ellauri038.html on line 220: Ymmärtävä sosiologia viittaa Weberin määritelmään sosiologiasta. Weberille sosiologia oli tiede, joka ymmärtää tulkiten sosiaalista toimintaa ja siten selittää sen kulun ja sen vaikutusten syitä. Ymmärtävässä sosiologiassa ymmärtämiseen liittyy aina selittävä ote. Sosiologian tulee selittää syitä toiminnalla sekä toiminnan vaikutuksia ja seurauksia. Inhimillisen toiminnan ehdoksi Weber asettaa sen, että toimija liittää toimintaan subjektiivisen merkityksen. Sosiaalista toiminta on vasta silloin kun toimijan subjektiivinen merkityksenanto ottaa huomioon muut toimijat. Weberille vain yksilöt voivat olla toimijoita. No tää on kyllä perinteistä oikeistomeemiä. Weber ymmärtää kapitalisteja, ei ne voi sille mitään että ne on paskiaisia.
ellauri151.html on line 178: Sensualismia muistuttavia ajatuskulkuja oli jo keskiajalla, mutta 1700-luvulla valistusajan filosofit kehittivät sitä selkeämmäksi. Ranskassa esimerkiksi Étienne Bonnot de Condillac oli sensualisti, joka kehitteli aatetta subjektiivisen idealismin suuntaan.
ellauri164.html on line 187: George Berkeley (12. maaliskuuta 1685 Kilkennyn kreivikunta, Irlanti – 14. tammikuuta 1753 Oxford, Englanti) oli irlantilainen filosofi ja piispa. Hän edusti tietoteoriassa empirismiä ja ontologiassa idealismia. Hän kiteytti ajattelunsa lauseeseen olla olemassa on tulla havaituksi, (lat. esse est percipi). Berkeley on merkittävin subjektiivisen idealismin edustaja. Amerikan julkkixet tietää miten totta Yrjön lause on.
ellauri204.html on line 654: Rantaman mielestä subjektiivisen mielipiteen sijaan pitäisi enemmän puhua siitä, miten taide on kytköksissä elämään ja olemisen ehtoihin ja Sanoma Oy: n konstituoimasn yhteiskunnalliseen todellisuuteen. Parhaimmillaan kritiikki hänen mielestään onnistuu tässä todella hyvin rintarinnan teosten arvottamisen kanssa. Voidaan, ja pitääkin puhua estetiikasta, mutta ei nykytaide palaudu valistuksen ajan tarkkoihin muotosääntöihin, Rantama tarkkanäköisesti tähdentää opiskeluajan ulkomuistista.
ellauri285.html on line 267: Aloitan tämän luvun lyhyellä katsauksella elämän merkityksellisyyden tai merkityksen käsitteeseen osassa 2. Luvuissa 3–5 käsitellään kolmea johtavaa kertomustyyppiä siitä, mikä tekee elämästä Merkityksellisen: yliluonnollisuus, subjektivistinen naturismi ja objektivistinen naturismi. Osoittautuu, että että tärkeimmät jakokysymykset koskevat arvon roolia ja luonnetta. Yliluonnolliset ja objektivistiset naturistit uskovat, että sitoutuminen objektiiviseen arvoon on välttämätöntä merkitykselle elämässä, kun taas subjektivistit kieltävät tämän. Yliluonnolliset uskovat aika karkeasti, että Jumalan olemassaolo on tarpeen oikeanlaisen objektiivisen arvon ja oikeanlaisen suhteen kannalta, kun taas Objektivistiset naturistit kiistävät nämä väitteet. Objektivististen luonnontutkijoiden keskuudessa keskeiset keskustelut koskevat subjektiivisen sitoutumisen luonnetta johkin objektiiviseen arvoon (esim raha) sekä erityisesti millainen objektiivinen arvo tarvitaan merkityksellisyyteen.
ellauri330.html on line 103: Descartes erotti fyysisen henkisestä ulottuvuudesta ja oletti syy-suhteen tietoisen kokemuksen ja hermoprosessien välillä. Hän nimitti tietoisia kokemuksia 'ajatuksiksi' ja piti niitä kiistattomina. Kysymys siitä, kuinka voimme kuroa umpeen subjektiivisen kokemuksen ja hermotoiminnan välistä kuilua, jäi kuitenkin vastaamatta, ja yritykset yhdistää karteesinen käsitys evoluutioteoriaan eivät ole johtaneet selityksiin ja testattavissa oleviin hypoteeseihin. Väitetään, että vaihtoehtoinen uusaristoteelinen käsitys mielestä älyn ja tahdon kyvyistä ratkaisee nämä ongelmat. Keskustelemme siitä, kuinka uusaristoteelinen käsitys, jota laajennetaan käsityksellä, että organismit ovat avoimia termodynaamisia järjestelmiä, jotka ovat saaneet perinnöllisyyden, voidaan yhdistää evoluutioteoriaan, ja selvitämme, kuinka voimme selittää neljää erilaista tietoisuuden muotoa evoluution termein.
ellauri330.html on line 245: Kognitiivista tutkija David Chalmers loi vuonna 1995 hyvästä syystä termin "kova ongelma" kuvaamaan kysymystä siitä, kuinka aivomme loihtivat tarkalleen subjektiivisen tietoisen kokemuksen. Jotkut filosofit väittävät edelleen, että mieli on luonnostaan erillinen aineesta. Edistyminen aivojen toiminnan ymmärtämisessä heikentää kuitenkin dualismin ajatuksia. Tutkijoiden on oltava sanoissaan varovaisia etteivät rahahanat tyrehdy.
ellauri348.html on line 1036: Yksi kriittinen vastaus positiiviseen psykologiaan koskee "toksista positiivisuutta". Myrkyllinen positiivisuus on sitä, kun ihmiset eivät täysin tunnusta, käsittele tai hallitse inhimillisten tunteiden koko kirjoa, mukaan lukien viha ja suru. Tämä kritiikin tyylilaji väittää, että positiivinen psykologia asettaa liian paljon painoarvoa "positiiviselle ajattelulle samalla kun se syrjäyttää haastavat ja vaikeat kokemukset sivuun". Ihmiset, jotka jahtaavat jatkuvasti positiivisia kokemuksia tai korkean subjektiivisen hyvinvoinnin tiloja, voivat vahingossa leimata negatiivisia tunnetiloja, kuten masennusta, tai tukahduttaa luonnolliset tunnereaktiot, kuten surun, katumuksen tai stressin. Lisäksi ihmiset voivat kokea haitallisia fyysisiä, sydän- ja verisuonisairauksia ja hengityselimiä, jos ne eivät salli negatiivisten tunnetilojen kokemista tai tukahdutetaan ja piilotetaan negatiivisia emotionaalisia reaktioita. Toksisen positiivisuuden vastustajat kannattavat negatiivisten tunnetilojen hyväksymistä ja masennuxen täydellistä kokemista.
ellauri348.html on line 1038: Taylor ja Brown ehdottivat, että positiiviset illuusiot suojaavat ihmisiä negatiiviselta palautteelta, jota he saattavat saada, ja tämä puolestaan ​​​​säilyttää heidän psykologisen sopeutumisensa ja subjektiivisen hyvinvointinsa. Myöhemmissä tutkimuksissa kuitenkin havaittiin, että positiiviset illuusiot ja niihin liittyvät asenteet johtavat psykologisiin sopeutumattomiin olosuhteisiin, kuten huonompiin sosiaalisiin suhteisiin, narsismin ilmenemiseen ja negatiivisiin tuloksiin työpaikalla, mikä vähentää positiivisten illuusioiden positiivisia vaikutuksia subjektiiviseen hyvinvointiin. onnea ja tyytyväisyyttä elämään.
ellauri351.html on line 161: Battler Britton syntyi vuonna 1932 Lancasterissa ja vietti lapsuudessaan usein aikaa perheensä loma-asunnossa järvialueella. Brittonin tärkeimmät panokset on koottu kahteen kirjaan. Teoksessa Belief and Imagination (1998) hän kehittää ajatuksiaan totuudesta ja psyykkestä todellisuudesta. Hän ehdottaa, että usko on se, joka antaa todellisuuden aseman haaveille ja ideoille, joita sitten käsitellään faktoina. Hän pitää uskoa osana epistemofiilistä vaistoa, joka on välttämätön elämälle epävarmuuden edessä. Uskomukset ovat mielikuvituksia, joita pidetään psyykkinä esineinä ja jotka – emotionaalisesti panostettuina – vaativat surua, jos niistä halutaan luopua. Hän erottaa uskon tiedosta (johon se usein rinnastetaan) sillä perusteella, että uskomuksen haltija hyväksyy sen mahdollisuuden olla totta. (Täh?) Hän ehdottaa, että tieto siitä, että jollakulla on usko, joka ei ole tosiasian läsnäolo, vaatii psykologista kehitystä; nimittäin kyky yhdistää subjektiivinen kokemus ja objektiivinen itsetietoisuus niin, että ihminen voi "näkeä itsensä" uskovan. Hän ehdottaa, että tämä edellyttää kolmiomaisen psyykkisen tilan läsnäoloa, jossa on kolmas asema, josta subjektiivisen minän voidaan havaita olevan suhteessa ideaan. Tätä tarvitaan todellisuuden testaamiseen, ja se riippuu Oidipus-kompleksin sisäisen version sietokyvystä.
xxx/ellauri320.html on line 79: tulevat olemaan: Mihin pyrimme? No päihittämään muut tietysti, ollaanhan tässä jenkeissä. Ylivoimapyrkimys määräytyy aina subjektiivisen alemmuuden tunteen perusteella, joka määrittelee ainutlaatuisen tavoitteesi tai itseideaalisi. Ja koska alemmuuden tunne on subjektiivinen, se on itse luotu. Biologia tai ympäristö voi toki vaikuttaa, mutta perustasolla se on fiktiota. Oikeasti olet ylempi, kunhan sen oikein ymmärrät. Me sua autamme. Meediomme Alina Mueller asetti tämän tarinan vain Median jäsenten saataville. Rekisteröidy ja luovuta meille identiteettisi lukeaksesi tämän ilmaiseksi.
xxx/ellauri356.html on line 145: Mitä vetoa että Jackie pääsi rotkauttamaan yllämainittua Helunaa? No Jacky makupala oli kyllä monogaami, mut eise mitään takaa. Vuonna 1984 syntyi hänen kolmas poikansa Daniel Agacinski avioliiton ulkopuolisesta suhteesta Sylviane Agacinskin kanssa. Dodi! Aituri. Uskollinen vaimo Margaret oli zhekkiläinen psykoanalyytikko. Hän kuoli Covid-19: aan 20-luvulla Rothschild Foundationin vanhainkodissa. Maggie ranskansi Melanie Kleinin versiota superegosta (ransk. "päälläni"). Melanie Klein lisäsi Freudin edipaaliseen ja post-edipaaliseen lähestymistapaan superminän varhaisen ulottuvuuden, jota Jacques Lacan kunnioittaa: "Näyttämällä meille "masennusasennon" alkukantaisuuden, A:n subjektiivisuuden äärimmäisen kakon arkaismin, Mélanie Klein työntää rajoja, joissa voimme nähdä identifiointileikin subjektiivisen funktion, ja erityisesti mahdollistaa superegon ensimmäisen muodostelman asettamisen täysin alkuperäiseksi. » Melanie Klein nimeääkin superminän muodostumiseen erilaisia ​​kerroksia, joista osa liittyy hyvin varhaiseen lapsuuteen, jolloin lapsi pelkää vanhempiaan, jotka purevat ja syövät juuri niin paljon kuin hän itse haluaa purra ja niellä tai pelkää likaantumista juuri niin paljon kuin hän tahtoo tahrata ja niin edelleen.
12