ellauri001.html on line 2047: stadin kundien koisiviin

ellauri001.html on line 2277: Siitä kaiken hihittelyn ja virnimisen keskellä stadin skidin mieleen jää hämärähkö käsitys.

ellauri012.html on line 636: Köyhempien stadin friidujen on turha kuikkia aatelisiin päin. Suutarin lasten on pysyttävä lapikkaan lestissä. Joko totutatte sen paskahommiin ajoissa, tai totaaliseen nöyryyteen, jos se haluu luostariin.
ellauri041.html on line 389: Antti ei toivo Tommille Puovon kohtaloa. Puovo ärähteli lehtimiehille niin ärhäköitä aforismeja, etteivät ne saaneet siitä irti tuon taivaallista. Melenderiäkin kunnioitetaan ja pelätään jo sopulilaumassa, senkin jyrsintähampaat on jo kuluneet eri terävixi. "Yxikin vale, kaunistus tai yleistys tuhoaa kirjailijan", siteeraa Kokkolan poika ihaillen leipurinsälliä stadin Linjoilta. Enemmistö niistä lie jo sitten tuomittu Tommin toimesta hautuumaan jäykkäjäseniseen viihdytyspataljoonaan, jonka majuri on Paavo Haavikko.
ellauri069.html on line 750: Tässä kohtaa suomenkielinen wikisivu katkeaa, joten täytyy kääntää loppupää omin sanoin suomexi. Matkalla keltaista tiilitietä alas Dorothy ottaa osaa bankettiin jonka järkkää maiskiainen nimeltä Boq. Seuraavana päivänä D. vapauttaa Varixenpelätin (h.k.) (TW: trigger warning) paalusta jossa se roikkuuu, laittaa öljyä kannusta Tölkki Puumiehen ruosteisiin jointteihin, ja tapaa Pelkurimaisen Leijonan. Varixenpelätin tahtoo aivot, Tölkki Puumies tahtoo sydämmen, ja Leijona haluu cojones, joten D. rohkaisee niitä matkaamaan kanssaan ja Toton kanssa Smaragdistadiin pyytämään apuaa Welholta. Useiden seikkailujen kuluttua matkalaiset saapuvat Smaragdistadiin ja tapaavat portinvartijan (Guardian!) joka pyytää heitä käyttämään vihreäxi värjättyjä rillejä jotta niiden silmät ei häikäistyisi stadin loistosta. Jokainen kuzutaan Wizardin pakeille. Hän ilmestyy Dorothylle jättipäänä, Varixenpelätille hemaisevana leidinä, Tölkki Puumiehelle hirveänä petona, ja Leijonalle tulipallona. Hän lupaa silti auttaa heitä kaikkia jos ne tappavat Lännen ilkeän noidan, joka hallizee Kullimaata. Guardian varoittaa heitä että kukaan ei ole koskaan voittanut noitaa.
ellauri210.html on line 521: Hellklingend laut geschmeidig über die eherne Ebene der Stadt. Kaikuu kovaa kirkkaan notkeana yli stadin vaskisen tasangon.
ellauri210.html on line 524: Starker Wind über der bleichen Stadt. Kova tuuli kalvaan stadin yllä.
ellauri277.html on line 485: Sofia on kyllä vitun vaarallinen ja pahansuopakin. S.Nurmi vetää huumeita ja wiixeen huumeämmiä. Mixi suomalaisista poliiseista on tullut pahoja? Jari Aarnio kai näytti esimerkkiä. Reinikainen venelakkeineen oli paljon kivempi. No nyt on vedetty läpi kuitenkin koko S.KARPPI sarja, pimeitä kellareita on saatu kurkun täydeltä, ja huonosti motivoituja symbolisia paloittelumurhia plus muita vainaita. Tutustuttu varmaan kaikkiin stadin hylätyihin teollisuusmestoihin, nähty vastenmielisiä "POLIISI" siiroja valtavilla automaattiaseilla tunkeutumassa pahaa-aavistamattomien pahisten kotehin. Kenen mielestä tää voi olla jotain viihdettä? Kai laahuxen jonka oma elämä on totaalisen pimeetä, koska se on syvältä perseestä.
ellauri301.html on line 152: Mahtipontisen buuripriikvelin jälkeen siirrytään Ystadiin. Ystad on samannimisen Ystadin kunnan keskustaajama. Se sijaitsee Skånen läänissä ja Skånen historiallisessa maakunnassa Etelä-Ruotsissa. Vuoden 2010 lopussa taajamassa oli 18 350 asukasta. Sen kokoinen oli Sysmä 70-luvulla. Nyt jäljellä on enää neljännes. Skånen nuorten miesten salaseuran pitäisi vapauttaa Ystad ruozalaisten vallasta. Itähämäläisten tulis ajaa etelän mökkiläiset huut helkkariin.
ellauri301.html on line 368: Kylmän talviyöhön katseleva mies havaitsee naapuritilalla olevan jotain vinossa. Talossa häntä kohtaa kammottava näky. Mitä syytä kenelläkään on tappaa iäkäs maanviljelijäpariskunta? Ainoa johtolanka on heikko soperrus: - Ulkolainen. Ystadin poliisi ja sen vt. päällikkö Kurt Wallander ovat ymmällään. Ulkolainenko? En finne igen? Eller svartskalle? Ei, joku rautaesiripun takaa taas. Järjetön kaksoissurma sysää vastakkain poliisin ja rikollisten tshekkipakolaisten vastustajat ja aiheuttaa monivaiheisen tapahtumaketjun.
ellauri301.html on line 369: Hyisenä talvipäivänä 1991 Etelä-Ruotsin rannikolle ajautuu kumilautta mukanaan kaksi kuollutta miestä. Ystadin poliisi saa selville, että lautta on Latviasta ja että miehiä on kidutettu ennen ampumista. Asian arkaluontoisuuden vuoksi neuvonpitoon kutsutaan ulkoministeriöstä kalsean simpsakka Birgitta Törn, joka komisario Wallanderin mielestä puhuu ympäripyöreästi kuin poliitikko. Toista maata on latvialainen hyvästä viskistä ja filosofoinnista pitävä majuri Liepa. Miesten sanotaan olleen (kuinka ollakkaan jälleen) venäläissyntyisiä rikollisia, ja rutiinijuttu siirretään Latvian poliisin alaisuuteen. Kurt Wallander saa kunnian lähteä Riikaan. Vasta perillä paljastuu, että murhien takana oleva salaliitto on pannut hänetkin tappolistalle.
ellauri301.html on line 372: Kesällä 1994 ruotsalaiset ovat liimautuneet television ääreen katsomaan jalkapallon MM-kisoja. Juhannus lähestyy, mutta komisario Kurt Wallanderille juhlasta on tulossa painajainen. Poliisiasemalle tulee puhelu tytöstä, joka on seissyt tuntikausia keskellä peltoa Ystadin lähistöllä. Kun Wallander saapuu paikalle, tyttö sytyttää itsensä tuleen. Parin päivän päästä paikalta löydetään entisen oikeusministerin skalpeerattu ruumis. Wallander on keskellä uransa monimutkaisinta juttua, sillä johtolanka toisensa jälkeen vie hänet väärille jäljille. Ja ennennäkemättömän julma murhaaja iskee yhä uudestaan... Saakurin tyhmä poliisi.
ellauri301.html on line 373: Muukalaisvastaiset fundamentalistit tappavat Algeriassa neljä nunnaa sekä viidennen naisen, nunnien luona sattumalta yöpyneen ruotsalaisen. Skånesta löydetään mies seivästettynä. Seuraavaksi metsästä löytyy kuristettu mies puuhun sidottuna, seitten säkissä hukutettu mies. Kurt Wallender ja muut Ystadin poliisit ovat ihmeissään. Mitä kertovat kummalliset murhatavat? Jotain ne Henningistä kertovat, mutta mitä? Miten murhaaja saadaan pysäytettyä? Sas se. Juhannus 1996. Kolme elämäniloista nuorta lahkolaista sekä onnellinen
ellauri301.html on line 388: Linda Wallanderin ensimmäinen juttu vie lukijan Ystadin järviseudulta Guayanan
ellauri301.html on line 389: viidakkoon. Eräänä elokuun iltana vuonna 2001 Ystadin poliisi saa merkillisen puhelun. Joku väittää nähneensä palavia joutsenia Marebojärven yllä. Komisario Kurt Wallander ja hänen pian poliisin palvelukseen astuva tyttärensä Linda tutkivat yhdessä tapausta, joka johtaa vaarallisen tuomiopäivänlahkon jäljille. Lindan ura poliisina on vähällä joutua vaakalaudalle jo ennen kuin on alkanutkaan. Isän ja tyttären yhteiset tutkimukset eivät myöskään suju kitkattomasti, mutta lopulta isä-Wallander joutuu myöntämään, että tyttärestä on kasvanut aikuinen, jolla kaiken lisäksi on kykyä rikosten selvittelyyn. Skoonelaispoliisi Kurt Wallender tekee näyttävän paluun. Upeata, että saadaan vielä uusi Wallander. Miten eläkkeelle jäänyt nuhteeton merivoimien upseeri voi kadota jäljettömiin joka-aamuisella kävelylenkillään? Se on liki mahdotonta. Kurt Wallanderia tapaus koskettaa henkilökohtaisesti, sillä upseeri on hänen kexijänsä appiukko Ingmar Bergman. Pian myös upseerin vaimo katoaa mystisesti. Jäljet johtavat Ruotsin laivastossa kylmän sodan aikana vaikuttaneisiin oikeistoradikaaleihin ja Ruotsin aluevesille 1980-luvulla toistuvasti tunkeutuneiden neuvostoliittolaisten (tietysti) sukellusveneiden tapaukseen. Mitä syvemmälle Wallander tutkimuksissaan kaivautuu, sitä tummempia pilviä horisonttiin näyttää kasautuvan… Wallander löytää sitkeästi kaivautumalla tiensä lukijoiden sydämeen kaikkialla maailmassa.
ellauri322.html on line 224: "Oletko koskaan tavannut Mary Wollstonecroftin [sic] kirjeitä Ruotsista ja Norjasta? Hän on saanut minut rakastamaan kylmää ilmastoa, pakkasta ja lunta, kiintymään pohjoiseen kuutamoon noin teoriassa. Kirja sisältää upeita kuvailevia kohtia. Yhden sanotaan olleen inspiraationa pyhälle joelle Coleridgen "Kubla Khanissa". Se kuvaa hänen vaikutelmiaan suuresta vesiputouksesta Fredrikstadin ulkopuolella Norjassa:
ellauri325.html on line 782: Kari Suomalainen on moniosaaja. Hän toimii mm. joukkueen varapallona. Varmuudexi hän esittää minulle vaijeritempun, jonka hän oppi Lande Lindforsilta. Tyypillinen stadinkundi, vanha norssi. Tytär sillä on räystäsperseinen. En ole ikinä tehnyt mitään mikä ei huvita, kuin Goethe ylvästeli. Masasta Kari Suomalainen oli Sokrates, vaikka sen politiikka oli platonismia. Masa on sosiaalijuntti. Jumalauta. Mixhän tää kirja katkeaa Kariin kuin kananlento. Loppuivatko julkkixet?
ellauri335.html on line 436: Viirusilmäiselle Anni Sinnetännemäelle meni löysät housuun, sillä grynderit on hyvin hyvin vihaisia. Helmin Faunatica firma löysi Stansvikin mezästä paizi lepakoita ja satavuotiaita puita pienen vesinoron. Ja siitä lensi paska stadin tuulettimeen!
xxx/ellauri068.html on line 450: Kämppä, joka on myös kvasituppukylä, voidaan muovailuvahailla Theresianstadin jälkeen, jutkukaupunki/laagerin jonka pystytti Nazit (hk) siihen missä nyt on Zhekin tasavalta. Tätä vinkkaa teemat kuten koneenvaihto, puhelinlasten paratiisi, kuten iso orkesteri, tai luku 60K (niiden lkm jotka "meni läpi" 12 skidistä yhtä hyvin kuin Teresianstadin huipulla). Se myös kuzuu takaisin toisen kokonaisvaltaisen laitoxen, nimittäin kommunistien "lasten kaupungit" (isoja, tuppukylämäisiä, vähän sotilaallistettuja lomakämppiä Nuorille Tienraivaajille (hk)), joidenka pienoismalli oli Artek Keskuskadulla. (Saxalaisella Nuorella väellä oli myös kesäkämppiä. Ja partiolaisilla. Jenkeissä kaikki puoliköyhät lapset internoidaan kesäleireille loma-ajoixi. Superköyhät saa jäädä leikkimään muovijätteillä ja käytetyillä huumeneuloilla saastaisissa slummeissa 50 asteen helteessä.)
xxx/ellauri114.html on line 485: Neljätoista vuotta oli Wilholla jäljellä. Ei ehtinyt kansaneläkettä nauttia. Etelä-Karjalan Uuraasta päätyi stadin kautta Kempeleen naapuriin Pohjois- Pohjanmaalle. Vaimo oli jo kuollut kun Hammurabi ilmestyi 1949. Saattoi pientä katkeruutta tylyä kohtaloa vastaan olla Wilhon rinnassa.
xxx/ellauri199.html on line 490: Bostonin stadin nuorisolle, To youth of Boston town,
xxx/ellauri227.html on line 575: Nyt on kärsitty jo 3 jaxoa viivasuista Sohvi Karppia. Kaikki rainan tyypit ovat vastenmielisiä, poliisit ja konnat aivan yhdestä puusta vuoltuja, Sohvi ja sen kakarat ihan pahimmasta päästä. Ivalossa sentään ainaskin alkupuolella on vähän vikasietoisempia ja lunkimpia tyyppjeä, sikäläinen naispoliisi vaikutti oikeasti aika kiltiltä ja puhui murretta. Tää sama viivasuinen psykopaatti Karppi esiintyy siinä jonkinlaisena free lance huorana. Se oli varmaan saanut sooloilusta lemput stadin skoudekööristä.
xxx/ellauri252.html on line 569: Rumuus on kazojan silmässä, mutta vaimon happamuudesta ja äreydestä Mårten oli saanut enemmän kuin tarpeexi 18 avioliittovuoden aikana. Kyllä kesy punasaapas "levnadskamrat" on paljon parempi, vaikka olisikin vankat hartiat ja luisu lantio. Mårten huolehti vanhainkotiin kuolleesta äidistään kehnosti. Ystadin poliisissa oli 70-luvulla vielä torvensoittajia, nimittäin totinen Kurt Wallenberg.
xxx/ellauri259.html on line 166: Mistee kaakoo Kori Hatakainen on kotoisin, jos mistään? Syntyi Porissa mutta kävi koulut Raatalammilla. Propelloi Savon Sanomissa Kuopiossa maenospuolella. Juu kasvantaveärät leuvat sillä on, Porista lie tuo tönkköys. Hän rentoutuu stadin junamatkan päätteexi kotisohvalla kazomalla videolta Ayrton Sennan kuolemaa. Pikakelauxella voi retuuttaa Sennan päätä edestakaisin, ja hidastuxella näkee tarkemmin, minne auton osat lentävät. Valitettavasti pikakelauxessa ja hidastuxessa ei kuule selostaja Marri Kyllösen ja urheiluautoilija Keijo Rosbergin asiantuntevia ensikommentteja Sennan kuolemasta.
xxx/ellauri307.html on line 129: Äiti kuoli syöpään ja isäsuhde oli vaikea. Oulun pojan lahjakkuus ei ihan riittänyt uudistamaan stadin villapaitaista kyldyyrielämää.
25