuudet ovat loppuneet.
ellauri332.html on line 131: Munckin henkinen kiirastuli voimistuu, kun rajan takaa alkaa pyrkiä maahan yhä enemmän neuvostovaltaa pakenevaa väkeä: niin Pietarissa työskennelleitä suomalaisia kuin venäläisaatelia, sivistyneistöä ja juutalaisiakin. Munck kokee olevansa liian suuren tehtävän edessä ja pyytää apua kehittyvän kriisin purkamiseksi, mutta vastaus pääkaupungista on tyly ja armoton: vain suomalaiset saa päästää läpi, muut on käännytettävä, "punikit" ja vakoojat teloitettava. Munck on jätetty yksin likaisen työn tekijäksi ja huomaa joutuvansa tekemään yhä rankempia ratkaisuja, joiden ongelmallisuutta lain ja oikeuden, kohtuuden ja inhimillisyyden kannalta hän ei voi itseltäänkään kiistää. Munckin henkireikänä kasautuvien paineiden alla toimivat toisaalta shakki- ja keskusteluhetket originellin Gentschin kanssa, toisaalta hänet hetkeksi järjen sumentavankin raa'asta todellisuudesta erottavat kohtaamiset rakkautta ja inhimillisyyttä edustavan Linnun kanssa. Rajajoki jatkaa hiljaista virtaansa kuten ennenkin, mutta rajan ongelmat patoutuvat kuitenkin ennen pitkää vääjäämättä sumaksi, joka ei enää aukene ilman raskaita uhreja... Juonipaljastuxet päättyvät tähän. Loppukin on paljasta pyllyä.
ellauri332.html on line 634: Tuo oli suomalaista uikipediaa. Venäläiset kertovat estottomammin Jar-Jarin noloista taustoista.
ellauri335.html on line 104: Supon varoitus sai suomalaiset ostoksille – näitä tuotteita myydään nyt. Supon varoitus kansallisen turvallisuuden vaarantumisesta näyttää saaneen ihmisiä liikkeelle. Verkkokauppa kiittää. Kyseessä on tapaus, josta HS uutisoi lokakuun puolivälissä. Johanna kertoi, että Itäkeskuksen Gigantissa myytiin hänen 84-vuotiaalle äidilleen kaksi kallista sopimusta, vaikka äiti oli alun perin mennyt ostamaan pelkkää latausjohtoa. Johanna esiintyi jutussa vain etunimellään suojellakseen äitinsä yksityisyyttä. ”Oma vikani, että myin liittymät mummolle jolla sattui olemaan pirun paha ämmä tyttärenä” – Axel kertoo, miksi hän teki 84-vuotiaalle satojen eurojen sopimukset. Axelin myyntiluvut ja niihin perustuvat bonuksensa olivat hyvät. Esimerkiksi lokakuussa hänen peruspalkkansa oli ennen veroja noin 2 330 euroa, mutta bonuksineen ja lisineen noin 3 429 euroa. Hän ei häpeä.
ellauri335.html on line 129: Termille planning ei kaupunkisuunnittelun kyseessä ollessa löydy sopivia suomenkielisiä termejä, paizi kenties grynderi. Wartiainen määrittelee ne siten, että planningpainotteinen ajattelu luo mahdollisuuksia ja avaa tietä uusille vaihtoehdoille, mutta designpainotteinen sulkee pois vaihtoehdot. Eli suomexi: designeri miettii miten kaupungista tulee kaunis ja viihtyisä, planeeraaja sitä miten saa paraiten omat ja kaveriensa taskut täytetyxi tuohella.
ellauri335.html on line 166: Liisan, 33, peruspalkka on 2 541 euroa kuukaudessa: ”Jopa häpeän”. Nyt puhuvat suomalaiset (siis perus, ei mikään mustakallot) jotka käyttävät alle 100 euroa rahaa ruokaan kuukaudessa – näin säästöä syntyy oikeasti! Eikä tule hävikkiä!
ellauri335.html on line 172: KYSYIMME hiljattain Ilta-Sanomien lukijoilta, kuinka he säästävät ruokamenoissaan. Kyselyyn vastasi 2 299 suomalaista. Vitun köyhimyxiä. Hauska lukea kuinka nekin kärvistelevät.
ellauri335.html on line 174: Ruoan hinnan nousu on saanut monet vaihtamaan ostoskorinsa sisältöä ja keksimään uusia keinoja saadakseen säästöä ruokakuluihin. Nyt parhaat vinkkinsä ruokalaskun pienentämiseen jakavat suomalaiset, jotka käyttävät alle 100 euroa rahaa ruokaan kuukaudessa!
ellauri335.html on line 384: Mikä vuosi oli vuoden 2004 tsunami? Intian valtameren maanjäristys oli merenalainen maanjäristys, joka tapahtui Intian valtameressä 26. joulukuuta 2004. Järistys aiheutti valtavia hyökyaaltoja, tsunamin, jotka tuhosivat suuria alueita mutta sentään vain Kaakkois-Aasian rannikolla. Eniten kärsivät Indonesia, Sri Lanka, Intia ja Thaimaan turismi. Tapaninpäivänä Thaimaassa oli noin 3 000 ja Sri Lankassa yli 600 suomalaista. Heistä tsunamissa kuoli 172, katosi kuusi sekä loukkaantui noin 250 ihmistä, ...
ellauri335.html on line 501: Pöh. Koko amnestian käsite on vastoin Halakhaa. Älä unohda, älä anna anteexi, se on Jehovan sanoma valitulle kansalle. Svaani ei unohda. Svanetia tai Svanetia (muinaisissa lähteissä Suania; georgiaksi: სვანეთი Svaneti) on historiallinen maakunta Georgian luoteisosassa. Siellä asuu svaanit, georgialaisten entinen alaryhmä. Ei siis Hans Uszkoreitin lasten äidin ja äxpuolison saati Anni Svaanin sukulaisia. He ovat georgialaisia ortodoksisia kristittyjä, ja heidät kristillistettiin 4.-6. vuosisadalla. Joitakin vanhan pakanuuden jäänteitä on kuitenkin säilytetty. Georgian suojeluspyhimys Saint George (paikallisille tunnetaan nimellä Jgëræg) on arvostetuin pyhimys. Kaxikielisiä kuin suomenruåzalaiset, puhuvat svaania ja gruusiaa.
ellauri338.html on line 164: Kenties ei ole seurauxia, vaan pelkkiä ikävyyxiä. Gargoyle on suomexi rännipeikko.
ellauri338.html on line 265: Bushin puhe herätti myös kritiikkiä kotona koskemattomuudesta, vaikka hän tuskin oli yksin siinä; vasta edellisenä vuonna Britannian pääministeri Margaret Thatcher oli julistanut, ettei hän voi avata suurlähetystöä Kiovassa enempää kuin San Franciscossa. Boston Globe kutsui sitä " Bushin liigaksi Kiovassa" pääkirjoituksessa, jossa hän kritisoi Bushia siitä, että hän "suomissi häntä liian syvästi saadakseen lohtua sisäisen kansallisen keskustelun toisella puolella". Sanomalehti katsoi, että Bush oli ollut epäreilu kielellään, erityisesti käyttämällä ilmauksia, kuten "itsemurhainen nationalismi", "etninen viha" ja "paikallinen despotismi", jotka sen mielestä "menivät liian pitkälle". 29. elokuuta 1991 Ken Safiren setä William Safire käytti New York Timesin kolumniaan nimetäkseen sen "Chicken Kiev" -puheeksi. Myöhemmin Safire kommentoi, että puhe oli saanut Bushin vaikuttamaan "vapauden vastaiselta" ja vaarantanut Yhdysvaltojen suhteet Ukrainan "nousevaan eurooppalaiseen valtaan". Mensch näitä amerikan juutalaisia.
ellauri339.html on line 141: Neljän tarkastuspisteen sulkemisen vuoksi rekkojen liikennöinti Venäjän ja Suomen välillä käytännössä lakkaa. Asiasta kertoi Tullin tilastopäällikkö Olli-Pekka Penttilä suomen virallisessa sosiaalisessa mediassa X.
ellauri339.html on line 145: Veikkaan että Suomen ja Venäjän sota alkaa vielä näillä lumilla. Jos niitä enää tuleekaan tänä talvena. Nimittäin lumia, tanner-mannerten välisiä nahjuxia piisaa kyllä. Jos uhkaa loppua, Nato ronttaa lisää. Se puolustaa uutta itärajaansa vaikka viimeiseen suomalaiseen.
ellauri339.html on line 199: Venäjän federaation hymni (ven. Госуда́рственный гимн Росси́йской Федера́ции, Gosudarstvennyi gimn Rossijskoi federatsii) lauletaan Aleksandr Aleksandrovin säveltämän Neuvostoliiton hymnin sävelin. Sanat on tehnyt Sergei Mihalkov, joka sanoitti myös Neuvostoliiton kansallislaulun. Virallista suomenkielistä käännöstä ei ole. Huomataan että Venäjän hymnit muuttuvat asteittain yhä nazimaisemmixi ja köyhälistötyöläisten taisto vaihtuu vanhaan tuttuun unelmien ja yxityisomaisuuden jahtaamiseen.
ellauri340.html on line 268: - suomalaista sotilasta velvoittavat säännöt (Mannerheimin päiväkäskyt) sekä vastaavat muiden maiden asiakirjat
ellauri341.html on line 224: Ylen mukaan Aivopieru tuomittiin vuonna 2013 Romaniassa kuudeksi vuoksi vankeuteen seksistä alaikäisen kanssa. Vapauduttuaan vankeudesta hän katosi täysin suomalaisten viranomaisten tutkasta.
ellauri341.html on line 466: Eichmann esitti myös suomalaisissa lehdissä julkaistun toivomuksen, että hänen ruumiinsa vietäisiin teloituksen jälkeen Linzille ja tuhkattaisiin siellä tehdyn virallisen ruumiinavauksen jälkeen. Eichmann hirtettiin muutama minuutti ennen keskiyötä 31. toukokuuta 1962 Ramlan vankilassa
ellauri341.html on line 485: Vuoden 2018 Netflix-elokuvassa Operation Finale Eichmannia näyttelee britti Ben Kingsley ja Peter Malkinia jutku Oscar Isaac. Ben on näytellyt myös Gandhia ja Oscar Poe Dameronia Star Warsissa. Poe Dameron on kuvitteellinen henkilö Tähtien sota -elokuvasarjassa. Hahmo esiintyi ensi kertaa vuonna 2015 elokuvassa Star Wars: The Force Awakens, jossa häntä esittää Oscar Isaac. Poe on Vastarinnan riveissä palveleva X-siipihävittäjän lentäjä, joka tahattomasti tuo entisen iskusotilas Finnin ("suomalainen!?") sekä Jakkulla asuvan romunkerääjä Reyn osaksi taistelua Ensimmäistä ritarikuntaa vastaan.
ellauri341.html on line 487: Elokuvassa Star Wars: The Force Awakens Poe Dameron palvelee lentäjänä kenraali Leia Organan alaisuudessa, apunaan astromekaanikkodroidi BB-8. Leia lähettää hänet aavikkoplaneetta Jakkulle noutamaan Lor San Tekkalta puuttuvan osan kartasta, joka johtaa Leian kaksoisveljen, Luke Skywalkerin, olinpaikkaan. Mutta heti kun Poe on saanut kartan, Ensimmäinen ritarikunta hyökkää ja vangitsee hänet. Poe oli kuitenkin piilottanut kartan BB-8:n sisään, joka pakenee aavikolle Kylo Renin kiduttaessa Poeta kartan olinpaikan selvittämiseksi. Kapinoiva iskusotilas FN-2187, jota Poe kutsuu nimellä ”Finn” (suomalainen!), auttaa hänet pakoon ja he pakenevat TIE-hävittäjällä. He tekevät pakkolaskun Jakkulle; Finn poistuu hävittäjän sisältä ja olettaa Poen kuolleen, sillä hävittäjän jäänteet uppoavat hiekkaan. Poe oli kuitenkin heittäytynyt ulos aluksesta ja johti myöhemmin X-siipihävittäjien lentuetta taistelussa Ensimmäistä ritarikuntaa vastaan planeetta Takodanalla. Myöhemmin hän johtaa lentueen myös taisteluun Ensimmäisen ritarikunnan Tähdentappajatukikohtaan ja henkilökohtaisesti aiheuttaa ketjureaktion, joka johtaa planeettoja tuhoavan superaseen tuhoon.
ellauri341.html on line 489: Elokuvassa Star Wars: The Last Jedi Poe Dameron on muun Vastarinnan jäsenten ohella evakuoitumassa D’Qarin tukikohdasta juuri kun Ensimmäinen ritarikunta hyökkää. Kesken evakuoinnin, Poe päättää vastoin Leian käskyjä johtaa laivueen MG-100 StarFortress SF-17 -pommittajia tuhoamaan Mandator IV -luokan tähtitaistelulaiva Fulminatrixin. Vaikka taistelulaiva saadaan tuhottua, kaikki pommittajat tuhoutuvat hyökkäyksessä ja niiden miehistöt kuolevat. Rangaistuksena Leia alentaa Poen komentajasta kokkipojaksi. Myöhemmin ritarikunta hyökkää Vastarinnan laivaston kimppuun ja melkein kaikki sen johtajista, Leiaa lukuun ottamatta, saavat surmansa. Leia on kuitenkin tajuton ja vara-amiraali Amilyn Holdo toimii hänen sijaisenaan. Poe päättää Finnin ("suomalainen!") ja mekaanikko Rose Ticon avustuksella hankkiutua eroon yksinvaltias Snoken omalla tähtitaistelulaiva Supremacylla sijaitsevasta jäljityslaitteesta ja pitää suunnitelmansa salassa Holdolta. Kun Holdo päättää evakuoida komentoalus Raddusin, Poe päättää nousta kapinaan. Finn, Rose ja BB-8 kuitenkin epäonnistuvat jäljityslaitteen deaktivoimisessa ja Leia pysäyttää Poen kapinoinnin. Poe saa tietää, että Leian ja Holdon suunnitelma oli evakuoida Vastarinnan joukot mineraaliplaneetta Craitille ja lähettää sieltä hätäsignaali heidän liittolaisilleen. Ritarikunta sai Finnin ja Rosen epäonnistumisen myötä tietää evakuoinnista ja Poe johtaa vanhoilla V-4X-D -kiitureilla vastahyökkäystä AT-M6 -kävelijöitä vastaan. Vastarinta on tästä huolimatta alakynnessä, eivätkä liittolaiset uskalla tulla apuun. Luke Skywalkerin pitäessä Voiman kautta lähettämällään kuvajaisella Kylo Renin joukot kiireisenä, Poe opastaa Vastarinnan eloonjääneet tunneleiden kautta Reyn ja Chewbaccan luokse, jotka evakuoivat heidät Millennium Falconiin.
ellauri341.html on line 493: Kijimillä paljastuu, että Zorii oli Poen entinen rakastettu ja Poe oli kuulunut nuorena Kijimin maustesalakuljettajiin ennen liittymistään Uuden tasavallan laivastoon ja sieltä Vastarintaan. Zorii oli vieläkin vihainen Poelle tämän lähdöstä ja suostuu auttamaan vasta, kun Rey voittaa hänet. Samaan aikaan, kun Babu Frik uudelleenohjelmoi C-3PO:n, Zorii paljasti aikovansa lähteä Kijimiltä ja aloittaa uuden elämän Buenos Airesissa, mutta Poe tunsi, ettei voinut jättää Vastarintaa ja kieltäytyi pyynnöstä lähteä hänen mukaansa. Zorii antoi hänelle kuitenkin Ensimmäisen ritarikunnan papukaijamerkin, joka antaisi kulkuluvan minne tahansa ritarikunnan valtaamalle alueelle, jonka avulla Poe ja Finn ("suomalainen" :) vapauttivat Chewbaccan saatuaan tietää tämän olevan yhä elossa. Pelastusoperaation aikana he saavat tietää kenraali Huxin olevan vakooja, koska tämä halusi nähdä Kylo Renin häviävän.
ellauri341.html on line 495: Tiennäyttäjä löytyi Kef Biristä, Endoria kiertävästä merikuusta, mutta sen tuhouduttua Reyn ja Kylon välisessä valosapelitaistelussa ja Reyn lähdettyä yksin pois, Poe, Finn, Chewbacca, BB-8 ja C-3PO palaavat mukanaan Ochin alukselta löytynyt droidi D-O sekä Kef Birillä tapaamansa Jannah ja tämän heimo Vastarinnan tukikohtaan viidakkokuu Ajan Klossille, missä heille paljastuu, että Leia oli kuollut kutsuessaan poikaansa Voiman kautta saadakseen tämän palaamaan valoisalle puolelle. Poe ylennettiin Vastarinnan virkaa tekeväksi kenraaliksi, mutta ei tuntenut olevansa valmis johtamaan koko Vastarintaa. Lando rohkaisee häntä kertomalla, etteivät Leia, Luke ja Han olleet itsekään täysin valmistautuneita omiin taisteluihinsa ja että heillä oli silloin ainakin toisensa. Poe ylentää Finnin ("suomalaisen!") Vastarinnan toiseksi kenraaliksi ja saatuaan D-O:n kertomana sekä Ahch-Tolta lähteneen Reyn ohjaaman Luken vanhan X-siipihävittäjän signaalin kautta Exegolin sijainnin selville ja miten sitä ympäröivän punaisen kaasun sekä planeetan kaoottisen ilmakehän läpi pääsee, he johtavat Vastarinnan laivaston hyökkäykseen sinne tuhoamaan Ensimmäisen ritarikunnan ja Palpatinen sith-laivaston yhdistymisestä syntyneen Viimeisen ritarikunnan. He lähettivät Landon pyytämään galaksin vapaita kansoja saapumaan avuksi taisteluun, uskoen näiden uskaltavan taistella vastaan, jos Vastarinta johtaa heitä siihen. Aluksi hyökkäys näyttää onnistuvan, mutta kun Poen ystävä Temmin ”Snap” Wexley kuolee taistelussa, hän alkaa menettää toivonsa, mutta sitten Lando saapuu mukanaan lukuisia Vastarinnan tukijoita eri puolilta galaksia, mukaan lukien Zorii ja Wedge Antilles. Nää on niikö Amerikan overseas liittolaisia, jotka tulee apuun suojaamaan sen vital interestejä. Palpatinen ja Ben Soloksi kääntyneen Kylon kuolemien jälkeen Vastarinta onnistuu tuhoamaan Viimeisen ritarikunnan kaikki tähtihävittäjät. Poe nähdään lopuksi juhlimassa voittoa Ajan Klossilla, Zoriin nyökätessä hänelle etäältä, mutta kieltäytyessä mistään sen enemmästä kanssakäynnistä, kuten bylsinnästä.
ellauri342.html on line 50: Kaj Franck, Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, suomalaisia lasikukkoja. Joku niistä teki Kiitoketjun jätenauhasta teelaseja. Timo oli Urho Kekkosen saunan ja kossupullon henkilökohtainen hyvä ystävä. Sen Kuukerin Nelli oli työväenluokasta ponnistanut Marjatta Svennevig, armoton kuikelo. Viimeisenä jouzenlauluna Marjatta kertoo kaiken niiden ménage à troisista. Kiehtovaa. Meillä on kaapissa 2 pikku Kunin lahjoittamaa Timon räkälasia.
ellauri342.html on line 223: Sally Salminen oli tyttösenä kiltin näköinen. Kiltti se lienee ollutkin, ainakin se oli vasemmistolainen, mikä on jo hyvä suositus. Amerikansuomalaiset maailmansotien välissä tuppasivat olemaan sellaisia, köyhiä punikkeja Suomen silloista persumeininkiä karussa. Nykyään ei sinne enää paljon maxa vaivaa mennä fasismia pakoon vaikka kyllä aihetta taas olisi. Parempi oisi mennä vaikka Kiinaan, ei siellä kommareita kieroon kazota, kun ne on izekin kieroja kapitalisteja.
ellauri342.html on line 227: Amerikansuomalaisen Antti Syrjäniemen Daytonin apinajutun sanoista mahtui albumiin 5 vain alkupää, varmaan Tuomari Nurmion aikanaan kesken jättämä. Tässä Syrjäniemen alkuperäinen lyrics lyhentämättömänä. Kuten melkein aina, alkuperäinen on parempi kuin coveri.
ellauri342.html on line 311: Martti Johannes Larni (vuoteen 1942 Laine; 22. syyskuuta 1909 Pakila, Helsingin maalaiskunta – 7. maaliskuuta 1993 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja toimittaja. Larni oli elinaikanaan Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia kirjailijoita Neuvostoliitossa ja muissa itäblokin maissa kirjansa Neljäs nikama ansiosta. Larni oli Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja vuosina 1964–1967. Presidentti Urho Kekkosen jälkeen Larni oli tunnetuin suomalainen Neuvostoliitossa. Martin 1957 ilmestyneessä nikamakirjassa on sen nuoruuden 20-30-luvun Amerikan piirteitä sekoittuneena vähän 40-50-luvun trendeihin, ihan kuin keski-ikäisten naisten kirjoittamissa 50-luvun tyttökirjoissa.
ellauri342.html on line 313: Martti Larni (Laine amerikaxi kirjoitettuna?) syntyi maalarimestari Johan Viktor Laineen ja Matilda Puntilan yhdeksänlapsiseen perheeseen neljäntenä lapsena. Kansakoulua käydessään hän oli kesäisin sielunpaimenena äitinsä kotona Hauholla. Näistä kokemuksista hän myöhemmin työsti Steinbeckiä apinoiden kirjan Hyvien ihmisten kylä. Larni alkoi kirjoittaa runoja ja novelleja 15-vuotiaana, ja hänen runojaan julkaistiin ensimmäisen kerran Juttutupa-nimisessä lehdessä vuonna 1926. Hän liittyi Nuoren Voiman Liiton jäseneksi vuonna 1928. Kansakoulun jälkeen Larni toimi puutarha-apulaisena, liikemiehenä ja kävi myös osuuskauppakoulun. Vuosina 1937–1943 hän toimi helsinkiläisen osuusliike Elannon julkaiseman Elanto-lehden toimittajana ja sen jälkeen vuoteen 1951 saakka Elannon osastopäällikkönä ja Elanto-lehden päätoimittajana. Larni asui Yhdysvalloissa vuosina 1948–1949 ja 1951–1954 työskennellen amerikansuomalaisen Keskusosuuskunnan kustannusliikkeen palveluksessa toimittajana. Suomeen palattuaan Larni toimi vuosina 1955–1965 Me Kuluttajat -lehden toimittajana sekä vuosina 1956–1959 Kulutusosuuskuntien Keskusliiton osastopäällikkönä.
Vuonna 1937 Laineelta ilmestynyt seuraava kirja Kuilu (alk. Skorpioni) aiheutti sitten valtavan kohun, koska siinä käsiteltiin silloin hyvin arkoja aiheita, Suomen sisällissotaa punaisten näkökulmasta ja homoseksuaalisuutta.
ellauri342.html on line 325: Vettenniemelle Larni on KGB:n agentti, tšekistien suomalainen apuri, antisemiitti, narri ja hölmönpuoleinen klovni. Ja tietysti tuo viheliäinen mies on tulenpalava kommunisti, joskin ilman jäsenkirjaa.
ellauri342.html on line 340: Jääkärin morsiamen eräässä antisemitistisessä. kohtauksessa eräs suomalaissankari potkaisee juutalaisvastaisesta propagandasta tutun Ben Zyskovitzin ulkonäön omaavaa vakoilija Merovitshia takapuoleen huutaen samalla ”Jutku perkele!”
ellauri342.html on line 350: Jääkärit palaavat rintamalle, ja vapautettu Martti jättää jäähyväiset Sabinalle. Saksalaisten sodanjohto ja suomalaisjoukkojen päällikkö eversti Franck miettivät, miten viimeaikaiset suuret tappiot voitaisiin jatkossa välttää. Suurin ongelma on peitenimellä Isaac Merovitsh toimiva vakooja, joka on välittänyt vihollisille tietoja saksalaisten suunnitelmista ja joukkojen liikkeistä.
ellauri342.html on line 560: Vuonna1791 ei ilmestynyt yhtään suomenkielistä Raamattua. Vuoden ehdoton merkkitapaus oli Johan Frosteruksen opetuskirja Hyödyllinen huvitus luomisen töistä (1791). New Parisin kirjaroviosta säästynyt Korkean veisun käännös on apokryfinen. Missään suomennoxessa ei lue "armahuinen" eikä "konsa". Amer. 1791 Raamatut olivat reprinttejä King James Biblestä.
ellauri343.html on line 61: Varhaisimmat kuvaukset Novgorodin Lappiin kuuluneesta Rukajärvestä ovat 1500-luvulta. Vuonna 1578 tsaarin voivodi rakensi sinne linnoituksen, joka samana vuonna torjui ruotsalaisten hyökkäyksen. Vuonna 1597 Rukajärvelle pystytettiin kirkko ja perustettiin ortodoksinen seurakunta. Saman vuoden tarkastuskirjan mukaan Rukajärven pogostassa oli 44 asuttua taloa. Vuonna 1707 taloluku oli noussut 75:een. Seudulla asuneet karjalaiset harjoittivat kaskiviljelyä, kalastusta ja turkismetsästystä sekä toimittivat rautamalmia Petroskoin ja Kentjärven tehtaille. Ruotsalaiset hävittivät Rukajärven kyliä vuonna 1718. Lieksan ja Ilomantsin suomalaiset kävivät hävitysretkellä vuonna 1742.
ellauri343.html on line 65: Jatkosodassa 1941–1944 Rukajärven piiri oli suomalaisten miehittämä. Venäjä teki omalla puolellaan liikekannallepanon ja alueen siviiliväestö evakuoitiin Arkangelin ja Kirovin alueille sekä Uralille. Suomalaiset lähettivät Rukajärvelle 14. divisioonan, johon kuluivat muun muassa jalkaväkirykmentti 10, JR 52 ja JR 31. Rukajärven alueen komentaja oli eversti Erkki Raappana. Rukajärven–Ontajärven alueella käytiin kovia taisteluja varsinkin vuonna 1941 ja vuosina 1943–1944. Rukajärven kylä vallattiin 11.9.1941. Kaukopartiotoiminta alueella oli vilkasta molemmin puolin rintamaa koko sodan ajan. Suomalaiset pitivät saavutetut asemansa Rukajärvellä sodan loppuun asti. Suomalaisten asemia olivat muun muassa Sukellusveneen, Peukaloniemen ja Kotiniemen sekä Pallon ja Piipun tukikohdat. Rukajärven suunnan suurin taistelu käytiin Tahkokoskella vuonna 1944. Suurin mottitaistelu käytiin Omelian motissa. Suurimmat tykistökeskitykset koko rintamalohkolla venäläiset ampuivat Pallon tukikohtaan vuosina 1943–1944.
ellauri343.html on line 67: Sodan jälkeen asukkaat palasivat Rukajärvelle. Kylän harvoja säilyneitä rakennuksia oli suomalaisten esikuntana toiminut Pronjajevien talo. Rukajärven metsäteollisuuspiiri aloitti toimintansa uudelleen vuonna 1946. Rukajärven ja Ontajärven kolhoosit yhdistettiin 1950-luvun alussa ja myöhemmin niistä muodostettiin metsäteollisuuspiirin aputalous. Vuonna 1969 sen pohjalta perustettiin Rukajärven turkissovhoosi.
ellauri343.html on line 71: Rukajärven kautta kulkee Kotškoman, Tiiksin, Lietmajärven ja Kostamuksen välinen maantie, josta haarautuu tie Ontajärvelle. Ontajärveltä on linja-autoreitti Mujejärvelle. Kostamuxeen ei sloboilla enää ole asiaa kun kostonhimoiset suomalaiset ovat tuoneet rautaa rajalle.
ellauri343.html on line 90: Repolan kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1555 käkisalmenkarjalaisen Nousia Rydzin suomenruotsalaisille antamassa selvityksessä. Vuoden 1571 verokirjan mukaan seudun kylät olivat tulleet viranomaisten tietoon 1500-luvun puolessavälissä. Repola lähikylineen kuului aluksi Novgorodin Vatjan viidenneksen Käkisalmen läänin Ilomantsin pogostaan. 1600-luvun alusta lähtien seudun asutus muodosti Kuolan kihlakunnan alaiseen Novgorodin Lappiin kuuluneen Repolan pogostan. 1700-luvun alussa se siirrettiin Aunuksen läänin alaisuuteen. Pogostaan kuuluivat Repolan, Lentieran ja Kiimasjärven sekä Vuokkiniemen ja Jelettijärven verokunnat, joista kaksi jälkimmäistä liitettiin vuonna 1785 Kemin kihlakuntaan. Samaan aikaan muodostettiin Aunuksen läänin Poventsan kihlakunta, johon Repolan volosti eli pitäjä tai kunta kuului 1920-luvulle saakka. 1860-luvulla siitä erotettiin Kiimasjärven kolmannes, joka liitettiin Rukajärven volostiin. Suomenruotsalaiset hävittivät seudun kyliä 1610-luvulla, vuonna 1708 ja vuosina 1741–1743.
ellauri343.html on line 92: Repolan murre kuuluu karjalan kielen eteläkarjalaisten murteiden pohjoisryhmään. Sille ominaisia piirteitä ovat soinnilliset klusiilit b, d, g ja sibilantit z, ž, esim. poiga, hambahat, pada, vaškizet, piäžöy. Sanastossa on havaittavissa vienalaisia ja aunukselaisia sekä laukkurys-- kauppiaiden mukanaan tuomia suomalaisia aineksia. Suomalaisista kielitieteilijöistä Repolan murretta ovat tutkineet Arvid Genetz ja Pertti Virtaranta.
ellauri343.html on line 96: Ensimmäinen maailmansota ja Venäjän vallankumous heikensivät Repolan taloudellista tilannetta muun muassa vähentämällä puutavaran kysyntää. Katovuosi 1918 ja elintarviketoimitusten katkeaminen saattoivat volostin nälänhädän partaalle. Samaan aikaan Suomessa ryhdyttiin suunnittelemaan Itä-Karjalan valtaamista. Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ja suomalaisten painostamana Repolassa pidettiin 2.–3. elokuuta 1918 "yleinen kansalaiskokous", joka teki päätöksen pitäjän liittymisestä Suomeen.
ellauri343.html on line 106: Suomen masinoiman 1918 kapinan aikana Suomen hallitukselta pyydettiin teiden rakentamista ja korjausta, vapautusta asepalveluksesta 30 vuodeksi, käteislainaa ja viljatarvikkeita. 31. elokuuta 1918, sen jälkeen kun Suomen hallitus hyväksyi liittymisehdot [lähdettä ei tarkennettu 4029 päivää] pidettiin Rebolyssa toinen kokous, jonka aikana hyväksyttiin edellisen kokouksen päätökset ja päätettiin kutsua suomalaisjoukot Rebolyyn puolustamaan aluetta.
ellauri343.html on line 108: Syyskuussa 1918 50 rajavartijan joukko lipukkeen Valde Sarion johdolla saapui volostin alueelle suojelemaan Rebolia. Myöhemmin suojajoukkojen määrä nostettiin pataljoonan kokoiseksi , mutta lokakuussa 1920 Rebolyssa oli enää 60 suomalaissotilasta. Heidän tehtäviinsä kuuluivat linnoitusten rakentaminen, puhelinlinjojen kunnossapito ja etuasemien ylläpito Muujärvellä, Emelyanovkassa ja Luovutsaaressa sekä tiedustelu Rugozeron suunnassa, venäläisten pakolaisten - valkoisen liikkeen kannattajien - auttaminen ja punasuomalaisten toimittaminen Suomeen.
ellauri343.html on line 110: Neuvostopuolen esityksestä alkaneiden Tarton rauhanneuvottelujen aikana Neuvosto-Venäjä ilmaisi olevansa valmis luopumaan Petsamosta vastineeksi Rebolskin ja Porosozeron volosteista sekä joistakin Suomenlahden saarista. Petsamon alue oli suomalaisten mielestä taloudellisesti kannattavampi kuin edellä mainitut seurakunnat, joten Suomi suostui vaihtoon.
ellauri343.html on line 119: elämä ISÄNMAALLE: Tästä romaanista syntyi elokuva Rukajärven tie. Eipäsvaan pikemminkin päinvastoin! Ko. läpyskä on kohennettu romaanixi leffamanuskasta. Siltä se vaikuttaakin kyllä. Antti Tuuri kertoo romaanissaan jatkosodasta, velvollisuudesta ja tyhmänrohkeudesta - äärimmäisistä olosuhteista, joihin maailmanhistorian tapahtumat suomalaisia miehiä heittelivät kuin ajopuita.
ellauri343.html on line 130: Rukajärvi on Rugozeron järven ja kylän (Muezerskyn jpiirikunta Karjalan tasavallassa) suomalainen nimi. Elokuva perustuu heinäkuun 1941 tapahtumiin, jotka tapahtuvat vanhan rajan takana Itä-Karjalassa Suomen ja sen liittolaisen nazi-Saksan Neuvostoliittoon suuntautuneen hyökkäyssodan aikana.
ellauri343.html on line 132: "Tie Rukajärveen" (tunnetaan nimikkeillä "Neljäkymmentäyksi: Vastakkainasettelu", "Vyöjitys" ja "Viholinjojen takana") on vuoden 1999 elokuva. Perustuu suomalaisen kirjailijan Antti Tuurin romaaniin ”Elämä on isänmaata varten” (Suomeksi: Elämä isänmalle, 1998). Rukajärvi on kylän ja Rugozeron (Muezerskyn piirikunta Karjalan tasavallan) suomalainen nimi. Elokuva perustuu heinäkuun 1941 tapahtumiin, jotka tapahtuvat Itä-Karjalassa Neuvostoliiton ja Suomen välisen sodan aikana. Luutnantti Eero Perkolan osasto on määrätty etenemään vihollislinjojen taakse tukemaan myöhemmin kenraalimajuri Erkki Johannes Raappanin johtaman 14. jalkaväedivisioonan pääjoukkojen etenemistä Rugozeron suuntaan.
ellauri343.html on line 137: Voi niitä voittamattomia suomalaisia :D
ellauri343.html on line 148: Elokuvassa ei selvästikään mainita suomalaisia keskitysleirejä.
ellauri343.html on line 156: PPŠ-41 (ven. ППШ-41 = 7,62 мм пистолет-пулемёт Шпагина образца 1941 года; 7,62 mm Pistolet-pulemjot Špagina obraztsa 1941 goda; myös PPSh-41) on Georgi Špaginin suunnittelema neuvostoliittolainen konepistooli, josta tuli toisen maailmansodan valmistetuimpia aseita. Jatkosodan aikana suomalaiset saivat PPŠ-41:tä sotasaaliiksi noin 2 500 kpl. Jatkosodan aikana rintamajoukkojen lisäksi niillä pidettiin kurissa kotirintaman loikkarit.
ellauri343.html on line 161: PPSh:ta on joskus virheellisesti väitetty Suomi-konepistoolin kopioksi. Aseiden rakenteessa on paljon eroja, vaikka niiden toimintaperiaate eli massasulku on samanlainen. PSh-41 historia Suomessa: Ensimmäiset aseet saatiin vuoden 1942 alussa neuvostoliittolaisia sotavankeja "kuulustelemalla". Pian tämän jälkeen konepistooleja saatiin sotasaaliiksi, niiden määrän noustua neuvostojoukkojen aseistuksessa. Jatkosodan päätyttyä vuonna 1944 suomalaisilla oli näitä konepistooleja noin 2 500 kappaletta. SA-kuvissa PPSh-konepistooleita näkyy niin ruumiskasoissa kuin rintamamiesten käsissä. Ilmeisesti suomalaiset sotilaat ottivat sinänsä toimivan aseen omakseen, vaikka patruunahuoltoa ei valtion puolesta tiettävästi järjestetty valtion toimesta. Pateja ostettiin sittemmin Saxasta.
ellauri343.html on line 170: Nikita, suomalaiset taistelivat ilolla Ryssä-konepislareilla. Tosin niitä ei vielä 1941 ollut saatavana.
ellauri343.html on line 182: Anton, nuori vuonna 1939? Vakavasti? Armeijalla, jossa on enemmän panssareita kuin koko maailmassa yhteensä? Sisällissodan, Espanjan, Kiinan sodan kokemuksella? (ja Suomen sodan aikaan myös yhteinen sota saksalaisten kanssa Puolaa vastaan). Mitä "poskille" sanot? Tällaisten jättimäisten tappioiden kautta? Täysin pilalla oleva potentiaali, jota valmisteltiin 30-luvun alusta lähtien? Ottaen huomioon bolshevikkien "suuren suunnitelman" (ei vähempää, ei enempää - koko maailman valtaaminen) ei ole hyppysellinen.... Neuvostoliitto kuoli siinä sodassa. Sellaista se oli, Voitto. Toisin kuin nykyajan hauraat mielet, kaikki ymmärsivät sen silloin hyvin. Minäkin muistan sen hyvin. Tai ainakin olen lukenut Svetlana Vasiljevitsin kirjasta. Ja viitteeksi, suomalaiset osoittautuivat Neuvostoliiton liittolaisiksi vuodesta 1944. Kaikki tämä sotku (sota suomalaisia vastaan, Leningradin saarto) ei olisi tapahtunut, ellei Leninin "hämmästyttävä" politiikka Suomea kohtaan olisi tapahtunut.
ellauri343.html on line 221: Pavel, tämä on sodan jatkoa, tietämätön. 1941-1944 Kesällä 1941 suomalaiset hyökkäsivät saksalaisten mukana Karjalaan ja arktiselle alueelle.
ellauri343.html on line 231: Olin koulupojasta saakka kasvanut lahtarihenkeen. Ilmari Jäämaa oli Nuoren Voiman voimakassanainen radioamatööri. 1920-luvulla lehteen kirjoitti suomalaisen kirjallisuuden nuori kärkijoukko, muiden muassa Martti Haavio, Lauri Viljanen, Pentti Haanpää, Uuno Kailas, Mika Waltari, Katri Vala, Toivo Pekkanen, Yrjö Jylhä, Olavi Paavolainen ja Saima Harmaja. Näistä Kati oli punikki, Pena anarkisti, Olkkari lipilaari, Kärpäs-Topi ex-työläinen. Loput enemp vähemp patavanhoillisia.
ellauri343.html on line 252: Hans Håkon (H. H.) Christian ”Bobi” Sivén (18. huhtikuuta 1899 Helsinki – 12. tammikuuta 1921 Repola, Itä-Karjala) oli suomalainen itsenäisyys- ja heimoaktivisti, joka toimi Aunuksen Karjalassa sijaitsevan Repolan kunnan nimismiehenä heimosotien aikana vuosina 1919–1921 sekä samalla hän työskenteli Suomen ulkoasiainministeriön edustajana Repolassa ja Porajärvellä. Repola ja Porajärvi olivat eronneet Venäjästä vuonna 1918 ja liittyneet Suomeen. Kun Suomi luovutti molemmat kunnat vuonna 1921 Tarton rauhassa takaisin Neuvosto-Venäjälle, Sivén tuki ensin Karhunpesäsuunnitelmaa (mikä vittu se oli?) ja sen kariuduttua teki lopulta vastalauseena itsemurhan. Hyvä valinta.
ellauri343.html on line 254: Vuonna 1922 perustettu Akateeminen Karjala-Seura kätki Sivénin surmanluodin lippunsa nauhoihin, ja jokainen uusi AKS:n valajäsen vannoi lipun ääressä taistelevansa heimokansojen ja suomalaisuuden puolesta sekä antavansa kaikkensa aatteensa puolesta Bobi Sivénin esimerkkiä noudattaen.
ellauri343.html on line 259: Oppikoulunsa Hans Sivéninä tunnettu nuori Bobi kävi Helsingin suomalaisessa normaalilyseossa klassillisella linjalla veljensä Paavon tapaan.
ellauri343.html on line 272: Sivén ja muut saapuneet heimosoturit joutuivat heti harjoituksiin, koska Kuisma oli kuullut englantilaisten tukeman Karjalan rykmentin aloittaneen etenemisen. Elokuun lopulla karjalaiset alkoivat tuhota suomalaisvartiostoja paikallisten tukemina. Karjalaiset tukivat omiaan, eivätkä "ruotsheja" ja Uhtuan suojeluskunnan 200 miehestä 30 liittyi suomalaisten puolelle ja pirttilahtelaiset kymmenen miestä. Sivén ei voinut ymmärtää tätä ja hänestä tuntui pahalta se, että suomalaiset ja karjalaiset joutuivat vastatusten.
ellauri343.html on line 276: Sivén pääsi maalaisliittosuhteilla 20-vuotiaana Repolan nimismiehexi ja puolusti joka käänteessä viekkaita repolaisia. Suomalaiset joutuivat bolševikkien kanssa yhteenottoihin, kunnes Kalevalan päivänä 28. helmikuuta 1920 alkoivat suuret taistelut puna-armeijaa vastaan Porajärven suunnalla. Sivén joutui ottamaan siviiliviranomaisena vastuun rajanylityspaikoille lastenpolkupyörillä saapuvista pakolaisista. Tilanne maalis-huhtikuussa Repolassa oli todella huono, vaikka suomalaiset pysäyttivät 1 200 miehen ja neljän tykin vahvuiset puna-armeijan joukot Soutajärven-Jänkäjärven seudulle vain 4 km:n päähän Porajärven kirkonkylästä. Sivén yritti organisoida alueen suojeluskuntalaisista tiedustelujoukkoja, jotka ottaisivat vastaan vihollisten etujoukot, mutta tämä ei onnistunut. Hän totesikin, että tilanne oli sama kuin syksyllä 1918 Uhtualla. Ei näistä miesieporukoista ole mihinkään. Sivén ehti jo todeta 5. huhtikuuta: "Suur-Suomi-aate on nyt kärsinyt täydellisen haaksirikon", mutta pian bolševikit lopettivat hyökkäykset Suomen suojelusalueille. Sivén kuitenkin päätti, että lähtisi Itä-Karjalasta asevelvollisuuden suoritettuaan ja lykkäisi varsinaiseen politiikkaan osallistumistaan.
ellauri343.html on line 278: Sivénille ja muille heimoaktivisteille oli tulossa tuskalliset ajat, kun rauhanneuvottelut Tartossa käynnistyivät ja näytti siltä, että Itä-Karjalan kansalle hädin tuskin saataisiin edes autonomia. Eräät poliitikot, kuten erityisesti J. K. Paasikivi, aikoivat antaa Itä-Karjalan, käytännössä suomalaissuojeluksessa olevat Repolan ja Porajärven kunnat, Neuvosto-Venäjälle Petsamon vastineeksi.
ellauri343.html on line 301: Sivénin hautajaisista Hietaniemen hautausmaalla perjantaina 21. tammikuuta 1921 muodostui suuri isänmaallinen suomalais-karjalainen surujuhla!
ellauri343.html on line 307: Lopuksi Setälä siteerasi Ateenalaisten laulun sanoja "Nuorukaiselle kuolla kuuluu" -säkeestä lähtien loppuun saakka. Joltisenkin tovin jälkeen seppeleet laskivat Karjalan Kansalaisliiton Itä-Karjalan komitea, Karjalainen osakunta, valtioneuvoston Itä-Karjalan toimituskunta, Neuvostoliiton Karjalan autonomisen kansantasavallan edustaja Sergei Lavrov, Repolan Sivistysseura ja Helsingin Suomalaisen Normaalilyseon luokkatoverit. Kappeli kohahti, kun paikalle saapui kenraali Mannerheim seuranaan kenraali Hannes Ignatius ja mustalainen Allan Åkerblom. Mannerheim laski arkulle seppeleen, jonka nauhoista hän luki suomeksi, ruotsiksi ja venäjäksi: "Isänmaalliselle nuorukaiselle, joka kaatui Suomen lipun laskiessa Itä-Karjalassa. Till en fosterländsk yngling som föll när den finska flaggan kom ner I Östra Karelen. «Патриотичному молодому человеку, павшему, когда в Восточной Карелии упал финский флаг."
ellauri343.html on line 345: Saksa julisti sodan Neuvostoliittoa vastaan 22.6.1941. Julistuksessa kerrottiin, että Saksa taistelee yhdessä suomalaisten kanssa. Tämä oli Suomelle kiusallista, sillä se ei olisi halunnut saada hyökkääjän leimaa. Mainilan laukauxet oli tarkoitus taas ampua.
ellauri343.html on line 346: Kun suomalaiset kuulivat radiosta propagandaministeri Göbbelsin lukeman Saksan sodanjulistuksen, he yllättyivät aina ylintä johtoa myöden hänen kiusallisesta sanavalinnastaan. Göbbels ilmoitti, että suomalaiset taistelevat saksalaisten kanssa "yhdessä" (im Verein) ja "liitossa" (im Bunde) Neuvostoliittoa vastaan. Suomen propagandaministeriössä "im Bunde" kääntyi muotoon "kylki kyljessä". Hehe. Pylly vasten pyllyä. Samalla ministeriö julkaisi tiedonannon, jonka mukaan Suomi oli ainakin toistaiseksi sodan ulkopuolella.
ellauri343.html on line 348: Sotaan osallistumisesta ei siis tehty valtiollista sopimusta, mistä syystä Suomi yritti selitellä käyvänsä omaa erillistä sotaansa Neuvostoliittoa vastaan. Saksan näkökulmasta valtiollisen sopimuksen puuttumisen korvasi kuitenkin Adolf Hitlerin 21.6.1941 presidentti Rytille lähettämä kirje, missä hän vahvisti osaltaan ”ne välipuheet, joita meidän sotilasviranomaistemme kesken on tehty”. Ryti puolestaan vastasi tähän kirjeellään 28.6.1941. Siinä hän totesi yhteisen taistelun alkaneen ja olevansa ”vilpittömästi iloinen, että mahtavan Saksan armeijan sankarit ovat tässä taistelussa suomalaisten sotilaiden aseveljiä”.
ellauri343.html on line 359: Ja näin mekin jouduimme suurvaltasodan riehuessa muilla rintamilla yksinään taistelemaan ylivoimaa vastaan. Mutta kyllä me 630 kilosotilaallakin pärjätään, sillä 1 suomalainen vastaa 20 ryssää ellei enemmän. Tällä hetkelläkin Suomessa on yli miljoona lihavaa aikuista.
ellauri343.html on line 367: Alkuvaiheiden kaukopartiotoiminnasta on tallessa harvinainen dokumentti, nimittäin juuri tiedusteluretkeltään palanneen partion haastattelu. Partion tehtävänä oli ollut käydä vanhalla rajalla ja katkaista Karjalan rata. Haastateltava myös kertoo, miten he päättivät varastaa venäläisiltä auton. Kun venäläiset yrittivät paeta, suomalaiset ampuivat heidät. Anastus oli kuitenkin osoittautunut turhaksi, sillä he eivät osanneet ajaa puukaasutinautoa. Tarina jatkuu usean muunkin vihollisen ampumisella.
ellauri343.html on line 368: Urheiluselostajan mukaan ero suomalaisen ja neuvostosotilaan välillä on se, että "vangiksi jouduttuaan ryssä käyttäytyy kuin lauhkea lammas, kun taas suomalainen taistelee kuin Ruokolahden leijona".
ellauri343.html on line 376: Valtausta seuranneena päivänä tiedotuskomppanian kuvaajat tallensivat värifilmille ainutlaatuisia kuvia autiosta Viipurista. Yhtä autio se oli kun karkuun lähteneet suomalaisjoukot luovuttivat sen laukauxitta 3v myöhemmin.
ellauri343.html on line 385: Esa Itkonen kuvaa radioreportaasissaan Leningradin eli Pietarin pommitusta runollisin ottein. Saksalaiset ovat saartaneet kaupungin, valonheittäjät etsivät lentokoneita, suomalaiset tykit puhuvat, Pietari palaa. Tosi hienoa!
ellauri343.html on line 388: Marraskuulta 1941 on tallessa harvinainen reportaasi eteentyönnetystä "Munanahkakukkulan" tukikohdasta. Mikrofoni on puhelinkaapelin välityksellä yhteydessä varsinaisen etulinjan takana olevaan äänitysautoon. Selostuksen taustalla kuuluu taistelujen ääniä. "Omien tykkien juhlallinen jyminä on ihanaa musiikkia suomalaisen sotilaan korville", Terho Itkonen lausuu.
ellauri343.html on line 390: Kokivat suomalaiset sodan alkuvaiheessa kiperiä tappioitakin. Yksi traagisimmista tapauksista koettiin, kun Suomen laivaston ylpeys, panssarilaiva Ilmarinen ajoi 13.9.1941 miinaan. 271 miestä hukkui, mutta sotasensuuri salasi uutisen täysin. Tieto levisi Suomeen Ruotsin lehtien kautta ja onnettomuudesta pelastuneiden kertomana. Ilmarisen hylky löydettiin vasta 50 vuotta myöhemmin, vuonna 1990. Niin ja tultiinhan me tosiaan toisexi koko sodassa. Mutta hopea ei ole häpeä. Parempi onni ensi kerralla!
ellauri343.html on line 392: Asemasodan merkittävin suomalainen hyökkäys tehtiin maaliskuussa 1942, jolloin suomalaiset valtasivat talvisodassa menettämänsä Suursaaren. Suomenlahdella sijaitseva saari oli suomalaisille sekä tärkeä tähystyspaikka että venäläisten merivoimien toiminnan rajoittaja. Ai kellä Suursaari nyt mahtaa olla? Kazotaanpa kartalta.
ellauri343.html on line 396: Lottien aseeton työ oli korvaamatonta: talvi- ja jatkosodan aikana 250K lottaa pystyi tyydyttämään noin 25K suomalaista varusmiestä. Me näemme, että he suorittavat pyhimmän velvollisuutensa aurinkoisella ilolla.
ellauri343.html on line 397: Suomalaisten onni oli, että suomalaisnaiset olivat tottuneita ruumillisen työn tekemiseen. Karvatkin kerättiin talteen isänmaan puolesta. Ne hyödynnettiin tekstiiliteollisuudessa. Suosittu malli oli lotankarvainen venelakki. Kotirintama koostui naisten lisäksi luonnollisesti myös mieslotista, jotka eivät ikänsä, poliittisten mielipiteiden tai sukupuolitaipumusten vuoxi olleet asepalveluksessa.
ellauri343.html on line 401: Itä-Karjalan suomalaistamisella on "myös rumat puolensa." Alueen väestö jaettiin nopeasti "kansalliseen" (suomensukuiseen) ja "epäkansalliseen" ainekseen.
ellauri343.html on line 404: Vielä alkuvaiheessa suunnitelmissa oli epäkansallisen väestön siirtäminen muualle osittain tai kokonaan ja sen korvaaminen suomalaisella ja inkeriläisellä uudisasutuksella.
ellauri343.html on line 406: Vapaaksi jääneet tai leireiltä päässeet venäjänkielisetkin olivat syrjityssä asemassa. Heidät siirrettiin asumaan erilleen suomensukuisista, heidän liikkumistaan rajoitettiin, he kärsivät heikommasta elintarvike- ja terveydenhuollosta, ja viljelypalstojen jaossa suosittiin "kansallisia". Kouluja oli aluksi tarjolla vain suomensukuisille.
ellauri343.html on line 407: Koulujen harjoittaman nuorisokasvatuksen toivottiin takaavan Karjalan kansan saumattoman liittymisen ”emämaahan”. Suomalaistamistoimiin kuuluivat myös mm. vapautusjuhlat, propagandakokoukset ja suomenkieliset radiolähetykset, paikannimien suomentaminen ja suositukset "kansallisten" etunimien käyttämisestä lapsia ristittäessä. Uskonnollisen kasvatuksen saralla kilpailivat ja kiistelivät keskenään ortodoksit ja luterilaiset. Kiitos probagandaministeriön ponnistusten näistäkin on enimmäxeen vaiettu. Propaganda ja viihde ovat sodankäynnin täsmäaseita.
ellauri343.html on line 413: Ilmaveivilotta Ellen Erehdy Sysmän Lahdenpohjan KZ-lagerin valvontatornissa 11.7.1942. Kaksi saksalaista PK-kuvaajaa ja suomalainen TK-kuvaaja ikuistavat lottaa tehtävässään. Kuva: SA-kuva.
ellauri343.html on line 434: Dokumentti kertaa sodan vaiheet neuvostonäkökulmasta ja siinä nähdään ainutlaatuista liikkuvaa kuvaa Viipurin valtauksesta, tulitaisteluista, puolustuslinjoista, suomalaisten aiheuttamista tuhoista Neuvostoliitossa ja Ruokolahden leijonien antautumisista.
ellauri344.html on line 47: Länsi liittoutui banderöllien tueksi maailmanhistoriallisesti harvinaisen yksimielisesti ja on tukenut Ukrainaa vähintään 75 miljardilla dollarilla jo pelkin asein. Lähes kahden vuoden mittaiseen puolustussotaan mahtuu mahtavia urotekoja, kuten rospuuton suoma torjuntavoitto Kiovan esikaupunkialueilla ja Harkovin polkupyörätehtaan takaisinvaltaus. Samalla on tosiasia ja suorastaan huoneessa ahdistavana leijuva elefantti, että rintamalinjat ovat jämähtäneet paikoilleen, ja niille sijoilleen jäädessään Ukraina menettää Venäjälle viidesosan pinta-alastaan. Vähemmällä taisi päästä urhea pieni Suomi? Jokainen Venäjän eduksi kääntyvä päivä sodassa tarkoittaa sitä, että Putinin välillinen uhka alkaa siirtyä Ukrainasta kohti oikeata länttä. Tällöin länsimaat tarvitsevat omaa asevarantoaan pelotteeksi jatkuvasti kipeämmin, jolloin aseapu vähävenäläisille pitäisi itse asiassa kärjistäen keskeyttää heti.
ellauri344.html on line 162: suomi/historia/ki/1919/ki-i-kok.htm">https://www.marxists.org/suomi/historia/ki/1919/ki-i-kok.htm
ellauri344.html on line 169: Suomessa, tuossa porvarillisen demokratian maassa, ovat ne auttaneet maan porvaristoa murhaamaan kymmeniätuhansia proletaareja. Helsingissä ajoivat he konekivääritulen edessä naisia ja lapsia. Heidän avullaan kävi Suomen valkokaartilaisille ja ruotsalaisille brigadisteille mahdolliseksi toimeenpanna verilöylynsä voitettua Suomen proletariaattia vastaan. Tampereella pakotettiin kuolemaan tuomitut naiset itse kaivamaan hautansa; Viipurissa niitettiin tuhansia suomalaisia ja venäläisiä miehiä, naisia ja lapsia j.n.e.
ellauri344.html on line 215: Nikolai Laine (Gippijev) (27. toukokuuta 1920 Repola – 18. helmikuuta 1984) oli Neuvostoliitossa asunut suomeksi ja venäjäksi kirjoittanut vienankarjalainen kirjailija. Hän oli neuvostokansalaisen näköinen.
ellauri344.html on line 220: Sodan jälkeen Laine oli Punalippu-lehden toimittajana ja varapäätoimittajana. Laine toimi vuosina 1978–1984 Karjalan kirjailijaliiton puheenjohtajana. Hän suomensi myös muun muassa ukrainalaisen Taras Ševtšenkon ja venäläisen Nikolai Nekrasovin runoja sekä käänsi Kalevalan venäjäksi. Juho Laine kirjoitti runon Luoja suojaa Suomen nientä. Reino Laine kirjoitti laudanpätkään "ETEN - TAKSE". Seija Laine on aivan pähkinöinä Tuomaan markkinoista. Hiljaa juuri kuin Lammen Laine / syntyi leipuri Hannikainen / Hämeen linnassa torin varrella / parhaalla kauppapaikalla.
ellauri344.html on line 226: Hän käänsi ensimmäisenä suomeksi useita venäläisten runoilijoiden teoksia: N. A. Nekrasov (mukaan lukien runo " Kuka elää hyvin Venäjällä"), V. V. Majakovski , A. T. Tvardovski , M. A. Svetlov , Nikolai Gribatšov, Janka Kupala, Taras Shevchenko, Gevorg Emin, virolaiset Juhan Smuul, Paul Rummo.
ellauri344.html on line 268: suomi.fi/wp-content/uploads/2022/04/Screenshot_20220424-1631462-667x1024.png" />
ellauri345.html on line 109: Active Clubin suomenkielisen verkoston tiedetään levinneen muutaman kuukauden aikana ainakin Uudellemaalle, Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle ja Ouluun. Järjestö on levinnyt yhtä nopeasti muissakin Pohjoismaissa.
ellauri345.html on line 637: Arndt oli maaorjan poika Rügenin saarelta, joka silloin kuului Ruotsille, ja kävi haluttomasti koulua Stralsundissa. Hän opiskeli teologiaa Greifswaldissa ja Jenassa tarkoituksena valmistua papiksi. mutta hänestä tuli kuitenkin Greifswaldissa historian professori vuodesta 1806 sekä historian professori Bonnin yliopistossa vuodesta 1818. Greifswald sijaitsee Koillis-Saksassa, Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltiossa. Kaupunki rakennettiin Itämeren eteläiselle rannalle, Rügenin ja Usedomin saarten väliin. Pienet saaret Koos ja Riems ovat osa kaupunkia. Pieni Ryck-joki virtaa vanhan kaupungin lävitse ja laskee vetensä Greifswaldinlahteen. Kokonaisuudessaan kaupungin seutu on suhteellisen tasaista, korkein kohta nousee vain 36 metriin. Greifswaldin yliopistossa (vuodesta 1933 vuoteen 2018 Ernst-Moritz-Arndt-Universität Greifswald) opiskelee noin 13 000 opiskelijaa. Yliopiston suomen kielen oppituoli on koko Saksan vanhin. Suomen kielen opiskelu tapahtuu samassa laitoksessa skandinaavisten kielten kanssa.
ellauri345.html on line 661: Se, missä määrin hänen lausuntojaan juutalaisuudesta voidaan pitää antisemitistisinä, on kiistanalaista, sanoo suomalainen Wikipedia. 😂
ellauri346.html on line 68: Kohtalon ivaa (ven. Ирония судьбы, или С лёгким паром!, Ironija sudby, ili S ljogkim parom!, suom. myös ”Kohtalon ironia”) on neuvostoliittolainen Eldar Rjazanovin ohjaama draamakomediaelokuva vuodelta 1975. Elokuvan näyttäminen televisiossa venäläisenä uutenavuotena on muodostunut perinteeksi. Joulukuussa 2007 elokuvalle julkaistiin jatko-osa Ирония судьбы. Продолжение (Ironija sudby. Prodolženije).
ellauri347.html on line 78: – Jeesuksella ei ollut masennuslääkkeitä, ainoastaan toivo ja luottamus Jumalaan: ”Abba, isä, kaikki on sinulle mahdollista, voit luoda kiven jota et jaxa nostaa. Pelastaisit oman bar abbasi. Ei? No sitten ei.” Tässä lauseessa lähestytään kristillisen uskon ydintä. Aiheesta enemmän Säisäin Toivo-kirjassa. Ontto oli isänmaallinen suomalainen perusmies. Ontto ei ollut mikään pasifisti vaan RUKin käynyt luutnantti. Sen mieliurheilu oli nyrkkeily. Internationaalista se ei koskaan perustanut. Se osasi puhua ja kirjoittaa vain suomea.
ellauri347.html on line 160: Tämä menetys oli tuhoisa Greenbergille, mutta hän oli päättänyt pitää lupauksensa. Hän kirjoitti kirjan En koskaan luvannut sinulle ruusutarhaa (I Never Promised You a Rose Garden) terapiassa oppimiensa tietojen perusteella. Siinä hän kuvaili poikkeuksellista matkaansa hulluudesta järkeen. Se oli matka, jonka hän teki Friedan ohjauksessa ja ilman lääkitystä. Kappaleen on suomexi sovittanut Perza Reponen ja sen esitti Eija Merilä kauniilla äänellä, kuten selvisi Ontto Eskolan kirjasta.
ellauri347.html on line 506: On huomattava, että sana "hyvinvointi" (ruotsiksi välfärd, tanskaksi velfaerd , norjaksi velferd ja suomeksi hyvinvointi ), tarkoittaa kaikilla skandinaavisilla kielillä paizi köyhäinapua myös hyvinvointia ja että se liittyy sekä elintasoon että elämänlaatuun.
ellauri347.html on line 512: Jos fyysinen ympäristö heikkenee selvästi, ihmiset saattavat menettää osan kyvyistään toveruuteen, solidaarisuuteen ja rakkauteen. Tämä näkyy selvästi myös suomen v 2023 uudissanoissa (mm. tuoppikondomi, putinismi, pystyryöstö, samppanjasosialismi) ja maan tähän asti huonoimman hallituxen toimissa.
ellauri347.html on line 577: Tässä iässä kuoleminen on ihan tavallista, lohduttautuu Ontto Eskola. Kazotaampa kuitenkin mitä muutamat suomalaisen filosofian kärkinimet sanovat kuolemasta Jönsin vanhan heilan Terhi Kiiskisen ja kuikelon Sami Pihlströmin vuonna 2002 toimittamassa kirjasessa Kuoleman filosofia. Miten he ymmärtävät ja selittävät esimerkiksi sen, että jotkut ilmeisesti ihan tosissaan haluaisivat elää täällä maan päällä mahdollisimman pitkään, jopa ikuisesti? Paizi eihän tätä maanpäällystäkään ikuisuuteen asti riitä. Jossain vaiheessa alkaa kynsi kylmetä.
ellauri347.html on line 589: Se on Ruotsin kirkon vuoden 1986 virsikirjassa virsi 629 "Så kort var den fröjd som i världen jag fann", Anna-Mari Kaskisen suomennoksena Ruotsin kirkon suomenkielisessä virsikirjassa "Vain tuokion onnea toi maailma".
ellauri347.html on line 591: Entinen iskelmälaulaja, nykyinen hautausurakoitsija Pasi Kaunisto on levyttänyt Vanhan virren suomalaisin sanoin, jotka kuuluvat näin:
ellauri348.html on line 111: luodaan uutta tai kuvitellaan jotain, joka halutaan saavuttaa. Se on maailmankaikkeuden uusiutuvaa energiaa, joka innostaa meitä, ettemme menettäisi luottokelpoisuuttamme ja Lidlin äpin suomia etuilumahixia. Toivo ajaa angloamerikkalaisen kaivosfirman poraamaan aapasuolla koereikiä vaikka Suomen laki kieltää kaivostoiminnan luonnonpuistossa. Mutta kaivosfirma toivoo että Suomen laki voi tässä kohin vielä muuttua. Suomen NATO-jäsenyys vahvistaa sen toivoa. Toivo on kaikkien saatavilla, eikä se esitä mitään oletuxia, vaatimuxia, ratkaisuja eikä tarkasteluja. Se ei pidä parempana ketään, eikä vahdi oletko riittävän hyvä toivomaan. Kell onni on, se onnen jakakoon, levittäköön legginsit levälleen joululahjaxi takaa maistuvalle ruskealle matupojalle.
ellauri348.html on line 167: Kaikkein kaunein nimi miehelle on Toivo, maalailee intialainen henkinen opettaja Sri Sri Ravi Shrankar. Esim Topi Kuula, Topi Kärki ja Topi Sukari. Ja Toivo Group, suomen kauneimmat vuokrakodit. Maalatkaa smurffijengi maalatkaa! Kesäolo on. Sullon mekko himmeen hieno. On hyvä antaa arvoa epäonnistuneille Lasse Vireneille. Kazo aina eten ja ylöspäin niskavuorelle, älä koskaan taxe, edes alamäessä. Kellekään ei anneta tehtävää jota ei pysty selättämään, ei edes korkeimmalle voimalle liian isoa kiveä. Kaikkien on syytä tietää että on olemassa korkeampi voima joka sanoo niin. Kaikkien on pidettävä Toivo mielessä, sanoo se. Julkisista ei ole mihinkään, kaikki charity on yxityistettävä. On laskettava yxinyrittäjän ressiä, niin tulee dominoefekti. Hän sai ketjureaktion. Univormuista on siirryttävä terroristeihin. Haista kuule paska sirittäjä!
ellauri348.html on line 464: Vihaan Suomea, mutta suomen kieli on ainoa kieleni. Sen täytyy riittää. Ranskaakin osaan aika surkeasti.Tämän vuoden valopilkku oli, kun Pontus Purokuru haastatteli minua. Suomexi.
ellauri348.html on line 800: Aikana, jolloin Suomessa oli paljon mielenterveysongelmia (erityisesti psykoosia) ja taloudellinen lama, uusi lähestymistapa näytti toimivan. Länsi-Lappilaisten tutkijoiden vuonna 2006 tekemässä tutkimuksessa todettiin, että viiden vuoden jälkeen 86 prosenttia vaikeista mielenterveysongelmista kärsivistä potilaista oli palannut työhön tai koulutukseen, 17 prosenttia käytti lääkkeitä ja keskimäärin 14 % oli sairaalassa. Verrattuna samanlaisen viisivuotisen tutkimuksen tuloksiin naapurimaassa Ruotsissa – 38 % palasi töihin, 52 % lääkkeisiin ja keskimäärin 110 % sairaalassa – parannukset olivat dramaattisia. Viisivuotisessa suomalaistutkimuksessa oli mukana vain 42 henkilöä. Ja Länsi-Lappi, jonka väestötieteellisesti homogeeninen väkiluku oli tutkimushetkellä 72 000 ihmistä, ei ole verrattavissa Lontoon kaltaiseen kaupunkiin, joka on pullollaan hulluja.
ellauri348.html on line 1073: Paikallinen neuvottelu vähentää työntekijöiden ja johdon välisiä ristiriitoja, neuvottelukustannuxia sekä kustannuxia yleisesti ottaen (palkkoja), ja edistää sopimusten noudattamista sekä hyvää tyiöpaikkakuria ja vähentää poliittisia lakkoja. Se edistää organisaation kykyä keskittyä ydintehtäviinsä eli tuottamaan omistajille paljon katetta. Suomalaisista 75% luottaa suomalaisiin yrityxiin niin pitkälle kuin jaxavat ne heittää. Sensijaan yhteiskunnalliset instituutiot ovat menettäneet luottamustaan, kuten hallitus, poliitikot ja poliisi. Huolta herättää tulojen eriarvoisuuden nousu ja julkisen terveydenhuollon surkea tila. Näiden välillä ei havaita mitään yhteyttä.
ellauri349.html on line 50: Saarisen runosuomi on sitä kökömpää, mitä enemmän se yrittää tota hyvinkääläisittäin kohottavaa sivistyspyrkimystä.
ellauri349.html on line 113: Uskontoa ateisteille, suom. Hannu Poutiainen. Basam Books 2013
ellauri349.html on line 258: Erkki Samuli Pirtola (18. toukokuuta 1950 Rautalampi – 23. tammikuuta 2016 Helsinki) oli suomalainen kuvataiteilija. Pirtolan mielestä "Todellinen taiteen emämaa löytyykin lastentarhoista, Steiner-kouluista, undergroundista, hullujenhuoneilta, presidentin muistikirjasta, betonigraffiteista, oudoista yöllisistä performansseista, ufokuvista, viidakkoshamaanin houreista..." Paskanmarjat Erkki, graffitit on järjestään pyllyn rumia. Mitä vittua, jotain presidentin nuolua?
ellauri349.html on line 378: Return On Interest. Roilla ei ole suomenkielistä wikisivua, on se sevverran puhdasta jenkkipotaskaa.
ellauri349.html on line 450: Dan Kivipukki oli pahvikaupungin toinen sheriffi. Muistaaxeni Dan oli Eskistä hyvin ärsyttävä. Samanlainen uhka kuin vaatimattomampi "Hej de ä Gösta här". Jos Eski olisi osannut ruåzia se olisi voinut olla sveduissa yhtä suuri tähti kuin M.A.Numminen. Mutta se ei osannut. Bugger it. Se on yhtä isänmaallinen suomalainen kuin Aira Samulin. Jonka paras kaveri oli sentään hurri Peter Nyyperi.
ellauri349.html on line 466: E. Saarisen sotaveteraani-innostus onkin ilmeisesti vielä oikeistoisänmaallisemman Pipsa Kailuan aikaansaannosta. E. Saarinen ei edes tiedä mikä oli ajopuuteoria. Ei se koskenut talvisodan aikoja, vaan se oli fasistisen Suomen hyökkäyssodan 1941-44 poisselittämistä. Ettei muka suomalaisilla ollut mitään hampaankolossa, kun ne lähtivät Hitlerin kelkassa Rukajärven tielle, ajauduttiin vaan vahingossa rajan yli puolustettaessa kotikontua. "Silloin tahdottiin jotain ja päätettiin taistella sen puolesta." Juu, niin tahdottiin, Suur-Suomea. Vittu Eski ei osaa historiaa eikä viizi edes zekata Wikipediaa. Perestroika alkoi 1985, Gorbazov oli vallassa, Brezhnevin ja Gromykon nimiä poistettiin kadunkulmista. Zaari-Venäjän lippua heilutettiin kaduilla vuonna 1988, ja Reaganin piru teki kaikkensa heiluttaakseen Venäjällä venettä. Neuvostoliitto oli muka voimissaan, CIA ei muka tiennyt 1988 mitään Neuvostoliiton hajoamisesta? Let me laugh.
ellauri349.html on line 523: Almog valmistui Oxfordista tohtoriksi vuonna 1983, minkä jälkeen hän muutti Yhdysvaltoihin filosofi David Kaplanin kutsumana. Almog oli vuosina 1983–1984 Stanfordin yliopiston ja vuodesta 1984 lähtien Kalifornian yliopiston filosofian professori opettaen matemaattista logiikkaa, metafysiikkaa, kielifilosofiaa ja filosofian historiaa. Hän kyllästyi Yhdysvaltoihin ja amerikkalaiseen filosofiaan. Almog päätyi vuonna 2014 Turun yliopiston filosofian professoriksi tavattuaan Olli Koistisen eräässä konferenssissa. Olli Ilmari Koistinen (s. 11. toukokuuta 1956 Oulu) on suomalainen filosofi ja teoreettisen filosofian emeritusprofessori. Hän toimi vuosina 2002–2022 Turun yliopiston teoreettisen filosofian professorina. Koistinen on tutkinut työssään muun muassa filosofian historiaa ja klassikoita. Hän johti Immanuel Kantin Puhtaan järjen kritiikin suomennostyötä, joka valmistui vuonna 2013. Olli kuuluu luokkaan (n.h.). Almogilla on 2 lasta muttei vaimoa.
ellauri349.html on line 528: Tällä hetkellä Almogilla on käynnissä lukuisia tutkimushankkeita filosofian eri alueilta. Mainittakoon tässä Hugh Woodinin ja Kai Hauserin kanssa tekeillä oleva äärettömyyden käsitettä koskeva artikkeli, konstitutionalismia käsittelevä kirjoitus Lars Vinxin ja Juha Räikän kanssa sekä semantiikan naturalisoimista koskeva kielifilosofinen artikkeli, joka ilmestyy suomalaisfilosofi Jaakko Hintikan peliteoreettista semantiikkaa tarkastelevassa kirjassa.
ellauri349.html on line 584: Maailmalla Kourin poismeno on otettu vastaan raskaasti. Hänen ystäviinsä lukeutuu muun muassa Isossa-Britanniassa asuva suomalaismiljardööri Poju Zabludowicz, joka aivan murtui suru-uutisen kuultuaan. Paljonkohan Pentti oli velkaa Pojulle?
ellauri349.html on line 791: Heidi Liehu, suomalainen eksistenssifilosofi, feministi ja runoilija, väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa vain 22 vuoden iässä Esa Saarisen oppilaana. Liehun vuonna 1990 tarkastettu väitöskirja käsitteli filosofi Kierkegaardin suhdetta Hegeliin. Se osoittautui yllättävän kuumaxi.
ellauri351.html on line 565: Maitreya – 100 000 vuoden tarinan huipennus on Saku Mätön ensimmäinen henkisen kirjallisuuden alalla julkaistu teos. Kirja kertoo vääjäämättömän loogisesti Henkisen Hierarkian taustoista, sen edustajan Maitreyan julkitulosta ja tämän opetusten vaikutuksesta koko länsimaiseen yhteiskuntaan. Kirja on ensimmäinen nykyaikainen, suomeksi kirjoitettu katsaus aiheesta ja siksi tervetullut osaksi suomalaista esoteerista kirjallisuutta. Maitreya – 100 000 vuoden tarinan huipennus onnistuu selkokielistämään Henkisen Hierarkian tehtävää ja toimintaa, ja vetää paikoittain mainiosti salaliiton lankoja nykypäivän maailmanlaajuisten ilmiöiden sekä taustalla toimivan näkymättömän systeemin välille. Ultra-lehden ja Minä Olen -lehden toimitusneuvostoissakin vaikuttaneen Mätön omakohtainen kuvaus Maitreyan ja erään Henkisen Hierarkian Mestarin kohtaamisesta yhdistettynä kirjoittajan laajaan yhteiskuntatietämykseen antaa ajattelemisen aihetta jokaiselle lukijalle, vaikka aihe olisikin entuudestaan tuntematon.
ellauri351.html on line 594: Helsingissä 12 hengen murhavyyhti johon sekaantuneista valtaosa oli sekä romaneita, juutalaisia että suomalaisia sekakäyttäjiä.
ellauri351.html on line 598: Wilma Schlizewski (alun perin Hannele Laine, ennen vuotta 2001 Hantta Krause, s. 6. toukokuuta 1958 Kuusankoski) on suomalainen tatuointitaiteilija ja entinen televisiojuontaja. Schlizewski-nimi on peräisin puolalaissyntyiseltä isoäidiltä Martalta. Hän seurusteli 1980-luvulla lävistystaiteilija Yazkan kanssa. Schlizewski jäi kiinni törkeästä rattijuopumuksesta 28. joulukuuta 2021 ajettuaan autoa 1,7 promillen humalassa.
ellauri352.html on line 68: Hegel tekee selväksi, että herruus ja orjuus ovat toisistaan riippuvaisia. Tietysti, ne ovat käänteisrelaatioita, se löytyy jo Aristoteleen ykkösosasta (suomexi kommentoinut L. Carlson). Vaikka palvelija onkin palvelija pakko-alaisuutensa vuoksi, isännän asema riippuu siitä, tunnustaako palvelija valtansa. Tässä epäsymmetrisessä tunnustamissuhteessa Hegel kehitti kriittisesti Fichten symmetristä tunnustamisfilosofiaa ja näin ollen hänestä tuli Karl Marxin ja myöhemmin Frankfurtin koulukunnan kriittisen yhteiskuntafilosofian vaikutusvaltainen edelläkävijä. Hegelin näkemyksiin vaikuttivat myös Haitin vallankumousta ympäröivä meedia ja raportit Minerva -lehdessä.
ellauri352.html on line 103: Suomessa laulu ei ollut pitkään yleisesti tunnettu, sillä työväenliikkeen lauluperinnettä koonnut Pekka Gronow ei 1968 tuntenut laulua. KOM-teatteri levytti kappaleen suomeksi 1970-luvulla.
ellauri352.html on line 105: Santtu Pirin vuoden 1908 suomennoxessa "ankarat viimat" ei ollut Paavon kammoamaa puhdistustyö-sanaa, joka ilmestyi sanoituxeen 1923.
ellauri352.html on line 264: Surun 5 vaihetta eli Kubler-Ross malli puuttuu suomalaisesta uikipediasta. Ukrainaxi sen voi lukea. Ukrainan demilitarisaatio näyttäisi olevan kartaasin tuntumissa, vaiheiden 3-4 välillä.
ellauri353.html on line 49: Papin puhe oli elävien koiranruokaa! Älä tee tästä liian isoa numeroa. Tapperin veljexet oli Tuulikille vihaisia Mäyhän haudalla. Jos ei olisi ollut Vuokko Tepporaimoa, olisi Tuulikilta jäänyt koulu kesken. Tuulikki oli 1958 19-vuotias ja Marko 34. Vitun estyneitä. Tapperien arvomaailma ja miehekkyys romahtivat Suur-Suomen rökäletappioon. Hän halusi suosia suomalaista, ei mitään tuikunkantajia. Mäyhä oli Kain Tapperin muotoilema Isse Immun näköinen huonon onnen riipus.
ellauri353.html on line 73: Marko Tapio (oik. Marko Viktor Tapper; 15. elokuuta 1924 Saarijärvi – 14. kesäkuuta 1973 Seinäjoki) oli suomalainen kirjailija, joka ei pitänyt kirjalijanimestä "Marko Tapio".
ellauri353.html on line 85: Kuten taisin jo sanoa, Tapperin veljesten kotipaikka on Saarijärvi, mutta sukujuuret juontuvat Etelä- ja Keski-Pohjanmaalle. Vanhin veli, kirjailija Marko Tapio kuoli "työuupumukseen" Seinäjoella, Törnävän sairaalassa. Myös yli 80-vuotias Harri on edelleen hyvin merkittävä suomalainen kirjailija, kertoo Seinäjoen kaupunginteatterin johtaja Vesa-Tapio Valo.
ellauri353.html on line 130: Mutta vanha maho neekeriämmäpä on siepannut talteen lapsen ja, vähän sivussa, jäähtyneen padan kupeella, nokeaa sitä jo täyttä päätä mustaksi, työntää yhtenään rintaansa kuin letkuvaa pitkää pussia, jonka pohjalla jokin myky on, huutavan suuhun, kuten on nähnyt äitien tapana olevan. Ugu gugugu ugu, lapsukainen, tämä on viidakkoa! Lokolo kolo- kolokolo ugulokolo! Hahaha! kertoi, hiukan humalassa. Nuori mies. Niin että voi äiti rakas, hän sanoi. Mustaus kuluu lapsen nenästä ja korvista ja joka jumalan luunulkonemasta yhtä mittaa. Sen maha on valkoinen kuin lehtisammakolla heti kun se oppii vähänkin ryömimään. Ja kun se oppii konttaamaan, niin kuluvat polvet, sen nyrkit ja jalkoterät ovat aina olleetkin valkoiset sen imeskellessä niitä, niin niin, ugu. Ja ämmä rukka on hädässä kun se oppii kävelemään. Kosteissa rantaheinikoissa. Tai kun se rupeaa kulkemaan uimassa muitten tenavien kanssa taikka sitten aikanaan tyttärissä, äitinsä tuskaksi, ja tulee aamulla kotiin kuin viattomuus itse, mutta molo puhtaana kuin vasikan nuolema. Ensin äiti kirota lokolottaa kuten tyhjä puuleili, jossa on kivi ja jota puistetaan, sitten hän itkee. Ämmä rukka, joka ei voi mitään, vaikka hän kuinka koettaa ja kuinka rakastaa. Pellavatukkainen poika syleilee hänkin äitiään, pätkänä ja outona ja onnettomana, ja he itkevät molemmat. Ugu, kysyy kuitenkin äiti, ja poika vakuuttaa hänelle: ugugu!-lokolo! hän vannoo sen äidilleen ugu, ugu, ugu! Ja äidin mieli on hyvä jälleen. Poika puhuu, että kyllä hän, äiti, ymmärtää, että hän on valkoinen, kyllä hän sen käsittää. Mutta hän ei voi sille mitään. Minkä tähden minä en ole musta ja ruma kuten toiset, äiti, sano minkä tähden? Minä haluaisin olla niin musta kuin voi lokolokolo! Niin! Ämmä sanoo, että elä, poika kulta, kyllä hän on kaiken koettanut, mutta äitikin on vain ihminen, ei äiti voi mitään. Ja niin poika menee savimajojen välisellä raitilla ja laulaa komeata suomalaista kansanlaulua pitkä vaalea tukka rennosti silmillä. Että: 'Mustaapa poijasta toivottiin ja mustaapa poijasta toivothiin ja mustan nuttu oli yllä... ja mustan nuttu oli yllä... Tuli siitä tyttöjen riijari ja tuli siitä tyttöjen riijari, suru rakkaille vanahem- mille... ja suru...'
ellauri353.html on line 308: Täyttykää silmäni. On sade juomaani. Sillan onkalossa on kaikuva vankila, josta kajahtelee jazzmusiikkia kaiken päivää: "Oh how I love you, Rose, Rose I love you." Milton laulaa kahdexalla kielellä Malakassa. Malakka on paljon muutakin. Kukot kiitävät asfalttitien poikki. Sulttaanin puutarhassa kohoaa jännittävä kerubin pazas. Arat, mustasuomuiset kalat seisovat hiljaa. Tuomari on matkalla eläintarhaan keppi käsivarrellaan. Hänen valkoisten pikkuhousujensa taskussa on muna, joka on aiottu surulliselle ja raivoisalle, häkkin suljetulle intialaiselle mummolle. Kapean, kiemurtelevan elimen kurkkuun on sotalaulu mykistynyt. (Han Suyin: On sade juomaani. Kz. myös Päivien kimallus.)
ellauri355.html on line 252: Keski-Euroopasta muistetaan kolmikymmenvuotinen sota, johon suomalaisetkin hallitsijansa Ruotsin määrääminä osallistuivat vuosina 1618-1648.
ellauri359.html on line 177: Kirjansa hän painatti omakustanteina. Svefbergin tiedesaavutuxista ehkä tunnetuin on maailmaneetterihypoteesi, jota nykyään pidetään virheellisenä. Anatomianiteessä puhutaan myös ihmisen sielusta. Joel H. pitäisi. Kirjassaan Arcana Coelestia hän esittää, että kaikilla aineellisilla asioilla on henkiset vastaavaisuutensa. Hyvä hyvä kuuluu Joelin suunnalta. Svedun teos Taivas, sen ihmeet ja Helvetti löytyy suomennettuna, muttei netistä. Löytyy vaan tämmösiä haarukkapaloja:
ellauri360.html on line 44: Vuonna 1979 Viime vuonna Marienbadissa pääsi mukaan suomalaiskriitikoiden kokoamalle sadan tärkeimmän elokuvan listalle. Sittemmin se lie sieltä pudonnut. Päähenkilöiden nimiä ei mainita. Käsikirjoituksessa ensimmäinen mies on roolinimeltään X, nainen on A ja hänen mahdollinen aviomiehensä M. Onhan tässä triangelin ainexia, mutta bylsintä taitaa jäädä lapsipuolen asemaan.
ellauri360.html on line 363: Puolue perustettiin vuonna 1870 nimellä Det Forenede Venstre (suom. Yhdistynyt vasemmisto). Vuosina 1895-1910 puolue tunnettiin nimellä Venstrereformpartiet (suom. Vasemmistoreformipuolue), vuodesta 1910 nimellä Venstre ja vuodesta 1963 nimellä Venstre, Danmarks Liberale Parti. Puolue on Tanskan vanhin, ja lukeutuu nimestään huolimatta oikeistolaiseksi.
ellauri362.html on line 294: Veijo Meri oli suomalaisen prosaismin huomattavin modernisti ja yksi maailmalla parhaiten tunnetuista suomalaisista kirjailijoista. Kirjallisuuteen Meri tuli 25-vuotiaana, jolloin modernismi sai Otavassa jalansijan. Meri ryhtyi proosan kielen uudistajan työhön ohjenuoranaan hemingwayläinen selkeys. Niinpä 1950-luvun ilmapiiri ja Meren elämyksellinen kokemustausta ovat voimakkaasti läsnä hänen tuotannossaan. Sen sijaan 1960-luvun jälkeisistä elämänkokemuksistaan hän ei romaanin eikä novellin muodossa kirjoittanut.
ellauri362.html on line 431: Elina Vaara on suomentanut niitä enkkukirjallisuuden kultaiseen kirjaan. Molemmat kappaleet oli lainassa, joten en voi siteerata niitä tässä.
ellauri364.html on line 56: Hysteria (kreik. hystera 'kohtu') on historiallinen tautinimike, joka jaettiin myöhemmin kahteen alaluokkaan hysteeriseksi neuroosiksi ja konversiohysteriaksi. Hysteerinen neuroosi nimettiin uudelleen somatisaatiohäiriöksi, ja nykyisin siitä käytetään nimitystä somatisaatiohäiriö (F45.0). Konversiohysteria nimettiin uudelleen konversiohäiriöksi, jota nimikettä käytetään edelleen suomalaisessa psykiatriassa, vaikka sairauden virallinen nimi on muuttunut dissosiaatiohäiriöksi (F44). Osa lääkäreistä on ruvennut kutsumaan hysteriaa psykogeeniseksi, toiminnalliseksi tai ihan vaan lääketieteellisesti selittämättömäksi häiriöksi.
ellauri364.html on line 273: Alkuperäinen plus oma suomennos albumissa 170.
ellauri364.html on line 422: Puunymfi ( ruotsi : Skogsrået ; tekstitetty ballade pour l'orchestre ), op. 15, on suomalaisen säveltäjän Jean Sibeliuksen vuosina 1894 ja 1895 säveltämä ohjelmallinen sävelruno orkesterille. Sibeliuksen johdolla Helsingissä 17. huhtikuuta 1895 ensi-iltansa saanut balladi seuraa ruotsalaisen kirjailijan Viktor Rydbergin samannimistä runoa vuodelta 1882, jossa nuori mies, Björn, vaeltelee metsään ja sen on vietellyt ja ajanut epätoivoon skogsrå eli puunymfi.ä Organisatorisesti sävelruno koostuu neljästä epävirallisesta osasta, joista jokainen vastaa yhtä runon neljästä säkeestä ja herättää tietyn jakson tunnelman: ensinnäkin sankarillinen voima; toiseksi kiihkeä toiminta; kolmanneksi aistillinen rakkaus; ja neljänneksi lohduton suru.
ellauri365.html on line 47: Nordiska familjebok (jonka Jöns koppasi Tutun jäämistöstä) tähdentää Antonin ällistyxexi Maupassantin suurta terveyttä. Vaikea uskoa, Nissen mielestä, Guyhän oli sadisti joka nai ja suomi kirjoissa äitiä ja tytärtä. Pähkähulluhan se oli loppupeleissä. Sen hulluus juontui luultavasti ranujen 1870-71 sodan nolosta tappiosta sakuille. Eräässä ekoista Guyn lastuista lutka Läskipallero antoi preussilaiselle isänmaallisesti pillua ja joutui siitä silti muiden vihoihin. Maupassantit oli porvareita, le particule oli pelkkää hämäystä. Family guytä paaponut äiti ryhtyi elävän leskexi, kun isälle ei riittänyt pelkkä sexi vaan se ryhtyi väkivaltaisexi. Kiltit "sedät" Flaubert ja Swinburne väänsivät Guyn vizaa in loco parentis. (Mixi Guy ylipäänsä kävi Algernonin kanssa naku-uinnilla? Ota kiinni mistä saat, pikkukaveri.) Guy piti veneilystä kuten se Kaislikossa tuulee Ratty.
ellauri368.html on line 148: Lieksan istutustyömaan tilaaja oli suuri suomalainen metsäyhtiö Tornator. Työntekijät olivat Ukrainasta ja Uzbekistanista, ja heitä työllisti Viroon rekisteröity yritys Forest Care OÜ.
ellauri369.html on line 57: Paleofiktio on esihistoriallista aikaa kuvaava kirjallisuuden lajityyppi. Termin kehitti suomalainen paleontologi Björn Kurtén kuvaamaan esihistorialliseen aikaan sijoittuvia romaanejaan Den svarta tigern (1978; suom. Musta Tiikeri, 1981) ja Mammutens rådare (1984; suom. Mammutin suojelija, 1984). Paleofiktio muistuttaa historiallista romaania kertoessaan menneistä ajoista, mutta sen kuvaamista tapahtumista ei ole säilynyt kirjallisia lähteitä nykypäivään. Tämän vuoksi paleofiktion kirjoittajan on mahdollista käsitellä aihettaan paljon vapaammin kuin historiallisen romaanin kirjoittajan, ja lajityypillä onkin yhteyksiä myös fantasiakirjallisuuteen ja muuhun spekulatiiviseen fiktioon.
ellauri369.html on line 62: Robertsin teoksista on ilmestynyt suomeksi esihistoriallisen ajan eläimistä kertova Ihmiselon aamuna - romaani maailman aamuhämärästä (Kirja, 1921) Alli Niemisen suomentamana, ja myöhemmin lyhennettynä nimellä Tulen löytäjät.
ellauri369.html on line 64: Sittemmin olen lukenut noi Kurtenin Björnin romaanit, ne oli hauskoja erit. sixi että kiltit neandertaalit muistuttivat hyvätapaisia suomenruåzalaisia, mustat cro magnonit taas oli kuin tervattuja angolosaxeja.
ellauri369.html on line 172: Nepos kirjoitti ennen kaikkea historiaa proosamuodossa. Häntä ei ole pidetty erityisen suurena kirjailijana, vaan ennen kaikkea anekdoottien kokoajana. Joka tapauksessa hänen tuotantonsa kuvaa hyvin Rooman tasavallan ajan lopun kulttuurielämää. Nepos kirjoitti proosan lisäksi myös ajan tavan mukaisia rakkausrunoja, joita luettiin lähipiirille. Nepoksen teokset ovat suurimmaksi osaksi onnexi kadonneet. Mulla pitäisi olla mun Cornelius Nepos vielä jossakin. Teoksen ensimmäinen K. M. Forsbergin tekemä suomennos ilmestyi vuonna 1856. Uudempi Marja Itkosen tekemä suomennos julkaistiin vuonna 1963, jolloin pääsin Norssiin 93 pyrkyripisteellä sadasta. Pisteluku kaiverrettiin pääsyn kunniaxi saamani kellon taaxe.
ellauri369.html on line 281: (Koraani 22:52, suomennos Hämeen-Anttila, 1995)
ellauri369.html on line 285: Jansenin mukaan ensimmäinen jumala al-Lat tarkoittaa "jumalatarta". Toinen jumaluus, Manat, tarkoittaa kohtalotarta ja löytyy myös Raamatusta muodossa Meni jo (Jesaja 65:11). Kolmas nimi Al-Uzza tarkoittaa "mahtavin" ja on nähtävästi myös Venus-planeetan nimitys. Islamilainen kirjallisuus ei valitettavasti kerro enempää näistä jumalista ja siitä, miten heitä palvottiin, kun Mekassa vielä vallitsi jahiliyyah. Jahiliyyah (Arab. جَاهِلِيَّة dzāhilīyyah, "tietämättömyys", "barbaria") eli tietämättömyyden aika on islamilainen käsite, joka tarkoittaa oloja, jotka vallitsivat Arabian niemimaalla ennen kuin Koraani alkoi laskeutua profeetta Muhammedille vuodesta 610 lähtien, ja ennen kuin hän aloitti julkisen valistustyönsä kolme vuotta myöhemmin. "Jahiliyyah" esiintyy Koraanissa muutaman kerran, ja tällöin se on suomennettu "pakanuudeksi" (33:33 5:50; 48:26). Sanaa käytetään nykyisin myös tarkoittamaan modernia tietämättömyyttä tai luopumista Allahista (esim. Salman Rushdie)..
ellauri370.html on line 156: Borchsenius oli toisen maailmansodan aikana mukana evakuoimassa Tanskan juutalaisia Ruotsiin. Hän sai siksi briteiltä kehotuksen lähteä maasta ja oli Ruotsissa 1943−1945. Hän toimi Ruotsissa Tanskan prikaatin sotilaspastorina ja työskenteli yhteistyössä brittien tiedustelupalvelun kanssa. Sodan jälkeen hän kirjoitti juutalaisten historiasta useita kirjoja, joista kaksi on suomennettu. Ei kuitenkaan tätä. Eikä elämäkertaa Makeaa viiniä ja sappea. Molempia oli riittänyt.
ellauri370.html on line 261: Spitaalinen faarao kylpi päivittäin 150 juutalaislapsen veressä. Ei tepsinyt, nenä irtosi ja muutakin. Lepra (kreik. lepros ’suomuinen’) eli spitaali tai pitaali (ruots. spitali < lat. hospitale ’hoitolaitos’) on krooninen sairaus, joka aiheuttaa epämuodostumia iholle ja muualle kehoon. Sitä aiheuttava bakteeri on aerobinen, haponkestävä, mykobakteereihin kuuluva sauvabakteeri Mycobacterium leprae. Leprabakteerin löysi norjalainen lääkäri ja tiedemies Gerhard Armauer Hansen vuonna 1873. Tämän takia lepra on saanut tieteelliseksi nimekseen Hansenin tauti. Nykyään se on helposti hoidettavissa monilääkehoidolla, yleensä dapsonin, rifampisiinin ja klofatsimiinin yhdistelmällä.
ellauri371.html on line 40: Siionin viisaiden pöytäkirjat lähtee liikenteeseen tästä. Hienosta suomennoxesta kiitos Google! Tästä ei tule hullua hurskaammaxi, on tää niin sekopäistä puuroa. Mutta eteenpäin, forvärz!
ellauri371.html on line 678: Tomi Jefferson syntyi 13. huhtikuuta 1743 Shadwell-nimisellä plantaasilla Virginiassa lähellä Charlottesvillen kaupunkia. Jeffersonin isä Pekka Jefferson (1707/08–1757) oli maanviljelijä ja maanmittari. Jeffersonin isä kuoli tämän ollessa nuori, ja Tomi peri isänsä maatilan. Vuonna 1768 hän alkoi raivata läheistä vuorenrinnettä perustaakseen sinne oman orjaplantaasinsa nimeltään Monticello (italiaa, suom. pieni vuori). Jefferson rakennutti tilalle yhä arkkitehtuurisesti arvostetun päärakennuksen ja yksityiskohtaisesti suunnitellun piha-alueen ja puutarhan. Hän laajensi ja kunnosti maatilaa sekä sen kuuluisaa päärakennusta koko elämänsä ajan. Samalla hän piti kirjaa kaikista tilan tapahtumista aina sääoloista orjiensa oloihin.
ellauri373.html on line 432: Vuonna 1886 hän lopulta asettui asumaan salanimellä Pärggi ja omisti siitä lähtien kaiken energiansa kapakkakeskusteluun juutalaiskysymyksestä. Hän kirjoitti muinaisella tavalla salanimellä "Peni" kirjeen, jonka hän lähetti kuuluisalle juutalaiselle - muuan Ppmѵѵchenoѵa, suomalainen haahka,
ellauri374.html on line 56: Rothit teetti meille kerran Lapin hiihtolomalla kämäsen lusikan poronluuvarrella johon oli kirjoitettu Carlsonit. Niinkuin se olis tehty carlsoniitista. Se hajosi aika äkkiä. Lähti kiinnostamaan onko suomalainen 31-vuotias kokoomuspoliitikko Daniel Sazonov kenties juutalainen.
ellauri374.html on line 179: Daniel Sazonov on suomalainen kokoomuksen poliitikko ja Helsingin apulaispormestari. Koulutukseltaan hän on oikeustieteiden maisteri. Sazonov on toiminut aiemmin Helsingin kaupunginhallituksessa, Uudenmaan maakuntavaltuustossa sekä energiayhtiö Helenin hallituksessa.Vanhempani ja Suomeen muuttaneet sukulaiseni olivat inkerinsuomalaisia paluumuuttajia. Minulle tärkein tavoite politiikassa on luoda näköaloja ja uskoa tulevaan. Olen ev.lut. res.vänr. ja vuotta nuorempi kuin Helmi. Ensiis juutalainen vaikka niin voisi äkkinäinen luulla. Mutta vahva valkokaartilainen kuitenkin kuten ministeri Dimitri Sazonov. Toisin kuin Ana, joka on takaisinkääntynyt juutalainen:
ellauri374.html on line 485: Kiintoisaa on, että kirjallisuuden Nobel-veikkauksissa oli mainittu tshuvassirunoilija Gennadi Aigi (1934-2006) , jonka kokoelma Tuntematon tuli on suomennettu. Eipä tullut tuntemattomalle zuvassille dynamiittia. Runoilija sai "muun muassa" Ranskan akatemian palkinnon (1972), Tšuvassian ASNT:n valtionpalkinnon (1989) ja Ranskan kaunotaiteiden ja kirjallisuuden ritarikunnan kunniamerkin. Vuonna 1994 hänelle myönnettiin Tšuvassian kansanrunoilijan arvonimi.
ellauri374.html on line 497: Alueella puhutaan ensinnäkin suomen sukukieliä: maria eli tsheremissiä, udmurttia eli votjakkia ja mordvaa. Saman alueen turkkilaiskieliä ovat tshuvassi, tataari ja bashkiiri. Esimerkiksi kaikki mordvalaiset eivät enää puhu äidinkielenään mordvaa, sillä venäläistyminen on alueella voimakasta.
ellauri374.html on line 503: Koska Volgan - Kaman alueen kielet muodostavat toisiinsa paljon vaikuttaneen sikermän, niiden luonnetta ja kehitystä ymmärtää paremmin, jos ottaa huomioon sekä suomensukuiset että turkkilaiset kielet.
ellauri374.html on line 505: Erikoista on, että tshuvassin kielen kenttätutkimuksen uranuurtajiin kuului jo 1850-luvulla fennougristi August Ahlqvist, joka koitti parhaansa mukasn lytätä suomen kansalliskirjailijaa Alexis Stenvallia. Nimekästä suomalaisjoukkoa voi luetella muutenkin M. A. Castrénista G. J. Ramstedtiin ja Heikki Paasoseen, kaikki olivat sekä fennougristeja että turkologeja.
ellauri374.html on line 507: Samanlainen sillanrakentaminen on minunkin tavoitteeni, Eduard Fomin mainitsee. Mutta partitiivinne tuottaa minulle toistuvia hankaluuksia, Fomin puuskahtaa. Partitiivinkin hän on yhtä kaikki päättänyt oppia, maxoi mitä maxoi. Jöns epäilee Oulun Houruloita ex-bashkiireixi. Ize veikkaan että niissä on saamelaista verta Fomin luonnehtii suomen kieltä melodiseksi ja laululliseksi. Siitä ne takuulla tykkäävät.
ellauri374.html on line 616: VAIKKA Suvorov menestyi sodassa, hänellä oli huono onni rakkaudessa. Suvorov oli vähänläntä mies, suorastaan hassun näköinen ulkomuodoltaan. Venäjällä Suvorovia pidetään yleensä puhtaasti venäläisenä. Ruususen ja Salomaan mukaan hän kuitenkin oli selvästi suomalaista alkuperää, piti itseään suomalaisena ja osasikin suomea. Tekijät käyttävät Suvorovista nimenomaan termiä suomalainen, ei inkeriläinen. Putinillakin on suomalaiset juuret.
ellauri374.html on line 618: ITSE ASIASSA he ulottavat Suvorovin sukujuuret aina Ruotsiin asti, josta tämän esi-isät olisivat muinoin muuttaneet Suomeen ja heidän jälkeläisensä sitten Ruotsin valtaamaan Novgorodin Karjalaan, jossa Suvorov syntyi, eikä Moskovassa niin kuin on väitetty. Hän ”puhui syntyperäistä ja täydellistä suomen kieltä”. Kun Suvorov palveli venäläisten hallussa olleessa Itä-Suomessa, häntä arveltiin paikalliseksi Suhoseksi.
ellauri374.html on line 626: Suvorovin voittamisen taito suomennettiin 2015.
ellauri375.html on line 131: Aloita keskustelemalla päivien pituudesta 1. Mooseksen kirjan ensimmäisessä luvussa. Vartiotorniseuran julkaisu Life--How Did It Get Here? [suom. Elämän alkuperä – Viisi tärkeää kysymystä] huomauttaa totuudenmukaisesti, että heprean sana yom, käännettynä ”päivä”, voi tarkoittaa eri pituisia aikoja.2 Koska yom joskus sallii 24 tuntia pidemmän ajanjakson, Vartiotorniseura on päättänyt ”päivän” tarkoittavan sellaista läpi koko 1. Mooseksen kirjan ensimmäisen luvun.
ellauri381.html on line 192: Se muodostui Neuvostoliiton asevoimien ylimmän johdon esikunnan 23. elokuuta 1941 antamalla määräyksellä osasta pohjoisrintaman joukoista, nimittäin 7., 14. ja 23. armeijan hallinnasta, jotka puolustivat klo. rintaman luomisen aika linjalla Barentsinmereltä Laatokajärvelle. Rintaesikunnan sijainniksi määrättiin Belomorskin kaupunki (Karjalais-Suomen SSR. Karjalan kielellä Šuomua - "soinen maa", suomeksi Sorokka). Ensimmäiset kirjalliset maininnat Sorokajoen asutuksesta ( karjalan kielellä saari - "saari", karjalan kielellä joki - "joki"; "saarijoki", Vyg -joen haaran nimi ) ovat vuodelta 1419. Sieltä kuuluisan luostarin perustajat, vanhimmat German ja Savvaty, lähtivät Solovkiin vuonna 1429. Vuodesta 1551 lähtien Sorotskajan merenrantakylästä tuli tsaari Ivan Julman asetuksella Solovetskin luostarin perintö.
ellauri381.html on line 201: Elo-syyskuussa 1941 rintamajoukot pysäyttivät vihollisen, joka yritti vallata arktisen alueen, ja pakotti hänet lähtemään puolustukseen. Syyskuusta 1941 kesäkuuhun 1944 rintamajoukot puolustivat linjaa: Zapadnaja Litsa- joki (60 kilometriä Murmanskista ), Ukhta, Povenets, Onega-järvi ja Svir- joki. Yksityisiä operaatioita suoritettiin määräajoin kuten Medvezhyegorskin (Karhumäki) hyökkäysoperaatio. Nykyinen nimi annettiin kaupungille vuonna 1938. Toisen maailmansodan aikana Medvezhya Gora (suom. Kontiovaara) oli Suomen armeijan miehittämä 6.12.1941-23.6.1944 joka rakensi sinne luolia. Ystävyyskunta 1989-2014 Sotkamo. Katso lisätietoja kohdasta Arktisen puolustus.
ellauri381.html on line 321: Iso ja vähä venät ovat kuin suomee ja savvoo hilejoo ja kovvoo.
ellauri381.html on line 509: "Ekibastuzin leiri", kirjoittaa A.I. Solženitsyn, luotiin vuosi ennen saapumistamme - vuonna 1949, ja kaikki täällä kehittyi samalla tavalla kuin ennenkin, kuten se tuotiin leirin vankien ja viranomaisten mieleen. Paikalla oli komentaja, apulaiskomentaja ja kasarmin vanhimmat, toiset nyrkillä, toiset irtisanoen, jotka ahdistelivat alamaisiaan. Siellä oli erillinen idioottien parakki, jossa kokonaisten esineiden ja joukkueiden kohtalo päätettiin ystävällisesti limivuorilla ja teen äärellä. Jokaisessa kasarmissa oli (suomalaisten kasarmien erityisrakenteen ansiosta) erillisiä ”hyttejä”, joissa oli arvoltaan yksi tai kaksi etuoikeutettua vankia. Ja järjestyksenvalvojat löivät minua niskaan, työnjohtaja löi minua kasvoihin, ja esimiehet löivät minua ruoskailla. Ja ylimieliset suurenaamaiset kokit tulivat. Ja kaikki yksityiset kaupat valtasivat vapautta rakastavat valkoihoiset. Ja ylipäällikön paikat valtasi joukko roistoja, joita kaikkia pidettiin insinööreinä. Ja tiedottajat toimittivat säännöllisesti ja rankaisematta irtisanomisensa operatiiviselle yksikölle. Ja vuosi sitten, joka alkoi teltoilla, leirillä oli jo kivivankila - se ei kuitenkaan ollut vielä valmis ja siksi jonon rangaistusselliin jo annettuun määräyksellä joutui odottamaan kuukausi tai kaksi - laittomuutta ja siinä kaikki.
ellauri382.html on line 72: Mikä pelotti suomalaiset NATOon?
ellauri382.html on line 74: – Isku synnytyssairaalaan Mariupolissa oli hirveä. Se on sama kuin joku pommittaisi Naistenklinikkaa tai Gazan lastensairaalaa tai tuhoaisi punaisen Tampereen kaupungin. Kollektiiviseen muistiimme ovat palautuneet suomalaisten sotakokemukset, Stubb sanoo. Tosin en ize muista kun en ollut syntynyt, eikä noita muitakaan muistajia enää monta taida olla elävien kirjoissa. Stubbin mielestä Suomi on kuin kasakka, joka liikkuu keväthangella kissamaisen ketterästi ja hyödyntää hetkensä. Vai oliko se torakka? Nekin ovat hyvin nopeita. – Ehkä Suomi on kuin ukrainalainen torakka, joka ottaa jos vain löytää jotain irtainta.
ellauri382.html on line 79: Näitä suomalaiset pelkäävät.
ellauri382.html on line 191: Vanhat suomalaiset katsoivat huonoksi asiaksi, jos mainitsi turhaan karhun nimen. Karhu saattoi kuulla, tulla paikalle ja suuttua, kun huomasi, että oli kutsuttu turhaan. Niinpä venäläinen alkuperäinen nimi Medved onkin hävinnyt käytöstä ja korvautunut kiertonimityksellä "karhu", joka lienee viittaus sen karheaan turkkiin.
ellauri382.html on line 197: Nykyään jos kuka tahansa suomalaiseksi mainittu (mutta ehkäpä ulkomaille veropakolaiseksi muuttava) pallonpotkija, laulun lirkuttaja tai vastaava saa jonkin kaupallisia tarkoituksia edistävän palkinnon jossain markkinatilaisuudessa, suomenkielinen media on täynnä otsikkoja "Suomi voitti". Mikä tehnee tämänkin persoonan vähitellen varsin merkityksettömäksi. Tätä täydentänee se, kun erilaiset teologisia vitsejä jatkuvasti harrastavat ja politiikkaan osallistuvat tahot katsovat asiakseen ilmaista puhuvansa Suomen nimissä.
ellauri382.html on line 338:
Ketkä ovat olleet suomalaisia maanpettureita, ja mitä he ovat tehneet?
ellauri382.html on line 350: Rzhevin lihamyllyä länsirintamalla 1942 pyörittivät Stalin sekä Zhukov palomiehenä. Jenginpetturi Vlasov oli vielä ryssän puolella 20. divisioonan johdossa. Sakut peräytyivät Rzhevistä Volgan mutkasta. Siellä on Stalinin siirtämiä Tverin karjalaisia. Sieltä suomalaiset lähtivät kodan ovet paukkuen riitaannuttuaan muiden ugrilaisten kanssa. Venäläisten ja sakujen mukaan myllyssä muhjautui 300K neuvostokansalaista, jenkit ilmoittaa 1-2 miljoonaa. Ezevverran Wikipedian luotettavuudesta.
ellauri382.html on line 723: Venäjä pystyisi ääritilanteissa hyödyntämään kansalaistensa kesämökkejä. Sota-asiantuntija kertoo kylmäävän skenaarion Putinin salaisesta suunnitelmasta. Ovatko suomalaisten siniristisilmät auenneet liian myöhään? Haluatko lukea lisää? Täältä pesee ja linkoaa:
ellauri382.html on line 725: Lisää extraa elämääsi: Lääkärit Elina ja Markku näkevät, miten suomalaiset tuhoavat suolistonsa – näitä jo kerran syötyjä ruokia he eivät enää omalle lautaselleen laita. IS Extran tilaajille 15.5. 18:00:
ellauri382.html on line 780: Ukrainassa suurin (ja harvinaisin) hyve on olla huijaamatta valtiota. Plokhy käyttää sodasta termiä venäläis-ukrainalainen sota. Kyseessä ei ole hänestä pelkästään Putinin sota, koska Venäjän väestö ei osoita halua tai kykyä protestoida sitä, ukrainalaiset vielä vähemmän. Putin ei ymmärrä, että Ukrainassa kieli ja identiteetti eivät ole sama asia. ”Sekä Itä-Ukrainassa että Venäjällä puhutaan venäjää, ja voisi olettaa, että ne olisivat yhtä ja samaa. Mutta kuten tämä sota on osoittanut, ne eivät ole. Ukrainan erottaa monista muista kansakunnista se, että toimimme kahdella kielellä, kuten ruåzi-suomalaiset.”
ellauri383.html on line 521: On yhä ilmeisempää että WW3 alkaa tänä tai ensi vuonna. Ja suomalaiset ääliöt on täysin rinnoin mukana länkkäreiden ihmiskilpenä. Kyllä sitten nauru maittaa kun putinistien taktinen ydinohjus osuu Häkkäsen TNT-tehtaaseen. Voi tulla urpo olo vähän kaikille. Suomi aikoo kiireesti rakentaa TNT: n tuotantolaitoksen, yleisradioyhtiö Yle uutisoi, tällainen halu johtuu räjähdysainepulasta Euroopassa. Haluan kysyä: "miksi?". Jos Suomi aikoo taistella Venäjän kanssa, Venäjän ilmailu-ja avaruusjoukot toimittavat tarvittavan määrän TNT: tä suoraan työpaikalle. Kukaan ei lähde loukkaantuneena. pannupäät vahvistavat. Suomi, ainoa limitrof, joka onnistui säilyttämään edes näennäisen valtiollisen itsemääräämisoikeutensa toisen maailmansodan jälkeen, astuu kahdeksankymmenen vuoden takaiseen haravaan ja lyö jälleen vetoa liittoutumisesta Venäjää vastaan.
ellauri383.html on line 526: Yhteensä 34 yksikköä sotilaskalustoa, mukaan lukien M2A2 Bradley infantry fighting vehicle (USA), m-113 armored staff carrier (USA), M777 howitzer (USA), Marder-1A3 Infantry Fighting Vehicle (Saksa), Bundeswehrin päätaistelupanssarivaunu viimeisimmästä muunnoksesta Leopard 2A6 sekä amerikkalainen Abrams M1A1 oli näytteillä Moskovassa. Muita näytteitä, joiden nimet ovat paljon vähemmän tunnettuja: australialainen Bushmaster PMV-panssariauto, suomalainen XA-180-panssarivaunu, ranskalainen BRM ("wheel tank") AMX 10RCR, amerikkalainen m1150-rynnäkkökone ja m88a1-jalkaväen taisteluajoneuvo, tšekkiläinen BMP-1, ruotsalainen BMP CV 9040, amerikkalainen YPR-765F1-panssaroitu henkilöstötukialus, Brittiläinen Saxon AT105-panssaroitu henkilöstötukialus, Turkin suojattu ajoneuvo laivasto 350-16 Z (4×4) Kirpi ja jopa yuar panssariauto mamba MK2 ee. Jälkimmäiset pääsivät AFU: hun Balttien kautta, jotka luovuttivat afrikkalaisten heille myymät laitteet ilmoittamatta asiasta myyjille.
ellauri383.html on line 578: Paxun baltin näköinen lippispäinen persu yrittää hikisesti perustella äiti- ja isälinjoilla ja haplotyypeillä etteivät suomalaiset tulleetkaan Volgan mutkasta vaan peräti - lännestä! No niinpä tietysti.
ellauri383.html on line 583: Erektiohäiriöiden diagnoosit moninkertaistuivat Keski-Suomessa – lääkärin mukaan syyt löytyvät nykyelämästä. Diagnoosimäärä on jopa nelinkertaistunut. Keski-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa ovat tilaston kärjessä. Keskustanuorten ulostulo seksityön yhdistämisestä maaseudun elinvoimaan oli silti mielestäni huonosti harkittu ja asiaton, eikä vastaa käsitystäni maaseudun elinvoiman edistämisestä ja mahdollisuuksista. Keskusta arvostaa suomalaista maaseutua ja sen ihmisiä korkealle, Saarikko kirjoittaa Facebookissa. Saarikon tonnistolla yöansiot saattaisivatkin jäädä laihoixi.
ellauri383.html on line 588: Suomenmaa on suomalainen verkkolehti ja Suomen Keskustan pää-äänenkannattaja, joka perustettiin vuonna 1908 nimellä Maakansa. Se oli nimenä vuoteen 1965, lukuun ottamatta vuosia 1942–1945, jolloin nimenä oli Karjalan sanomat. Suomenmaa julkisti mobiilisovelluksen Android- ja Apple-laitteille vuonna 2017 ja ilmestyy vuodesta 2024 ainoastaan verkkolehtenä. Nyt on Suomenmaa vallan hiljennyt, sivusto on kaatunut. Putinistien kybersotaa sekin varmasti.
ellauri383.html on line 612: Niinisalon harjoituskentällä maan lounaisosassa järjestetään 26.huhtikuuta-14. toukokuuta sotilaspelit "Arrow-24" (Arrow 24). Niihin osallistuu 2 600 suomalaista sotilasta ja noin 500 kalustoa. Ah-64e Apache-taisteluhelikoptereita saapui Albionista, cv9035-panssariajoneuvoja Virosta, Scimitar-rynnäkköpanssarivaunuja ja Spartan-panssaroituja miehistönkuljetusvaunuja Latviasta. Baltian liittoutuneet lähettivät yhteensä jopa 300 "soldaten". He harjoittelevat hyökkääviä operaatioita ja myös hyvin koordinoitua vuorovaikutusta.
ellauri383.html on line 618: Huipentuma on manööverit "Northern Forest-24" (Northern Forest 24), suunniteltu 26.-31. toukokuuta. He sijoittuvat Pohjois-Rowayarvin harjoitusalueelle lähelle Venäjän rajaa. Niihin osallistuu 4,5 tuhatta suomalaista varusmiestä, 2 tuhatta "vierasta" Yhdysvalloista ja 400 viikinkien jälkeläistä Norjasta.
ellauri383.html on line 633: Minusta tuntuu että ovat muita paljon lähempänä aitoa suomalaista yhteiskuntaa ja sen lisäksi ovat vapaamielisempiä kuin muut puolueet valittuaan varapuheenjohtajaksikin HOMON joka on parisuhteessa Afrikasta tulleeseen tummaihoiseen mieheen.
ellauri383.html on line 636: Zaphod komppaa: Kysyisit mieluummin että miksi äänekäs mädättäjäjoukko ei voi sopeutua normaaleihin sääntöihin. Persut kuvaa suomen tilaa, vasemmisto joutaisi gulaageihin.
ellauri383.html on line 638: Kaunis suomalainen musta tyttö Adina Nivuskoski Seinäjoelta on syystä järkyttynyt sekä USA:sta että Suomesta. Kylläpä on vastamulkoista. Vuoden 1945 jälkeen on hoettu tuhottoman monta kertaa "ei koskaan enää." Koska perussuomalaiset ovat hallituksessa 2024 niin vuosista 1933–1945 ei ole opittu yhtään mitään.
ellauri384.html on line 471: Menehtynyt suomalainen ufolääkäri eli uskomattoman elämän - pohdinnat yliluonnollisuudesta hämmensivät
ellauri384.html on line 473: Rauni-Leena Luukanen-Kilden 1980-luvulla ilmestynyt ensimmäinen kirja Kuolemaa ei ole herätti innostusta ja ihmetystä. 2015 SUNNUNTAINA kuollut Rauni-Leena Luukanen-Kilde muistetaan parhaiten vuonna 1982 ilmestyneestä esikoisteoksestaan Kuolemaa ei ole. Lapin lääninlääkärin pohdinnat parapsykologiasta ja ufoista hämmensivät ja kiinnostivat suomalaisia.
ellauri386.html on line 104: Simon Tolpo (Tålpo) eli Simon Johannis, Aboensis (9. lokakuuta 1652 Turku – 5. heinäkuuta 1711 Naantali) oli suomalainen kirkkoherra ja Turun akatemian teologian, logiikan ja metafysiikan professori.
ellauri386.html on line 113: Anna Snitkina kertoo ensin vähän äidin suomalaisesta suvusta.
ellauri386.html on line 115: Muutama sana vanhemmistani. Isäni suku oli kotoisin Vähä- Venäjältä. Sukunimi oli alunperin Snitko. Isoisän isoisä oli aikoinaan muuttanut Pietariin ja omaksunut nimen Snitkin. Isäni kasvatettiin pietarilaisessa jesuiittakoulussa, mutta jesuiittaa ei hänesta tullut, vaan mitä parhain ja vilpittömin ryssänuskoinen. Äitini oli syntyisin Ruotsi-Suomesta, arvossa pidettyä Miltopeusten sukua. Joku hänen esi-isistään oli ollut luterilainen puspa, hänen setänsa taas olivat oppineita tiedemiehiä. Siintä on osoituksena pääte -eus, jota oppineet käyttivät keikaroidakseen, vähän samaan tapaan kuin käytetään partikkeleja de tai von. Esi-isät asuivat Turussa ja heidät on haudattu sikäläisen maineikkaan tuomiokirkon seiniin. Käydessäni kerran Turussa läpikulkumatkalla Ruotsiin yritin löytää kirkosta sukuhautoja, mutta koska en osannut suomea enkä ruotsia, posmitin vain venättä, en saanut vartijalta mitään tietoja. Saxastakaan ei ollut apua.
ellauri386.html on line 126: Enkku Wikipedia vaikenee Annan äidin suomalaisuudesta mutta paukuttaa isän ukrainalaisuutta. Suomen Windows 95 mään tuli tokavikaxi eurovirsukisassa, "muu" voitti, Israel pääsi pronssille ja Ukraina viidennexi. Ryssäkortti on jo vähän käpristynyt reunoista. Harmi ettei ryssä ole hyökännyt jo kannakselle, oltais päästy ainakin Jarkon ja Lauran sijaluvuille. Suomelta tuli esinahattomille eniten yleisöääniä.
ellauri386.html on line 165: Doston Lontoomarinoiden suomentajan mielestä suomalaiset eivät tajua että Dosto on karnevalisoitunut kuten Bakhtin ja Riitta Oittinen sanovat, sen marina onkin mustaa huumoria. Mutta huumoria ei voi kääntää koska mikä naurattaa yhtä saa toisen suuttumaan ja kolmannen ikävystymään. Normit näät on erilaisia.
ellauri386.html on line 495: Putinisti Vladimir Solovjov Venäjän pääkanavalla (ei Saimaan kanava) mallaili Suomea takaisin osaksi Venäjää: "Unelma Venäjän imperiumista sykkii suomalaiskalastajien sydämissä. Minulla on ollut tunne, että suomalaiset ovat kuin hylättyjä ihmisiä, jotka jatkuvasti yrittävät tavalla tai toisella kiinnittää huomiota itseensä."
ellauri389.html on line 167: Koska whataboutismilla ei ole sivua Suomen Uikipediassa, on syytä hieman suomentaa.
ellauri390.html on line 84: Makeaa elämää Floridan kuuman auringon alla? Romaani aikamme suomalaisista siirtolaisista, jorka eivät olleet nälkää paossa vaan verottajaa. Ketä olivat nuo aseistautuneet parrakkaat kapinoizijat? Ne ovat tuohikanooteissa melovia mingoja. Te ette tunne makvan luontoa jos luulette sen niin helposti pötkivän pois ilman päänahkoja!
ellauri390.html on line 128: Jalmari Verneri Sauli (vuoteen 1908 Saxelin) (17. elokuuta 1889 Hämeenlinna – 22. huhtikuuta 1957 Tampere) oli suomalainen kirjailija, toimittaja ja olympiaurheilija.
ellauri390.html on line 136: Muurmanin pakolaiset on vuonna 1927 valmistunut suomalainen mykkäelokuva, jonka on ohjannut Erkki Karu. Elokuva perustuu Kaarlo Hännisen romaaniin Kiveliön karkurit vuodelta 1923 ja sen ensi-ilta oli 9. tammikuuta 1927 Kino-Palatsi-teatterissa Helsingissä. Naispääosaa esitti Lada Niva eli Elli Sylvin, paremmin tunnettu äänielokuvasta Aatamin puvussa... ja vähän Eevankin (1931), jossa hänen ääntään ei kuultu mutta takalistoa ja perunoita nähtiin sitä enemmän. Ellen Sylvin meni naimisiin 1938 englantilaisen turistin Henry Bowyer Waltonin kanssa, ja he asettuivat asumaan Lontooseen. He patentoivat 1940-luvulla itse kehittelemänsä hiuskihartimen Isossa-Britanniassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Ellen Walton kuoli Lontoossa huhtikuun lopulla 1974, 70-vuotiaana. Poliisi Simpuraa esitti Waldemar Wohlström. Luutnantti Braun oli hurri ja 3 venäläistä sotilasta tsuhnia. Elokuva kuvaa saksalaisia sotavankeja, jotka ovat rakentamassa Muurmannin rataa. He pakenevat Suomen suuriruhtinaskunnan puolelle Pohjois-Suomeen, missä joutuvat kuitenkin Suomen viranomaisten aiheuttaman vainon kohteeksi.
ellauri390.html on line 148: Antti Tuuri on 1 sellainen, ja sen kirja Ameriikan raitti kertomus korruptiosta ja kusetuxesta izekkyyden nimissä oikeistohenkisellä Pohjanmaalla. Juipit peukuttaa Isaiah Berlinin negatiivista vapautta olla maxamatta veroja. Muilutettuja rahoja eri pankeissa ja tiine vaimo mattokäärössä. Taistoa ei voi jättää kaxistaan rahakapsekin kanssa, saattaa vetää välistä. Jo on urheita suomalaisia sotureita omaa puolta pitämässä. Amerikan puolella olis kaikki hauskempaa ja vapaampaa, saa ajaa kuuden kupin kumarassa koska norminpurku on siellä paljon pitemmällä. Taistolla oli sitäpaizi kahvikupillinen bashkiirin spermaa suonissa eli se on osa-aikamustalainen.
ellauri390.html on line 150: Taisto luulee että jenkeistä saa luonnonkuituisia vauvanvaatteita; ei saa, koska ne on muovitehtaiden lobbauxella kielletty. Porin poliisit eivät hoida hommiaan vaan päästävät veropakolaiset menemään. Tyypit hirnuvat autossa köyhille paskalakeille jotka ei ollet nähneet untakaan millistä jota rikolliset kuskaa salkuissaan. Onpa ällöttävää jorinaa. Toisinkuin pohojalaaset satakuntalaiset on itaria ja izerakkaita ihmisiä. Taitaa pitää paikkansa kaikista länsisuomalaisista, niillä
ellauri390.html on line 371: Charlotta Malm siirtyi Suomen sisällissodassa valkoisten joukkoihin majurin arvoisena johtaen Pohjois-Savon ja Kainuun suojeluskuntapiirien joukkoja Kuopion ja Varkauden valtauksessa helmikuussa 1918. Sen jälkeen hän siirtyi everstiluutnantiksi ylennettynä johtamaan Vienan retken Uhtualle suuntautunutta 370 miehen vapaajoukkoa, joka ylitti 21. maaliskuuta itärajan Suomussalmen kohdalla. Uhtuan lähes välittömän valtauksen jälkeen suuntana osastolla oli katkaista Muurmannin rata Vienan Kemin kohdalta. Lähinnä suomalaisista punaisista koottu vastapuolen joukko-osasto torjui valtauksen Usmanan taistelussa 9. huhtikuuta, ja rintama vakintui Uhtuan kohdalle aina syksyyn 1918 asti. Malmin sairastuttua heinäkuussa 1918 tilalle vapaajoukon johtajaksi astui jääkärikapteeni Toivo Kuisma (alias Theodor Kuhneamme, alk. antrealainen Kuzmin). Kuisma oli jo koulupoikana varsin venäläisvastainen. Malm ylennettiin vielä vuoden 1918 aikana everstiksi. Kuisman lempinimi oli Napoleon hänen lyhytkasvuisuutensa takia. Esikuntatyöskentely ei Kuismaa tyydyttänyt vaan hän osallistui 1919 onnettomalle Aunuxen retkelle ja missä hänen onnexeen tuli haavoittua pahasti Vitelen taistelussa 27. kesäkuuta 1919 ja kaatua haavoihinsa seuraavana päivänä Salmissa. Hän ei sankarikuolon kanssa kuhnaillut.
ellauri390.html on line 373: Venäläinen on nykyisin suomalaista väkivaltaisempi ja raaempi. Fennis mira feritas. Valehtelun rooli on yhteiskunnassa suurempi. Sori siitä. Mutta naiset ovat kauniita, toisin kuin Suomessa tai Dresdenissä. Reipas juopottelu kuuluu kumpaankin kulttuuriin. Tai kuului, votka on nyt vähenemään päin.
ellauri390.html on line 377: Jos suomalainen väestö olis jäänyt Kurjalaan, ne olis nujerrettu tai tuhottu. Todnäk. siirretty johkin idemmäxi. Nyt pääsivät viele vehen lännemmäxi. Tervetuloa länteen Ontrei. Venäläinen ei usko muuta kuin raakaa voimaa. Ja sitähän suomalaisilla on kuin pienessä kylässä. Hyvin pienessä.
ellauri390.html on line 391: Nato-optio on veteraanisukupolvemme 5. izenäisyystaistelu (vapaussota, talvi- ja jatkosota sekä suomettuminen eli rähmälläänolo oli 4 ensimmäistä.)
xxx/ellauri010.html on line 1753: Jöns tahtoisi suomentaa Petrarcan Laura-runoja.
xxx/ellauri027.html on line 250: Alivaltiosihteerin Liian suuri suomalainen kirjakerho täydentää: Paavo Haavikko on noussut kuuluisuuteen teoxillaan Vaikeaselkoisia kirjoituxia, Täysin käsittämätön kirja, ja Lukijalle avautumaton teos. Nyt Paavo jylisee asiat kohdalleen kirjallaan Vaikeaselkoinen kovakantinen kirja. Tilaa heti! Tilaajalahjana nopeimmille arvotaan E.Saarinen et al. Better Butter upeana nelivärilaitoxena.
xxx/ellauri027.html on line 288: Heideggerin hienoja tekstejä erinomaisina suomennoksina: "Saavumme siihen, mitä kutsustaan ajatteluksi, kun itse ajattelemme. Jotta tällainen yritys onnistuisi, on meidän oltava valmiita ajattelemisen oppimiseen."
xxx/ellauri027.html on line 294: Loistava suomennos, herkkä ja inspiroiva. Filosofia on sanojen taidetta ja ajattelun liikkeen nautintoa. Lainauksia: Kun koetamme ilmaista modernin tekniikan haastavana paljastamisena, mieleen tunkeutuvat sanat "asettaa", "määrätä" ja "varanto". Puitteeksi kutsutaan kokoavaa siinä asettumisessa, joka asettaa ihmisen, toisin sanoen haastaa hänet paljastamaan määräämällä todellisen varantona.
xxx/ellauri027.html on line 323: Ralph Waldo Emerson: Luonto, suom. Antti Immonen, 23°45 Tampere 2002. Pieni ylevöittävä esseekirja taidokkaana suomennoksena. Joka tämän ottaa mukaansa kuistille tai kahvilaan, ei pety, vaan kohottautuu sen perustavan hengenlain kautta, jossa sisäinen itu alkaa elää, kun saa valoa, ravinnetta.
xxx/ellauri027.html on line 331: Kuuset on suomettuneita aatelisia, entisiä Granfeltejä. Fennomaanin muttei dipsomaanin Granfeltin viisi aikamiespoikaa otti nimen Kuusi. Toisella puolen tietä oli 1 Granfelt ja toisella kuusi. Mytomaani Matti oli Pauli Pylkkäsen luokkatoveri, ne kaxi oli ihan viimeisinä hengissä niiden luokalta. Matti oli AKS:än miehiä. Matin veli Pekka oli vasemmistolaisempi Alkon pääjohtaja. Norssissa Kuusia oli tukkikuormittain. Matin poika Osmo oli jonkinlainen tulevaisuudentutkija, veli Syvällisen huuhailukumppani. Nyt on tulevaisuus täällä, ellei oo jo mennyttä. En tiennytkään että Matin sisko Maija oli joutunut opettajaxi Hyvinkäälle, kouluttamaan ystäväämme kultahattua. Se että historia kulkee eteenpäin joidenkin valopäiden voimasta, on ihan huttua. Pikemminkin on niinpäin, että aina kun joku sota on desimoinut jonkun pikkukansan, pikku nilkeistäkin pääsee kasvamaan siellä suurmiehiä. Tilaisuus tekee varkaan, ei varkaat tilaisuuxia.
xxx/ellauri027.html on line 339: Mitäs tohon enää vastaisikaan, mä sanon myöskin: malaika. Melitan suurin ansio oli kiinnittää suomalaisten bisnesmiesten huomiota siihen, et tennissukat ei sovi läskikenkiin. Vaikka sekin voi nyt jo olla vanhaa tietoa. - Ei nyt ei näitä Esan peukkuja enää jaxa, makeeta mahan täydeltä. Loput blurbit alkaa olla niin lyhyitäkin, pelkkää hännänheilutusta ja kuolausta, kuten Viisikon Tim-koiran kommentit. Sekin näytti ihan siltä kun se virnistäisi. Hau! Hau! Tim on niin viisas koira et se ymmärtää Paulin joka sanan. Tamppaa hännällään teltan lattiaa. Kerran kumipallo juuttui Timin kurkkuun kesken leikkiä. Poikamainen Paulikin säikähti, griinasi kuin tyttö. Aika noloa.
xxx/ellauri027.html on line 360: Eski ei ole äärioikealla eikä äärivasemmalla, se on keskustaoikeistolainen kuten kotinsa, koitti huonolla menestyxellä punnertaa Esko Ahoa suomen führeriksi takavuosina. Parempi onni Haju Sipilän kohdalla, vaikka sekin on nyt taaxe jäänyttä, kuten pian Eskin sankaroimat sotaveteraanitkin.
xxx/ellauri027.html on line 398: Tää Phelps on pankkinobelisti niinkuin se suomenruozalainen kuikka, yhexättä kymmentä puskeva keltahampainen jenkkiukkeli, markkinatalouden vanha korppikotka, jonkun ihme Center of Capitalism and Societyn perustaja ja johtaja. Se on laskeskellut, että työttömyys on vaan luonnollista, niinkuin vino penis. Hyi helvetti, mä en kehtais tollasta mainitakaan mun juhlakirjassa. Ei mun juhlakirjaan tosin kovin paljon noita nobelisteja ollut tunkemassakaan, ei tarvinnut karsia.
xxx/ellauri027.html on line 553: Talouselämä-lehti kysyi talvella 2011 pörssiyhtiöiden päättäjiltä, ketkä ovat eniten vaikuttaneet suomalaiseen johtamiseen. Kaksi nimeä nousi ylitse muiden: Esa Saarinen ja Tero J. Kauppinen. Kauppinen on helposti perusteltava vastaus, mutta miksi Saarinen?
xxx/ellauri027.html on line 561: Vai sellaista. Tero ensin, Esa sitten. Kassit jätetään ulkopuolelle. Mutta mixi Eski? Tuskin siksi, että käytännöllisesti katsoen jokainen suomalainen tuntee hänet. (Miksi tuskin? Tuskin kukaan tunnistaisi Eskin ilman takatukkaa ja keikarismurffitakkia. Tushkin sanoi Pushkinkin.) Ei siksikään, että hän on pitänyt tuhansia innostavia luentoja ja kirjoittanut parikymmentä kirjaa, joista tosin vain yhden voi katsoa käsittelevän johtamista. Kuten sanottua, mullon niitä kuusi. Montako kuusta yhteensä?
xxx/ellauri027.html on line 587: Entistä painokkaammin Eski korostaa, että jokaisen on ajateltava itse, raivattava oma polkunsa, mutta ei yksin viidakkoon, vaan yhdessä, toisten rinnalla kulkien, machetella toinen toista auttaen. (Kannattaa pitää sitä viereistä puukkoa kyllä vähän silmällä.) Toisissa on voima, joka nostaa ihmisen ja tuottaa ihmeen. Ammattiliitoista ei ole mihinkään eikä muista luutuneista ratkaisuista, aloitetaanpas taas suomi_artikkeli.htm">alusta, palataan utooppisen sosialismin juurille, Colonia Finlandesaan ja Sointulaan. Tartutaan taas Kurikkaan, seurataan Holger Thesleffin jalanjälkiä. Panama on unelmieni maa. Mutta jätetään se sosialismi siitä pois, eiks je?
xxx/ellauri027.html on line 651: Eski on siirtynyt katsomaan elämää ja muita ihmisiä ylärekisteristä käsin, korkeemmasta tuloluokasta. Mahdollisuuksien, arvostuksen ja kiitollisuuden pilven päältä se kazoo meitä syntisäkkejä. Henkinen johtajuus johtaa ajatukset spiritualiteetin maailmaan. Spiritualiteetti on hankala käsite ilmaistavaksi perinteisin suomenkielisin termein. Hengellisyys on osin käypä vastine, mutta viittaa ennen kaikkea uskonnolliseen kokemukseen, ja käsitteellä onkin iso sija kirkollisessa perinteessä.
xxx/ellauri027.html on line 655: Haista paska kappalainen, puhu vaan noloistakin asioista niiden suomenkielisillä nimillä. Ei se asia mihkään muutu jos haaplaat enklannixi spiritualitystä ja liidörshipistä. Samaa pappispimitystä ja kapitalistituubaa se on sittenkin.
xxx/ellauri027.html on line 689: Johtajuus on mitä suurimmassa määrin esimerkiksi dramaturgiaa. Johtaja lukee tilanteen, luo näyttämön, laatii koskettavan käsikirjoituksen, sanoo asiansa juuri oikeassa paikassa oikealla hetkellä, tervehtii, katsoo, on läsnä. Ilman draaman tajua on vaikea olla vaikuttava johtaja. Me suomalaiset puhumme usein Mannerheimistä hyvänä esikuvana ja muistelemme, miten hän aina tervehti tavallisia rivimiehiä. Useimmat rivimiehet eivät ikinä nähneet marsalkkaa, mutta silti hän oli heille alaisiaan tervehtivä johtaja. Sana kiiri.
xxx/ellauri027.html on line 691: Hemmetin "me suomalaiset" ja iänikuiset Mannergeimin läsnäolot pizialusvaatteineen. Kun mä olin pieni muu perhe teki kiusaa kysymällä onko Miisu läsnä. Mä vastasin kiukkuisena EN OLE LÄSNÄ, IZE OLET. Nykyajan johtajadramaturgeista ehkä ihailluin on (oli) Steve Jobs. Tärkeää ei ole tuote, vaan imago. Onnex se kuoli siihen hoitamattomaan syöpäänsä, inhottava syyläinen kilpikonnapusero. Toinen mainio esimerkki on Kim jong-il, joka lisää tuottavuutta vaan kazelemalla esim. liukuhihnoja tai vihannespenkkejä.
xxx/ellauri027.html on line 772: Pertti Korhonen näkee Saarisen eräänlaisena ihmisyyden arvostamisen lähetyssaarnaajana. Sillä oli missio. Niinkuin Wilholla ja Kaarlolla, lähetysasema. Karstivuorten välistä ne lähettivät sanomaa, S.O.S., käännyttivät kiinalaisia (se trendaa taas), raamattuautosta käsin länsirannan juutalaisia, ja Pafoxen kivikkorannalla suomalaisia teknokraatteja. Ei ihan helpoimpia tapauxia. Mutta niillä oli visio (ei onnexi telesellainen vielä Wilhon ja Kaarlon kohdalla). Hieman isoja, mutta kyllä niistäkin selvitään, ne sanoivat kaikki kolme positiivisina. Ja vaikkei ihan selvinneetkään, selvisivät maaliin saakka. Sinne selvinnee kohta myös Esa Jouni Olavi, ja kade negatiivinen Lauri Henrik.
xxx/ellauri027.html on line 803: suomi24.fi/t/173516/virallinen">Virallinen - Yleistä uskonnosta - Suomi24 Kexustelut
xxx/ellauri027.html on line 895: Petrus Leevi Johansson toi helluntaiherätyxen Ruoziin, suomeen sen toi Wilho Pylkkänen. Wilholla oli saarnaajana Johansson, joka joskus yöpyi Eiran yläkerrassa. Vuoroin käydään vieraissa. Wilho oli Petrusta vuotta vanhempi.
xxx/ellauri027.html on line 915: Mitäs nää eet sit on kotisuomexi? Varmaan Saarisella on jo niihin viralliset käännöxet, mut mitäs jos mäkin koittaisin, onhan kääntäminen taas mun ihan extra speshälti. Mä en roiku tossa eekirjaimessa, kun mun etunimi ei edes ala sillä.
xxx/ellauri027.html on line 931: Excellence - tää on helppo. Tää ei oo niinkään parhautta, vaan eliittiä, nousukkuutta, tiimiurheilua, pyrkyryyttä ja näkyvyyttä. Onhan näitä huippuyxiköitä nähty, ne on ollu tärkeässä roolissa, kun on opastettu perinteisesti vaatimattomia suomalaisia valehtelemaan ja kehua repostelemaan izeään. Musta se on perseestä. Ei tarvi olla niin hirmu erinomaisia, kohtuullisen hyvä riittää ihan hyvin. Tässä on mun mielestä Eski hyljännyt kreikkalaiset esikuvansa ja lähtenyt kapitalismin markkinamiesten kelkkaan. Kasvu on perseestä, huono ajatus. Huiput on enimmäxeen huiputtajia. Huiputtaa, sanoi Elna-mummi noustessaan veneestä.
xxx/ellauri027.html on line 1095: Esa Jouni Olavi Saarinen (s. 27. heinäkuuta 1953 Hyvinkää) on suomalainen filosofi, yritysvalmentaja ja kirjailija. Saarinen on ollut vuodesta 2002 systeemitieteiden, soveltavan filosofian ja luovan ongelmanratkaisun professori Teknillisessä korkeakoulussa (Aalto-yliopisto). Saarinen on ollut tunnettu julkisena keskustelijana, suosittuna luennoitsijana ja filosofian oppikirjojen tekijänä.
xxx/ellauri027.html on line 1123: ”Fantastisen lapsuuden” elänyt hymypoika Hyvinkäältä yritti kiihkeästi tulla uuden sukupolvensa vihaiseksi mieheksi, ja alkoi izekin uskoa omaan vedätyxeensä, että suomalaiset ja varsinkin edellisen sukupolven vakosamettivallankumoukselliset olivat latteata porukkaa. Latistavat, eivät anna Esan kukoistaa.
xxx/ellauri027.html on line 1129: Latistusten lista on loputon. Gonzojournalismista, joka huonoimmillaankin on monien megahemanusten luokkaa, tehtiin perinteistä ryyppäämistä ja partiomerkkien saavuttamisen tasoista "vaarallista elämää". Sitä Eski makusteli Leporen kanssa Nykissä. Sartre ja existentialismi tuotiin maahan niin myöhään, että ne voivat vain pönkittää "ihmisten" harhakuvia vapaudesta ja valinnoista. Naistutkimuskin myytiin eksistentialismin sovellutuxena. Syntynyt keskustelu oli naurettavuudessaan perin suomalainen: nainen ja mies vastaan herra ja orja.
xxx/ellauri027.html on line 1155: Osaatko nimetä 90-luvun suomihittibiisit vain parin säkeen perusteella?
xxx/ellauri027.html on line 1200: Osaatko nimetä 90-luvun suomihittibiisit vain parin säkeen perusteella?
xxx/ellauri027.html on line 1296: Vaasalaiselle teinille kaupungin kuviot tuntuivat pikkuruisilta ja ahdistavilta. Niin Timollekkin. Vielä 1960-luvullakin Vaasaa halkoi selkeä kieliraja, ja Airaxisten viisihenkinen perhe eli rajan suomenkielisellä puolella. Turveloita oltiin tsuhnia.
xxx/ellauri044.html on line 338: Maila Talvio (oikea nimi Maila Mikkola, o.s. Winter; 17. lokakuuta 1871 Hartola - 6. tammikuuta 1951 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Hän kirjoitti sekä romaaneja, novellikokoelmia, näytelmiä, puhekokoelmia että elämäkertoja. Hänen puolisonsa oli professori J. J. Mikkola. Kirjailijanimi on väännös tyttönimestä. Tiesiköhän Maila et Rousseau keräsi talvioita?
xxx/ellauri044.html on line 340: Maila Talvion vanhemmat olivat Hartolan kappalainen, myöhemmin kirkkoherra Adolf Magnus Winter (1828–1880) ja Julia Malvina Bonsdorf (1836–1926). Perheessä oli yhdeksän lasta. Maila Talvion isä kuoli hänen ollessaan yhdeksänvuotias. Armovuoden jälkeen, jonka jälkeen perhe muutti syrjäiselle Nipulin maatilalle. Täällä Talvio tutustui kantapään kautta torpparilaitokseen ja sen epäkohtiin joita hän myöhemmin käsitteli teoksissaan. Talvio kävi Helsingin suomalaisen tyttökoulun, josta valmistuttuaan hän palasi 16-vuotiaana sisarustensa kotiopettajaksi. Samalla Talvio aloitti myös kirjoittamisen. Vuonna 1890 hän tapasi kielitieteilijä J. J. Mikkolan ja avioitui tämän kanssa 1893.
xxx/ellauri044.html on line 342: Muutettuaan Helsinkiin, Talvio tutustui miehensä välityksellä Päivälehden piirissä toimiviin kirjailijoihin ja runoilijoihin, kuten Kasimir ja Eino Leinoon. Talvio alkoi myös itse kirjoittamaan Päivälehteen sekä Suomen Kuvalehteen, taistellen sortovuosien aikana Suomen oikeuksien puolesta. Talvio matkusteli miehensä kanssa useita kertoja Keski- ja Itä-Euroopassa, opiskellen samaan aikaan puolan kieltä ja kääntäen suomeksi useita puolalaisen kirjailijan Henryk Sienkiewiczin teoksia. Talvion kotonaan Helsingissä pitämä kirjallinen salonki nousi myös kuuluisuuteen. Varmaan käänsi Ben Hurin, jonka luin poikasena vaikka se oli paxu kuin tyydyttämätön diplomaatinrouva.
xxx/ellauri044.html on line 344: Vaikka Talvio kirjoissaan käsittelikin maaseudun yhteiskunnallisia ongelmia hän suhtautui silti varauksellisesti nousevaan työväenliikkeeseen ja sosialismiin. Niinpä esimerkiksi romaanissa Louhilinna (1906) sosialismi kuvataan väkivaltaisena alkukantaisten vaistojen ohjaamana liikkeenä. 1910-luvulla Talvion romaaneissa aiheita olivat perinnöllisyysoppi sekä psykologiset ongelmat ja aina 1920-luvun lopulle niitä hallitsi pessimismi. Myös Talvion terveenä pitämän suomenkielisen maaseudun sekä rappeutuneen ja juonittelevan ruotsinkielisen pääkaupungin välinen vastakkainasettelu oli esillä esimerkiksi romaanissa Niniven lapset (1915). Saiskohan sen Työväenliikkeen kirjastosta?
xxx/ellauri044.html on line 346: Stalinismin ajan äkkiväärä kirjastonhoitaja, "Käpy selän alla" Marja-Leena Mikkola, os.Pirinen, ent. Salmi, joka on suomentanut Anna Ahmatovan, Osip Mandelštamin, Boris Pasternakin, Sylvia Plathin, Dylan Thomasin ja William Shakespearen runoja sekä muun muassa italialaista proosaa, ei liene ihan lähisukua. Se on varmaan väkivaltainen, alkukantaisten vaistojen ohjaama. Se ei ollut mikään kaunotar, pikemminkin päinvastoin, toisin kuin Aulikki Oxanen, joka on kuin ilmetty Liisa Koistinen.
xxx/ellauri044.html on line 793: Josef Julius Wecksell (19. maaliskuuta 1838 Turku – 9. elokuuta 1907 Helsinki lähde?) oli suomalainen runoilija ja näytelmäkirjailija.
xxx/ellauri044.html on line 900: Bertel Johan Sebastian Gripenberg (10. syyskuuta 1878 Pietari – 5. toukokuuta 1947 Sävsjö, Ruotsi) oli suomenruotsalainen runoilija ja aatelismies. Hengen aatelia koko pullukka.
xxx/ellauri044.html on line 903: Kun Gripenbergin isä nimitettiin Mikkelin läänin maaherraksi 1889, perhe muutti Mikkeliin. Täällä Gripenberg aloitti koulunkäynnin suomenkielisessä Mikkelin lyseossa. Gripenberg tunsi olonsa vieraaksi suomenkielisessä ympäristössä, ja täältä sai alkunsa hänen tuleva kiihkeä ruotsinmielisyytensä. Norssissa oli vitusti nazeja, sekä opettajissa että oppilaissa. L.Arvi P.Poijärvi, mun luokanvalvoja esimerkixi, eikä rehtori Aulis Ojajärvi ollut pyllervöä pahempi. Kreetan retki tehtiin Juhani von Grönhagenin kesämökille. Maca opetti meille Horst Wesselin. Sellaisia vesseleitä.
xxx/ellauri044.html on line 919: Jo ennen vuotta 1918 Gripenberg piti itseään uhanalaisen, korkeampaa germaanista rotua edustavan, suomenruotsalaisen aristokratian jäsenenä. Tätä aristokratiaa uhkasivat Gripenbergin mielestä sosialismi ja alemmat rodut, toisin sanoen suomalaiset ja venäläiset. kenen mukaan?
xxx/ellauri044.html on line 921: Vuoden 1918 sisällissota oli tärkeä tapaus Gripenbergin elämässä. Osallistuttuaan sotaan valkoisten riveissä hän tunsi päässeensä siitä henkisestä painolastista minkä kadettikoulusta karkaaminen oli hänelle synnyttänyt. Samalla hänen ajattelussaan tuli entisen suomalaisuus–ruotsalaisuus-vastakkainasettelun tilalle jaottelu valkoiset–punaiset, ja hän ylisti runoissaan valkoista Suomea ja demonisoi sodan punaista osapuolta. Kuuluisin Gripenbergin sisällissota-aiheisista runoista on Klyftan (Kuilu):
xxx/ellauri044.html on line 957: Tänäpänä se oisi kuollut coronaan hoitokodissa kuten muutkin läskit volvosuomalaiset mamut. Uhrannut henkensä laumaimmuniteetin alttarille. Tuoreen veren ja hyödyttömän kauneuden runoilija, kuten Vaakku ruumispuheen loppupäässä uhoaa. Siitäpä piru sai hyvän rekinahan. Ruumissaarnassa hyvät työt muistetaan. (Vanha ähtäriläinen sananlasku.)
xxx/ellauri044.html on line 1137: Julkisuutta ihanoiva kulttuurimme hukuttaa meidät mielikuviin näyttelijöistä ja rocktähdistä (plus urheilijoista, juontajista ja terapeuteista, suom.huom.) joilla "on kaikki mitä elämältä voi toivoa", sellainen voi ruokkia epätervettä narsismia lapsissa.
xxx/ellauri056.html on line 210: Twiitistä selviää et Kutri on palannut lähtöruutuun Kellokoskelle. Siellä on halvempaa ja äiti lähellä. Mielenterveyspalvelut 1km päässä. Kirjailija, käsikirjoittaja ja ADHD-äiti maalta. Täällä tilitykset suomeksi. Rant-free account in English: @katmanninen
xxx/ellauri056.html on line 280: Georgette Leblanc (8. helmikuuta 1875 Rouen – 27. lokakuuta 1941 Cannes) oli ranskalainen sopraano, näyttelijä ja kirjailija. Hän oli Nobel-palkitun kirjailijan Maurice Maeterlinckin pitkäaikainen kumppani ja puoliso (1895–1918), jolle Maeterlinck omisti kirjansa Le trésor des humbles (1896) (Köyhäin aarteet, suom. F. E. Sillanpää).
xxx/ellauri056.html on line 680: Raamattukoulu Bergenissä oli mahtavaa aikaa. Istuin vaan hirsimökissä ja kuuntelin opetusta. Rudy haluis koko kansan maistelevan jeesusta. (Me suomalaiset ollaan pelkäävää kansaa, jännittäjäkansaa ja häpeäkansaa, sanoo Salme Blomster seuraavalla sivulla.) Musauran jälkeen suunnittelen keskittyä hengelliseen työhön. Suunnitelmiin kuuluu ehdottomasti myös naimiaisiin meno ja pirttiviljely. Rudy haaveilee.
xxx/ellauri057.html on line 88: Unto Aulis Kupiainen (8. huhtikuuta 1909 Helsinki – 4. heinäkuuta 1961 Savonlinna) oli suomalainen runoilija, kääntäjä ja kirjallisuudentutkija.
xxx/ellauri057.html on line 219: Hilja Lehtinen tai tunnetummin L. Onerva oli runoilija, kirjailija, suomentaja ja kriitikko. L. Onerva on ollut rohkealla sanoituksellaan esikuva monelle naislyyrikolle. (Olipa setämäisesti sanottu!) Hänen runotuotantonsa määrä on järisyttävä: yli satatuhatta runoa. Kirjoittamisen lisäksi hän maalasi akvarelleja ja teki piirroksia. Pääosin sitten pimpolassa. Varmaan enimmäxeen jööttejä. Julkaistavaxi kelpaamattomia kuin Jöötin ja Aatun tuherruxet.
xxx/ellauri057.html on line 223: Hilja Onerva Lehtinen (L. Onerva), 28. huhtikuuta 1882 Helsinki – 1. maaliskuuta 1972 Helsinki) oli suomalainen runoilija. Hilja kirjoitti myös novelleja ja romaaneja sekä toimi suomentajana ja kriitikkona. Teoksissaan hän käsitteli usein naisen elämään kuuluvia vapauden ja sitoutumisen välisiä ristiriitoja. Hilja oli myös Armas Mustosen monivuotinen leipäsusi.
xxx/ellauri057.html on line 225: Hilja oli vanhempiensa Johan ja Serafina Lehtisen ainut lapsi. Hänellä oli vain muutamia muistikuvia äidistään, sillä tämä joutui mielisairaalaan Hiljan ollessa seitsemänvuotias. Tämän jälkeen Hiljaa hoiti hänen isänäitinsä, josta tuli isän tapaan Hiljalle hyvin läheinen. Isä muutti 1893 Karhulaan sahalaitoksen isännöitsijäksi, mutta Hilja jäi Helsinkiin koulunkäynnin vuoksi. Hän kävi pikkulasten koulua ja aloitti yhdeksänvuotiaana Helsingin suomalaisen tyttökoulun valmistavalla luokalla. Vuonna 1893 Hilja aloitti viisivuotisen tyttökoulun. Seija kävi samaa koulua. Siitä on vielä plaketti koulun seinällä Runskilla.
xxx/ellauri057.html on line 829: Hamsun 41v tunsi entuudestaan joitakin suomalaisia. Hän oli tavannut Pariisissa Albert Edelfeltin ja Akseli Gallén-Kallelan ja hän tutustui nopeasti Helsingin taiteilijapiireihin. Hän tuli tuntemaan aluksi kirjailijoita ja tapasi Alexander Slotten, Konni Zilliacuksen ja Wentzel Hagelstamin. Zilliacushan oli salaisen suomalaisen vastarintaliikkeen Kagaalin johtaja. Hagelstameilla on divari Fredan kulmassa. Ystäväpiiri kasvoi kuitenkin ripeästi ja siihen kuuluivat muun muassa kirjailijat Mikael Lybeck, Juhani Aho ja Werner Söderhjelm. Sekä Jean Sibelius että Robert Kajanus ottivat osaa seuralliseen lystinpitoon helsinkiläisissä ravintoloissa.
xxx/ellauri057.html on line 838: Kun Katainen irtisanoutui puolueensa nuorisojärjestön kannasta, jonka mukaan kansanryhmää vastaan kiihottaminen tulisi sallia, Kunnas näki tietyn eron perussuomalaisten ja kokoomusnuorten välillä. Persut ei sais mielellään kiihottaa, kokkarnuoret kyllä, Tarmo alleviivaa tarmokkaasti.
xxx/ellauri057.html on line 1037: Tatu Georg Adolf Vaaskivi (vuoteen 1935 Wahlstén, Vahlstén; 19. heinäkuuta 1912 Helsinki – 21. syyskuuta 1942 Oulu) oli suomalainen kirjailija, kriitikko ja esseisti. Vaaskivi syntyi Helsingissä mutta muutti jo pikkulapsena Ouluun. Hänen vanhempansa olivat arkkitehti Georg Wahlstén ja Aino Niskanen.
xxx/ellauri057.html on line 1041: Kerttu Kirsti Saarenheimo (o.s. Tanner; 20. joulukuuta 1922 Laitila – 14. kesäkuuta 2011 Helsinki) oli suomalainen kirjallisuudentutkija ja Turun yliopiston kirjallisuuden professori. Hän tutki erityisesti suomenkielistä runoutta.
xxx/ellauri057.html on line 1043: Saarenheimo valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1949 ja lisensiaatiksi vuonna 1954 Turun yliopistosta sekä väitteli siellä tohtoriksi vuonna 1955 V. A. Koskenniemen ehdottamasta aiheesta, myytillisistä tarinoista suomalaisessa taidelyriikassa. Hän toimi Turun yliopistossa kotimaisen kirjallisuuden dosenttina vuosina 1961–1968, apulaisprofessorina 1968–1971 ja professorina 1971–1986 sekä Turun yliopiston kirjallisuuden ja musiikkitieteen laitoksen johtajana vuosina 1977–1978 ja 1981–1985. Lisäksi hän oli ylimääräisenä kirjallisuuden opettajana Åbo Akademissa vuosina 1960–1963. Hän teki pitkän uran kirjallisuudentutkijana, ja hän on kirjoittanut muun muassa Katri Valan ja Elina Vaaran elämäkerrat. Saarenheimon puoliso oli toimittaja Eero Saarenheimo. Tämä Kerttu kuoli samana vuonna kuin Yli-Juotikas julaisi Neuromaanin. Kerkisikö olla Kertun oppilas? Ei, oli 10vee kun Kerttu emeritoitui.
xxx/ellauri057.html on line 1165: Elin Vaara (oik. Kerttu Elin Vehmas o.s. Sirén; vuodesta 1926 Viljanen, vuodesta 1930 Virtanen, vuodesta 1937 Vaaskivi, vuodesta 1944 Vehmas; 29. toukokuuta 1903 Tampere – 26. joulukuuta 1980 Helsinki) oli suomalainen runoilija, tatukirjailija ja tuomentaja.
xxx/ellauri057.html on line 1201: Meidät käskettiin riviin pihalle, kertoi tyytyväisenä Lea Lehtisalo senaikaisesta naisvoimistelusta. Suomalainen nuori lyyrikkopolvi ei koskaan löytänyt sitä avantgardistista ilmaisua, minkä suomenruotsalainen modernismi tahallaan avasi.
xxx/ellauri057.html on line 1327: Ei vaitiskaan, läppä läppä, must Elina on hyvä. Sen suomennos Danten typerästä komediasta on paljon parempi kuin Leikan Eikan.
xxx/ellauri057.html on line 1338: Katri Vala (oik. Karin Alice Heikel o.s. Wadenström, 11. syyskuuta 1901 Muonio – 28. toukokuuta 1944 Eksjö, Ruotsi) oli puolixi suomenruozalainen opettaja, runoilija ja suomentaja.
xxx/ellauri057.html on line 1373: Juhana Vilhelm (J. W. ) Tuura (sukunimi alk. Thrulsson; 31. heinäkuuta 1885 Tampere – 2. maaliskuuta 1963 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja pakinoitsija. Hän kirjoitti poliittisia pakinoita Uusi Suomi-lehteen nimimerkillä Timo.
xxx/ellauri057.html on line 1376: J. W. Tuura oli naimisissa Kerttu Emilia Simolinin (sukunimi vuodesta 1906 alkaen Hirvelä; 1887–1919) kanssa vuosina 1909–1919. Heillä oli neljä lasta. Kääntäjänä toiminut Kerttu Tuura suomensi muun muassa Jack Londonin romaanit Klondyken kuningas (alk. Burning daylight) ja Onnen suosikki sekä Octave Feuilletin kirjan Nuoren naisen päiväkirja. Tuura meni toisen kerran naimisiin 1921 Sanni Heleniuksen kanssa. Isänmaa tarvizee kaikki isot munat.
xxx/ellauri057.html on line 1391: Martti Henrikki Haavio (kirjailijanimi P. Mustapää; 22. tammikuuta 1899 Temmes – 4. helmikuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen kansanluonteen ja mytomanian tutkija, runoilija ja akateemikko kuten Hannu Mäkelä. Runonsa hän julkaisi nimellä P. Mustapää, jonka hän keksi teininä puristellessaan finnejä. Haaviot oli sillinpäitä ennenkuin niistä tuli haavioita, mutta nähtävästi jonkun toisen sillin. Taloja naivia talonpoikia Mynämäeltä. Sukunimi vaihtelee kuin elinkautisvangeilla.
xxx/ellauri057.html on line 1398: Nää eemeritat on siis ekojen Haavioiden tyttöjä. Aale Tynni teki pojan kirkkohistorian professori Kauko Piriselle mutta Maralle vaan lastenkirjoja. Poika Matti Antero Pirinen (15. kesäkuuta 1942 Helsinki – 20. helmikuuta 1971 Helsinki) oli suomalainen runoilija, joka kärsi mielenterveysongelmista ja teki 28-vuotiaana seppukun hyppäämällä perheensä entisen kotitalon katolta Helsingin Ullanlinnassa. Mistä talosta? Ois kiva tietää.
xxx/ellauri057.html on line 1400: Runoilijana marakatti oli 1920-luvulla lähellä Tuijunkantajat-ryhmää, muttei innostunut ryhmän eksotiikan ja koneromantiikan ihailusta, vaan korosti miehekkäästi suomalaista perinnetietoisuutta. Toisen maailmansodan ja sen aiheuttaman aatteellisen hämmennyksen (Mitä? nazit hävisi?) jälkeen Haavio korosti runoudessaan vastapareja luonto–ihminen, pysyvä–katoava, ajattomuus–sodan hävitys. Sodanjälkeisessä tuotannossaan hän toimi siltarumpuna perinteisen ja modernin lyriikan välillä ja uudisti merkittävällä tavalla runouden rytmiikkaa.
xxx/ellauri057.html on line 1456: Tatu arasteli kirjoittaa Jeesuxesta. Ettei vaan tulisi armoton lässähdys. Tatun raamatullisissa henkilöissä on jotain hupsun suomalaisen oloista, samoinkuin Mika Waltarilla. Se on tavallaan liikkistä.
xxx/ellauri059.html on line 31: Belgialainen piirtäjä Francois Walthéry on piirtänyt kynä kankeana höyryävän mehukkaita herutuskuvia lentoemännästä nimeltä Natacha (suomexi Natasha). Natashan kuolaavan poikaystävän nimi oli kuinka ollakaan Walter. Alotti vuonna 1970 eli nyt on puoli vuosisataa täynnä Natasha-kuvia. Se syntyi 1946 eli samana vuonna kuin Fred Göran Karlsson. Viimeisimmät Natasha-kuvat on heikkolaatuisempia, kun 74-vuotias debauchén näköinen Walter piirtää niitä enää muistista.
xxx/ellauri059.html on line 309: ”Äh, eivät sellaiset”, Airaksinen ähisee. ”Eikä riitä, että tuijottaa vanhoja suomifilmejä jalat pöydän päällä, se vain passivoi. Paljon tehokkaampaa on heittäytyä halujen valtaan, lähteä etsimään onnellisuutta ja elämän dynamiikkaa! Olen saanut tarpeekseni siitä viheliäisestä yninästä, että pieni on kaunista ja pieni elämä on hyvää.”
xxx/ellauri059.html on line 512: Lopusta päin luettuna selviää (ei mikään ylläri), että Laten ohjauxessa Savonarola oli reipas uskon mies, joka varmaan pääsi roviosta huolimatta taivaaseen. Kuuma paikka jäi vaan väliaikasex. Elisabetta Stronzo sai pettyä, ei päässyt sittenkään Savonarolan punkkaan seivästettäväx. Stronzo on suomexi paskapökäle. Kyl Savon Arolan kaapu heilahti kun Elisabetta lemmen rautainen ammattilainen tarjos tukkoa ja otti kiinni telttakepistä. Arola koitti pitää toisesta päästä kiinni hirmu lujasti, mutta liian myöhäistä, vahinko oli jo päässyt tapahtumaan.
xxx/ellauri059.html on line 565: Jäähyväiset uskonnolle aloittaa suomalaisten arvojen kriisiä käsittelevän trilogian, jonka seuraavassa osassa, ensi syksynä ilmestyvässä kirjassa Hyvinvointivaltion hylkäämät, Airaksinen käsittelee ikääntyneiden hoidon etiikkaa.
xxx/ellauri059.html on line 569: Jopa 85% suomalaisista vastaa olevansa onnellisia, jos sitä mennään heiltä kysymään. Airaksinen on jokseenkin eri mieltä ja pitää todenmukaisempana, että onnellisuus on 20% luokkaa. – Kun ihmiseltä kysytään, niin 83-85 prosenttia sanoo olevansa onnellisia. Miksi ihmiset sanovat olevansa onnellisia vaikka auton osamaksut on jäljessä, talo on palanut, puoliso on karannut, lapset juovat kaljaa ja kissa on kadoksissa? Sitä ei voi vain myöntää, että on onneton. ”Oikea” vastaus on onnellinen, Airaksinen toteaa.
xxx/ellauri059.html on line 580: on tämä Eno Kalan suomentama sitaatti Koala-sedältä:
xxx/ellauri068.html on line 189: Tähänkin väärennyxeen on painovirhepaholainen saanut näppinsä. Ilmeisesti syyllinen on tällä kertaa suomalainen oikolukija. Pynchonin feikkiborgesrunon suomennos olis kai "Epävarmuutesi sokkelo / punoo mut ja levottomuutta herättävän kuun . . .". Disquietante on anglismi, espanjan sana on inquietante. Sekin väärin siis. Vitun diletantti.
xxx/ellauri068.html on line 261: Martti (Martin) Rautanen (10. marraskuuta 1845 Tikanpesä, Inkerinmaa – 19. lokakuuta 1926 Olukonda, Lounais-Afrikka) oli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetystyön pioneeri. Rautanen lähti 24. kesäkuuta vuonna 1868 neljän työtoverinsa kanssa lähetyssaarnaajaksi Lounais-Afrikkaan Ambomaalle, (nykyiseen Namibiaan). Matka tehtiin Hereromaan kautta, jonne tultiin huhtikuussa 1869 ja jossa vietettiin vielä yli vuosi, Ambomaalle miehet pääsivät vasta heinäkuussa 1870. Siellä suomalaiset saivat vakiinnutettua toimintaansa erityisesti kaakkoisen Ondongan heimon alueella.
xxx/ellauri068.html on line 364: Von 1922 bis 1924 arbeitete Wilhelm als wissenschaftlicher Berater in der deutschen Gesandtschaft in Peking, daneben lehrte er an der Peking-Universität. Hier übersetzte er auch das I Ging (Buch der Wandlungen) ins Deutsche. (Tätähän laulukirjaa mäkin on suomentanut jossain kohtaa pikku Kunin avustuxella, eikö vaan? Kun on kyllä nätimpi kuin Wilhelmin ope.) In die Kommentierung flossen Zitate sowohl aus der Bibel als auch von Goethe, aber auch Gedankengut westlicher Philosophen und protestantischer, parsischer und alt-griechischer Theologie ein. Wilhelm zeigte damit viele Parallelen zu chinesischer Weisheit auf. Joopa joo, tää on Sachsan Pertti Nieminen.
xxx/ellauri068.html on line 411: Biblioklepti alla suomennettuna on vain yxi ziljoonista Pynchon-fanisivuista.
xxx/ellauri075.html on line 228: heinäkuuta 1968 Helsinki) on suomalainen filosofian tohtori, vapaa tutkija,
xxx/ellauri075.html on line 489: Tulivuoren juurella (Under the Volcano, 1962, suom. 1968) on Malcolm Lowryn (1909-1957) tärkein työ. Juuri muuta merkittävää kirjailija ei juopottelultaan saanut aikaiseksi, mutta tämä romaani on yksi 1900-luvun merkittävimpiä kaunokirjallisia saavutuksia. Se on myös kenties hienoin koskaan tehty alkoholismista tehty romaanikuvaus.
xxx/ellauri075.html on line 542: Jean Rhysin teoksissa on vahvasti omaelämäkerrallisia aineksia. Naispäähenkilöt muistuttavat häntä itseään: He ovat juurettomia, ulkopuolisia ja tuntevat tulevansa miesten hyväksikäyttämiksi. Huomenta, keskiyö (suom. Hanna Tarkka, 2002) on tragikoominen kuvaus Sasha-nimisestä naisesta, joka on rahattomana Pariisissa. Hän suunnittelee itsemurhaa, mutta on toisaalta huolissaan kampauksesta ja vaatteistaan.
xxx/ellauri076.html on line 476: Suomisanakirja.fi neuvoo: aikanaan, tavallisemmin: aikoinaan. Suomi sanakirjan omistaa joku Elmo Saukko, varmaan Per Saukon poikia. Saukonpoika kävi suomalais-venäläistä koulua ja toimi Veikkauxella softakehittäjänä. Before I have been part of many startups and web companies, such as Sofanatics.com, Kuvake.net (around 20 million weekly pageviews) and Mikseri.net, Puolustusvoimat and Planeetta Internet. Ei sillä vielä ansaize kielipoliisin virkamerkkiä.
xxx/ellauri076.html on line 650: "Kapen" hierarkkinen ja konservatiivinen lapsuudenkoti oli Nousiaisissa, tuhannen asukkaan perussuomalaisessa kunnassa. Isä panosti työntekoon, äiti kotiin ja lapsien hoivaamiseen. Molemilla oli omat selkeät roolinsa. Keittiötyöt oli yxinomaisesti naisten heiniä. Perinteiset perhearvot ja jääkiekko. Kun kädellisiä ruvetaan harventamaan loppupeleissä, voisi aloittaa Kapesta ja sen tapaisista. "Kape" varmaan sitten samastuikin äitykkään, vaikka koittaa ämyröidä isän tavalla. Kun isä ilmoitti että sunnuntaina mennään "paneloimaan" mökille, silloin mentiin. Siinä jäivät tyttöystävät toisexi. Kuka niitä kaipaakaan, kun saa "paneloida" isän kaa.
xxx/ellauri081.html on line 36: Linda Magdalena Cullberg Lampenius (s. 26. helmikuuta 1970 Helsinki), tunnetaan myös taiteilijanimellä Linda Brava, on suomalainen viulisti.
xxx/ellauri081.html on line 171: Luin äsken taatusti suomalaisen sexinovellin jossa 35-vuotias urheiluautomekaanikko Mika vuoronperään pani pomo Janin vaimoa Jessikaa (jostain syystä se kirjoitti nimensä hienostellen Jessica vaikka Mika tiesi että se oli oikeasti Jessika) ja Niina nimistä teini-ikäistä aputyttöä. Molemmat oli yhdessä tietysti täysin rinnoin juonessa mukana. Mikan siittimen pituus jäykkänä oli 24 sm. Se oli huomattavasti pitempi kuin pomo Janilla. Se mahtui pitkänhuiskeaan Jessikaan paremmin kuin Niinan sisälle. Niina oli tiukempi. Novellissa oli aika paljon toistoa. Tyylikeinona.
xxx/ellauri081.html on line 275: No ei tää läppä ollut juuri parempi. Tollasta halpaa zen tyyppistä bullshittiä. Lehmänpsskaa sanoisi vähätoxisempi suomalainen.
xxx/ellauri081.html on line 430: Orihveden Suomi-Venäjä-seura herättelee toimintaansa paikkakunnalla. Ensimmäisenä on vuorossa Arto Mustajoen luento Juupajoelta. Miten ja miksi suomalaiset ja venäläiset eroavat toisistaan? – kysymykseen annetaan vastauksia tietokirjailija Arto Mustajoen luennolla.
xxx/ellauri081.html on line 438: Niin tai näin olen lukenut Oliver Sacksin kirjaa. Mies joka luuli... Vaikka annoit sen mulle enkuksi, tilasin suomeksi. Häkellyttäviä tapauksia! Kiinnostavia! Kirjaa voi lukea, koska S. ei tee potilaista friikkisirkusta, vaan suhtautuu kunnioittavasti ja empaattisesti.
xxx/ellauri084.html on line 113: Paikallisten lähteiden mukaan "opiskelu" on pääasiassa suomen kielen opiskelua.
xxx/ellauri084.html on line 228: Verkostomaisen kv telakkayhtiön telakasta Raumalla tuli spermalinko. Yhtiön päähämähäkki kertoo että miehistö on kohortoitu. Se on uusi peitenimi joukkohaudalle. Työntekijöistä 80% on ulkomaisia. Niille oli kerrottu suomeksi että karanteeni on vain viranomaissuositus. Joka ei ilmesty joukkokuljetuxiin saa kärsiä. Käytävällä eteenpäin. Laulua kolmannella. Mars mars.
xxx/ellauri086.html on line 85: Leviraatin täyttymystä ei löytynyt suomexi. Sen sijasta löytyi sexinovelli jossa jostain miealueelta kotoisin oleva "Joelle" nai ⚽ ilijaa. Siinä tapahtuu mm. seuraavaa.
xxx/ellauri086.html on line 112: Jukka Tapani Gustafsson (s. 2. tammikuuta 1947 Turku) on suomalainen poliitikko, joka on toiminut kansanedustajana vuodesta 1987 asti. Kevään 2011 eduskuntavaaleja seuranneiden hallitusneuvottelujen jälkeen hänet valittiin nimitettäväksi Jyrki Kataisen hallituksen opetusministeriksi. Hän jatkoi opetusministerinä toukokuuhun 2013 asti, jolloin hänen seuraajakseen valittiin aiemmin saman hallituksen asunto- ja viestintäministerinä toiminut Krista Kiuru.
xxx/ellauri086.html on line 153: Vastaavasti suomalaiset alamaiset osaavat
xxx/ellauri086.html on line 157: ilmaista oikeita ajatuxia suomexi ja venäjäxi
xxx/ellauri086.html on line 282: Faktat luteista on että joku muu kuin minä oli nukkunut mun sängyssä ja sen jälkeen sieltä löytyi luteita. Oliko ne mujahediinejä vai suomalaisia sissejä ne eivät kertoneet. Mustaa afgaa sai pressolta l. perunatorilta, ei sitä tarvinnut Kabulista asti ize hakea. Se pikku matto on Seijan mukaan nyt sen sohvan päällyxenä. Ei se riitä keskilattialle matoksi. Sitäpaizi mielestäni sain sen sulta tuliaisena. Ottaa antaa kanankakan kantaa :)
xxx/ellauri086.html on line 541: Rottia! Käpylän R-kioskilla oli intialaisia tai pakeja. Ne olivat ostaneet kioskin fransiisin ja pitivät nyt sitä koko perheen voimalla. Aivan uskomattomia tunareita, jotka puhuivat kehnoa suomea ja vetivät koronanaamaria koko ajan pois kasvoila, kun alkoivat postinlähetyxen kanssa hikoilla. Intialaisia! Mutiaisia! Pakeja! Muslimeita! Missä on pohjoismaisen vastarintaliikkeen harakat kun niitä tarvittas! Ne vaan puukottelee toisiaan taistellessaan jonkun naziämmän vuodepaikasta.
xxx/ellauri086.html on line 563: Frihet Sverigen varapuheenjohtaja on 30-vuotias Filip Sjöström. Hän toimi lauantaisen tapahtuman isäntänä. Sjöström luonnehtii itseään ”terveysyrittäjäksi”, mutta levittää pääasiassa jopa vaarallista tietoa vaihtoehtoisista hoitomuodoista. Hänen mukaansa esimerkiksi koronaviruksen tarttumista voi estää meditoinnilla ja positiivisiin asioihin keskittymisellä. Filip on amerikansuomalaisen massayrittäjän Jyri Engeströmin sielullinen mentori. Sjöströmin mukaan kaikki koronarajoitukset olisi poistettava. – Kaikki koronavirukseen, sulkutiloihin, maskipakkoon, uusiin lakeihin ja vapautemme rajoittamiseen uskovat ovat osa salaliittoa ja pitävät sitä yllä, Sjöström kirjoitti lauantain tapahtuman Facebook-sivulla.
xxx/ellauri087.html on line 94: Saarinen otti julkisuudessa kantaa milloin flirttailutekniikoihin, milloin Persianlahden sotaan. Hänet valittiin parhaiten pukeutuvien suomalaisten joukkoon ja yliopiston parhaaksi opettajaksi. Mitä Missä Milloin -kirjoissa hän kertoi vuosikaudet harrastuksikseen “ruusut, kahvilat ja systeemikritiikin”.
xxx/ellauri087.html on line 214: Nuoruuden kaikkivoipaisuus on korvautunut vanhan komeljanttarin voimaisella virnistyxellä. Nuorena punktohtorina tunnetuksi tullut filosofi Esa Saarinen on nauttinut koronakevään rauhasta rakkaansa kanssa. Hän antaa suomalaisille kympin selviämisestä koronakriisistä. Romanikerjäläiseltä se lainaa kympin, ostaa sillä Ison Numeron ja antaa ruusun tilalle.
xxx/ellauri087.html on line 221: Esa Saarinen näkee suomalaisissa Bond-henkeä. Suomalaiset saavat hänen mukaansa olla ylpeitä toiminnastaan koronaepidemian aikana. Tartunnat ovat nyt laskussa, vanhuxet haudassa ja rajoituksia puretaan hiljalleen.
xxx/ellauri087.html on line 227: – Suomalainen kulttuuri ja ihmiset synnyttivät tämän lopputuloksen. Se on suomalaisen yhteiskunnan voitto. Den glider in!
xxx/ellauri087.html on line 288: Hyvä elämä kohoaa Esa Saarisen mukaan erityisesti toisten ihmisten suomasta hievahtamattomasta huomiosta ja läsnäolosta esim Pafos-seminaarissa.
xxx/ellauri087.html on line 292: Saarisen mukaan suomalaisten tajuntaan on hivuttautunut amerikkalaisvetoinen yksilökeskeinen ja arrogantti kuluttajaideaali. Tänne on myös hivuttautunut amerikkalaisvetoinen motivational speaker-standup komiikka.
xxx/ellauri087.html on line 300: Yksi syy, miksi suomalaiset ovat onnistuneet koronan torjunnassa, on kyvyssämme välittää vain toisistamme. Mamut ryssät ja virolaiset hiiteen. Yksittäiset ihmiset ovat osanneet kaataa vastuun hallituxen niskaan.
xxx/ellauri087.html on line 308: – Uomakipittäessämme suoritteesta toiseen emme havahdu jalkasienten suurenmoisuuteen, suomalaisten metsien superharvennuxeen tai kokki-moilasten taidolla käristämien pikkuahventen hohdokkuuteen. Emme havaitse särjen kauneutta emmekä suomalaisten koitten magiikkaa. Se on liian tavallista meille.
xxx/ellauri087.html on line 313: – Kenties suomalainen Bond-filosofia lopulta tarkoittaa hänen majesteettinsa vaatimusta varmistaa, että varpuset saavat paskaa meidän jälkeemmekin. Mutta sudet älkööt vaivautuko, sitä varten Bondin nimessä on noi kaksi nollaa. Licence to KILL!
xxx/ellauri087.html on line 444: Pitkäsanaisissa puffixikielissä kuten suomi riimit tulee helposti klisheisiä ja/tai tylsiä, soinnutetaan päätteitä tai kourallista typeriä yxitavuisia tilkesanoja. Se yxi asia mikä pilaa lyriikan on tylsä klisheisyys. Melkein minkä tahansa muun saa toimimaan. Klisheetkin käy jos käyttää niitä epätylsän epäklisheemäisesti. Pelkästään soinnutuxeen tarvittavat arkaaiset sanamuodot on enimmäxeen tylsiä ja tuoxahtavat vanhusten huonosti tuuletetuilta alusvaatteilta ja kissanhajuisilta hampailta.
xxx/ellauri087.html on line 446: Riimi tuli Eurooppaan arabeilta joille se oli luontaista, koska arabia on nonkonkatenatiivista ja loppupainoista. Riimit ovat automaattisesti tärkeitä ja tuoreita. Mixi sitten frankit otti riimit saraseeneiltä? Kai se oli muotia ja ne matki niiden trendikkäitä balladeja. Protestanttihihhulit siirsi riimit iskelmistä virsikirjaan, joka levitettiin käännöksinä pohjolaan. Riimi eli loppusointu on suomessa vieraslaji, invasiivinen ukonputki jota Vaakku ajoi kuin putkeen käärmettä. Putkihommat oli sille mieluisia, vaikka piipunrassi olikin. Vaakku matki nazisympparina Schilleriä ja Goethea.
xxx/ellauri087.html on line 549: [7.3. 8.48] Kikka: Sil on kuulemma talo siel teil päin. Itehän on jenkeis ku vaimo ei oo saanu suomesta oleskelulupaa. Jyril siis
xxx/ellauri087.html on line 613: Jurij Georg Engeström (taiteilijanimet Georg Engeström, GEM, Gee; s. 25. elokuuta 1921 Ruokolahti – 11. lokakuuta 2008 Espoo) oli suomalainen taidemaalari ja pilapiirtäjä. Hän aloitti piirtämisen 1960-luvun alussa Hufvudstadsbladetiin nimimerkillä Gem ja Maalaisliiton pää-äänenkannattajaan Maakansaan (myöhemmin Suomenmaa) nimimerkillä Gee. Engeström jatkoi piirtämistä kumpaankin lehteen aina 1990-luvun alkuun saakka. Piirtäjän työ oli sivutoimista, sillä varsinaiselta ammatiltaan ekonomin tutkinnon suorittanut Engeström oli verotarkastaja.
xxx/ellauri087.html on line 651: Suomea edustaa Herttoniemessä toimiva osuuskunta. Sillä on oma pelto ja viljelijä, mutta monenlaista pähkäiltävää riittää. Miten kulut katetaan ja saadaanko satoa? Olennaista on se, että vastuu on ruohonjuuritasolla. Samanlainen kokeilu oli taannoin käynnissä suomalaisilla Etelä-Amerikassa. Sielläkin äijät lähti pötköttämään miesten taloon ja bylsimään intiaanityttöjä sillä aikaa kun naiset rehki pellolla. – Jos yhteisöt oppivat tekemään asioita yhdessä, tämä natiseva pallo saattaa pysyä liitoksissaan.
xxx/ellauri087.html on line 719: Väkivaltaisuudet jatkuivat 1920-luvun loppupuolelle asti ja päättyivät vasta, kun Partido Nacional Revolucionario (myöhempi nimi Partido Revolucionario Institucional, suomeksi "Institutionaalinen vallankumouspuolue", lyhenne PRI) vakiinnutti Meksikon valtapuolueena poliittisen yksinvaltansa vuonna 1928 ja sen jälkeen. Tämänkin jälkeen "jatkuvan vallankumouksen" idea vahvistettiin puolueen oppirakennelmissa ja kansallisessa ajattelutavassa tekemällä ero vallankumouksen "aseistetun vaiheen" ja "institutionaalisen vaiheen" välillä. Institutionaalista vaihetta edustanut virallinen puolueretoriikka alkoi hävitä puolueen kielenkäytöstä vasta presidentti Carlos Salinas de Gortarin aikana 1980-luvun lopussa.
xxx/ellauri087.html on line 902: Christer Kihlman tuli tunnetuksi Suomen ensimmäisenä ns. paljastuskirjailijana. Omaelämäkerrallinen romaani Ihminen joka oli järkky (Tammi 1971) teki Kihlmanista suomalaisen kirjallisuuden ensimmäisen avoimesti biseksuaalisen kirjailijan. Kirjassa hän kertoo myrskyisästä avioliitostaan, alkoholismistaan ja miessuhteistaan – aikana, jolloin homoseksuaalisuus oli vielä rikos.
xxx/ellauri091.html on line 100: Liikkeen mielestä unelma oli aikoinaan se, että suomalaiset naiset voisivat kulkea yksin rauhassa, turvassa. "Jos joku tulee sanomaan, että Soldiers of Odin on huono asia, en voi ymmärtää sitä. Sehän suojelee Minna Canthin unelmaa.” Näin sanoi Rajat kiinni! -kansanliikettä edustava Susanna Kaukinen Ylen Aamu-tv:n ohjelmassa.
xxx/ellauri091.html on line 104: Totta on, että kirjailijat Minna Canth, Katri Vala ja Hilja Haahti vaalivat naisrauhaa aikanaan kirjoissaan ja poleemisissa kirjoituksissaan. He eivät kuitenkaan halunneet sitä, että miehet turvaisivat heille rauhan. He korostivat rauhan syntyvän heidän omista toimistaan ja omalla panoksellaan. Näiden kirjailijoiden mielestä miesten käsiaseen kautta turvattu rauha on yhdenlaista naisen alistamista. Useissa kirjoissaan he toivat esiin sen, että suomalaisiin naisiin kohdistuu aivan toisenlainen ja suurempi uhka nimenomaan suomalaisten miesten väkivallasta.
xxx/ellauri091.html on line 106: Pohjois-Savoon tuodaan yxityisen päivähoitoketjun toimesta halpoja mutta toistaitoisia päivähoitajia Espanjasta ja Kreikasta. Mixei suomalaiset innostu? Koska palkat ovat aivan surkeita, ja surkastuvat tästä vielä enempi. UM pakottaa konttoripuolen työntekijät tekemään henkilökohtaisia sopimuxia. Veturikuskeille saneltiin uudet työehdot kysymättä. Kuskit äänestivät jaloillaan. Törkeää!
xxx/ellauri091.html on line 121: Hilja Haahti (oik. Hilja Theodolinda Krohn, o.s. Haahti, ent. Hahnsson; 11. syyskuuta 1874 Hämeenlinna – 6. tammikuuta 1966 Helsinki) oli suomalainen opettaja, kirjailija ja suomentaja.
xxx/ellauri091.html on line 128: Hilja Haahden isä oli kielitieteilijä ja suomentaja, Hämeenlinnan ruotsalaisen yläalkeiskoulun suomen kielen opettaja Johan Arvid Hahnsson ja äiti ensimmäinen suomenkielinen naiskirjailija Sofia Theodolinda Hahnsson (s. Limón). Isä Johan kuoli 1888 Hiljan ollessa 13-vuotias. Sen naamaa ei löydy hakukoneesta, se on vaan tollanen päälletuherrettu "Ankka" niinkuin Akun isä ennen Don Rosan kexintöjä. Perhe muutti tällöin Helsinkiin. Äiti avioitui 1896 (kun 22v Hilja oli jo läpi opistosta ja töissä) lehtori senaattori valtioneuvos Yrjö Sakari "Z." Yrjö-Koskisen kanssa. "Z" alkoi työntää tätiin 6" Toledon kuumaa terästä. Ykällä oli Zorron merkki rintapielessä. Se sai aatelisarvon ryssänmielisyydestä. "Z":n porukat muilutti 1911 kartanon lattian alle tuhatpäin kommareille annettuja leimattuja vaalilippuja. Vittu mitä matonaamoja. Sekin oli nilkin 375-vuotispäivän humanisteja.
xxx/ellauri091.html on line 143: Aluksi Haahti oli opettajan toimessa muutaman vuoden ja yliopistotutkinnon jälkeen hän toimi 1902-1906 saksankielen opettajana Helsingin suomalaisessa tyttökoulussa. Professori Ilmari Krohnin kanssa avioiduttuaan 1906 Haahti keskittyi perheenäidiksi, vapaaksi kirjailijaksi ja lehtien toimittajaksi. Haki kyljyxiä kulmakaupasta. No ei vaitiskaan, kai sillä oli piikoja.
xxx/ellauri091.html on line 147: Haahden kotiin kokoontui v. 1902 hänen ystäviään keskustelemaan sortokauden ja kansallisen heräämisen merkeissä. Kesken kaiken Haahti soitti pianollaan kolmisoinnun, kolme säveltä, joihin hän liitti kristillisyyden, taiteen ja suomalaisuuden. Näin sai alkunsa yhdistys Kolmisointu. Sen toimesta syntyi 17 vuotta myöhemmin Kristillinen taideseura sytyttämään ja tekemään tunnetuksi hyvän taiteen harrastusta. Seura sai monia paikallisosastoja, ja Haahti teki laajoja matkoja näiden järjestämiin juhliin ja neuvonpitoihin. Seuran puheenjohtajana hän tarmokkaasti toimi 27 vuotta, siis v:een 1946 ja oli sen jälkeen kunniapuheenjohtajana. Innoitus kristillisyyteen, taiteeseen ja suomalaisuuteen jatkuvasti sytytti. Haahti kuului ensimmäisiin Suomen kirjailijaliiton jäseniin.
xxx/ellauri091.html on line 149: Hilja Haahden vanhemmat korostivat suomen kielen asemaa sekä kansallisuusaatetta. 1800-luvun lopun Suomessa naiskirjailijoita ei arvostettu. Silti Haahden perheessä kirjoittaminen ja kirjallisuus kuuluivat arjen asioihin. Koti arvosti naisten tasa-arvoa, taidetta ja uskonnollista vakaumusta. Hämeenlinnan suomalaisen tyttökoulun johtaja Anna Lilius oli kokenut herätyksen vapaakirkollisten piirissä. Haahti sai uskonnolliset vaikutteensa Liliukselta. (No ei yxinomaan, kyllä toi Tiila-tätikin sitä kärytti.) Liikkeen henkilökohtaista uskonratkaisua korostava sanoma sekä sen ajatus naisen ja miehen tasa-arvoisuudesta vaikutti Haahden elämään ja tuotantoon.
xxx/ellauri091.html on line 151: Ottilia Stenbäck, lempinimeltään Tiila-täti (31. joulukuuta 1848 Alavus – 15. heinäkuuta 1939 Helsinki) oli suomalainen opettaja.
xxx/ellauri091.html on line 152: Stenbäckin vanhemmat olivat kirkkoherra Karl Fredrik Stenbäck ja Emilia Ottilia Christina von Essen. Stenbäck valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista 1873. Toimittuaan ensin opettajana Alavudella vuoteen 1876 hän siirtyi Helsinkiin, jossa työskenteli vuoteen 1919 saakka Helsingin suomalaisen tyttökoulun johtajattarena. Hän oli myös koulun yhteydessä toimineen jatko-opiston kasvatusopillisen johtokunnan jäsen ja opiston johtaja professori B. F. Godenhjelmin jälkeen vuodesta 1905 aina vuoteen 1925.
xxx/ellauri091.html on line 160: Haahden runoilua löytyy myös virsikirjasta. Hänen suomentamiansa tai uudistamiansa ovat virret 30 Maa on niin kaunis, 320 Sinua, Jumalaa, 342 Niin ihanaa on ylistää, 508 Valkeus kirkas päällä synkän maan sekä 594 Käy aavaa merta purtemme. Tunnetuimpia virsiä on Haahden runoilema 548 Tule kanssani Herra Jeesus sekä 549 Pidä kiirettä, mä meinaan tulla jo.
xxx/ellauri091.html on line 170: Pitkästä ja tuotteliaasta urastaan huolimatta Hilja Haahti on jäänyt miltei unohduksiin. Hänen teoksiaan on pidetty pelkästään keveänä jatkona hänen äitinsä, ensimmäisen suomenkielisen naiskirjailijan Theodolinda Hahnssonin, tuotannolle.
xxx/ellauri091.html on line 179: Ilmari "löysi" uuden puolison Hilja Haahdesta jo seuraavana vuonna. Työt jatkuivat erinäisten "projektien" ja "oppaiden" parissa sekä "luonnollisesti opetustyössä". Uuden urkurin työn Krohn sai Sörnäisten suomalaisen seurakunnan kanttorina, jossa hän aloitti 1911, sillä aikaa kun "Z" miehineen muilutti kommarien ääniä. Musiikkitieteen professoriksi hänet nimitettiin vuonna 1918, kun kommarit oli internoitu leirille.
xxx/ellauri091.html on line 181: Ilmari Krohn eli valitettavasti harvinaisen pitkään, 92-vuotiaaksi. Se oli mukana heittämässä Hiljan muistolaattaa seinään 1957 täysin soineena. Seuraavana vuonna julkaistiin Heinleinin teos Have Spacesuit Will Travel. Ehtivätkö Ilmari ja Hilja sitä lukea? Tai tohtivatko? Olisivat hyvin ehtineet. Ainiin mutta Ilmari osasi vaan suomea, ruozia, saxaa, ranskaa ja unkaria. Muthei saxaxi ois nipin napin ehtinyt:
xxx/ellauri091.html on line 208: Maailmanliitto oli perustettu Vadstenan linnassa, joka sentään ennen kuului Carlsonien suvulle. Siis Vaasojen. Siellä oli 12 suomalaistakin ollut läsnä, ihankuin viimeisellä aterialla. Meidät oli käsketty (niinkuin Lean voimisteluryhmä) rukoilemaan odotettujen vieraiden ja heidän kokoustensa puolesta, ettei heidän ize tarvizisi vaivaantua. Vielä viimeisexi aamulla polvistuimme herran kirjoituspöydän alle. Olen muistiin kirjoittanut, että yhdessolomme siellä oli pienestä ahdingosta huolimatta "valiohetki", erityisen harras. "Tuntui selvästi että herran henki oli läsnä ja kulki voimakkaana tuulahduxena läpi kokoontuneitten joukon." No ense ollut minä ainakaan, ehkä Tuulikki. Vaikka se kyllä kielteli, senkin Pietari.
xxx/ellauri091.html on line 257: Tuomiot ovat sittemin väljentyneet, kuten keppostelevan pensionaattitytön omatunto, ja Hra Mottin kuulijoiden vyötärökuminauhat. Joitakin vuosikymmeniä myöhemmin sama kirja ilmestyi toisen kustantajan suomennuttamana (jollain huonommalla) nimellä "Uhmapää" (der Trotzkopf). Hymyilytti sekin että joku kristillismielinen arvostelija sitä sitten lehdessä suositteli raikkaana nuortenkirjana. Hehe, tässä exkursuxessa puhuu jo oikea hapahko Hilja Teodoliina eikä joku pelle. Myöhemmin Hilja joutui opinnoissa lukemaan useitakin "huonoja kirjoja", mm. Heine, Uhland, Geibel, Zola, Daudet, Chateubriand. Ahon "Papin rouva" on (tai oli) Hiljan shame-listalla. Joku kaveri oli kertonut sen sisällyxestä sellasta, että Hilja päätteli: -- Sitä kirjaa en lue, olkoon kuinka etevä tahansa. Minusta tuntuu, että sen siveellisyys on huono, ja siveetön avionrikkojahan se Jussi on (tai oli) izekin. Ja sellaisia olen aina karttanut. Paizi vasta nyt, prof. Aspelinin luennon jälkeen, olin kirjastosta lainannut "Papin rouvan". Ennen Mr. Mottin esitelmäiltaa olin päässyt kirjan melkein loppuun, vain 4 lehteä oli jäljellä. Se oli minua kiinnostanut, mutta käsityxeni sen repivästä hengestä ei ollut parantunut. Voi ei! Mullahan on huono kirja kotona (tosin lainastosta). Mun täytyi päästä hänen puheillensa. Onko jeesuxesta ihan jepa että mä luen näitä vaan opiskelumielessä?
xxx/ellauri091.html on line 274: Eli mitä opimme tästä? Että herrasväistä tulee kansan parhaat johtajat, ja niistä tulee tottelevaisempia kun niitä kesyttää joku Mr. Mottin kaltainen paskanpuhuja. Kristus on kallio ja aurinko, koskivoima ja sillä tuotettava valo. Kristus on lähes kaikki mitä teollistuva yhteiskunta tarvizee. Kunpa työläisetkin tajuaisi tän. Mr. Mottin käynnistä seurasi hurja määrä opiskelijoiden välisiä yhdyntöjä, ettei se ihan turha reisu ollut. Suomenkieliset ja ruozinkieliset, pakkokirkolliset ja vapaakirkolliset, vanhasuomalaiset ja nuorisuomalaiset, perustuslailliset ja -laittomat, kaikki yhteisessä hyörinässä. Tätä koettiin jo helmikuun manifestin aikana.(Ei se ihan kommunistisen manifestin veroinen jamboree ollut, mutta ei huono.) Nyze erikoisesti korostui. Oli jumalan ihme etteivät valtiolliset näkökannat kyenneet nostamaan muureja herrasväkien välille. (Huonommiin kävi sitten vuoden 1918 tapahtumissa, mutta nehän ei olleetkaan herrasväkeä.)
xxx/ellauri091.html on line 289: - Uponnut kello (suom.)
xxx/ellauri091.html on line 323: Luettuani pari New Yorkerin ilmaisjuttua se alkoi vaikuttaa herlinluokan suomen kuvalehtimaiselta porvaristoplärältä. Nähtävästi onkin mutta sehän on jenkkioloissa äkkiväärää vasemmistoa. NewYorker on upporikkaan jutkupoppoon omistama ja operoima gefillte fish myymälä. Mutta jenkkisilmäkulmasta se näyttää joltain tiedonantajalta. Kuinkas tää on ymmärettävissä?
xxx/ellauri091.html on line 472: Suomi on neljättä vuotta maapallon onnellisin maa, eli siis suomalaiset osaansa tyytyväisimpiä. Ne ei ole ihan sama asia, esim. Seija ja minä ollaan onnellisia eri syistä, mä sixi että mulla kävi viuhka, Seija sixi että se on vähään tyytyväinen. Se on läpeensä tyytyväinen, mutta suorastaan onnellinen se ei voi olla. Enää ainakaan. Tälläistä selvisi onnellisuutta koskevassa kyselytutkimuxessa:
xxx/ellauri091.html on line 747: Kasvi putosi eduskunnasta (kuin Amin kukkaruukku Pojun päähän lähes sata vuotta aiemmin) vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Se pyrki sinne nuorukaisena nuorsuomalaisena. Sen esikoiskirja oli Huvia ja hyötyä Commodore 64. Kuusnepikka on sen ensimmäinen ja viimeinen ystävä.
xxx/ellauri091.html on line 806: Olikohan tää jotain suomalaista sisäpolitiikantekoa? Valvontakomitean nenän edessä ehdotetaan palkintoa jollekulle jenkille? Olkoonkin että vasemmalle kallistuneelle pasifistille. Asekätkentäjuttu oli justiinsa menossa. Yhdysvaltain Vienti- ja Tuontipankki oli myöntänyt Suomelle 35 miljoonan dollarin lainan elintarvikkeiden, tekstiilien, koneiden ja polttoaineiden ostoa varten. Saksan sotarikollisille Nürnbergin oikeudenkäynnissä langetetut kuolemantuomiot pantiin täytäntöön hirttämällä. Vietnamilaiset mellakoivat Hải Phòngissa ja ottivat yhteen ranskalaisjoukkojen kanssa, 6 000 kuollutta.
xxx/ellauri103.html on line 79: niitä (kiitos suomentaja, ei "heitä"), joiden kiinnostus mainontaan ei kytkeydy niinkään brändien vastaiseen eetokseen kuin poliittisen korrektiuden vuosien moraalisuusintoiluun. Adbusters-lehti tuntuu ajoittain vain hieman ajanmukaisemmalta kuin viranomaisten ohjeet säästäväisen kulutuksen, jätteiden lajittelun ja kierrätyksen tarpeellisuudesta. Lehdessä on toisinaan varsin teräviä havaintoja, mutta sen hyökkäykset nikotiinia, alkoholia ja pikaruokaravintoloita kohtaan ovat joskus alkeellisia ja yksioikoisia. Antimainokset, joihin
xxx/ellauri103.html on line 584: Shell yhtiö on ollut niin roistomainen kautta linjan ettei liene sattuma kapeahartiaisen ex-Nokialaisen Ollilan jorman palkkaaminen sinne sen ajettua suomen ainoon brändin kuralle kuin kiinalaisen konttilaivan poikittain Suezin kanavaan. Taisi Eski nuolla siinä(kin) kohtaa vikapersettä. Vaan mitä keskustalaiselta voi muuta odottaa.
xxx/ellauri104.html on line 788: Hysteria (kreik. hystera 'kohtu') on historiallinen tautinimeke, joka jaettiin myöhemmin kahteen alaluokkaan hysteeriseksi neuroosiksi ja konversiohysteriaksi. Hysteerinen neuroosi nimettiin uudelleen somatoformiseksi häiriöksi, ja nykyisin siitä käytetään nimitystä somatisaatiohäiriö (F45.0). Konversiohysteria nimettiin uudelleen konversiohäiriöksi, jota nimikettä käytetään edelleen suomalaisessa psykiatriassa, vaikka sairauden virallinen nimi on muuttunut dissosiaatiohäiriöksi (F44). Osa lääkäreistä on ruvennut kutsumaan hysteriaa psykogeeniseksi, toiminnalliseksi tai lääketieteellisesti selittämättömäksi häiriöksi.
xxx/ellauri104.html on line 811: Kalapuikkoviiksimies. Se tyyppi, jonka mielestä miesten tulee olla miehiä, naisten tulee olla naisia, ja muutenkin kaikkien tulee tietää paikkansa. Lukiessa hämmentyy: miten noin – 1980-luvun suomalaiseen stereotypiaan verrattuna – anarkistinen yhteiskunnallinen ajattelija, radikaalisti suomettumista ja rähmälläänoloa romaanissaan silmille lyövä kirjoittaja, voi toisaalta olla niin yhteiskunnallisesti sokea. Että romaanissaan täysin tietoisesti vasemmistolaisia yhteiskunnallisia rakenteita rikkomaan pyrkinyt paskiainen toisaalta niin jämäkästi pönkittää oikeistolaisia rakenteita mukahuomaamattaan. Yllärikö? No sehän oli vaan hänmies jostain Nurmexesta.
xxx/ellauri104.html on line 836: Peltoniemen Hintriika oli varmaana se sen äiskä. Harvoin kuuli miten veisataan. Leipäkiireiltään ehti vain kerran kastejuhlaan herran. Mies vei sen tuoreeltaan ja heti kohta pannahinen kuoli. Hallasuolla ei kukat viihdy eikä kalliolla. Eikä Mannakorven mailla mistä ei tipu muuta kuin pontikkaa, mutta suomenruozalaisten elojuhlissa ändå luffarellakin on kliffaa. Hej!
xxx/ellauri104.html on line 947: Ei siitä tuota voi suoraan päätellä. Onhan paljon muitakin vaihtoehtoja, kuten se että Jumala tai jumalat tai jumala lukuisilla eri persoonilla on täysi kusipää (joku persoona esim. se Jeesus voisi vaikka olla kivakin ilman sosiopaatti ”isäänsä”… ja siitä ”pyhästä hengestä” ei pirukaan/Lucifer saa selvää… suomalaisten uskoma kolmipersoonaisuus-häiriöinen Jumala on aika hassu käsite jo sinällään…).
xxx/ellauri104.html on line 1179: Tämä konteksti on hiljattain saanut erinomaisen kuvauksen ja analyysin amerikkalaisen professorin Francis Fukuyaman kirjassa Identity (2018, suom. Identiteetti – Arvostuksen vaatimus ja kaunan politiikka, 2020). Tässä kirjassa maailmankuulu valtiotieteilijä ja kulttuurifilosofi käsittelee ilmiötä, jota hän pitää vahvimpana trendinä ja voimana tämän päivän kulttuuri-ilmastossa ja politiikassa, jossa kysymys identiteetistä on noussut huomion keskipisteeseen. Vaikuttavin yhteiskunnallinen liikevoima tänä aikana ei Fukuyaman mukaan enää ole pyrkimys saavuttaa taloudellisia ja muita aineellisia arvoja ja etuja vaan ihmisten ja eri ihmisryhmien tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi, hyväksytyksi ja arvostetuksi. Se, mitä ollaan, on tullut tärkeämmäksi kuin se, mitä omistetaan. Ihmisarvon tunnustaminen ja kunnioittaminen on nyt kasvavassa määrin ja yhä laajemmin nousemassa ihmisten ja eri ihmisryhmien johtotähdeksi.
xxx/ellauri104.html on line 1281: Kokoomuksen Petteri Orpo ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho kiistelevät eduskunnassa, kumpi on kuvassa äärimmäisenä oikeassa laidassa.
xxx/ellauri113.html on line 175: Tulee mieleen Douglas Adamsin hyvin sotaisa avaruusarmada, joka osoittautui hämmästyxexeen toisella planeetalla pelkäxi hyttysparvexi, jonka joku supersammakko tai lehmä nielaisi. Aku Ankassa oli samantapainen Carl Barxin sarjakuva kun oltiin pieniä. Valtamerilaivan kokoisia heinäsirkkoja. Se teki syvän vaikutuxen. Carl Barx hämmästyi kun suomalaiset palvoi sitä nerona.
xxx/ellauri113.html on line 296: Pekka Jussi Reinikainen (s. 16. syyskuuta 1947 Helsinki) on suomalainen lääkäri, kristillinen kirjailija, poliitikko (KD) ja kreationisti. Reinikainen on valmistunut lääkäriksi Ranskan Montpellier’ssa. Hän on toiminut käytännön lääkärinä kaikkiaan yli 40 vuotta, johon sisältyy toiminta yli 10 vuotta kuntoutuslääkärinä ja koululääkärinä. Pekka Reinikainen on ollut kaksi kuukautta Lääkäriliiton valtuuskunnassa ja useissa valiokunnissa sekä Kunnallislääkärit ry:n hallituksessa, Helsingin aluelääkäriyhdistyksen puheenjohtajana sekä Suomen kristillisen lääkäriseuran puheenjohtajana. Reinikainen on myös Viron kristillisen lääkäriseuran kunniajäsen. Reinikainen on toiminut 10 vuotta sosiaalilautakunnan jäsenenä, 14 vuotta Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä, kirkolliskokouksen jäsenenä sekä on Valtioneuvoston päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunnan jäsen. Reinikainen pitää kutsumuksenaan kertoa vääristä maailmankuvista ja Raamatun luomiskertomuksesta.
xxx/ellauri113.html on line 352: Ei se uskonnollisuus mihkään häviä, eipä ei. Sama se mihkä tartutaan, jotain pitää kexiä ettei synkkä kuolema veisi meittiä. Vaan vie se kumminkin. Nytkö sitten kuollaan kysyi Pirkko Hiekkala kuolinvuoteella, aseistariisuvasti. Mitäs sitä kieltämään, nytpä nyt. Ihmiset uskoo mihin tahansa, 20% suomalaisista jopa sielunvaelluxeen. Hullua, eihän siinä ole mitään järkeä! Synnyt uudelleen kärpäsexi ja putoot Pekan soppaan, onpa hienoa. Pekka läimäyttää sut hengiltä oikean käden nopealla läimäyxellä kuin jehova ja eikun takas alkuruutuun taas. Etkä edes muista siitä mitään! Toista se on raamatussa, jossa saadaan valkotakki päälle niinkuin lääkäreillä, huuliharppu käteen ja eikun hissaudutaan pilven päälle hoosiannaa laulamaan kolmijalkaiselle jumalalle. Siis aivan pöhkö juttu! Miten ne jaxaa höpsästellä noin lapsellisia, isot miehet, vanhat ja lihavat? No niitä pelottaa, ja onhan se hienoa jo täällä murheen laaxossa kun kirjat myy ja seurakunta läpyttää. Taidan uskoa että Pekka syntyy uudelleen kärpäsex. Se ei kyllä olis suuri muutos nykyiseen, mutta sentään parannus. Mee ja tee parannus Pekka! Ota vuoteesi ja käy!
xxx/ellauri114.html on line 111: Puolikongolainen suomalainen matupoika kertoo lapsuutensa kokemuxia. Eka koulupäivänä 3 valkonaama poikaa tuli sitä mätkimään pihalla, sillä ei ollut muuta kielitaitoa kuin taskusanakirja mukana. Opettaja tuli väliin, poika ei voinut selittää, mutta 3 muuta poikaa selittivät kyllä suu vaahdossa oman versionsa tapahtumista. Tuloxena oli että mutiainen sai jälki-istuntoa ja opettaja soitti vielä vihaisesti kotiin haukkuen sen vanhempia. Vuosia myöhemmin se ja sen äiti oli Itixessä snagarilla, joku valkolainen mies tuli siihen suuta soittamaan ja heiluttamaan puukkoa. Äiti (valkoinen) sai hysteriakohtauxen, ja puolikongolainenkin pelästy. Onnexi siihen säntäs apuun mustalainen joka taltutti ammattimaisesti harrastelijapuukonheiluttajan. Sellasta on meillä Suomessa.
xxx/ellauri114.html on line 226: Ilman sarvia ja hampaita, villieläimet purjehtivat ylös Mekong-jokea. Eläimet iloizevat covid-viruxen suomasta hengähdystauosta. Apinoiden hengähdyxet saisivat niiden puolesta jäädä pidemmällekin tauolle. Niistä voisi valmistaa krokotiililaukkuja tai jauhaa lääkepulverixi. Pojat joit ei saatu hyvix on nyt jauhettuna jyvix.
xxx/ellauri114.html on line 307: Nefilit (hepr. נְפִילִים, nefilim, "langenneet" tai "pudonneet") ovat isokokoisia olentoja jotka esiintyvät Raamatun alkutekstissä, erityisesti Ensimmäisessä (Genesis) ja Neljännessä Mooseksen kirjassa (Numerot). Myös muista Raamatun teksteistä löytyy viitteitä nefileihin. Käännöksissä heitä kutsutaan usein jättiläisiksi. Joonatanin targumin (Tanakin arameannoksen) mukaan nefilit olivat grigoreitten sekä naispuolisten ihmisten risteytyksiä. Grigorit eli Katselijat ovat apokryfisen Toisen Henokin kirjan mukaan langenneita enkeleitä, joita suomenkielisessä Raamatussa kutsutaan nimellä Jumalan pojat. Jumalan kotiin jääneitä peräkammarin poikia. Kuule ezä viizizä. MÖLINÄÄ! Grigorit pariutuivat naispuolisten ihmisten kanssa ja saivat aikaan risteytyksiä, joita kutsutaan Nephilimeiksi. Nimi tulee kreikan kielen sanasta ἐγρήγοροι (egrḗgoroi); sen slaavinkielinen käännös on Grigori, "Katselijat", "ne, jotka valvovat"; kaldeankielen "vartija", "katsoja. JUST LOOKING luki kangaslaukussa jonka Paul askarteli koulussa.
xxx/ellauri114.html on line 393: Kaarle Viktor (Kalle Vihtori) Väänänen (22. maaliskuuta 1888 Kuopio – 12. elokuuta 1960 Lahti) oli suomalainen kirjailija ja oppikoulun opettaja. Väänäsen vanhemmat olivat poliisikonstaapelit Kaarlo Vilho Väänänen ja Maria Niskanen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1907 ja valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1915. Väänänen toimi luonnoonhistorian ja maantieteen opettajana Viipurin uudessa yhteiskoulussa 1922–1929, Viipurin tyttölyseossa 1929–1945 ja Lappeenrannan lyseossa 1945–1952. Talvi- ja jatkosodan aikana Väänänen oli viihdytysjoukoissa. Vuosina 1945−1947 Väänänen oli komennettuna opettajaksi Valtion sisäoppilaitokseen (”Internaatti”) Niinisalon varuskuntaan. Väänänen oli naimisissa Alma Maria Vanamon (ent. Vilander) kanssa vuosina 1912–1945. Avioeron jälkeen hän meni uusiin naimisiin 1948 Kerttu Vainion (ent. Grönlund) kanssa. Väänänen kirjoitti myös nimimerkeillä K. V., Korsukolportööri ja Laulajapoika. Osassa teoksiaan hän käytti savveettee murreettee. Hän laati myös luonnon- ja maantieteellisten kirjojen arvosteluja ja pakinoita sekä suomennoksia, mm. Wilhelm Buschin teoksista. Pojat joit ei saatu hyvix ym. on Kallen kynästä. Minnee puhee savvee murrreettee.
xxx/ellauri114.html on line 490: 40 vuotta sitten kuoli kaukana Japanissa syntynyt Armas Immanuel Salonen (1915-1981), yksi merkittävimpiä suomalaisia assyriologeja. Kaikissa kuvissa hän esiintyy mirri kaulassa, hänestä ei voi erehtyä. Vaikka nenäliina päässä.
xxx/ellauri114.html on line 495: Kiitos hienosta blogista Armas-enosta. Hän oli ilman muuta särmikäs. Muistan hänet hyvin! On muistettava, että myös häneen sota jätti traumoja: Armas taisteli Raatteen tiellä ja oli niitä "ohiammuttuja". Suomalainen kansallisjuoma, viina, teki jossain vaiheessa tehtävänsä, mutta hän on ilman muuta niitä suuria suomalaisia! Terveisiä pohjoisesta, Ilmari Schepel. Armaksen siskonpoika ja Simon serkku.
xxx/ellauri114.html on line 722: Aram oli myös suomalaisten rakastama Aram Hatshipompponen. Khachaturian always remained enthusiastic about communism, and was an atheist. When asked about his visit to the Vatican, Khachaturian responded: "I'm an atheist, but I'm a son of the [Armenian] people who were the first to officially adopt Christianity and thus visiting the Vatican was my duty."
xxx/ellauri114.html on line 724: Ebyktistä etelään olis Kushin, Haamin 2. pojan porukat. Haamin 1. poika Kanaan, joka menetti perintöosansa vaarin kirouxesta, (Gen.ix. 25, seq.), ja on sen tautta aina viimeinen veljessarjassa (ch. x. 6, &c.), näyttää silti saaneen seniorioikeuxia kun Haamin pojat lähti porukalla länteen Shinarin tasangoilta (Gen. xi.), kert antoi nimensä ekalle seudulle minne mamut saapuivat. Kushin, 2. pojan jälkeläiset ottivat seuraavan suolaisemman lotin länteen Siinailta. Niilinlaaxon herkut lankes 3. pojalle Mizraimille; ja kuopuxen Phutin kohtaloxi tuli painua huizin Saharaan. Nehashkush, ne haisevat kuselle, oli Wettenhovi-Aspan suomennos Kushin pojille. The sons of Ham: Cush, Mizraim, Put, and Canaan. 7The sons of Cush: Seba, Havilah, Sabtah, Raamah, and Sabteca. And the sons of Raamah: Sheba and Dedan.… (Gen ix:6, x:6) Sheban kuningatar toi Salomolle upeita lahjoja, joiden joukossa oli Viiru-kissan rakastamia ruokapurkkeja.
xxx/ellauri116.html on line 231: Jos vuonna 1983 tammikuisena iltana ei olisi satanut rajusti Jerusalemissa, Arnon Hubara ei olisi ehkä jäänyt suomalaisen Ullan luokse yöksi. Ehkä Vantaalla ei olisi Hubaran perhettä, jossa kolme tytärtä Shirley, Sarah ja Eden ovat saaneet kahden kulttuurin rikkauden. Juutalaisuus elää perheessä tiettyinä perinteinä ja heprean kielen taitona. Suomalaisuus on kuitenkin niin vahvaa, että Arnon on täydellinen Lapin-hullu, joka viettää mieluiten lomat vaeltamalla pohjoisessa. Samaan aikaan Ulla saattaa matkustaa lapsien kanssa pariksi kuukaudeksi Israeliin omien ystäviensä luo.
xxx/ellauri116.html on line 238: - Olen itse kohdannut ainoastaan viranomaissyrjintää. Hyvin harvoin kadun ihmisiltä kuulee mitään ikävää. Ne jotka haukkuvat ulkomaalaisia, haukkuvat suomalaisiakin. Syitä löytyy aina. Sen sijaan Hubarat surevat kaikkea sitä vääryyttä, jota heidän esikoisensa Shirley on joutunut kohtaamaan jo ala-asteelta alkaen. Pahimmillaan poikajoukko oli hakannut pienen tytön laudanpätkillä. Nimittely ja uhkailu jatkuvat yhä viikoittain. Shirleyllä on silkoiset mutta mustat hiuxet, korkee oza, ruskee iho, vähän liian pitkät kulmakarvat ja hirmu pienet daisarit. Ne on kaikki sukunäköä. Korvat sillä on pienet isältä ja äidiltä, ei kelpaisi miniäxi Riitta Rothille.
xxx/ellauri116.html on line 337: Luis Vargas Llosan ekoja töitä olivat novellit Los Jefes ja Los Cachorros. Löysin ne pääkirjaston kierrätyxestä alkukielellä. Juonipaljastuxia ei löytynyt suomexi, joten tässä ruozixi:
xxx/ellauri120.html on line 53: Pyhä Lauri (suomeksi myös Pyhä Late) toimi Rooman kirkon diakonina kolmannella vuosisadalla ja kärsi marttyyrikuoleman keisari Valerianuksen vainoissa 10. elokuuta 258.
xxx/ellauri120.html on line 400: Veikko Nyyrikki (Nyrki) Tapiovaara (10. syyskuuta 1911 Helsingin mlk – 29. helmikuuta 1940 Tolvajärvi) oli suomalainen elokuvaohjaaja. Lyhyeksi jääneestä urastaan huolimatta häntä pidetään yhtenä taiteellisesti korkeatasoisimmista suomalaisista ohjaajista. Mixsillä oli tytönnimi keskimmäisenä? Senkö tautta siitä tuli homo? Nyrki-Kyllikki?
xxx/ellauri120.html on line 404: Tapiovaara ehti muutamassa vuodessa ohjata viisi elokuvaa, joista viimeinen jäi häneltä kesken. Tunnetuin hänen elokuvistaan on Varastettu kuolema. Se perustuu Runar Schildtin novelliin ”Lihamylly” ja kuvaa vastarintatoimintaa tsaarinaikaisen Venäjän sortovaltaa vastaan vuoden 1905 Suomessa. Monet elokuvan tyylittelevät otokset ovat nousseet suomalaisen elokuvahistorian klassikoiksi. Kokeilevan ranskalaisen elokuvan vaikutteet ovat ilmeiset. Tapiovaara oli julkivasemmistolainen, mikä oli 1930-luvulla harvinaista. Hän osallistui aktiivisesti muun muassa kulttuurijärjestö Kiilan toimintaan.
xxx/ellauri121.html on line 70: - jossa ei enää puhuta ihmettelystä, vaan pikemminkin toleranssista. Koitettava ymmärtää kaikenlaisten omituisten otusten kazomuxia. Kuha ne puhuu suomea ja sanoo kiitos antexi ja ole hyva sekä moimoi, paivva ja nakemin. Päiväkotiväen tehtävänä on johtaa lasten suvaizevaista keskustelua toisten tavoista. V 2016 normista on kadonnut sana kazomus. Se on upotettu teemaan "Minä ja meidän yhteisömme". Tää on avoimempaa peliä, kysehän ei ole omastatunnosta vaan yhteistunnosta. Mä ja mun tiimi.
xxx/ellauri121.html on line 130: Hyvä Levinas! Toiseuden lisäksi keskeinen teema Lévinasin etiikassa on kasvojen merkitys. Kasvot edustavat ihmisessä riisutuinta itseä, haavoittuvuutta ja kontrollin puutetta, toisin kuin arvoasemamme, tapamme pukeutua tai se mitä passiin on kirjoitettu. Hmm. Kiinalaisista kasvoihin kuuluu noikin asiat, joiden menetystä ne pelkäävät. Passistakin kazotaan nimenomaan kasvoja. Kasvojen menetystä suri se uskonnollinen sähkömies [viite tarvitaan], tai venäläisen huoran pilluun kurkistanut suomalainen matkamies. Nykyään on musta mukava käydä kaupassa, kun on naamarit, ei tarvize kazoa kaikkien turveloiden pärstävärkkejä. Vastuu menee jopa niin pitkälle, että Lévinas allekirjoittaa täysin Fjodor Dostojevskin Karamazovin veljesten lausuman:
xxx/ellauri121.html on line 159: TOIVO Kuula syntyi vuonna 1883 Alavudella, Etelä-Pohjanmaalla. Pojan musiikilliset lahjat havaittiin jo pienenä, ja Toivo halusi säveltäjäksi. 1900-luvun alussa, vain 25-vuotiaana, hänestä oli tullut nousevan suomalaiskansallisen kulttuurin suuri nimi. Hän ammensi musiikkiinsa voimaa kansanlauluista ja suomalaisesta luonnosta. Sävellystyyli oli kansallisromanttinen. Kuula oli vahvasti suomenmielinen ja kiivasluontoinen. Venäläistä sortovaltaa hän vihasi, samoin ruotsin kieltä.
xxx/ellauri121.html on line 250: Sisällissodassa kuoli 38 000 suomalaista. Heistä suurin osa oli täysin tuntemattomia kansalaisia. Heikka ja Marttinen istuvat saman pöydän ääressä siksi, että Kuula oli julkkis, yksi Suomen merkittävimmistä säveltäjistä. Tällä lailla heistäkin tulee pikku julkkixia.
xxx/ellauri121.html on line 256: ”Ei ole mitään syytä jatkaa synkistelyä. Kuunnelkaa Kuulaa, joka ehti säveltää upeita teoksia! Hänen musiikkinsa on hyvin suomalaista, vivahteikasta ja tunneperäistä. On mahtavaa, että ulkomaita myöten nousee jatkuvasti esiin muusikoita, jotka esittävät ja levyttävät Kuulaa.”
xxx/ellauri121.html on line 257: Juhani Heikka on samaa mieltä. ”Minulle Kuulan sävellykset tuovat mieleen tummat suomalaiset suolakalat.” Heikan isänisän elämäntyö on muilta osin unohtunut.
xxx/ellauri121.html on line 434: Tarmio kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen lyseosta vuonna 1951. Hän opiskeli biologiaa Helsingin yliopistossa vuosina 1952–56 ja valmistui filosofian maisteriksi. Tarmio aloitti uransa WSOY:ssä oikolukijana vuonna 1956, minkä jälkeen hän työskenteli kustannustoimittajana, oppikirjaosaston päällikkönä, oppi- ja tietokirjaosaston johtajana ja lopulta pääjohtajana vuodesta 1969. 1970-luvun alussa kustannustaloa kohtasi valtakriisi. Vuoden 1972 yhtiökokouksessa kiistan voitti niukasti ryhmä, joka tuki Tarmion jatkamista pääjohtajana. Tarmio jätti pääjohtajuuden vuonna 1987 aloittaakseen uran itsenäisenä viestintäalan yrittäjänä. Tää mietelmätiiliskivi ilmestyi WSOY:lta keväällä 1986. Selvä pyy, sano Manninen varista. Tarmio toimitti monia aforismikokoelmia, esimerkiksi Ajatuksia elämästä, onnesta ja vanhenemisesta (1979), ja kirjallisuusantologioita, kuten Sata tarinaa tulipunaisesta kukasta (1988, Sirkku Klemolan kanssa). Tarmio toimi myös tietokirjailijana 1950-luvulta asti erikoisaloinaan biologia ja maantieto. Hänen muistelmansa ja kustannusalaa suomiva pamflettinsa Hurmio tai turmio ilmestyi 1998 Otavan kustantamana. Otava on WSOY:n vanha vihollinen. Yrityksessään Viestintä Tarmio Oy Tarmio muun muassa perusti Kirjamaailma-kirjakerhon, joka myöhemmin liitettiin Uudet Kirjat -kerhoon. Yritys myös tuotti Yleisradiolle vuodesta 1989 lähtien Kirjailijakohtaloita-sarjaa, jossa Tarmio muisteli edesmenneitä kirjailijoita, kuten Irja Sallaa ja Lauri Viitaa. Viestintä Tarmio julkaisi Suomen Golflehteä 1987–2011 ja on kustantanut useita golf-aiheisia kirjoja.
xxx/ellauri121.html on line 544: No mikä oli Peggyn jälkisäädösten vastaanotto? Oliko perillisten tukat turhaan suitut? Ainakaan ei ole suomenkielistä wikisivua. Suomentaja on sentään nainen. Kertojana on tällä kertaa Lydia. Osoittautuu yllätyxexi että Number Two eli Lydia onkin salaa hyvis. Karjapiikillä pistely ja telotuxet olikin vain hämäystä. Se sattui Lydiaan enemmän kuin Juneen. Ei voi tehdä omelettia särkemättä munia.
xxx/ellauri122.html on line 1126: synnyttää mustasukkaisuutta. (Aamiainen Tiffanylla, suom.
xxx/ellauri123.html on line 59: Knilch (m.) Unangenehmer Mann, suom. nilkki
xxx/ellauri123.html on line 381: Viurusilmäisen Herman Aistrichin suomen kielen taito on puutteellinen, hän tarvizee ja saa paljon apua vaimoltansa Maijalta ja tyttäriltänsä Paulalta ja Helenalta. Hissu Teppana antoi tärkeitä ja asiantuntevia vinkkejä.
xxx/ellauri123.html on line 781: Kaarlo Sarkian suomentamat runot "Orapihlajalle" ja "Kassandralle" sisältyvät antologiaan Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 4, Ranskan kirjallisuuden kultainen kirja (WSOY 1934). "Kassandralle" on myös molemmissa Sarkian kokoelmissa Runot (WSOY 1944 ja WSOY 2008, ISBN 978-951-0-17531-5). Runon "Kassandralle" on suomentanut myös Aale Tynni. Seuraavan runon "Pillulle" on suomentanut näiden rivien kirjoittaja ize.
xxx/ellauri124.html on line 604: suomalainen julkisuuden henkilö. Hän on työskennellyt muun
xxx/ellauri124.html on line 759: suomalaisten julkisuuden henkilöiden joukossa. Kesäkuussa 2013 Tukiaisesta
xxx/ellauri124.html on line 800: suomalainen pornoelokuva, jonka on ohjannut Kullervo Koivisto (oik. Heikki
xxx/ellauri124.html on line 833: Uivelot pornoilevat jäälautan reunalla.
Elämää esihistoriallisessa suomessa ennen ilmaston lämpiämistä.
xxx/ellauri124.html on line 1083: Open AI:n GPT-kielimalli osaa sujuvaa suomea. Välillä malli kuitenkin sortuu anglismeihin eli englannin kielestä peräisin oleviin ilmaisutapoihin. Mutta halpojen mutiaisten inputin avulla se voi kohta sortua somalismeihin.
xxx/ellauri125.html on line 397: Waltari kirjoitti 1926 ylioppilaaksi Helsingin suomalaisen normaalilyseon klassiselta linjalta. Hän oli koulun pilalehden Pillerin toimittaja. Koulun jälkeen Waltari aloitti teologian opinnot Helsingin yliopistossa mutta siirtyi elämänkatsomuksellisen kriisin jälkeen pian filosofisen tiedekunnan historiallis-kielitieteelliseen osastoon. Filosofian kandidaatiksi hän valmistui 1929. Hänen käytännöllisen filosofian pro gradu -tutkielmansa Taivaallinen ja maallinen rakkaus käsitteli uskonnon ja erotiikan välistä suhdetta.
xxx/ellauri125.html on line 655: Con te partitrò (/kon ˈte partiˈtrɔ/; suom. Lähden kanssasi) on sokean italialaisen tenorin Andrea Botticellin esittämä vuonna 1995 ilmestynyt kappale, jonka ovat tehneet Francisco Sartori ja Lucio Quarantotto. Botticelli osallistui kappaleella vuoden 1995 Sanremon musiikkifestivaaleille ollen neljäs. Con te partitrò saavutti listan kärkisijan muun muassa Belgiassa ja Ranskassa ja Réunionin saarella. Kappaletta pidetään Bocellin nimikkokappaleena.
xxx/ellauri125.html on line 746: Pepyllä on samanniminen kirjanen jossa se sättii vaimovainajaa. Erittäin setämiesmäinen sentiment. Tän runon oli Kirsi Kunnas suomentanut Hanhiemon iloiseen lippaaseen. Se oli 1 noin puolesta tusinasta runosta joita eniten inhosin siinä kirjassa. Muita olivat: mistä ovat pienet tytöt/pojat tehty, kiltti Pentti Posti, mikä pikakiito-humma, olet hyi hyi likainen aina. Kaikki tollasia opettavaisia paskoja.
xxx/ellauri126.html on line 142: Lue myös: Kuinka suomalainen ihan oikeasti olet? Vastaa 15 kysymykseen, ja me kerromme lopullisen totuuden.
xxx/ellauri126.html on line 144: Lue myös: Nyt selvitetään suomalaisten suurin ärsytyksen aihe! Vastaa 10 piinaavaan kysymykseen ja katso, raivostutko samoista asioista kuin muut.
xxx/ellauri126.html on line 150: Joku Paula Salomaa, tietokirjailija suomenopettajan pohjakoulutuxella kerää narsismilla nappulaa. Sillä on takuulla ollut huono suhde jonkun kaa ja se on tehnyt siitä elämänsä mission ja leipäpuun.
xxx/ellauri126.html on line 359: Ei tässä paljon ole kinnovaatiota verrattuna vanhoihin elämänkaaripiirustuxiin. Sellainen oli Pirkolla ja Callella maalla seinällä. Mut Erkki olikin taidemaalari manqué. Paulan kuvailema vanhuusiän elämättömän elämän epätoivo oli nähtävästi kopsittu Erik Erixonilta. Jonka laulussa hukkuvat elämän valttikortit ja kiinni pysyvät taivaan portit. Einarin epätoivosta ne kertovat. Toivottomia yllättävän paljon, raportoi TIEDE 2005. Joka kymmenes suomalainen tuntee, ettei elämällä ole tarjottavana oikeastaan mitään. Määrä on odottamattoman suuri. Useampi kuin joka kymmenes suomalainen aikuinen suhtautuu tulevaisuuteensa toivottomasti, ja valtaosan toivottomuus on pitkäaikaista, sanoo Kuopion yliopistossa väitellyt filosofian tohtori Kaisa Haatainen. Hän on yllättynyt tuloksesta, sillä hän asetti toivottomuudelle tiukat kriteerit. Naiset osaavat käsitellä miehiä paremmin kuin miehet, mutta - monissa tapauksissa on kuitenkin hyvin vaikea selvittää, kumpi löi ensin, muna vai kana. Maailmalla tehdyissä tutkimuksissa toivottomien osuus väestössä vaihtelee 5-13 prosentin välillä Pohjoissavolaiset ovat ihan kärkijoukkoa, eikä oikeastaan ihmekään.
xxx/ellauri126.html on line 546: Joskus voi hänen mukaansa käydä niinkin, että ehtii perustaa kodin ja saada lapsen yhdessä narsistin kanssa, ennen kuin tämän todellinen minä paljastuu. Joskus ehtii vanhaxi ja saada narsistisia lastenlapsia ennenkö suomuxet putoavat silmistä. Narsisti voi olla todella taitava peluri, hahmottaa Salomaa.
xxx/ellauri126.html on line 708: Mata Amritanandamayi Devi (Devanagari: माता अमृतानन्दमयी, malajalamiksi മാതാ അമൃതാനന്ദമയി) eli Äiti Amma, aiemmalta nimeltään Sudhamani, (s. 27. syyskuuta 1953) on intialainen hyväntekijä ja kannattajiensa mielestä pyhimys ja guru. Useat hänen oppilaistaan pitävät Ammaa avatarina. Amma tarkoittaa äitiä telugun ja malajalamin kielissä, joten suomenkielinen vakiintunut nimitys on tautologinen. Se on kuin herne herne! Ämmä on Eskin ikäinen.
xxx/ellauri126.html on line 816: Esimerkiksi "aikuisten oikeesti", Ari Koivunen ja Antti Tuisku, besserwisserit, CD-koteloiden päällä oleva muovi, coverbiisit, Crocsit, Danny, dieetit, diesel- ja bensakoneiden vertailu, englanninkieliset tittelit, esimiehet ja alaiset, Espanjan eläkeläiset, fläppitaulut, laserosoittimet ja kaksipuolinen teippi, herätyskellon torkuttaminen, hikeä ozaliinaan pyyhkivät läskit, "hätätilassa riko lasi" vasarat, inttijutut, izensä ezijät, jatko-osat, jenkkakahvat, johdot, joululahjojen ostaminen, jouluvalot kesäkuussa, julkinen nenänkaivuu, juopon tuuri, juuri sinä: heitä tämä kirja vittuun ja mene töihin, jälkiviisastelijat, jäätelöauto, "kannettavat" tietokoneet, kirkollisvero, kiroileva siili, KOKO VIESTIN CAPS LOCK POHJASSA KIRJOITTAVAT URPOT, kotiteatteriurpot, kylmä kala -kättelijät, kännykkäkotelot vyöllä, käsityöblogit, liian ylös nostetut housut, liito-oravat, Markkuliitto, marttyyrit, metrilaku, miljoonat kaukosäätimet ei vehkeisiin, mukafiksut pellehermannit, jotka viittaavat itseensä sanalla allekirjoittanut, naaman kiilto reissujen jälkeen, Nico Rosberg, "niimpä", näppäinäänet, Näsinneula, ohuen ohuet leikkeleet, paperiprosessimiehet, peltipoliisin välähdys, penkiltä vitusti nostajat, perusjurpot hississä, pihatalkoot ja yhtiökokoukset, pirteät radiojuontajat, pissikset, projektit, puheluiden vitun ärsyttävät lopetusrutiinit, "RE Vs: vs: VS. RE Terve!", "Ruuhka-Suomi", se, että "sanos muuta" ja "Älä muuta sano" tarkoittavat samaa, se, kun on "ihmisiä liikeellä", painukaa vittuun! seniilit, debiilit ja gerbiilit, sisäisesti kauniit ihmiset, suomenruotsalaiset, teekkarit, teinityttöjen laihdutus, tietokoneen uudelleen käynnistäminen AINA kun tekee jotain, tsätit, turistit, tusinajulkkikset, TV Shop, TVstä tuttu, tyttöystävät, jotka puristelevat poikaystävänsä finnejä, tyypit, joiden on pakko sanoa joka asiaan jotakin, tyypit, jotka luulevat, että parisuhde paranee, kun otetaan koira tai hankitaan kakara, tyypit, jotka soittavat miljoona kertaa junasta, vaikka puhelu katkeaa heti, "vanha ällä", Venäjä, vesipullot, viinaa kannattaa hakea laivalta-matemaatikot.
xxx/ellauri127.html on line 182: puuhaa. Kaksikielisyys on hieno asia! Mutta se on hienoa vain jos suomen kielen
xxx/ellauri127.html on line 184: suomalaisen toinen äidinkieli on vaikkapa venäjä, somalia tai arabia, ei siinä
xxx/ellauri127.html on line 445: Carmen on Prosper Mériméen kirjoittama novelli tai pienoisromaani vuodelta 1845. Siihen pohjautuu Georges Bizet’n vuonna 1875 säveltämän samannimisen oopperan libretto. Novellin suomensi kuppainen Kasimir Leino, ja suomennoksen on julkaissut vuonna 1907 Kirja. Wilhon seurakunta kokoontui loppupeleissä mm. Kirjalla. Uudelleen sen on suomentanut Reino Hakamies. Reijon pojalla Pekka Hakamiehellä ja sen siskolla oli spanielin silmät. Don Jose oli baskiainen.
xxx/ellauri127.html on line 469: Poliitikko Sebastian Tynkkynen on erotettu Oulun helluntaiseurakunnasta homosuhteensa takia. Oulun kaupunginvaltuutettu, perussuomalaisten entinen kolmas varapuheenjohtaja on seurustellut mosambikilaisen Alanin kanssa lähes kaksi vuotta. Hän kertoi suhteesta julkisuudessa keväällä.
xxx/ellauri127.html on line 471: Poliitikko Sebastian Tynkkynen juhli homobaarissa: tanssi miehen kanssa! Perussuomalaisten entinen varapuheenjohtaja ja Big Brother -tähti Sebastian Tynkkynen juhli toissa perjantain ja lauantain välisenä yönä (6.8.) tummaihoisen miehen kanssa helsinkiläisessä DTM-ravintolassa. - Sebastian viihtyi miehen kanssa tanssilattialla ja myöhemmin pukilla. Tynkkynen ei anna neekerien nukkua. Piti meteliä elokapinoizioiden teltan ulkopuolella. Se olis pitänyt heittää jorpakkoon telttakeppeineen ja ämyreineen pitkältäsillalta.
xxx/ellauri128.html on line 153: Walter "Savage" Landor (1775–1864) oli englantilainen kirjailija. Hän oli niin kiivasluontoinen että hänet erotettiin sekä Rugbyn koulusta että myöhemmin Oxfordin yliopistosta. Hän siirtyi Lontooseen, missä hän julkaisi englannin ja latinan kielellä ensimmäiset runoelmansa. Landorin ensimmäinen laajahko runoteos oli Gebir (1798). Tässä, kuten Landorin myöhemmissäkin runoissa, huomaa järvikoulun ja varsinkin Byronin ällöömän Robert Southeyn vaikutusta. Landorin draamat Count Julian (1811), Andrea of Hungary ja Giovanni of Naples (1839) eivät menestyneet näyttämöllä, ne olivatkin aivan paskoja. Landor eli ahtaissa taloudellisissa oloissa enimmäkseen Walesissa vuoteen 1805, jolloin hän isänsä kuoltua peri kokonaisen omaisuuden. Hän lähti 1808 Espanjaan taistelemaan ranskalaisia vastaan, värväsi omilla varoillaan soturijoukon ja joutui siksi taas taloudelliseen ahdinkoon. Hän siirtyi 1815 Italiaan, missä hän asui 20 vuotta, loppuiällään taloudellisten huolien rasittamana, joihin hän ilman Robert Browningin apua olisi sortunut. Samoin kuin lordi Byron ja Leigh Hunt, myös Landor oli intohimoinen vapauden (= britti-imperialismin) rakastaja, ja vapauden asialle hän oli valmis uhraamaan omaisuutensa. Landorin pääteos on Imaginary conversations of imaginary literary men and statesmen, jonka kaksi edellistä osaa ilmestyivät 1824 ja kolme jälkimmäistä 1829. Teos on täynnä tekosyvällisiä ajatuksia esitettynä kauniilla, dramaattisesti voimakkaalla, joskaan ei aina helposti tajuttavalla proosatyylillä. Eeva Kilpi on suomentanut osittain runon "On his seventy-fifth birthday" julkaisuun Tätä runoa en unohda. Pertti Niemisen suomentama runo "En käynyt kiistaan, hillizin izeni" on julkaistu kokoelmassa Kuu kultainen terälehti.
xxx/ellauri128.html on line 166: Richterin tuotanto on laaja ja osin melko vaikeaselkoinen. Tyylillisesti häntä on vaikea laskea juuri mihinkään koulukuntaan tai ryhmään, vaikka hän eli saksalaisen klassismin ja romantiikan aikana. Hänen saksankielensä on monivivahteista ja sen tähden hänen kirjojaan on vaikea kääntää muille kielille. Hänen teoksiaan ei ole käännetty suomeksi.
xxx/ellauri128.html on line 169: Näytteitä Jean Paulin tuotannosta suomeksi on antologioissa:
xxx/ellauri128.html on line 239: Panon odottelu piristää vanhusta Tuomas Anhava (suom.) M FUCK!
xxx/ellauri128.html on line 418: Mikko Kustaa Kilpi (7. marraskuuta 1928 Sippola - 6. syyskuuta 1991 Heinola) oli suomalainen runoilija ja kustannustoimittaja.. Kilpi toimi muun muassa WSOY:n kustannustoimittajana vuosina 1952-1965 sekä Tekniikan Maailman kustannuspäällikkönä vuodet 1966-1969. Hän suomensi runsaasti muun muassa taidekirjallisuutta. Runoissa Lapin luonto oli hänelle tärkeä aihe.
xxx/ellauri128.html on line 420: Liisa Helena Laukkarinen (oik.Laukkarinen-Rüfenacht; s.13. tammikuuta 1944 Laukaa) on suomalainen runoilija ja kääntäjä.Hän opiskeli Tampereen yliopiston draamastudiossa 1965-1972.. Laukkarinen asuu Suomessa Jyväskylän Vaajakoskella ja Sveitsissä Oberschanissa.Hän on ollut naimisissa sveitsiläisen taiteilijan Peter Rüfenachtin kanssa.
xxx/ellauri128.html on line 434: Satu Salminiitty on suomalainen runoilija. Kasarilla ja ysärillä. Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä.
xxx/ellauri128.html on line 462: Lasse Matias Heikkilä, sukunimi vuoteen 1930 Levola (6. marraskuuta 1925 Kiikoinen – 26. maaliskuuta 1961 Sipoo) oli suomalainen runoilija, jota pidettiin yhtenä 1950-luvun modernismin keskeisistä vaikuttajista. Heikkilän esikoisteos Miekkalintu (1949) oli ensimmäisiä tietoisesti modernistisia runoteoksia Suomessa. Lasse Heikkilän äiskä menehtyi syntyessään, ja Heikkilän kasvattiäitikin kuoli vuonna 1940. Lasse Heikkilä oli jatkosodan aikana mukana Ihantalan taistelussa vain 18-vuotiaana panssarintorjuntamiehenä. Nämäkin kokemukset jättivät Heikkilään syvät jäljet. Sotavuosina Heikkilä alkoi myös käyttää alkoholin ohella unilääkkeitä ja piristäviä aineita, mikä johti myöhemmin hänen ennenaikaiseen kuolemaansa. Hän kuului nuorten intellektuellien homopettereiden Urania-piiriin, jossa tutkittiin kirjallisuutta ja filosofiaa, mutta myös matematiikkaa ja äärettömyyden teoriaa.
xxx/ellauri128.html on line 468: Uuno Saarnio (sukunimi vuoteen 1919 Bredström; 5. tammikuuta 1896 Turku – 14. huhtikuuta 1977 Helsinki) oli suomalainen kirjastonjohtaja ja filosofi.
xxx/ellauri128.html on line 476: Olikohan se assari kuikelo Hannu Sivenius uraniaani Simo Siveniuxen aaluva? Jean-Jacques Rousseau ja totuutta rakastava kirjoitus. Pehmeäkantinen kirja, 2011 (lisätietoa). Syvästi koetussa tulkinnassaan Hannu Sivenius väittää, että Rousseaun teosten omaperäinen ja nalkuttava ote syntyy siitä, että niissä ilmenee aidosti filosofinen, totuutta rakastava kirjoitus. Tämä, pitkään tekeillä ollut teos, on iso tapahtuma suomalaisessa filosofiassa: se on ensimmäinen kirjan mittainen teksti yhdeltä viime vuosikymmenet eniten ajatteluumme vaikuttaneelta hahmolta. Samalla se muodostaa yhdessä Siveniuksen väitöskirjan kanssa kokonaisuuden Jean-Jacques Rousseau I-II.
xxx/ellauri128.html on line 483: Noailles´n lapsuuden ja nuoruuden kattanut omaelämäkerta Le Livre de ma vie ilmestyi 1930, ja hän suunnitteli sille vielä jatkoa. Häneltä on suomennettu muutamia runoja ja tekijänimellä Mathieu de Noailles laaja kertomus Kummalliset kasvot. Runosuomennoksista "Iltatunnelma" on julkaistu antologiassa Ranskan kirjallisuuden kultainen kirja, samoin "Romanttiset tissit", joka on julkaistu myös antologiassa Tuhat laulujen vuotta (1. p.). "Valitus" on julkaistu Katri Valan Kootuissa runoissa.
xxx/ellauri128.html on line 497: Juhani Tikkanen on kai lounassuomalainen samizdat-runoilija joka runoili "Miten hartaasti sammakko kazelee vuorta" tms. Onkohan tää pohdinta sen kotisivu?
xxx/ellauri128.html on line 499: Risto Tapani Ahti (s. 27. elokuuta 1943 Lahti) on suomalainen runoilija. Hänen tuotantonsa sisältää yli kaksikymmentä runokokoelmaa, runo-ohjelmia radiossa, esseitä, kritiikkejä ja artikkeleita sekä suomennoksia. Ahti on toiminut myös opettajana muun muassa Oriveden Opistossa ja Tampereen yliopistossa.
xxx/ellauri128.html on line 501: Ahdin ensimmäinen runokokoelma Talvi on harha julkaistiin vuonna 1967. Teosta on luonnehdittu anarkistiseksi ja paljaaksi. Ahti on ollut vapaa kirjailija vuodesta 1992. Hän on myös suomentanut muun muassa William Blaken, Kahlil Gibranin ja J. L. Runebergin runoutta. Hänen omia runojaan on käännetty noin 20 kielelle. Ahdille on myönnetty useita tunnustuksia, muiden muassa Eino Leinon palkinto (1994), Runeberg-palkinto (2002), Pro Finlandia -mitali (2003), kirjallisuuden valtionpalkinto (1980 ja 1985) sekä taiteilijaprofessuuri vuodesta 2004. Ahti on toiminut Lahden Runomaratonin ja Sanataiteen yhdistyksissä ja tuomaroinut Eino Leinon Seuran palkintolautakunnassa. Vuonna 2018 hänet promovoitiin Tampereen yliopiston kunniatohtoriksi Ahti on naimisissa ja hänellä on kolme lasta. Hän on asunut Tampereella vuodesta 1984. Ei mikään turha jätkä näsä. Vaikka 3 lasta on vähän verrattuna B.B. Kingin 15 omaan ja tuhansiin adoptoituihin. King ei kieltänyt hetkiä rakastetuiltansa.
xxx/ellauri128.html on line 568: Risto Olavi Rasa (s. 29. huhtikuuta 1954 Helsinki) on suomalainen runoilija, ammatiltaan kirjastonhoitaja. Hän kirjoittaa lyhyitä, naivistisen avoimia ja arkisen lämpimiä runoja luonnosta, kodin piiristä ja rakkaudesta. Rasa tunnetaan erityisesti luontolyyrikkona. Jo esikoisteoksellaan Metsän seinä on vain vihreä ovi (1971) Rasa saavutti suurta suosiota. Sen julkaistessaan hän oli vain 17-vuotias ja kävi koulua Vaasassa. Hänen runojaan alkoivat lukea sellaisetkin, jotka eivät ennen olleet välittäneet runoista. Wiffin vaimon nimi oli Rasa. Muttei Risto. Risto Alapuro on julkaissut jonkun neuvostovastaisen muistelman vaihtarivuodelta 1990-1991.
xxx/ellauri128.html on line 572: Hannu Salakka (6. tammikuuta 1955 Sääminki – 9. elokuuta 2003 Kangasniemi) oli suomalainen kirjailija. Hän tuli tunnetuksi ennen kaikkea runoilijana. Salakka tuli suomalaiseen kirjallisuuteen 1974 runokokoelmalla Muuttolintumaisemaa. Kuollessaan hän asui Kangasniemellä ja oli vapaa kirjailija. Simo Silakka on LinkedInissä Puollustusvoimien toimitusjohtaja. Raimo Vormisto (s. 1968 Hervannassa), on tunnettu suomalainen urheiluvalmentaja ja humpuukimestari. Hänen epäillään esimerkiksi sekaantuneen ratkaisevalla tavalla Lahden doping-skandaaliin vuonna 2001. Vormiston tunnetuin valmennettava on tamperelainen monitoimiatleetti Timo Silakka. Vormisto on isomahainen ja käyttää punaista tuulipukua. Vormiston lempiruoka on hernekeitto. Vormisto on antanut lukuisia katsojia ärsyttäneitä tv-lausuntoja, joista useimmat ovat alkaneet sanoilla: "Kattos ny poika", ja päättyneet siihen kun Vormisto loukannut itsensä, tullut esimerkiksi tyrmätyksi potkunyrkkeilyottelussa Oliver Panisia ja Pekka Siitointa vastaan. Vormisto on tunnettu huijari, hän väittää olevansa Suomen mestari pituushypyssä, mutta Espoon hovioikeudessa esitettyjen videonauhureiden perusteella Vormisto kaatui pyllylleen puolen metrin hypyn jälkeen. Lisäksi hänet hylättiin dopingin ja huumesekoilujen vuoksi. Vormiston todettin vetäneen valkoista jauhetta nenäänsä ennen useita urheilusuorituksia, kuten sadan metrin seiväshyppyä ja basehyppyä Hannu Jortikan katolta. Vormisto onkin todettu suurhuijariksi ja istuu tällä hetkellä Tyrvääläisessä kaljabaarissa.
xxx/ellauri128.html on line 574: Timo Tapani Pusa (9. lokakuuta 1951 Kotka – 9. syyskuuta 1996 Kotka) oli suomalainen kirjailija. Pusa kuvaa teoksissaan hyvin intensiivisesti ja realistisesti merimiesten ja muiden kotikaupunkinsa vähäosaisten ihmisten kuten prostituoitujen ja köyhien tehdastyöläisten elämää. Teoksille on ominaista syvä ymmärtämys vähäosaisia ihmisiä kohtaan. Vaikka hän aloitti kirjailijanuransa kahdella runokokoelmalla, hänen läpimurtoteoksekseen tuli romaani Tatuoitu sydän, joka kertoo nuoresta merimiehestä. Pusa lähti itse merille viisitoistavuotiaana ja seilasi noin viisi vuotta muun muassa tankkereissa. Hän asui Kotkassa. Hänen veljensä Juhani Pusa (1948–2009) pusasi muun muassa romaanin Vitun maku. Pian Timo Pusan kuoltua kotkalaiset kirjallisuudenystävät istuttivat ”Timo Pusan puun”, jonka varttuminen symboloi sitä, kuinka kauas menneisyyteen Pusan edustama kotkalaisuus häviää. Jope Ruonansuu vainaja (s. 1964) tais olla Kotkasta? Eipäs vaan Kemistä, perslävestä jonne johtaa tuliterä nelikaistainen moottoritie koko matkan Kempeleeltä. Terviisiä Kotkasta, käskivätten pyllyyn potkasta. Terviisiä Mikkelistä, käskivät vetää kikkelistä.
xxx/ellauri128.html on line 613: Markku Juhani Lahtela (1. elokuuta 1936 Kemijärvi – 31. heinäkuuta 1980 Nummi) oli suomalainen kirjailija. Hänet tunnettiin radikaaleista yhteiskunnallisista kannanotoista, sillä hän oli humanististen tieteiden kandidaatti (Helsingin yliopisto 1963). Lahtela suomensi teoksia, joista keskusteltiin 1960-luvulla paljon, muun muassa A. S. Neillin teoksen Summerhill, joka oli niin sanotun vapaan kasvatuksen perusteos, sekä yhden beat-kirjallisuuden tunnetuimmista teoksista, Jack Kerouacin Matkalla. Keväällä 1967 Lahtela herätti huomiota polttaessaan julkisesti sotilaspassinsa Helsingissä Esplanadin puistossa Kalevi Seilosen, Ilpo Saunion ja Tauno Tuomivaaran kanssa. Miehet kärähtivät ja Mara tuomittiin sakkoihin. Lahtelan isä oli kansanedustaja ja ministeri Olavi Lahtela, äiti kirjailija Kyllikki Kallas ja isänisä kansanedustaja Matti Lahtela. SDP:n poliitikko Mikael Jungner on hänen sisarenpoikansa. Lahtela kärsi alkoholismista. Hän teki itsemurhan pyssyllä vuonna 1980. Taisi olla aihetta. Markku Lahtelan kirja "Se" (1966) oli "huikea".
xxx/ellauri128.html on line 617: Ritva Kirste (Kirsti) Paltto 11. helmikuuta 1947 Utsjoki) on suomensaamelainen kirjailija, joka kirjoittaa pääasiassa pohjoissaameksi. Paltto on koulutukseltaan opettaja.Hän oli kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokas teoksellaan Voijaa minun poroni vuonna 1986. Voi jaa ei mun poro voittanut. Hänen tyttärensä on alkuperäiskansojen tutkija Rauna Kuokkanen.
xxx/ellauri128.html on line 620: Ta kirjutas peamiselt luuletusi ja enamasti just lastele. Ellen Niidu esimene väikelaste proosaraamat ilmus 1963. aastal ja kandis pealkirja "Pille-Riini lood". 1990. aastatel jätkas Ellen Niit peamiselt luuletajana. Luuletus on runo suomexi.
xxx/ellauri129.html on line 227: Riku Korhonen (s. 3. helmikuuta 1972 Turku) on suomalainen kirjailija.
xxx/ellauri129.html on line 298: Riku Korhosen (s. 1972) romaanissa Emme enää usko paraan, uskomme rahaan on päähenkilöinä kaksi pariskuntaa: Eero ja Aino tyttärineen, Lari ja Eeva. Kirjan ensimmäiset pari sataa sivua kuvataan pariskuntien elämää Turun seudulla, Ispoisten omakotitaloalueella. Matti Samuel Mäkelä, suomalainen esseisti ja kirjailija arvosteli Rikun Finlandiaehdokkaan Hesariin. Kirjailija Matti Mäkelä kuoli 2019 – ”Hän painoi päänsä tyynyyn ja veti vii-mei-set hen-gen-ve-ton-sa”. – Hän oli sanonut, että pyörryttää, sisar kertoo Ilkalle ja Pohjalaiselle. Matti sairasti maxasyöpää. Mäkelä oli syntynyt vuonna 1951 Etelä-Pohjanmaalla. Mäkelä kasvoi lestadiolaisessa perheessä, jossa oli kova kuri mutta salliva ilmapiiri, kunhan tytöt tuli tehdyiksi. Para on suomalaisessa ja ruotsalaisessa kansanperinteessä tunnettu talon haltija, jonka tehtävä oli talon ja omistajansa auttaminen ja varallisuuden kasvattaminen.
xxx/ellauri129.html on line 326: Bruno Bettelheim (28. elokuuta 1903 – 13. maaliskuuta 1990) oli itävaltalais-yhdysvaltalainen itseoppinut psykoanalyytikko ja tietokirjailija, joka saavutti kansainvälistä mainetta kehittämänsä autismin syntyä koskevan, myöhemmin vääräksi osoitetun teorian ansiosta. Bettelheim tunnetaan myös satujen psykoanalyyttisista tulkinnoistaan joista on suomennettu Satujen lumous: Merkitys ja arvo. Se on onnetonta paskaa. Korhon vaaleenpunuri romaani alkaa vinxahtaneella sadulla joka on varmaan Bettelheimin pussista.
xxx/ellauri129.html on line 336: Hyvin taitavasti oman, suomalaisen lähiölapsuutensa. Se elettiin Turun Ilpoisissa. Perheeseen kuuluvat tähtitieteilijä-isä, englannin opettaja -äiti ja Rikua kaksi vuotta nuorempi sisko, jota Riku kiusasi lapsena armottomasti. Teini-iässä sisko sai siitä kerran tarpeekseen ja löi Rikun tajuttomaksi paksulla, painavalla kynttilällä. Kiusaaminen loppui siihen ja sisaruksista tuli siitä lähin hyvin läheiset.
xxx/ellauri129.html on line 366: Turkulaisessa Koulu-ravintolassa tuopin ääressä Korhonen kyllä sanoo suoraan, ettei pidä suuresta osasta suomalaista kaunokirjallisuutta.
xxx/ellauri129.html on line 455: Jumalinen Olli Jalonen (1954) Hämeenlinnasta on ainoana saanut 2 Finlandiaa. Jalosen väitöskirjan aiheena 2006 oli Hitaasti kudotut nopeat hetket. Kirjoittamisen assosiaatiosta 1900-luvun suomalaisessa proosassa. Olli on hidas. Sen vaimo Riitta Jalonen Kuusjärveltä on melkisten yhtä etevä mutta ryöpsähtelevä.
xxx/ellauri129.html on line 715: Meredith sai vuonna 1905 kuningas Edvard VII:n myöntämän Order of Merit -ansiomerkin. Vau! Meredithin tekstejä on antologiassa Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (WSOY 1933). Eikai ne vaan ole Vaakun kokoamia? Maailmankirjallisuuden kultainen kirja on 7-osainen suomalainen kirjallisuusantologia, joka julkaistiin vuosina 1930–1954. Teossarjaan koottiin näytteitä maailmankirjallisuudesta. Sarjan päätoimittajina olivat Rafael Koskimies ja Martti Haavio, ja teoksen kustansi WSOY. Nojaa, yhtä toxisia setämiehiä.
xxx/ellauri129.html on line 717: Charles-Louis de Secondat, La Brèden ja Montesquieun paroni ( 18. tammikuuta 1689 La Brède, lähellä Bordeaux´ta, Ranska - 10. helmikuuta 1755 Pariisi, Ranska) oli kuuluisa filosofi ja valistuksen ajan kirjailija. Hän oli koulutukseltaan juristi, mutta varallisuutensa ansiosta pystyi keskittymään kirjoittamiseen. Montesquieun tunnetuimmat teokset ovat Persialaisia kirjeitä (1721) ja De l´Esprit des Lois (1748, Lakien henki, ei suom.), jota pidetään hänen pääteoksenaan. Siinä puisevan näköinen Calle vallan kehitti kolmijako-oppia.
xxx/ellauri134.html on line 93: Tässä albumissa palaan hahmojen, sankareiden ja niiden vastustajien luonteisiin. Tuli mieleen näät aamulla kun oli vielä pimeää et mites nää Jungin arkkityypit suhtautuu vanhoihin tähtimerkkeihin? No tietyst siitäkin löytyy netistä vaik mitä paasauxia. Tää Utelias Kuu vaikutti aika hyvältä. Kopsin sen nahkoineen karvoineen tähän ja suomensin.
xxx/ellauri136.html on line 84: Carl Jung on sveiziläinen törkimys ja huijari. Odysseian olen lukenut suomennoxena. Se ei ole hullumpi. Raamatusta osia. Lolitaa en loppuun asti jaxanut. Animal Farmin luin joskus poikasena. Ei näillä vielä kuuhun mennä.
xxx/ellauri136.html on line 130: Joo jännästi on oikea ja vasen housunpuntti kääntyneet jenkeissä just nurinpäin. Ihan samoilla sanoilla saattoi suomalainen kommunisti haukkua herrasväkeä. Ainut ero on et jenkeissä rupusakki on fasisteja ja nazeja, Amerikan unelmaa turhaan elätteleviä laskutikkuja.
xxx/ellauri136.html on line 570: Sen jälkeen suomalaisten nuorten elämässä moni asia on muuttunut. Enää kioskilla ei tarvitse notkua jatkuvasti, koska voi notkua myös verkossa. Heittää paskaa tuulettimeen digitaalisesti.
xxx/ellauri136.html on line 578: Cheek on poistunut suomalaiselta musiikkikentältä, mutta Jare Tiihonen ei ole katoamassa mihinkään. Eikä Jerekään. Tällä hetkellä Tiihonen tekee uraa liike-miehenä. Johtaa lattialta käsin suoliliikettä. Hoitaa juoxevia liikeasioita.
xxx/ellauri136.html on line 622: Suomalaisten suurten kaupunkien nimet ovat kiinalaisia, kuten Xinjingin kaupunki, jonne Nooran äiti muuttaa. Se on entinen Kajjaani. Veden alle joutuneesta Helsingistä tulee intialaisten ja kiinalaisten snorklaajien asuttama Halsingih, jossa suomalaiset ovat kummallisia aboriginaaleja. Autojen sijasta kulkuneuvoina toimivat sähkövoimalla kulkevat potkulaudat ja valaisimina käytetään valoa tuottavia perskärpäsiä. Muovihauta voidaan tulkita kritiikiksi nykyistä kulutusyhteiskuntaa kohtaan. Sieltä löytyy paljon käyttökelpoista tavaraa, jonka ihmiset ovat tosta vaan heittäneet pois. Yksi selkeimmistä eettisistä kannanotoista tiemestareilta tulee esiin Nooran ja Senjan keskustelussa, kun he ovat tutkimassa muovihautaa ja etsimässä sieltä jotain käyttökelpoista. Tytöt ihmettelevät, miksi entismaailman ihmiset ovat heittäneet pois toimivia muovitavaroita.
xxx/ellauri137.html on line 72: Helsingin Sanomien tiedetoimituksessa aikoinaan evoluutiopsykologiaa popularisoinut tiedetoimittaja Marko Hamilo on kääntynyt entistä työnantajaansa vastaan. Hän oli vuonna 2017 perustamassa Oikea Media -nimistä konservatiivista ”vastamediaa”, jossa on kirjoitettu persumaisuuxia esimerkiksi islamista, maahanmuutosta, gettoutumisesta, Antifasta, ilmastonmuutoksesta, feminismistä, naisellisista miehistä, homoista, koronarokotteiden vaaroista sekä Ylen ja HS:n harjoittamasta sensuurista. Vuoden 2020 alusta Hamilo johti jonkin aikaa perussuomalaisten ajatuspajaa Suomen Perustaa. Hän oli toiminnanjohtajana puolustamassa ajatuspajan julkaisemaa neljäsataasivuista pamflettia siitä, kuinka ”rationalismin tappio” ja siitä seuranneet postmodernistiset ideologiat ovat ”kulttuurimädättäneet” Suomen julkisen keskustelun ja median. Pamfletin oli kirjoittanut kahdesti väitellyt abortinvastustaja Jukka Hankamäki. Feminismi-sanan johdoksia mainitaan kirjassa useammin kuin joka toisella sivulla, ja aatteen väitetään muun muassa tuhonneen naisen seksuaalivietin. Julkaisun jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriö ilmoitti perivänsä takaisin teokselle myönnetyn 10 000 euron valtion-avustuksen. Tällaiset jordanpetersonit me ansaizemme.
xxx/ellauri137.html on line 719: Kuolema kuulostaa vinkuintiaaneista samalta kuin nelonen, joka on sen tautta epäonnen numero. Varmaan tiedättekin kuinka naurettavan ylpeitä vanhuxet saattavat olla. Vaikka niiden sisarentytär olis ketsu, eli ketun ja suden risteytys. Ei sentään Hikari eli hikipinko. Hikarin deodorantti oli samaa kuin Rein käyttämä. Quorassa kysyvät mixi suomalaiset nimet näyttävät niin japsulaisilta. Ural-altailainen hypoteesi on selityxenä.
xxx/ellauri138.html on line 64: Peppu Colemanin hahmossa, se jutkunekru, oli yxi minuuden pioneereista (italics in the original). Pienuuden minooreista. Minäminä yxilöpaskantelu on Rothin lemppareita. Sen se oli varmaan oppinut Emanuel James Rohnilta. Sen inhokkisanoja oli me (suomexi, enkuxi sen mielisana oli sama) ja setelissäkin lukeva e pluribus unum. Annuit coeptis. Novus ordo saeclorum. The phrase is similar to a Latin translation of a variation of Heraclitus's tenth fragment, "The one is made up of all things, and all things issue from the one" (ἐκ πάντων ἓν καὶ ἐξ ἑνὸς πάντα). But it seems more likely that the phrase refers to Cicero's paraphrase of Pythagoras in his De Officiis, as part of his discussion of basic family and social bonds as the origin of societies and states: "When each person loves the other as much as himself, it makes one out of many (unum fiat ex Pluribus), as Pythagoras wishes things to be in friendship." Mikähän jeesus sekin luuli olevansa. Jenkkien peitesana izekkyydelle on vapaus.
xxx/ellauri139.html on line 174: Jos toteamus on jostakin Dostojevskin teoksesta, millloin teos suomennettiin?
xxx/ellauri139.html on line 180: Idiootti on suomennettu useita kertoja. Ensimmäinen suomennos on vuodelta 1929. Suomentaja oli V. K. Trast. Muita suomentajia ovat olleet Juhani Konkka, Lea Pyykkö ja Olli Kuukasjärvi. Yllä oleva on Lea Pyykön suomennoksesta.
xxx/ellauri139.html on line 317: Jossain kohtaa Peppu siteeraa Keatsin St Agnesia. Millainenkas se sit on? No ainaskin se on pitempi kuin Elvixen muna, siinä riittää väkertämistä suomexi.
xxx/ellauri139.html on line 1220: Karmela Belinkillä oli tapana ottaa ettonet aamuisen kirjoitustyön ja lounaan päälle. Nyt hän oli täpinöissään Mr. Dostojevskin esikoisesta, jonka Martti Anhava on 2008 kökösti kuosittanut nykysuomexi. Kuunnelkaa! Ja hän luki mielestään liikuttavimpia kohtia värisyttäen hermoherkkää ääntänsä. Vissarion Belinski oli suunnannäyttäjä. Muut venäläiset kynäilijät nauroivat ja pilkkasivat syylänenäistä Dostojevskia. Etukäteiskehut oli kihahtaneet Fedjan päähän ja se loukkaantui pahasti. Sotilasinsinöörikoulussa Fjodor luki lisää Pushkinia, Schilleriä ja Scottia sekä Homerosta, Shakespearea, Racinea, Hoffmania, Balzacia, Hugoa, ja Gogolin uusimmat. Hän venäjänsi omasta mielestään verrattomasti Balzacin Eugenie Grandetin. Köyhää väkeä on siitä kopio. Ällö kirjeromaani. "Mamma"?! Mitä vittua, бабочка tarkoittaa perhosta (tai russua)?! Sano rusetti, tytöt sua rannalla kusetti. Mummin ikkunalla kukkii pelargonia. Hoholin ukrainalaistarinoita muistuttavia jutelmia. Laji näytti jo 1840 aikansa eläneeltä. Devushkin oli keski-ikäinen namusetä ja "Mamma" jotenkin mainevammainen nuorehko nainen. Varvarasta oli kiva vittuilla neitokorennolle vapauduttuaan viimein tämän holhouxesta. Nöyryytyxen psykologiaa ja sadomasokismia. Epämääräisenä vellovaa jahkailua ja merkityxettömiä käänteitä. Aito Dostojevskilaisia sentimenttejä. Sekavuuden suota kuten Ukrainassa kelirikkoaikana. Paska haisee Nevan rannalla.
xxx/ellauri139.html on line 1227: Romaani on suomeksi tunnettu nimellä ”Köyhää väkeä”, eikä Anhavakaan ole sitä kuosittanut. Vanhahtava ”väki” tuntuu silti viittaavan liikaa kollektiiviseen ja sivuuttavan sen, että Dostojevski kertoo yksilöistä. Alkuteoksen nimen ”Bednye ljudi” voisi suomentaa myös ”köyhiä apinoita”, sillä Dostojevski puhuu aineellisen lisäksi henkisestä köyhyydestä.
xxx/ellauri139.html on line 1231: Juuri kun Devuškinilla alkaa mennä paremmin, saapuu romahdus Bykovin, Dostojevskin niljakkaiden tilanomistajien prototyypin hahmossa; Bykov on selvästi sukua Rikoksen ja rangaistuksen Svidrigailoville. Bykov kosii Dobroselovaa, eikä sairaana riutuva nainen kauaa epäröi. Nuori Dostojevski on tässä ironisimmillaan: naisena Dobroselovaja valitsee miehen eli Bykovin (suom. ”härkänen”) eikä piipunrassia eli Devuškinia (suom. neitonen) – niin banaalia kuin se tavallaan onkin.
xxx/ellauri149.html on line 87: Esa Jouni Olavi Saarinen (s. 27. heinäkuuta 1953 Hyvinkää) on suomalainen filosofi, yritysvalmentaja ja kirjailija. Saarinen oli vuodesta 2002 systeemitieteiden, soveltavan filosofian ja luovan ongelmanratkaisun professorina Teknillisessä korkeakoulussa (Aalto-yliopisto), ja hän jäi eläkkeelle kesällä 2021. Saarinen on ollut tunnettu julkisena keskustelijana, suosittuna luennoitsijana ja filosofian oppikirjojen tekijänä.
xxx/ellauri149.html on line 121: Suomalaisille Wish eroaa kilpailijoistaan Ebaysta ja AliExpressistä siten, että Wish on käännetty suomen kielelle (Lahjatoivomus). Tuotteiden kuvaukset ovat kuitenkin volapyykixi. Wishistä voi ostaa melkein mitä tahansa. Sieltä voi ostaa mm. vaatteita ja asusteita, työkaluja, meikkejä, hygieniatarvikkeita, elektroniikkaa, keittiötarvikkeita sekä huonekaluja. Jos jokin tuote on maailmanlaajuisesti trendikäs, löytyy se lähes poikkeuksetta myös Wishin valikoimasta.
xxx/ellauri149.html on line 135: Ensio Miettinen (20. joulukuuta 1929 Helsinki – 8. joulukuuta 2010 Helsinki) oli suomalainen teollisuusmies ja yritys- ja yhteiskuntafilosofi.
xxx/ellauri149.html on line 206: Laulaja-sivunkääntäjä-lauluntekijä trio jonka kynistä on syntynyt lukemattomia hittikappaleita kuten Kuoriainen ja... no ainakin se. Roolimallisto monille suomalaisille eturivin artisteille ja takarivin huutajille.
xxx/ellauri149.html on line 549: Kirsti ja Jorma Paakkanen avioituivat keväällä 1952. Kirstin vanhemmatkin olivat tyytyväisiä tyttärensä valintaan, sillä Jorma oli sivistynyt, eikä hän ryypännyt. Kirsti on ollut pakkasessa 6 viikkoa. Hän testamenttasi koko omaisuutensa säätiölle. Säätiön ensisijaisena tarkoituksena on ”taideteollisuuden ja taloustieteiden sekä suomalaisen muotoilun kehittäminen ja kansainvälistämisen edistäminen ja näiden alueiden opetuksen edistäminen ja tukeminen”.
xxx/ellauri154.html on line 39: Nytkun alkaa olla liian vanha edes teoriassa kiinnostumaan nakupelleistä naisista, lähinnä huvittaa tääkin näpäys muka seppukua suunnittelevasta Lucretiasta, jota roomalaisten Donald Trumpin Tarquinin poika Donald jr. eli Sextus Tarquinius (järjestyxessä 6. vai liekö saanut nimen mieliharrastuxestaan sextailusta) pani raiskaten. Ei toi kyllä näytä kehruuennätystä tehneeltä roomalaiselta matroonalta, tollanen kuplapää laiha porsliinipillu, eikä toi sen tikariotekaan ole yhtään vakuuttava. Extoi ole pikemminkin piikki eli naskali kuin tikari? Ehkä se on vähän sellainen pelleilyote kuin Gonorrhé Ballsackin lakimiehen ylihintaisella lutkarouvalla pornokirjassa Contes drolatiques. Mulla oli se kirja lainassa sekä feikki muinaisranskaxi että suomennettuna. Molemmat oli suurinpiirtein yhtä tylsiä. Ei tollanen tosiaankaan enää juuri kiinnosta kun ei voi hevin enää edes mielikuvituxessa konstruoida omaa veitikkaansa kirjan sankarien sijalle.
xxx/ellauri154.html on line 180: Monissa suomalaisissa yliopistoissa on vahva hallintojohtaja, joka toimii vastapainona rehtorille ja turvaa hyvän hallintotavan ja lain mukaisen toiminnan. Tampereen yliopistossa hallintojohtajaa ei ole.
xxx/ellauri154.html on line 191: Ja vielä muutamia emeritus-kuulumisia: Viimeisessä arvioinnissaan koronapandemian hoidosta Juupajoen nilkki antaa 10p papukaijamerkillä ja tammenlehvillä yllättäen isänmaan "tiedemiehille" ja "yrityksille", nihkeästi tyydyttävän hallitukselle ja pahoittelee demokratiaa, jonka takia hallintoalamaiset pääsevät häiritsemään johto- ja nilkkiportaan toimintaa. Walls on itse kertonut, että sai Lukessa nimen Äiti Aurinkoinen. Sellaisia onnistumisia. HY:n äiti aurinkoinen Anna Mauranen on onnexi jo kohdannut luonnollisen poistuman. Siivousinfluensseri siivoo pelihullujen syrjäytyneiden kämppiä ilmaisexi, videoi niitä ja ansaizee tuhansia kumikaulojen kazomilla mainoxilla. Vittu, sanon kuin Kimi Räikkönen suomexi, termiittiapinat saa kaikki vetää alas vessanpöntöstä. Slush slush.
xxx/ellauri154.html on line 341: © 2012 – 2022 . Kaikki luvattomat lukijat pidätetään. Olemme digilehti joka käsittelee psykologiaa, neurotieteitä, henkilökohtaista kasvua, kulttuuria ja psyykkistä hyvinvointia. Olemme kansainvälinen tiimi, joka koostuu eri psykologian ja kulttuurin alojen ammattilaisista, jotka ovat omistautuneet jakamaan tietoa ja parantamaan ihmisten elämänlaatua. Mielen Ihmeet on Grupo MContigon rekisteröity tavaramerkki. Grupo MContigo on latinoille ämmille suunnattu maailmanlaajuinen yhtiö, joka keskittyy osakkaiden hyvinvointiin. Tämän sivuston sisällöllä on vain informatiivinen tarkoitus. Sitä ei ole missään nimessä tarkoitettu diagnoosin tekemiseen tai korvaamaan pätevän ammattilaisen työtä. Suosittelemme ottamaan tarvittaessa yhteyttä luotettavaan asiantuntijaan. Olemme esillä yli 35 maassa. Nämä ovat suomenkielisiä sivustojamme. Onko urputettavaa? Pyydämme sinua lähettämään sähköpostia lakitiimillemme os. noreply@mcontigo.com.
xxx/ellauri157.html on line 356: Jukka Martti Kemppinen (s. 23. joulukuuta 1944 Kauhava) on suomalainen varaprofessori, varadosetti, filosofian varatohtori, varatuomari, Marja Kemppais-vainaan varamies, varakirjailija ja varasuomentaja. Jukka Kemppinen oli Antti Tuurin varaluokkatoveri Kauhavalla. Jukkis hääri vaimo Marjan kanssa Otavalla kunnes Paavo Haavikko sarvetti sen Marjan suostumuxella. Se on sählännyt vallan hirveästi sekä oikeussalitekniikassa että käännöxessä. Sen suomentamat Singerit on huomattavasti kehnommin käännettyjä kuin Liisa Ryömän. Kemppinen on saanut kirkon kirjallisuuspalkinnon, sillä Jukkis on kääntänyt Raamatun yli 10 kielestä.
xxx/ellauri157.html on line 497: Anders Johan Nygren (19. maaliskuuta 1869 Vassor, Koivulahti – 15. toukokuuta 1902 Vaasa) oli suomenruotsalainen kirjailija.
xxx/ellauri165.html on line 431: Lyyra Häpykieli (Silvertongue l. Bonaqua) on kuin Pirkka-Pekka Petelius nuorena. His Masters Voice-sarjan juoni muistuttaa muumipeliä. Tässäkin täytyy kerätä erilaisia esineitä ja palata muumitaloon lopuxi. Kolme kiveä tai kaksi raakunkuorta ja muumitalon avain. Lyyran ja Willin on paras pitää genitaalit housuissa toistaisexi ettei ankeuttajat nappaa niitä. Sinänsä hauska ajatus että synti on siitepölyä joka alkaa vaivata samaan aikaan kuin menstruaatio ja polluutio. Kaikista hauskimmat ovat Inarinjärven noidat ("me puhumme suomea"). Nunnuka-nunnuka lailaalaa. Kaisa ja Sirkka-täti, Hilja Serafia Pylkkänen. Pidän tästä enemmän kuin Games of Thronesista. Molemmat on teeveepelejä, mutta tää on tarkoitettu Kallelle ja alle 12-vuotiaille jotka eivät saa yxin käyttää tissiä, kun taas se on puberteetin ohittaneille häpykarvoittuneille nuorille kaikkine verisine yxityiskohtineen. Tässä on panohommat vasta suunnitelman tasolla, siinä vähän näytetäänkin FUCK! FUCK! touhua. Vaikka kyllä se jää nykymeisingillä liiankin tuttuna paljon hauskemman ja vaikeammin kotona kokeiltavan KILL! KILL! teeman jalkoihin. Mixeivät nuoret väännä pahan lakukepin käärmeeltä niskoja nurin niin että sille tulee paisuvaisen murtuma!
xxx/ellauri165.html on line 647: (Iisak Syyrialainen: Helvettiä koskeva näköala (Puhe 120:6), suomentanut Serafim Seppälä. No connection to Serafina Pakkala.)
xxx/ellauri167.html on line 242: Nyt Vkk:lla on peräti 27 paikallisosastoa Espoosta Rovaniemelle ja puolueen mukaan tukijäseniä on yli 3 000. HS:n puhelinhaastattelussa Turtiainen puhuu kansanliikkeestä, johon merkittävä osa on loikannut kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten jäsenistöstä ja kannattajista. Mutta Turtiaisen mukaan ”suurin slaissi” on sellainen porukka, jolla ei ole aiemmin ollut puoluekantaa. Sen lisäksi on kuulemma paljon rokotekriittistä ja naisvaltaista ”terveydenhuoltoporukkaa”.
xxx/ellauri167.html on line 313: Puhut vähintään välttävästi useampaa kuin kahta kieltä (eli englantia ja suomea). Haha. Älä naurata. Vittu mitkä turvelot on tänkin listan kexineet.
xxx/ellauri167.html on line 389: Tämä amerikkalaisperäinen antisemiittinen mietelmä löytyy suomalaisilta hörhösivuilta osoitteesta http://www.heinola.org/~patato/cef.html. Siellä on kotisivujen ylläpitäjän eli Ollin vanhoja kirjeitä (+Pasin ja muiden kirjoituksia), jotka Pasi Toivonen CEF-sivustollaan julkaisi vuosina 2002-2009. Valitettavasti Pasi luopui oikeasta uskosta ja samalla vihapäissään poisti nämä kirjeet sivuiltaan. Pasi kääntyi paavin palvelijaxi tosi ärhäkästi. Onneksi ehdin kuitenkin tallentaa kaikki vanhat kirjeet mht-muodossa (joitakin doc- ja htm-tiedostoja), joita nyt julkaisen tässä. Niissä on jotain Raamatun profetioihin liittyvää ja hiukan profeetallista opetusta ajankohtaisten tapahtumien valossa.
xxx/ellauri167.html on line 422: Illuminati (latinaa, 'valaistuneet'; suomessa yksittäisestä jäsenestä illuminati) oli Baijerissa jesuiittaoppineen Adam Weishauptin vuonna 1776 perustama salaseura. Sen tavoite oli korostaa järkeä ihmisten ajattelussa sekä vähentää kirkon ja valtion valtaa. Illuminatin perustaminen osui Amerikan kapinan, valistuksen ja tieteellisen vallankumouksen aikaan.
xxx/ellauri167.html on line 649: Joidenkin paavikorttien kääntöpuolella lukee seuraava teksti paavien oikeuksista (vapaasti suomennettuna).
xxx/ellauri168.html on line 285: The hard problem of consciousness is the problem of explaining why and how we have phenomenal experiences. Why "we"? Why not other animals, e.g. kangaroos? Aika oireellista ettei tästä tuubasta ole suomenkielistä sivua. Tää on selvästikin jotain idealistista höpöhöpöä. Typerän nimen takana on australialainen mamu talousliberalismin Nyrkissä:
xxx/ellauri168.html on line 470: Tämänkin terapeuttikaxikon prujauxen on Pasi "potato" Toivonen googlekääntänyt eräänlaisexi suomexi.
xxx/ellauri169.html on line 106: Toinen väärä profeetta oli Jerry Falwell (11. elokuuta 1933 Lynchburg (suom. Lynkkauslinna), Virginia – 15. toukokuuta 2007 Lynchburg, Virginia). Jerry oli yhdysvaltalainen baptistipastori ja tv-evankelista, joka perusti vuonna 1979 Moral Majority -järjestön (suom. Moraalinen enemmistö). Falwell oli keskeinen hahmo yhdysvaltalaisen kristillisen oikeiston synnyssä ja sen nousussa merkittäväksi poliittiseksi tekijäksi.
xxx/ellauri169.html on line 209: Elizabeth Clare Prophet, o.s. Wulf (8. huhtikuuta 1939 – 15. lokakuuta 2009) oli yhdysvaltalainen uskonnollinen johtaja, joka nousi The Summit Lighthouse -nimisen uuden uskonnollisen liikkeen johtoon aviomiehensä Mark L. Prophetin kuoltua vuonna 1973. Potaatin suomentamat hörhösivut on nähtävästi väsätty ennen Liisan kuolemaa. Liisa väitti että se oli Marie Antoinette. Syökööt köyhät leivoxia.
xxx/ellauri169.html on line 415: (kz. vaihtoehtoinen suomennus albumissa 205.)
xxx/ellauri170.html on line 500: Ukkola on rohkea ja älykäs tabujen murtaja, joka on rohkeasti esittämässä kaikki anglosaksisten konservatiivien tuoreimmat kliseet suomalaisen yhteiskunnan huutavimpiin tarpeisiin. Hänen suurin avunsa toimittajana on autenttisen ja tuoreen ummikkonäkökulman välittäminen, mikä johtuu hänen kyvyttömyydestään tajuta mitään hämmentävän suuresta asiajoukosta. Tähän mennessä Ukkola on lähestynyt mm. kasvatustiedettä, kulttuurijournalismia, opetussuunnitelmaa, politiikkaa, historiaa ja sosiologiaa ymmärtämättä ko. aiheista ensimmäistäkään seikkaa. Ukkolan harvinaislaatuinen kyky toimia johdonmukaisesti huonossa uskossa 24/7 edesauttaa häntä mahdollisimman puhtaan journalistisen bulkkityhjyyden sarjatuotannossa. Ukkola on kansallinen voimavara, ja hänen ansioluettelossaan ehkä korkeimmalle sijalle sijoittuu Julkisen sanan neuvoston langettava päätös toimittajan aseman väärinkäytöstä – maininta on imarteleva, koska siinä JSN tunnustaa pitäneensä Ukkolaa toimittajana.
xxx/ellauri170.html on line 519: Nykyiseen asemaansa valtakunnan näkyvimpiin kuuluvana journalistina Ukkola on päässyt ansioillaan, kuten sillä, että hänen vanhempansa ovat olleet toimittajina isoissa suomalaisissa sanoma- ja aikakauslehdissä, ja että hänen äitinsä oli kansanedustaja.
xxx/ellauri170.html on line 526: Sitten tapahtui kauheita. Joku rando Twitterissä julkaisi leikillisen kyselyn siitä, tulisiko Ukkolan seuraavassa Pressiklubin lähetyksessä vetää päähänsä aasinhattu, Perussuomalaiset rp -puolueen lippalakki, Ku Klux Klanin kaapu vai Eri Keeper -pullo. Ukkolaa itseään ei twiittiin ollut tägätty. Tämä oli törkeää vainoamista ja nettikiusaamista, sillä karnevalisaatio kohdistui muuhun kuin Sanna Ukkolan hyväksymään ja riidattomasti naurunalaiseksi designoituun kohteeseen. Ukkola veti tästä Eri Keeperin nenäänsä, kiskoi kalkkunakondorin peräpäästä punotun sotapäähineen päähän ja kävi välittömästi sananvapaustaistoon julman vitsailijan harjoittamaa huumorin ja ilmaisunvapauden väärinkäyttöä vastaan. Itseään huumorin- ja suhteellisuudentajuisena pitävä Ukkola jäljitti vitsailijan työpaikan esimiehen ja lähetti tälle sähköpostia, jossa vaati puuttumista em. Eri Keeper -vitsiin, mikä on todellakin normaalia, henkisesti tasapainoiselle ihmiselle ominaista toimintaa tilanteessa, jossa heidän omista pointittomista vitseistään lasketaan leikkiä.
xxx/ellauri170.html on line 552: Koronaviruksen saavuttua Suomen porteille lähti Ukkola somessa melkoiselle laukalle. Hän mm. osoitti pääministeri Sanna Marinille twiittejä, joiden sisältö oli jotakuinkin ME KUOLLAAN KAIKKI ETKÖ TAJUA ETTÄ TAPAT MEIDÄT KAIKKI MILJOONAT TSILJOONAT????!?!?!!?!??!1!!! ja voivotteli sitä, että suomalaiset suhtautuvat pandemiaan liian rauhallisesti ja harkitsevasti, kun taas hänen mensalaiset tuttunsa (se oli tärkeä maininta, sillä Sannahan liikkuu todistettavasti rahvaan ylle kohoavan älyllisen huippudesiilin piireissä) "hyppivät tällä hetkellä seinille". Ehkä ne seinät tuli pehmustettua sillä paniikkihamstratulla WC-paperilla, sillä tämä keuliminen kävi pian vähän vaisummaksi. Älyllisesti alemmat, hetken lapsina ilman päättelykykyä elävät normi-ihmiset eivät yksinkertaisesti hahmota, että yleinen riehuminen, paniikkihamstraus ja housuun paskominen ovat korkeamman matemaattisen päättelykyvyn tuottamia rationaalisia toimintamalleja.
xxx/ellauri170.html on line 554: Ja kun tunteet nyt oli päästetty taas ehdottomaan valtaan, väsäsi nojatuoliepidemiologinakin äkkipätevöitynyt Ukkola oikein kunnon pelkopornokolumnin, jonka arvokkaasti ikääntynyt otsikko kuuluu "Tätä vauhtia kymmenettuhannet suomalaiset kuolevat koronaan – miksi Suomi ei yritä estää sitä?" Zombiapokalypsilla säikyttelyn ohella Ukkola, joka varmastikin oli nukkunut edeltävällä viikolla, laskeskeli, että ruumiita olisi Suomessa tulossa jopa 70 000, ja tuskaili, että hallinto mieluummin yritti valmistella asioita kunnolla (valmiuslaki astui voimaan viiden päivän sisällä) kuin riehua päättömänä kanana pitkin erikoismensalaisten somevääntöjä. "Viranomaiset näyttävät ainakin ulospäin torjuvan epidemian sijasta pelkoa ja paniikkia", Ukkola moittii, vaikka voisi sitä luulla, että paniikki jossain määrin haittaisi hallinnon toimintaa ja epidemian torjuntaa sekin. "Hysteriaan ei ole syytä, he [viranomaiset] toistelevat papukaijan tavoin", täysin ei-hysteerinen kolumnisti jatkaa. (Meillä ei ole tässä tilaa mennä tarkemmin siihen, miksi on viehättävää, että itsensä yhä epävireisempään papukaijointiin erikoistunut kolumnisti löytääkin näin sattuvat ja kuluneet sananparret kaikkien muiden kohdalla.) Spoilerivaroitus: kolmen kuukauden sisällä noin kolme ja puoli sataa ihmistä oli kuollut koronavirukseen Suomessa, mikä on melkein 70 000 vähemmän kuin se, mistä Ukkola varoitti. Kiitoksia tai tunnustusta viranomaisille ja poliitikoille siitä hyvästä, että nämä eivät tapattaneet kymmeniä tuhansia suomalaisia vaaralliseen tartuntatautiin, ei ole Ukkolalta virallisemmin kuulunut. Ei kuulu tyyliin.
xxx/ellauri170.html on line 578: Sanna Ukkolan tähänastisen uran magnum opus on hänen kolumniensa liki loputtomalta tuntuva kokonaisuus. Ukkolan kolumniverkosto on alkanut muodostaa suomalaisessa mediakentässä aivan oman ja ilmeisen tarpeettoman ekosysteeminsä, joka on käynyt yhä omavaraisemmaksi. Nykyään Ukkolan kolumneissa viitataan yhä useammin muihin Ukkolan kolumneihin, ja tulevaisuudessa niistä on kenties kehittymässä täysin itsenäinen, omaa paskaansa loputtomiin kierrättävä rihmasto-golem, joka vähitellen laajenee suomalaisen journalismin Hankovandaalin orgaaniseksi temppelikompleksiksi, joka ei enää vaadi ulkoisen todellisuuden osallistamista julistaakseen hänen paremmuutensa glooriaa.
xxx/ellauri173.html on line 209: Peregrinoksen elämästä on säilynyt vain yksi yksityiskohtainen kuvaus Lukianoksen satiirissa Peregrinoksen polttoitsemurha. Vaikka Lukianos suhtautui vihamielisesti Peregrinokseen ja kyynikoihin yleensäkin ja kuvaukseen tulee siksi suhtautua varauksella, teoksesta voidaan kuitenkin hahmottaa Peregrinoksen elämän pääpiirteet. Lisäksi Peregrinoksen oppilas Aulus Gellius tarjoaa Peregrinoksesta joitakin tietoja, jotka antavat tästä erilaisen kuvan. Extää ollut se satusetä jota Nyölenin mielestä piti välttämättä suomentaa? Jolta oli kasku marttyyrista ja leijonasta oka tassussa?
xxx/ellauri173.html on line 412: Faunin tupluurien suomennos paasauxessa 46 katkesi kuin kananlento. Nyt on tarvis jatkaa sitä, koska Huishaismannin mielestä Mallarmé on ihan parhautta. Eise musta juuri ollut kummonen. Ehkä sinusta, ei minusta. Vitun 2-mielinen se kyllä on, 1-mielisesti voidaan todeta.
xxx/ellauri173.html on line 588: Fauni, suomuxet putosivat sinisilmistä
xxx/ellauri174.html on line 403: Dafnis ja Khloe (m.kreik. Δάφνις καὶ Χλόη, Dafnis kai Khloē, lat. Daphnis et Chloe) on Longoksen kirjoittama antiikin kreikkalainen rakkausromaani noin vuodelta 200. Se on Longoksen ainoa tunnettu teos, ja tutkituin varhaisista kreikkalaisista romaaneista. Romaani käsittää esipuheen lisäksi neljä kirjaa, ja se muistuttaa tyyliltään pastoraalirunoutta. Sen pohjalta on tehty myöhemmin muun muassa ooppera ja baletti. Teoksen on suomentanut Maarit Kaimio vuonna 1990. Maarit Kaimiolla oli 70-luvulla erittäinkin epäpukeva ozatukka ja se oli varsin persjalkanen. Se ei ollut mikään Kloe kyllä konsanaan. Mut ei ollut liioin Jomi Kaimio kummonenkaan Dafnis. Tästä on tehty huisin paljon johdannaista pehmopornoa, mm. Virginie et Paul ja Sininen laguuni.
xxx/ellauri175.html on line 50: Mixei pistetä sitä sinne, bylsitä, panna, naida, hässitä? Melaa mekkoon, likoon keppiä? Mixi ei? Mikäs siinä, mikä ettei, kaikin mokomin! Opi 'miksi ei' määritelmä. Katso ääntäminen, synonyymit ja kielioppi. Selaa käyttöesimerkkejä 'miksi ei' suuressa suomi korpussa. Loona laittaa (pistää, kuten nilkki sievistelisi) jalalla koreaxi samaa lyriikkaa (mutta onnetonta musaa):
xxx/ellauri176.html on line 429: Nyölenin Huisman-suomennos on kuin korealaisen karkkisarjan Rookie Historian mesekieltä. 2000-luvun sanakäänteet tuntuu oudoilta mutta tavallaan virkistäviltä pukudraamoissa. Vaikka vizi täähän osoittaa vaan sen että mä elän laina-ajalla kuin joku RIP van Winkle. Tää kieli kuulostaa ainoastaan musta ja mun ikäisistä hassulta. Nykyporukoiden mielestä siinä ei ole mitään outoa, että DesEsseintesin käsketään hassutella ja irroitella, mennä pyörimään jossain piireissä. Onpa tänne tullut paljon uusia taloja sanoi faffa Mechelininkadulla. Mä sanon samaa Pohjois-Pasilasta.
xxx/ellauri176.html on line 449: On tyhmää oikeistoidealismia väittää että kirkko olis tullut muuten vaan ahneemmaxi, vaikka kyse on ennustettavista tuotantotavan muutoxista, jotka ajaa aateliston parasiitit ezimään uusia ansaintalogiikoita. Katolisuus on näillä suomalaisilla katoliikeilla keino kiipiä, erottautua massasta ja elätellä holier than thou snobismia, kun ei tässä lattapäiden maassa paremmuutta muuten saa osoitettua ilman tuhtia setelitukkua. Nyölö on persoonana aika lailla Huismannityyppiä.
xxx/ellauri177.html on line 95: Kölnistä peräisin oleva nuotinnettu breviarium, ollut käytössä Suomessa. Sen on toimittanut Matti Aaltonen. Siinä on rukoushetket kirkon perinteen mukaisesti eli suomalainen luterilainen hetkirukouskirja, josta on kaksi eri laitosta, 1978 (vas.) ja 1996. Anaalis-obsessiiviset henkilöt, joita uskovaisissa on kosolti, tykkäävät kun päivä on ajoitettu pilkun tarkasti. Ne on tollasia pilkunnussijoita.
xxx/ellauri178.html on line 45: Tämän kirjoitti Matti Salo espuhheena v. 1977 Pentti "Työnnä vielä sentti" Saarikosken suomennoxeen. Kuka niistä? Tämä käy ensimmäisenä pyydyxeen:
xxx/ellauri178.html on line 47: Matti Mikael Salo, s. 9. huhtikuuta 1980 Kemi) on suomalainen rap-muusikko Helsingin Roihuvuoresta. Asa, joka käytti aikaisemmin taiteilijanimeä Avain, tuli tunnetuksi 2000-luvun alussa Rähinä Records -hiphopkollektiivin jäsenenä.
xxx/ellauri178.html on line 51: Matti Antero Salo (12. joulukuuta 1933 Tampere – 1. joulukuuta 2017 Espoo) oli suomalainen elokuvakriitikko ja -tutkija. Hän työskenteli Suomen elokuva-arkistossa (Kavi) vuoteen 1998, jolloin hän jäi eläkkeelle.
xxx/ellauri178.html on line 106: Kaariposken suomennos vilisee käännövirheitä. Siltä selvästikin puuttuu paikallistuntemus. "puhelu jälkivaatimuxella", höh se on vastapuhelu. Bucktooth on töröhammas, ei mikään "pukinhammas" perkele. Kaariposki ei vaivaudu edes kazomaan sanakirjasta. Onse niin suvereeni jätkä. No niin se menetteli Homeroxen kanssakin. Saarikoski kävi koulua Helsingin normaalilyseossa, jossa hänen koulutovereitaan ja hyviä ystäviään olivat Matti Klinge ja Anto Leikola. Figures. Jos jotain oppii Norssissa se on suuret luulot izestä. "Is that it? / Onko tämä sitä?" Voi vittu. "Siinäkö kaikki? Helenin isä tietty sanoi kun päästiin jälkiruokaan ja äiti parkumaan. Saatana Pentti mikä tunari! Opettele lukemaan! No myöhäistähän se on nyt, sun vielä typerämpi (ja rumempi) poika on sekin tiet isän pikapuoliin loppuun astunut.
xxx/ellauri178.html on line 177: Ollessaan pukilla Helenin ala-arvoisten substituuttien kanssa Roth olisi voinut sylkäistä niitä kasvoille tietäessään kuinka vahingoniloisia ne olivat päästessään näin nöyryyttämään Heleniä. Heleniä? hah, salli mun nauraa. Roth on kuin lukis vanhaa testamenttia, samanlaisia läpipaskoja telttamiehiä on sekin kirja täynnä. Kaikkein traagisinta on että Roth on täynnä pahaa uskoa: se suomii izeään vääristä kohdista, ei näe luonteensa todellista huonoutta, tota kalamaista kylmyyttä. Ilmeisesti Helen on lähinnä se Margie, kert Roth oli käskenyt sen tehdä abortin. Nyt on hauska lukea mitä sentimentaalinen John Irving olis tästä tuumannut. Ennen kaikkea ja ihan viimeisexi Roth on aivan vitun narsisti.
xxx/ellauri178.html on line 224: Kaarle Sanfrid Laurila (1. kesäkuuta 1876 Kalajoki – 15. syyskuuta 1947 Helsinki) oli suomalainen estetiikan tutkija, Helsingin yliopiston taidefilosofian professori ja Valvoja-lehden päätoimittaja.
xxx/ellauri178.html on line 225: Kaarle Laurilan vanhemmat olivat maanviljelijä Heikki Laurila ja emäntä Anna Kreeta Untinen. Hän pääsi ylioppilaaksi Oulun suomalaisesta lyseosta 1895 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1897, lisensiaatiksi 1903 ja tohtoriksi 1907.
xxx/ellauri179.html on line 61: Hemingway esittelee esikoisteoxessaan Ja aurinko nousee kovaxikeitetyn tyylinsä, joka vähexyy henkilöitä, tunteita ja tapahtumia, ja keskittyy tarkkoihin havaintoihin ja ytimekkääseen ilmaisuun. Teoxen on suomentanut Jouko Linturi, se ATK hemmoko? Se sarjayrittäjä? Ei Risto syntyikin vasta 1957. Eri Lintureita ovat, eivät edes samaa pesuetta. Tää nide nousi esille kun Pili-setä sitä suositti. Pilin mielareihin kuuluu myös Melville ja Conrad tietysti, jotka molemmat mainitaan samassa setämiesosastossa. Setämiehet puhuttelee toisia setämiehiä. Niinja sit vielä Henry Jamesin Ambassadors. Siinä vielä yxi setämies ja sen turaus.
xxx/ellauri179.html on line 65: Kirjan nimi tulee siis saarnaajalta, paremman puutteessa. Nousee päivä, laskee päivä. Onko tää se sama meemi kuin Isaac Bashevis Singerin kirjan der Hoif suomennoxen nimi, joka tulee Viulunsoittaja katolla musikaalin (1964) häälaulusta jonka levytti Eddie Fisher, vihelsi Roger Whitaker ja jonka on suomexi tunnelmoineet mm. Matti ja Teppo? Roger on anglokenialainen laulaja.
xxx/ellauri179.html on line 183: Ei auta, täytyy nyt vääntää tää esikoisteos läpitte et voi sanoa että on kypsässä iässä lukenut ainakin yhden Ernesto "Che" Guevaran teoxen. Seuraavaxit vaik Komu zvoni hrana. Mulla saattaa olla se. Sen luin poikasena suomexi ja mieleen jäi vaan että maa järkkyi jonkun ämmyrkäisen alla kun Erneston avatar veti sitä wiixeen niin hyvästi. Sen nimihän on John Donnen jostain runosta.
xxx/ellauri179.html on line 661: Jouko Linturin suomennos (1954) ei ole vailla ansioita. Esim. s. 131
xxx/ellauri186.html on line 502: Ukraina käännyttää nyt suomalaisia vapaaehtoisia – myös "Juhon" ja "Jamin" matka päättyi karvaaseen pettymykseen Mielikuva Ukrainasta, joka ottaa riveihinsä kenet tahansa vapaaehtoisen, on väärä. Asevoimilla on yllättävänkin tarkat vaatimukset.
xxx/ellauri186.html on line 505: Lähettäjä on pettynyt "Jami". Iltalehti on uutisoinut kahden suomalaisen tarinasta matkalla Ukrainaan. He olisivat halunneet liittyä vapaaehtoisina maan asevoimiin.
xxx/ellauri186.html on line 518: Sopivia tappajia on vaikea löytää. Iltalehden lähteiden mukaan Ukrainasta on käännytetty erittäin paljon vapaaehtoisia. Myös useita suomalaisia. Useampana päivänä.
xxx/ellauri186.html on line 536: Syy on kaksitulkintainen sana, eivät kaikki syyt ole syypäitä. Tyyppiä ei tuomita syyllisexi johonkin ellei siitä ole vastaavaa hyötyä. Xerxes ruoski Hellespontosta, muttei siitä kostunut kuin ehkä sandaalit. Olkoonkin että Betlehemin lapset tapettiin Jeesuxen takia, ei Jeesuxen suomiminen siitä mitään toimita. Samasta syystä Jeesuxen tappaminen termiittiapinan genomin kelvottomuuden (lisääntymismenestyxen) takia on aivan hölmöä. Samaa vanhaa verikostoa, 3. ja 4. polveen asti. Verikostohan on järkevää jos sillä saa poistettua ikävän ituradan pelilaudalta. Jeesuxen naulizemisesta ei ollut sitäkään etua, mieshän oli käytännössä munaton.
xxx/ellauri186.html on line 687: Malmö ja Ruozi ylipäänsä on tähän mennessä jo totaalisen mätiä, kuten Nuori Wallenberg-Netflix-sarja, sen miljöö, henkilöt, juoni, ja ennen kaikkea sen liikeidea osoittaa. Suurin syyllinen on globalisaatio ja talousliberalismi, ja sen hännillä tullut immigranttien riisto ja kyykytys. Ei kyl yhtään huvittaisi joutua tutustumaan lähemmin vitun ruozidemokraatteihin, vielä vähemmän natoilla niden kaverina. "Something is wrong with democracy, when free speech is at risk." Minne hävisi kansankoti? Minne sosialidemokratia? Missä on Tage Erlanderin suomalainen vaimo? Varmaan kuoli koronaan vanhainkodissa. Mengeleä myydään käytettynä neekereille takaisin kuin t-paitapaalia. Vittu ja vielä pitää kuunnella ruozalaista räppiä. Tää on todella paska ohjelma. Ja kaiken kukkuraxi puisevat palikkasvenskit puhuu siinä toisilleen hoonoa enkkua. Å nej, bajsprogram från början till slut.
xxx/ellauri187.html on line 309: Itätyttö Sofi Oxanen on kaivautunut esille taas tuntemattomuudesta: virolaistaustainen Venäjän tuntija näkee tilaisuuden tulleen Ukrainan selkkauxessa. On aika taas opastaa suomalaisia ryssän asianmukaisessa kohtelussa. Muna kanaa neuvoo, suosittaa lentokieltoa. Kananlento siitä tulee, älä edes yritä.
xxx/ellauri187.html on line 328: Sofi-Elina Oksanen syntyi seitsemäntenä päivänä tammikuuta vuonna 1977 virolaisen diplomi-insinööri äidin ja suomalaisen sähkömies isän perheeseen Jyväskylässä. Hän jäi perheen ainoaksi lapseksi, mutta ei antanut sen koskaan haitata itseään – päinvastoin. Yksin hän sai vanhemmiltaan enemmän aikaa ja huomiota eikä hänen koskaan tarvinnut jakaa mitään kenenkään kanssa. Täysin erilainen elämänkatsomus vanhempiensa kanssa ajoi hänet usein heidän kanssaan riitoihin, mutta vielä monta vuotta myöhemminkin on tytär edelleen hyvissä väleissä äitinsä ja hiljaisen isänsä kanssa.
xxx/ellauri187.html on line 344: Sofi pääsi oikeaan paikkaan asumaan [Kallioon] ja kykeni alkaa elämään itsensä näköistä elämää. Tämä vaikutti häneen niin, että hän parani jopa bulimiasta. Muistot sairaudesta säilyivät ja hän alkoikin bulimian lisäksi kirjoittaa myös seksuaalisuudesta sekä suomalaisten ja virolaisten suhteista. Sofi kirjoitti esikoisteoksensa Stalinin lehmät, joka vei lopulta kaksi vuotta. Kirja julkaistiin vuonna 2003.
xxx/ellauri193.html on line 141: Harald is praying. Lisää kaupantekoa. Simone Weilin mielestä rukous on heightened form of intelligent concentration. Pah, kaikenlaiset vertikaaliset määritelmät on perseestä. Sitä samaa mindfullnessia se on, tavanomaista egoistista ruinausta, ylistystä ja rimakauhua. Izeään se uskovainen siinä pöyhii, suomii sekä sukii.
xxx/ellauri193.html on line 675: Ankea alku: Baudelairet joutuvat ilkeän kreivi Olafin huostaan. (The Bad Beginning, suom. Mika Ojakangas 2001)
xxx/ellauri193.html on line 677: Käärmekammio: Baudelairet passitetaan herpetologi Monty-sedän luokse. (The Reptile Room, suom. Ulla Lempinen 2001)
xxx/ellauri193.html on line 679: Avara akkuna: Huoltajalta toiselle, tällä kertaa vuorossa Josefiina-täti. (The Wide Window, suom. Ulla Lempinen 2003)
xxx/ellauri193.html on line 681: Saiturin saha: Lapset joutuvat töihin Onnenkantamoisen sahalle. (The Miserable Mill, suom. Marja Helanen-Ahtola 2003)
xxx/ellauri193.html on line 683: Omituinen opinahjo: Lapset viedään kummalliseen sisäoppilaitokseen nimeltään Vaaksavaaran Valmistava Koulu. (The Austere Academy, suom. Marja Helanen-Ahtola 2004)
xxx/ellauri193.html on line 685: Haamuhissi: Lapset joutuvat tällä kertaa Esmé ja Jerome Kurjimon kerrostaloasuntoon. (The Ersatz Elevator, suom. Marja Helanen-Ahtola 2004)
xxx/ellauri193.html on line 687: Kelvoton kylä: Kylä Lapsen Kasvattaa; Lapset joutuvat Varisten Palvojien Kylään. (The Vile Village, suom. Marja Helanen-Ahtola 2004)
xxx/ellauri193.html on line 689: Painajaisten parantola: Baudelairet joutuvat VPK:n kyydissä hyvin outoon sairaalaan. (The Hostile Hospital, suom. Marja Helanen-Ahtola 2004)
xxx/ellauri193.html on line 691: Tihutöiden tivoli: Lapset esittävät kummajaisia Tivoli Tiritombassa.( The Carnivorous Carnival, suom. Marja Helanen-Ahtola 2005)
xxx/ellauri193.html on line 693: Luikurin liuku: Lapset joutuvat erilleen suureen vuoristoon. (The Slippery Slope, suom. Marja Helanen-Ahtola 2005)
xxx/ellauri193.html on line 695: Synkkä syöveri: Baudelairet ajautuvat sukellusveneeseen nimeltä Queequeg . (The Grim Grotto, suom. Marja Helanen-Ahtola 2006)
xxx/ellauri193.html on line 697: Ratkaisun rajoilla: Löytyykö ratkaisu Hotelli Ratkaisusta? (The Penultimate Peril, suom. Marja Helanen-Ahtola 2006)
xxx/ellauri193.html on line 699: Loppu: Lopullinen Lopun Loppu.(The End, suom. Marja Helanen-Ahtola 2007)
xxx/ellauri199.html on line 935: – Me läheiset ehdimme hädin tuskin heittää isälle hyvästit, jälkeenjäänyt Salmi sanoo Iltalehdelle. Salmen merkitystä suomalaisen musiikin sanoittajana kuvaa muun muassa se, että mies on sanoittanut tuhansia kappaleita. Erityisesti vuonna 1942 syntynyt Salmi muistetaan lapsuudenystävänsä Irwin Goodmanin eli Antti Hammarbergin monien suosittujen laulujen sanoittajana. Pitkään alamaissa olleen Goodmanin ura lähti rakettimaiseen nousuun, kun Salmi sanoitti kansantaiteilijalle kappaleen Rentun ruusu vuonna 1988. Veikko ”Vexi” tunnetaan yhtenä Suomen musiikkihistorian suurimmista sanoittajista. Salmen kynästä ovat lähtöisin myös muun muassa kappaleet Sydämeni joulun teen, Katson sineen taivaan sekä Goodmanin Vain elämää. Näistä kappaleista en muista mitään, mutta oli Vexillä tunnettujakin kappaleita, kuten Mahtava peräsin ja pulleat purjeet tai Sankt Pauli ja Reeperbahn.
xxx/ellauri199.html on line 947: Howl on superpitkä ja Hollo on sen suomentanut. Näytteexi tähän vaan sen alaviite:
xxx/ellauri200.html on line 460: Aalen suomentamat värssyt Carduccilta ovat epäpoliittisia lölleröitä, tollasta paimenrunoutta ja muuta tunnelmointia. Eikö siltä löydy mitään mausteisempaa? Käydääs kazomassa netistä. Hemmetistihän siltä on käännetty. "Shelleyn uuman ääressä" kuulosti ensin lupaavalta, kunnes huomasin että puhe olikin Shelleyn uurnasta. Nääh, Wexi "Uurnamalli" Rantalan väitöskirjakin kuulostaa vetävämmältä. Vähän kiinnostaa toi Vanha valitus, josta on kaxikin aiempaa suomennosta, Yrjö Kaijärveltä (n.h.) ja Aale Tynniltä. Kaijärven kirjasamposivulta löytyi vaan pikku pätkä:
xxx/ellauri201.html on line 46: Suomalainen Raid on poliisisarjoista selkeästi aivan ykkönen. Kerrankin aidon rehellistä kertomaa ja todentuntuisia tapahtumia. Ei jälkeäkään anglosaxisesta keekoilusta. Kunnon suomalaista talviluontoa, lada samaroita ja mannepirssejä. Korutonta panoa ja turpiinvetoa. Rouheaa romantiikkaa nakkikiskan pitäjättären kanssa asuntovaunussa. Poliisit ja roistot just yhtä tuhnuisia. Kukaan ei kiihdy nollasta sataan ilman aihetta, eikä edes aiheesta. Ketään ei tapeta ilman painavia perusteita. Kaikki puhuvat Aki Kaurismäki vauhdilla ja äänellä.Tästä me Pertti Perusjätkät pidämme. Tähän on helppo samastua.
xxx/ellauri201.html on line 153: Mamumies Dragan Armaanipuku vaikuttaa setämieheltä. Se pettää keski-ikäistä suomalaista Ritva-vaimoa vain ihan vähäsen ja näkee märkiä päiväunia Lisbetistä, laihasta 24-vuotiaasta aspergerista. Armaanin teki mieli ravistella tyttöä päästäkseen sen kuoren alle. Joopa joo. Se on hyvä konsti, Stig on nähnyt sen vaikkei ize kokeillut. Muuten kyllä kävisi, viisikymppinen mies on vetävä, mutta 24vee Lisbet ei tahdo bylsiä omaa pomoa. Tervettä tiimiajattelua, työpaikkahygieniaa.
xxx/ellauri202.html on line 54: Sosiaalisen ympäristön vaikutus yksilön kehitykseen on Rogerinkin sepustusten kantava teema, ja häntä pidetään 1800-luvun realismin ja naturalismin perinteen jälkijättöisenä jatkajana. Martin du Gardin tunnetuin teos on kahdeksanosainen sarja Thibault’n suku (Les Thibault), josta on suomennettu kuusi osaa.
xxx/ellauri202.html on line 56: Opiston poistohyllystä taisi löytyä ennen lähtöä Les Thibaultin Tome III pokkarina. Jäi vähän vaivaamaan, ja kun tänään löysin Kontista kontillisen du Gardin kontillisen kirjan suomennoxia, ostaa paukautin ne edulliseen keväthintaan 6e/4 nidettä. Kotiin tultua selvisi että vielä 2 jatko-osaa uupuu (ne on Noobelin ja sodan jälkeisiä lämmityxiä). Niitä ei kukaan jaxanut enää lukea, saati suomentaa. Jos oikein onni potkaisee, puuttuvat 2 osaa sisältyvät löytämääni ranskalaiseen pokkariin. Minkähänlainen poliittinen tilaus tääkin du Gard lienee ollut. Pari urheaa suomalaista kirjabloggaria on punnertanut sen läpitte suunnilleen näin.
xxx/ellauri202.html on line 60: Mielenliikutusten ja tunteiden myrskyn silmässä. Roger Martin du Gard oli ranskalainen kirjailija, joka palkittiin Nobelin kirjallisuuspalkinnolla vuonna 1937. Vaikka hän on kirjoittanut suuren määrän sivuja, voidaan kuitenkin tärkeimpänä saavutuksena pitää Thibault'n suku (Les Thibault) kehitysromaanisarjaa, johon sisältyy ranskankielisenä yhteensä kahdeksan osaa. Näistä löytyy suomennettuna kuusi ensimmäistä osaa, jotka on sisällytettynä neljään kirjaan. Sain ne 6 egellä Tammiston Kontista. Päätin tällä kertaa aloittaa ensimmäisestä kirjasta.
xxx/ellauri202.html on line 62: Thibaultin suku on suomennettunakin noin 1400 sivunen paketti. Ensimmäisten kahden kirjan keskiössä on muutama henkilö. Tibault'n perheestä päähenkilö Jacques on nuori kapinallinen, joka itsepäisyydessään ja lapsuuden voimissaan muodostaa jännitteitä riittämiin. Varsinkin aluksi näitä yrittää kitkeä hänen isänsä Herra Thibault, jossa kytee normannien raivoa, älyä ja viekkautta. Vanhempi veli Antoine on lastenlääkäri, hän on itsekeskeinen ja itseriittoinen, lisäksi huomattavan ylimielinenkin.
xxx/ellauri202.html on line 78: Kaikki lukemani kolme osaa (kaksi kirjaa) Thibault'n suvusta olivat kelvollisia, mahdollisesti luen myös toiset suomennetut kolme osaa (kaksi kirjaa) myöhemmin. Jos jaxan. Se verran oli pitkäveteisiä. 2 vikaa osaa pitäisi puurtaa vielä ranskaxi.
xxx/ellauri202.html on line 113: Lainasin kirjastosta tämän niteen ja tämä oli niin loistelias kuvatus, että päätin haalia käsiini enemmän sarjasta, ostin Huuto.netistä neljä kirjaa eli kaikki kuusi suomennettua osaa.
xxx/ellauri202.html on line 153: Roger Martin du Gardin Thibault'n suvusta jäivät lukematta osat 7 ja 8, joita ei ole suomennettu, eri lähteistä päättelen, että osassa 7 L’Été 1914 ensimmäinen maailmansota on syttymässä ja sitten on mahdollisesti vielä osa 8 Épilogue.
xxx/ellauri202.html on line 167: Eine voineet protestantteina oikein peukuttaa katolista kirkkoakaan. No oliko tollanen ateismi sitten parempi? Ilmeisesti "Kesä" oli ruotsalaisista paras tuotantokausi. Mulleio sitä, se sijoittuu vuoteen 1914 eli on just niitä suomentamattomia osia. Hän julkaisi nää kaksi nidettä vuosina 1936 ja 1940. Nämä viimeiset osat, jotka yhdessä ovat pidempiä kuin kuusi edellistä yhteensä, kirjoitettiin 1930-luvun Euroopan hämärtyvän kansainvälisen tilanteen varjossa, keskittyvät poliittiseen ja historialliseen tilanteeseen, joka johti ensimmäisen maailmansodan puhkeamiseen ja tuo tarinan vuoteen 1918.
xxx/ellauri208.html on line 480: Vuoden 1988 Nobelin palkinnon myötä egyptiläiseltä kirjailijalta Naguib Mahfouzilta (1911-2006) suomennettiin englannista novelli ”Siunatttu yö” (sic, kolmella teellä, 1988) ja arabiasta muutamia romaaneja vuosina 1989-1996. Sen jälkeen hän näyttää Suomessa joutuneen unohduksiin sikäli, että uusia suomennoksia ei ole ilmestynyt. Tässä suhteessa hänelle on käynyt samoin kuin toiselle nobelistille, australialaiselle eepikolle Patrick Whitelle. Kumpikin ansaitsisi tulla uudestaan huomioiduksi uusien käännösten muodossa. Näin siitäkin huolimatta, että Mahfouzin suomennettuihin romaaneihin eräät kriitikot suhtautuvat melko nihkeästi ja pitävät niitä helvetin vanhakantaisina.
xxx/ellauri208.html on line 482: Mahfouz kuuluu niihin kirjailijoihin, jotka ovat ikuistaneet itselleen läheisen suurkaupungin. Hänen tapauksessaan se on Kairo, josta hän on kirjoittanut suuren ns. Kairo-trilogian (suomennettu otsikoilla Palatsikatu, Intohimon palatsi ja Sokerikuja). Hänen teoksensa Midaqq-kuja sijoittuu myös Kairoon, toisen maailmansodan aikaan, mutta lähes kokonaan pienelle kujalle. Se on takakannen mukaan "egyptiläisen Nobel-mestarin rakastetuin teos". Vittu puskarunkkukin on parempaa viihdettä.
xxx/ellauri208.html on line 515: Synnyin perheeseen, jossa vanhempien poliittiset mielipiteet ilmensivät syvää kiintymystä epäpoliittiseen elämäntapaan. Näin yksinkertaisen asian oivaltaminen vei minulta vuosikymmeniä. Vasta aikuisena olen ymmärtänyt isääni, hänen varovaisuuttaan, kylmän sodan rintamaseutujen muovaamaa, perisuomalaista, luokka-askeleessaan onnistuneen ensimmäisen polven kaupunkilaisen pragmaattisuutta, joka sai välttämään yhteiskunnallisten ristiriitojen esiintuomista ja muotoilemaan maailmankuvan per heen- ja työnkokoisin ajatuksin. Kun ponnistava jalka on portaalla, ei halua tietää rospuuton rikkovan kiveä. Uskon, että isä valitsi lääkärin ammatin halusta parantaa ihmisten oloja. Sellaisia hänen yksilökeskeiset ihanteensa olivat ja ovat yhä, toteuttamiskelpoisia, järkeviä ja kohtuullisia. Epäkohdista on turha meluta, kun asioihin voi tarttua maltillisen edistyksen ja tasaisesti karttuvan hyvinvoinnin hengessä, toimeliaana ja intohimottomana kuin pesisi kätensä ja ryhtyisi pastöroimaan elämää.
xxx/ellauri208.html on line 626: Inna-Leenan isävainaa siteerasi Inna-Leenalle Gunnar Björlingin dadarunoa, suomexi. Kummasta Gunnar Björlingistä oli kymysys?
xxx/ellauri208.html on line 628: Johan Jonatan "Jussi" Björling ( kuuntele ääntämys? 5. helmikuuta 1911 Stora Tuna Fish, Borlänge – 9. syyskuuta 1960 Tukholma) eli Jussi Björling oli ruozinsuomalainen Taalainmaalta. Se oli tenori muttei siltikään tiettävästi homo. Se jopa teki lapsuuden ystävänsä kanssa vielä toisaalla naimisissa ollessaan au-Kickenin. Sillä oli 1901 syntynyt veli Gunnar joka ei ollut poikatriossa. Triopojat vierailivat kiertueella jopa Taalain maalla 1919. Gunnar lie ollut silloin jo miesten töissä, varmaan kiertämässä tahkoa.
xxx/ellauri208.html on line 632: Hänet tunnettiin koko ikänsä lempinimellä Jussi, jonka hän sai lapsena suomalaissyntyiseltä isoäidiltään (Henrika Matilda Björling o.s. Lönnqvist, s. 1844 Pori ja k. 1918 Borlänge). Mummi hoki aina: Jussi pussi puita nussi (kz. johdanto). Raimo Lintuniemi kuunteli Björlingin esitykset studiossa aina seisten. Björling kärsi vakavasta alkoholiongelmasta, joka tuhosi hänen terveytensä. Björling hade så kallad retrograd negativ P-våg vid atrioventrikulär återkopplingstakykardi, vad som ofta lite slarvigt kallas "dolt WPW-syndrom" (Wolff-Parkinson-White-syndrom).
xxx/ellauri208.html on line 638: Toinen Gunnar Björling oli suomenruozalainen postdadaisti Helsingforsista.
xxx/ellauri208.html on line 672: Peter Johan Sandelin (30. toukokuuta 1930 Pietarsaari – 16. helmikuuta 2019 Helsinki oli suomenruotsalainen runoilija ja kuvataiteilija.
xxx/ellauri208.html on line 743: Helsingissä 12. marraskuuta 1947 syntynyt Idström nousi eturivin kirjailijoihin 1980-luvulla. Hän tuli suomenruotsalaisesta kodista, mutta kirjoitti suomeksi.
xxx/ellauri208.html on line 851: Veljeni Sebastianin (1985) kaltaista kirjaa en muista hetkeen suomalaisessa kirjallisuudessa kohdanneeni. Pikkuvanhasta 11-vuotiaasta Antista kertova tarina on suomalainen Peltirumpu, näennäisrealismista ponnistava satu.
xxx/ellauri208.html on line 867: Sebastian on myyttinen jättiläinen jonka suomaa pelastusta kurjuudessa elävät odottavat. Hänessä on enkelin ja psykopaatin piirteitä.
xxx/ellauri208.html on line 914: Carin Naimi Linnéa (Cay) Idström (o.s. Boström; 19. syyskuuta 1917 Helsinki – 21. tammikuuta 2005 Helsinki) oli suomalainen radiotoimittaja, joka teki Yleisradiossa viihdemusiikkiohjelmia sotavuosista aina eläkkeelle jäämiseensä 1978 saakka.
xxx/ellauri208.html on line 916: Idström aloitti Yleisradiossa äänitarkkailijana kuten Milkan tärähtänyt äiti, teki sitten radio-ohjelmia ensin ruotsiksi ja vähitellen yhä enemmän suomeksi. Hänet muistetaan ohjelmista ”Valkokangas soi”, ”Äänilevyn vuosisata” ja ”Lauantain toivotut levyt”, jota hän kokosi vuodet 1954–1965. Hän esitteli suomalaisille saksalaista schlageria, amerikkalaista swingiä ja 1960-luvulle tultaessa myös The Beatlesia ja nousevaa poliittista laululiikettä.
xxx/ellauri208.html on line 923: Pieni suomenruotsalainen vivahdus toi oman eksoottisen lisänsä Cay Idströmin maagiseen ääneen ja huolelliseen suomenkieleen. Ohjelmansa hän käsikirjoitti huolellisesti etukäteen. Hän kulki maailmalla jo silloin, kun se ei ollut naisten tapa. Hän istui euroviisuraadeissa ja matkusti Laila Kinnusen mukana, kun Valoa ikkunassa edusti Suomea. Hän saattoi puhua "schlagereista", mutta oli myöhemmin Beatlesin suuri ihailija ja teki Suomeen Bruce Springsteenin ensimmäisen haastattelun.
xxx/ellauri208.html on line 925: Hän tallensi Kaj Chydeniuksen ja uuden laululiikkeen esityksiä, jotka muuten olisivat unohtuneet. Hän edusti suomenruotsalaista liberalismia parhaimmillaan. Reporadion aikana häntä nimitettiinkin Punaiseksi ladyksi.
xxx/ellauri208.html on line 943: Kun Annika Idström talvella 1979 ryhtyi kirjoittamaan ensimmäistä romaaniaan Sinitaivas (1980), hänestä tuntui omien sanojensa mukaan kuin hän olisi "tullut kotiin". Takana oli Idströmin itsensä jännitteiseksi ja vaikeaksikin kuvaama lapsuus suomenruotsalaisessa keskiluokkaisessa töölöläiskodissa, jossa taiteellisesti lahjakas isä toi välillä "juoppokavereitaan" kotiin ja äiti, tunnettu ja "ihailtu radioääni" Cay Idström, toisaalta lannisti, toisaalta rohkaisi luoviin harrastuksiin. Takana oli Laguska skolanin yksityinen eliittilukio, jossa Idström opiskeli vapaaoppilaana – eikä viihtynyt: "En ollut tarpeeksi rikas [ - - ] enkä tarpeeksi suomenruotsalainen." Oman tien etsiminen oli vienyt Sanelma Vuorteen mannekiinikoulusta Ranskaan kieltä oppimaan, kirjallisuuden opintoihin Helsingin ja Jyväskylän yliopistoissa ja kamerataiteen opintoihin Taideteollisessa oppilaitoksessa. Takana oli myös avoliitto vasemmistolaisesti suuntautuneeseen kulttuurisukuun kuuluvan tunnetun elokuva- ja teatteriohjaaja Jotaarkka Pennasen kanssa ja tyttären syntymä. Yksinhuoltajuuden ja kirjoittamisen yhdistelmä merkitsi elämistä työttömyyskorvauksella ja sosiaalituilla, mutta "kirjoitin, koska en muuta osannut".
xxx/ellauri208.html on line 945: Annika Idströmiltä ilmestyi 1980-luvulla neljä romaania: Sinitaivas, Isäni, rakkaani, Veljeni Sebastian ja Kirjeitä Trinidadiin, jotka nostivat hänet heti suomalaisiin eturivin kirjailijoihin. Vaikka ruotsi oli Annika Idströmin äidinkieli, kirjoittamisen kieleksi valikoitui isoäidin kieli, suomi. Varsinainen läpimurto oli Veljeni Sebastian (1985), joka oli myös Finlandia-palkintoehdokkaana ja nousi lukijoitten suosikiksi. Viimeiseksi jäänyt teos, Luonnollinen ravinto, ilmestyi juomiseen ja kirjoittamiseen liittyneen vaikean kriisin jälkeen 1994.
xxx/ellauri208.html on line 955: Sinitaivas käsittelee naisen näkökulmasta, osin Märta Tikkasen 1970-luvulla aloittaman feministisen kirjallisuuden hengessä kipeitä aiheita: hylätyksi tulemista, eronneitten naisten ja yksinhuoltajaäitien sosiaalista ja taloudellista putoamista, äitiyden problematiikkaa, naisen halua ja kaipuuta ja mielen järkkymistä. Mutta vasta seuraava romaani, 1981 ilmestynyt Isäni, rakkaani, aloitti samana vuonna ilmestyneen Anja Kaurasen Sonja O. kävi täällä -romaanin kanssa suomalaisessa naiskirjallisuudessa uuden ajan. Molemmat lähtivät "hyvää makua" herjaavalla, epäsovinnaisella ja rankalla tavalla purkamaan suomalaista perheidylliä ja käänsivät vanhempi–lapsi-suhteita sekä miehen ja naisen roolimalleja nurin. Eikä Isäni, rakkaani ollut mitään "isänpäivälukemista", vaan se sai kriitikon ihmettelemään: " - - merkitseekö naisen emansipaatio yhteiskunnassa sitä, että hänen täytyy omaksua kirjallisuudessa ennen miehille varatut karkeat tyylikeinot tuon pyhän tasa-arvon nimissä".
xxx/ellauri208.html on line 965: Isäni, rakkaani -romaanin ja Veljeni Sebastianin jälkeen Annika Idström niputettiin suomalaisen 1980-luvun kirjallisuuden "pahan koulukuntaan" yhdessä muun muassa Anna-Maija Ylimaulan, Eira Stenbergin, Esa Sariolan ja Juha Seppälän kanssa. Hyvän ja pahan ikuisen problematiikan käsittelyssä näitä muuten varsin erilaisia kirjailijoita yhdisti kylmän viileä ja moralisoimaton tapa nostaa esiin pahaa ihmisessä.
xxx/ellauri208.html on line 989: Minnesotan yliopiston suomen kielen ja kirjallisuuden opettaja Yhdysvalloissa 1984 - 1986; kirjoittamisen ohjaaja Kriittisessä korkeakoulussa 1995 - 2001.
xxx/ellauri209.html on line 43: Kysyttyämme vanhemmiltamme luvan ja varmistettuamme kustantajaltamme (Otava 1998), ettei kukaan vaan loukkaannu, päätimme viimein ryhtyä siihen. Lähteä ristiretkelle suomalaisen kirjallisuuden ja koko kulttuurielämän pysähtyneisyyttä vastaan.
xxx/ellauri209.html on line 45: Sillä onhan niin, että koko suomalainen kirjallisuus on totaalisen, tai ei nyt ehkä ihan koko suomalainen kirjallisuus, eikä nyt sentään ihan totaalisenkaan, mutta suuri osa kirjallisuudestamme on melkoisen, tai ainakin osa kirjallisuudestamme on jonkin verran - eikä tätä pidä ymmärtää kirjaimellisesti vaan vertauskuvallisesti - sellaista ei-ihan-niin-täydellistä. Vaikka monia poikkeuksiakin toki on.
xxx/ellauri209.html on line 47: Ja suomalaiseen kulttuurielämään pätee ihan sama juttu. Luutuneisuus, jämähtäneisyys ja homehtuneisuus sielläkin haisee. Tai ei ehkä nyt suoranaisesti haise, mutta tuntuu nenässä. Eikä se haju välttämättä juuri kulttuurielämästä ole peräisin. Ehka se on alakerran naapurin koira. Tai yläkerran pariskunnan kultakala.
xxx/ellauri209.html on line 49: Näillä tolilla siis ovat sekä suomalainen kirjallisuus että koko kulttuurielämä. Siitä on ehkä mahdollisesti jossain vaiheessa jollain lailla luultavasti tehtänevä loppu. Vai? Tehdään sitten niin, sanomme uhkaavassti.
xxx/ellauri212.html on line 65: Ekasta säkeistöstä aiempi ja persoonallisempi suomennos albumissa 2.
xxx/ellauri212.html on line 320: Suur-Suomi uudisoi: Ukrainassa taistelevat suomalaissotilaat varoittavat MTV:llä: Älkää missään nimessä aliarvioiko Venäjää – ”Pahin virhe minkä voi tehdä”. Kuten ranut Moskovassa, länsi-sakut Stalingradissa ja tsuhnat Vuoxella perääntymisvaiheessa 1944. Turpiin tuli ja lujasti.
xxx/ellauri212.html on line 339: Tämä siitä huolimatta, että yleinen kansanterveys Ruotsissa on mennyt parempaan suuntaan Mengelen karsittua koronalla laitostuneet pitkäaikaissairaat suomalaiset vanhuxet. Siitä pieni laulun luritus:
xxx/ellauri212.html on line 344: Kuva Tukholman keskustan suomalaisista.
xxx/ellauri212.html on line 357: Myös Suomessa on nähty viime vuosina huolestuttavia kehityksiä. Tilastokeskuksen helmikuussa julkaisemien tietojen mukaan 15–19 -vuotiaiden suomalaisnuorten kuolleisuus on kääntynyt kasvuun. Muun muassa pillumyrkytyskuolemat ovat olleet nousussa. Amerikan korkein vääryys kumosi Roe & Waden. Rautalankahenkarit ja viemärinpuhdistusaine menevät taas kaupaxi.
xxx/ellauri215.html on line 256: Gaslighting (suomeksi kaasuvalotus) tarkoittaa toisen tarkoituksellista harhauttamista niin, että tämä alkaa epäillä kokemansa ja ajatustensa todenmukaisuutta. Gaslighting eli ns. ”kaasuvalotus” on termi, joka saanut nimensä samannimisestä vuonna 1938 julkaistusta Patrick Hamiltonin kirjoittamasta brittinäytelmästä. Britit ovat valumassa pitkäkestoiseen taantumaan tänä syxynä. Se on niille oikein, vitun psykopaatit narsistit. Tarviziko kouluttaa 10K vähävenäläistä himarsin käytössä.
xxx/ellauri218.html on line 259: Onnettomuus ei aiheuttanut henkilövahinkoja eikä merkittäviä ympäristövaikutuksiakaan. Turhankin voimakas julkinen reaktio onnettomuuteen selittyy ainakin kolmella asialla. Ensinnäkin 12 päivää ennen onnettomuutta oli julkaistu hittielokuva The China Syndrome (suom. Kiina-ilmiö), joka käsitteli juuri tällästä ydinvoimakatastrofia, toiseksi virallista tietoa koettiin olevan niukasti saatavilla heti onnettomuuden jälkeen ja kolmanneksi ydinvoimavastaisten poliitikkojen ja kansalaisaktivistien asiattomilla lausunnoilla. Suomessakin Eppu Normaali -yhtye viittasi onnettomuuteen hittikappaleessaan "Suomi-ilmiö" seuraavasti: "Vaikka Harrisburgissa täytyi ikkunat sulkea - Voi Suomessa aina huoletta kulkea - Harrisburg on jossain toisella planeetalla - Ei sellaista voi sattua - Koivun ja tähden alla. Uraani halkeaa, tuottaa lamppuun valkeaa. Mutta millään muilla mailla kuin Suomella se ei ole riskiä vailla."
xxx/ellauri224.html on line 154: Kristiina Rikman on 1/365 Nilkin huromistista. Hiän on kääntänyt satoja suosittuja ulkomaisia teoksia suomen kielelle. Alun perin toimittajaksi suunnittelut Rikman päätti yliopistolla järjestetyn kurssin jälkeen suuntautua kääntäjäksi ja sillä tiellä hän on edelleen, ellei ole kuollut. Rikmanin repertuaari on laaja, ja vuosien mittaan hän on päässyt suomentamaan niin Astrid Lindgreniä kuin Philip Rothia, puhumattakaan pitkäaikaisesta käännöstyöstä John Irvingin teosten parissa. Ursula Le Guin tuli mainituxi Jane Austen leffassa. Tyly koirankesyttäjä pitikin yllätyxexeen sen teoxista.
xxx/ellauri224.html on line 156: Hän on kääntänyt muun muassa John Irvingin, Alice Munron, Philip Rothin, Charles Bukowskin, Ursula Le Guinin, Donna Leonin, Siri Hustvedtin ja Astrid Lindgrenin teoksia.Vuonna 2007 Rikman teki uuden suomennoksen Lindgrenin Peppi Pitkätussusta jossa ei enää puhuta n-sanaisten kuninkaasta.
xxx/ellauri224.html on line 547: Ilta Andrén kanssa (My Dinner with André) on Louis Mallen ohjaama draamaelokuva vuodelta 1981. Se koostuu kahden teatterimiehen, enemmän tai vähemmän itseään esittävien André "McCrea" Gregoryn ja Wallace "Wall-e" Shawnin kahdenkeskisestä keskustelusta yhden ravintolaillallisen aikana. He myös käsikirjoittivat elokuvan ja ohjasivat sen. Pääkuvaajana pienimuotoisessa tuotannossa toimi amerikansuomalainen Teija Sopanen. McCrea oli kassalla ja Wall-e paikannäyttäjänä.
xxx/ellauri225.html on line 331: Mary Anne Mohanraj is the author of Bodies in Motion (suom. Pyllyt heiluvat, HarperCollins), The Stars Change (Tähdet vaihtaa housuja, Circlet Press) and twelve other titles. Bodies in Motion was a finalist for the Asian American Book Awards.
xxx/ellauri225.html on line 444: Hoblan ex-toimittajan Staffanin suomentaja on se sama ozatukkainen Seppo Hyrkäs vainaja jota lytättiin albumissa 28. Sen mielestä Kurt Cobain sanoisi "eri hienoa". Sanoikohan se myös "älkää olko hooboja". Saattoihan se sanoakin, Stafu on Pezkun ikäinen.
xxx/ellauri225.html on line 496: Kettil Edmund Bruun (6. tammikuuta 1924 Helsinki – 16. joulukuuta 1985 Helsinki) oli suomalainen sosiologi ja kansainvälisesti merkittävä alkoholipolitiikan tutkija. Hänen uraauurtava pienryhmien juomiskäyttäytymistä käsittelevä osallistuva väitöskirjatutkimuksensa toi uudenlaisia metodeja alkoholinkäyttöön. Vuosina 1955–1968 Bruun toimi Alkoholipoliittisen tutkimuslaitoksen johtajana ja 1955–1980 Alkoholitutkimussäätiön sihteerinä ja vuosina 1980-85 kaalimaan vartijana. Hän toimi kolmen vuoden ajan Tukholman yliopiston professorina mutta joutui lähtemään viinanläträyxen takia. Kettil är far till Staffan Bruun.
xxx/ellauri225.html on line 611: Esittelen teille kaksi Venäjän juoksupoikina toimivaa suomalaista. He ovat kotoisin poliittisen spektrin eri äärilaidoilta.
xxx/ellauri227.html on line 60: Melkein 100-vuotiaaksi elänyt Tyyni Tuulio ehti ahkeroida kuuden vuosikymmen ajan kirjailijana, suomentajana ja tutkijana. Tuulio oli lisäksi mukana kulttuurielämän luottamustehtävissä, joiden kautta hän pääsi oivasti vaikuttamaan tasa-arvoasioihin. Valoisa maailmankatsomus yhdistettynä intohimoon antoivat Tyynelle usein mahdollisuuden tuoda Oivan kanssa esiin hyntteistä tärkeinä pitämiään asioita. Sääli että Oiva kuoli niinkin nuorena. Tyyni joutui kärvistelemään 50 vuotta ilman Oivan männynoxaa ja suklaamunia.
xxx/ellauri227.html on line 202: Jääprinsessan suomentaja on ottanut aika roimasti kääntäjän lisenssejä, tai sitten venäjäntäjä, tai molemmat. Ainakaan käännöxet eivät ole juurikaan 1-1. Oliskohan niin että kun kääntää crocs-tyyppistä kirjallisuutta, ei detaljeista ole väliä, kuha väkivallan uhrit, sankarit ja syylliset ym vihan kohteet käyvät selvixi. Suomentaja Outi Menna on myös suomentanut populaarimusiikkia Vittulajänkhältä ja Tohtori Proktorin pierupulverin. Outi on tehnyt tehtavansa, Outi saa menna.
xxx/ellauri227.html on line 270: xxx/ellauri227.html on line 281: Kirjoissa rikosuutisia jahtaava Annika Bengtzon sotkeutuu usein kauppareissulla tahtomattaan valonarkoihin salaisuuksiin. Työn vastapainona ovat arkielämän ongelmat, kun perheelle ei tahdo riittää aikaa. Useista Marklundin Annika Bengtzon -dekkareista on tehty myös elokuva. Marklund kertoi vuonna 2015 ilmestyneen teoksen Järnblod (suom. Rautaveri) jäävän hänen viimeiseksi dekkarikseen. Hän ilmoitti samalla myös vetäytyvänsä julkisuudesta. Se oli puppupuhetta.
xxx/ellauri227.html on line 333: Kuten natomatonorskit, niin myös talouslipilaarisvedutkin tulee hyvin toimeen ilman krimifiktiota, ne tekee krimiä koko ajan ihan faktapohjalla. Niinkyllä mongoloidisuomalaisetkin, muistellaanpa vaikka Anneli Auerta ja Jari Aarniota. Tai vielä suurempaa konnaa kuminaama Haju Pisilää, joka hakkasi koko Suomen paljaaxi kun näytti siltä että pian tulee EU:lta hakkuukielto. Nyt kun ei ole jäänyt enää mitään hakattavaa, maxetaan EU:lle miljardikorvauxia menetetyistä hiilinieluista. Sehän on kiva tulonsiirto kaupunkilaisporukoilta maanomistajille ja susien, hirvieläinten ja saamelaisten teurastajille. Ei ihme että keskustan kannatus on pakkasella, ei niitä suurmezänomistajia kuitenkaan ole kuin muutamia prosentteja.
xxx/ellauri227.html on line 537: Jan Oscar Sverre Lucien Henri Guillou [ɡɪ'juː] (s. 17. tammikuuta 1944 Södertälje, Ruotsi) eli "Jami" on ruotsalainen kirjailija ja toimittaja. Hänet tunnetaan kotimaassaan parhaiten agentti Carl "Coq Rouge" (Punainen Pili) Hamiltonista kertovasta 13-osaisesta romaanisarjastaan, josta viisi kirjaa on suomennettu. Kirjat, joissa Guillou esittää myös kiivasta yhteiskunnallista arvostelua, ovat olleet Ruotsin kaikkien aikojen suurin romaanien myyntimenestys. Niitä on käännetty kymmenelle kielelle, ja neljästä on tehty elokuva. Guillou on myös suosittu televisioesiintyjä ja televisio-ohjelmien tekijä.
xxx/ellauri227.html on line 548: Peitenimi Coq Rouge ( Täcknamn Coq Rouge) on ruotsalainen jämityselokuva vuodelta 1989. Pääosaa Carl Hamiltonia esittää Stellan Skarsgård. Elokuvan kertoo tumpelosta yrityksestä estää terrori-isku. Elokuva perustuu Jan Guilloun romaaniin Coq Rouge (1986, suom. 1987). Tarinassa on mukana niin Ruotsin Säpo kuin palestiinalaisia ja israelilaisiakin. IB ei ole enää mukana kuvassa.
xxx/ellauri227.html on line 573: Pitäs varmaan kazoa sensijaan joku "Jami" video. No kazottiin sensijaan "Sofia Karppi" jämäri, kokonaan suometettu sveduilta huolella apinoitu nuaaripläjäys. Kävi ilmi että stadissakin on yöllä pimeää, on äveriäitä sijoittajia jobsinnäkösessä turtlenekissä ja välttämätön token apuneekeri, silverbäk pomo poliisi (ei sentään ämmä Suomessa, paizi Raidissa), kilpailua tiimissä, ikäviä perheoloja, puukon kanssa heiluvia sekakäyttäjiä, sähläystä pyssy tanassa rönttöisissä kulisseissa, you name it. Pääosan esittäjä kähmi Anni Sinnemäen avustuksella izelleen kivitalon Meilahdesta. Ei kyllä tässä olis poliisille töitä hemmetti. "Arabialaisen kädenpuristuxen" tunisialainen romukauppias sanoi että tunisialaiset miehet ovat huolissaan globalisaatiosta: länkkärihapatuxen fölissä menee tuniisien perinteinen kulttuuri. Niinpä näyttää menevän Suomenkin, kiitos "Sofia Karppi" tyyppisten angloviihteen päälleäänitysten. Raid, tule takaisin!
xxx/ellauri228.html on line 536: Kirjan ensimmäinen suomenkielinen versio ilmestyi jo 1847 Otto Tandefeltin suomentamana mukaelmana, nimellä Robinpoika Kruuse. Vuonna 1961 julkaistun mukaelman maahantuonti ja levittäminen kiellettiin nk. Kynäbaari-jutussa. Kynäbaari-juttu (myös Liisa ihmemaassa -tapaus) on ollut ainut kerta, jolloin tekijänoikeuslain klassikkosuojapykälää on sovellettu käytäntöön Suomessa. Asia ratkaistiin korkeimman oikeuden ennakkopäätöksellä vuonna 1967 (KKO 1967-II-10). Opetusministeriö päätti 11. toukokuuta 1962 kieltää kyseisten kirjojen maahantuonnin ja levittämisen Suomessa. Menettely perustui tuoreen tekijänoikeuslain 53 §:ään, jossa mainitaan sivistyksellisten arvojen vaarantaminen: teoksia ei saa muunnella tekijän kuoltua tavalla, joka on omiaan halventamaan tekijää.
xxx/ellauri228.html on line 616: Suomessa sarjaa on esitetty vuodesta 2001 lähtien, sekä MTV3:llä että sen lisäkanava Subilla. Ohjelmasta on tehty myös suomalainen versio, Selviytyjät Suomi.
xxx/ellauri228.html on line 618: Suomen Robinson oli suomalainen Nelosen vuosina 2004 ja 2005 esittämä tosi-TV-ohjelma. Se pohjautui brittiläisen Charles Parsonsin kehittämään konseptiin. Formaatissa kilpailijat evakuoidaan autiolle saarelle, jolla he kilpailevat pudotuspelin kautta rahasumman voitosta. Ohjelmaa tehtiin Suomessa kahden tuotantokauden verran. Molemmat kaudet kuvattiin Malesiassa sijaizevassa viidakossa.
xxx/ellauri229.html on line 635: Hävityn hyökkäyssodan jälkeen Törni karkaili liittoutuneiden ja suomalaisten vankiloista kuin vanhan miehen virza ilman Tena Gentlemanneja. President Juho Paasikivi granted him a pardon in December 1948.
xxx/ellauri229.html on line 652: Törni oli yrittänyt paeta vankilasta ja se asia oli selvittämättä. Hänestä oli tehty ilmianto sotavankien surmaamisesta. MARJA oli 20-vuotias. Hänen isänsä oli saksalainen ja äiti suomalainen. Marja oli syntynyt Yhdysvalloissa. Siskonsa Hillevin kanssa hän oli ollut kreivittären kotiapulaisena.
xxx/ellauri229.html on line 730: Suomalaiseen politiikkaan onnettomuudella oli merkittävät ja pitkäkestoiset vaikutukset. Mezäsuomalaisia kehotettiin olemaan syömättä ylen määrin sieniä, marjoja ja muita luonnontuotteita. Suomalaisia oli Kiovassa Lemminkäisen työmaalla, opiskelemassa ja turisteina noin 130. Heitä evakuoimaan lähetettiin Kar-Airin DC-8-matkustajakone OH-LFZ vapaaehtoismiehistöllä. Koneen päällikkönä toimi vapaaehtoinen lentokapteeni (kai) Björkman. Suomalaisten evakuointilentoa viivytti saastuneen presidentti Mauno Koiviston väliintulo. Myöhemmin ydinvoiman kannatus palasi onnettomuutta edeltäneelle tasolle. IAEA:n pääjohtaja Rafael Grossi ilmoitti 26. lokakuuta, että ydinvoiman kannatustaso kriisialueella on normaalia suurempi.
xxx/ellauri230.html on line 44: Ruåzalaiset piti suomalaisiakin mongoleina, kaivoivat niiden umpiluisia kalloja ylös haudoista ja veivät jonnekin Uppsalaan tai Örebrohon näytille. Nyt eivät suostu palauttamaan aarteitaan, yhtään enempää kuin brittivalta jostain Keski-Aasiasta ryöväämäänsä Koh-i-Nooria. Muuta niillä ei taida ollakaan Viktorian kruununjalokivestä (Intia) enää jälellä.
xxx/ellauri230.html on line 136: Gustaf "Kustu" John (G. J.) Ramstedt (22. lokakuuta 1873 Tammisaari – 25. marraskuuta 1950 Helsinki) oli suomalainen tutkimusmatkailija, pyllykielitieteilijä ja diplomaatti. Hän oli vertailevan altailaisen pyllykielentutkimuksen uranuurtaja ja modernin mongoloidistiikan perustaja.
xxx/ellauri230.html on line 139: "Manu" oli kansanedustaja Sosialistisessa työväen ja pienviljelijöiden eduskuntaryhmässä. STPV lähiyhteisöineen oli suomalaisen kommunismin julkinen haara punakapinan jämille. Vaalijärjestö oli osa liikettä, joka toimi samanaikaisesti myös laittomasti ja toisaalta avoimesti Neuvostoliitossa. Viranomaiset lakkauttivat vaalijärjestön ja muut suomalaisen kommunismin yhdistykset vuonna 1930, jolloin liike menetti mahdollisuutensa mielipiteiden julkiseen esittämiseen. Äärivasemmisto ei voinut osallistua vaaleihin ennen sotien päättymistä. Valtiorikosoikeus langetti Manulle jollain verukkeella 5 vuoden ehdollisen vankeustuomion. Manu lähti Ruottiin ja kuoli siellä.
xxx/ellauri230.html on line 148: Ramstedt teki vuosina 1898–1912 seitsemän tutkimusmatkaa Siperiaan, Keski-Aasiaan ja Mongoliaan, joissa hän tutki paikallisia kieliä. Siitä on kirja nimeltä 7 matkaa itään, jonka olen jopa lukenut, kun se löytyi kulmahuoneesta Olavin kirjahyllystä. Matkojen välillä Ramstedt julkaisi kielitieteellisiä tutkimuksia matkoilta kerätyn materiaalin pohjalta ja toimi varsinaisena leipätyönään kieltenopettajana Lahden yhteiskoulussa ja Lahden suomalaisessa tyttökoulussa. Ramstedt osallistui myös Lahden kunnallispolitiikkaan nuorsuomalaisten eli nykyisten kokkarien edustajana. Luokkapetturi, sanoi varmaan Manu ja kenties isä-Kustukin, jos se oli punikkien puolella luokkasodassa niinkuin sen työmiehenä olis kuulunut.
xxx/ellauri230.html on line 150: Vuonna 1898 Ramstedt lähti ensimmäiselle tutkimusmatkalleen, ja sen oli rahoittanut vuonna 1883 perustettu Suomalais-Ugrilainen seura. Matkan kohteena oli ensin Volgan keskijuoksun alue, jossa Ramstedt tutki siellä asuvien suomensukuisten kansojen kieliä. Matka jatkui lokakuussa 1898 Siperian halki Baikal-järven eteläpuolelle ja Keski-Mongoliaan. Ramstedt palasi Suomeen keväällä 1901. Hänen Suomeen lähettämänsä kokoelmat olivat kadonneet junamatkan aikana, ja hän joutui laatimaan matkan perusteella tekemänsä väitöskirjan osittain säilyneiden muistiinpanojensa ja oman hyvän muistinsa varassa. Ramstedt valmistui lisensiaatiksi 1902 ja väitteli samana vuonna filosofian tohtoriksi, siis ihan mututuntumalla.
xxx/ellauri230.html on line 164: Ramstedt oli ensimmäisiä suomalaisia esuperantisteja opiskeltuaan kielen vuonna 1891. Hän oli myös Suomen Esuperantoliiton puheenjohtaja. Asuessaan Japanissa Ramstedt osallistui Japanin esuperantoinstituutin (Japana Esuperanto-instituto, japaniksi 日本エスペラント協会 nihon esuperanto kyōkai) toimintaan. Hän myös opetti esuperantoa pikkutytöille monilla paikkakunnilla kuten Sendaissa, Yokohamassa, Yokosukassa, Nagoyassa, Kyotossa, Osakassa, Kobessa, Okayamassa, Fukuokassa, Hiroshimassa ja Nagasakissa. Ramstedt innosti muun muassa nuoren japanilaiskirjailija Kenji Miyazawan (n.h.) opiskelemaan esuperantoa.
xxx/ellauri230.html on line 172: Japanin reisun muistelmat löytyivät onnexi suomen kielellä Emmauxen hyllystä Petterin pierun hajun keskeltä, ja siitä on tämän paasauxen kansikuva. Kustu ei ollut kummonenkaan valokuvaaja, mutta esuperantossa hän oli suorastaan haka, kuten nämäkin tytöt voivat todistaa.
xxx/ellauri230.html on line 213: Ennen lähtöä olivat pres- professori Ståhlberg ja suutari Aaltonen Kustun kimpussa. Kustu ei olis halunnut lähtä japsuihin, mutta nuorsuomalainen aateveli K.J. pakotti. Kustun piti mennä kotiin kazomaan sanakirjasta, mitä on chargé d'affaire. Lontoossa se osasi yhtä vähän enkkua kuin Wilho Pylkkänen. Länkkärien sompailusta Kaakkois-Aasiassa tulee voimakkaasti mieleen Pekka Lipponen ja Kalle-Kustaa Korkki.
xxx/ellauri230.html on line 461: Pyllykielitieteilijänä se ei ollut vaan kirjoittanut parasta englanninkielistä suomen kielioppia (Kustun mielestä, Fred Karlsson voi olla eri mieltä), vaan "erään neekerikielen kieliopin". Ei kai se sunkaan ollut kikuju? Tai size oli maasai. Arvi Hurskainen osaisi sanoa. "Regarding the origin of the Gikuyu, Sir Charles Eliot, in "The East Africa Protectorate," says that they are almost certainly a comparatively recent hybrid between the Masai and Bantu stock."
xxx/ellauri230.html on line 556: Paul Claudel, josta on useampikin paha sana tullut sanotuxi aiemmin ja syystäkin, oli Kustun kolleegana Tokiossa nazimielisen Walesin prinssi Eetun vieraillessa siellä Intian reissulla. Eetu-prinssi teki japsuisännille jos jonkunlaisia kepposia. Claudel huomautti että aurinko on feminiininen suomalaisille ja japsulaisille, vaikkei niiden kielissä ole edes sukua. Naisten pyllystähän päivä paistaa, läpi näkyy ja pitää lämpimän. Sen suvuttomat tietävät.
xxx/ellauri230.html on line 601: Kojiki (jap. 古事記, suom. Vanhojen asioiden kronikka) on yksi vanhimmista säilyneistä japanilaisista kirjoista ja vanhin tunnettu japanilainen historiateos. Se on valmistunut vuonna 712 ja siinä kerrotaan Japanin historia maailman luomisesta keisarinna Suikon hallituskauteen 600-luvun alussa. Moottoriturpa julkaisi 44-osaisen tutkimuksen Kojikista nimeltä Kojiki-den. Runot sillä oli lyhyempiä, kuten tämä Kustun suomentama:
xxx/ellauri231.html on line 302: Huliaipole (ukraina: Гуляйполе [ɦʊlʲɐjˈpɔle] ; suom. 'ulkoilupelto') on kaupunki Polohy Raionissa Zaporizhzhian alueella Ukrainassa. Se tunnetaan Ukrainan anarkistisen vallankumouksellisen Nestor Mahnon syntymäpaikkana. Vuonna 2021 sen väkiluku oli 13 070 (arviolta 2021).
xxx/ellauri231.html on line 474:
Nuo olivat koneella veisattuja, 1. venäjästä, 2. englanninnoxesta. Oma suomennos (ihan rapas):
xxx/ellauri232.html on line 278: Kaarlo Robert Kramsu (22. joulukuuta 1855 Oulu – 28. elokuuta 1895 Kuopio) oli suomalainen runoilija ja tyhjäntoimittaja.
xxx/ellauri232.html on line 280: Kramsun vanhemmat olivat merimies, talonomistaja (on siinäkin duuni) Antti Kramsu ja Brita Liisa Anglén. Tultuaan ylioppilaaksi 1874 hän opiskeli Helsingin yliopistossa filosofiaa, historiaa ja suomen kieltä kuitenkaan valmistumatta. (Tää tuntuu olevan yxi runoilijoiden kompastuskivi.) Kramsu oli toimittajana useissa lehdissä eri paikkakunnilla, Oulun Wiikko-Sanomissa hän oli 1879, Oulun Lehdessä 1880–1881, turkulaisessa Aurassa 1885–1886, Rauman Lehdessä 1886–1889 ja porilaisessa Satakunnassa 1890–1891. Hän toimi myös Rauman kaupunginvaltuuston sihteerinä ja opettajana.
xxx/ellauri234.html on line 75: Takakannesta: "Ollilla on uutisia, he saavat vahvistusta suoraan Saxasta, 2 kovaa SS-upseeria." Tämän päivän Törni tulee suoraan Texasista Herkkules-vaunulla. Kovia NATO-upseereja. Hei tähän sopii taustamusiikixi Maikki Länsiön ja Esa Saarisen Huuakotti! Taistelu Chickaduua joella matujen ja hottentottien välillä! Kadetraalissa oli viileää, lattialla puuvillainen vyö. E. Saarisen isävainaja oli Callen ikätoveri ja ampui mokkerina konekiväärillä ryssiä Suomen hyökkäyssodassa. Sixi kai Eski oli niin innostunut veteraaneista. Kyllä pikkunen poikakin ladata saa, kun saa allensa Vickers tankin. Vickers oli brittitankki jota valmistettiin lisenssillä Neukuissa. Niitä oli suomalaisilla sotasaaliina. Vaunuja käytettiin ensimmäisen kerran Mantšuriassa japanilaisia vastaan vuosina 1934 ja 1935. Omat koirat purivat! Törniä Vickersin tornissa on pidetty varhaisimpana kenttäoloissa käytettynä taistelurobottina.
xxx/ellauri234.html on line 77: Nyt kun käyt kaz kaikki viime sodan veteraanit on mullan alla ovat suomalaiset vaihtaneet lopullisesti puolia, kääntäneet asetakkinsa valkoinen puoli päälleppäin. Kuten loputkin Venäjän viime sodan liittolaisista. Jenkkipaskiaisten puuhastelu japsujen kanssa Siperiassa bolshevikkien selän takana sata vuotta sitten on Venäjällä vielä hyvässä muistissa. Ukrainan valkokenraaleista puhumattakaan.
xxx/ellauri234.html on line 107: Äidinisän kirjan Upplevelser i finska koncentrationsläger (Federativs Forlag, Tukholma, Ruotsi, 1949) kääntämisestä suomeksi on muhinut päässäni lähes parikymmentä vuotta.
xxx/ellauri234.html on line 113: Vastaus kysymykseen, miksi kirja tulisi julkaista uudelleen ja miksi se pitäisi kääntää suomeksi, on erittäin helppo. Lue ize ja kazo klikkiuutiset.
xxx/ellauri234.html on line 151: Ennen lähtöä Riihimäeltä tiistaina 9. syyskuuta 1941 pataljoonankomentaja majuri Perm piti meille puheen. Siinä hän ilmoitti juhlallisesti, että kaikki vanhat asiat oli nyt unohdettu ja meidät katsottiin nyt moitteettomiksi kansalaisiksi. Saisimme tilaisuuden tehdä osuutemme maailman vapauttamiseksi »idän barbaarista». Leningrad - tai Pietari, kuten hän sanoi - oli aivan romahduksen partaalla. Muutaman päivän kuluessa, ehkä muutamassa tunnissa, puna-armeijan luhistuminen rintaman tällä osa-alueella olisi tosiasia. Majurin silmissä loisti suomalaissoturin fanaattinen kiihko...
xxx/ellauri234.html on line 159: Koko aamupäivä käytiin kovaa tulitaistelua pienen puna-armeijan joukon ja suomalaisten rintaman taakse sijoitettujen varmistusjoukkojen välillä. Aibeutettuaan sekamelskan yhteyksissä ja tuntuvia tappioita varmistusjoukoille puna-armeijan joukko-osasto perääntyi metsään ja taisteli samalla lukumääräisesti ylivoimaisen vastustajan kanssa. Kun perääntyessämme ohitimme taistelualueen, tien kupeessa montussa makasi haavoittunut puna-armeijan sotilas. Hän oli ottanut paitansa pois ja sitonut sillä haavansa. Koska hänen toverinsa pakotettiin perääntymään, he joutuivat jättämään haavoittuneen jälkeensä. Silloin yksi varmistusjoukkojen rohkea sankari juoksi haavoittuneen luo ja ampui puolustuskyvytöntä venäläissotilasta päähän niin, että aivot valuivat maahan. Tämä oli karmea näky ja yksi esimerkki tuhansista vastaavanlaisista tapauksista, joissa ilmeni suursuomalaisten sotilaiden hillitsemätön verenhimo haavoittuneita vastustajia kohtaan. Iso-Paulikin kertoi kuinka sotakaverit veivät sotavangit saunan taaxe ja lasauttivat ilmat pois.
xxx/ellauri234.html on line 198: Suomella on myös irridentansa ja se on tämä (Karjala). Se on vieraan vallan alaisuudesta pelastettava heimomaa ei yksin voisi ilmestyä Varangin tienoille, jok'ainoa suomalainen itäpuolella
xxx/ellauri234.html on line 207: Pohjois-Ruotsin suomalainen »irridenta» liittyy Suomen kansalliseen runkoon sellaisena välittömänä luonnollisena ja historiallisena jatkona kuin Posenin puolalaisalue Suur-Puolaan ja Galitsian rutenilaisalue Ukrainaan, Vähä-Venäjä Isovenäjään, kuriilit Japaniin, Falklandin saaret Argentiinaan ja Tiibet ja Taiwan muuhun Kiinaan.
xxx/ellauri234.html on line 211: Kun suomalaiset itse ovat vähemmistökansallisuudelleen lappalaisille järjestäneet maailman tunnetusti parhaimman vähemmistökansallisuuden aseman, joka on kaikissa suhteissa parempi kuin maan pääkansallisuuden, on meillä oikeus toki odottaa ja vaatia, ettei suomalaisia rajojemme äärillä tieten tahtoen jopa valtiovallan toimesta kansallisesti teilata.
xxx/ellauri234.html on line 262: Mutta, hyvät herrat, minun täytyy sanoa meille suomalaisille: Pitäkäämme pää kylmänä. Jäitä hattuun kaverit! Lunta kypärään! Samaan aikaan on meidän pakko vaalia armeijaamme, jotta se olisi aina valmis, Jos me täällä hekumoimme maailmanrauhan unelmissa, saattaa ikkuna sälähtää pirstoiksi ja yötaivasta vastaan kajastua musta, tultasyöksevä tankki.
xxx/ellauri234.html on line 274:
Lisää suomalaisia aivopieruja
xxx/ellauri234.html on line 284: Puolan kotkan, Liettuan ratsumiehen ja Suomen karhun on yhdistettävä voimansa taisteluun Moskovaa vastaan. Vai oliko se Suomen leijonan? How about Susijengin? Ihanaa leijonat ihanaa. Suurpetotarhassa pidetään suomen karhua vankina ahmahäkissä. Se viihtyy siinä, väittää tarhanjohtaja.
xxx/ellauri234.html on line 319: Entä uhrit! Edellinen sota vei tuhansittain miehiä viimeiselle taipalelle ja raatteen tielle. Se on sodan laki. Niin tulee käymään nytkin. Ei ole tietoa, kuka kaatuu, kuinka moni "saa" antaa henkensä tämän ihanan maan vapauden puolesta. Sitä ei kukaan kysykään. Ei ole oikeutta elää vain itselleen toisen armoille antautuen. Ei tää ole mitään sosialismia vaan oikeaa seppoilua! Eikä orjan elämä ole elämää, ja ryssän ruoskaa ei suomalainen suutele, eikä ota poskeen ryssän moloa, saati hääräilee sen takapihalla. (Credits: P. Mustapää.) Vapauden puolesta kannattaa taistella, ja sen turvaamiseksi on ihan ihanaa kuolla. Isänmaa on ylinnä kaiken, sillä on oikeus vaatia uhreja, ja jokaisen velvollisuus on empimättä täyttää sen vaatimukset. Ja tässä sodassa on isänmaan vapauden turvaamisen rinnalla heimoveljien pelastaminen kuolemasta toisena innoittavana päämääränä. Suurten päämäärien vuoksi on hyvä lähteä, hyvät herrat, tulkoon eteen mitä tahansa. Me olemme valmiit taisteluun ja uhreihin. Suokoon Herra (se hieman alempana istuva kuin isänmaa, isänmaa on ylinnä), että meidän tiemme ei olisi kärsimysten tietä ja että meidän pieneltä kansaltamme ei vaadittaisi kovin suuria uhreja. Mutta oli miten oli, joka tapauksessa meidän tiemme on suora ja selvä, uhreja tai ei uhreja. Parempi silti pysytellä takana, kranaattien kantomatkan ulkopuolella. Näissä mietteissä majuri istui ajatellen nyt eteen tulevaa suurta tehtävää.
xxx/ellauri234.html on line 327: Ulkona näkyi käyvän kova touhu. Kaikilla oli kiire. Oli saatava järjestykseen lukemattoman monia asioita. Päähuomio tietysti kohdistettiin siihen, mitä sotaan lähtö sotakelpoisuuden kannalta vaati. Varusteet, aseet erilaiset tarvikkeet oli hoidettava asianmukaiseen kuntoon. Siinä ohessa harjoitukset, aseen käsittely ja tarkkuuttaminen veivät päivästä suurimman osan. Eikä missään tapauksessa saanut unohtaa kotiakaan. Tässä vaiheessa, vielä kotipaikkakunnalla oltaessa, olivat siteet kotiin vielä mitä kiinteimmät. Oli niin paljon järjestettävää, niin monesta seikasta huolehdittava, niin monet yksityiskohdat suunniteltava - kuten henkivakuutuxet kaiken varalta. Kaikkialla oli vakavuutta ja vakavaa suhtautumista nähtävissä, mutta samalla levollinen, iloisen tyyni ja ehdottoman selvä ote todettavissa. Nämä miehet tiesivät, mitä sota oli, mutta tiesivät myös, mistä nyt oli kysymys. Vaara ei näistä miehistä tuntunut ennakolta miltään. Vain näiden parin päivän vanha oli tuttavuus, mutta jo sen perusteella Vaara saattoi uskoa ja olla varma, että nämä miehet täyttävät tehtävänsä miehen, tai ainakin suomalaisen persun lailla. Kyllä Jaakko ja Jyrkikin, nuoret, näille miehille täysin vieraat (mutta söpöt) koulupojat, tulisivat tähän joukkoon sopeutumaan.
xxx/ellauri234.html on line 347: Iloisin mielin he taivaltavat. Haavojen aiheuttama kipu unohtuu. He eivät vaivojaan valita eivätkä ole niiden vankeja. Verta tulee ämpäreittäin. On kaikesta huolimatta niin kevyt olo. - En minä yhtään kadu tätä retkeä enkä tunne katkeruutta, vaikka käsi vietiin, Jaakko sanoi. Onhan keskijalka vielä jäljellä, ja runkkaamaan oppii vasemmallakin kädellä. Paska reisu mutta tulipahan tehtyä. On sentään suuri asia olla suomalainen eikä joku vitun ryssä.
xxx/ellauri234.html on line 392: Mulla on ollut tää Nokan pornokirjan suomennos hyllyssä 50 vuotta, enkä ole saanut luetuxi. No sieltä täältä vähän, mutta kokonaisuutena se on triste kuin omne animal post coitum. Osasyyllinen voi olla kyllä sen proosallinen suomentaja Seppo Heikinheimo. Ei helvatti, kyllä Nokka izekin on varsinainen törkimys:
xxx/ellauri234.html on line 417: Ronald Alexander Eugen Dietrich Westrén-Doll, eli Ronkki (23. heinäkuuta 1927 Helsinki – 17. syyskuuta 1980) oli suomalainen kuvittaja ja pilapiirtäjä.
xxx/ellauri234.html on line 433: Reilu viikko myöhemmin, 1–8. tammikuuta 1940, suomalaiset torjuivat puna-armeijan ylpeyden, ukrainalaisdivisioona 44:n Raatteen tiellä.
xxx/ellauri234.html on line 436: Suomussalmen taisteluissa joulukuun alkupäivinä 1939 eli hyökkäyksen alkuvaiheessa suomalaisia vastassa oli ainakin 10–12 neuvostosotilasta.
xxx/ellauri234.html on line 454: Heimosotiin Jussi Mäntylä osallistui komennettuna Petsamon retkikuntaan 26.12.1919 –1.5. 1920. Heimosotaretkien tarkoituksena oli suomensukuisten heimojen asuinalueiden "irrottaminen" sisällissotaan "ajautuneesta" Neuvosto-Venäjästä. Siis sama juttu kun nyt Putin "irrottaa" isovenäläisiä nazismiin "ajautuneesta" Ukrainasta. Heimosotiin osallistui kaikkiaan noin 9000 vapaaehtoista ja niissä kuoli noin 660 suomalaista. Tai kenties jonkin verran vähemmän, n. 10-12.
xxx/ellauri235.html on line 38: Varför anställer dumma finlandssvenskar umpisuomalaisia tampioita i stil med Ville Peltonen, Erja Alalammikko, Lauri Veijalainen, Timo Karppinen? Då vet man ju i förhand at allt kommer gå åt helvete i slutändan.
xxx/ellauri235.html on line 63: Vapauduttuaan hän purjehtii Venäjän alueelle ja Itämerelle. Hän käy Oolannissa pommittamassa suomalaisia. Jatkosodan seikkailut saavat hänet tukahduttamaan punakapinan ja lopulta kukistamaan Putinin.
xxx/ellauri237.html on line 59: Aili Konttinen (4. maaliskuuta 1906 Viipuri – 1. syyskuuta 1969 Vihti) oli suomalainen opettaja ja kirjailija. Konttinen valmistui kansakoulunopettajaksi vuonna 1925 ja toimi elämänsä aikana opettajana Iitissä, Jääskessä, Ruokolahdella ja Vihdissä.
xxx/ellauri237.html on line 153: Mummo luulee virheellisesti että viimeinen matka on pitkä. Päinvastoin, se kestää vain silmänräpäyxen. Valot sammuu, haju jää. Aili lie ollut tollanen renkvistiläinen, itäsuomalainen pietisti. Oikeassa kristityssä pitää Aadamin joka päivä kuolla ja Eevan syntyä.
xxx/ellauri237.html on line 160: Pietismin jatkona nähdään herrnhutilaisuus, lähetysliike ja metodismi. Pietistit kokoontuivat myös kirkon ulkopuolella niin sanottuihin konventikkeleihin, jotka yleensä suomennetaan seuroiksi. Näissä kokouksissa luettiin Raamattua, keskusteltiin hengellisistä asioista ja laulettiin.
xxx/ellauri237.html on line 177: Spenerin keskeinen teos oli Pia desideria (suom. Hurskaita toiveita), jossa esitetyn luterilaisen kirkon uudistusohjelman vuoksi häntä on nimitetty "luterilaisuuden toiseksi uskonpuhdistajaksi". Teoksessa Spener kehotti ihmisiä lukemaan Raamattua, välttämään uskonkiistoja ja panemaan painoa enemmän kristilliseen elämään kuin opillisiin kysymyksiin. Spener vastusti yhteiskunnan maallistumista ja pyrki korvaamaan sen elävällä kristillisyydellä.
xxx/ellauri237.html on line 184: Pia desideria : (kirkon uudistus) eli sydämellinen toivomus totisen evankelisen kirkon Jumalalle otolliseksi parannukseksi ynnä muutamia siihen yksinkertaisesti tähtääviä kristillisiä ehdotuksia, suom. Jussi Aro3, johdannon kirj. Pentti Laasonen. 2. p. Kirjaneliö, 1984 Sarja:Hengen tie; 9 (1. p. 1962 Kirjayhtymä) ISBN 951-600-651-5
xxx/ellauri237.html on line 194: Raamatunkäännöskomitean jäsen Aro oli vuodesta 1974 ja Vanhan Testamentin käännösyksikön puheenjohtajana vuodesta 1976. Suomen Pipliaseura julkaisi Aron suomentamana Psalmit nykysuomeksi 1973. Aro oli suomentamassa ensimmäisen kerran Koraania Armas Salosen kanssa.
xxx/ellauri237.html on line 227: Totinen kristillisyys perustuu keskiajan mystiikan edustajien kirjoituksiin, joita Arndt muokkasi luterilaisen ortodoksian katsomusten mukaisiksi, saavuttaen melkoista synergiaa. Näiden joukossa on muun muassa Theologia deutsch (suom. Kirja täydellisestä elämästä), jonka uuden painoksen Arndt toimitti. Totisen kristillisyyden kolme ensimmäistä kirjaa käsittelee sielun kehitystä Jumalan tuntemiseen. Siinä kuvastuvat mystiikan kolme vaihetta: puhdistautuminen (purgatio), valaistuminen (illuminatio) ja yhdistyminen Jumalaan (unio mystica). Neljännessä kirjassa Arndt kehittelee luonnon teologiaa, jonka lähtökohtia ovat uusplatonismi ja Paracelsuksen ajattelu.
xxx/ellauri237.html on line 233: 1Henrik Renqvist (alk. Heikki Kukkonen, 1. elokuuta 1789 Ilomantsi – 5. marraskuuta 1866) oli suomalainen kirkonmies ja herätysjohtaja, Karjalan rukoilevaisliikkeen perustaja, uskonnollinen kirjailija ja kirjankustantaja. Hän myös suomensi hartauskirjoja ja arkkiveisuja.
xxx/ellauri237.html on line 241: Renqvist on myös myöhemmin Kustannusosakeyhtiö Otavaa johtaneen Reenpään suvun kantaisä. Suvun kustannustoiminta alkaa kuitenkin jo Henrik Renqvististä, joka oli 1830–40-luvuilla Suomen suurin suomenkielisen kirjallisuuden julkaisija. Kaikkiaan Renqvist painatti noin 60 kirjaa, joista kymmenkunta alkuperäisinä. Rahantunteva kaveri.
xxx/ellauri237.html on line 254: Kirjakauppiaat laajensivat usein luontevasti toimintaansa kustannustoimintaan. Waseniuksen painon tärkeimmäksi ja kannattavimmaksi tuotteeksi tuli hänen 1829 perustamansa Helsingfors Tidningar. Koko maassa oli tuolloin vain muutamia sanomalehtiä, ja Helsingissä ilmestyi ainoastaan senaatin virallinen äänitorvi Finlands Allmänna Tidning. Helsingfors Tidningar edusti Suomessa uudenlaista lehtityyppiä. Waseniuksen mielestä lukeva yleisö kaipasi ennen muuta kotimaisia uutisia ja helposti sulavaa ajanvietettä, ja juuri näitä suomalaisista lehdistä puuttui. Linjaansa toteuttamaan hän hankki myöhemmin lehteensä muun muassa Zachris Topeliuksen mutta epäsi J. V. Snellmanin tulon toimitukseen; Waseniuksen mukaan Snellman oli niin huonosti sulava että se olisi kirjoittanut lehden nurin kolmessa viikossa, Topelius sen sijaan kirjoitti Helsingfors Tidningariin muun ohella Välskärin kertomuksia. Levikki kasvoi, ja Wasenius huomasi rikastuvansa myös lehtensä avulla. Rahantuloa ei voi es-tää!
xxx/ellauri237.html on line 354: Hyvä Veli Yrjö Pernaa (s. 30. elokuuta 1934 Kauhava) on suomalainen prinssieversti evp, filosofian tohtori w.c. ja professori h.c. Siirryttyään eläkkeelle 1980 Pernaa toimi tuntiopettajana Kuopion teknillisessä oppilaitoksessa ja aloitti samalla jatko-opinnot Kuopion korkeakoulussa (myöh. Kuopion yliopisto). Hän väitteli tohtoriksi 1988 aiheesta Tuotekehitys Suomen kehitysalueiden elektroniikkateollisuudessa ja toimi väitöksen jälkeen johtamisopin luennoitsijana Kuopion yliopiston yritystalouden laitoksella vuoteen 1992.
xxx/ellauri237.html on line 597: 1Jan Nepomuk Neruda 9. heinäkuuta 1834 Praha - 22. elokuuta 1891 Praha) oli tšekkiläinen kirjailija, kriitikko sekä modernin tšekkiläisen runouden uranuurtaja. Nerudan runot ovat monipuolisia, ja niihin sisältyy niin filosofisia runoja kuin isänmaallisia hymnejäkin. Neruda kuitenkin vihasi yläluokkaa, minkä voi huomata esimerkiksi hänen kertomuskokoelmastaan nimeltä Malostranské povídky vuodelta 1878. Prahan Malá Stranan kaupunginosan elämästä kertova kirja on suomennettu nimellä Prahalaistarinoita (2000).
xxx/ellauri239.html on line 110: Leo Tolstoy was deeply influenced by Taoist philosophy, and wrote his own interpretation of Wu Wei in his piece Non-Activity. Pekka Ervasti on suomentanut koko paskan muiden länkkärien avulla, sanoen esipuheessa:
xxx/ellauri239.html on line 369: Jossain typerässä kielitieteen konferenssissa jotkut norjalaiset juipit oli ollaxeen kuin Lasse Liemola suomalaisten kustannuxella. Yxi suomalaisista kertoi että Suomessa "puhua norjaa" tarkoittaa oxentamista koska se kuulostaa suunnilleen samalta. Tiukkapipoiset norjalaiset panivat tämän hiukan pahaxeen, vaikka koittivat olla näyttämättä sitä.
xxx/ellauri239.html on line 531: Tikkanen on tutkinut geenimuotoa, jonka kantajilla on suurempi riski väkivaltaiseen käytökseen. Yllättäväksi löydön tekee, että geenimuotoa kantaa yli puolet suomalaisista. Geneettinen alttius voi johtaa väkivaltaiseen käytökseen varsinkin kun mukaan liittyy alkoholin käyttöä.
xxx/ellauri239.html on line 573: Moni suomalainen tuntee jonkun henkilön, jonka käytös aina humaltuessa muuttuu silmiinpistävän oudoksi ja hillitsemättömäksi. Puhutaan ihmisistä, joille ”viina ei sovi” tai ihmetellään, miten joiltakin menee tolkku vähäisestäkin määrästä alkoholia. Koska kysymyksessä näyttää olevan pysyvä ominaisuus, on loogista ajatella, että taustalla on biologisia tekijöitä.
xxx/ellauri239.html on line 575: Psykiatrian erikoislääkäri, tutkija Roope Tikkasen johdolla tehdyssä tutkimuksessa onkin nyt osoitettu, että pistemutaatio serotoniini 2B -reseptorin geenissä voi altistaa impulsiiviselle käyttäytymiselle erityisesti humalassa. Nature Publishing Group:in Translational Psychiatry -tiedelehdessä julkaistu löydös (Tikkanen et al., 2015) on jatkoa vuonna 2010 tehdylle alkuperäiselle havainnolle serotoniini 2B -reseptorin geenimutaatiosta suomalaisissa (Bevilacqua & al, 2010).
xxx/ellauri239.html on line 608: Ulkonäöllisesti exä ja nyxä hyvin samankaltaiset lasit päässä. Mitäs lähti valkoisen ääsburgerin matkaan. Puikulapää olisi pitänyt kuin kukkaa kämmenellä. Poikkeuksellista on tekijän ammatti ja myös se, että nyt ei olla perusnarkkien piireissä vaan suomenruotsalaisen Ankkalammikon ytimessä.
xxx/ellauri239.html on line 614: Epäilty ei ole kyllä ollut tunnettu siitä että olisi ollut erityisen "street smart" tai muutenkaan käytännöllinen ihminen edes silloin kun oli parhaassa hapessa. Epävakaa persoonallisuushäiriö on suomalaisessa psykiatriassa paljon käytetty diagnoosi.
xxx/ellauri239.html on line 778: Spekulaatio tämäkin, mutta Roopen kiinnostus väkivaltarikoksiin jo vuosikymmenien ajalta sekä rautainen ammattitaito psykiatriasta. Voisiko olla, että tämä kaikki on tosiaan tarkkaan suunniteltu tapahtuma? En usko, että kyseisen taustan ja ammattitaidon omaava vahingossa töpeksii näin amatöörimäisesti. Sanokaa minun sanoneen, että tulevan kymmenen vuoden sisällä saamme lukea Roopen julkaisevan uuden tutkimuksen/kirjan. Tarkoitan sitä, että vaikka se on enemmän poikkeus kuin sääntö, että suomalaiset murhatapaukset ovat surkeasti suunniteltuja ja toteutettuja, niin voisiko olla että nyt olisi vihdoinkin poikkeus tuohon yleiseen linjaan?
xxx/ellauri250.html on line 136: Sain jonkun sen kirjan Shanshanilta kai mutta oli liian hapokasta, ei jaxanut. En juuri perusta tollasista fantasiajutuista. Guan guan sanoivat merimezot mun, Kunin ja Kristiinan kääntämässä runossa, suomexi kääk kääk.
xxx/ellauri250.html on line 138: Romaani Seitsemän elämääni (alkuteos 2006) ilmestyi suomeksi syksyllä 2013. Sen jälkeen on suomennettu Viinamaa ja Punainen durra.
xxx/ellauri250.html on line 368: Nääsböö konstruoi mongolinnäköisestä suomalaisesta maahanmuuttajasta Jussi Kolkasta (joka jostain syystä puhuu väärinkirjoitettua suomenruåzia) itämaisia taistelulajeja harrastavan pedofiilin. Jostain syystä kuvittelen Jussin Antti Arpen näköisexi. Se on röyhkeä väkäleukaiselle norski Harrylle, mikä ei Harrystä ole yhtään koselig. Harry alkaa vittuilla Jussille ilkeästi norjaxi. Finnens ansikt var hvit. Taitaa olla turha toivo että Jussi saa vielä tilaisuuden vetää Harryä niin lujaa lättyyn että väkäleuka irtoaa. Kolkkapoika vaikuttaa kiltiltä norskiin juoppolalliin verraten. Mutta remmin pahin fyr on selkeästi Jonne ize. Han ser ut som en erigert, våt penis skjövet øver baken til den som hade på sig byxene.
xxx/ellauri250.html on line 390: Hytti nro 6 on vuonna 2021 ensi-iltansa saanut draamaelokuva, jonka on ohjannut Juho Kuosmanen. Elokuvan pääosissa ovat Seidi Haarla ja Juri Borisov. Elokuvassa suomalainen naisopiskelija (Haarla) ja venäläinen työmies (Borisov) matkustavat junalla Venäjän halki Murmanskiin. Hytti nro 6 perustuu Rosa Liksomin samannimiseen romaaniin vuodelta 2011. Elokuvaa varten kirjan tapahtumia on kuitenkin muutettu monin tavoin: esimerkiksi junan reitti, miespäähenkilön nimi ja ikä, tapahtumapaikka sekä aikakausi eroavat kirjasta. Hytti nro 6 sai ensi-iltansa 10. heinäkuuta 2021 Cannesin elokuvajuhlilla, missä se voitti juhlien kakkospalkinnon, Grand Prix’n. Elokuva sai teatteriensi-illan Suomessa 29. lokakuuta 2021.
xxx/ellauri250.html on line 478: Tietoja avausotsikoista kuulostaa Roxy Musicilta: "Etkö näe, rakkaus on minulle huume". (Vittu mitä väliä! Että ottaa päähän tollaset mukanokkelat musaneropatit.) Henkiseen jatkuvuuteen viittaava kappale muuttuu diegeettiseksi heti, kun ensimmäinen kuva ilmestyy. Kävelemme Lauran (Seidi Haarla) kanssa seurueen huoneiden läpi, puoliksi subjektiivisella seurantatasolla. Tämän resurssin ja äänen käytön avulla kentän ulkopuolella käsitys ympäristöstä uhkana suodattuu epämääräisesti. Tiedämme pian vahvistaaksemme sen, että Laura on vieraassa maassa: hän on suomalainen Moskovassa, joka on aloittanut suhteen venäläisen naisen kanssa.
xxx/ellauri250.html on line 778: Tinder on valtavirzaistettu versio seksuaalivähemmistöjen Grindr-palvelusta, ja se on tuonut valtavirtaankin aiempaa kevyempää deittailua, sanoo sosiaalipsykologian ja tietotekniikan tutkija Airi Lampinen Tukholman yliopistosta. Tukholmassa ollaan suomalaisia valtavasti edellä.
xxx/ellauri250.html on line 801: Suomalaisessa pelikaupassa myytiin suomalaisille lapsille peliä missä olet globaali kaivosfirma joka koittaa perustaa avolouhoxia joka notkohon ja saarelmaan Suomessa. Vastustajana on Suomen valtio joka panee kapuloita rattaisiin joka käänteessä. VOI HELEVETTI mihin tässä on jo menty.
xxx/ellauri250.html on line 806: Jerry on lumikinoxessa uppeluxissa söpön norjalaisen Kaijan ja ruman suomalaisen mongoloidin Jussi Kolkan kaa. Kumman se kaivaa ulos ja kumman jättää sisään kuolemaan? Koittakaapa arvata, saatte 3 arvausta. Ai Kaijanko? siis ulos? vai sisään? Vaiko sisään ulos sisään ulos? Alkaako valjeta? Eikai Jerry nyt mongoloidin kanssa ala suusta suuhun menetelmällä! Valintoja on tehtävä, niinkuin Peter Singer tähdentää. Kummasta on Harrylle enemmän utiliteettia? Iteroidaanpa nyt Vangin dilemmaa... Juu, det är just som Kolkka sa: man måste välja slide.
xxx/ellauri250.html on line 867: Harry on sankari kunse pelastaa rakastamansa Kaijan ja jättää vihaamansa suomalaisen Jussin tukehtumaan lumeen. Hän on valintansa tehnyt, hän on kova luu. Hän on kokenut urologi. Jos sinulla on virtsaamiseen liittyviä oireita tai muutoksia ja vaivoja kiveksissä ja sukuelimissä, ota rohkeasti yhteyttä urologiin. Kokeneet urologimme ovat apunasi kaikissa terveyteen, hyvinvointiin ja seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa. Urologin valinta tälle päivälle on raaka tartarpihvi, lisukkeena on syntymätön kananpoika. Ruokajuomaksi urologi nauttii kuohukermaa. Hän kuuluu parhaaseen A-ryhmään. Luuseri syö elävää ravintoa, ituja, nauttii ruuan kanssa raikasta lähdevettä, hänellä on paikallisradion toimittajan paperit, ja häntä kuzutaan lempinimellä "Jami". Urologi Tom of Finland taas aterioi kuollutta lihaa. Luu kurkkuun!
xxx/ellauri250.html on line 869: Tyhmät kriitikot ei tajunneet että osasto 6:n kouluja käymätön iloinen ja kiltti pikku kaljupää wannabe "pisnismies", joka ihastui päättömästi suomalaiseen opiskelijaan oli lohtunami, joka kohensi hylätyn naisen izetuntoa. Sentään jonkun silmissä se oli saavuttamattoman etevä ja ihana. Haista vitu. Suomalainen komea kitaranrämpyttäjä sensijaan oli paskiainen varas. Että revi siitä. Kyllä kiltti pieni mies on pitkän päälle parempi valinta vaikka tylsempi.
xxx/ellauri251.html on line 100: Sitä mukaa kun Atalante varttui, kasvoi myös hänen kauneutensa. Atalante rakasti metsästämistä ja ulkoilmaelämää, eikä hänellä ollut tarvetta saada miestä itselleen. 28 sutta on tarve poistaa luonnosta jouluun mennessä. Muutan menee maaseudun asukkailta luottamus mezästysviranomaisiin. Hei nyt mä tajuan mixi Jönsy tahtoo suomentaa Atalantan: sehän on Tiina Salmi in effigie! Hän myös sai oraakkelilta ennustuksen, jonka mukaan hänen avioliittonsa tulisi päättymään tuhoisasti. Nuoren naisen kaunis ulkomuoto kiinnosti kaikenlaisia miehiä siitä huolimatta, että hän ei itse välittänyt kosijoista ja varjeli neitsyyttään yhtään epäröimättä. Kun kentaurit Rhoikos ja Hylaios yrittivät maata hänet väkisin, Atalante surmasi heidät nopeasti nuolillaan. Hän ampui hyvin nopeasti myös makuulta.
xxx/ellauri251.html on line 3314: Lisäksi suomalaisen sähkönsiirron kytkös kansainvälisiin sähkömarkkinoihin aiheuttaa sen, että sähkön hinta huitelee taivaissa jo nyt, vaikka sähköstä ei sinänsä Suomessa ole vielä pulaa. Pitkä kylmä pakkasjakso voi tuoda tämänkin kauhukuvan todeksi.
xxx/ellauri251.html on line 3323: Selkä jumissa? Fysioterapeutti varoittaa: ”Älä tee tätä virhettä” Suurin osa suomalaisista kokee selkäkipuja elämänsä aikana. Fysioterapeutti antaa ohjeet, joiden avulla pääsee taas liikkeelle.
xxx/ellauri252.html on line 46: Pena Saarikoski oikein innostui Mondo Canesta. Filmistä ei ole suomalaista wikisivua, mikä on hyvä asia. Inhottava eläinrääkkäysdokumentti, justiinsa mätäpäisen Penan makuun
xxx/ellauri252.html on line 54: Joulu 2022 meni koronaa läsiessä kilpayskien. Siinähän jouti hyvin lukea nippu luonnevikaisten suomalaisten kirjailijoiden väsäämiä ikävystyttäviä suomalaisia romaanikirjoja.
xxx/ellauri252.html on line 95:
xxx/ellauri252.html on line 123: »Tapausten kulku» on keskeistä ja paljastavaa Salamaa v:lta 1975, kirja siitä miltä tuntuu kun maailma on kaatumassa päälle. Tämä kertoo kirjailijalle läheisestä elämänpiiristä, ravintola Hansasta, sen kantakundeista, omasta avioliitosta kirjailijan silmin nähtynä. »Tapausten kulku»> on suomalaisen kirjallisuuden voimakkaimpia ja suorimpia tunnustuksia. Salama tutkistelee itseään, lähimmäisiään, lapsuuttaan ja nuoruuttaan, yhteiskuntaa ja sen rakenteita, elämänkatsomuksensa vahvuutta, ajan aatteita kolmanteen maailmaan verrattuna, ja kaikki se mikä ei tunnu kestävältä jää syrjään. >>Tapausten kulku» kertoo siitä, miten epäoikeudenmukaiseksi tajuttu oikeudenkäynti vaikuttaa pohjimmiltaan lakia kunnioittavaan ihmiseen, miten se muuttaa hänet. Salama ei säästä ketään ja itseään kaikkein vähiten.
xxx/ellauri252.html on line 125: Hannu Sulo Salama (s. 4. lokakuuta 1936 Kouvola) on suomalainen, työväenluokkaisista aiheistaan tunnettu kirjailija. Lapsuutensa hän vietti suurelta osin Tampereen seudulla Pispalassa ja asuu nykyään Helsingin Vuosaaressa.
xxx/ellauri252.html on line 172: Todennäköisemmin tää Imin inhooma savolainen häiskä oli Turtiaisen Aska. Sillä oli isompi partakin kuin Matti Rossilla. Arvo Turtiaisen sukujuuret olivat syvällä Savon sydämessä, mistä hänen räätäli-isänsä Ernst Turtiainen ja äitinsä Ida Lovisa Väätäinen olivat 1900-luvun vaihteessa muuttaneet pääkaupunkiin. Arvo Turtiainen koki 1918 kansalaissodan ja oli vankileiritoimiston juoksupoikana; karmeat näkymät vankileiriltä siirtyivät osaan hänen myöhemmistä runoistaan. Räätälin poika sai käydä viisi luokkaa Helsingin suomalaista reaalilyseota ja opiskeli hammasteknikoksi.
xxx/ellauri252.html on line 234: Darth Salama (s. 4. lokakuuta 1936, oikealta nimeltään Harri Salminen) oli tunnettu sith-lordi ja 60-luvun juhannustanssilavojen halutuin poikamies. Salaman perimmäisenä tehtävänä oli suomalaisen modernistisen proosan täydellinen tuhoaminen sith-neuvoston ohjeiden mukaan. Salama epäonnistui operaatiossa surkeasti. Jopa niin surkeasti, että kului yli 40 vuotta ennen kuin sithit uskalsivat lähettää seuraavan oppilaansa, Heli Laaksosen tuhoamaan suomalaista runoutta.
xxx/ellauri252.html on line 383: Lutherin ”Avioelämästä” suomenkielisestä laitoxesta 1959 jätettiin pois kohta, jossa Luther neuvoi impotentin miehen vaimoa aloittamaan salaisen seksisuhteen jonkun muun kanssa.
xxx/ellauri252.html on line 386: Tilanne kirkossa ja suomalaisessa teologiassa oli, että niin kutsuttu Martin Beckiläisyys (raamatullisuus) oli pitkälle 1900-luvun ensi vuosiin ainoa koulukunta.
xxx/ellauri252.html on line 409: Hunter syntyi italialaistaustaisille vanhemmille New Yorkissa vuonna 1926 ja aloitti kirjoittamisen toisen maailmansodan aikana palvellessaan merivoimissa. Ensimmäinen 87. poliisipiiri -sarjan romaani oli vuonna 1956 julkaistu Cop Hater (suomennettu nimillä Askeleet kadulla ja Kuolema kytälle).
xxx/ellauri252.html on line 420: Nyt kun olen lukenut alusta noin 50 sivua, nauraen välillä pidäkkeettömästi puolustusasianajaja Braketin punastelematta jyräyttämille pieruille, en voi käsittää, miten joku voi pitää tätä kirjaa "nuaarina" tai edes "jännärinä", puhumattakaan "hyvinvointiyhteiskunnan" kritiikistä, paizi sikäli että ruozisosialidemokraatit eivät olleet läheskään kyllin radikaaleja ajamaan köyhän asiaa. Täähän on vaan huumorin sävyttämä poliittinen pefletti. Siinä suhteessa se tulee lähelle suomenruozalaisen Staffan Bruunin sepustuxia, paizi että Staffan seisoo barrikaadin suojanpuolella. Dan Kivipukki on sekin pefletisti, paizi että Taneli on kiivaan jumalansa kuvana 100% huumorivapaa.
xxx/ellauri252.html on line 456:
xxx/ellauri253.html on line 48: Ilkka Remes (s. 13. joulukuuta 1962 Luumäki), kynäilijä oikealta nimeltään Petri Pykälä, on suomalainen jännityskirjailija. Hän on suosituimpia suomalaisia kirjailijoita. Remeksen teosten myynti ylitti kesäkuun 2006 alussa miljoonan kappaleen rajan, ja marraskuussa 2016 hänen teoksiaan oli myyty yli kaksi miljoonaa kappaletta. Ei sillä vielä kuuhun mennä.
xxx/ellauri253.html on line 51: Remes aloitti uransa ja trillerisarjansa romaanilla Pääkallokehrääjä vuonna 1997. Remes on vuosien 2000–2017 myydyin suomalainen kaunokirjailija.
xxx/ellauri253.html on line 146: Kaurismäki on tunnetusti koirien ystävä. Hänen koiransa ovat esiintyneet myös ohjaajan elokuvissa. Kaurismäki sanoo pitävänsä myös joistakuista ihmisistä, mutta ihmiskunnasta kokonaisuutena hän ei ole varma. Ei varmaan Herlinin Sanomien toimittajasta. "Kaurismäki on yksi tunnetuimmista elossa olevista suomalaisista kulttuuripersoonista. Hän kilpailee Renny Harlinin kanssa Suomen kaikkien aikojen kuuluisimman elokuvaohjaajan tittelistä." Tää on HSn ilmiselvää vittuilua. Kuka muka edes enää muistaa typeriä trillereitä kasarilla väsännyttä Rennyä.
xxx/ellauri253.html on line 148: Elokuvan nimi on viittaus alun perin Yves Montandin esittämään kappaleeseen Les Feuilles Mortes, jonka Olavi Virta lauloi suomeksi nimellä Kuolleet lehdet. Virran laulama versio iski haikeudellaan Kaurismäkeen jo lapsena. Mullon tää, sehän on Prévertin runo albumissa 210 nimeltä Ovat muistojemme lehdet kuolleet.
xxx/ellauri253.html on line 150: Maustetyttöjen tänä keväänä ilmestyvän albumin nimi on Maailman onnellisin kansa. Se kuulostaa olevan heidän poliittisin levynsä. Albumilla käsitellään suomalaisesta näkökulmasta esimerkiksi ilmastonmuutosta, metsäpolitiikkaa ja maahanmuuttoa. Kaikki Herlinin Sanomille hiukka kiusallisia aiheita. Paizi Ukrainan demilitarisaatio, josta nää kaveruxet ovat ihan samoilla linjoilla kuin valtameedia.
xxx/ellauri253.html on line 175: Heti alkumetreiltä alkaa käydä selväxi että tää Unto Remes on syvältä peräsuolen mutkasta. Alkulehdillä esitellyn konnan nimi on Ervasti. Ervasti on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleinen. Noin joka 4 200:s suomalainen on nimeltään Ervasti.
xxx/ellauri253.html on line 196: Toinen konna on kuluneeseen mustaan nahkatakkiin pukeutunut fanaattinen hilsepää Antero. Antero ja Ervasti. Ervasti ja Antero. "Markun" suosittama nazi-Antero ei vaikuta järin luotettavalta. Antero Määttä vieläpä kuin sontimattomasta tutilaasta. Hyi että inhoon tälläsiä suomalais-isänmaallisia korstoja. Kalevi ja 3 muuta jauhautui kalisevien telaketjujen alle. Pojat joitei saatu hyvix on nyt jauhettuna jyvix. Mitäs meni huligaanit törkkimään Otto-Villen pazasta.
xxx/ellauri253.html on line 216: Suomen solisalisoinnista hävityn sodan jälkeen pitivät huolen Kovalenko, Pehmeälenko ja Ryhmä Laukkio. Olipa lystikästä että Ladojen toimitusajat oli pitkiä. Samahan pätee länsiautoista. Puolalaiset ja suomalaiset on huonoja kommunisteja. Katukuva oli väritön ja yxitotinen ilman Coke Zero mainoxia. Remes tiesi että hänen oma maailmankuvansa oli länteen vinossa. Pahinta oli porukoiden turtuminen kun ei tarvi izeyrittää Voltti-loota selässä risalla fillarilla lumisohjossa.
xxx/ellauri253.html on line 231: Kunnan keskustaajama on Taavetti. Luumäki tunnetaan paitsi mökkikuntana ja P. E. Svinhufvudin kotipitäjänä, myös jaloberyllistä, jota kunnan alueelta on löytynyt. Ervasti piti keskisormessa naziäidin rautasormusta ja suuteli sen suomalaista hakaristiä. Heil Mutler! 17-vuotiaana hänen kynnetön sormensa oli kasvanut riittävän paxuxi ettei sormus enää pudonnut vaikkei äiti puristanut sitä lujasti. Heikki kaipasi äitiään ja kasteli öisin vuoteensa kuin Kaarlo Syväntö. Vähitellen se tottui keinoemoon ja alkoi kastella tämän vuodetta. Suomesta talouspakolaisina lähteneet oli maan ja mezän omistajia, hammaslääkäreitä, pankinjohtajia ja muita fixuja ihmisiä. Vitun kusipäitä, se on lyhyempi lause. Saman verran lähti 60-luvulla Volvon tehtaille. Tapettuaan niistä valtaosan koronalla vanhainkodeissa Ruåzi lähettäisi mielellään loput takaisin.
xxx/ellauri253.html on line 261: Kreml saa viestin, jossa vaaditaan neuvostojoukkojen välitöntä vetämistä Suomesta. Vaatimus näyttää naurettavalta uhittelulta, kunnes viestiin sisältyvän uhkauksen todenperäisyys tarkistetaan. Mustat Zilit kiidättävät politbyroon jäsenet Kremliin hätäistuntoon. Nöyryytetyn supervallan turvallisuuskoneisto jyrähtää täysille kierroksille kriisin laukaisemiseksi. Panokset ovat suuret molemmin puolin. Viattomaksi pelinappulaksi joutuu Cambridgessä työskentelevä suomalaissyntyinen tutkija perheineen. Koko porukka syödään laudalta kuin Marshallin gambiitissa. Tapahtumat vyöryvät eteenpäin Suomen lisäksi Englannissa ja Alpeilla, Kremlissä ja Valkoisessa Talossa.
xxx/ellauri253.html on line 274: Tony oli huomannut pitävänsä Susanista. Tony inhosi tupakoivia naisia vaikka ne haisisivat hajuvedeltä treenattuine vartaloineen tiukoissa farkuissa rinnat kuumottavina. "Yucca"n porukat oli Vimpelin ja Kauhavan seuduilta, mihnei veri eikä pesäpallomaila vapise. Mutta "Yucca"n rakko tyhjenee kun se näkee Jabes Mond -tyyppisen mustan laatikon. Inkooseen tulee norjalainen viherterästehdas jonka tirehtöörin nimi on Wittusen. Ymmärrän että suomalaiset ovat epäileväisiä, sanoo erittäinkin wittumaisen näköinen Wittusen. Inhottava luupää, painu takas tunturiin harrastamaan maastohiihtoa.
xxx/ellauri253.html on line 287: Ervasti haikaili suomalaista köyhyyttä. Hän oli huolissaan ruotsalaisesta yhteiskunnasta, jossa kaupoissa kuljeskeleminen oli monille ihmisille keskeisin vapaa-ajan harrastus. Energiaa ja tekemisen tarvetta purettiin ostosten tekemiseen, aikaa kulutettiin kauppakeskusten ravintoloissa ja kahviloissa. Ervastin vakaumuksen mukaan ihminen sai elämälleen jännitteen vastakohdista kuten työmaavarkauxista, murhista, terrorismista ja oikeistoaktivismista. Ruotsalaisten elämässä huippukohdat ja pohjakosketuxet oli kadonneet. Kaikki oli samaa paa-aas-kaa. Ilon ja surun, onnen ja onnettomuuden välimatka oli kutistunut. Elämän luonnolliset vastakohdat oli kantaväestöltä poistettu. Kaikki oli kantapeikoille liian helppoa, minkään eteen ei tarvinut ponnistella, tavaraa ja mutiaisten palveluita oli liikaa. Puutteen myötä oli kadonnut kyky nauttia elämän yksinkertaisista iloista kuten alaikäisten muslimien väkisin panosta. Pahinta oli lapsilla ja nuorilla, jotka saivat elämässään valmiina kaiken mitä halusivat, omaa ponnistelua ei tarvittu ja aika käytettiin musiikin kuunteluun, television katsomiseen, puhelimella oloon, koulukiusaamiseen ja kaduilla ja kaupoissa maleksimiseen. Vaihtelu piti hakea keinotekoisesta viihteestä, kuluttamisesta, alkoholista, huumeista. Pientenkin ruotsalaisten maalaiskaupunkien kaduilla näkyi viikonloppuiltoina 12-vuotiaita juopuneita, aggressiivisia lapsia puukot käsissä.
xxx/ellauri253.html on line 289: Sellaista kohtaloa hän ei Suomen nuorisolle halunnut. Mutta hän halusi heidät vapaiksi tavoittelemaan juuri sitä. Suomi oli köyhä sixi jää jos kultaa kaivannet. Termiittien piti ponnistella elämässään, ja se oli suomalaisten vahvuusalue, vaikkakaan ei mukavuusalue. Löyhkä oli sietämätön, mutta Ervasti tunsi izensä keventyneexi. Laatikainen kazoi silminkantamattomiin aukenevaa avohakkuuraiskiota. Se oli Haju Sipilän keskustaoikeistolaisen hallituksen työtä. Hiilinielusta oli taikaiskusta tullut hiilijalanjälki. Miljardisakot odottivat Suomen köyhiä. Rahat oli sentään saatu talteen mezänomistajien tileille. Sosialismissa ei tunnettu ympäristöongelmia.
xxx/ellauri253.html on line 317: Oli yleisesti tiedossa että tavalliset suomalaiset olivat isänmaallisia ja halvexivat neuvostoliittolaisia, esim. Anna Lena Lauren, jonka venäläiset rekkarit aiheuttivat suomalaisissa primitiivireaktioita.
xxx/ellauri253.html on line 322: Heikki tiesi mixi joistakuista tuli suurmiehiä ja toisista vaan pikkumiehiä. Juu se oli koska ne halusivat sitä. Niikö näyttelijä Reagan ja The Witch esimerkixi. Ne halusivat sitä, ja panivat hösselixi. Loput eivät. Mitään suurta ei tapahdu ilman suurinenäisiä miehiä, ja miehet ovat suurinenäisiä vain jos he päättävät olla sitä. (De Gaulle). Ville Rydman on nyt päättänyt tulla suurmiehexi persusuomalaisten riveistä. Ervastikin oli päättänyt olla suuri. Ei suurmies, mutta silti suuri pelle. Toisinajattelijat kapteeni Kalpa ja Simo Knuuttila saisivat hoitaa edustamisen. Simo Knuuttila oli ujuttanut luennoillaan uhkarohkeasti länsimaista idealistis-utilitaristista filosofiaa marxismi-leninismin joukkoon ja maxanut siitä virallaan - nyt hän vetäisi nuoren älymystön kanssa kuivat kaduille. Lampaat nuo taivaan sinisen...
xxx/ellauri253.html on line 324: Tony tunki kävellessään purukumia suuhunsa. Ei olis kannattanut, kävelystä tuli katkonaista. Jukka kannusti edelleen suomalaisia vaikkei osannut kuin vähän Vimpelin murretta. "Perkeles!" Isä virvelöi lahdenpoukamassa, äiti paistoi räiskäleitä margariinissa. Setä Vimpelissä oli ollut piiritason juoxija. Perkeles.... Hän hivutti jäntevän, pienikokoisen kehonsa ylös petistä peläten, että kidnappaajat nappaavat päin lättyä.
xxx/ellauri253.html on line 331: Ratakadulla oli satojentuhansien suomalaisten tiedot, paljon vähemmän kuin on nyt kerättynä Googlella. Ilmassa leijui hien hajua ja adrenaliinin makua. Valpon agentit käyttivät nimittäin vain palasaippuaa.
xxx/ellauri253.html on line 342: Entä jos Suomi vapautuisi neuvostovallasta ja saisi aikaa myöten tilaisuuden suuntautua länteen- jaksaisiko amerikkalainen roska purra myös suomalaisiin? No ihan takuulla! Ei tarvi kuin vilkaista täkäläisiä valtameedioita ja somea!
xxx/ellauri253.html on line 378: Mutta Ruåzissa terro- siis aktivistit saavat upouudet löysät samettipöxyt ja numeroa liian suuret Burberry-takit. Ruåzalaiset eivät tajunneet kuinka knääpiöitä huonoa ruokaa syöneet suomalaiset ovat. Kaikilla näytti olevan uusi auto. Mitä vittua.
xxx/ellauri253.html on line 388: "Yucca"... oletko kunnossa? He eivät ole epäluotettavia poliiseja. He ovat mahdottoman luotettavia 70cm pampppumiehiä yxityisestä suomalaisesta turvafirmasta Vastaamolta jonka leivissä on ainoastaan paatuneita taparikollisia. Heidän rahoituxensa tulee pennittömältä norjalaiselta viherterästehtaalta Blastrilta ja amerikkalaiselta lapsia mätkivältä ja kakkabakteereja levittävältä lihafirma Cargillilta. Kaikki on siis kunnossa. Heidän kyltissäänkin lukee luottamusta herättävästi Sunny Car Center.
xxx/ellauri253.html on line 461: Sekavassa tilanteessa vaikeinta oli erottaa hyvixet ja pahixet toisistaan. Säpissä, ei "säpessä" Unski, et osaa suomea.
xxx/ellauri253.html on line 467: Kaikki menee todennäköisesti vituralleen koska Ervasti on mammanpoju. Raskolnikovin mielestä joillakuilla kuten Raskolnikov on niikö lupa tappaa. Toinen samanlainen poikkeusihminen on Harry herttua. Harry ei pitänyt talibaaneja ihmisinä. Harry sai niistä nirhatuxi 25 "shakki nappulaa". Harryn sukuelimet tosin paleltuivat. Harry on Britannian kuningaskunnan Simo Häyhä. Kolmas on sitten tää Ervasti. Epääminen, ei evääminen Unski, et osaa suomea.
xxx/ellauri253.html on line 484: Mielestäni suomalaisten olisi ehdottomasti pitänyt antautua venäläisille, koska se olisi ollut kaikkein paras ratkaisu rauhan kannalta. Lisäksi suomen olisi voinut hyvinkin liittää osaksi Neuvostoliittoa. Ainakin suurin osa suomen armeijan sotilaista suhtautui erittäin kielteisesti Neuvostoliittoa ja kommunismia kohtaan, joten voidaan siis hyvin puhua luokkavihollisista.
xxx/ellauri253.html on line 498: "This is Ronald Reagan can you hear me?" Ronald McDonald suhisi proteesinsa läpitte. Mixi jenkkityperyxet luulevat että suomalaisten englanti on laulavaa? Izehän ne mankuvat kuin rikkinäinen sähkökitara.
xxx/ellauri255.html on line 195: 25. huhtikuuta vuonna 1863 Bakunin lähetti Tukholmasta kirjeen "suomalaisille isänmaanystäville", jossa hän kehotti suomalaisia järjestäytymään kaavailemansa salaisen vallankumouksellisen organisaation ja Puolan kansallisen hallituksen liittolaiseksi yhdessä Venäjän keisarikuntaa vastaan. Liittymisen vastineeksi, Bakunin oli vannonut tekevänsä kaikkensa mahdollistaakseen Suomen itsenäisyyden ja lupasi sen saavan liittyä mihin tahansa poliittiseen järjestelmään Suomi haluaisi. Paria kuukautta kirjeen päiväyksen jälkeen, J.V. Snellman julkaisi pitkän sanomalehtikirjoituksensa Sota vai rauha Suomelle, jossa hän Bakuninia mainitsematta, tuomitsee reaalipolitiikan hengessä kapinoinnin keisaria vastaan Suomen kohtalolle arvaamattomana hankkeena. Vittu ettää Snellman oli suuren luokan kusipää. Samaa kaliiperia kuin Anja Kauranen.
xxx/ellauri255.html on line 449: (suomesta.ru)
xxx/ellauri255.html on line 452: Raittila, Anna-Maija (1928 - 2012) oli runoilija ja Taizé-liikkeen maailmanlaajuisesti tunnetuksi tekijä. Anna-Maija Raittila oli synnynnäinen lyyrikko, Unkarin runouden uuttera suomentaja ja merkittävä kirkollinen vaikuttaja. Lestadiolaistaustaisen runoilijan lyriikassa yhdistyvät korkeat esteettiset tavoitteet, eettinen pohdinta ja luonnonläheisyyden teemat.
xxx/ellauri255.html on line 531: Minä en suostu enää sekuntiakaan kuuntelemaan tuota moukkaa, osoitan Penaa sormella. - Mies muuta kuin puhuu rakastuneesti itsestään, sen aikaansaamia paskakikkaroita täytyy jokaisen eteläsuomalaisen käydä ihastelemassa, loukkaantuu perkele kun minä en suostu kehumaan sen säälittäviä proosatekeleitä. Kuinka helvetissä mä olen kestänyt katsella tuollaista? Sinä olet todellinen Turhan bey. Mun puolestani voit vetäa kuppaisen vitun päähäsi, ottaa ne runokirjat mukaasi, ja jäädä sinne loppuiäksesi. Minä lähden. No Jomppa leppyy saatuaan koskenkorvalestin Penalta. Viina maistuu sikamaisen hyvältä. On riemullista olla juoppo.
xxx/ellauri255.html on line 542: Meleenainen Jomppa päästää sairaalassa pahanhajuisia pieruja. Mies paukkuu niin että kävyt tippuu puista. Amokin s. 148-149 luetellaan salanimillä koko suomalaisten kynämiesten ryyppyporukka. En niistä montaa tunnista. No Silvonen joka lausuu Rilkeä on Lassi Sinkkonen, sen arvaa änkytyxestä.
xxx/ellauri255.html on line 545: Jomppa kuoli samana vuonna kuin Pirkko Hiekkala, mutta 16 vuotta nuorempana. Sense viina teettää. Viimeiset vuotensa Ojaharju asui Helsingin Kontulassa. Voitti suomalaisen kirjakerhon suuren palkinnon 1979. Raitistui terveyssyistä 1982. Sai niin ankaran alkoholiepileptisen kohtauksen, että oli mieluummin ilman alkoholia kuin kokisi sen uudelleen.
xxx/ellauri259.html on line 59: Yrjö Ilmari Larmola (5. toukokuuta 1940 Nurmijärvi – 1. heinäkuuta 2021 Helsinki) oli suomalainen filosofian tohtori ja Helsingin kaupungin kulttuurijohtaja. Larmolan vanhemmat olivat lääketieteen ja kirurgian tohtori Erkki Yrjö Larmola (ent. Lindfors) ja vakuutusvirkailija Irja Helena Pernaja. Larmola pääsi ylioppilaaksi 1959 ja suoritti Helsingin yliopistossa humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon 1963, filosofian kandidaatin tutkinnon 1971, maisterintutkinnon 1973, lisensiaatintutkinnon 1986 ja väitteli filosofian tohtoriksi 1990 tutkielmalla, joka käsitteli Eino Leinoa.
xxx/ellauri259.html on line 65: Töölön Yhteiskoulun oppilat olivat lehden pyynnöstä pohtineet hyvän suomalaisen ominaisuuksia ainekirjoituksissaan. Suomen Kuvalehti julkaisi 1958 parhaaksi valitun kirjoituksen kokonaisuudessaan. Sen oli kirjoittanut tuohon aikaan 18-vuotias Yrjö Larmola. Larmola kirjoitti muun muassa, että hyvä suomalainen on tarmokas ja määrätietoinen, vaikka ylhäältä päin häntä yritetäänkin holhota. Hän myös kuvaili suomalaisia itsepäisiksi, rehellisiksi sekä omanarvontuntoisiksi. Omaperäinen kaveri!
xxx/ellauri259.html on line 67: Suomen historia ja kulttuuri on pääosaltaan Suomen kansan erikoisluonteen muovaava. Kalevala, sotakorvaukset, arkkitehtuuri ja Breitenfeldin voitto ovat suomalaisen hengen saavutuksia. Se, että olemme yhä suomalaisia talvi- ja jatkosodan jälkeen, ei ole pelkkää moukan tuuria. Nämä voitot on saavuttanut Suomen mies, tuo hakkapeliitta.
xxx/ellauri259.html on line 69: Peruspiirre, josta suomalaisen tunnemme, on se mitä Toini Havu kutsuu purnaavaisuudeksi, Suomalainen on izepäinen piru. Korpisuomalainen itsepäisyys on pysyttänyt kansankulttuurimme omalla pohjallaan, tunne omasta pihasta, jonne vieraan ei ole hyvä tulla (Get off my property! hän sanoo kuten viulunsoittaja vaikkakaan ei katolla), on varjellut henkilökohtaista vapauttamme. Uskon, että parhaimmassakin tosisuomalaisessa tulisi tämän piirteen esiintyä.
xxx/ellauri259.html on line 71: Hyvä suomalainen on tarmokas ja määrätietoinen. Hän on sitä yhä, siitä huolimatta, että ylhäältä päin häneen suuntautuva holhous tekee parhaansa suomalaisen itsenäisen yritteliäisyyden lamauttamiseksi. Nykyinen suuntaus vakuuttaa hänelle, ettei ole olemassa arvonsa säilyttäviä päämääriä, joten ei voi olla olemassa määrätietoisuuttakaan. Suomalainen ei tee työtä, kun hän näkee, ettei siitä ole mitään hyötyä, mutta hyvä omatunto hänellä ei ole jouten istuessaan ja nostaessaan tukia.
xxx/ellauri259.html on line 73: Perinteet ovat tässä maassa jatkuvasti pyhä asia. Saunassa arkisemmankin suomalaisen mieli kohoaa jonkin verran tavanmukaisesta poikkeavaan tunnelmaan koskenkorvan avulla. Saarnastuolissa seisovaa pappia kunnioitamme yhä korkean kutsumuksen miehenä vaikka tietäisimmekin, että hän on yksityiselämässään taipuvainen tyhjentelemään ehtoollisviinipulloja kuten Sakari ja tekmään kiusaa kommarille kunnanjohtajalle kuten isä Camillo.
xxx/ellauri259.html on line 75: Mannerheim testamentissaan Suomen kansalle varoitti meitä sisäisistä erimielisyyksistä, jotka avaavat tien ulkoa tulevalle väkivallalle, Ehrendvärd suomalaiseen purnaushenkeen vedoten varoitti: jälkimaailma, seiso tässä omalla pohjallasi, äläkä luota Naton apuun, idän ja lännen välimaaston kansan ei ole viisasta valita puolia.
xxx/ellauri259.html on line 77: Suomalainen tuntee, miten Jumala on häntä johdattanut halki myrskyisen historian. Hän näkee, miten vielä itsenäisyytemme aikanakin olemme saaneet oikean miehen oikealla hetkellä: Svinhufvudin silloin, kun lakien kunnioitus oli heikkenemässä, Rytin silloin, kun tarvittiin kansallista ryhtiä, Mannerheimin puolustustahdon voimistamista tarvittaessa, Paasikiven silloin, kun maa oli vielä neuvotteluin pelastettavissa. Siksi suomalainen uskoo oikeistojohtajiin kuin Jumalaan. Hän voi olla fasisti, herännyt tai miltei
xxx/ellauri259.html on line 79: Ihan kaikkea 50- ja 60-luvulla kirjoitettua ei Yrjö enää allekirjoittaisi. ”Tasa-arvo on meillä sentään tuntuvasti edistynyt. Nykyisin olisi mahdotonta kirjoittaa hyvästä suomalaisesta niin, että keskittyisi pelkästään miehiin”, Larmola sanoo. Larmola toteaa 1950-luvun olleen hyvin kahtiajakautunutta aikaa: miehillä ja naisilla oli omat kulttuurinsa. Miehet oli miehiä ja naiset rouvia, neiti-ihmisiä tai huoria.
xxx/ellauri259.html on line 83: Lisää tyhmiä videoita ja suomalaisten oikeistokynäilijöiden eeppisen epistä mätkintää.
xxx/ellauri259.html on line 85: Harry Juhani "Hjallis" Hjarkimo (s. 2. marraskuuta 1953 Helsinki) on suomalainen ex-liikemies, ex-yrittäjä, ex-urheilujohtaja, ex-televisioesiintyjä, ex-purjehtija, ex-kansanedustaja ja ex-tubettaja. Hän on tullut parhaiten tunnetuksi persumaisen jääkiekkoseura Jokereiden ex-päätubettajana ja sen hallituksen ex-puheentubettajana, Hjallis-hallin (silloinen Hartwall-areena) ex-rakennuttajana ja ex-urheilumanagerina. Hän myi isänmaansa ex-pensasneuvostoliittolaisille toukokuussa 2019.
xxx/ellauri259.html on line 101: 2016 alkaneen Pitääkö olla huolissaan? -ohjelman suosio senkun jatkuu. Edellisen kauden keskikatsojamäärä oli 1 379 000*. Suomalaiset keskikazojat ovat lähettäneet panelistien pohdittavaksi tuhansia huolenaiheita. Ei vaan suomalaiset ovat lähettäneet kymmeniä tuhansia huolenaiheita. Jenni Pääskysaaren johtama paneeli tekee epädramaattisen paluun ns. peruspoppoolla. Huoliin ovat vastaamassa suomalaisen kirjallisuuden harmaa eminenssi Miika Nousiainen (n.h.) ja duo valonkantajat eli Tuomas Kyrö ja Kari Hotakainen.
xxx/ellauri259.html on line 122: Uutisvuoto oli 1998 alkanut suomalainen paneelishow ja viihteellinen tietokilpailu, jossa julkisuuden henkilöt käsittelivät kuluneen viikon uutisaiheita humoristisella ja satiirisella otteella. Ohjelma perustui brittiläiseen ohjelmaformaattiin Have I Got News for You. Uutisvuoto on yli 700:lla jaksollaan pisimpään yhtäjaksoisesti Suomen televisiossa pyörinyt viihdesarja. Ohjelman alkuperäinen kokoonpano oli seuraava:
xxx/ellauri259.html on line 148: Kimi Räikkösestä elämäkerran vuonna 2018 kirjoittanut Kari Hotakainen on päässyt tutustumaan suomalaiseen autourheilutähteen lähemmin kuin moni muu. Räikkösen lopettamispäätös ei tullut Hotakaiselle yllätyksenä. Hän kertoo yllättyneensä enemmän kolme vuotta sitten, kun Jäämies loikkasi heikkoon Alfa Romeon talliin.
xxx/ellauri259.html on line 150: Kirjailija Kari Hotakainen istuu tuolissaan hillittynä ja hieman kiusaantuneena. Ujossa ja hiukan varautuneessakin olemuksessa on reilu ripaus Yrjö Larmolan peräänkuuluttamaa suomalaista miestä: tunteita ei juuri toitoteta, tuskan tullen purraan hammasta ja ajetaan Toyota Corollaa.
xxx/ellauri259.html on line 168: Hämäläisen hitaan Panun mielestä Eino Leinokin on itäsuomalaisia. Armas syntyi Paltamon Paltaniemellä, (aiemmin ruots. Paldamo), joka on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan länsiosassa Oulujärven koillisrannalla, nykyisin osa Kajaania.
xxx/ellauri259.html on line 174: Käytyään Kajaanin alkeiskoulua ja Oulun suomalaista lyseota (1889–1890) Leino siirtyi veljensä, toimittaja Oskar Lönnbohmin luokse Hämeenlinnaan. Tähän pakotti perheen taloudellisen tilanteen heikkeneminen isän kuoleman jälkeen 1890. Hämeenlinnan lyseosta hän valmistui 16-vuotiaana ylioppilaaksi 1895. Leino aloitti opinnot myös Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa Helsingissä, mutta ne jäivät pian "taka-alalle" kurjaliston harrastusten vuoksi. Antiikin kirjailijat kuten Cornelius Nepos tulivat tutuiksi latinan tunneilla. Koti- ja kouluympäristönsä tapahtumia Leino kuvaili kaitafilmille ja julaisi elämänsä lopulla muistelmateokseensa Elämäni kuvakirja (1925).
xxx/ellauri259.html on line 176: Helsinkiin saapunut Eino Leino löysi luontevan herrahenkisen kodin nuorsuomalaisen Päivälehden aateyhteisöstä. Eero Erkon, Juhani Ahon ja Arvid Järnefeltin aloitteesta 1889 perustettu sanomalehti ajoi äärioikeusuudistusta ja poliittisten oikeuksien laajentamista herrasväelle sekä vastusti vanhemman mytomaanipolven ahdasmielistä kielinazismia, maahanmuuttovihaa ja kirkollis-konservatiivista aatemaailmaa.
xxx/ellauri259.html on line 513: Tiia lutkautti myönteisesti nyökkivän mulkun suustaan ja antoi nesteen valua puseron kaula-aukosta sisään. Se tuntui ihanalta, vaikka kuulostaa kyllä pahalta setämiesmeemiltä. Sulkeutunut suomalaismies oli avautunut taas ymmärtäväisen suomalaisen naisen puseroon. Kari Hotakainen ei tiedä että naisen keho, edes poski, ei ole inselmiehen oikeus, vaikka bioetiikan tutkijatohtori Joona Räsänen sitä Herlinin Sanomissa paukuttaa. Kari ja Joona ovat Andrew Taten aatetovereita.
xxx/ellauri259.html on line 528: Aarno Olavi ”Loka” Laitinen (17. tammikuuta 1943 Helsinki – 25. syyskuuta 2021 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja kolumnisti pysähtyneisyyden aikana. Laitinen oli Helsingin Sanomien poliittisen toimituksen esimies vuodesta 1972. Hänet erotettiin 1982, kun paljastui, että hän oli keskeinen Tamminiemen pesänjakajat -kirjan kirjoittaja. Saatuaan suuren neuvoston tuomion Aarno "Loka" Laitinen oli Iltalehden pitkäaikainen kolumnisti. Satiirisissa teksteissään hän arvosteli usein suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Toinen kolumnien vakioaihe oli feminismi ja naisverkosto. Toisaalta hän kirjoitti hyväksyvään sävyyn niin sanotuista isojen poikien verkostoista. Hän otti kantaa vihreitä arvoja vastaan ja ydinenergian puolesta. Usein hän oli kolumneissaan vastustanut myös erilaisia sääntöjä ja kieltoja, jotka hänen mukaansa rajoittivat yksilönvapautta.
xxx/ellauri259.html on line 539: Muumihenkilön näköiseltä suomalaiselta kynäilijättäreltä meni nordiska litteraturpris sivu suun. Prissin "nappasi" tanskalainen spefikirjailija Solvej Nalle ysäriltä. Sekin on harvaxeen julkaissut rumankaunis sankarillinen naisenpuolikas, tosin 13 vuotta nuorempi.
xxx/ellauri259.html on line 588: Mutta missä on rikkinäinen Juutinmaa? Siitä ei ole suomalaista Uikisivua. Ruåzalaiset tietävät: Sønderjylland är den idag vanliga beteckningen på den sydligaste danska delen av den jylländska halvön, Nordslesvig. Namnet har dock tidigare betecknat hela Slesvig. Jaha, tää taitaa olla tanskalainen näkemys. Mitäs sakut sanovat?
xxx/ellauri259.html on line 618: Schleswigiin kuuluvalla Syltillä tehtiin 60-luvulla tanskalais-saxalaisia sexifilmejä. Sexiä Syltillä, Riemua WC-reijällä. Se jatkuu nyt Netflixissä tanskalais-saxalaisen peitepoliisiyhteistyön merkeissä. Paizi ei tällä kertaa Syltillä, vaan pohjoisempana Hvide Sandilla Ringkøbingissä, missä oltiin pikku-Volvolla koko perheen matkalla 60-luvulla ja asuttiin agtak-kattoisessa kesämökissä. Nappisilmäisen Sohvi Karpin paha iso saxalainen firma on nimeltään VeeKoo. Veikon Kone koittaa nielaista urhean suomalaisen pikku Tempon. VTT ja Martti Tiuri ovat konnia, mahtaakohan VKontakte olla niiden työnantaja? Slalompuseroinen yrittäjä Alexi ala coque tukkineen on kaikin puolin kilppi kuten saattoi arvata. Mixkä lähes kaikilla Karpin jäbillä on tukka taaxe kammattu kuin karvakäsillä, tai Leo Tolstoi nuorena? Sarjan Brylcrem budjetti lie ollut huimaava. Se taitaa olla (ollut) viimeistä huutoa. Totaalisesti OUT kun me oltiin nuoria, sitä oli jäljellä ainoastaan vanhoilla työväenluokan riippumahoilla. Ivalossakin on ryssä-ja serbikonnia. Venäläiset naiset ovat huoria, venäläinen poliisi on läski tomppeli. Kiltti pieni sakemanni maistuu kiltille mutta tomeralle Ninalle. Molemmilla on pallopäiset tyttäret. Mutta tokko siitä kuitenkaan tullee mittään, eikä tulekaan. Temposta Raken talosta ostin 60-luvulla viiden markan laatikosta joululahjoja. Alexin kannattaisi vaihtaa jo se slalompusero, se haisee varmasti jo tanakasti hieltä. Naamakirjalla on mulle uusi ehdotusystävä: Rudolf Hess.
xxx/ellauri259.html on line 631: Vilho (Ville) Ensio Viksten (3. heinäkuuta 1930 Tammela – 7. lokakuuta 2014 Helsinki) oli suomalainen kirjallisuuden tutkija, opettaja ja kustannusjohtaja. Vikstenin vanhemmat olivat puutarhuri Vilho Veikko Viksten ja Eliisa Elviira Ört (hehe, pirttiviljelijä, knulla ört på pört). Hän pääsi ylioppilaaksi 1952 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1960, mun opiskellessani Tehtaankadun kansakoulussa.
xxx/ellauri259.html on line 665: The Power of Optimism (ei suomennettu), kirjoittanut Luis Rojas Marcos. Tässä kirjassa opit, kuinka optimistinen asenne voi auttaa selviytymään monista elämän tuomista haasteista. Kirjan on kirjoittanut arvostettu espanjalainen psykologi, jolla on verraton kyky käsitellä tunteisiin ja ajatuksiimme liittyviä aiheita yksinkertaisella ja selkeällä otteella. Rojas Marcon ainutlaatuinen ääni on nöyrä ja tyyni, mutta samalla myös autoritäärinen. Siksi haluammekin tämän kirjan suosittelemisen lisäksi myös kannustaa tutustumaan hänen harvinaisiin mutta aina yhtä kiinnostaviin televisioesiintymisiinsä.
xxx/ellauri259.html on line 673: Overcome Panic and Anxiety (ei suomennettu), kirjoittanut Linda Manassee Buell. Tässä kirjassa kirjoittaja jakaa omakohtaisia kokemuksiaan paniikkihäiriöstä ja hermostuneisuudesta. Vaikka teos onkin varsin lyhyt, se on tulvillaan hyödyllisiä neuvoja kelle tahansa, joka kärsii hermostuneisuudesta tai jolla on tällaisista ongelmasta kärsiviä läheisiä.
xxx/ellauri259.html on line 675: Buddhist Meditation (ei suomennettu), kirjoittanut Ramiro Calle. Tutkimukset ovat osoittaneet, että säännöllisellä meditaatioharjoittelulla on monenlaisia terveydelle hyödyllisiä vaikutuksia. Callen teos on opettavainen ja mielenkiintoinen luettava kelle tahansa, joka haluaa oppia ymmärtämään meditaatiota paremmin. Mainonta.
xxx/ellauri259.html on line 733: Eli siis Yön saalistajat on vuonna 1984 julkaistu suomalainen jännityselokuva. Visa Mäkisen ohjaama elokuva kertoo poliisista, joka soluttautuu Porissa toimivaan rikollisjärjestöön. Yön saalistajissa näytetään väkivaltaa ja paljasta pintaa suorasukaisemmin kuin 1980-luvun suomalaisessa viihde-elokuvassa yleensä oli tapana.
xxx/ellauri259.html on line 735: Yön saalistajat on Porin näköiseen kaupunkiin sijoittuva kotimainen rikoselokuva soluttautujapoliisista, gangsteriliigasta ja kultarysästä. On verisiä murhia, useita car chaseja (Hotakaisella on vain 1 tosin venytetty pitkäxi Pepita-tyyppisesti), vierailuja strippiklubille sekä seksikohtauksia (jotka taas kerran jäävät Karilla lapsipuolen asemaan - kyllä se tosiaan taitaa olla impotentti hintti!) . ”Yön saalistajat on porilaisen oman tiensä kulkijan pääteos, ei enempää eikä vähempää kuin ainoa suomalainen pulp-trilleri, jossa on munaa”, kirjoitti Lauri Lehtinen elokuvan 25-vuotisnäytöksen yhteydessä.
xxx/ellauri259.html on line 741: Elokuva tuo katsojalle tuulahduksen 80-luvun puolivälistä. Jännityselokuvaksi tarkoitettu pätkä saa koomisia piirteitä ja aika ajoin jopa viihdyttää katsojaa. Yön saalistajat on osa suomalaista elokuvahistoriaa ja siksi katsomisen arvoinen tapaus. Sen katsottuaan huomaa kuinka 25:ssä vuodessa on edetty suomalaisessa elokuvatuotannossa mahtiharppaus eteenpäin.
xxx/ellauri261.html on line 53: Liisa Mäntymies, vuoteen 1992 asti Liisa Suurla, vuoteen 1975 asti Liisa Partanen, (s. 18. helmikuuta 1947 Kuusankoski) on suomalainen kirjailija ja saattohoitaja joka pyöräilee ja paarustelee vieläkin Länsi-Käpylässä suu happamassa virneessä. Liisa on syvästi uskonnollinen ja kirjoitti hartaan ilakoivia kirjoja ja kolumneja Käpylälehteen mm. miesvainajansa syöpäkuolemasta. Liisa tarjoaa lyhyttä ja pitkää terapiaa maxusta. Ala matka autenttiseksi naiseksi Liisa Suurlan Aramnaasissa.
xxx/ellauri261.html on line 69: Kissa korvan päällä. Liisa Mäntymies, nidottu, 2022, suomi. Kirjailija Liisa Mäntymiehen kolumneja on julkaistu Käpylä-lehdessä 35 vuoden aikana. Kiehtovat ja syvälliset tekstit liikkuvat perinteen viisaudesta johkin muualle.
xxx/ellauri261.html on line 73: Heikki Tapani Ruokanen (s. 2. elokuuta 1951 Rovaniemi) on suomalainen toimittaja ja pappi. Hän oli Suomen Kuvalehden päätoimittaja vuosina 1996–2014. Koulutukseltaan Ruokanen on teologian maisteri. Vuosina 1989–1991 hän teki Lenita Airiston kanssa ohjelmaa Seitsemäs hetki ja viikoittaista "Isäntänä Tapani Ruokanen"-ohjelmaa Radio Rapu -kanavalla. 2010-luvun loppupuolella hänellä oli "Isäntänä Tapani Ruokanen" -haastatteluohjelmia Alfa-tv:ssä. Tapani on saanut paljon sakkoja julkisista herjauxista. Helmikuussa 2015 Ruokanen ilmoitti asettuvansa kokoomuksen ehdokkaaksi kevään 2015 eduskuntavaaleissa. Hän ei tullut valituksi.
xxx/ellauri261.html on line 89: Vuonna 1988 Kari Hotakainen päättää siirtyä runoudesta proosaan. Aiheexi valittiin muodikkaasti pahuus, se alkoi 80-luvulla olla trendikästä. Pahuus Hotakaisen kirjassa on silmitöntä väkivaltaa ilman selvää aihetta, vähän sellasta mitä harrastavat amerikkalaiset poliisit ja Ison Omenan vartijat. Romaani edistyy vinhaa vauhtia. Jo ensimmäisen luvun aikana Connexorista Lionbridgeen siirtynyt pääsinniemeläinen Timo Järvinen on hakannut 13 juoppoa Kampin alueella. Puskasta hyökkää kommandopipoon verhoutunut Timo Järvinen ja hakkaa kyselemättä. Kari siirtää hänet seuraavassa luvussa Kulosaareen, vaikka siellä on vähemmän avuttomia juoppoja. Mutta voihan hän hakata vanhoja suomenruozalaisia eläkeläisiä, jotka raahustavat Varubodeniin töpöttävin askelin ostoskärryn edessä tai rollaattorin takana. Virkistävä juonen käänne! Paizi onkohan Varubodenia enää Kulosaaressa?
xxx/ellauri261.html on line 115: Metropoliitta Ambrosiuksen mielestä new agen, antroposofian ja teosofian ja Aasian uskontojen vaikutus moniin uusiin virtauksiin on nähtävä ainakin osittain vastareaktiona pessimistiselle ihmiskuvalle, mitä suomalainen kristillisyys on viljellyt. Uudet uskonnot ovat tarjonneet valoisan ja idealistisenkin vaihtoehdon puhuessaan ihmisen evoluution mahdollisuuksista. Sanotaanhan, että muualla asiakas on aina oikeassa, mutta ei kirkossa kuunnellessaan saarnoja. Kirkossa jumala on asiakas jolle seurakunta tuottaa palveluja.
xxx/ellauri261.html on line 564: Anderson tunnetaan etenkin novelleistaan, mutta hän julkaisi myös romaaneja ja runoja. Anderson vaikutti aikansa kertomakirjallisuuteen ja muun muassa Ernest Hemingwayn, William Faulknerin ja John Steinbeckin tuotantoon. Hänen tunnetuin teoksensa lienee novellikokoelman ja romaanin rajamailla liikkuva Winesburg, Ohio (1919), joka on ilmestynyt suomeksi nimellä Pikkukaupunki (1955). Andersonin kirjallinen tyyli pohjautui arkikieleen ja sai vaikutteita Gertrude Steinilta.
xxx/ellauri261.html on line 572: Elinaikanaan Stein julkaisi 26 teosta, ja hänen kuolemansa jälkeen niitä julkaistiin vielä 12. Ensimmäinen teos Three Lives valmistui vuonna 1905, ja vuotta myöhemmin hän alkoi kirjoittaa laajaa pääteostaan The Making of Americans (1925). Yksi Steinin tunnetuimmista lauseista on runosta Sacred Emily (1913): ”Rose is a rose is a rose is a rose.” Tätä Jaakko Hintikalla oli tapana hokea. Myöhemmin Stein kirjoitti lastenkirjan The World is Round (suomennettu kexeliäällä nimellä Maailma on pyöreä), jonka päähenkilö on Rose-niminen tyttö ja jossa sama lause esiintyy monta kertaa.
xxx/ellauri265.html on line 119: Mixi brittiskoudesarjan naisilla on kaikilla poikaystävinä ahdistelevat niitä selkeästi huonommat poliisikollegat? Onko se naiskazojille ahistelusta huolimatta mieluisaa? Onhan se voimaannuttavaa. Äijät on aivan lääpällään ja juoxee perässä kuin kiimaiset koirat, niitä voi mielin määrin potkia, eikä ne silti hellitä! Oliko Stolbovan italiaano sellainen? Vai eikö se ollut, helli vain niitä koiroja? Sixikö se sai saapasta? Elämme vaikeita aikoja ystävä hyvä. Se oli liian vanha, ukkoutunut. Siitä tuli Suomen oloissa eläkeukko, stölberö. Kielipuoli, ei puhunut venäjää eikä suomea. I feel your pain, nilkki ymmärtää. Tunnemme ydinpelkoa. Ihminen rakastaa sitä ihmistä joka hyväxyy sen sellaisena kun se on.
xxx/ellauri265.html on line 150: Tottakai, Lauri vahvistaa. Todella iso yhteinen tekijä meille on Italia. Isäni on suomalainen ja äitini italialainen. Synnyin New Yorkissa, ja asuimme Manhattanilla, lähellä YK:n päärakennusta, jossa isäni työskenteli. Olin pieni, kun muutimme Suomeen, sitten lähdimme takaisin Yhdysvaltoihin, ja kahden vuoden jälkeen taas takaisin Suomeen. Vaimon kuoltua pyysin hänet saman tien kahville. Uskalsin pyytää, koska olin hänestä kiinnostunut, ja jos ei tee aloitetta, voi käydä ettei saakaan turkista tappiin. Olin ollut neljä vuotta yksin ja olin enemmän kuin valmis uuteen parisuhteeseen.
xxx/ellauri265.html on line 162: Erkki Anto Markus Leikola (s. 17. maaliskuuta 1960 Helsinki) on Anto Leikolan törkeen läski poika, suomalainen toimittaja, kirjailija, konsultti ja kommentaattori, oikea ihrratynnörri. Erkin yxityiselämä koostuu kuuluista sukulaisista. Markus Leikolan isä on professori Anto Leikola. Hänen setänsä on metsätieteilijä Matti Leikola ja hänen tätinsä on/oli lääkäri ja poliitikko Erkki Leikola sekä isotätinsä gynekologi ja Suomen ensimmäinen naisprofessori Laimi Leidenius.
xxx/ellauri265.html on line 169: Hylkiöistä tuli ystäviä Versaillesin jälkeen, sakut varustautuivat uudestaan Stalinin luvalla ja avulla, hioivat auroista miekkoja Ukrainan maaperällä. Pian Saxan panzerit möyhentävät siellä taas ryssän tankkeja. Venäjä on taas underdog, eli altavastaaja. Antura, opettele suomea!
xxx/ellauri265.html on line 231: Kumikaulat myötäelivät, suomuxet putosivat Esan silmistä. Eipä olis ajatellut että ukrainalaisetkin on noin sankareita. Ne ovat syvemmältä kuin luulimme.
xxx/ellauri265.html on line 235: Esan mielestä suomalaiset ovat totalitäärisempiä kuin esim. amerikkalaiset. Olemme laupiaampia samarialaisia. Tänkin Eski sanoo hurjan kiemuraisesti änkyttäen välillä. Olemme kollektiivisia. Tai pitäisi olla. Anekdootti siitä: olin ohjelmanumerona erään varakkaamman kaverin 70v syntymäpäivillä. Siellä oli ainakin sata huisin varakasta henkilöä. Kysyin vierustoverilta varakkaammalta Esalta: moniko näistäkin kermapepuista arvelee pian olevansa 2x rikkaampia samalla kun laahus pysyy yhtä köyhänä? Ei yhtään sanoi varakas Esa. (Muu-huh, nyökyttää Nilkki äänitapetista.) Tietysti laahuxen pitää vastaavasti köyhtyä. Jostakinhan ne rahat on otettava.
xxx/ellauri265.html on line 295: City Digital Group (viralliselta toiminimeltään City Digital Oy) on suomalainen yritys, joka omistaa useita verkkosivustoja. City Digital Groupin toimitusjohtaja on Ilkka Lavas. Firma teki 2018 rökäletappion. Joulukuussa 2019 City Digital Group osti Suomi24:n Aller Medialta. Aller tuottaa medioita Seiska ja Katso myös kuvat, sekä omistaa kuvapalvelu All Over Pressin. Yhtiön markkinointipalvelut muodostuvat sisältömarkkinointiyksiköstä Aller Ideas, markkinointitoimistosta Dingle sekä datayksiköstä Data Refinery. Yhtiöllä on Suomessa noin 160 työntekijää.
xxx/ellauri265.html on line 298: Pauli Juhani Aalto-Setälä (s. 6. toukokuuta 1966 Kankaanpää) on suomalainen toimittaja, juontaja ja media-alan sarjayritysjohtaja. Hän toimi vuosina 2009–2019 Aller Media Oy:n toimitusjohtajana.
xxx/ellauri265.html on line 333: Jani Kaaro (s. 1971) on suomalainen tietokirjailija, tiedeaiheisiin erikoistunut toimittaja ja suomentaja. Hän on kirjoittanut muun muassa Ylelle, Helsingin Sanomiin ja Tiede-lehteen.
xxx/ellauri265.html on line 471: Mika Pantzar (s. 10. toukokuuta 1956 Helsinki) on suomalainen kauppatieteiden tohtori. Hän on Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun dosentti. Pantzar väitteli tohtoriksi vuonna 1991. Hän on erikoistunut teknologiatutkimukseen ja käyttäjäläheisten innovaatioiden tutkimukseen. Onko #metoosta tuttu Veijo Panzar kenties Mika Panzarin setä? Aijoo se #metoo setä onkin Veijo BALTZAR eikä Pantzar. My bad, nimet vain vaikuttivat samalta. Cultural Counsellor Veijo on kyllä ilmiselvä romsku joka pitää tanssahtelevista pikkupilluista. Niin minäkin! Kala alkoi haista. Minä myös.
xxx/ellauri265.html on line 504: Hizi tää onkin aika kuumottava animaatio. Panssarit etenevät putki kuumana, Mika laskee knickerit puolitankoon ja tilanteen niin vaatiessa vielä alemmaxi. Se käy Jatkosota high schoolia, ampuu suomalaisten aseilla, kylpee suomalaisessa saunassa (bixut päällä, valitettavasti) ja soittaa Wäinämöisen kannelta erätauolla.
xxx/ellauri268.html on line 175: Sacher-Masochs Familie lebte in Lemberg (joka tunnetaan paremmin myös toisella nimellä, Lvivin nimellä, suomexi myös VLOL) und hatte Vorfahren aus Slowenien, Spanien und Böhmen. Sein Vater Leopold Johann Nepomuk Ritter von Sacher war Polizeidirektor von Lemberg. Seine Mutter, Caroline Edle von Masoch, war die Letzte ihres alten slawischen Geschlechts. Sein Vater vereinigte daher – mit Bewilligung des Kaisers von Österreich – ihren Namen mit dem seinen, und die Familie hieß fortan Sacher-Masoch.
xxx/ellauri268.html on line 535: Sateen niteen Filosofia budoaarissa, eli, Epämoraaliset kasvattajat. (La philosophie dans le boudoir, 1795.) on suomentanut Tommi Nuopponen, onkohan se sukua sille vaasalaiselle termi-Nuopposelle.
xxx/ellauri268.html on line 536: Ällö Airaksinen Timo (kukas muu) on väsännyt Markiisi de Sateen filosofian (The Philosophy of the Marquis de Sade, 1995.) jonka kankeasta englannin kielestä on suomentanut Manu J. Vuorio. Helsinki: Gaudeamus.
xxx/ellauri273.html on line 418: Poliisi katosi tavallisten ihmisten parista. Tavallinen vaurastunut suomalainen odottaa sinivuokkojen tulevan apuun jos häntä, hänen läheisiään tai omaisuuttaan uhataan. Todellisuuden tiedetään kuitenkin olevan toisenlainen. Kun hieno sähköpyörä varastetaan, poliisi ei lotkauta korviaan. Se voi heikentää rangaistusjärjestelmän uskottavuutta ja rofejen luottamusta skoudeihin. Pelkästään poliiseja lisäämällä ei ongelmat ratkea. Tarvitaan myös järeämpi aseistus ja lisää vankilatiloja. Paskalakeille pitää antaa syyttäjän ja tuomarin valtuudet. Ongelma on myös että ydinterveitä talousasioita ja ilmiöitä plus naisiin ja lapsiin sekaantumista kriminalisoidaan yhä enemmän. Koulupoliiseja on enää Oulussa, koulusurmaajia joka koulussa. Jeparit pitäisi kasata isoxi poliisivirastoxi ja sytyttää palamaan.
xxx/ellauri273.html on line 427: Aluxi naisia oli 10, loppupeleissä joukkokanteeseen on liittynyt ainakin 120 naista eri maista. Paikkaan on liittynyt monia hyviä muistoja, sanoo Kaj. Mukana olivat myös George W. Bush, Michael Jackson ja Robert deNiro. He olivat Peterin pieniä ylpeydenaiheita. Nygårdia juhlittiin Herlinin Sanomissa esimerkkinä maailmalla menestyneenä suomalaisena, tosin hurrina. HS kertoi innoissaan helsinkiläisnaisesta, jonka Peter oli raiskannut 17-vuotiaana Peterin vieraillessa Helsingissä HS:n vieraana. "Tässä on kyse ihmiskohtalosta", HS ozikoi. Kaupungin virkamiehet häiriköivät häntä ja rikkovat lakia kävellessään korjaamon tontilla ilman hänen lupaansa. Get off my property! Kaikki oli kuitenkin Peterin ilkeän naapurin Possu Pekonin tekosia. Eiväthän ihmiset voi elää noin, sanoo naapuri. Vain siat voivat asua tuollaisessa rytökasassa.
xxx/ellauri273.html on line 498: Hömelön Auli Hakulisen näköinen kalifornialainen yliopistonlehtori Lilli Haarakka on saanut koko sivun palstatilaa esiittääxeen Herlinin mielen mukaisia luontomielipiteitä. Tässä muutama: Trump oli oikeassa sanoessaan että amerikkalaisten pitäisi haravoida matsänsä kuten suomalaiset tekevät. ("Haravoiminen" tässä nimittäin tarkoittaa paljaaxihakkuita.) Puiden harventaminen olisi sekä yhteiskunnan että etenkin yxityisten maanomistajien edun mukaista. Mutta valitettavasti hallituxet vaihtuvat, sanoo Kaarakka ja huokaa. Yxityiset maanomistajat hoitavat palontorjuntaa viranomaisiin verrattuna tehokkaasti. "Yxityisellä puolella on paljon enemmän kapassiteettia, laitteistoa ja henkilöitä reagoida", sanoo Kaarakka. "Täällä ihmiset ovat hirveän kiinnostuneita omista tonteistaan. Yritysten kyky organisoitua ja tehdä luovaa tuhoa on valtava." Ympäristödebiilien heikoin kohta on hiilikeskustelu. Nyt käy niin, että mezät joista on saatu päästöoikeuxia, jätetään kokonaan hoitamatta. Yhdysvaltain puusto on valtava paloriski. Ei hemmetti, paljaaxi ne on hakattava, haravoitava ihan puhtaaxi.
xxx/ellauri280.html on line 87: Viihderomaanien ohella Bennett julkaisi merkittäviä realistisia elämänkuvauksia, kuten The Old Wives' Tale (1908) ja niin sanotun Clayhangerin trilogian (1910–1916). Hän hyödynsi kotiseutuaan kirjojensa materiaalina. Bennettin teosten suomennokset ilmestyivät aikansa halvoissa suosikkisarjoissa, kuten Otavan Tähtisarjassa. Novelli Naimisiin johtamassa, ilmestyi antologiassa: Seitsemäs "Hyvää yötä"!: hetki lepoa kunnes nukutte, toim. V. Hämeen-Anttila (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_H%C3%A4meen-Anttila), Hämeenlinna: Arvi A. Karisto 1940.
xxx/ellauri280.html on line 173: Saakoon zaarin armeijan torvisoittajan biologinen tytär ize kertoa: Ensimmäinen matkani Israeliin oli Toiviomatkojen järjestämä. Oppaanamme oli Israelin hyvin tunteva Anna-Liisa Matikainen. Majoitumme Jad Hashmonassa, joka on kahdeksan juutalaisen muistoksi perustettu asutus 1970-luvulla suomalaisten toimesta. Anja Suomela, joka on Jad Hashmonan moshavin perustajajäseniä on kirjoittanut kirjan ”Villi oksa jalossa puussa – Saimaan rannalta Juudean vuorille” Päivä Oy 2005. Jad Hashmonassa on myös Raamattupuisto, jonka tehtävänä on saada Raamatun käsitteet juutalaisille ymmärrettäviksi ja eläviksi. Julia Fisher kysyykin kirjassa ”Israelin uudet opetuslapset": "Miksi niin harvat juutalaiset valitsevat Jeesuksen?”
xxx/ellauri280.html on line 175: Arie (Arie Bar David) ja hänen perheensä ovat suomalaiskristittyjen vuonna 1971 perustaman kibbutsin ’jäseniä’. Suomalaisten saapuessa rakennuksia ei vielä ollut, vain paljas vuorenrinne ja jotain arabiaxi räyhääviä filistiinejä. Vuoteen 1974 mennessä he olivat rakentaneet sementistä 8koko joukon settlementtitaloja.
xxx/ellauri280.html on line 236: Ekbatana (muinaispersiaksi 𐏃𐎥𐎶𐎫𐎠𐎴, Hagmatāna tai Haŋmatāna; arameaksi אַחְמְתָא, Aħĕmĕta; m.kreik. Ἀγβάτανα, Agbatana tai Ἐκβάτανα, Ekbatana; akkadiksi 𒆳𒀀𒃵𒋫𒉡, kura-gam-ta-nu, suomeksi Kokoontumispaikka) oli muinaisen Meedian pääkaupunki. Nykyään se tunnetaan nimellä Hamadan samannimisistä matoista, ja se sijaitsee 400 km lounaaseen Teheranista. Se oli tärkeällä paikalla pääteiden varrella.
xxx/ellauri280.html on line 312: Peschanlagin osastolla, Churbai-nur, naisten leirillä oli teatteri, jonka taiteellinen johtaja oli Gerda Murre, laulaja, Tallinnan Viron teatterin primadonna. Draamaa isännöi Marina Lebedeva, tuolloin kuuluisan Maly-teatterin näyttelijän tytär. Mukana oli myös kaksi taiteilijaa: suomalainen Kerti Noort ja Olya Pshenorskaya Lvovista; Lida Muzalevskaya - pukuhuoneen päällikkö; akrobaattivirtuoosi Zhanna Anupanova on pop-ohjelmien tähti.
xxx/ellauri280.html on line 348: Petshora on Komin syrjäänien oma joki Uralilta Barentsinmerelle. Kaupunki sijaitsee Petšorajoen oikealla rannalla siinä, missä rautatie ylittää joen. Se on tasavallan pääkaupungista Syktyvkarista 588 kilometriä koilliseen. Petšora on Petšoran piirin keskus ja tärkeä liikenne- ja energiantuotannon keskus. Se tuottaa 38 prosenttia koko tasavallan sähköstä (2005). Huomattava merkitys on myös öljyntuotannolla. Mezänenezien nimi joelle on Sanero jaha. Barenzinmeri on suomalaisista syvä, anglosaxien mielestä matala. Barentsinmeri on nimetty hollantilaisen, aluetta 1500-luvun lopulla kartoittaneen Willem Barentsin mukaan.
xxx/ellauri280.html on line 360: Että on noi tiimit pellejä. Vihamiehet muuttuu kavereixi taikaiskusta. Niikö nyt noi natomadot on yhtäkkiä muka suomiverrarien ykkösfrendejä. Ukrainalaiset bändärit teki konepajalla veiziä joilla ne listi neuvostovasikoita. Se kai oli sitten urheaa, näät oikealla oikeistoasialla oli murhaajat. Sydän oikealla puolella. Kenessä vangin päävihollinen? Toisessa vangissa. Vankila on vangin koti.
xxx/ellauri280.html on line 424: Gurnah on tunnettu paholaisuutta ja maahanmuuttoa käsittelevistä teoksistaan. Hänen kirjailijan uransa ensimmäinen romaani Memory of Departure julkaistiin vuonna 1987. Englanninkielisten lukijoiden parissa Gurnahin romaaneista tunnetuin on Paradise (1994), joka oli ehdolla Booker-palkinnon saajaksi; myös hänen kirjansa By the Sea (2001) oli ehdolla Booker-palkinnon saajaksi. Suomessa Gurnah on ollut varsin tuntematon kirjailija, koska yhtään hänen teoksistaan ei ollut suomennettu ennen vuotta 2021. Ruotsinnos Paradise-teoksesta on kuitenkin olemassa ja Ruotsin akatemian suomalaisjäsen, kirjailija Tua Forsström luonnehtii sitä ”ihanaksi romaaniksi”.
xxx/ellauri280.html on line 437: Isän äiti oli villi, ja äitikin. Agatha Christien kirjat on puzattu viittauxista villeihin, n-sanat on vaihdettu vähemmän suorasukaisiin. Ennen äitiä Jusufin isä tavoitteli kilwan sikäläistä arabitarta. Nainen lähti myähemmin livohkaan Jusufin velipuolten kaa. Pakodzhonkin nimi oli Silmä. Jusufin isää harmittaa se vieläkin. Finnair valizi kesätyöläiset tissien koon perusteella. Jusufilla on äidin komboloi mukana lähtiessä mutta se jää epähuomiossa junaan. Solzhenizyn opetteli ulkoa 12K omaa lausetta sellaisen avulla. Varmaan sekin oli hiekkakiveä, oltiinhan hiekkaleirillä. Aziz the combat fighterin pommista oli sininen piuha irronnut. Kun se laitettiin kiinni pommi räjähti. Maandazi-leipä on makiaa, kuin suomalaista nisua eli vehnästä. Tekotapakin näyttää samalta.
xxx/ellauri280.html on line 456: Al-Shabaab (somaliksi Alshabaab, arab. الشباب, Aš-Šabāb, suom. nuoret, nuoriso) on somalialainen islamistinen liike, joka taistelee Somalian väliaikaishallitusta vastaan. Ryhmittymä aloitti vastarinnan alkuvuodesta 2007 Islamilaisten oikeusistuinten liiton kärsittyä tappion Etiopian tukemalle väliaikaishallitukselle.
xxx/ellauri280.html on line 471: Zaarin alamaisena syntynyt Ester Toivonen (1914-1979) kruunattiin ensimmäisenä suomalaisena kaunottarena Miss Euroopaksi 1934. Hänen voittonsa oli erityisen tärkeä suomalaisille, koska se tuli rotuoppien vuosikymmeninä. Hänen klassinen (joskin joxeenkin ylähampainen) saxalainen kauneutensa nosti esiin mongoliväitteitä ja muita käsityksiä suomalaisten alemmuudesta. Ester Toivosen serkun Helvi Hämäläisen mukaan tulevan Miss Euroopan syntyperä ei kuitenkaan ollut mutkaton, sillä äiti Lempi Helle, aikaisempi Mikkelsson, synnytti esikoisensa, kun lapsen isä, zaarin armeijan saksalaissyntyinen soitto-oppilas Auf Wiedersehn oli jo jättänyt hänet. Kastetilaisuudessa pappi kieltäytyi ensin kastamasta lasta, koska tämän äiti kieltäytyi paljastamasta syntyperäänsä. Vaikka Lempi Helle toimi saunottajana Ahtolan paremmalla puolella. Oli nimi ainakin sattuva! Ester olikin siis puoliarjalainen, 1-0 erätappio mongoleille.
xxx/ellauri280.html on line 480: Pariisissa oli "kerrastoa järjestämässä" ja "monessa muussakin auttamassa" taiteilija Juho Rissanen. Tytöillä oli tiukat liivit ja yllin kyllin ohjelmaa. Hastingsissa hänet kruunattiin Miss Euroopaksi 8.9.1934. Voitto oli merkittävä kaikille suomalaisille; sitä voi verrata olympiamitaliin. Suomen Kuvalehti julisti suuressa otsikossaan: "Me emme ehkä sittenkään ole mongoleja." Voittajan supisuomalaisuutta ei epäilty, sillä hän ei pyynnöistä huolimatta vilauttanut saksalaista syntyperäänsä. Annetaan Esterin izensä kertoa:
xxx/ellauri280.html on line 493: Nykylukijaa saattaa Esterin muistelmissa hieman häiritä muistelijan laaja syventyminen tuntemiinsa henkilöihin ja näiden kertomiin tapauksiin henk.koht. narsististen kokemusten sijaan. Reippaan tytön kommellukset tuovat mieleen Anni Polvan Tiina-sarjan. Hän tunsi omakohtaisesti kaikki Haminan upseerikokelaat, oltuaan niiden rakastama pumpattava Varvara. Ajatella millainen merkitys naisen ulkonäöllä oli 1900-luvun Suomessa! Ilman kauneutta hän ei olisi päässyt suomalaisen ja eurooppalaisen yhteiskunnan ylimpään luokkaan, parhaaseen A-ryhmään. Jopa Wäinö Aaltonen ikuisti hänen perseensä marmoriin 1938.
xxx/ellauri281.html on line 230: – Meidän on vapautettava veljemme suomalaiset, Skabajeva sanoo. Abzalov toppuuttelee Skabajevaa hieman sanomalla, että ennen suomalaisia olisi ”vapautettava kaikki muut”. Hän tarkentaa tämän tapahtuvan ”osana erityissotilasoperaatiota”.
xxx/ellauri281.html on line 261: Tän niminen muka ruåzinsuomalainen spuge puumanainen esiintyy Kerstin Ekmanin whodunitissa Tapahtui veden äärellä. Siitä on nyt tehty teeveesarja, jossa joku nenäkkään Olli Suomisen lapsenlapsista pelaa tätä spugeroolia. Vizi en todellakaan pidä sveduista. Enkä kyllä norjalaisistakaan. Happolati nimi on nazi-Hamsunin typerästä kirjasta Sult, jonka ostin Tromssasta.
xxx/ellauri281.html on line 268: "Happolati" ei siis *todellakaan* ole suomea. Ei sinne päinkään svedupetterit!
xxx/ellauri281.html on line 448: Frederik oli Vapauden liiton ehdokkaana vaaleissa, sai 41 ääntä, ei päässyt läpi. Frederik sai turpaan myös Ploirilta takavuosina jossain baarissa. Frederik (oikealta nimeltään Ilkka Juhani Sysimetsä, s. 2. helmikuuta 1945 Helsinki) on suomalainen iskelmä - ja poplaulaja. Hänet tunnetaan myös lempinimellä Reetu, ja toisinaan Frederik kutsuu itseään "Junttidiskon kuninkaaksi". Sysimetsä perusti vuonna 1966 yhdessä Seppo Bruunin kanssa Stump (suom. Tynkä) -nuorisolehden. Frederik avautuu yhdeksästä lapsestaan: kolme teki ”tilaustyönä”, kaksi kasvatti itse – ”Loput ovat vahinkoja”.
xxx/ellauri281.html on line 475: Sitkeä huhu väittää Samuli Edelmannia (s. 1968) 23-vuotiaan Loirin lehtolapseksi. Tästä innostuivat Samuli ize ja Kimi Räikkönen. ”Vesa-Matti Loiri ja Kimi Räikkönen istuivat jurrissa vierekkäin sohvalla – kuin ketkä tahansa suomalaisturret – ja selittivät toistensa puheen päälle: Hei oikeesti, hei oikeesti, jos rehellisiä ollaan, kuuntele nyt, kuuntele nyt. Myöhemmin Räikkönen alkoi voida pahoin. Hän lepäsi pitkiä aikoja lattialla. Joonas piti häntä jalallaan kyljellään, ettei hän pääsisi kääntymään selälleen ja vetäisi oksennusta henkeensä.”
xxx/ellauri286.html on line 56: Tupeepäisen itätytön esikoinen löytyi siis Kottbyn ilmaishyllystä. Sofi ei ollut mikään vasemmistolaisperheen mukula vaikka kävi äidin kanssa Virossa. Mutta venättä en pomiloinut, pois se minusta! Yhtä vähän tai vähemmän kuin persut ruåzia. Pieni urhea vaikka isojalkainen balttiäitini oli valkoverinen patriootti, joka vihasi punikkeja ryssiä. Suomessa matusuomalaisena olin kuin hankaavissa kengissä (lapsenkenkiä ei löytynyt oikeata kokoa). Sofin toinen nimi on Elina eikä Anna. Elinalla oli kylän ensimmäiset rinnat, vaikkeivät kovin mahtavat. Silti vittu. Se oli läskibonzo lapsena. Tosi hemmoteltu kakara. Sen äiti oli omituinen hyypiö. Stolitsnaja on parempaa kuin kossu ja absolut, sanoo venäläiset expertit. Mixi kaikki virolaiset naiset ovat limapilluisia huoria? Onko se niiden DNAssa kuin demokraattinen vastuu Avaazeilla? Kysy HS:n Kirstiltä. Torsti saattaa tietää paremmin.
xxx/ellauri286.html on line 86: SOFI OKSASEN (s. 1977) kulttikirjaksi muodostunut feministinen esikoisteos kipeistä aiheista, syömishäiriöstä, virolaisnaisten asemasta ja ryssävihasta. Stalinin lehmät tarkastelee ankarasti Viron lähihistoriaa sekä virolaisäidin ja suomalaisisän tytärtä henkisessä puristuksessa.
xxx/ellauri286.html on line 99: Julkaisin vuonna 2003 Suomessa esikoisromaanini, Viron lähihistoriaa käsittelevän Stalinin lehmät. Törmäsin toimittajiin, jotka kutsuivat kirjaani “neuvostovastaiseksi”, suomettuneen Suomen perussanastoon kuuluvalla, aikoinaan hyvinkin negatiivisella määreellä.
xxx/ellauri286.html on line 105: Tuolloin Suomessa elettiin vielä aikaa, jota voisi kutsua jälkisuomettuneeksi.
xxx/ellauri286.html on line 131: Suomen tilanne oli toinen kuin Viron, koska Suomea ei miehitetty eikä Suomi kuulunut itäblokkiin, mutta suomettumisen vuodet tarkoittivat poikkeuksellista ilmapiiriä, joka vaikutti myös puheeseen, julkiseen keskusteluun, mediaan ja tapaan, jolla Suomessa puhuttiin Venäjästä. Minä en henk.koht.siitä paljon muista enkä ymmärtänyt, synnyin Virossa ja olin 12-vuotias kun neuvostola hajosi, mutta olen myöhemmin lukenut paljon mm. Turun Sanomia.
xxx/ellauri286.html on line 133: Neuvostoaikana Suomi oli Neuvostoliiton näyteikkuna: maa, jonka avulla voitiin osoittaa, että Neuvostoliitto kykenee elämään rauhallista rinnakkaiseloa itsenäisen naapurinsa kanssa. Tosielämässä suomalaisiin koulukirjoihin vaadittiin Moskovan hyväksyntä ja Moskova vaikutti myös siihen, millaisia kirjoja meillä oli saatavilla. Se vaikutti siihen, millaisia kirjoja kirjastoissa oli. Se vaikutti siihen, millaista tietoa meillä oli saatavilla ja millaista tietoa meitä rohkaistiin hankkimaan.
xxx/ellauri286.html on line 138: Jatkosodan jälkeen yleisistä kirjastoista poistettiin tai siirrettiin lukittuihin varastoihin liki 300 sisällöltään Neuvostoliiton vastaisiksi katsottua teosta. Entisen sisäministerin Yrjö Leinon muistelmateoksen Kommunisti sisäministerinä julkaiseminen estettiin ns. yöpakkaskriisin aikana vuonna 1958, koska sen pelättiin vahingoittavan Suomen ja Neuvostoliiton suhteita, ja teos julkaistiin vasta Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1991. Viimeisimpiä tapauksia ovat olleet epäsiveellisiksi katsottujen, norjalaisen Agnar Myklen novellikokoelman Silmukka kuun sirppiin ja romaanin Laulu punaisesta rubiinista (1957) sekä yhdysvaltalaisen Henry Millerin romaanin Kravun kääntöpiiri (1962) suomennosten takavarikointi.
xxx/ellauri286.html on line 140: Painovapauslaki ei koskenut elokuvia, vaan niiden osalta ylläpidettiin perustuslain säätämisjärjestyksessä säädetyn lain nojalla sensuurijärjestelmää rauhan aikanakin vuoteen 2001 saakka. Vuonna 1965 säädetyn lain mukaan esitettäväksi ei hyväksytty ”hyvien tapojen vastaisia”, ”epäsiveellisiä, raaistavia tai mielenterveyttä vahingoittavia” elokuvia tai elokuvia, joiden esittäminen saattoi ”vaarantaa yleistä järjestystä tai turvallisuutta tahi maanpuolustusta taikka huonontaa valtakunnan suhteita ulkovaltoihin”. Nämä kiellot kumottiin vuonna 2001. Valtion elokuvatarkastamo kuitenkin tarkasti vuoteen 2012 saakka julkisesti esitettävät ja myytävät elokuvat mutta ainoastaan mahdollisten ikärajojen määräämistä varten. Korkein ikäraja, joka niille voitiin määrätä, oli 18 vuotta. Tunnettuja esimerkkejä ovat olleet suomalaissyntyisen Casper Wreden elokuvan Ivan Denisovitšin päivä – Aleksandr Solženitsynin samannimisen romaanin pohjalta – esityskielto ulkopoliittisista syistä vuonna 1972 ja samoin suomalaissyntyisen Renny Harlinin Yhdysvalloissa ohjaaman elokuvan Jäätävä polte määrääminen esitys- ja levityskieltoon raaistavan ja ulkopoliittisesti arveluttavan sisältönsä vuoksi vuonna 1986. Ne olivatkin paxua propagandaa molemmat.
xxx/ellauri286.html on line 144: Koska suomettumisen ilmapiiri ei tarkoittanut miehitystä, vaan pikemminkin poliittista nuorallatanssia ja hämärän maastoa, jossa roolit ovat epäselvät, Suomi ei ryhtynyt Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen poistamaan tietoisesti suomettumista eikä selkeää pesäeroa tehty.
xxx/ellauri286.html on line 197: Vuosituhannen vaiheessa Venäjästä kirjoittava kirjailija sai kuitenkin vielä kirjoittaa Venäjästä ja sen historiapolitiikasta täysin rauhassa. Vaikka törmäsin jälkisuomettuneisiin äänensävyihin, Venäjästä kirjoittavat kirjailijat tai toimittajat eivät vielä kohdanneet ilmiöitä, joiden kanssa näillä saroilla sananvapauttaan käyttävät ihmiset joutuivat tekemisiin vain joitakin vuosia myöhemmin. Pro-Putin -mielenosoittajia ei näkynyt eikä Viron Moskovan-suurlähettiläästä, sittemmin ulkoministeristä, venäläis-latvialaisesta Marina Kaljurandista, tehty rivoja nukkeja Moskovassa, kuten vuonna 2007. Vaikka kyyditys- tai miehitys-sanojen käyttö ei ollut yhtä luontevaa kuin nykyään ja toisinaan niiden kanssa haparoitiin, kukaan ei Suomessa vielä kieltänyt kyydityksiä, kuten vain vähän myöhemmin kävi. Niitähän tehtailtiin Suomessakin 30-luvulla.
xxx/ellauri286.html on line 331: Suomeksi toimivaan valemediaan eivät päde sama säännöt kuin suomalaisiin toimittajiin eikä se noudata Julkisen sanan neuvoston ohjeistuksia.
xxx/ellauri286.html on line 332: Suomalainen Julkisen sanan neuvosto on kansainvälisestikin poikkeuksellinen järjestelmä, jonka tehtävänä on vaalia suomettumista, julkisen sanan vastuullista vapautta ja tukea hyvää journalistista tapaa. Valtio tai muut tahot eivät voi puuttua journalistin työskentelyyn ja siksi Suomen viestintälait voivat olla hyvin liberaaleja.
xxx/ellauri286.html on line 343: kirjoittamaan kirjaa. Putinin trollit ilmestyi suomeksi 2019, ja se on
xxx/ellauri286.html on line 357: Aron mukaan Venäjän propaganda ja julkista keskustelua häiritsevät trollit ovat vaikuttaneet sähköistävästi suomalaiseen keskusteluilmapiiriin.
xxx/ellauri286.html on line 460: Kehveli ja herranjumala eivät ole kirosanoja. KÄRJISTÄEN voi sanoa, että suomalaiset noituvat kolmesta tabuaiheesta: uskonnosta, eritteistä ja sukuelimistä. Voimakkaimpina pidettiin saatanaa ja vittua. Kun me oltiin pieniä jumalauta oli pahin. 1600-luvun Turussa on pöytäkirjojen mukaan käytetty muun muassa sellaisia haukkumasanoja kuin tulenruoka, skottirotta, pahapää ja ruotsalainen korkoperse.
xxx/ellauri286.html on line 498: Vitun virolaiset pellet rakasti niin paljon länkkäreiden muovia että luopuivat kotimaisista kangaskasseista. Nyt tiedetään miten paljon parempia ne olivat. TIEDE-lehden paljastuneen terskan näköinen päätoimittaja Jukka Ruukki kauppaa muovia, unohtaen kokonaan mainita sen muut ympäristöhaitat kuin hiilijalanjäljen. Miten voi mies olla niin tajuton, joko se on tyhmä tai se on tilauskusettaja. Miten voi nainen olla ilman kaloritajua, ihmettelee Sofi läskinä. Vitun vainoharhaisia valkolaisia. Kumma ettei suomalaiset punikkien lapsenlapsen lapset muista että niitä nälistettiin leireillä enemmän kuin Jaarli Bobs tappoi buurilapsia ja äitejä.
xxx/ellauri286.html on line 504: Äiti oli liian hyvä venäläisille ja liian huono suomalaisille. Sofi sai siitä hirmuisesti skizoja ja siitä tuli aivan vimmainen pyrkyri. Sen izetunto on kuin dementin paavin pystyssä pitänyt mekon alle työnnetty keppi. Virolaisuus on luuranko sen kaapissa.
xxx/ellauri286.html on line 510: Quanto costa? Mitä varvilta? Ai neiti puhuukin suomea. Hintalappukin mahtaa olla sitten sen mukainen Rennosti muka karkuun. Käsikynkkää menee venakot Vaasankadulla pörrötukkaisina pyllyt heiluen. Sofi kuolaa salaa vierestä.
xxx/ellauri286.html on line 520: Sofi Oksanen kasvoi Jyväskylässä. Hänen isänsä on suomalainen sähkömies, äiti virolainen diplomi-insinööri, joiden tapaamista Oksanen sivusi esikoiskirjassaan Stalinin lehmät.
xxx/ellauri286.html on line 625: Viime vuosina Akun tärkeänä apuna on ollut hänen rakkaansa, suomenruotsalainen huippustylisti Sofia Oksanen. Ai mutta tää ei olekaan bestselleristi Sofi Oksanen?
xxx/ellauri287.html on line 65: Löysin Antikvariaatti Sofian ulkolaatikosta 1 egellä H.V. Mortonin matkakertomuxen Paavalin jäljillä, suom. Aune Krohn, v. 1938. H.V. Mortonin Pyhän Paavalin rappusissa jäljittelee häikäisevästi apostolin kuuluisaa uskon matkaa Israelin, Kreikan ja Italian halki käyttämällä itse Raamattua oppaana. Morton, joka kuuntelee hyviä tarinoita ja tarkkailee yksityiskohtia, luo pakkolukuisen kertomuksen, joka tyydyttää uteliaimman matkailijan sekä tietoisemman ja intohimoisimman Raamatun lukijan. Jokainen leipä jonka otat jokainen leffa jonka duunaat jokainen rappu jonka väsäät mä tuun kellottaan suaaa.
xxx/ellauri287.html on line 233: Anna Vuorinen (19-vuotias suomalainen),
xxx/ellauri287.html on line 306: Jokainen suomalainen voi pudottaa painoaan 10, 30, 50, 80 kg tai enemmän edes poistumatta kotoaan!
xxx/ellauri291.html on line 46: Girls! Girls! (suom. Typyjä! Typyjä!), sekä esiintyminen Yeoman JM Coltina hylätyssä Star Trek -pilottijaksossa.
xxx/ellauri291.html on line 134: Enterprisen (suom. liikeyritys) neitsytlento sijoittuu Linnunkakan galaksiin, noin vuosille 2266–2269. Alusta ja miehistöä johtavat kapteeni James T. Kirk ( William Shatner ), ensimmäinen upseeri ja tiedemies Spock ( Leonard Nimoy ) ja ylilääkäri Leonard H. "Bones" McCoy ( DeForest Kelley ) ja naisistona 1 liian vanha ämmyrkäinen josta tuli Roddenberryn kakkosvaimo, söpö kiimainen joumän plus 1 Viina niminen vierailevana tissi- ja pyllyvakona. Shatnerin puhe-esittely jokaisen jakson avaustekstien aikana ilmaisi tähtialuksen tarkoituksen:
xxx/ellauri292.html on line 194: Pyhä Katariina Sienalainen (25. maaliskuuta 1347 Siena – 29. huhtikuuta 1380 Rooma) oli italialainen mystikko ja dominikaanitertiaari. Hänen kirjallisesta tuotannostaan on säilynyt 26 rukousta ja yli 380 kirjettä. Pyhimystä kunnioitetaan katolisessa kirkossa, vanhakatolisessa kirkossa, anglikaanisessa kirkossa ja luterilaisuudessa. Eräs hänen tunnettu teoksensa on suomeksikin käännetty Dialogi Jumalan kaitselmuksesta.
xxx/ellauri292.html on line 345: Elokuva aiheutti aikoinaan kohua varsinkin poliittisissa piireissä. Äärioikeistossa Wuolijoen mielipiteiden koettiin olevan vaaraksi suomalaiselle yhteiskunnalle. Eräät kotiapulaiset olivat näet suututtaneet työnantajansa, koska olivat käyneet katsomassa Juurakon Huldan. Elokuva toimi innoituksena tuhansille 1930-luvun suomalaisnaisille, sillä päähenkilön tavoin monet työväestöön kuuluvat naiset kyllästyivät huonoon asemaansa.
xxx/ellauri292.html on line 376: Huttunen ja Juntunen yrittävät saada aikaan tekstiä, jota parikymppiset suomalaiset ymmärtävät. Oletus on, että tämän hetken nuorten aikuisten arkikieli on tulevaisuuden yleiskieltä.
xxx/ellauri292.html on line 385: Kaksi vuosituhatta myöhemmin suomalainen yliopistoteologi Niko Huttunen istui tietokoneensa äärellä ja tuskaili, miten kankeaa kieltä tuo muinainen julistaja kirjoitti. – On aivan järjettömän pitkiä lauseita ja toistuvia partisiippirakenteita, jollaisia ei käytetä enää suomessa, Huttunen kertoo.
xxx/ellauri293.html on line 48: Astrid Lindgrenillä on ihan kivojenkin lastenkirjojen lisäxi pari ällöä uskonnollissävyistä, nimittäin Mio, poikani Mio sekä albumissa 208 jo suomittu Veljeni Leijonamieli. Inhosin molempia sydämellisesti jo kansakouluikäisenä. Riku Leijonamieli oli surkea kuningas joka ei osannut edes enkkua. Samanlainen säheltäjä kuin homo Kaarle XII. Sitäpaizi leijonat ei ole mitään urheita, ne on laiskoja makoilijoita vaikka sitkeitä panomiehiä joilla on raadonhajuinen hengitys. Laumasieluina ryöstelevät hyeenoilta saaliita ja järsivät joukolla norsuparan persettä. Kesy Elsakin kylästyi lopulta apinaperheeseensä ja söi ne.
xxx/ellauri293.html on line 227: Mutta miksi Mooses sanoi: älä syö sikoja, etkä kotkaa etkä haukkaa? eikä varis; eikä kaloja, joilla ei ole suomusta? Koska hän ymmärsi kolme oppia, jotka oli tarkoitus koota ymmärrykseen.
xxx/ellauri293.html on line 228: Mooseksen kirja 11 sisältää Vanhan testamentin juutalaisten ruokavaliolain. Oli sallittua syödä eläimiä, jotka pureskelevat mökkiä, jos niillä oli myös sorkat. Sallituissa merenelävissä on oltava sekä evät että suomut.
xxx/ellauri295.html on line 77: Caesarea (lat., myös Caesareia, Caesaria; m.kreik. Καισάρεια, Kaisareia; suomalaisittain Kesarea), usein Caesarea Maritima ja joskus Caesarea Palestinae, oli antiikin aikainen kaupunki Palestiinassa nykyisen Israelin alueella. Se oli roomalaisen Judaean eli Juudean provinssin hallintokeskus ja tärkein satamakaupunki, ja sijaitsi Välimeren rannalla nykyisen Caesarean kaupungin lähellä.
xxx/ellauri295.html on line 278: Erno Paasilinna on nimetty "kansallisen kyynisen palkinnon saajaksi" ja "viralliseksi valtiokriitikoksi" tinkimättömien näkemyksiensä ja ihmistoveriensa ihailun puutteen vuoksi. Hänen terävä analyysinsä vallasta ja voimasta ravisteli suomalaisen yhteiskunnan perustaa, mutta tunnustettiin laajalti suht puolueettomiksi. Hän pyyhkäisi persettään ideologisesti lähellä sydäntään olevilla yhtä voimakkaasti kuin niillä, joiden ideologia oli täysin vastakkainen hänen omaansa.
xxx/ellauri295.html on line 280: Erno Paasilinna (1935–2000) oli suomalainen vittuilija, joka kirjoitti aktiiviuransa aikana satoja vittumaisia kirjoituksia. Ura huipentui vuonna 1984 myönnettyyn Finladia-palkintoon, joka lipsahti Paasilinnalle yhteiskuntasatiirista vittuilua edustavalla vittuilulla Yksinäisyys ja uhma. Lautakunnan kämmi oli ymmärrettävä, koska palkinto jaettiin tuona vuonna vasta ensimmäistä kertaa ja mukana jakamassa oli Esa Saarinen. Paasilinna esiintyi myös usein television ajankohtaisohjelmissa heittämässä vittumaisia kysymyksiä haastateltaville henkilöille. Paasilinna heittäytyi kirjalliselle uralle Arvi A. Karisto Oy:n leivistä, jonka suojissa hän vittuuntui ja turhautui ja koki ainoastaan systemaattisen vittuilun aloittamisen ulospääsyksi tästä tilanteesta.
xxx/ellauri295.html on line 316: Erno Paasilinna ryhtyi vähitellen hakemaan etäisyyttä päiväkohtaiseen vittuiluun keskittymällä historiassa tapahtuneisiin vittumaisiin asioihin. Toinen maailmansota ja erityisesti se, kuinka hän sen henkilökohtaisesti koki, purkautuivat lopulta 1980-luvun alkupuolella kaksiosaisena Petsamoa käsittelevänä kirjasarjana. Paasilinna kuvasi Petsamon historian vittumaisena ja epäoikeudenmukaisena tapahtumasarjana, jossa suomalaiset toivat seudulle sivistyksen ja hyvinvoinnin, kunnes tulivat venäläiset ja kuorivat kermat pullasta. Paasilinnan osa oli paeta muun perheen kanssa seudulta sillä seurauksella, että perhe joutui sietämään sekä vittumaisia taloudellisia olosuhteita että vittumaista kohtelua vuosikymmenixi eteenpäin.
xxx/ellauri295.html on line 429: Patti kuunteli Danin viisuja Aappo I. Piipon suomennoxina, viisuklisheiden välissä raamattuläppiä, Esa Niemitalon tunteikkaasti laulamana kumean kitaran säestämänä karulla ja kauniilla äänellään.
xxx/ellauri295.html on line 431: Aappo Ilmari Piippo (6. kesäkuuta 1950 Vieremä – 6. helmikuuta 2011 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja sanoittaja. Piippo toimi vuosina 1964–1979 viisi vuotta merimiehenä sekä hitsaajana, ahtaajana ja toimittajana Ruotsissa. Tehdessään sanoituksia Kikalle ja Nylon Beatille Piippo käytti salanimeä Kristiina Sydänmaa.
xxx/ellauri295.html on line 458: Martti Kalevi Joenpolvi (s. 19. huhtikuuta 1936 Käkisalmi) oli ja on suomalainen kirjailija, joka asuu Nokialla. Hänet tunnetaan erityisesti novellistina. Esikoisteos ”Kevään kuusi päivää” ilmestyi 1959.
xxx/ellauri295.html on line 473: Joenpolven Rantakylä on stereotyyppinen kuva suomalaisesta maaseudusta, jota ei koskaan ole ollut olemassa. Joku voi kokea sen jollain tapaa nostalgisena tai kiinnostavana, itse olisin kaivannut edes jonkinlaista kaavaa rikkovaa ratkaisua. Ehkä sellaisia on luvassa kirjan tulevissa jatko-osissa, tiedä häntä.
xxx/ellauri295.html on line 497: Risto Aleksi Santala (18. toukokuuta 1929 Helsinki – 26. syyskuuta 2012) oli suomalainen rovasti, teologian kunniatohtori ja kirjailija. Santala opiskeli teologiaa Helsingin yliopistossa ja hänet vihittiin papiksi vuonna 1953. Hän työskenteli aluksi nuorisopastorina Helsingissä ja merimiespappina Haifassa ja toimi sitten pastorina ja opettajana Suomen Lähetysseuran ylläpitämässä hepreankielisessä Shalhevetjah-työkeskuksessa ja koulussa Jerusalemissa 1957–1968. Santala oli sen jälkeen Helsingin Raamattukoulun rehtorina 1968–1975, teki kirjallisia töitä Israelissa 1976–1986 ja toimi viimeksi 1988–1992 Joutjärven seurakunnan kirkkoherrana Lahdessa.
xxx/ellauri295.html on line 499: Santala on kirjoittanut yli 20 kirjaa. Niistä tunnetuimpia ovat tutkielmat Messiaasta Vanhassa ja Uudessa testamentissa rabbinistisen kirjallisuuden valossa sekä tutkielma Paavali ihmisenä ja opettajana, jotka on julkaistu useilla kielillä. Santala luennoi näistä aiheista Yhdysvalloissa ja Sveitsissä. Viimeximainitun kirjan Paavalista ihmisenä ja opettajana olisin saanut ostaa suomennettuna 8 egellä Itixen kontista, mutta suht kalliina raaskinut, otin siitä vaan Google Lensillä valittuja kylmiä paloja ja täydensin Uikipediasta kotona.
xxx/ellauri295.html on line 511: Toora sisältää Raamatun viisi ensimmäistä kirjaa, joista muun muassa suomenkielisessä käännöksessä käytetään nimitystä Mooseksen kirjat. Tätä nimeä niistä käytetään lähinnä protestanttisissa kirkkokunnissa, sillä Martti Luther nimesi saksankielisessä raamatunkäännöksessään niiden keskeisimmän henkilön ja oletetun kirjoittajan, Mooseksen, mukaan. Kirjat sisältävät esityksen vanhimman osan maailman luomisesta Mooseksen kuolemaan. Lisäksi ne sisältävät juutalaisten uskonnollisen lain, Mooseksen lain.
xxx/ellauri295.html on line 515: Sama suomexi: Masoreettinen teksti on heprealaisen Raamatun eli Tanakin käsikirjoitus. Sen tuotti masoreettinen koulukunta 800- ja 1000-luvuilla. [selvennä] Masoreetit lisäsivät lukemisen helpottamiseksi heprealaiseen konsonanttitekstiin vokaalimerkit. Tunnetuin masoreettinen käsikirjoitus on Codex Leningradensis vuodelta 1009 (myös vähemmän nololla nimellä Codex Petropolitanus).
xxx/ellauri296.html on line 347: Lyytikäinen siirtyi toimitusjohtajaksi Tampereelle Teos-nimiseen kustannusyhtiöön, jossa hän kustansi muun muassa aikansa menestyskirjailijan Hedwig Courths-Mahlerin teosten suomennoksia. Hän ryhtyi myös päätoimittamaan yhtiön Revontuli-lukemistoa 1932, mutta sitä ei saatu kannattamaan. Samoihin aikoihin Lyytikäinen menetti säästönsä pankin konkurssissa. Lyytikäinen palasi Helsinkiin ja kokeili vielä nimiinsä hankkiman Revontulen kustantamista siellä mutta luovutti. Yhdessä kirjapainonomistaja K. F. Puromiehen kanssa hän perusti uuden lukemistolehden Avun, markkinoiden kolmannen lehden jonka myyjiksi värvättiin työttömiä. Pian kaksi aiemmin saman idean keksinyttä kilpailevaa lehteä, E. J. Paavolan Urpu ja Antero Kajannon Lukki jouduttiin lopettamaan, kun Apu oli sisällöltään parempi ja tarjosi työttömille myyjille suuremman provision.
xxx/ellauri296.html on line 351: Kirsti Helena Lyytikäinen (o. s. Keskinen, 2. syyskuuta 1926 Jyväskylän maalaiskunta – 27. heinäkuuta 2008 Helsinki) oli suomalainen aikakauslehtien kustantaja ja päätoimittaja.
xxx/ellauri296.html on line 371: 1950-luku oli Suomen ja suomalaisten jälleenrakentamisen vuosikymmen. Suomi vaurastui, teollistui, kaupungistui ja kansainvälistyi. Viimeinen sotakorvausjuna ohitti Vainikkalan raja-aseman syyskuussa 1952. Muutamaa kuukautta aiemmin Suomi oli järjestänyt olympialaiset. Lenita Airisto kruunattiin Suomen Neidoksi 1954. Kilpailun järjesti Sotainvalidien veljesliitto, joka keräsi varoja sodassa vammautuneiden sotilaiden kuntouttamiseksi. Lenita Airistolle vuosikymmentä kuvaavat sotavammat, vastuunkanto ja kävyn vapaus.
xxx/ellauri296.html on line 384: nuoruuden vimmalla ja peli oli kovana, myös oman puolueen sisällä. Aina tärkeintä ei ollut omien asioiden ajaminen, vaan joskus myös taistelu kommunismia vastaan. Vuosikymmentä kuvaavat suomettuminen ja henkilökohtaisen hyvinvoinnin kasvu.
xxx/ellauri296.html on line 399: Seura on Otavamedian julkaisema 52 kertaa vuodessa ilmestyvä suomalainen aikakauslehti. Lehden päätoimittaja on Erkki Meriluoto. Aihealue tutkiva journalismi, ajankohtaisaiheet, terveys, kulttuuri, matkailu, henkilökuvat, viihde, ruoka, luonto. Alkujaan Seura oli Minna Craucherin perustama Kustannusosakeyhtiö Päivän 1926–1928 julkaisema suurelle yleisölle suunnattu kirjallisuus- ja ajanvietelehti, jonka päätoimittajina olivat muun muassa Lauri Viljanen ja Mika Waltari. Avustajina toimivat muun muassa Pentti Haanpää ja Olavi Paavolainen.
xxx/ellauri296.html on line 403: Henrik Ensio Ezechiel Rislakki (vuoteen 1934 Svanberg; 14. helmikuuta 1896 Hausjärvi – 30. tammikuuta 1977 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja kirjailija, joka kirjoitti pakinoita, näytelmiä ja matkakirjoja. Rislakki käytti pakinoitsijana nimimerkkiä Valentin ja kirjailijana salanimeä Heikki Vaanila. Hän käsikirjoitti Aku Korhosen huippusuosittuja Lapatossu-elokuvia 30-luvulla.
xxx/ellauri296.html on line 414: Hannu Parpola (26. syyskuuta 1940 Orivesi – 30. joulukuuta 2004 Helsinki) oli suomalainen päätoimittaja. Parpola oli päätoimittajana useissa aikakauslehdissä. Parpola aloitti uransa Päivän Sanomat -lehden kirjeenvaihtajana ja vuosina 1958–1960 hän oli Aamulehden kesätoimittajana, 1962–1963 Helsingin Sanomien toimittajana sekä 1963–1964 Kuva-Posti-lehden toimitussihteerinä. Apu-lehden toimittajana Parpola oli 1967–1973, toimitussihteerinä 1973–1975 ja päätoimittajana 1975–1978. Hän oli sitten Seura-lehden päätoimittajana 1981–1985.
xxx/ellauri296.html on line 537: yleensä keskieurooppalainen insinööri, tai jos suomalainen, saa olla mielellään
xxx/ellauri296.html on line 585: Eila Kivikk'aho (Author of Pörriäinen lentää hämärissä), jonka lukija tuntee toisellakin nimellä, Eila Sylvia Sammalkorven (os. Lamberg ; 8.2.1921 – 21.6.2004), nimellä, oli suomalainen runoilija. Kivikk'aho syntyi Sortavalassa pian ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Yksi hänen tunnetuimmista runoistaan on Eino Leinon "Nocturno", joka julkaistiin jo esikoisteoksessa Sinikallio (1942).
xxx/ellauri298.html on line 102: Yrjö Alasimen kirjasta Doston hyvä ja paha Patti ei perustanut. Ei Stavro ollut paha, se oli onneton, silmät kyynelissä työnsi syylämunaa pikku Marjan paljaaseen. Tämä artikkeli kertoo psykiatrista. Yrjö Alanen (1860–1944) oli pappi ja kirjailija. Yrjö J. E. Alanen (1890–1960) oli teologian professori. Yrjö Alanen, ent. Näykki, (21. helmikuuta 1860 Kauhava – 20. toukokuuta 1944 Kurikka) oli suomalainen kirkkoherra, kirjailija ja historiantutkija. Alasen vanhemmat olivat talollinen Jaakko Alanäykki (Sippola) ja Valpuri Amalia Kustaantytär Ylänäykki. Yrjö Alanen oli naimisissa vuodesta 1888 Helmi Maria Karstenin kanssa, jonka veli oli uskontotieteilijä ja filosofi, tutkimusmatkailija Rafael Karsten. Koleerinen Rafuko oli vanhojen herrojen setä? Ei vaan Roope-eno, oikaisi Jönsy asiantuntijana. Yrjö Alasen ja Helmi Maria Karstenin lapsia olivat lääkintöneuvos ja Kurikan kunnanlääkäri Aarne Alanen, teologian professori Yrjö J. E. Alanen, sairaanhoitaja ja kielten maisteri Aili Alanen, oikeustieteen professori ja evankelinen maallikkopuhuja Aatos Alanen, sairaanhoitaja Aune Alanen, pankkivirkailija ja juristi Sylvi Alanen sekä professori ja historioitsija Aulis J. Alanen. Yrjö Olavi Alanen (30. tammikuuta 1927 Kurikka – 26. joulukuuta 2022) oli suomalainen psykoterapiaan erikoistunut psykiatri, neurologi ja tutkija. Hän oli Turun yliopiston psykiatrian professori. Yrjö O. Alanen on oman alansa kirjallisuuden lisäksi kirjoittanut kaksi muistelmateosta sekä teoxen Yrjö O. Alanen: Dostojevskin hyvä ja paha, 1981. Hänen väitöskirjansa aiheena oli The Mothers of Schizophrenic Patients.
xxx/ellauri298.html on line 473: Samoihin aikoihin, kun Eskola oli jo asemansa vakiinnuttanut yhteiskuntakriitikko, professori Risto Alapuro väitteli tohtoriksi. Molemmat miehet kuvaavat (kuvasivat) aikaa suomalaisen sosiologian kultakaudeksi. Kultakausi viittaa siihen vaikutusvaltaan, joka sosiologeilla oli.
xxx/ellauri298.html on line 481: Alapuro muistuttaa (muistutti), että muun muassa suomalaisen politiikan suuri linjapäätös hyväksyä kommunistit ja SKDL hallituskelpoisiksi, oli vahvasti sosiologien idea. – Sillä lailla! Suomalainen hyvinvointivaltio on 1960- ja 1970 lukujen sosiologien ansiota, Alapuro sanoo kuin Niilo Tarvajärvi. Siis sanoi. Tarvajärvestä on tuskin luitakaan jälellä.
xxx/ellauri298.html on line 631: Joseph Campbell (26. maaliskuuta 1904 – 30. lokakuuta 1987) oli yhdysvaltalainen professori ja kirjailija, joka tunnetaan parhaiten työstään mytologian ja vertailevan uskontotieteen alueilla. Ei pie sekoittaa samannimiseen irkkurunoilijaan. Campbellin tunnetuin kirja Sankarin tuhannet kasvot (The Hero With a Thousand Faces, 1949, suomennettu 1990) käsittelee eri kulttuureissa toistuvaa sankarin matkan teemaa, ns. hiihtokenkämyyttiä. Hänen neliosainen teossarjansa The Masks of God käsittelee mytologiaa eri puolilla maailmaa. Campbell työskenteli Bill Moyersin kanssa tehdessään PBS:n sarjaa The Power of Myth. He myös julkaisivat sarjaan pohjautuneen samannimisen kirjan.
xxx/ellauri303.html on line 224: Seuraavaksi oli suomalaisen vuoro.
xxx/ellauri304.html on line 142: Hannu Haukka (s. 29. kesäkuuta 1954 Tampere) on Keravalla toimivan kristillisen medialähetysjärjestön IRR-TV:n toiminnanjohtaja ja televisiokanavien SuomiTV (2009–2012) ja AlfaTV (2012–2022) keskeinen voimahahmo. Tampereella syntynyt mutta Kanadassa varttunut, helluntailaistaustainen Haukka on johtanut IRR-TV:tä sen perustamisesta 1986 lähtien inkerinsuomalaisen vaimonsa Laura Haukan (o.s. Heimonen) kanssa. He opiskelivat radiotyötä Itävallassa radioevankelista Lasse Pöystin koulutuksessa.
xxx/ellauri304.html on line 146: Toiminta juontaa juurensa vuoteen 1955, jolloin se alkoi pohjoismaisen helluntailaisen IBRA-radion (International Broadcasting Association) osana. Suomen IBRA tuotti suomenkielisiä ohjelmia Parolassa, ja lähetykset radioitiin Suomeen ja Neuvostoliittoon Marokon kautta. Vuonna 1985 suomenkieliseksi nimeksi otettiin helluntailaisten Hyvä Sanoma -lehden mukaisesti Hyvän Sanoman Radio, mutta kansainvälisesti käytettiin nimeä IRR (International Russian Radio). Kaksi vuotta myöhemmin painopiste siirtyi radiosta tv-tuotantoon ja nimeksi otettiin IRR-TV.
xxx/ellauri304.html on line 161: Osaksi tätä kokonaisuutta nivoutuu myös Haukan perustama suomalainen AlfaTV-kanava.
xxx/ellauri304.html on line 408: The opposite of genre fiction is mainstream fiction. Slipstream genre is sometimes located in between the genre and nong-enre fiction. Tässä artikkalisss on lukuisia ongelmia, mm. sitä ei ole suomennettu.
xxx/ellauri305.html on line 157: Eskin täyttäessä 70v HS selvitti vielä kerran mistä E. Saarisen menestystarinassa oikein oli kysymys. Mihkä sen maineikas elämäntyö oikein perustuu. Ja uskoo vihdoinkin mitä Eski on koko ajan jankannut: tavallisuuteen. Eski on small town boy who made it rich suomalaisena motivationaalisena puhujana ja trendipetterinä.
xxx/ellauri305.html on line 166: Pienijorma Ollila on kuulunut Bilderberg-ryhmän ohjausryhmään ja on ahkerin kokouksiin osallistunut suomalainen. Ollila on sijalla 51. Suuret suomalaiset -listalla. Ollilat asuvat Espoon Westendissä. He ostivat vuonna 2000 Nastolan Uudestakylästä Toivonojan kartanon jossa Olli ammuskelee hirvieläimiä. Herlin tappaa niitä Jönsin apen kanssa Sälinkäällä. Maailman paskin nalle pippuroi tarhaamaansa siipikarjaa Ruåzin kunkun kanssa lyijyhauleilla. On ne sellaisia suurpetoja.
xxx/ellauri306.html on line 48: MUTTA MITEN vahvaan valtioon ja virkamiesten valvontaan perustuvassa massayhteiskunnassa voi olla onnellinen, jos onnellisuus on yksilöllistä itsensä toteuttamista? Viekö suomalaisen sosiaalipolitiikan lattea tarvejattelu kansalaiset yhä kauemmas onnesta? Onko ihmisestä ylipäätään onnellisena eläjäksi ja mitä onni loppujen lopuksi edes on? Muun muassa näihin kysymyksiin Timon Airaxisen Onnellisuuden opas antaa selkeän, ymmärrettävän vastauxen: älä vaivaa päätäsi synnyillä syvillä, juo viiniä, syö hummereita ja osta autoja. Universumilla ei kannata päätä vaivata, se on mitä se on. Anna kaikkien pikkuötököiden suojelijan pitää huolta siitä. Onnesta haaveileminen se vasta onkin onnea. Haave on aina parempaa kuin se joka sitten toteutuu. Sitten eiku haaveilemaan lisää.
xxx/ellauri306.html on line 70: Tämä Peter Schwartz (writer) on kirjoittanut sepustuxen nimeltä Izekkyyden puolustuspuhe, jonka sisältönä on juuri se, että izekkyys on jotain hienoa ja kaikin puolin hyvä asia. He is an Objectivist. Ize asiassa altruismi on paizi tyhmää myös julmaa kommunismia joka estää individiä toteuttamasta izensä parhaita puolia, nimittäin rahanahneutta. Pursuit of happiness, se on demokratian ytimessä. "Oletko izekäs? Sinun tulisi olla," ja Peter Schwartz tietää mixi. Kaikkein ensixi sinun tulisi ostaa Peter Schwartzin izekkyyden ylistys, nyt vain. 0,50e poistohyllystä. Se oikaisee laajalle levinneitä hyvinvointivaltion harhakäsityxiä, kuten että suomalaiset olisivat maailman onnellisimpia. Ne eivät VOI olla, ne on köyhiä ja maxaa liikaa veroa!
xxx/ellauri306.html on line 522: Mixi suomalaiset rakentavat niin isoja terasseja? Vaikka niillä on niin pienet premissit? Niiden liian isot mustixi pezatut puutarhakalut putoavat alas terden reunalta minimajan takana.
xxx/ellauri306.html on line 524: Luulen löytäneeni suomalaisuuden syvän ytimen. Ei sinnikkyys, ei metsät, ei järvet, ei jämäkkä insinöörimäisyys eikä edes puhumattomuus (bzw puheripuli) erota suomalaisia muista kansoista. Suomalaisuuden muista erottava tekijä löytyy jokaisen jalkojen alta keskikesällä. Koko kansallisuutemme ydin, pohja ja perustus ovat terassit – todella isot terassit.
xxx/ellauri306.html on line 530: Jos ennen kesäsuomalaisen tunnisti sandaaleista ja sukista, niin tänä päivänä sandaalit ovat vaihtuneet terassiksi, mutta sukat pysyvät edelleen jalassa. Mikä sen ihanampaa kuin tepastella omalla pihalla sukat jalassa.
xxx/ellauri306.html on line 532: Olen huomannut, että suomalaisella – etenkin suomalaisella miehellä – on yksi erityisen heikko hetki. Se hetki on aamukahvipöydässä, kun suomalainen mies näkee rautakaupan mainoksen, jossa terassilaudat ovat tarjouksessa. Siis tarkoitan, että ne ovat taas kerran tarjouksessa, kuten ne olivat viime vuonna ja sitä edellisenä vuonna.
xxx/ellauri306.html on line 544: Elämäni aikana olen rakentanut ja remontoinut kaikenlaista. Tiedän, että käsillä tekeminen luo tyydyttyneisyyttä. Kun itse tekee, syntyy tunneside siihen, mitä on saanut aikaan. Terassilautoja ruuvatessaan suomalainen syventää suhdettaan ideaaliympäristöönsä.
xxx/ellauri306.html on line 546: Jos luonto tarkoittaa suomalaiselle istutettua ja ihmisen luomaa talousmetsää sekä tehotuotettuja peltoja, niin luonnollinen pihapiiri on kyllästettyä tai lämpökäsiteltyä puuta. Komposiittilauta menee myös.
xxx/ellauri306.html on line 556: Painajainen ei kuitenkaan käy koskaan toteen, kiitos päättäjien, kiitos rakennuslainsäädännön, kiitos suomalaisten pystyvyyden. Onneksi Suomi on terassien luvattu maa.
xxx/ellauri307.html on line 122: Miki Liukkosen myötä suomalainen kirjallisuus menetti suuren kirjailijan ja merkittävän äänen
xxx/ellauri307.html on line 123: Miki Liukkosen myötä suomalainen kirjallisuus menetti merkittävän kirjailijan ja suuren äänen. Vahvan äänen oikealta kuin Ben Zyskowiczin ja keinoelinministeri pedofiilinpoika pedofiili kaxois-Wille Rydmanin.
xxx/ellauri307.html on line 421: Thomasin teoreema on sosiologian teoria, jonka William Isaac Thomas ja Dorothy Swaine Thomas muotoilivat vuonna 1928: Jos miehet luulevat tilanteita todellisiksi, miehet toteuttavat niiden seurauxet. Jos Nato sanoo että Suomi on Naton viimeinen rintama, suomalaiset rientävät ryssää vastaan torrakot kourassa, vieläpä iloxeen.
xxx/ellauri307.html on line 436: Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoi, että Nato päättää Vilnassa kolmesta uudesta puolustussuunnitelmasta. Nato luopuu ansalankaopista. Tieto on suomalaisille merkittävä. Se tarkoittaa että NATO suunnittelee Suomesta 3. maailmansodan taistelutannerta.
xxx/ellauri307.html on line 441: "Sinun on aika pakata laukkusi!”. Kaikuna 1930-luvun poliittisesta väkivallasta presidentti Ståhlbergia kohtaan eräs toinen sanoi, että minut pitäisi siepata, viedä rajalle ja luovuttaa venäläisille. Kun tämä artikkeli julkaistaan, seuraa siitä lähes varmasti uusi herjausten aalto. Paljaaxihakatun suomaiseman arktisten apinoiden porukka kävelee silmät ummessa uuteen orpanisaatioon. Kiitos vaan mutta en välitä osallistua. Ongelma on vain ettei pallolla taida olla enää termiittiapinatonta paikkaa mihin paeta. Eikun kistuun vaan ja kansi kii.
xxx/ellauri307.html on line 471: Suomen Vapaakirkon juuret ovat angloamerikkalaisperäisissä vapaakirkollisissa herätysliikkeissä, jotka alkoivat vaikuttaa Suomessa 1870-luvulla etenkin Uudellamaalla ja Pohjanmaalla. Aluksi pyrkimyksenä oli uudistaa Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa, mutta kirkon piirissä näihin niin sanottuihin allianssipyrkimyksiin suhtauduttiin kielteisesti, ja vapaakirkollisissa piireissä luovuttiin allianssiaatteesta 1900-luvun alussa. Liikkeen ruotsinkielinen enemmistö vaihtui suomenkieliseen 1910-luvulla, ja vuonna 1923 uskonnonvapauslain siivellä suomenkieliset vapaakirkolliset järjestäytyivät Suomen Vapaakirkoksi.
xxx/ellauri307.html on line 496: Vilho Soininen (6. huhtikuuta 1911 – 24. toukokuuta 1976) oli helluntaiherätyksen piirissä toiminut suomalainen saarnaaja ja kirjailija. Vilho Soinisen saarnaajan ura Helluntaiherätyksen piirissä päättyi 1960 skandaaliin.
xxx/ellauri307.html on line 755: Thousand Faces, joka julkaistiin 1992 suomeksi nimellä Sankarin tuhannet kasvot.
xxx/ellauri307.html on line 920: James Patterson on J. Walter Thompson -mainostoimistoketjun entinen johtaja. 1990-luvun alussa Patterson keksi sloganin ”I'm a Toys 'R' Us Kid” (suom. "Minä olen Toys R Us -lapsi")." Pian Hmhhkin ajan menestyksen jälkeen hän jätti firman ja omisti aikansa kirjoittamiselle. Hänen kehittelemänsä hahmo Alex Cross, entinen psykiatri Washington D.C. Police Departmentissa ja Federal Bureau of Investigation (FBI:ssa), joka nyt työskentelee yksityispsykologina ja valtion konsulttina, on päähenkilönä romaaneissa, jotka kuuluvat hänen lukijoidensa keskuudessa suosituimpiin kirjoihin ja ovat Amerikassa parhaiten myyviä etsiväkirjoja viimeisen kymmenen vuoden aikana [milloin?]. Patterson on 33-vuotisen kirjailijanuransa aikana [selvennä] kirjoittanut 52 romaania.
xxx/ellauri312.html on line 48: Se on kapitalismin laki, se on riistäjän rautainen laki. Se on suomalaisen kultapossukapitalistin laki. Ne pelkäävät sinun voimaasi, työmies! Ne tahtovat hajottaa rintamasi, työmies! On patukka-armeija valmiina sinun taistelutahtosi murskaamaan, ja ne eivät epäröi lyödä ja ne eivät epäröi tappaa. Hauska tappa vanha tuttu!
xxx/ellauri312.html on line 924: John Keats on kirjoittanut Hyperionista kaksi runoa: "Hyperion" ja "Hyperionin kukistuminen". Tieteiskirjailija Dan Simmons nimesi kaksi kirjaansa Keatsin runojen mukaan: Hyperion Cantos -sarjaan kuuluvat Hyperion ja sen seuraaja Hyperionin tuho. Friedrich Hölderlin on kirjoittanut runon "Hyperionin kohtalonlaulu", jonka on suomentanut Alle Tynni. Siinä taisi olla kaikki? Ei hizi, kyllä Hölderlinillä on vielä samanniminen romaani. Mutta Kyllä Simmonsin on niistä tunnetumpi! 80% piti tästä kirjasta. Varmaan Rortykin.
xxx/ellauri312.html on line 958: Hyperion nauttii suurta arvostusta science fiction -piireissä ja on voittanut muun muassa Hugo- ja Locust-palkinnot. Suomessa Tähtivaeltaja-lehti palkitsi teoksen vuoden 1997 parhaana scifi-suomennoksena ja myöhemmin 1900-luvun parhaana scifi-kirjana.
xxx/ellauri312.html on line 1015: lunastaa ruotsiksi återlösa - Sanakirja.org (suomi-ruotsi) Mobiiliversio. fi-en. en-fi. Synonyymit. armahtaa. vapahtaa. Der Gott armahtaa, der Christ vapahtaa, der Geist lunastaa. Paxu lompakko, helppo on lempeä pyytää. Luokat. Uskonto. Verbit. Kansantalous | Suomen velkaongelma ei ole niin paha kuin kansalle kerrotaan. "Puheissa on pelottelun retoriikkaa." Tuomiot | Nainen keskeytti seksin hakeakseen kondomin, silloin mies raiskasi hänet.
xxx/ellauri314.html on line 149: Nukkanyrkkinen Sauli Niinistö pullistelee viltstängselin suojan puolella: jos ryssä yrittää yli edes karvan verran, natosuomen reaktio on välitön ja retaliaatio kauhea. Tulimyrsky on oleva hirvittävä. Takana länttä ja Eurooppaa, varjelen vartija sitä. Itärajan stängseliin on karkealla lyijykynällä kömpelösti tekstattu seuraavat sanat: ”Oi Eurooppa, missä sun miehesi on? Me seisomme rajalla yksin.”
xxx/ellauri329.html on line 339: Aleksijevitš on Suomessa melko tuntematon kirjailija. Käännöskirjallisuus painottuu maassamme vahvasti angloamerikkalaiseen kirjallisuuteen ja siksi Aleksijevitšinkin teoksista on suomennettu vain kaksi: Sodalla ei ole naisen kasvoja (1985, suomennettu 1988) ja Tsernobylista nousee rukous (1997, suomennettu 2000). Tosin Aleksijevitšin tuotantokaan ei ole niin laaja kuin esimerkiksi veikkauslistojen kärkimiehillä, angloamerikkalaisilla Philip Rothilla tai Haruki Murakamilla ja osasyynä kirjojen vähäisempään määrään on kirjailijan perin erikoinen tyylilaji.
xxx/ellauri329.html on line 345: Molemmat Aleksijevitšin suomennetut teokset ovat valtavan hienoja lukuelämyksiä. Ne järkyttävät ja koskettavat, vaikkei niissä kauheuksilla mässäilläkään. Tarinallinen tietokirjallisuus, jota Aleksijevitškin osittain edustaa, on kovassa nosteessa nykyään, eikä mikään ihme, sillä yksilöiden kertomuksiin kiedotut historian tapahtumat tulevat lähemmäs lukijaa: ne tuovat historian samalla kertaa ymmärrettävämmiksi ja kauhistuttavammiksi.
xxx/ellauri329.html on line 359: Sodalla ei ole naisen kasvoja -teoksensa jälkeen Aleksijevitš antoi äänen vieläkin nuoremmille ja kirjoitti toisesta maailmansodasta lasten näkökulmasta. Tätä Aleksijevitšin tuotannon kenties koskettavinta teosta ei ole suomennettu, eikä myöskään seuraavaa, jossa kirjailija käänsi katseensa uudempaan konfliktiin: Neuvostoliiton ja Afganistanin väliseen sotaan 1980-luvulla. Vuonna 1993 valmistui teos ihmisistä, jotka tekivät itsemurhan sosialismin romahdettua. Sitäkään ei ole saatavilla suomeksi.
xxx/ellauri329.html on line 379: Tutustuttuani Aleksijevitšin kirjailijauraan ja kahteen suomennettuun teokseen, taidan yhtyä mielipiteisiin siitä, että palkinto joutaisi tänä vuonna mielellään mennä Aleksijevitsille. Nobel-tunnustuksen myötä hänen tuotantonsa leviäisi entistäkin laajemmalle ja yhä useampi lukija tarttuisi hänen tärkeisiin teoksiinsa. Maailmamme tarvitsee lisää inhimillisyyttä ja Svetlana Aleksijevitšin kaltaisia vompatin näköisiä kirjoittajia.
xxx/ellauri329.html on line 517: Venäläiset sarjat teemalla ovat olleet loistavia. Ehkäpä näiden myötä myös suomalaisten asenteet
xxx/ellauri329.html on line 520: Ukrainanjuutalaisen Anatoli Rybakovin kirjoittama tiiliskiviromaani Arbatin lapset on meille suomalaisillekin tärkeä kirja. Toisille ehkä katkeran kalkin viimeistä juomista, toisille vahingoniloista synninpäästöä, monille ehkä merkityksetöntä vanhan paskan jauhamista. Mutta oman historiamme ymmärtämisen kannalta Venäjän lähihistorian ymmärtäminen lienee yhtä tärkeää kuin oman poliittisen todellisuutemme tajuaminen yleensä.
xxx/ellauri329.html on line 522: YLE:n Arbatin lasten sivustolla sanotaan jotenkin suomettuneen makuisesti, että: "Se valottaa Stalinin ristiriitaista persoonaa vihjaten nuoren Neuvostoliiton olleen vainoharhaisen diktaattorin kynsissä." Eikö vieläkään voi asioita selkeämmin sanoa? Esim. Stalin oli hirviö ja ryssät pölkkypäitä.
xxx/ellauri354.html on line 151: Helvi Inkeri Juvonen (5. marraskuuta 1919 Iisalmi – 1. lokakuuta 1959 Helsinki) oli suomalainen runoilija, joka sodanjälkeisen modernin lyriikan ensimmäisiä tekijöitä Suomessa. Juvosen runoissa oli uskonnollisia vaikutteita, joita on tulkittu kristillisyyden lisäksi myös panteismiksi.
xxx/ellauri354.html on line 183: Lauri Viljasen kanssa Kaizu toimitti T. S. Eliotin runojen suomennoskokoelman (1949) ja kirjoitti Puolitiessä-esseekokoelmassaan (1958) siihen mennessä laajimman suomenkielisen esittelyn Franz Kafkasta. Laitinen oli myös uuden ruotsinkielisen kirjallisuuden esittelijä ja puolestapuhuja.
xxx/ellauri354.html on line 292: Aale Tynni, joka vaikeroi Martti Haavion alla palvelijan huoneessa Elsa Enäjärvi-Haavion tehdessä syöpäkuolemaa yläkerrassa (kz. albumia 147), suomensi yhden Joosen runon paxuun kirjaansa. Googlen suomennos vähän editoituna ei ole paljon Pekkaa pahempi. Mitta lienee joku Horatiuxen aiolibiitti, kz. tästä.
xxx/ellauri356.html on line 86: Experience: Founder, Thinking Holidays Oy. Nov 2021 - Present 2 yrs 3 mos.Maailman kauneimmat lomakohteet ja parhaat ajattelijat yhdistävä Thinking Holidays on uusi rohkea ja rennon nostattava matkakonsepti, jonka juuret ovat suomalaiseen yritys- ja kulttuurielämään lähtemättömän vaikutuksen tehneen filosofi Esa Saarisen Pafoksen seminaarimatkoissa. Thinking Holidays avaa ovet uusiin kohteisiin, entistä (1) laajempaan puhujakuntaan ja voimakkaan nostattaviin matkaelämyksiin: luvassa nautinnollisia lomia ja syvän kokemuksellisia matkoja mieleen, kehoon ja yhteyteen muiden kanssa.
xxx/ellauri356.html on line 316: Hän oli vasemmistolainen ja säilytti monien aikalaiskirjailijoiden tavoin aatteensa vaikka joutui karistamaan harhakuvitelmat kommunistivaltioiden kovan todellisuuden edessä. Hän oli ensimmäisiä lännen kirjailijoita, jotka kiinnittivät huomion toisen maailmansodan julmuuksiin, ja häntä voisi ehkä pitää holokaustikirjallisuuden alkuunpanijana. Mitä siltähän on suomennettu vaikka mitä! Kuis se on pysynyt näin kauan luokassa (n.h.)? "Olen esihistoriallinen mies", kuten Pulteri.
xxx/ellauri357.html on line 85: Novelli on Kivisen kestävin panos suomalaiseen filosofiaan. Filosofiaa olin tosin opiskellut jo edellisenä vuonna oikeustieteellisessä tiedekunnassa, jossa oli vielä tuolloin filosofian lehtorin virka. Sitä hoiti Hannu Sivenius. Hänen kurssinsa Chaïm Perelmanin argumentaatioteoriasta oli ensimmäinen luento, jolle olen yliopistossa osallistunut. Suuri osa juristiopiskelijoista suhtautui pakollisiin filosofian opintoihin turhautuneesti tai halveksien. Minuun kurssi jätti jälkensä. Työni tiennäyttäjinä viittilöivät Kevät Nousiainen ja Syxy Räsänen.
xxx/ellauri357.html on line 90: Tärkeä voimahahmo mannermaisen filosofian piirissä on Helsingissä ollut myös 1980- ja 1990-luvuilla käytännöllisen filosofian laitoksella opettanut Hannu Sivenius (s. 1949), joka on myös suomentanut Heideggerin Taideteoksen alkuperän (1995). Sivenius käsitteli ja esitteli monia Suomessa huonosti tunnettuja mannermaisia virtauksia, erityisesti Derridan dekonstruktiota ja lacanilaista psykoanalyysiä, ja tältä pohjalta syntynyt Helsingin Lacan-piiri muodostui mannermaisesta ajattelusta kiinnostuneiden vapaamuotoiseksi yhteenliittymäksi Helsingissä. (Tästä ks. Aula & Hirvonen & Santanen (toim.) 1999.) Lacan-piirin toimesta ja myötävaikutuksesta Helsinkiin on myös kutsuttu luennoimaan ja esitelmöimään useita mannermaisen filosofian kansainvälisiä huippunimiä.
xxx/ellauri358.html on line 213: Eevan kirjaan sisältyy 25 sivun pituinen Lucelle osoitettu avoin kirje. Lucy ei nähtävästi ole siihen vastannut, kenties koska se on puhuttelua lukuunottamatta kirjoitettu suomexi. Eeva kysyy ihan vaan tietääxeen kirjoittavatko naiset kenties vähän eri lailla kuin miekkoset? Käyttääkö ne enemmän tunneperäisiä sanoja kuten ihqu? Eikö ne oikein premissoi tilanteita eikä pysy asiassa? Eikö ne koskaan päädy mihkään tuloxeen? Ehkäpä. Naisina me emme väitä mitään, me vain kysymme.
xxx/ellauri358.html on line 284: Z-sukupolvi on jo niin jakautunut, että sitä voi pitää kahtena eri sukupuolena, kirjoittaa luihu brittimedia The Financial Times. Nuorten suomalaisten naisten asenteissa korostuvat vasemmistoliberaalit ja miesten asenteissa oikeistokonservatiiviset arvot. Sanopa kummat on järkeviä ja kummat karvakorvaisia ääliöitä.
xxx/ellauri361.html on line 60: Reijo Telaranta on vanha suomalainen sanalasku, joka on käyttänyt ajatuksiaan, puheen ja kokemuksiaan eri puolilta Suomea. Kun myös omalla kohdallani on totta sanonta ”Ken härjillä ajaa, se härjistä puhuu”, niin päätin laittaa näkyville, millaisilla härjillä tähän mennessä on tullut ajetuksi ja kynnetyksi.
xxx/ellauri361.html on line 197: On yleisesti hyväksyttyä, että Nehljudovin kuva on suurelta osin omaelämäkerrallinen, mikä heijastaa muutosta itse Tolstoin näkemyksissä 1980-luvulla, että halu mennä naimisiin Maslovan kanssa on "yksinkertaistamisteorian" hetki. Ja evankeliumin johdanto romaanin lopussa on tyypillistä "tolstoilaisuutta". Kirjan 1. suomentaja olikin Arvid Järnefelt.
xxx/ellauri361.html on line 226: Mannerheim-sinfonia alkaa dekkarinomaisesti murhalla. Amerikkalaistunut suomalaissäveltäjä on palaamassa sinfoniansa kantaesityksestä Oulusta, kun hän miltei kotioveltaan löytää naisen ruumiin.
xxx/ellauri361.html on line 227: Mutta ennen kuin suomalainen poliisi ehtii venäläisvalmisteisella helikopterilla paikalle, on fantasia jo kuljettanut lukijan aikaan, jolloin Kuuhun paenneet ihmiset yrittävät saada Maan hallintaansa telepatian avulla.
xxx/ellauri363.html on line 140:
xxx/ellauri363.html on line 496: pelko kirjautui suomalaiseen lainsäädäntöön vuonna 1935 säädetyssä sterilointilaissa.
xxx/ellauri363.html on line 747: Nerkerisankkeri on palannut tautikirjoon matkustelun ja maahanmuuton mukana. Satu Tervosen pro graduun liittyvässä, vuonna 2000 pääkaupunkiseudulla asuvien keskuudessa tehdyssä kyselytutkimuksessa vastaajat pitivät ilmauksia ”neekeri”, ”ryssä” ja ”manne” kaikkein loukkaavimpina vähemmistöjen nimityksistä. Vuonna 2019 kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan 30 prosenttia suomalaisista (lähes kaikki boomereita) pitää sanaa "neekeri" hyväksyttävänä. Sen voi parantaa 3 viikon mysiinikuurilla.
xxx/ellauri366.html on line 265: – Suomi nousee, kun meillä on enemmän tällaisia naisia, perussuomalaisten homo kansanedustaja Sebastian Tynkkynen kommentoi X:ssä.
xxx/ellauri376.html on line 346: Varjagisoutajista on myös valtakunta saanut nimensä Rus, Ruotsi ja myöhemmin Russia. Nestorin kronikan mukaan alueen slaavilaiset ja suomalais-ugrilaiset heimot lopettivat veron maksun varjageille ja alkoivat hallita itse itseään. Ajauduttuaan keskinäisiin sotiin he kuitenkin kutsuivat kolme varjagiveljestä Rurikin, Sineuksen ja Truvorin hallitsijoikseen vuonna 862. Rurik ryhtyi hallitsemaan Laatokanlinnaa (Aldeigjuborg), Truvor Izborskia ja Sineus Belozerskia (Valkeajärvi, Vologdan alue). Varsin pian kaksi muuta veljestä kuolivat salaperäisesti ja jäljelle jäi Rurik koko Novgorodin hallitsijaksi. Nykyaikainen DNA-tutkimus on osoittanut, että Rurik todennäköisesti kuului itämerensuomalaiseen N1c1-haploryhmään. Perhana, kaveri oli persu! Putinisti!
xxx/ellauri379.html on line 144: Miksi tolvanointi on niin helppoa ja rikkaaksi tuleminen on niin vaikeaa? Kuka on (tai oli) kaikkein älyttömin koskaan elänyt ihminen? Miten niin hyvälaatuisia kuvia voitiin ottaa kuussa Apollo-lennoilla, kun mielestäni valokuvaustekniikka oli niin huonoa tuolloin? Mihin maahan Venäjä haluaa hyökätä seuraavaksi? Miksi erittäin älykkäät ihmiset ovat unohtelevia ja joskus tietämättömiä? Olen jo vuosia kiristänyt pyörien pultit laittamalla ristikkoavaimen jatkeeksi yli metrisen putken vääntömomenttia antamaan. Koskaan en ole tarvinnut jälkikiristystä. Pystyykö pultit katkaisemaan käyttämällä sellaista jatkovartta? Miksi espanja ja suomi ovat sisarkieliä? Miksi älykkäät ihmiset harvoin pitävät urheilusta? Miksi länsimaat ovat kiinnostuneet tykistöammusten tuotannon lisäämisestä, kun tykistön merkitys ei enää nykyisessä sodankäynnissä ole mitenkään keskeinen? Miksi ammutaan miljoonia ammuksia alueelle, joka kohta on tarkoitus ottaa omaan käyttöön? Pysyisikö narsisti suhteessa, jos kohde olisi halukas antamaan ehdotonta kiintymystä ja rakkautta, ja pitämään narsistin egoa kehuttuna ja ihailtuna? Toisin sanoen, mitä hän tarvitsee emotionaalisesti? Kuinka korkea älykkyysosamääräsi on ja miten siitä on ollut hyötyä tai haittaa? Mikä on kivuttomin tapa kuolla?
xxx/ellauri379.html on line 176: Kyseinen termi brony on muodostettu yhdistämällä englannin kielen sanat bro (suom. "veli") ja pony (suom. "poni"). Aiemmin tällä tarkoitettiin lähinnä sarjan miespuolisia katsojia ja naispuolisista faneista käytettiin termiä pedosister, joka on muodostettu yhdistämällä englannin kielen sanat pedophile (suom. "pegasos") ja sister (suom. "sisar").
xxx/ellauri379.html on line 194: Vaikka tämän sukupolven poneilla onkin osittain samat nimet kuin edeltäjillään, niiden taustat, ulkomuoto ja luonteenpiirteet eroavat edeltäjistään. My Little Pony: Ystävyyden taikaa -sarjassa ei enää suomenneta ponien nimiä.
xxx/ellauri379.html on line 276: The Grand Galloping Gala (suom. Suuri vuosijuhla) on kerran vuodessa järjestettävä arvostettu juhla, jonne pääsee vain avoimella kutsulla.
xxx/ellauri379.html on line 278: Hearth's Warming Eve (suom. Lämpöjuhlan aatto tai Lämpöjuhla) on ponien vastine joululle. Silloin juhlitaan sitä, kuinka ennen riitaisat maaponit, yksisarviset ja pegasokset yhdistivät ensimmäistä kertaa voimansa ja kukistivat pahat wendigot.
xxx/ellauri379.html on line 280: Winter Wrap Up (suom. Talven päättäjäiset) on Ponyvillen ponien perinne, jossa talvi siivotaan pois; muissa paikoissa saatetaan käyttää kevättaikaa.
xxx/ellauri379.html on line 293: Sana saatana on lainattu suomen kieleen todennäköisesti muinaisruotsista keskiajalla kristinuskon välityksellä. Alkuaan sana juontuu hepreasta, jossa śāṭān (hepreaksi שָׂטָן) merkitsee vastustajaa. Sana on levinnyt Raamatun välityksellä kreikan ja latinan kautta moniin maailman kieliin. Suomen kirjakielessä saatana on esiintynyt Mikael Agricolasta alkaen.
xxx/ellauri379.html on line 295: Piru voi tarkoittaa joko itse Saatanaa, tai Saatanaa palvelevaa tai joskus harvemmin itsenäistä pahaa pikkuolentoa suomalaisessa kansanperinteessä. Piruja voi olla kansantarinoissa montakin. Saatanalla on myös muita nimityksiä, kuten Vanha kehno (englanniksi Old Nick), Vihtahousu, sielunvihollinen, Mephistofeles ja Lucifer. Talmudissa ja joissakin Kabbalan kirjoituksissa Saatanaa kutsutaan nimellä Samael.
xxx/ellauri379.html on line 307: Perkelettä on väitetty suomalaisen Ukko-jumalan alkuperäiseksi nimeksi ja vanhaa miestä tarkoittavaa Ukkoa kiertoilmaukseksi. Ukkosenjumala on tosin saattanut olla nimeltään myös Ilmarinen. Ukkosenjumala Perkelettä kristityt pitivät epäjumalana, ja leimasivat sen siksi kristinuskon jumalan vastustajan eli Paholaisen ilmentymäksi.
xxx/ellauri379.html on line 309: Uuden testamentin kreikankielisessä alkutekstissä paholaisesta käytetään vaihdellen nimiä diabolos (διαβολος) ja satanas (σατανας). Vanhemmissa suomenkielisissä, vielä vuoden 1938 raamatunkäännöksessä sana diabolos oli suomennettu sanalla perkele, joka vuoden 1992 suomennoksessa korvattiin sanalla paholainen. Kreikan satanas sen sijaan on sekä vanhassa että uudessa käännöksessä suomennettu sanalla saatana. Siton vielä sielunvihollinen ja kiusaaja. Niin ja piru piru piru. Yli-Juotikas maalaa piruja seinälle, vuokraukrainattaret puhuu uima-allasosastossa silkkaa venättä. Paholaisen nimiä ovat KOOMA, Arrivali, Seriator, Jaakko Parantainen. Timolla on tuoreet lävistyxet kasseissa. Hyi saatana. Noi puskateatterilavastuxet ovat erityisen mauttomia. Terveisiä Loimaan kesäteatterista.
xxx/ellauri379.html on line 318: Courtney Love on kade miljardöörimmälle Taylor Wiftille. Ei Wift ole mitenkään tärkeä. Nina Simone oli etevämpi, siitä ei voi olla kuin yhtä mieltä. Sibelius wiftasi Kämpin yläkerrassa. Kekähän sille siellä twerkkas persettä. Ei Aino ainakaan, ei liioin Love eikä Wift. Tokko edes Nina Simone. Courtney ehkä nirhasi Kurt Cobainin. Lopun alku käynnistyi kun Cobain katosi vieroitusklinikalta maaliskuussa 1994. Courtney Love palkkasi yksityisetsivät paikantamaan miehen. Courtney teki katoamisilmoituksen Kurtin äidin nimellä, jossa varoiteltiin muusikon olevan itsetuhoinen. Kukaan ei löytänyt Cobainia. Ennustettavissa ollut toteutui 5. huhtikuuta 1994: Cobainin verestä löydettiin kolminkertainen yliannos heroiinia. Hän oli myös väitetysti ampunut itseään haulikolla. Jostain syystä haulikosta ei löydetty Cobainin sormenjälkiä. Hänet löysi hälytysjärjestelmän asentaja kahden ja puolen päivän päästä ampumisesta. Asentaja huomasi lasiruudun läpi paitaan, farkkuihin ja kenkiin pukeutuneen ruumiin huoneessa, jonka ikkunassa oli kyltti, jossa luki "Sovun valtakunta". Kurt Cobain makasi selällään lattialla. Kurt oli jättänyt myös itsemurhaviestin, jonka hän oli omistanut lapsuuden mielikuvitusystävälleen Boddahille. Paperissa oli pätkä Neil Youngin kappaleesta "My My, Hey Hey (Out Of The Blue)". Cobain olisi kirjoittanut lappuun "It's better to burn out than to fade away" (suom. "On parempi palaa loppuun kuin feidata").
xxx/ellauri380.html on line 53: Jallu oli suomalainen miestenlehti, jota alettiin julkaista elokuussa 1958. Lehden nimi syntyi yhdistelmänä tunnetusta Hjalmar-nimisen miehen lempinimestä ja Jaloviinasta eli Jallusta. Jallua kustansi Suomen Miestenlehdet Oy. Vuonna 2015 Pirkanmaan käräjäoikeus asetti lehden taustalla olleen Press Mastersin konkurssiin, mikä merkitsi Jallun lakkauttamista. Press Masters julkaisi seksilehtiä Ratto, Jallu, Kalle sekä suomenkielistä versiota Hustler-lehdestä.
xxx/ellauri380.html on line 259: Dirlewanger tuomittiin toistuvasti laittomasta aseiden hallussapidosta ja kavalluksesta. Vuonna 1934 hänet suomittiin ja tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankeuteen "alaikäisen auttamisesta rikollisuuteen, jonka kanssa hän oli seksuaalisesti tekemisissä". Dirlewanger menetti myös työpaikkansa, lääkärin arvonsa ja kaikki sotilaalliset kunnianosoitukset, ja hänet erotettiin puolueesta.
xxx/ellauri385.html on line 158: Mixi massat antavat yxityisomistajien kyykyttää izeään? Vulgääri Marx ei voinut tajuta, koska oli sosiologi eikä psykologi eikä Freud ollut edes syntynyt. Wilhelm Reichillä on tähän selitys teoxessa Fasismin massapsykologia (1933, suom. vajaat viisikymmentä vuotta myöhemmin 1982).
xxx/ellauri387.html on line 80: Friðþjófr Uljaan saaga [fri:θjou:fr] (isl. Friðþjófs saga hins frækna) on keskiaikainen islantilainen saaga, jonka kirjoittajaa ei tunneta. Se sijoittuu aikaan ennen Islannin asuttamista ja luetaan siksi muinaissaagoihin. Saaga kertoo Friðþjófr Þorsteinninpojasta, sognevuonolaisen talonpojan pojasta, joka ansaitsee lisänimensä rohkeudellaan, ja rakastuu Sognin kuninkaaksi kutsutun Belin tyttäreen Ingibjörgiin. Tämä on kuitenkin luvattu Sveanmaan (isl. Svíþjóð) kuningas Hringrille, ja alhaissyntyinen Friðþjófr saa siksi Ingibjörgin puolisokseen vasta lukuisten eri käänteiden jälkeen. Friðþjófr Uljaan saagasta on säilynyt kaksi versiota. Näistä lyhyempi on laadittu Islannissa 1200-luvun loppupuolella tai 1300-luvun alussa, mutta sen varhaisimmat säilyneet käsikirjoitukset ovat 1400-luvun lopulta. Saagan pitempi versio on todennäköisesti 1400-luvulta, ja se on säilynyt vain paperikopioina, digitaalinen on kadonnut. Kaiken kaikkiaan saagasta on säilynyt useita kymmeniä käsikirjoituksia, mikä kertoo Friðþjófr Uljaan saagan olleen hyvin suosittu. Saagan lisäksi on säilynyt myös Friðþjófrin tarinaan liittyvää rímuramurillumarei-runoutta, josta saadut vaikutteet näkyvät saagan nuoremmassa versiossa. Friðþjófr Uljaan saagaa ei ole suomennettu. Aiemmin siteerattu Isokukko Uljas on ihan toinen saaga.
xxx/ellauri387.html on line 82: Friðþjófs saga hins frækna er ein af fornaldarsögum Norðurlanda. Sagan var þýdd á sænsku árið 1737. Hún er til í íslensku handriti frá um 1300 og gerist á 8. öld. Sagan er framhald af annarri fornaldarsögu, Þorsteins sögu Víkingssonar. Eli sama suomexi:
xxx/ellauri387.html on line 120: Frithiofs saga har översatts till danska, engelska, estniska, finska, franska, isländska, italienska, kroatiska, latin, lågtyska, nederländska, norska, ryska, tyska och ungerska. Redan år 1839 hade tolv olika översättningar utkommit. Esan Friðthjófssaga julkaistiin islanniksi vuonna 1866 Matthías Jochumssonin kääntämänä. Käännös on tehty erinomaisesti, esimerkiksi Matthías antaa samalla mitalla kuin Tegnér ize. Uuno Kailas pukersi jonkinlaisen suomennoxen Esaias Tegnér: Fritjofin taru (Otava 1932). För filmen som bygger på diktverket, se Fritiofs saga (film). Fritiofs saga är en svensk komedifilm från 1924 som parodierar flera samtida svenska filmer, i synnerhet Gösta Berlings saga.
xxx/ellauri388.html on line 50: Minkäänlaisia sääty- tai yhteiskunnallisia eroja ei Mika Waltari (1908-1979) ollut havaizevinaan Norssissa oppilaitten välillä. Mika sekoittaa fasistiseen nuorisoromaaniinsa Sielu ja liekki (1934, sittemmin Isästä poikaan trilogian kakkososa) omia koulumuistojaan 20-luvulta. Saattoi olla, että toiset olivat jonkin verran paremmin pukeutuneita kuin toiset, jotka saivat tyytyä isiensä vanhoihin, käännettyihin ja korjattuihin pukuihin, mutta puku ei poikien kesken merkinnyt hivenen vertaa. Sen sijaan kieliraja eristi suomalaiset pojat vuosikausiksi omaan luokkaansa, joka merkitsi monin verroin enemmän kuin ankarimmatkin yhteiskunnalliset ennakkoluulot, eivätkä heidän vihollisiaan olleet ainoastaan ruotsalaiset, vaan myös yhä laajemmaksi kasvaneen venäläisen siirtokunnan pojat. Näitä saattoi pieninä ryhminä tavata leikkipaikoilla, ne olivat kaiken maailman kadunlaskijain, hedelmäkauppiaiden tai upseerien lapsia, eikä Toivo, milloin joutui heidän kanssaan kosketuksiin, voinut olla ihmettelemättä, miten kokonaan nämä erosivat suomalaisista!
xxx/ellauri388.html on line 52: Tuolta tuli ryssän poika suu leveässä hymyssä, hampaat välkkyen ruskeissa kasvoissa, haastoi murteellista suomea molottaen kanssaan leikkimään kuin olisi tuntenut vieraan koko ikänsä, varasteli kapineita, suuttui ja väänsi itkua, jos häneltä otti takaisin jotakin, taas nauraen teki sovintoa ja oli valmis heti sen jälkeen paiskaamaan viuhuvan kiven nurkan takaa, jos saattoi olla varma siitä, että ehtisi livistää pakoon. Ryssien kanssa tuli kuitenkin toimeen, jos osasi alinomaa olla varuillaan ja estää heidän kavaluutensa. Lähettää heti koko laivaston eli Suomen Jouzenen ja tykkiveneen tutkija Charly Salonius-Pasternakin johdolla turvaamaan uhattua Jähin luotoa. Eihän niitä viitsinyt aina piestäkään, ellei ollut varmaa syytä, sillä ne olivat aina valmiit itkemään ja volisemaan eikä Toivon ja Samuelin luonto kestänyt katsella sellaista.
xxx/ellauri388.html on line 58: Waltari kirjoitti 1926 ylioppilaaksi Helsingin suomalaisen normaalilyseon klassiselta linjalta. Hän oli koulun pilalehden Pillerin toimittaja. Koulun jälkeen Waltari aloitti teologian opinnot Helsingin yliopistossa mutta siirtyi elämänkatsomuksellisen kriisin jälkeen pian filosofisen tiedekunnan historiallis-kielitieteelliseen osastoon. Hänen käytännöllisen filosofian pro gradu -tutkielmansa Taivaallinen ja maallinen rakkaus käsitteli uskonnon ja erotiikan välistä suhdetta. Se asia taisi Mikaa kiinnostaa ihan ykkösenä.
xxx/ellauri388.html on line 72: Waltari osallistui lokakuussa 1942 suomalaisten kirjailijoiden vierailuun Weimarin kirjailijakokoukseen propagandaministeri Joseph Goebbelsin suojeluksessa. Saatuaan writer´s blockin hänestä tuli Suomen Akatemian jäsen, ja hän kirjoitti enää esipuheita kirjojensa uusintapainoksiin.
xxx/ellauri388.html on line 82: Mika Waltaria pidetään usein liberaalina ja suvaitsevana oikeistolaisena. Katri Vala kuitenkin kutsui Waltaria ”kokoomuslaiseksi moralistiksi ja äitienpäiväpuhujaksi”. Waltari suomensi kansallissosialistien kulttiteoksen, Hanns Heinz Ewersin kirjoittaman Horst Wesselin elämäkerran Horst Wessel: Eräs saksalainen kohtalo (WSOY, 1933).
xxx/ellauri388.html on line 119: Arvid Järnefelt (16. marraskuuta 1861 Pulkkala – 27. joulukuuta 1932 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, koulutukseltaan juristi ja arvoltaan varatuomari. Elämänsä kolme viimeistä vuosikymmentä hän harjoitti maanviljelystä. Yhteiskunnallisilta näkemyksiltään Järnefelt oli opiskeluaikoinaan innokas fennomaani, mutta siirtyi myöhemmin tolstoilaisuuteen ja kristilliseen anarkismiin. Järnefeltin isä oli kenraaliluutnantti, maaherra Alexander Järnefelt ja äiti baltiansaksalaiseen Clodt von Jürgensburgin aatelissukuun kuulunut vapaaherratar Elisabeth Järnefelt. Hänen sisaruksiaan olivat Jean Sibeliuksen puoliso Aino Sibelius, taidemaalari Eero Järnefelt ja säveltäjä Armas Järnefelt.
xxx/ellauri388.html on line 123: Lexan Ylösnousemus- teoksen (kz. albumi 361) ensimmäisen suomentaja oli Tolstoin ‘opetuslapsi’ Arvid Järnefelt, kuuluisan suomalaisen taiteilijasuvun vanhin iljes, jonka elämänkaari oli samantapainen kuin Tolstoin. Nuorena miehenä kumpaakin houkuttelivat seurapiirit, sangaton spermanlennätin ja makea siitinelämä, kunnes herääminen moraalisiin arvoihin ja yksinkertaisen elämän autuuteen muutti kaiken. Ylösnousemuxen kansissa on nykyään huorahtavia tazkattuja tyttöjä. Ei sentään Lexan puoliveteinen erektio vieläkään.
xxx/ellauri388.html on line 179: "Hyvä on miehelle, ettei hän vaimoon ryhdy. Mutta huoruuden tähden pitäköön kukin oman vaimonsa, ja jokainen pitäköön oman miehensä. Mies antakaan vaimolle velvollisen mielisuosion: niin myös vaimo miehelle. Ei ole vaimolla valtaa omalle ruumiillensa, vaan miehellä: ei myös miehellä ole valtaa ruumiillensa, vaan vaimolla. Alkäät toinen toistanne välttäkö, jollei se ole molempain suosiosta hetkeksi, että teillä jouto olisi paastota ja rukoilla: ja tulkaat jälleen yhteen, ettei saatana teitä kiusaisi teidän himonne hillimättömyyden puolesta. Mutta sen sanon minä teille suomisen ja ei käskyn jälkeen. Sillä minä tahtoisin, että kaikki ihmiset niin olisivat kuin minäkin olen; mutta jokaisella on oma lahja Jumalalta, yhdellä niin ja toisella näin. Vaan minä sanon naimattomille ja leskille: se on heille hyvä, jos he ovat niinkuin minäkin. Vaan elleivät voi heitänsä pidättää, niin naikoon; sillä parempi on naida, kuin palaa." Sas muuta. Vähän sairaita oli nää kaipparit. Varmaan homopettereitä.
xxx/ellauri388.html on line 320: Äskettäin olen lukenut erään kuuluisan naislääkärin nuorille tytöille antaman elämänohjeen sukupuoliasiassa. Kun tässä lausunnossa puheenalainen uskonto esiintyy mitä kauniimmassa valossa, ja samalla koettaa nimenomaan osoittaa, mikä siinä voi antaa voimaa elämänohjetta toteuttamaan, suomennan sen tähän kokonaisuudessaan.
2176