ellauri033.html on line 414: Voi kysyä oliko luonto tarkoittanut Hra Bourgetin kirjoittamaan mondeeneja romaaneja. Se tahtoi olla muodikas kirjailija, ja sitähän se oli. Mutta samalla kun onnittelee sitä sen innosta täyttää tämä tehtävä, voi katua ettei se ottanut izelleen sopivampaa aihetta. Hra Bourgetin valizemassa genressä sen ominaispiirteet kääntyvät vioixi. Sen kaunein kirja (kai tää Disciple?) on ankara ja vahva etydi, jossa ei ole mitään mondeenia. Kun B. maalaa mondeenia eleganssia, sen vakavuus kuulostaa nulikkamaiselta, ja kun se pohdiskelee sentimentaalisia typeryyksiä, sen metafysiikka kuulostaa pedantilta. Sillä ei ole mitään niitä lahjoja joita hommaan tarvittais. Se on tunnollinen ja raskas, se ei osaa leikkiä. Siltä puuttuu huolettomuutta, taitoa ja suloa. Se minkä muut antavat hienoisesti ymmärtää, se sanoo pitkän kaavan mukaan yxitoikkoisen monisanaisesti. Missä muut liu´uttelevat, se tunkee päälle ja tolkuttaa. Pakinointi ja ironia on sille tuntematonta. Se on tarkka havainnoija, kexeliäs moralisti, mutta siltä puuttuu totaalisesti henkevyys. Vaikka lukee kaikki ne 15-20 romaania mitä se on kyhännyt, ei löydä mitään vizikkäämpää kuin Francoisen pölinä Mensongesissa, tai Opetuslapsessa pappa Carbonnetin turina: yx sanoo kukkelikuu incogniton sijasta, toinen sanoo 4-12 välillä pro catimini. Hra Bourget kerää huolellisesti tämmöisiä hulvattomuuxia; Bouvard ja Pecuchet teki sen paremmin.
ellauri050.html on line 746: Vaakku kuittaa: näissä säkeissä on naisellista, täysin epärationalistista "filosofiaa" pelotuslainausmerkeissä, joka lisää Saiman omalaatuista lyyrillistä suloa. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin, setämieheltä, over and out.
ellauri070.html on line 413: urkkutynt a e actslashout suloa peiksems vaa murkkutytön liian suuren sotilashousut sulloa peniksensä vaa
ellauri095.html on line 75: Brute beauty and valour and act, oh, air, pride, plume, here Raakaa suloa ja pätevää menoa, oi, ilmaa ja sulkia,
ellauri313.html on line 631: Where thoughts serenely sweet express, Missä seijaat suloajatuxet ilmentävät
xxx/ellauri087.html on line 415: Thy Beauty shall no more be found, Kauneuttas en löydä sieltä enää Ei suloasi nähdä voi,
xxx/ellauri199.html on line 505: Ja antoi katuvaa suloa. And give repenting grace.
xxx/ellauri292.html on line 316: Pentti Lempiäinen kirjoittaa Suuressa etunimikirjassaan, että pohjoismainen nimi Hulda tulee sanasta huld, joka tarkoittaa suopeaa, lempeää, hellää ja uskollista. Saksan kielen Huld merkitsee myös lempeyttä, suosiota, suloa, viehättävyyttä, uskollisuuden lupausta. Vuosina 1908-28 Hulda on ollut Suomen almanakassa tosiaan 20.2. Ortodoksisessa kalenterissa Hulda mainitaan toisena sunnuntaina ennen Kristuksen syntymää eli Pyhien esi-isien sunnuntaina.
xxx/ellauri292.html on line 318: Helmin luokalla oli turpeanaamainen tyttö Hulda, joka oli kai sen jonkinlainen kilpailija. Siltä kyllä puuttui lempeyttä, suosiota, suloa, viehättävyyttä, uskollisuuden lupausta. Se asui taiteilijaäidin kanssa kahvila Kiroilevan siilin talossa.
9