ellauri016.html on line 976: Lopussa on kannustuxexi menestystarinoita, valtioiden karvaisesta kainalosta löytyneitä pikku Sointuloita. Mitä esimerkit kertovat? Ei paljon paskaakaan. Kuten se izekin sosiologina tietää, tommonen on lyhytaikaista, hyvin pian aapat hakeutuvat luutuneisiin rakenteisiin, silverbäkit komentaa ja rupusakki toteuttaa. Turhaan se marssittaa nipuittain pieniä karvaisia ranskalaisia sosiologisnobeja todistamaan puolestaan. Darwinin keilapallo kaataa ne kerralla kuin keilat.
ellauri016.html on line 999: Vastaan väittämään rupee kohta professori Kaisa Koskinen tässä vasemmalla puolellani. Hän on Tampereen yliopiston käännöstieteen professori, erikoistunut kääntämisen sosiologiaan.
ellauri018.html on line 1069: Funktionalistisen sosiologian näkökulmasta voidaan puhua yhteensopivuuden ongelmasta. Jälkiteollisten yhteiskuntien tarpeet ja instituutiot poikkeavat niin paljon klaaniyhteiskuntien oloista, että siellä kehittynyt uskonto ei mutkitta sopeudu täyttämään jälkiteollisessa yhteiskunnassa esiintyviä tehtäviä.
ellauri038.html on line 178: Maximilian Carl Emil Weber (21. huhtikuuta 1864 Erfurt – 14. kesäkuuta 1920 München) oli saksalainen oikeustieteilijä, taloustieteilijä ja sosiologi. Häntä pidetään yhtenä julkishallinnon teorian ja nykyaikaisen sosiologian perustajista. Hänen pääteoksensa käsittelevät uskonnon sosiologiaa, politiikkaa ja hallitusvaltaa. Valtaherroille löytyy Maxilta ymmärtämystä kosolti.
ellauri038.html on line 180: Max Weber syntyi Erfurtissa, Saksassa vanhimpana seitsemän lapsen perheestä. Hänen isänsä, Max Weber vanhempi, oli merkittävä poliitikko ja virkamies, joka oli naimisissa Helene Fallenstenin kanssa, jota se ilmeisesti kohteli törkeästi, ja lapsiakin. Nuorempi veli Alfred Weber oli myös sosiologi ja taloustieteilijä. Sisko Lili teki izarin.
ellauri038.html on line 188: Weber saavutti suurta menestystä 1890-luvulla. Vuonna 1893 hän meni naimisiin sukulaisensa Marianne Schnitgerin kanssa, joka oli intellektuelli ja feministi, itsekin tunnettu sosiologi. No ei siitä sen enempää (mut kz. alla!). Seuraavana vuonna Weber toimi lyhytaikaisesti taloustieteen professorina Freiburgin yliopistossa, ennen kuin otti vastaan viran Heidelbergissä 1896. Hän joutui vähentämään ja lopulta kokonaan lopettamaan säännöllisen akateemisen työnsä vuonna 1897 sairauden takia, josta ei toipunut ennen vuotta 1901. Sairaus oli todennäköisesti "hermoromahdus", joka aiheutui hänen isänsä kuolemasta. Mitä ihmettä? Tästä pitää ottaa selvää tarkemmin. No justiinsa, alempana selviää, että Max oli ison osan aikaa täysin sekopää. Sitä näyttää olleen paljon liikkeellä Weberien suvussa.
ellauri038.html on line 196: Vuodesta 1918 hän jatkoi opettamista, ensin Wienin yliopistossa, sitten 1919 Münchenin yliopistossa, jossa hän johti ensimmäistä saksalaista sosiologian instituuttia.
ellauri038.html on line 220: Ymmärtävä sosiologia viittaa Weberin määritelmään sosiologiasta. Weberille sosiologia oli tiede, joka ymmärtää tulkiten sosiaalista toimintaa ja siten selittää sen kulun ja sen vaikutusten syitä. Ymmärtävässä sosiologiassa ymmärtämiseen liittyy aina selittävä ote. Sosiologian tulee selittää syitä toiminnalla sekä toiminnan vaikutuksia ja seurauksia. Inhimillisen toiminnan ehdoksi Weber asettaa sen, että toimija liittää toimintaan subjektiivisen merkityksen. Sosiaalista toiminta on vasta silloin kun toimijan subjektiivinen merkityksenanto ottaa huomioon muut toimijat. Weberille vain yksilöt voivat olla toimijoita. No tää on kyllä perinteistä oikeistomeemiä. Weber ymmärtää kapitalisteja, ei ne voi sille mitään että ne on paskiaisia.
ellauri040.html on line 200: Nimpä suattaa olla, hyvinnii. Ala-arvoisen Sanoma Oyn ala-arvoinen tiedelehti ozikoi kesällä 2022 ihan varmana että kieli on kehittynyt jostain vitun peleistä. Eivät edes mainize Dialogue Gamesia. Haistakaa paska jenkkihölmöt, ette tiedä ettekä tajua yhtikäs mitään. "Lingvistikot", joo kai, jotain psyko- ja sosiologipöllöjä.
ellauri040.html on line 348: Gilles Deleuze (18. tammikuuta 1925 Pariisi – 4. marraskuuta 1995 Pariisi) oli ranskalainen filosofi, joka tuli tunnetuksi filosofian historian reunahahmojen (Nietzsche, Spinoza) luovista uudelleenluennoista sekä uuden ajattelun ja käsitteiden kehittämisestä. Deleuze kirjoitti filosofian lisäksi kirjallisuudesta, maalaustaiteesta, musiikista ja sosiologiasta. Hän kehitteli olemisen yksiäänisyyden, eron ja moneuden ontologiaa sekä tapahtuman filosofiaa ja pyrki kertomansa mukaan etsimään suurta Baruch Spinozan ja Friedrich Nietzschen ajattelun ykseyttä. Ei löytynyt. Deleuze poistui pettyneenä ikkunasta vinon kiven alle työntämään koiranputkea.
ellauri052.html on line 193: Salella on tuplahukki Chicagosta antropoloogiassa ja sosiologiassa. Se on grad school dropout Wisconsinista. Sen ns professuuri Chicagon Committee of Social Thoughtissa oli feikki, kyseessä on farmiliigan yliopiston aikanaan kekkaama julkkiskärpäspaperi. Oikeest se oli aina vähän nolo tosta keskilännen taustasta, kerskui sillä kuin Hyvinkään kultahattu. Se kerskuu Jenkkilän pahimmilla puolilla kuin Wilt Whatman.
ellauri058.html on line 616: Rojola oli itse keskeisiä Päätalon kriitikoita kuvattuna aikana. ”Toinen tärkeä kriitikko oli tietysti Vesa Karonen, jonka kanssa melkein vuorovedolla ja rinnan yhteen aikaan Kallea kahlasimme. Eero Marttinen kajautteli omia kehujaan pohjoisesta, ja Pekka Tarkka oli myös asiallisen positiivinen, huomasi varhain Päätalon merkityksen. JP Roos otti sosiologisen tutkintakulman tähän suomalaisuuden järkäleeseen."
ellauri065.html on line 588: Mitä mieltä Suomessa saa olla. Suvaitsevaisto vs. arvokonservatiivit on professori Timo Vihavaisen, toimittaja Marko Hamilon ja kirjailija Joonas Konstigin toimittama kirjoituskokoelma, jonka julkaisi Minerva vuonna 2015. Teoksen muut kirjoittajat ovat "kirjailija" Timo Hännikäinen, "viestinnän asiantuntija" Heidi Marttila, "matemaatikko" Jukka Aakula ja "sosiologi" Erkki Lampén.
ellauri100.html on line 1351: Sodan jälkeen se palasi yliopistolle ja lähti maakuntakierroxelle mm Romaniaan ja Ebyktiin. (Sielläkös se tapas Greimaxen?) Tänä aikana se ryhtyi vassarixi ja kirjoitti jonkun kirjankin 1953. Mun syntymävuodesta koulun alkuun asti Barthes kykki CNRS:issä ja opiskeli lexikologia ja sosiologiaa (vrt liettualainen kollega). Kirjoitteli Mythologies-kokoelman yritelmiä, joissa analysoitiin pöpyläärikulttuurin ilmiöitä korkeakyldyyrisesti, mm. painia ja mainoxia. Se ei osannut kovin hyvin enkkua.
ellauri106.html on line 371: Herbert Marcuse (19. heinäkuuta 1898 Berliini – 29. heinäkuuta 1979 Starnberg) oli saksalais-amerikkalainen sosiologi ja filosofi, joka tunnetaan erityisesti työstä Frankfurtin koulukunnan ja kriittisen teorian piirissä.
ellauri107.html on line 607: M. Weber (nimekäs saxalainen sosiologi)
ellauri112.html on line 279: "Eugeniikka on itseohjattua ihmisen evoluutiota. Kuten puu, eugeniikkakin saa materiaalinsa monesta lähteestä ja järjestää ne harmoniseksi kokonaisuudeksi." Puun juurissa on sanoja kuten genetiikka, biologia, psykologia, tilastotiede, historia, antropologia, sosiologia, uskonto, lääketiede, laki ja politiikka. Toisen kansainvälisen eugeniikkakongressin logo vuodelta 1921. Eugeniikka (eli rodunjalostusoppi) on ihmisten jalostamista väestön parantamiseksi sukupolvien myötä.
ellauri112.html on line 314: Herbert Spencer (27. huhtikuuta 1820 Derby, Englanti – 8. joulukuuta 1903 Brighton, Englanti) oli englantilainen filosofi ja sosiologi, joka oli uuden ajan kehitysfilosofian merkittävin teoreetikko.
ellauri147.html on line 65: Haapion ensimmäinen vaimo (vuodesta 1929), kansanrunoudentutkimuksen dosentti Elsa Enäjärvi kuoli syöpään 1951. Runoilija Ale Tyynnin kanssa Haapio avioitui 1960. Haapioiden tytär Elina Haapio-Mannila on sosiologian lopppuunpalanut professori. Toinen tytär Katarina Eskola on kulttuurintutkija. Ne ovat hurmion tyttäriä. Se kirja oli vitun kauan mulla lainassa mutten jaxanut lukea. Martti Haapion veli oli vielä fasistisempi pappi ja runoilija Jaakko Haapio.
ellauri150.html on line 103: Marja Sannikka –jakson jälkeen Nguyen kirjoitti valokuvaaja-aktivisti Aisha Benahmedin kanssa kansalaisjärjestö Fem-R:n sivuille blogikirjoituksen, jossa oikaistiin jaksossa esiintyneitä käsityksiä ja käsiteltiin muun muassa värisokeaa rasismia. Termiä on käsitellyt muun muassa amerikkalainen sosiologi Eduardo Bonilla-Silva vuonna 2010 julkaistussa Racism without racist –teoksessaan.
ellauri163.html on line 952: Vaikka Durkheimin itsemurhatutkimukseen on vuosien varrella kohdistunut runsaasti asiatontakin arvostelua, se oli ilmestyessään malliesimerkki sosiologisesta nollatutkimuxesta, mitä sosiologit nykyisinkin tekevät.
ellauri240.html on line 451: Monen vuoden ajan olen turhaan yrittänyt löytää relevantteja sosiologisia tai antropologisia tutkimuksia, jotka valaisisivat syitä tyttöjen julmaan ympärileikkaamiseen. Selityksen sijaan olen löytänyt muita tyttölapsiin kohdistuvia käytäntöjä, jotka ovat vielä julmempia. Yksi niistä oli tyttölasten hautaaminen elävältä joko heti synnytyksen jälkeen tai jonkin ajan kuluttua. Muita esimerkkejä ovat siveysvyö tai ulkoisten sukuelinten aukon sulkeminen teräsneuloilla tai erityisellä lukkoneulalla. Tämä jälkimmäinen menetelmä on äärimmäisen primitiivinen ja paljolti sukua sudanilaiselle ympärileikkaukselle, jossa klitoris ja suuret ja pienet häpyhuulet leikataan kokonaan pois ja sukuelinten aukko ommellaan kiinni lampaan suolen suikaleella niin, että jää vain pieni, tuskin sormenpään kokoinen reikä, josta kuukautisveri ja virtsa pääsevät ulos.
ellauri264.html on line 203: Victor Lebow (26. joulukuuta 1902 – 26. elokuuta 1980, alunperin nähtävästi Liebowitz, takuulla ashkenazijuutalainen jostain beyond the pale) oli yhdysvaltalainen yritysjohtaja, esseisti ja aktivisti. Vizikästä kyllä sille ei ole anglosaxisivua Wikipediassa, vain italialaiset kommunistit muistavat. Hänet tunnetaan parhaiten amerikkalaisen kulutuskapitalismin dynamiikan muotoilustaan, joka ilmaistiin vuonna 1955 Journal of Retailing -lehdessä julkaistulla artikkelilla nimeltä Hintakilpailu vuonna 1955. Artikkeli sai jonkin verran huomiota pian ilmestymisensä jälkeen, ja sosiologi Vance Packard mainitsi sen vuoden 1960 teoksessaan The Waste Makers. Lähde
ellauri286.html on line 397: Unkarilainen "sosiologi" Balint Magyar oli ensimmäinen, joka kexi haukkua Venäjää mafiavaltioksi, No ize asiassa Unkaria, mutta vähän väliä. Hänen kirjassaan Magyar polip – A posztkommunista maffiaállam (2013) kuvataan modernia Unkaria mafiavaltioksi. Eivät olleet päästää Suomeakaan Natoon! Kirjasta Post-Communist Mafia State: The Case of Hungary julkaistiin englanninkielinen käännös vuonna 2016. Hänen äitinsä Olga Siklós (s. Schwarcz) syntyi juutalaiseen perheeseen Kolozsvárissa. Aiemmin hän oli Unkarin antikommunistisen toisinajattelijaliikkeen aktivisti, Unkarin liberaalipuolueen (SZDSZ, 1988) perustaja. Suuri osa jälkisosialistisen hallinnon analysoinnista on keskittynyt määrittelemään Venäjän nykyjärjestelmää sen kautta, mitä siitä puuttuu: Venäjällä ei ole esimerkiksi vapaita vaaleja eikä vapaata mediaa.
ellauri288.html on line 457: Kaplinski opiskeli hyödytöntä kielitiedettä Tarton yliopistossa ja työskenteli kielentutkijana, sosiologina, ekologina ja toimittajana. Hänellä oli merkittävä osa neuvostomiehityksen vastaisessa kansalaisliikkeessä 1980-luvulla. Neuvostoliiton romahduksen jälkeen eli Viron uudelleenitsenäistymisen alkuvuosina 1992–1995 Kaplinski oli Viron parlamentin Riigikogun jäsen.
ellauri317.html on line 410: Aleksandr Stepanovitš Levada (ukrainalainen Oleksandr Stepanovitš Levadan oikea nimi - Kosak, ukrainalainen Kosak; 1909-1995) - sosiologin lyhytaikainen isäpuoli, oli neuvostoliiton ja ukrainalainen kirjailija, runoilija, esseisti, pamflettaja, näytelmäkirjailija ja käsikirjoittaja. Kasakat ottavat kaiken mikä ei ole kiinni naulattu.
ellauri317.html on line 412: Vuonna 1952 Kogan jr aka Levada valmistui Moskovan valtionyliopiston filosofian tiedekunnasta. Vuonna 1955 hän puolusti väitöskirjaansa filosofisten tieteiden kandidaatiksi aiheesta "Kansandemokratian erityispiirteistä Kiinassa". Vuonna 1966 hän puolusti Neuvostoliiton tiedeakatemian Filosofian instituutissa väitöskirjaansa filosofian tohtorin tutkintoa varten aiheesta "Uskontokritiikin sosiologiset ongelmat". Suojasäitä taisi olla molemmat.
ellauri325.html on line 301: Eki Salonen väitteli Helsingin yliopistossa valtiotieteen tohtoriksi vuonna 1970 kulttuurisosiologian alalta ja toimi sittemmin 1970–1980-luvulla alan dosenttina Jyväskylän yliopistossa. Hän toimi Ylioppilaslehden päätoimittajana vuosina 1947–1949. Sen jälkeen hän oli perustamassa Mitä missä milloin -vuosikirjaa sen ensimmäisenä päätoimittajana 1949–1956 ja tämän jälkeen Suomen kulttuurirahaston yliasiamiehenä 1957–1980. Hän sai kunniaprofessorin arvon vuonna
ellauri325.html on line 403: Hyökkäyksen myötä Zelenskyistä kuitenkin kuoriutui loistava sota-ajan johtaja ja vastarinnan symboli, kun hän kieltäytyi Yhdysvaltojen tarjoamasta pakokyydistä. Kesällä 2022 jo 65 prosenttia piti häntä parhaana henkilönä johtamaan Ukraina voittoon Kiovan kansainvälisen sosiologian instituutin tekemän gallupin mukaan, kertoo Foreign Affairs.
ellauri328.html on line 401: Scott Thumma, Hartfordin seminaarin uskontososiologian dekaani ja professori, puolusti Hobby Lobbya salakuljetuskiistan aikana. Thumba totesi: "Monet suurten kansallisten museoidemme ja yliopistojemme kokoelmista ovat täynnä juuri niitä esineitä, joista Hobby Lobby saa sakkoja salakuljetuksesta, ja niitä vaaditaan harvoin palauttamaan tai maksamaan korvauksia. Kuten Raamattu osoittaa ja kertoo, kaksi väärää tuottaa usein yhden oikean."
ellauri330.html on line 358: Werner Sombart ( / ˈ v ɜːr n ər ˈ z ɒ m b ɑːr t / ; saksaksi: [ˈzɔmbaʁt] ; 19. tammikuuta 1863 – 18. toukokuuta 1941) oli saksalainen taloustieteilijä , historioitsija ja sosiologi. "Nuorimman historiallisen koulun " johtaja oli yksi johtavista Manner-Euroopan yhteiskuntatieteilijöistä 1900-luvun ensimmäisellä neljänneksellä. Termi myöhäinen kapitalismi on akkreditoitu hänelle. Kapitalismiin liittyvä luovan tuhon käsite on myös hänen kekkansa. Hänen magnum opuksensa oli Der moderne Kapitalismus . Sitä julkaistiin 3 osana vuosina 1902–1927. Kapitalismuksessa hän kuvaili neljä vaihetta kapitalismin kehityksessä sen varhaisimmista iteraatioista sen kehittyessä feodalismista, jota hän kutsui protokapitalismiksi varhaiseen, korkeaan ja lopulta myöhäiseen kapitalismiin, Spätkapitalismus, ensimmäisen maailmansodan jälkeisenä aikana. Sombartilta on myös Die Juden und das Wirtschaftleben. Samaan aikaan toisaalla hirveä puolijuutalainen Alois Hitler suomi Adolf poikaansa.
ellauri340.html on line 72: Mimeettisen teorian ehdotti ranskalais-amerikkalainen antropologi, sosiologi ja kirjallisuusteoreetikko René Girard. Siis koko nimi René Noël Théophile Girard; 25. joulukuuta 1923, Avignon, Ranska - 4. marraskuuta 2015). Se on yleinen teoria ihmissuhteista, yhteiskunnan ja kulttuurin syntymisestä. Käsite on yleistynyt Euroopan maissa, pääasiassa Ranskassa ja Itävallassa, sekä Yhdysvalloissa. Jotain talousliberaalipaskaa siis sekin on. Ollaan myöhäiskapitalisteja joilla ei ole muuta tehtävää kuin ostaa juttuja. Panollakaan ei ole mitään virkaa, kuka nyt enää haluaa perustaa perhettä.
ellauri340.html on line 137: Zygmunt Bauman (19. marraskuuta 1925 Poznań – 9. tammikuuta 2017 Leeds, Britannia) oli puolanjuutalaissyntyinen sosiologi, joka tunnetaan erityisesti holokaustin merkityksen tulkinnasta suhteessa moderniin sekä postmodernin konsumerismin tutkimuksesta.
ellauri340.html on line 141: Hänet ajettiin pois Puolan kansantasavallasta vuoden 1968 Puolan poliittisen kriisin aikana ja hänet pakotettiin luopumaan Puolan kansalaisuudestaan . Hän muutti Israeliin; kolme vuotta myöhemmin hän muutti Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Hän asui Englannissa vuodesta 1971, missä hän opiskeli London School of Economicsissa ja hänestä tuli sosiologian professori Leedsin yliopistossa, myöhemmin emeritus. Bauman oli yhteiskuntateoreetikko, joka kirjoitti niinkin monimuotoisista aiheista kuin moderniteetti ja holokausti, postmoderni kulutus ja nestemäinen nykyaika . Bauman oli vuosina 1945–1953 poliittinen upseeri sisäisessä turvallisuusjoukossa (KBW), sotilastiedusteluyksikössä, joka muodostettiin taistelemaan Ukrainan kapinallisarmeijaa ja Puolan kotiarmeijan jäänteitä vastaan. Täähän on nykytilanteessa vähän noloa. The Guardian -lehden haastattelussa Bauman vahvisti olleensa sitoutunut kommunisti toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen eikä ollut koskaan salannut sitä. Hän myönsi, että tiedustelupalveluun liittyminen 19-vuotiaana oli virhe, vaikka hänellä oli "tylsä" pöytätyö, jossa ei päässyt naganilla osoittelemaan kapinallista.
ellauri340.html on line 143: Palvellessaan sisäisessä turvajoukossa Bauman opiskeli ensin sosiologiaa Varsovan valtio- ja yhteiskuntatieteiden akatemiassa. Vuonna 1953 jo majorina toiminut Bauman erotettiin yhtäkkiä kunniattomasti, koska hänen isänsä oli lähestynyt Israelin Varsovan-suurlähetystöä muuttaakseen Israeliin . Koska Bauman ei jakanut isänsä sionistisia taipumuksia ja oli todellakin tässä vaiheessa vahvasti antisionistinen, hänen erottamisensa aiheutti vakavan, vaikkakin väliaikaisen vieraantumisen isästään.
ellauri340.html on line 592: Landsinnere on yksi niistä saksalaisista yhdistelmäsubstantiiviista, joille millään muulla kielellä ei ole vastinetta, se näet tarkoittaa sisämaata. Hemmetti miten nurkkakuntaisia on nää anglofonit, ei ne osaa mitään muuta kieltä kuin tota enkkua. Ja niiden mielestä ei muidenkaan kyllä pitäisi. Kaikki nykylevareiden henkilöt koko ajan ezii hukkuneita sukulaisiaan. Voi vinetto, jos ne löytäisivät ne eine niistä kuminkaan juuri piittaisi. Ne harrastaa vain irtosuhteita, kuten sanoi se 1 sosiologijäbä Liv Strömquistin sarjakuvassa.
ellauri340.html on line 608: Jean Baudrillard ( UK : / ˈ b oʊ d r ɪ j ɑːr / BOHD -rih -yar, [41] USA : / ˌ b oʊ d r i ˈ ɑːr / BOHD -ree- AR, ranska: ʒʑʁʁ7 ] Heinäkuu 1929 – 6. maaliskuuta 2007) oli vähän apean seniori E. Saarisen näköinen ranskalainen sosiologi, filosofi ja runoilija, joka oli kiinnostunut kulttuurin tutkimuksesta. Hänet tunnetaan parhaiten mediaa, nykykulttuuria ja teknologista viestintää koskevista analyyseistään sekä hypertodellisuuden kaltaisten pellekäsitteiden muotoilusta. Baudrillard kirjoitti monista eri aiheista, mukaan lukien kulutus, talouskritiikki, yhteiskuntahistoria, estetiikka, länsimainen ulkopolitiikka ja populaarikulttuuri. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat Seduction (1978), Simulacra and Simulation (1981), Amerikka (1986) ja Persianlahden sota (1991). Hänen työnsä yhdistetään usein postmodernismiin ja erityisesti poststrukturalismiin siitä huolimatta että Baudrillard oli vastustanut poststrukturalismia ja etääntynyt postmodernismista.
ellauri347.html on line 187: Erich Seligmann Fromm (sosiaalipsykologi; 23. maaliskuuta 1900 – 18. maaliskuuta 1980) oli saksalais-amerikkalainen psykoanalyytikko, sosiologi, psykiatrian, psykoanalyysin ja psykologian perustajista New Yorkissa, ja hän oli yhteydessä William Alanson White Instituteen, joka pakeni natsihallinnosta ja asettui Yhdysvaltoihin. Hän oli yksi Saksan juutalainen. Hän oli demokraattinen sosialistinen ja pikku filosofihumanistinen joka piti kriittisestä teoriasta.
ellauri347.html on line 220: Hornylla ja Frommilla oli kummallakin huomattava vaikutus toisen ajatteluun, kun Horny valaisi Frommille joitain psykoanalyysin näkökohtia ja jälkimmäinen selvitti Hornylle sosiologiaa. Heidän sosiaalipsykologinen suhteensa päättyi 1930-luvun lopulla. Fromm muutti puoskaroimaan Mexicoon.
ellauri347.html on line 239: Keskeistä Frommin maailmankuvassa oli hänen tulkintansa Talmudista ja isosetä hänen äitinsä puolelta oli tunnettu talmudin tutkija. Fromm kuitenkin kääntyi pois ortodoksisesta juutalaisuudesta vuonna 1926 kohti raamatullisten ihanteiden maallisia tulkintoja. Muuatta Tanyaa Fromm opiskeli Heidelbergin yliopistossa. Työskennellessään sosiologian tohtoriksi Hasidinchabadissa hän aloitti Talmudin opiskelun nuorena miehenä rabbi J. Horowitzin ja myöhemmin rabbi Salman Baruch Rabinkowin seurassa. Hasidismi, Aatami ja Eeva olivat kaikki Erikin sydäntä lähellä.
ellauri349.html on line 480: Raymond Claude Ferdinand Aron (14. maaliskuuta 1905 Pariisi – 17. lokakuuta 1983 Pariisi) oli ranskalainen filosofi, sosiologi, toimittaja ja poliittinen ajattelija. Hänet tunnettiin ranskalaisen vasemmiston kriitikkona ja Jean-Paul Sartren eräänlaisena antiteesinä.
ellauri349.html on line 494: Aron ei huolinut sosiologian oppituolia Bordeauxista kun se halusi tehdä Pariisissa journalismia, mitä se kyllä katui myöhemmin. No oli sillä sentään massia perustaa oma sosiologian laitos Pariisiin, Bourdieu pierren assistenttina.
ellauri351.html on line 371: Louis Maurice Halbwachs (11. maaliskuuta 1877 Reims, Ranska – 16. maaliskuuta 1945 Buchenwald) oli ranskalainen filosofi ja sosiologi, joka on luonut käsitteen kollektiivinen muisti.
ellauri351.html on line 378: Ensimmäisen maailmansodan jälkeen hänestä tuli Strasbourgin yliopiston sosiologian ja pedagogiikan professori kymmeneksi vuodeksi, ja sen jälkeen hän siirtyi vierailevaksi professoriksi Chicagon yliopistoon, josta hänet kutsuttiin Sorbonneen 1935. Ei ois kannattanut.
ellauri351.html on line 381: Halbwachs vaikutti myös tiedon sosiologiaan teoksellaan La Topographie Legendaire des Évangiles en Terre Sainte ; Uuden testamentin spatiaalisen infrastruktuurin tutkimus. (1951)
ellauri351.html on line 714: Charles-Marie Gustave Le Bon ( ranska: [ɡystav lə bɔ̃] ; 7. toukokuuta 1841 – 13. joulukuuta 1931) oli johtava ranskalainen pölymatti, jonka kiinnostusalueita olivat antropologia, psykologia, sosiologia, lääketiede, keksintö ja fysiikka. Bonesin kolleega! Hänet tunnetaan parhaiten vuoden 1895 teoksestaan Psychologie des Foules, jota pidetään yhtenä joukkopsykologien tärkeimmistä teoksista.
ellauri352.html on line 638: Alexis-Charles-Henri Clérel, Tocquevillen kreivi, kavereille vaan Sir Alexis, synt.29. kesäkuuta 1805 Pariisissa ja kuol. 16. huhtikuuta 1859 Cannesissa, oli maistraatti, kirjailija, historioitsija, akateemikko, matkustaja, filosofi, politologi, sosiologian edeltäjä ja mikä pahinta, ranskalainen poliitikko.
ellauri362.html on line 406: Psykoanalyytikkojen vihaaman Morton Schatzmanin byhlein Soul Persecution in the Family yhdistää isän menetelmät pojan kokemuksen elementteihin ja päinvastoin. Se sisältää yksityiskohtaisen analyysin ja vertailun Daniel Paulin muistelmista, joka on hänen toisen pitkän koppituomionsa aikana kirjoitettu kertomus, hänen isänsä julkaistuihin lastenkasvatusta koskeviin kirjoituksiin. Löydökset koskevat monia koulutusta, psykiatriaa, psykoanalyysiä, psykologiaa, uskontoa, sosiologiaa ja politiikkaa - lastenkasvatuksen ja perhe-elämän mikropolitiikkaa ja niiden suhdetta suurempien ihmisryhmien makropolitiikkaan.
xxx/ellauri057.html on line 1395: Haavion ensimmäinen vaimo (vuodesta 1929), kansanrunoudentutkimuksen dosentti Elsa Enäjärvi kuoli syöpään 1951. Runoilija Aale Tynnin kanssa Haavio avioitui 1960. Haavioiden tytär Elina Haavio-Mannila on täysinpalvellut sosiologian professori. Toinen tytär Katarina Eskola on loppuunkulutettu nykykulttuurin professori. Martti Haavion veli oli pappi ja runoilija Jaakko Haavio. Katarina Eskola on jo koonnut kulttuurivaikuttajavanhempiensa keskinäiset kirjeet yli 3000-sivuiseksi kirjasarjaksi, ja lisää on tulossa.
xxx/ellauri127.html on line 486: Oikeasti se oli joku Pilin kaveri prof. Tumin, joka käytti tunnilla vahingossa sanaa spook, mutta selvisi siitä säikähdyxellä. Se oli sosiologi joka kirjoitti mm. kirjan tietämättömyydestä.
xxx/ellauri128.html on line 457: Erich Fromm (23. maaliskuuta 1900 Frankfurt am Main, Saksa – 18. maaliskuuta 1980 Locarno, Sveitsi) oli ENFJ, kuin myös Goethe ja Erasmus. Se oli saksalais-amerikkalainen psykoanalyyttisen opin kehittäjä, humanistifilosofi, demokraattinen sosialisti sekä tietokirjailija. Hän oli myös Frankfurtin koulukunnan jäsen. Erich Frommin koti oli hyvin tiukasti ortodoksijuutalainen, itse hän myöhemmin kutsui omaa uskonnollista vakaumustaan ateistiseksi mystisismiksi. Frommin lapsuus ei ollut kovin onnellinen; hänen isänsä oli kiireinen liikemies ja äiti puolestaan jatkuvien masennustilojen vaivaama. Akateemisen uransa Fromm aloitti korkeakouluopinnoilla 1918 kotikaupunkinsa Frankfurt am Mainin yliopistossa, jossa hän opiskeli kaksi ensimmäistä lukukautta oikeustiedettä. Kesälukukaudella 1919 hän opiskeli Heidelbergin yliopistossa, missä hän oli vaihtanut oikeustieteen sosiologiaan. Hänen opettajinaan olivat Alfred Weber (Max Weberin veli), Karl Jaspers ja Heinrich Rickert. Heidelbergissa hän jatkoi myös opintojaan ja saavutti sosiologian tohtorin arvon vuonna 1922.
xxx/ellauri170.html on line 500: Ukkola on rohkea ja älykäs tabujen murtaja, joka on rohkeasti esittämässä kaikki anglosaksisten konservatiivien tuoreimmat kliseet suomalaisen yhteiskunnan huutavimpiin tarpeisiin. Hänen suurin avunsa toimittajana on autenttisen ja tuoreen ummikkonäkökulman välittäminen, mikä johtuu hänen kyvyttömyydestään tajuta mitään hämmentävän suuresta asiajoukosta. Tähän mennessä Ukkola on lähestynyt mm. kasvatustiedettä, kulttuurijournalismia, opetussuunnitelmaa, politiikkaa, historiaa ja sosiologiaa ymmärtämättä ko. aiheista ensimmäistäkään seikkaa. Ukkolan harvinaislaatuinen kyky toimia johdonmukaisesti huonossa uskossa 24/7 edesauttaa häntä mahdollisimman puhtaan journalistisen bulkkityhjyyden sarjatuotannossa. Ukkola on kansallinen voimavara, ja hänen ansioluettelossaan ehkä korkeimmalle sijalle sijoittuu Julkisen sanan neuvoston langettava päätös toimittajan aseman väärinkäytöstä – maininta on imarteleva, koska siinä JSN tunnustaa pitäneensä Ukkolaa toimittajana.
xxx/ellauri208.html on line 873: Esa Sariolan kirjoissa psykologia on biologisesti virittynyttä, darwinismista kumpuavaa ankaraa sosiologiaa. Christer Kihlman pitää freudilaisuuteen kohteliaan etäisyyden kehtaamatta kiistää sitä tyystin, vaikka samalla laskee sen edessä päänsä. Idströmin Veljeni Sebastianissa ollaan unimaailmassa, Oidipuksissa ja Medeoissa ilman uuvuttavaa modernistista selittelyä.
xxx/ellauri208.html on line 971: Luonnollisen ravinnon kertojana on yksinkertaisesti kansanedustajaksi nimetty mies. Juuri ennen juhannusta kansanedustaja on tutustunut ravintolassa nuoreen naiseen, joka on tekemässä sosiologian pro gradu -työtään rakkauden vaikutuksesta aikuisväestöön pääkaupunkiseudulla ja haluaa haastatella kansanedustajaa. Rakkaus ja syöminen kietoutuvat romaanissa yhteen, samoin kuvaannollinen ja kirjaimellinen. Miesten pettämät ja hyväksikäyttämät naiset, joiden joukkoon kuuluvat myös opiskelijatyttö ja kansanedustajan vaimo, ovat perustaneet Järjestön, jossa ensiksi "halusivat kenties vain syödä". Mutta hylättyjen naisten kosto ja rakkauden "nälkä" muuttuu kuvaannollisesta kirjaimelliseksi, kun joku ehdottaa, että seuraavalla kerralla voitaisiin syödä miestä. Hyväksikäytön ja riiston aihe laajenee tässä Idströmin älyllisesti ehkä haastavimmassa teoksessa koskemaan naisten lisäksi myös luontoa ja kolmatta maailmaa.
xxx/ellauri225.html on line 496: Kettil Edmund Bruun (6. tammikuuta 1924 Helsinki – 16. joulukuuta 1985 Helsinki) oli suomalainen sosiologi ja kansainvälisesti merkittävä alkoholipolitiikan tutkija. Hänen uraauurtava pienryhmien juomiskäyttäytymistä käsittelevä osallistuva väitöskirjatutkimuksensa toi uudenlaisia metodeja alkoholinkäyttöön. Vuosina 1955–1968 Bruun toimi Alkoholipoliittisen tutkimuslaitoksen johtajana ja 1955–1980 Alkoholitutkimussäätiön sihteerinä ja vuosina 1980-85 kaalimaan vartijana. Hän toimi kolmen vuoden ajan Tukholman yliopiston professorina mutta joutui lähtemään viinanläträyxen takia. Kettil är far till Staffan Bruun.
xxx/ellauri261.html on line 59: Ylioppilas, Hyvinkään Uusi Yhteiskoulu 1965. Hum.kand., Helsingin yliopisto 1970. aineet: yleinen kirjallisuustiede ja estetiikka, sosiaalipsykologia, sosiologia, kansatiede, kansanrunous, pohjoismainen filologia, osia: taidehistoria, arkeologia.
xxx/ellauri286.html on line 397: Unkarilainen "sosiologi" Balint Magyar oli ensimmäinen, joka kexi haukkua Venäjää mafiavaltioksi, No ize asiassa Unkaria, mutta vähän väliä. Hänen kirjassaan Magyar polip – A posztkommunista maffiaállam (2013) kuvataan modernia Unkaria mafiavaltioksi. Eivät olleet päästää Suomeakaan Natoon! Kirjasta Post-Communist Mafia State: The Case of Hungary julkaistiin englanninkielinen käännös vuonna 2016. Hänen äitinsä Olga Siklós (s. Schwarcz) syntyi juutalaiseen perheeseen Kolozsvárissa. Aiemmin hän oli Unkarin antikommunistisen toisinajattelijaliikkeen aktivisti, Unkarin liberaalipuolueen (SZDSZ, 1988) perustaja. Suuri osa jälkisosialistisen hallinnon analysoinnista on keskittynyt määrittelemään Venäjän nykyjärjestelmää sen kautta, mitä siitä puuttuu: Venäjällä ei ole esimerkiksi vapaita vaaleja eikä vapaata mediaa.
xxx/ellauri293.html on line 375: Se, näkeekö kanin vai ankan ja kuinka usein, voi korreloida sosiologisten, biologisten ja psykologisten tekijöiden kanssa. Esimerkiksi sveitsiläiset, sekä nuoret että vanhat, näkevät yleensä kanun pääsiäisenä ja linnun/ankan lokakuussa.
xxx/ellauri298.html on line 469: Vanhat sosiologit marisevat, tai marisivat
xxx/ellauri298.html on line 473: Samoihin aikoihin, kun Eskola oli jo asemansa vakiinnuttanut yhteiskuntakriitikko, professori Risto Alapuro väitteli tohtoriksi. Molemmat miehet kuvaavat (kuvasivat) aikaa suomalaisen sosiologian kultakaudeksi. Kultakausi viittaa siihen vaikutusvaltaan, joka sosiologeilla oli.
xxx/ellauri298.html on line 477: -Sodanjälkeinen, ajattelultaan yksiulotteinen Suomi alkoi vapautua, ja juuri siihen aikakauteen sosiologien puhetapa puri erittäin hyvin. Sosiologiassa oli tuolloin iskuvoimaa, sanoo tätimäisen näköinen Alapuro, munakarvat ozalla. Tai sanoi, nythän sekin on jo vainaja. Niin on muuten Antti Eskolakin. Ja shakinpelaaja Thomas Ristoja, joka kuoli hiljan Ruåzissa.
xxx/ellauri298.html on line 479: – Diktaattori Urho Kekkonen seurasi tiettävästi aika tarkkaan, mitä minä tai muut sosiologit kirjoittivat. Myös pääministeri, ja myöhemmin presidentti, Mauno Koivisto oli kiinnostunut – varmaan siksi, että hän oli itsekin sosiologi, Eskola muistelee (muisteli).
xxx/ellauri298.html on line 481: Alapuro muistuttaa (muistutti), että muun muassa suomalaisen politiikan suuri linjapäätös hyväksyä kommunistit ja SKDL hallituskelpoisiksi, oli vahvasti sosiologien idea. – Sillä lailla! Suomalainen hyvinvointivaltio on 1960- ja 1970 lukujen sosiologien ansiota, Alapuro sanoo kuin Niilo Tarvajärvi. Siis sanoi. Tarvajärvestä on tuskin luitakaan jälellä.
xxx/ellauri298.html on line 483: Sitten tuli 1980-luku. Sen puolivälistä talousliberalismin viima alkoi puhaltaa. Katse kääntyi yhteiskunnasta yksilöön ja henkilökohtaiseen vaurauteen – Suomi juppiutui. Moni kriittistä yhteiskuntakeskustelua käyvä sosiologi oli asemoitunut vasemmistolaiseksi ja huomasi elintasonsa kaventuneen.
xxx/ellauri298.html on line 484: Vuosikymmenen loppuun osui myös reaalisosialismin konkurssi. Neuvostoliitto ja sosialistinen leiri lakkasivat olemasta. Ajan henki käänsi monet vasemmistolaisetkin sosiologit kääntämään takkinsa ja katsomaan väkkäränä uuteen suuntaan, eli oikeaan.
xxx/ellauri298.html on line 486: Lopullinen niitti päivystävälle sosiologille oli 1990-luvun alun syvä lama. Lama toi julkisuuteen ja yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön uudet viisaat. Yhtäkkiä uutiset täyttyivät finninaamaisista pörssianalyytikoista ja charmanteista sixten korkmanneista. Ekonomistit ottivat yhteiskunnan selittämisen julkisen tilan – ja siellä he ovat edelleen.
xxx/ellauri298.html on line 493: Olisiko päivystävälle sosiologille taas kysyntää? Kyllä ja ei – sanovat (sanoivat) kaikki kolme sosiologia yhdestä suusta (Alasuutari lie yhä hengissä). Ei ja kyllä! Ei ihme ettei sosiologeja enää kukaan kuuntele. Sosiologia paljasti, että yhteiskunta ei ole oikeudenmukainen – nyt se jo tiedetään, mutta kukaan ei välitä. No tiedettiin se ennen sosiologejakin, eikä välitetty sillonkaan.
xxx/ellauri298.html on line 497: Alapuro kiteyttää (kiteytti) asian niin, että vaikka sosiologia tieteenä on (oli) edelleen vahvasti hengissä, se ei ole enää aikakautensa karismaattinen muotoilija. Kaikkein haikeimman arvion antaa (antoi) Antti Eskola. – Aikoinaan me uskoimme tietoon ja valistukseen. Ajattelimme, että jos tieteen keinoin ihmiselle kerrotaan, kuinka tosiasiat ovat ja miten yhteiskunta toimii, se johtaa muutokseen. Oli virhe uskoa niin. Eivät ihmiset vapautta halua vaan rahaa, ja rahan puutteessa edes viihdettä. Panem et circenses. Odi profanum vulgus et arceo. Pecunia non olet.
xxx/ellauri307.html on line 421: Thomasin teoreema on sosiologian teoria, jonka William Isaac Thomas ja Dorothy Swaine Thomas muotoilivat vuonna 1928: Jos miehet luulevat tilanteita todellisiksi, miehet toteuttavat niiden seurauxet. Jos Nato sanoo että Suomi on Naton viimeinen rintama, suomalaiset rientävät ryssää vastaan torrakot kourassa, vieläpä iloxeen.
xxx/ellauri356.html on line 220: Derrida ja dekonstruktio vaikuttivat estetiikkaan, kirjallisuuskritiikkaan, arkkitehtuuriin, elokuvateoriaan, antropologiaan, sosiologiaan, historiografiaan, lakiin, psykoanalyysiin, teologiaan, feminismiin, homo- ja lesbotutkimukseen ja politiikan teoriaan. Jean-Luc Nancy, Richard Rorty, Geoffrey Hartman, Harold Bloom, Rosalind Krauss, Hélène Cixous, Julia Kristeva, Duncan Kennedy, Gary Peller, Drucilla Cornell, Alan Hunt, Hayden White, Mario Kopić ja Alun Munslowin kirjailijat ovat saaneet vaikutteita dekonstruktiosta.
xxx/ellauri356.html on line 230: Voimme sanoa levittämisestä, että se on, että se kantaa tai sallii semantiikan "kritiikin" (naiivia tai ei), tematismin "kritiikkiä", yksinkertaisen sisällön "kritiikkiä". Saksalaisen sosiologin Norbert Eliasin mukaan dekonstruktio on yksinkertaisesti kriittistä analyysia. Sakut on vitun arkisia tyyppejä. Sixkai ne aina päihittävät ranskixet. Saxalaiset jyräävät sillä aikaa kun ranut viittilöi ja setvii juoxuhaudoissa.
xxx/ellauri356.html on line 390: Susan Sontag meni naimisiin sosiologi Philip Rieffin kanssa 17-vuotiaana. Heidän poikansa syntyi vuonna 1952. Kirjailija Benjamin Moser sai Pulizer-palkinnon Susan Sontagin elämäkerrasta (2019). Hän väitti, että Sontag oli huono äiti ja kohteli julmasti parisuhdekumppaneitaan.
xxx/ellauri363.html on line 764: Oikeistososiologia: Max Weber, Émile Durkheim, George Herbert Mead
xxx/ellauri363.html on line 772: Talcott Parsonsin ja Niklas Luhmannin (n.h.) sosiologinen yhteiskuntajärjestelmäteoria
xxx/ellauri363.html on line 779: Sombartin Wernerin takomaa termiä Spätkapitalisumus käytettiin 1960-luvulla Saksassa ja Itävallassa, kun länsimaiset marxilaiset kirjoittivat Frankfurtin koulukunnan ja austromarxismin perinteeseen. Leo Michielsen ja Andre Gorz suosittelivat termiä "uuskapitalismi" Ranskassa ja Belgiassa uusilla analyyseillä uudesta sodanjälkeisestä kapitalismista. Jacques Derridakin (ranu) piti uuskapitalismista parempana kuin sakemannien post- tai myöhäiskapitalismia. Theodor Adorno piti "myöhäiskapitalismia" parempana kuin "teollista yhteiskuntaa", joka oli Saksan sosiologien 16. kongressin teemana vuonna 1968.
xxx/ellauri385.html on line 158: Mixi massat antavat yxityisomistajien kyykyttää izeään? Vulgääri Marx ei voinut tajuta, koska oli sosiologi eikä psykologi eikä Freud ollut edes syntynyt. Wilhelm Reichillä on tähän selitys teoxessa Fasismin massapsykologia (1933, suom. vajaat viisikymmentä vuotta myöhemmin 1982).
xxx/ellauri385.html on line 209: Myymikko, olpa hän sitten mitä lajin tahansa, selittää tällaisen käymälämyyryämisen viittaamalla ihmisen ikuisesti siittimelliseen luontoon joka muka estáä yksilön kapinoimasta jumalatonta järjestystä ja waltun arvovaltaa ja sem edustajia vastaan. Valgaarimarxiumin edustaja puolestaan sivuuttaa tuollaiset ilmiöt sen kummemmina, sika hän nutä kykenisikään sen enempää ymmärtämään kuin tulkitsemaan. koska ne eivät välittömästi selity taloudellisista tekijöistä. Freadm näkemykset pääsevät jo huomattavasti lähemmäksi tosiveikkoja, hãn kun tulkitsee tällaisen käyttäytymisen seuraukseksi syyllisyydentunnosta, joita (mies)ihmisessä jo lapsuudessa syntyy isompikikkelisiä isähahmoja kohtaan. Tällnin jää vain siementämättä käsittelemämme käyttäytymisen sosiologinen alkuperä ja tehtävä, eikä tältäkään pohjalta süs päästä käytännön ratkaisuun. Lioin e Freudin käsitys ota huomioon tuon käyttäytymisen yhteyttä suurten massojen sukupuolielämän tukahtumiseen ja siitinten kieroutumiseen.
xxx/ellauri385.html on line 212: Seksuaaliekonomia on tutkimussuunta, joka useita vuosia sitten on hahmottunut ihmisen sukupuolielämän sosiologian yhteyteen soveltamalla funktionalistista näkemystä tälle alueelle. Se on jo päässyt lukuisiin uusin löydöksiin ja toteamuksiin ja siitä jaetaan nobelpalkintoja Norjassa. Sen lähtökohtina ovat seuraavat peruskäsitykset.
xxx/ellauri385.html on line 220: Kukin näistä löydöksistä (ja tässä olen maininnut vain niitä, jotka ovat meidän pääasheemme (shiitin) kannalta merkitsevimpiä) antoi jo pelkästään julkistumalla ankaran potkun taantumukselliselle moraalifilosofialle ja etenkin uskonnoliselle metafysikalle nämä kun julistivat, että moraaliset arvot ovat ikuisia, että maailmassa hallitsee objektiivinen henki, et pikkulapset ovat sukupoolisesti viattomia ja että sukupuofitominnot ovat hyväksyttävissä vain suvun jatkumiseksi. Päinvastoin, suvun jatkuminen on vain lutkutuxen ja coituxen sivuvaikutus, se on kuin Freudin suusyöpä sikaarien pureskelusta. Kuitenkaan nämä nerokkaat oivallukset eivät päässeet vaikuttamaan sinä määrim kuin niiden luonne olus edellyttänyt, sillä niille rakentuva prykoana byyttimen sosiologia samensi pääosan niiden edistyksellistä ja onnistui mullata vaan smáltook. Tässä sitä ei käy osoittaminen.
xxx/ellauri385.html on line 222: Anaalisosiologi koettaa analysoida yhteisöä ja yhteiskuntaa aivan kuin yksittäistä arsea, tarkastelee kulttuurin kehitystä ja sukupuolista tyydyttymistä toistensa ehdottomina vastakohtina, käsittää destruktivit, tuhoavat vintit fontaifikfi biologien coimikfi, jotka kukistumattomina hallitsevat ihmuten kohtaloita, kielii äidinvallan olleen voimassa ihmiskunnan varhasimpina aikoina ja päätyi lopulta lamauttavaan epäilyyn koska itsekin kavahti omien käsitystensä mukaisia päätelmiä. Se on jo kauan suhtautunut vihamielisesti kaikkiin pyrkimyksiin tehdä ne päätelmät. joihin sen omat opit johtavat, eivätkä sen edustajat tuollaisia pyrkimysiä vastaan taistellessaan suinkaan ole osoittautuneet epäjohdonmukaisiksi. Mutta kaikesta tästä huolimatta tulemme tarmomme takaa puolustamaan Freudin mullistavia näkemyksiä kaikkia hyökkäyksiä vastaan, tulivatpa ne sitten miltä taholta hyvänsä!
xxx/ellauri385.html on line 224: Sosiaalinen seksuaaliekonomia ei tavanomaisesti pyri täydentämään tai korvaamaan Marxin oppia Freudin käsityksillä tai Freudia Marxilla, edes tekemään nustä yhteisseosta tms. Käyttämällä hyväkseen psykoanalyysin tietoutta sosiologia pystyy nousemaan korkeammalle tasolle ja kykenee paljon entistä paremmin hallitsemaan todellisuudessa vallitsevia lainalaisuuksia, koska se silloin lopultakin käsittää siittimen olemuksen ja paisuvaisen rakenteen. Vain ahdasjärkinen poliitikko voi syyttää analyyttistä rakennepsykologiaa siitä, ettei se välittömästi pysty antamaan helppoja ja halpahintaisia käytännön toimenpidesuosituksia. Toisaalta vain poliittinen kiljukurkku vaatii sitä kokonaan kumottavaksi sen johdosta, että siihen on tarttunut vanhoillisen maailmankatsomuksen kaikkia vääristymiä. Aito ja terveesti ajatteleva sosiologi arvostaa suurena tieteellis-kumouksellisena suorituksena jo sitä, että tämä psykologia on osoittanut lasten sukupuolisuuden tosiasiaksi ja esikoululasten käsiaseistamisen välttämättömäxi esisexualisten erimielisyyxien ratkonnassa.
xxx/ellauri385.html on line 226: Sanotusta seuraa itsestään, että sosiaalinen seksuaaliekonomia, joka tieteenä rakentuu Marxin sosiologian ja Freudin psykologian pohjalle on luonteeltaan samalla kertaa massapsykologiaa ja seksuaalisosiologiaa. Se alkaa siitä, mihin Freudin kulttuurifilosofiasta irti sanoutunut psykoanalyysi lopettaa kliinis-psykologiset kysymyksenasettelunsa. Psykoanalyysı paljastaa sukupuolisuuden tukahduttamisen ja torjunnan mekanismit ja vaikutukset ynnä nustä seuraavat häiriöt yksilön sielunelämässä. Sosiaalinen seksuaaliekonomia jatkaa tästä edelleen Marxin eväillä.
xxx/ellauri385.html on line 232: Joka vakavasti ajattelee tätä asiaa, alkaa aavistella, ettei sexi sinänsä vaadi tukahduttamista ja torjuntatoimenpiteitä, vaan sexityön nykyiset muodot, ja on mielihyvin valmis uhraamaan nuo muodot poistaakseen lasten ja nuorten elämästä sanomattoman määrän kurjuutta. Silloin ei enää olekaan kysymys kulttuurista, vaan yhteiskuntajärjestyksestä. Tutkittaessa sukupuolisuuden tukahduttamisvaatimusten ja seksuaalıtorjunnan vaiheita käy ilmi, etteivät ne ajoitu kulttuurin apinavaiheeseen eivätkä siis ole kulttuurin syntymisen ja kehittymisen edellytyksiä. Ne ovat saaneet alkunsa suhteellisen myöhään ja alkaneet hahmottua autoritaarisen isänvallan ja luokkajaon syntyvaiheissa. Yhteisön kaikkien jäsenten sukupuoliset toiveet ja halut alkavat joutua vähemmistön taloudellisia etuja palvelemaan; isän oikeudellisesti hallitsema avioliitto ja perhe ovat tämän asiantilan kiinteä järjestymä. Kun sukupuolisuutta näin rajoitetaan ja tukahdutetaan, ihmisten tuntemistapa muuttuu, syntyy sukupuolisuuteen kielteisesti suhtautuva uskonto, joka vähitellen pystyttää oman seksuaalipoliittisen organisaationsa, nimittäin kirkon ja sen kaikki airueet, joiden ainoana tavoitteena on hävittää juurineen ihmisten sukupuolikalut, tervata perseet vielä kuonpuoleisessakin, ja saman tien liiskata sen vähäisen onnen, mitä heille maan päällä on tarjolla. Tämä on sosiologisesti hyvinkin perusteltua sikäli, että se liittyy ihmistyövoiman riistoon, joka nykyisın on ylimpia tavoitteita.
83