ellauri009.html on line 127: Onko kukaan vetänyt loppupäätelmää kasautumisesta? Kun kapitaali ei enää tarvii laboria, ei edes kuluttajixi? Kun niillä ei enää ole ostovoimaa, niistä ei ole enää mihinkään. Mänkööt vaan rupusakki huuthelekkariin, me ja ropotit pärjätään keskenämme. Siitä sit vasta maailmansota tulee, oikea harmageddon. Osattomat näyttävät mistä kana kusee. Tai sitten ei. Ylen surullisilta vain ehkä näyttävät. Kunnon vallankumouxet alkaa, kun joku ennen mitätön porukka vahvistuu. Heikot ei ala vallankumouxia, ne hävii niitä. Usein ensin hävitään sota herrojen kesken tai ulkomailla, aloitettu kansan napinan vaientamisexi (ulkoinen vihollinen saa unohtamaan sisäisen, sitäpaitsi sota on jännittävä lottoarvonta, oiva mahis säätykiertoon). Tappion kärsinyt vanha valta kaatuu, tulee uusi sortaja tilalle. Ihan kuin de Waalin apinoilla.
ellauri017.html on line 980: Kirjaa voidaan lukea laajennettuna mietiskelynä Jerusalemin kohtalosta maanpakoon ja sen jälkeen. Kirjan Deutero-Esaiaan osa kuvaa, kuinka Jumala tekee Jerusalemista maailmanlaajuisen hallintonsa keskuksen liukastetun pelastajan (ns messiaan) kautta, joka tuhoaa sortajan (Babylon); tämä messias on Persian kuningas Kyyros Suuri, joka on vain vieraan vallan agentti, joka saa aikaan Jehovan kuninkaan. Jesaja puhuu turmeltuneita johtajia vastaan ja heikommassa asemassa olevien puolesta ja juurruttaa vanhurskauden pikemminkin Jumalan pyhyyteen kuin Israelin liittoon.
ellauri017.html on line 987: Kirja alkaa esittelemällä aiheita vanhurskaiden tuomiosta ja myöhemmästä ennallistamisesta. Jumalalla on suunnitelma, joka toteutuu " Jahven päivänä ", jolloin Jerusalemista tulee hänen maailmanlaajuisen hallintonsa keskus. Sinä päivänä kaikki maailman kansat tulevat Siioniin (Jerusalemiin) neuvomaan konkonokkia, mutta ensin kaupunki on rangaistava ja puhdistettava pahasta. Israel on kutsuttu mukaan tähän suunnitelmaan. Luvuissa 5–12 selitetään Assyrian Israelin vastaisen tuomion merkitystä: Daavidin kuninkaan vanhurskas hallinto seuraa ylimielisen Assyrian hallitsijan kukistamisen jälkeen. Luvuissa 13–27 kerrotaan kansojen valmistautumisesta Jahven maailmanvaltaan; luvut 28–33 ilmoittavat, että kuninkaallinen pelastaja (messias ) ilmestyy Jerusalemin rangaistuksen ja sen sortajan tuhon jälkeen.
ellauri026.html on line 94: En nyt tahtonutkaan väittää, että meidän herrojen suorittama naisten sorto ylipäänsä, joka nyttemmin kaikki kulkee samalla nimellä misogynia, perustuu johkin freudilaiseen skizoiluun. Siihen riittää ihan tavallinen darwinismi, vahvemman oikeus. Ei sen tarvi olla mitään vihaa, etuilua vaan. Ei pedot vihaa saaliseläimiä, jotka antautuu syötäväxi kiltisti. Jos ne lähtee keulimaan niin on toinen ääni kellossa. Ensin on vihaisia sorretut, sitten sortajat, kun niiden reviiriä uhataan. Jos naiset nyt nousee hännän alta, se voi johtua vaan siitä, että ne on nyt vahvempia. Kiitos vaan robotit!
ellauri101.html on line 249: Hupaisasti vastustajakin on tää sama nro ykkönen, nyt vaan sen rooliniminä on vastustaja, demoni, sortaja, kiusaaja, exyttäjä, lannistaja. Näistä perinteisiä pirunnimiä on enemmistö, loput istuu paremminkin yläkerran poikiin, kuten sortaja ja lannistaja.
ellauri112.html on line 157: Mutta tämän altruistiseen suuntaan menevän kehityksen täytyy vielä suunnattomasti mennä eteenpäin, jos mieli sivistyneen ihmiskunnan säilyä olemassaolon taistelussa. Elämän-taiston traagillinen piirre ilmenee, mitä sivistyskansoihin tulee, siinä laissa, että korkeimmalle kohonneita ihmisluokkia ja vallitsevia kansoja, jotka ovat itselleen kasanneet varallisuuden ja elämännautintojen aarteet, säännöllisesti uhkaa sangen pikainen sukupuuttoon kuoleminen. Yhteiskunnassa, missä on suuria sosiaalisia eroavaisuuksia, vaikuttaa sentähden luonnollinen valinta päinvastaiseen suuntaan kuin se mikä veisi suvun edistymiseen. On sangen todennäköistä, että kreikkalaisroomalaisen sivistyksen perikato johtui suureksi osaksi tällaisesta nurinpäisestä valinnasta: sivistyspääoma joutui sukupuuttoon kuolevalta hallitsevalta luokalta yhä enemmän alempien kerrosten käsiin, jotka tietysti eivät kyenneet sitä hoitamaan. Sama kohtalo odottaa maapallomme hallitsevaa valkoista rotua alempien rotujen suhteen. Mutta tällä uhkaavalla perikadolla on se valoisa puoli, että se näyttää altruistisen kehityksen luonnontieteellisesti välttämättömäksi. Ajanpitkään tulevat aina sortajat sorretuita heikommiksi. Yhteiskunnallisten kerrosten ja eri rotujen välisten kuilujen pikainen poistaminen on siis välttämätön; ainoastaan veljellinen yhteiskuntajärjestys, joka on sopusoinnussa korkeimpien siveellisten ja uskonnollisten ihanteittemme kanssa, voi pelastaa ihmiskunnan suunnattomasta taka-askeleesta. Edistyksen ja veljeyden ajatukset, molemmat kirkkaimmat tähdet, jotka ovat ihmisten kulkua johtaneet, kuuluvat siis yhteen luonnon välttämättömyydellä. Päästyäni selostuksessani tähän kohtaan, joka näyttää, kuinka Collin teoksessaan aikaansaa sen aatesynteesin, jonka kirjan nimi ilmaisee, voin lopettaa seuraavilla hänen omilla sanoillaan: »Biologia ja kulttuuritiede yhdessä opettavat meille, että jonkun eläinlajin tai ihmisryhmän on mahdollista jatkuvasti kohota yhä korkeammille elämäntasoille. Kysyessämme, kuinka nykyajan ihmiset saattavat tuntea olevansa liitossa jumaluuden kanssa eli sopusoinnussa korkeimman elämänvietin kanssa, joka on olentoomme asetettu, täytyy vastauksen kuulua: kaikin voimin tekemällä työtä ihmisen kohottamiseksi. Kun ihmisen esihistoria on seikkailurikasta ylenemistä yksisoluisesta limaotuksesta satumaisen pitkän astesarjan kautta sille tasolle, jolla me nyt olemme, silloin aukenee huimaava näköala ihmiskunnan tulevaisuuteen. Ja voi tuskin olla epäilemistä siitä, että uskonnollinen tunne--uskollisuuden tunne sitä kohtaan, mikä on jumalallista maailman kaikkeudessa ja omassa olennossamme--on yhä enemmän ja enemmän yhdistyvä tähän näköalaan.» (Uusi Suometar 7.9. ja 12.9.1913) * * * * *
ellauri135.html on line 156: Eikai tää Niklas ole se pahamaineinen kreivi Berg, suomalaisten sortaja? Ei ole, se oli Fjodor Fjodorovits. Lähde: Thomas Garoff, Kenraalikuvernööri Berg. Suomalaisuuden synnyttäjä. Helsinki, readme.fi, 2015, 327 s.
ellauri135.html on line 202: Suomen sortaja puuttuu kuvasta kun se on niin ruma.
ellauri267.html on line 1347: Elizabeth oli kuningatar Victorian tyttärentytär. Hänen vanhempansa olivat Yhdistyneen kuningaskunnan prinsessa Alice ja Hessenin suurherttua Ludvig IV. Hänen sisarensa oli Aleksandra, Venäjän tsaaritar, Suomen sortajan tsaari Nikolai II:n vaimo. Elisabet oli todellakin tärkeä tekijä siinä, että hänen sisarensa meni naimisiin tsaarin kanssa, mitä hän saattoi kyllä myöhemmin katua. Elizabeth meni naimisiin Venäjän suurherttua Sergei Aleksandrovitšin kanssa, viimeisen tsaarin sedän kanssa. Se oli rakkausottelu ja muuten onnistunut, vaikkakin lapseton avioliitto, joka päättyi, kun Serge murhattiin traagisesti.
ellauri316.html on line 430: Että todellisuudessa tällaiset pyrkimykset eivät ole koskaan olleet onnistuneita riittämättömän rahoituksen, huonon suunnittelun ja suunnitelmien toteuttamisesta vastaavien organisaatioiden korruption vuoksi. Amerikkalaisten on ymmärrettävä, että alkuperäisväestö voi nähdä heidät sortajana yhtä helposti kuin hallitukset, joita he korvaavat.
ellauri322.html on line 173: Tunteellisessa tuomioistuimessa Caleb puolustaa itsensä ja esittää syytöksensä Falklandia vastaan; hän kuitenkin paljastaa surunsa siitä, että hänestä on tullut osa samaa julmaa ajattelutapaa kuin Falkland, joka pakottaa ihmiset vallasta kilpaileviin ryhmiin. Lopulta Caleb löytää yleismaailmallisuuden kaikkien ihmisten keskuudessa, oli se sitten sortaja tai sorrettu, ja löytää ihmisyyden jopa Falklandista. Hän jopa ilmaisee ihailunsa ja kunnioituksensa monia Falklandin positiivisia ominaisuuksia, mukaan lukien hänen ihanteitaan, kohtaan. He antavat toisilleen anteeksi, ja Falklandin tiedetään kuolevan pian sen jälkeen. Huolimatta jaloista oikeudenmukaisuuden tavoittelusta Caleb ei kuitenkaan ole tyytyväinen, koska hän uskoo menestyksensä ontoksi ja pitää itseään vastuullisena Falklandin kuolemasta.
ellauri342.html on line 56: Sally Salminen tekee intertextuaalisen viittauxen Tistet Vedeteen ja paavin muuliin joka potkaisi sen selkärangan hatun läpi. Sallysta se on hyvä esimerkki siitä miten sortaja saa hudaan sorretuilta loppupeleissä. Kyseessä on Alphonse Daudetin puisevahko myllylastu, joka löytyy Projekti Gutenbergistä ranskaxi ja anglosaxisena käännöxenä. Siitä ei tiettävästi ole filmiversiota, vain äänikirja saman kuminaamaisen Fernandelin lukemana joka esitti isä Camilloa ja kuljetti lehmää sotavankina Baijerista Stuttgartiin.
ellauri352.html on line 121: Vankilat veljemme tyrmiinsä sulkee, hyökkäämme taistohon vastahan heitä, voitamme, suistamme sortajamme.
ellauri352.html on line 410: Kaikki sortajat ovat lopulta sortuneet, hautakuoppaan ellei ennemmin. Niiden moraali-identiteetti ei välttämättä tuhoudu kovin helposti, valitettavasti. Hyväntekeväisyys saa hyvän tuntemaan izensä vielä paremmaxi, on kiva nähdä kuinka paljon huonommassa asemassa jotkut ovat. Nuori, joka elää kulttuuriarvoille sokeaa elämää, on ikävystynyt ja onneton.
xxx/ellauri091.html on line 202: »Koko tähänastisen yhteiskunnan historia on ollut luokkataistelujen historiaa – – sortaja ja sorrettu ovat – – käyneet keskeytymätöntä taistelua – – mikä joka kerta on päättynyt joko yhteiskunnan vallankumoukselliseen uudistamiseen tai taistelevien luokkien yhteiseen häviöön.»
xxx/ellauri114.html on line 535: Sorretulla on oikeus nousta sortajaansa vastaan mitan vuodettua yli, mutta vasta silloin.
xxx/ellauri139.html on line 273: Dostojevski pärmänttää, että sosialismi on roomalaiskatolisuuden kaukaisempi jälki-ilmiö, ne ovat samaa uskotonten väkivaltaa. Luokkataistelun ja vallankumouksen sijaan kirjailija asettaa Myshkinin suulla "hallitsevan luokan itsensä kehittämisen", taantumuksellisimman slavofiilisen utopian suostumuxellisesta anaaliyhdynnästä Itsevaltiaan ja kansan, sortajan sorrettujen ja välillä. Dostojevski väittää, että tähän onneen vie, ei vallankumous, ei sosialismi, vaan ortodoksisen kirkon ideaalien levittäminen.
17