Sillä välin hiänen sulhasensa välittivät vakavasti hiäntä, ja hiänen ikäisensä on kuusitoista-vuotias Michel, tämä tomboy-poika, joka juoksee vain aloittelijoiden kanssa lapsineen, vihastuu ja kiduttaa itseään ja kaikkia hiänen ympärillään kohtuuttoman mustasukkaisuuteen kuin aikuinen. Varenka hyväksyi rauhallisesti vieraiden edut, koska hiänellä oli edelleen hellävaraisia ​​tunteita runoilijalle. Lermontov, vaikka tiesi todellisen tilanteen, kärsi. Epäilemättä hän koki hengellisiä ylä- ja alamäkiä, lyhyitä onnen hetkiä ja pitkiä päiviä ja yötä kateutta. Mitä Barbara Lopukhina tunsi ja katsoi kaikkea tätä?
ellauri203.html on line 557: Jälkeenpäin Pjotr (joka ei ollut mukana) koittaa lohduttaa kuvernöörskää: hyvinhän se meni. Sillä aikaa kuuluu toinen skandaali: Liisa hylännyt sulhasensa ja karannut Stavroginin kanssa Skvoreshnikkiin. No juhlat jatkuvat, herrasväki on liuennut mutta tilalla on kaikenlaista rupusakkia. Hirveää sählinkiä. Kuvernööri saa parrusta päähänsä. Kapteenin hyyskä on poltettu poroxi.
ellauri332.html on line 97: Räkä-Munckin kansallismielinen paatos ja usko itseensä lain ja järjestyksen puhdaskilpisenä soturina sekä näistä kumpuava into toteuttaa tehtävänsä pilluntarkasti ei jää huomaamatta kylän opettajattarelta neiti Linnulta, joka on myös periaatteen ihminen. Hän kuitenkin määrittelee itsensä mitään väriä tunnustamattomaksi humanistiksi, jonka ihannemaailmassa keinotekoiset rajat eivät kahlitsisi ihmisiä. Vaikka molemmat kokevat toistensa näkökulmat itselleen ärsyttävyyteen asti vieraiksi, he kuitenkin selvästi vaistoavat löytävänsä toisistaan vertaisensa nielun – ja lisäksi fyysisesti vetovoimaisen kiimaisen miehen ja naisen. Kumpikaan ei kuitenkaan ole tahoillaan vapaa: Munckilla on kaukana kotona kihlattu, josta hän kuitenkin pestin myötä yhä enemmän etääntyy; Linnulla taas on asuntoonsa kätkettynä sulhasensa, haavoittunut punasoturi, jonka piilottelu altistaa hänetkin kuolemanrangaistuksen uhalle. (Tää on kyllä nussittu Sofi Oxaselta Puhistuxesta.) Mitä vittua, punikki pihalle ja räkämunkin munaa opettajan nieluun.
ellauri362.html on line 59: Letitia on tyrmistynyt kuultuaan, että hänen entinen sulhasensa, mies, jonka hän luuli mädänneen kuolleena kolme vuotta, on elossa ja naimisissa, mutta ilmeisesti vailla muistia. Hänen emotionaalinen reaktionsa, joka on erittäin epämuodikas, houkuttelee ei-toivottuja juoruja Lontoon eliitin keskuudessa. Sillä välin Camilla ystävystyy Sir Sidney Leigh'n kanssa ja uskoo olevansa rakastunut. Camilla huomaa, ettei tämä ole kiinnostunut hänestä, ja järkyttyy, kun tämä pyytääkin Fitzwilliamin kättä. Hän kuitenkin katkaisee kihlauksen, kun ystävä varoittaa häntä, että Leigh on homoseksuaali. Leigh pakenee maasta Italiaan sodomian kieltävien lakien vuoksi, ja kielteisiä huhuja levisi Camillan liian ilmeisestä kiintymyksestä mieheen. Miellyttäisikö ahdasta Lettyä Waterloossa pseudomenehtyneen "Tomin" sijaan joku komea hasardi tai pensselisetä?
ellauri411.html on line 535: Huolimatta kaikista niistä ihmeellisistä asioista, joita Paavali luettelee naisista jakeessa 1 Korinttilaisille 8:5 , näemme hänen protestoivan "eikö meillä ole oikeutta ottaa sisarnaista mukaan matkallemme palvelemaan meitä niin kuin he ja toisia apostolit ja Herran veljet ja Keefas?" Eli hän piti (ja he pitivät) naisten palvelusta lopullisesti! Jotkut väittävät tämän asian liittyvän Theklaan ja toiset siihen, että Paavalilla oli jalkavaimo. Perinne kertoo, että kun Thekla kuuli Paavalin saarnaavan, hän jätti perheensä ja sulhasensa ja seurasi häntä uskollisesti kaikkialle. En ollut paikalla enkä tiedä varmaksi, mutta varmaan Thekla antoi Peevelille joka reijästä. Kaikkien kiinnostuneiden tulisi tutkia Robert Ambelainin kirjaa Paul, erityisesti lukua 10, jonka otsikko on "Paavali ja naiset", ja muita kirjoja, joihin viittaamme tässä paperissa. On tärkeää, että naisen alentumisesta huolimatta Paul piti naisen palvelemisesta matkoillaan. (Mainin ohimennen, että on samanlainen tarina kirkollisesta valokeikasta Hieronuksesta lesken kanssa, joka miehensä kuoltua seurasi häntä ja palveli häntä uskollisesti, kun tämä meni ja viipyi pitkään Palestiinassa jne...).
ellauri434.html on line 432: Kerttu kirjoitti ylioppilaaksi keväällä 1923, mutta opiskeli ensimmäisen lukuvuotensa Turun uudessa suomalaisessa yliopistossa V.A.Koskenniemen suuren keskijalan juurella. Siellä hän tapasi myös tulevan sulhasensa ja aviomiehensä Lauri Viljasen, joka oli aloittanut opintonsa Turussa jo vuotta aikaisemmin. Kummankin esikoiskokoelmat ilmestyivät keväällä 1924, jolloin Kerttu ja Lauri – lempinimiltään Kege ja Boju – menivät myös kihloihin.
xxx/ellauri010.html on line 540: Naapurini Ria (D) ei käytännössä asu täällä enää, koska bunkkaa sulhasensa luona Vantaalla. Ehkä hänkin jossakin vaiheessa myy...

9