Se kostuttaa sormensa ja hankaa kuppia.
Jos panisit edes sormen mun olkapäälle, se olis kuin tulenlieska sun suonissa. Vaik minkä osan saisit mun ruumiista, se ois isompi ilo kuin jonkun suurvallan valloitus. Huulet törölle nyt! Mun pusujen maku on kuin sydämmessä sulava hedelmä! Ah! Kuinka sä hukutkin mun tukkaan (Ankka pois nyt sieltä heti!), haistelet mun rintaa, hämmästyt mun jäseniä, palat mun silmäteriin, käyt käsixi valkotornaadona...
kieräyttää palloa sormen päässä kuin Michael Jordan; ja säestäen sanojaan lyyralla josta lähtee kiteisiä ääniä: Sillä oli muuta menoa, mutta sen pojat tuli, — hirveitä, suomupeitteisiä, yököttäviä kuin joukkohauta, möykkääviä, viheltäviä, töräytteleviä, rämistäen haarniskoja ja kuolleiden luita. Jotkut sylkevät tulta nenänreijistä, jotkut tekee pimeyttä siivillä, joilla kuilla on sormenpäät katkaistut, jotkut juo käärmeenmyrkkyä kourasta; niillä on päät porsaalta, sarvikuonolta tai rupikonnalta, kaikenlaisilta figuureilta jotka herättää inhoa tai kauhua.
Se kallistaa sen hiljaa sormenkynnelle.
Istunto tapahtui täysin valaistussa huoneessa, ja sen kulku sujui siten, että prinsessan istuntoja varten teettämä pyöreä pöytä asetettiin meedion ja kulloinkin vuorollaan ”henkiä puhuttelevan” henkilön väliin. Ervastin tulosta ei ollut sovittu. Ensikertalaisena Ervast sai ensin olla kysymysten kohteena. Abendin suorittama henkien puhuttelu tapahtui siten, että hän asetti hengille kysymyksiä ja henget vastasivat pöydällä. Pöytä tie- si Ervastin syntymäajan, sisarten määrän ja nimet, äidin nimen ja kuolinpäivän. Pekka-nimi tosin sai aikaan hämmästyksen, sillä saksankielisen Anna Abendin mielestä se ei sentään ollut mikään nimi, enintään koiran. Tämä pöytä oli myös kielitaitoinen, sillä se osasi vastata oikein myös Ervastin suomeksi tekemiin kysymyksiin. Istunnosta jäi Ervastille myönteinen vaikutelma. Hänen mielestään spiritistisellä liikkeellä oli tärkeä asema henkimaailman olemassaolon ja kuolemanjälkeisen elämän todistajana. Toisella kertaa yleisö oli parhaasta päästä yläluokkaan kuuluvia henkilöitä. Ervast oli pukeutunut työmieheksi. Hänellä oli päällään musta villapaita. Kun Ervast katseli toisten hienoja vaatteita, häntä alkoi hävettää. Jälkeenpäin Peters kertoi Ervastille, että eräs venäläinen ruhtina- tar oli kysynyt Karadjalta, ”kuka oli se julma ja ei-puettu ihminen, se puoli-ihminen, joka oli siellä istunnossa”. Siihen tämä oli vastannut: ”Hän ei ole kyllä samanlainen kuin muut ihmiset, mutta totta puhuen hänen pikkusormensa on enemmän arvoinen kuin kaikkien muiden keskisormet yhteensä.”
ellauri043.html on line 1364:
ellauri043.html on line 4128:
ellauri043.html on line 4973: Uhrit palautettiin kukat sormen ympärillä. Muistokin oli vapaa vainaiden lahoomisesta. Ei jäänyt kuin vähän tuhkaa. Sielu, joka sekottui lääkäreihin (korjaan eetteriin) ilman rajoja, oli lähtenyt kohti jumalia!
ellauri043.html on line 5057:
ellauri049.html on line 1019: Tän paskan diggarit haluu kuvitella olevansa jedimaistereita, supervoimat sormenpäissä, keekoilla julkkixena yleisön edessä joka antaa aplodeja. Mä en halua, mut mä oonkin narsisti. Se et on olevinaan erilainen kuin muut on narsismia. Se et vaan haluis olla erilainen kuin muut on normaalia. Kaikkihan on erilaisia, jopa uniikkeja. Sunday spesiaaleja. Turha luulo, yllättävän samixia on kaikki apinat. Simpanssien kanssa yhteisiä 98% geeneistä.
ellauri058.html on line 589: Kalle sortui #metoo -rikoksen poluille jo nuorena 1930-luvulla kuherrellessaan, kun työnsi sormensa palkollis-tytön alushousujen lahkeesen. ”Kyllä torjunta pitäisi heti uskoa”, opastaa Timonen. Kuinka se Kalle nyt sillä tavalla. Vesaa tuppaa vähäsen hihityttämään. Pornoa!
ellauri063.html on line 250: Juotikkaan loputon varasto väkivalta- ja fasismimeemejä todistaa elämänikäisestä harrastuxesta hämäräverkossa. Samaa kertovat sen roikkusilmät ja olmimaisesti levinneet sormenkärjet. Sillä on varmaan vieläkin niitä vanhoja Alibeja ja Hulk-sarjoja jossain piilossa.
ellauri069.html on line 735: Britit moikkaa kämmen ulospäin, paizi määrimiehet joilla oli karvaa kämmenissä. Jenkit moikkaa sixi kämmen alaspäin. Polakeilla oli kahden sormen tervehdys, josta luovuttiin kun muut liittoutuneet piti sitä törkeenä, koska se muistutti liikaa yhden sormen tervehdystä. Johnin versiossa hierotaan nenänpieltä silmän alta keskisormella.
ellauri079.html on line 318: Vaikka Sokrateen turpiinanto Thrasymakhoxelle ei suorastaan todista oikeuden etevämmyyttä, ei tätä Valtion tunne paikkasi-argumenttia missään kumota. Pikemminkin päinvastoin, sitä hoetaan periaatteena 'yxi henkilö - yxi jopi' joka on Plaatton ideaalirebubliikin perusta. Mut vaikuttaa aika epäinhimilliseltä rajata jokaisen hommat vaan yhdenlaiseen työhön, vaikka se olisi taloudellisinta ja tehokkainta (mitä se ei ole; kapitalismissa tarvitaan laumaa työttömiä jotka on valmiit tekemään 2-3 eri paskaduunia per päivä ja vaihtamaan työnkuvaa sormen napsutuxesta). Nää piirteet jo riittää tekemään Plaatton rebubliikin ihanne-elämän "meille" maistumattomaxi, puhumattakaan muista fasistista piirteistä joita ei tässä tutkita, kuten yläluokan yhteisöllinen elämä, ja panopuun valinta arpanopalla joka on painotettu eugeniikan eduxi. Hizi nää ei todellakaan ole nykyiseen parannuxia. Kaikista kummallisin piirre Plaatton kansalaisten elämän kuvauxessa on että se ei edes painota ainoaa piirrettä joka näyttää edes jotakuinkin hyvältä - että jokainen kansalainen ylpeilee ja iloizee työstään ja sen tuloxista, kerta ne on jokainen tavallaan ihmispesän eduxi. Tää pätee erityisesti kolmannen luokan jäseniin: parturit, puusepät, lääkärit, arkkitehdit, merimiehet ja ne jotka mainitaan aika nololla yhteisnimellä 'rahanrakastajat' - kerta ne tuottaa valtiolle aineellista hyvää mitä ilman se ei pärjäisi. (Hemmetti tää hapan diatribi on selkeästi rahananastajan kynästä.)
ellauri088.html on line 257: Mixi köyhä kateellinen Vittoria paukuttaa kermapepuille jumalaa ja syntiä? Ai niin tietysti: sen vanhanaikainen kiivas jumala kostaa sen puolesta menestyneille ja tasaa tilit kuonpuoleisessa. Se toimittaa sama duunia kuin kommunistinen puolue, mut vasta ison kiven takana. Paizi ei: kyllä se tasaa jo täällä murheen laaxossa. Kirkon myyjäisiin pääsee noloissakin hyntteissä ilman pääsylippua ja papin kamuna on parempi ihminen kuin nippu kermapeppuja. Saa roimia herraskakaroita korville sormenpäillä, kunhan ei läimi avokämmenellä kuten Shulem Schnizelissä. Voi rontata omia paskakamoja vielä osattomammille. Sellasta karnevaalimeininkiä, päivä herrana.
ellauri093.html on line 94: Mott oli suurenmoinen mies mutta samalla myös pikkumainen pilkunnussija Kimmo Koskenniemen kaliiperia. Se laski sormensa joka erälle ja kysyi: mixi / tämä / on näin? Se varmisti kokousten yxityiskohdat etukäteen aina huoneistojen koristelua, edustajien nokintapaikkoja ja laulettavia tunteeseenvetoavia lauluja myöden. Se teki jumalalle rahanarvoisia palveluxia ja jumala teki sille vastapalveluxia, tit for that. Se muisti köyhiä sihteerejä telttakepillä ja valizi harkutisti tuliaiset kesähuvilansa talonpoikaisnaapurien lapsille, ei liian halpaa eikä liian kallista. Tietenkään hän ei ollut erehtymätön eikä virheetön, mutta niin lähellä kuin mahdollista olematta jumalan joululahja ize.
ellauri093.html on line 604: Mutta pappilassa ei sopisi käydä kuin pihalla. Povisen entinen kappalainen, pastori Thorkil Skat Rørdam on uskonluopio. Sitä ei voinut aavistaa. Niin pian Kari Povisen kuoleman jälkeen! Ja Rørdamin puoliso vielä Birkedalin tyttärentytär! Siinä on pahalla vaatturilla sormensa pelissä. Vaaliseurakunnan perustamisen aikaan kirkon papit olivat järkiuskoisia ja vaalirovasti hihhuli. Nyt oli kaikki kääntynyt nurinkurin, Rørdamista oli tullut luopio joka ei enää pitäytynyt edes apostoliseen uskontunnustuxeen. Osa seurakunnasta oli sanoutunut irti ja muodostanut uuden grundtvigilaisen seurakunnan, johon Povisen leski tyttärineenkin nyt kuului. Se jäi valitettavasti vaille kirkollista omaisuutta. Selkkauxet eivät tähänkään päättyneet. Rørdam yltyi niin pitkälle, että valtionkirkko erotti hänet papinvirasta - mutta osan Ryslingen ystävistä hän oli lumonnut kannattajixensa, jotka yhä pysyivät hänen "seurakuntanansa". Tämmöstä tää aina on, yhtä käsirysyä. Meemipeikot taistelevat reviireistä kuin kopallinen suokukkoja.
ellauri115.html on line 995: ja ojentaa elämälle iloisena jelppivät luiset sormensa.
ellauri119.html on line 229: Hellyys. Tunnut usein pelkäävän hellyyden osoittamista koskettamalla - kenties sixi että koskettamiseen sieltä liittyy usein tiedostamattomia sexuaalisia tabuja. Voit aloittaa puristamalla kättä, taputtamalla olalle, ja sipaisemalla sieltä sormenpäillä. Siitä voimme siirtyä lämpimään halauxeen tai hellään suukkoon. Sylin avaaminen toiselle ei paljon vaadi, ja kuitenkin se on 1 selvimpiä rakkaudenosoituxia. Ja tule ize tällä kertaa, älä lähetä poikia tai pelkkää henkeä, se ei tuntunut Neizyt Mariasta miltään, ja Magdalenakin oli aika pettynyt. Lähetä lapsi asialle, mene ize perästä. Tule oikein ja purista!
ellauri142.html on line 748: Pääsee varjokuvista valoon, Proustin poikuuden jänis-ankka lyhdystä kausivaloihin, Portnoyn kolmen sormen tekniikasta metrossa Times Squarelle.
ellauri152.html on line 260:
ellauri181.html on line 412: 1950- ja 1960-lukujen taiteessa tohtori Thomas Hendrickson kehitti psykologian tohtori William Moulton Marstonin tutkimusteorian ”Emotions of Normal People” pohjalta Henkilökohtaisen Profiilin Analyysin eli Thomas HPA:n (Thomas Personal Profile Analysis (PPA). Thomas HPA on ipsatiivinen eli pakkovalintatesti, joka kattavasti selvittää henkilön työkäyttäytymistä eri tilanteissa. Sen avulla voidaan nopeasti ja luotettavasti saada kattavaa tietoa esim. henkilön johtamisen, rekrytoinnin tai kehittämisen tueksi. Sitä kuzutaan Thomasixi koska Thomas on nasevampi kuin joku Hendrickson. Hendrickson ja Kitula souteli vanhalla vitulla. Kyrpä oli airona ja munat peräpainona. Tuomas työnsi epäilevän sormen Jee-suxen uuteen reikään.
ellauri183.html on line 306: Missäs minun osuuteni on, kysyi vanha käärme Eevalta. Se ei ole sinua varten, syistä joita en voi mainita. Rakkaus ei ole populääri ilmiö, siitä puhutaan mutta oikeasti se ulottuu vain kynnettömän sormen syvyyteen.
ellauri214.html on line 236: Hattunne sir, sanoi shakkiropotti ja mursi 7-vuotiaan pojan sormen. Suomalaisten ahdistus on räjähtänyt käsiin. Jan-Henry aavistaa mistä se voi johtua: pandemia ja Ukrainan selkkaus. IL:n plus-juttu lue! Enkä lue. Vedettäköön IL Vita Varan vessanpöntöstä samaa alatietä kuin SMP. Ruozi ei ole milliäkään parempi kuin maailman diktatuurivaltiot. Eikä Suomikaan.
ellauri214.html on line 341: Sellainen on ihmissydän! huudahtaisi tässä kohtaa ilmeikkäällä äänellä joku keski-ikäinen venäläinen opettaja ja nostaisi ylös paksun etusormensa, jota koristaa karneolisormus. Mutta mitä meille kuuluu venäläinen opettaja ilmeikkäine äänineen ja karneolisormuksineen?
ellauri238.html on line 385: Yxiltä jatkoilta lähdettäessä Pena ja Anneli Sauli kourivat kovasti tampuurissa. Seuraavana iltana menin sovitusti hakemaan Penttiä Hansasta. Hän ei ollut siellä. Portsarilla oli viesti, että odottaisin. Odotin eteisessä. Lopulta hän tuli. Menimme saliin ja istuimme tutun porukan pöytään. Yhtäkkiä Pentti työnsi sormensa nenäni alle ja kysyi kovalla äänellä: - Haiseeks vitulle?
ellauri238.html on line 578: Marjukka oli parempi rapsuttaja kuin Tuula-Liina, mutta Tuula-Liina kylvettää ja ajaa parran paremmin. Otavan rahahanat tiukkenevat. Mistä rahaa? Armo Hormia lainaa tonnin, esiintyy koppavasti ja riehuu kännissä kuin hunni. Penan mielestä Armo saa puristella lupaa pyytämättä Puupan tissejä, koska hän on poikkeuksellisen älykäs. Armo Hormia oli hullu kuin pullosta tullut ja vähintään yhtä paha densa kuin Pena. Ja pihi, karhusi pummisedän ottamaa vippiä oikeusteize Tuula2lta. Armo veti naisilta tamponeja pillusta ja työnsi sormen tilalle. Saako tehdä mitä tahansa jos on poikkeuksellisen älykäs? Pena: kyllä saa. Hän ajattelee izeään. Yliopiston älykkäimpiä miehiä.
ellauri240.html on line 451: Monen vuoden ajan olen turhaan yrittänyt löytää relevantteja sosiologisia tai antropologisia tutkimuksia, jotka valaisisivat syitä tyttöjen julmaan ympärileikkaamiseen. Selityksen sijaan olen löytänyt muita tyttölapsiin kohdistuvia käytäntöjä, jotka ovat vielä julmempia. Yksi niistä oli tyttölasten hautaaminen elävältä joko heti synnytyksen jälkeen tai jonkin ajan kuluttua. Muita esimerkkejä ovat siveysvyö tai ulkoisten sukuelinten aukon sulkeminen teräsneuloilla tai erityisellä lukkoneulalla. Tämä jälkimmäinen menetelmä on äärimmäisen primitiivinen ja paljolti sukua sudanilaiselle ympärileikkaukselle, jossa klitoris ja suuret ja pienet häpyhuulet leikataan kokonaan pois ja sukuelinten aukko ommellaan kiinni lampaan suolen suikaleella niin, että jää vain pieni, tuskin sormenpään kokoinen reikä, josta kuukautisveri ja virtsa pääsevät ulos.
ellauri243.html on line 708: Sit oli vielä tää Konstan Pylkkerön novellin silmäpasko ja puunrunkoon syyttävänä sormena juutahtanut nakki.
ellauri276.html on line 85: Päädyin tähän albumiin kun eziskelin Alexanteri Virzhavazhen ylläolevaa, ed. albumissa mainittua KYNTÄJÄ-runoa. Tää eleginen kyntöruno koskee selkeästi prinssi Sashan vanhuusiän impotenssia. Se ei ollut ihan helppo paikantaa, joten matkan varrella tarttui haaviin tähän albumiin koottuja muita kyntöyrittäjiä. Kyntämisestä on kirjoitettu aivan helvetisti runoja, sekä kirjaimellisia että kuvaannollisia. Ei ihme, sillä onhan kyntäminen maanviljelyxen aiheuttaman väestöräjähdyxen ihan keskiössä! Osa koskee vanhaa kunnon pirttiviljelystä eli kynnettömän sormen kuljetusta pilluvaossa, osa on vaan maalaisliittolaista hymistelyä. Mutta kuka oli tämä Virzhavadze, Iljan ehkä setä?
ellauri285.html on line 439: Ernon Finlandia-voittajan toinen osa 'Yksinäisyys' sisältää esseet Eino Leinosta, Vasili Šukšinista, Pentti Linkolasta ja Pentti Haanpäästä. Yhteistä näille neljälle hyvin erilaiselle kirjailijalle on tinkimättömyys itseään ja sanottavaansa kohtaan, pyrkimys kuvata maailma niin hyvin kuin ikinä ja pysyä rehellisenä näkemälleen. Usein yksinäisyyden, muttei sentään julkisuuden hinnalla. Ja silti, rakkaat lukijat, voin kuvitella Paasilinnan ajatelleen, olkaa varovaisia, sillä “on paljon helpompaa kirjoittaa hyvin kuin oikein“. Epäilkää, kyseenalaistakaa! Pankaa sormenne joka erälle ja kysykää: miksi - tämä - on - näin? Näistä Leino ja Linkola on oikislaisia, Haanpää vielä Noitaympyrässä vasuri vaikka kelkka taisi kääntyä Kiinan matkalla, ja Shukshin kodikkaita tuhnuja Suomi-filmityyppisiä leffoja ohjannut neuvostolainen elokuvaohjaaja. Entä Ernu ize? Joku mustanvihreä. Naipaul oli, vaikka 2. polven mamu, tunnettu kolonialismin puolustaja ja rasisti. Tyypillinen rasisti on ikääntynyt maalaisäijä tai vähän koulutettu nuori juippi. Patti lähti liikenteeseen juippina ja päätyi maailaisäijäxi. Franz Fanon, josta on paasattu mm. albumissa 96 joutui neekerinä Patin hampaisiin. Fanonin mielestä neekerien vihailu ja ihailu molemmat johtuvat niiden valtavista ruskeista vällykäärmeistä. Mean black snake sneaking in my back door, laulavat ne izekin. Patin mittausten mukaan kuukerin nelli on ihan samanmittainen kuin valkoisen ja tuntuukin naisten mukaan samalta. Mixikä se sitten kiertää sitä kuin kissa kuumaa puuroa?
ellauri297.html on line 412: Käden tefiliinin hihna kierretään sitten kolme kertaa keskisormen ympärille samalla kun luetaan Hoosea 2:21-2. Valinnainen kondomi asetetaan paikoilleen peukaloon.
ellauri301.html on line 207: Onko zulupalkkanirhaajasta Victor Mombasasta jo tullut joku hyvis? Exe ole vähän rasistista? KGB mies on liian väkivaltainen, paras siis päästää siitä ilmat pois tuumaa sentimentaalinen zulu. KGB mies ehtii silpasta kafferilta fäkkisormen pois ennenkuin zulu mättää sitä kalloon vodkapullolla. Ei Kovalenko siihen kuole, sillä on kova pää. Pehmeälengolle olisi käynyt kalpaten.
ellauri308.html on line 537: Hänet siirrettiin Rozhdestvensky Boulevardille, jota hän kutsui nimellä rotan navetta. Hän kertoi runoilija Osip Mandelstamille, että hänet oli ilmiantanut sihteeri, joka oli kuullut hänen valittavan, että Stalin jätti likaisia sormenjälkiä Bednyn yksityisestä kirjastosta lainattuihin kirjoihin. Mutta näyttää siltä, että Bednyn todellinen moka oli se, että hänen kirjoituksensa kritisoivat Venäjän imperialistista menneisyyttä, kun taas Stalin, vaikka hän ei ollutkaan [etninen] venäläinen, "tajusi kuitenkin Venäjän nationalismin olevan liima, joka piti Neuvostoliiton koossa." Lipevästä pyllynnuolennasta huolimatta Bednyltä poistettiin vuonna 1938 jäsenyys kommunistisessa puolueessa ja Neuvostoliiton kirjailijaliitossa, ja vuonna 1941 Stalin huomautti Georgi Dimitroville : "Demyan Bednyn koottujen 10 runo-osaa eivät ole yhden Majakovskin runon arvoisia."
ellauri309.html on line 794: kietonut jo sen pikkusormen ympärille, tyhjättyään sen toki ensixi kietomalla
ellauri309.html on line 954:
ellauri310.html on line 397: taloon. Seuraavien 24 tunnin aikana yli 15 lääkäriä työnsi pesemättömät sormensa
ellauri325.html on line 289: Smithin uralla oli yksi tapaus, jonka hän kenties jakoi pahoitellen. Hän oli tuskin saavuttanut miehisyyden, kun hän tapasi maailman kauneimman tytön. Hiän oli erilainen kuin kaikki muut naiset. Hiänellä oli syvempi luonne kuin muilla ihmisillä. Smith tajusi sen heti. Hiän pystyi tuntemaan ja ymmärtämään asioita, joita tavalliset ihmiset eivät voineet. Hiän saattoi ymmärtää häntä. Hiänellä oli loistava huumorintaju ja erinomainen arvostus vitsistä. Hän kertoi hiänelle ne kuusi jotka hän tiesi eräänä yönä, ja hiän piti niitä mahtavina. Pelkästään hiänen läsnäolonsa sai Smithin tuntemaan ikään kuin hän olisi niellyt auringonlaskun: kun hänen sormensa kosketti ensimmäistä kertaa hiänen sormeaan, hän tunsi jännitystä kauttaaltaan. Hän huomasi pian, että jos hän otti lujasti kiinni naisen kädestä, hän voisi saada hienon jännityksen, ja jos hän istuisi naisen viereen sohvalle, pää hiänen korvaansa vasten ja käsivarsi noin puolitoista kertaa hiänen ympärillään, hän voisi saada niin sanotun ensiluokkaisen A-1-jännityksen. Smith sai ajatuksen, että hän haluaisi hiänen olevan aina lähellään. Hän ehdotti hiänelle järjestelyä, jonka mukaan hiänen tulisi asua hänen kanssaan samassa talossa ja ottaa henkilökohtaisesti vastuu hänen vaatteistaan ja aterioistaan. Hiän sai vastineeksi täyden ylöspidon, noin seitsemänkymmentäviisi senttiä viikossa valmiina rahana, ja Smithin oli määrä olla hänen orjansa.
ellauri338.html on line 206: William (William-August) Vasilievich Pokhlebkin (20. elokuuta 1923, Moskova - 22. maaliskuuta [tai 30. maaliskuuta tai noin 31. maaliskuuta 2000, riippuen milloin William alkoi haista asunnossa], Podolsk, Moskovan alue) syntyi vallankumouksellisen Vasili Mihailovitš Mihailovin (1888-1954) perheeseen. Gzhatskista kotoisin oleva kirjapainotyöläinen, vallankumouksellisen liikkeen osanottaja vuodesta 1906. Hänen maanalainen salanimensä Pokhlebkin, joka myöhemmin korvasi hänen sukunimensä, otettiin luultavasti hänen isoisänsä, maaorjan kunniaksi , joka toimi maanomistajan kokkina ja onnistui valmistamaan muhennoksia, joista hän sai vastaavan lempinimen: "Ei kellään muulla perheessää ollut intohimoa ruoanlaittoammattiin, ja se näyttää siirtyneen minulle, minulla on jotain sormenpäissäni."
ellauri339.html on line 656: Ei kaukana tiellä Andrii Moruga istuu kevyen jalkaväen BMP-1-ajoneuvon päällä ja ohjaa vauvanaamaista luutnanttia kohdistamaan kanuunaa lähetystorniin osana harjoitusta. Moruga haavoittui kuukausia kestäneen taistelun aikana Donetskin lentokentästä, kun hänen lähelle laskeutui tykistöammunta, joka lähetti sirpaleita hänen selkäänsä ja katkaisi kolme hänen sormenpäätään. Sirpaleet leikkasivat myös toverin kahtia. Toipuessaan sairaalassa hän katsoi dokumenttia, jossa amerikkalaiset joukot kutsuivat kranaatinheitiniskuja älypuhelimella. "Miksi emme voi tehdä sitä?" hän kysyi itseltään.
ellauri345.html on line 167: Kokoillallisen piehtaroinnin jälkeen pieni ilkikurinen kosketus teki hiänestä vieläkin kauniimman, ja neiti kääntyi hymyillen Reva-avanteen puoleen ja sanoi, että hiänen tapansa maksaa lounaansa tekemällä töitä ja aina kun rahaa puuttui, nuolla nuppineuloja kuin paraskin emäntä. "Salli minun pujottaa kukka tuohon kirjontakehykseenne", hiän lisäsi, "jotta tulevaisuudessa muistatte sen nähdessään vieraan köyhän." Mihin von Reva-avanne vastasi sanomalla, että hän on hyvin pahoillaan. pistot ovat häneltä toistaisexi lopussa, ja siksi heidän taitonsa ihailun on jäätävä paitsi. Pyhiinvaeltaja käänsi katseensa välittömästi pianoon. "Joten minä haluan", hiän sanoi, "maksaa velkani tuulirahalla, aivan kuten vaeltavat laulajat yleensä tekivät." Hiän kokeili soitinta kahdella tai kolmella preludilla, mikä osoitti hyvin harjoitettua kättä. Ei ollut enää epäilystäkään siitä, että hiän oli arvokas nainen, jolla oli kaikki ystävälliset taidot. Aluksi hiänen soittonsa oli kirkasta ja loistavaa; sitten hiän vaihtoi vakaviin sävyihin, syvän surun sävyihin, jotka samaan aikaan näkyivät hiänen silmissään. He kastuivat kyynelistä, heidän kasvonsa muuttuivat, heidän sormensa pysähtyivät; mutta yhtäkkiä hiän yllätti kaikki laulamalla mielettömän laulun maailman kauneimmalla äänellä, hauskalla ja naurettavalla. Koska oli syytä uskoa, että tämä burleskiromanssi oli hieman lähempänä sydäntäsi, annat minulle anteeksi, jos sisällytän sen tähän.
ellauri345.html on line 258: Oli varmasti huolestuttavaa, että hiän saattoi unohtaa itsensä tällä tavalla, ja tämä epäonnistuminen saatettiin nähdä merkkinä mielentilasta, joka ei ollut aina samanlainen. "Mutta", herra von Reva-avanne kertoi minulle, "me (minä ja hra Schiller, joka oli "illallisen" jälkeen liittynyt seuraani) myös unohdimme kaikki mahdolliset seikat, jotka olisimme voineet tehdä, en tiedä miten se tapahtui. Meidät on täytynyt valloittaa se sanoinkuvaamaton armo, jolla hiän suoritti näitä temppuja. Hiän leikki kiusoittelevasti, mutta ymmärtäväisesti. Hiänen sormensa tottelivat hiäntä täysin, ja hiänen äänensä oli todella lumoava. Kun hiän oli lopettanut, hiän vaikutti yhtä rauhoittuneelta kuin ennenkin, ja uskoimme, että hiän oli halunnut vain piristää ruoansulatuksen hetkeä."
ellauri367.html on line 166: Mr. Burnsin tavaramerkkiilmaisu on sana "Erinomaista...", mutisi hitaasti matalalla, synkällä äänellä sormenpäillään. Ajoittain hän käskee Smithersiä "vapauttamaan koirat", jotta hänen ilkeät vahtikoiransa hyökkäävät tunkeilijoiden, vihollisten tai jopa kutsuttujen vieraiden kimppuun. Mr. Burns on Springfieldin rikkain ja voimakkain kansalainen (ja myös Springfieldin osavaltion rikkain henkilö; Forbes on antanut hänen nykyisen nettovarallisuutensa olevan 1,3 miljardia dollaria, vaikka se vaihtelee hurjasti jaksosta riippuen). Hän käyttää valtaansa ja omaisuuttaan tehdäkseen mitä haluaa, yleensä ottamatta huomioon seurauksia ja ilman viranomaisten puuttumista asiaan. Näiden ominaisuuksien vuoksi Wizard- lehti arvioi hänet kaikkien aikojen 45. suurimmaksi konnaksi. TV Guide nimesi hänet toiseksi vuoden 2013 kaikkien aikojen 60 ilkeimmän roiston listalla. Vuonna 2016 Rolling Stone sijoitti hänet sijalle 8 "40 kaikkien aikojen suurimmasta TV-roistostaan".
ellauri369.html on line 168: Cornelius Nepos (n. 110–25/24 eaa.) oli roomalainen kirjailija, joka tunnetaan erityisesti elämäkertateoksestaan Kuuluisia miehiä (De viris illustribus). Se on säilynyt nykyaikaan vain osittain, mutta toimi kauan lukukirjana latinan alkeisopetuksessa. Multa murtui oikean pikkusormen kämmenluu kun löin nyrkin lastenhuoneen seinään huomattuani kääntäneeni väärin sanan nepos veljenpojaxi enkä pojanpojaxi. No ehkä se meni Aku Ankan tiliin, kun ei otettu virhettä. Luu on vieläkin vähän mutkalla.
ellauri383.html on line 69: No joka tapauksessa Dürrenmattin pointti oli että sattumalla on sormensa pelissä, kun Matthäi ei saa kiinni sarrjamurrhaajaa, joka ehtii kuolla vahingossa auton alle. Dass alle Verbrecher ihre Strafe fänden, sei eine staatserhaltende Lüge. Günter Waldmann (s. 26. lokakuuta 1926 Oberhausenissa ; † 12. lokakuuta 2020 maaliskuussa (Breisgau), saksalainen koulunopettaja, germanisti, didaktisti ja uskonnollinen filosofi, ei tykännyt tämmöisestä Zufallin peukutuxesta. Sen oma magnum opus oli Usko ja kauhu. Uskon käyttäytyminen aggression ja kauhun syynä. Tutkimus uskonnonfilosofiasta.
ellauri399.html on line 128: 00:50 Niin pitkälle kuin muistan, varhaisesta lapsuudesta asti, olen aina ollut täysin kiehtonut ajatus kuolemasta. Nyt saatat ajatella, että se on jotenkin sairasta, mutta tiedät, kun lapsi sanoo yöllä lauseen "Jos minun pitäisi kuolla ennen kuin herään", siinä on jotain aivan outoa . Millaista olisi mennä nukkumaan ja olla koskaan heräämättä? Nyt useimmat järkevät ihmiset vain hylkäävät ajatuksen. He sanovat, ettet voi kuvitella sitä. He kohauttavat olkapäitään ja sanovat: "No, siitä se tulee." Mutta luulen, että olen yksi niistä vihamielisistä ihmisistä, jotka eivät ole tyytyväisiä sellaiseen vastaukseen. Ei sillä, että yrittäisin löytää jotain muuta sen lisäksi, vaan että olen aivan kiehtova siitä, millaista olisi mennä nukkumaan ja olla koskaan heräämättä. 01:57 Tarkoitan, että monet ihmiset ajattelevat, että se on kuin menisi pimeyteen ikuisesti tai haudattaisiin elävältä. Mutta ilmeisesti se ei olisi ollenkaan niin, koska tunnemme pimeyden kontrastina - ja vain kontrastina - valon kanssa. Minulla on ystävä – tyttö, joka on erittäin älykäs ja sananvalkoinen – ja hän syntyi sokeana, eikä hänellä ole pienintäkään aavistustakaan, mitä pimeys on. Sana merkitsee hänelle yhtä vähän kuin sana "valo". 02:38 Joten jos menisit nukkumaan – et ole tietoinen pimeydestä nukkuessasi – ja niin jos menisit uneen, tajuttomuuteen, aina ja aina ja aina, se ei olisi ollenkaan kuin menisit pimeyteen. , se ei olisi ollenkaan kuin elävältä haudattu. Ihan kuin itse asiassa sinua ei olisi koskaan ollut olemassakaan. Ei vain sinä, vaan myös kaikki muu. Olisit siinä tilassa kuin et olisi koskaan ollut. Ja siellä ei tietenkään olisi ongelmia, ei olisi ketään, joka katuisi minkään menetystä, sitä ei voisi edes kutsua tragedioksi, koska ei olisi ketään, joka kokisi sen tragediana. Se olisi – yksinkertaista – ei mitään. Ikuisesti ja ikuisesti, koska sinulla ei vain olisi tulevaisuutta, sinulla ei olisi myöskään menneisyyttä eikä nykyisyyttä. 04:00 Nyt luulisi, että se oli se kohta, jossa sanoimme: "No, puhutaan jostain muusta." Mutta en ole tyytyväinen siihen; Kieltäydyn, koska tämä saa minut ajattelemaan kahta muuta asiaa. Tämä tyhjyyden tila saa minut ensinnäkin ajattelemaan - ainoa asia, jonka saan kokemuksessani lähellä tyhjyyttä, on se, miten pääni näyttää silmiini. Koska minusta tuntuu, että siellä on maailma – ikäänkuin – silmieni edessä, ja sitten silmieni takana ei ole mustaa täplää, ei ole edes sumeaa kohtaa. Ei ole yhtään mitään. En ole tietoinen päästäni, ikään kuin mustana aukona kaiken tämän valoisan visuaalisen kokemuksen keskellä. Siinä ei ole edes kovin selkeitä reunoja, koska näkökenttä on soikea. Ja jos liikutan sormiani näkökenttääni pitkin, se on näin, ja tämä on kohta, jossa sormeni vain katoavat näkyvistä. Epämääräinen reuna. Mutta sitten tämän ovaalin takana ei ole mitään. Ihan vain näköaistin perusteella. Tietysti, jos käytän sormiani ja kosketan, voin tuntea jotain silmieni takana. Mutta jos käytän näköaistia yksin, siellä ei vain ole mitään. Nyt kuitenkin siitä tyhjyydestä, jonka näen. No, se on ensimmäinen asia, joka minulle tulee mieleen. 06:00 Seuraava asia, jota se saa minut ajattelemaan, on tämä: jos olen kuollessani kuin en olisi koskaan ollutkaan, niin olin sellainen ennen syntymääni. Koska - aivan kuin yrittäessäni palata silmieni taakse ja löytää mitä siellä on, tulen tyhjään paikkaan - jos yritän muistaa takaisin ja takaisin, ja takaisin ja takaisin, minulla on varhaisimmat muistoni ja sitten , niiden takana ei mitään. Täysin tyhjä. Mutta aivan kuten tiedän, että silmieni takana on jotain käyttämällä sormia pääni päällä, niin tiedän muiden tietolähteiden kautta, että ennen syntymääni oli jotain tekeillä. Siellä oli isäni ja äitini, ja heidän isänsä ja äitinsä, ja koko maapallon aineellinen ympäristö ja sen elämä, josta he tulivat, ja sen takana aurinkokunta ja sen takana galaksi ja sen takana kaikki galaksit , ja sen takana… toinen tyhjä: välilyönti. 07:11 Joten ajattelen, että jos palaan, kun olen kuollut, tilaan, jossa olin ennen syntymääni, enkö voisi tapahtua uudestaan? Tiedätkö, se mikä on tapahtunut kerran, voi hyvin tapahtua uudelleen. Jos se tapahtui kerran, se on poikkeuksellista, eikä se todellakaan ole kovin erikoisempaa , jos se tapahtuisi uudestaan. Toisin sanoen tiedän varmasti – koska olen nähnyt ihmisten kuolevan ja olen nähnyt ihmisiä syntyvän heidän jälkeensä –, että (joka tapauksessa) kuolemani jälkeen ei synny vain joku, vaan myös lukemattomia muita olentoja. . Että minä tiedän. Me kaikki tiedämme sen, siitä ei ole epäilystäkään. Mutta mikä meitä huolestuttaa, on se, että kun olemme kuolleet, ei voi olla mitään ikuisesti, ikään kuin siitä olisi syytä huolehtia. Ennen syntymääsi ei ollut tätä samaa ikuisesti mitään, ja kuitenkin tapahtuit. Ja jos tapahtui kerran, voit tapahtua uudelleen. 08:40 Mitä se nyt tarkoittaa? No, päästään siihen ensin sen yksinkertaisimmalla tavalla, ja selittääkseni itseni minun on keksittävä uusi verbi: tämä on verbi I . Ja ensinnäkin kirjoitamme sen I-kirjaimella, mutta sen sijaan, että se olisi pronomini, kutsumme sitä verbiksi. Universumi on . Se on minä -ed minussa ja se on sinussa. Kirjoitetaan nyt sana silmä uudelleen . Kun puhun "nähdä silmällä jotain", se tarkoittaa katsoa jotain, olla tietoinen jostakin. Joten muutamme oikeinkirjoitusta ja sanomme universumin silmät ; se tulee tietoiseksi itsestään meissä jokaisessa. Ja se katselee jatkuvasti ja joka kerta kun se katsoo , jokainen meistä, jossa se katsoo, tuntee olevansa kaiken keskipiste. Ja että tiedän, että sinä tunnet olevasi minä, aivan samalla tavalla kuin minä tunnen olevani minä . Ja meillä kaikilla on sama tyhjän tausta. Emme muista tehneemme sitä aiemmin, mutta sitä on kuitenkin tehty ennenkin. Uudelleen, uudestaan ja uudestaan, ei vain ennen ajassa, vaan kaikkialla ympärillämme kaikkialla muualla avaruudessa on kaikki; on universumi I-ing 10:11 Katsokaa nyt, yritän tehdä tämän selvemmäksi tällä tavalla: kun sanon "Se on universumi I-ing ", kuka minä on ? Mitä tarkoitat 'minä'? No, sillä voit tarkoittaa kahta asiaa. Toisaalta voit tarkoittaa sitä, mitä kutsutaan egoksesi, persoonallisuutesi. Mutta se ei ole sinun todellinen minäsi, koska persoonallisuutesi on käsityksesi itsestäsi ; se on kuvasi itsestäsi. Ja se koostuu siitä, miten tunnet itsesi, kuinka ajattelet itsestäsi, ja se on täynnä sitä, mitä kaikki ystäväsi ja sukulaisesi ovat kertoneet sinulle itsestäsi. 10:55 Joten kuvasi itsestäsi – kuinka ilmeisesti tahansa – et ole enää sinä kuin valokuvasi tai enemmän kuin kuva mistään . Kaikki kuvamme itsestämme eivät ole muuta kuin karikatyyrejä. Useimmille meistä ne eivät sisällä tietoa siitä, kuinka kasvatamme aivojamme, kuinka työskentelemme hermoihimme, kuinka kierrätämme verta, kuinka eritämme rauhasten kanssa ja miten muokkaamme luita. Se ei sisälly sensaatioon tai kuvaan, jota kutsumme egoksi. Ilmeisesti siis egokuva ei ole minun minäni. 11:40 Joten minun minäni sisältää kaikki nämä tekijät, joita voisimme sanoa, että keho tekee: verenkierto, hengitys, hermojen sähköinen toiminta - kaikki tämä olen minä, mutta en tiedä siitä mitään . en tiedä miten se tuli yhteen, en tiedä miten se rakennettiin. Ja silti teen kaiken tämän, jos se on totta, myös sanoakseni "hengitän. Minä kävelen. Mielestäni. Olen tajuissani." En tiedä miten pärjään, mutta teen sen samalla tavalla kun kasvatan hiuksiani. Minun täytyy siis paikantaa itseni keskipiste – minun minäni – syvemmälle tasolle kuin egoni, joka on kuvani tai käsitykseni itsestäni. 12:41 Mutta kuinka syvälle mennään?Voimme sanoa, että keho on minä , mutta keho tulee ulos muusta maailmankaikkeudesta, tulee ulos kaikesta energiastaan. Joten se on maailmankaikkeus, joka minä olen . Universumi on samalla tavalla kuin omenapuu tai tähti loistaa . Ja omenan keskipiste on puu, loistavien keskipiste on tähti, ja niinpä minän peruskeskus – eli Itse – jota kutsutaan tässä tapauksessa Alan Wattsiksi, joka on vain nimi. tälle tietylle fyysiselle organismille; kukinta tästä erityisestä ympäristöstä, loistaa ulos tästä ympäristöstä – tekee kaiken tämän ikuisen maailmankaikkeuden keskuksen .Voi, ikuinen – asia on ollut olemassa kymmenen tuhatta miljoonaa vuotta ja todennäköisesti jatkuu vielä ainakin niin paljon, joten emme murehdi kuinka kauan se jatkuu. 13:55 Mutta - toistuvasti - se on , joten minusta tuntuu täysin järkevältä olettaa, että kun kuolen ja tämä fyysinen ruumis haihtuu ja koko muistijärjestelmä sen mukana, niin se on jälleen kerran tietoisuus, joka minulla oli ennen - ei aivan samalla tavalla – vaan vauvan syntymästä. Syntyy tietysti lukemattomia vauvoja, ei vain ihmisvauvoja, vaan sammakkovauvoja, kaniinivauvoja, hedelmäkärpästen vauvoja, vauvaviruksia, bakteereja, ja kuka heistä aion olla? Vain yksi heistä, ja silti jokainen heistä. Koska tämä kokemus tulee aina yksikössä, yksi kerrallaan. Mutta ehdottomasti yksi niistä. 15:03 Itse asiassa sillä ei ole paljon väliä. Sillä jos synnyin uudesti hedelmäkärpäsenä, luulisin, että hedelmäkärpäsenä oleminen oli tavallista, tavallista tapahtumien kulkua. Ja luonnollisesti luulisin olevani tärkeä henkilö – erittäin sivistynyt olento – koska hedelmäkärpäsillä on ilmeisesti korkea kulttuuri. Emme edes tiedä, miten sitä etsiä, mutta luultavasti heillä on kaikenlaisia sinfoniaa, musiikkia ja taiteellisia esityksiä siinä, miten valo heijastuu heidän siivistään eri tavoin, kuinka he tanssivat ilmassa, ja he sanovat: "Oi, katso häntä! Hänellä on oikea tyyli! Katso, kuinka auringonvalo nousee hänen siivistään!" Ja he ovat maailmassaan yhtä tärkeitä ja yhtä sivistyneet kuin me omassa maailmassamme, jotta jos heräisin hedelmäkärpäsenä, en tunteisi itseäni (ikään kuin) erilaiseksi kuin silloin Herään ihmisenä. Olisin tottunut siihen. 15:58 "No", sanot kuitenkin, "se en olisi minä ! Sillä jos se olisin minä uudelleen, minun pitäisi muistaa, millainen olin ennen." Selvä, mutta et – nyt – muista, millainen olit ennen, ja silti olet tarpeeksi tyytyväinen ollaksesi se minä, joka olet. Itse asiassa se on täysin hyvä järjestely tässä maailmassa, että emme muista mitä se oli ennen. Miksi? Koska monimuotoisuus on elämän mauste, ja jos muistaisimme, muistaisimme, muistelimme tehneemme tämän uudestaan ja uudestaan, ja uudestaan ja uudestaan, meidän pitäisi kyllästyä. Ja aivan kuten muisto on kaunis asia, joka täytyy muistaa, ilman muistia emme voi olla älykkäitä. Mutta aivan kuten olen selittänyt, että hahmon näkemiseksi pitää olla tausta, jotta muisto olisi arvokas, pitää olla myös unohdus. 07:01 Siksi nukumme joka yö virkistäytyäksemme: menemme alitajuntaan, jotta tietoisuuteen paluu on jälleen hieno kokemus. No, kun sitä on kestänyt tarpeeksi kauan – kun päivästä toiseen muistamme menneitä päiviä (vaikka univäli onkin) – tulee kohta, jolloin todellakin , jos ajattelemme, mikä on meidän todellista mieltymystämme. , haluamme unohtaa kaiken , mikä meni ennen, jotta voimme saada poikkeuksellisen kokemuksen nähdä maailma jälleen vauvan silmin – olipa vauva mikä tahansa. Joten se on täysin uusi ja meillä on (Text sourced from https://www.organism.earth/library/document/essential-lectures-8) kaikki hämmästyttävä ihme, joka lapsella on; kaikki havainnon eloisuus, jota emme voi saada, jos muistamme kaiken ikuisesti. 17:52 Joten näetkö mitä tapahtuu? Maailmankaikkeus on järjestelmä, joka ei vain unohda itsensä ja muistaa sitten uudelleen niin, että aina on jatkuvaa muutosta ja jatkuvaa vaihtelua ajan kuluessa, vaan se tekee sen myös avaruuden aikavälillä katsomalla itseään jokaisen eri elämisen läpi. organismi antaa ikään kuin kokonaisvaltainen näkemys – tiedäthän, se on tapa päästä eroon ennakkoluuloista: päästä eroon yksipuolisesta näkemyksestä. Joten kuolema on siinä mielessä valtava vapautus yksitoikkoisuudesta. Se asettaa täydellisen unohtamisen välin rytmiseen päälle ja pois, päälle ja pois, jotta voit aloittaa kaiken alusta etkä koskaan kyllästy. 18:56 Mutta pointti on, että jos kuvittelet ajatuksesta olla mitään aina ja aina ja aina, sanot todella: "Kuolemani jälkeen maailmankaikkeus pysähtyy." Ja mitä sanon on: ei, se jatkuu aivan kuten se tapahtui, kun sinä synnyit. Saatat sanoa, että sinun mielestäsi on uskomatonta, että sinulla on useampi kuin yksi elämä. Mutta sanon ensinnäkin, eikö olekin uskomatonta, että sinulla on tämä ? Eikö olekin uskomatonta, että tässä olet menneisyytesi keskellä? Miksi, se on hämmästyttävää. Joten jos se on hämmästyttävää, se voi aina tapahtua uudelleen ja uudelleen ja uudelleen. 19:52 Tämä tarkoittaa siis sitä, että aivan kuten et tiedä kuinka onnistut olemaan tietoinen, kuinka onnistut kasvattamaan ja muotoilemaan tätä kehoasi, se ei tarkoita, että et tee sitä. . Samoin et tiedä, kuinka universumi loistaa tähdet, muodostaa tähtikuvioita ja galaksit galakseja – et tiedä. Mutta se ei tarkoita, ettet tee sitä samalla tavalla kuin hengität tietämättä kuinka hengität. Jos sanon: "Todella ja todella, minä olen koko tämä universumi" tai - toisin sanoen - "Tämä tietty organismi on koko maailmankaikkeuden tekemä minä-olento ", ja joku voisi sanoa minulle: "No kuka helvetissä luuletko olevasi? Oletko sinä jumala? Lämmitteletkö galakseja? Pystytkö sitomaan Plejadien makeat vaikutteet tai löysäätkö Orionin siteet ? ” Ja minä vastaisin siihen: ”Kuka helvetti sinä luulet olevasi ? Voitko kertoa minulle, kuinka kasvatat aivosi, miten muotoilet silmämunasi ja kuinka pystyt näkemään? No, jos et voi kertoa minulle sitä, en voi kertoa sinulle, kuinka lämmitän galaksia." Vain: Olen paikantanut itseni keskuksen syvemmälle ja yleismaailmallisemmalle tasolle kuin me kulttuurissamme olemme tottuneet tekemään. 21:43 Niin sitten,jos tuo universaali energia on todellinen minä – todellinen Itse, joka on kuin kaikki nämä erilaiset organismit leviävät eri tiloihin tai paikkoihin ja tapahtuvat uudestaan ja uudestaan ja uudestaan eri aikoina – meillä (Text sourced from https://www.organism.earth/library/document/essential-lectures-8) on ihmeellinen järjestelmä menossa. josta voit olla ikuisesti yllättynyt. Universumi on todella järjestelmä, joka jatkuvasti yllättää itsensä. Monilla meistä (etenkin teknisen osaamisen aikakaudella) pyrkimys saada kaikki hallinnassamme on väärä kunnianhimo, koska sinun tarvitsee vain ajatella hetken: millaista olisi, jos todella tietäisit ja hallitset kaikki? Oletetaan, että meillä on superkolossaali teknologia, joka voisi mennä villeimmille unelmillemme teknologisesta osaamisesta, jotta kaikki tapahtuva olisi ennalta tiedossa, ennustettavissa ja kaikki olisi hallinnassamme? Miksi, tiedätkö, se olisi kuin rakastelisi muovinaisen kanssa. Siinä ei olisi yllätystä, ei äkillistä vastauskosketusta – aivan kuin kosketamme toista ihmistä, se ei ole kuin koskettaisi jotain muovista valmistetta. Sieltä tulee vastaus, jotain odottamatonta. Ja sitä me todella haluamme, kun haluamme olla yhteydessä toiseen. 23:25 Näet, et voi kokea tunnetta, jota kutsut "itseksi", ellei se ole ristiriidassa "toisen" tunteen kanssa. Se on kuin tunnettua ja tuntematonta, valoa ja pimeyttä, positiivista ja negatiivista. Muuta tarvitaan, jotta voit tuntea itsesi. Eikö se sitten ole se järjestely, jonka haluat? 23:54 Ja niin, samalla tavalla, etkö voisi sanoa, että järjestely, jonka haluat, ei ole muistaa – muisti on aina, muista, kontrollin muoto : minulla on se mielessä, muistan sen, tiedän numerosi. Olet hallinnassa. Jos nyt jatkat muistamista, muistamista ja muistamista, se on kuin kirjoittaisit paperille ja jatkaisit kirjoittamista, ja kirjoittamista ja kirjoittamista, kunnes paperille ei jää tyhjää tilaa. Muistisi on täynnä, joten sinun on pyyhittävä kaikki puhtaaksi, jotta sinulla on valkoinen paperi uudelleen ja voit alkaa kirjoittaa sille uudelleen. 24:36 Sitä kuolema siis tekee meille: se pyyhkii liuskekiven puhtaaksi ja myös – katsoen sitä planeetan väestön ja ihmisorganismin näkökulmasta – se puhdistaa meidät jatkuvasti. Ja ajatus teknologiasta, jonka avulla jokainen meistä voisi olla kuolematon, olisi jotain, joka täyttiisi planeetan vähitellen ihmisillä, joilla on toivottoman täynnä muistoja. He olisivat kuin ihmiset, jotka asuvat talossa, johon he olisivat keränneet niin paljon omaisuutta, niin paljon kirjoja, niin monia maljakoita, niin monia veitsisarjoja ja haarukoita, niin monia pöytiä ja tuoleja, niin monia sanomalehtiä. – ei olisi tilaa liikkua! Tarvitsemme tilaa elääksemme. Ja avaruus on eräänlaista tyhjyyttä. Ja kuolema on eräänlainen tyhjyys. Kaikki on sama periaate. Ja asettamalla ikään kuin lohkoja tai tyhjyyden tiloja - avaruuden tiloja - jonkin tilojen väliin saamme elämän asianmukaisesti erilleen. Saksan sanaa käyttäen: Lebensraum , "huone asumiseen". Sitä avaruus antaa meille, ja sen antaa meille kuolema. 26:00 Katso nyt: huomaa, että kaikessa, mitä olen sanonut kuolemasta, en ole tuonut sisään mitään, jota voisin kutsua pelotukseksi. En ole tuonut mitään tietoa mistään, jota et jo tiedä. En ole vedonnut mihinkään mystiseen tietoon sieluista, muistoista entisistä elämistä tai sellaisista. Olen vain puhunut siitä termeillä, jotka me jo tiedämme. Joten jos sanot: "Kaikki tämä ajatus, joka ihmisillä on haudan takana olevasta elämästä, on vain toiveajattelua", sanon: "Okei. Minä myönnän sen." Oletetaan, että se on toiveajattelua ja että kun olemme kuolleet, ei vain ole mitään . Todettakoon se tosiasia: se tulee olemaan loppu. Huomaa nyt ensinnäkin, että se on pahin asia, jota sinun täytyy pelätä. Pelottaako se sinua? Kuka pelkää? Oletetaan, että se loppuu? Ei enää ongelmia! 27:11 Mutta sitten tulet huomaamaan, että tämä tyhjyys – jos noudatit väitettäni – on jotain, josta sinä ikään kuin pomppaat jälleen , aivan kuten pomhdit alun perin syntyessäsi: sinä pommitat tyhjyydestä. Tyhmyys on eräänlaista pomppimista, koska se merkitsee – mikään ei merkitse mitään. Joten palaat takaisin. Kaikki uutta, kaikki erilaista, ei mitään verrattavaa aikaisempaan, virkistävä kokemus. 27:43 Jajos siis saat tämän tunteen – aivan kuten sinulla ei ole mitään käsitystä silmiesi takana – saat tuntemattomuuden tunteen (erittäin voimakkaan, pirteän tyhjyyden) koko olemuksesi taustalla, eikä siinä ole mitään pelättävää. , silloin – tällä tavalla – voit tulla ihmiseksi, jolle loppuelämä on kastiketta, koska olet jo kuollut. Tiedät, että tulet kuolemaan. Sanomme, että yksi asia on varma, se on kuolema ja verot. Ja meidän jokaisen kuolema nyt on yhtä varma kuin se olisi, jos kuolisimme viiden minuutin kuluttua. Joten missä on ahdistuksesi, missä on puhelusi? Pidä itseäsi jo kuolleena, jotta sinulla ei ole mitään menetettävää.Turkkilainen sananlasku sanoo: "Se, joka nukkuu lattialla, ei putoa sängystä." Joten samalla tavalla henkilö, joka pitää itseään jo kuolleena, joka – siis et ole käytännössä mitään. Sadan vuoden päästä olet kourallinen pölyä. Se tulee olemaan totta. Hyvä on. Toimi tuon todellisuuden mukaan, etkä yllätä itsesi yllättäen mistään: tuosta mitä enemmän tiedät, ettet ole mitään, sitä enemmän tulet olemaan jotain.
ellauri401.html on line 359: Lokakuun 8. päivän sateisena iltana ”kun ei ollut erityistä tehtävää”, Ervast päätti käydä tervehtimässä prinsessa Karadjaa*. * Mary Karadja eli Maria Louise Smith (1868–1943) oli ruotsalaisen raharuhtinaan Claes Ohlsson Smithin tytär. Maria oli avioitunut Turkkia Tukholmassa edustaneen fanarioottiprinssin Jean Karadja Pashan kanssa. Siitä johtui prinsessan arvonimi. Mary Karadjan luona oli juuri silloin vieraana berliiniläinen meedio Anna Abend miehineen, ja Ervast sai olla mukana sinä iltana järjestetyssä mediumistisessa istunnossa.
ellauri406.html on line 403: Sketsissä kaksi miestä (Vihinen ja Hela) odottavat apulaisjohtaja Sundqwistia (Silvennoinen). Sundqwist tulee kertomaan miehille, että konsernin johtaja Kumi-Keijo kertoi "heilahtavansa paikalle" johonkin tiettyyn aikaan, johon Vihinen kertoo hänen kellonsa näyttävän juuri nyt kyseistä kellonaikaa. Yhtäkkiä Kumi-Keijo tulee narulla, potkulaudalla, hyppimällä tai vaan ilmestymällä jostain hokien "hys hys hys hys". Sitten Kumi-Keijo pyytää Sundqwistia tulemaan hänen viereensä ja "ottamaan hupun sormen päältä" pois. Kumi-Keijo sanoo joko "paina tuosta" tai "vedä tuosta", jolloin Sundqwist tekee niin ja Kumi-Keijo pieraisee kovaan ääneen ja läpsäyttää nahkahousujaan hokien "hys hys hys". Sundqwist lähtee yökkien kahden miehen luokse jolloin miehet kysyvät "Mitä Kumi-Keijo sanoi?" Sundqwist vastaa yökkien "Hyvä Palaveri! Lounastauko" ja jatkaa yökkimistä. Sketsit löytyvät "Jumankauta juu nääs päivää" -DVD boksilta.
ellauri409.html on line 203: Ja vaikka Pascal tuo työhönsä samat voimat, joita hän käytti tieteessä, hän ei ole tiedemies joka esittelee itsensä. Hän ei näytä sanovan lukijalle: Olen yksi tämän päivän arvostetuimmista tiedemiehistä; Ymmärrän monia asioita, jotka ovat sinulle aina mysteereitä, ja tieteen kautta olen tullut uskoon; sen tähden teidän, jotka eivät ole tieteeseen vihittyjä, tulee uskoa, jos minulla on se. Hän on täysin tietoinen aiheen erosta; ja hänen kuuluisa eronsa esprit de géométrien ja esprit de finesse välillä on pohdittavaa. Juuri oikea yhdistelmä tiedemiehestä, honnête hommesta, uskonnollisesta luonnosta ja intohimoisesta Jumalan kaipuusta, tekee Pascalista ainutlaatuisen. Hän menestyy siellä, missä Descartes epäonnistuu; sillä Descartesissa esprit de géométrie -elementti on liiallista. Ja muutamassa lauseessa Descartesista tässä kirjassa Pascal laski sormensa heikkouden paikalle.
ellauri420.html on line 155: Hän vilkaisi uudelleen sinne, missä tytön pää lepäsi puoliksi täyteen siemensäkin päällä. Lucifer irrotti hansikkansa nostaakseen pussin salpaa ja kaivoi oikean kätensä sisältöön. Hänen sormensa kulkivat silkki- ja villakerrosten läpi. Lopulta hän kosketti pinoa papereita ja kiedoi nyrkkinsä sivuille. Käyttämällä takkiaan suojellakseen paperia sateelta, Lucifer nosti ne riittävän korkealle, jotta hän saattoi lukea ne irrottamatta silmiään tieltä.
ellauri421.html on line 44:
ellauri425.html on line 599: Petticoat käyttää Harryn verta suorittaakseen hirvittävän maagisen rituaalin: Voldemort saa nenättömän ruumiinsa takaisin ja saa täyden voimansa. Sarjassa ensimmäistä kertaa Rowling kuvailee ulkonäköään: "olen pitkä ja luustoltani laiha", kasvot "kalloa valkoisemmat, leveät, kirkkaat helakanpunaiset silmät ja nenäni on litteä kuin käärmeen alahalkiot sieraimina". Rowling lisää, että hänen kätensä ovat suuria, kuin kalpeat hämähäkit; hänen pitkät valkoiset sormensa hyväilevät hänen omia rintojansa, käsivarsiaan, kasvojaan; punaiset silmät, joiden pupillit olivat halkeamia, kuten kissan, loistivat vielä kirkkaammin, mutta läpi on pimeä. Kirjojensa myynnin avulla Rowling on luonut pienen, alkeellisen ruumiin, joka on tarpeeksi ruumiillinen matkustamaan ja suorittamaan pahuutta.
ellauri432.html on line 386: 4. heinäkuuta 1937 Ukrainan SSR:n NKVD:n kansankomissaari I. M. Leplevsky vastaanotti Jehovilta sähkeen, jossa ilmoitettiin, että kaikki "alueellesi asettuneet kulakit ja rikolliset on rekisteröitävä". Hmm. Valtameedia ja globaaliset somealustat vaativat myös rekisteröitymistä. Suspektit voidaan nyttemmin kyllä tunnistaa myös digitaalisista sormenjäljistä.
ellauri434.html on line 491: Sanan “Effata” Jeesus lausui avatessaan kuuromykän korvat. “Ja hän lähti jälleen Tyyron alueelta ja kulkien Siidonin kautta tuli Galilean järven ääreen Dekapolin alueen keskitse. Ja hänen tykönsä tuotiin kuuro, joka oli melkein mykkä, ja he pyysivät häntä panemaan kätensä hänen päälleen. Niin hän otti hänet erilleen kansasta, pisti sormensa hänen korviinsa, sylki ja koski hänen kieleensä ja katsahti ylös taivaaseen, huokasi ja sanoi hänelle: ‘Effata’, se on: aukene. Effata (kirjakielisemmin “etpetaḥ”) on refleksiivivartalon käskymuoto verbijuuresta p–t–ḥ, “avata”.
ellauri443.html on line 349: Hän ansaitsee paljon rahaa ja on hyvin antelias. Hänen kirjansa antavat hänelle paljon rahaa, mutta tämä raha polttaa hänen sormensa. Lokakuussa 1985 François Mitterrand kutsui hiänet viralliselle matkalle Bogotaan, Hiän oli siellä, se ilmoitettiin lehdistölle, hengitysvaimessa. Kaadettuaan koomaan hiän on hätäpalautettu. Protokollisuudessa todetaan, että "matkan väsyessä, Madame Sagan oli korkeuden pahuuden uhri". Muutamaa vuosikymmentä myöhemmin lehdet väittivät, että häntä epäiltiin kokaiinin yliannostuksesta.
xxx/ellauri076.html on line 78: Red lips, fingertips punahuulet, sormenpäät
xxx/ellauri081.html on line 173: Tuli vaan sitä lukiessa mieleen että aika vähissä on ton homman variaatio. Ja size on ohi aika pian kun pussit on tyhjiin imetty. Aika tärkeä piirre hommassa oli että Mikalla oli koko ajan naistensatulassa ohjat kädessä. Kontrolli ja vallantunne lisää hyvää oloa. Toinen kiintoisa piirre oli että runkun pysyminen sisällä oli Mikasta tärkeää. Darwinilla on sittenkin sormensa pelissä. Jostain syystä mun näkömielikuva Mikasta oli Volvon omaishoitaja Kari Matihaldi. Kari Matihaldi on oikeasti ihan kiltti. Veikkaisin viisikymppinen.
xxx/ellauri081.html on line 177: Seija puolestaan inhoaa kun mä leväytän räkäisen joskin kuivuneen kangasnenäliinan taskusta ja pyyhin jotain siihen. Ja sitä että mä nuolaisen sormenpäitä ennenkuin laitan kuivat tumput käteen. Se ei voi käsittää. En mäkään, muze vaan on niin. Tuntuis inhottavalta laittaa ne käsiin kuiviltaan.
xxx/ellauri087.html on line 105: “Me oltiin Jorma Ollilan kunniatohtoritilaisuudessa sen kotona. Soveltavan matikan professori sanoi siellä TKK:n rehtorille, että kyllähän sä tiedät, kuinka paljon Jorma Esaa arvostaa”, Saarinen kertoo seuraavan päivän luennolla. (Varmaan näytti kahden sormen välissä kuinka paljon).
xxx/ellauri123.html on line 888: Sivelevillä sormenpäilläni tunnustelin
xxx/ellauri136.html on line 204: Sukupuoliyhteyden käsite on laajentunut, joten aiempaa useamman tyyppiset teot tulevat kyseeseen raiskauxena. Oikeuskirjallisuudessa on arveltu, että esimerkiksi lyhytaikainen kynnettömän sormen vienti emättimeen lienee lievempi teko kuin rajusti suoritettu anaaliyhdyntä.
xxx/ellauri136.html on line 249: Toisessa tapauksessa sekä käräjäoikeus että hovioikeus katsoivat, että kiinni pitämistä ja poistumisen estämistä tilanteessa, jossa vastaaja oli työntänyt kätensä asianomistajan housuihin ja sormen asianomistajan emättimeen, ei voitu pitää kuin vähäisenä väkivaltana.
xxx/ellauri139.html on line 1138: Sa pulpe n'est pas endurcie, Sen sormenpäät ei ole känsillä,
xxx/ellauri154.html on line 129: Seuraavana vuonna myöhään suuren torstain iltana isä Zosima tuli sovitulle paikalle ja näki kuun valossa Marian Jordanin toisella rannalla. Huomattuaan Zosiman Maria teki ristinmerkin ja ylitti joen kulkien veden päällä. Isä Zosima hämmästyi niin, että valmistautui kumartumaan hänen eteensä. Maria sanoi moittivasti: “Mitä aiot tehdä, abba Zosima? Sinä pidät käsissäsi pyhää ehtoollista ja tahdot kumartua maahan! Kuppi kaatuu ja näkyleivät tippuvat!” Nautittuaan kyynelsilmin pyhän ehtoollisen Maria sanoi: “Herra, nyt Sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut. Minun silmäni ovat nähneet Sinun pelastuksesi.” (Luuk. 2:29) Sitten hän hyvästeli Zosiman ja esitti tälle pyynnön, että tämä tulisi myös seuraavana vuonna suuren paaston aikana sille paikalle, missä he olivat ensimmäisen kerran tavanneet. Isä Zosima oli tuonut mukanaan vähän viikunoita, taateleita ja vedessä kostutettuja linssejä ja tarjosi niitä Marialle. Tämä otti sormenpäillään vain kolme linssiä, teki ristinmerkin ja käveli niiden avulla Jordanin yli. Isä Zosimaa jäi harmittamaan kovasti se, että hän ei ollut muistanut kysyä Marian nimeä, mutta hän päätti ottaa siitä selvän, kun he seuraavana vuonna kohtaisivat uudestaan.
xxx/ellauri169.html on line 303: Kyllä, vastaa Esko Kivikoski huolestuneiden kansalaisten kyselyihin. Kyllä, on totta että NASA kykenee seuraamaan ihmisiä jos he tietävät henkilön biosähköisen kentän yksilölliset YRMF-aallot (esiinmanattu potentiaali EEG:stä, 30-50Hz, 5 milliwatin vaihteluväli). Jokaisella ihmisellä on yksilöllinen lähetystaajuus, kuten sormenjälki. Tämä tarkoittaa sitä että NASA voi seurata telkkarista jokaista. Ja kyllä, on totta että NASA:n RNM-systeemi ( - etsitkö yleistä kohteen RNM määritystä? RNM tarkoittaa Republikaanien kohinaa-kone. Olemme ylpeitä voidessamme sanoa näin - ) lähettää YRMF-aivostimulaatiosignaaleja jotka voivat luoda visuaalisia kuvia, kuuluisuuskynnyksen alapuolella olevia hajaääniä, sekä lähes oikeilta kuulostavia ääniä ja ajatuksia ihmisten mieliin.
xxx/ellauri173.html on line 830: Lordi Ewald ravisti pikkusormensa kärjellä sikarinsa tuhkaa vastaamatta (mutta hirmu tyytyväisenä). - Juu just tuollainen mä oon.
xxx/ellauri174.html on line 614: Pyhän Antoniuxen tuli on sienen saastuttaman torajyvän syönnistä eli liiasta LSD:n nappauxesta tullut tauti. Siinä mustuvat ja putoavat pois nenä, korvannipukat ja sormenpäät. Varmaan pikku pipukin. Tää on se sama pyhä Antonius josta Flaubert kirjoitti. Olikohan sillä pipu tallella kun se kuoli 105-vuotiaana. Se oli kyllä mustuneiden pipujen suojelija.
xxx/ellauri175.html on line 165: Otimme paikkamme. Nuoren naisen kattaus osoitti ikäänkuin tonttujen asettamaa teeruusunsilmua. "Mitä minä en olisi teille velkaa, sir", hän sanoi istuessaan ja riisuen hanskojaan, "jos sinun ansiostasi aloitan vakavasti esimerkiksi Lontoossa... - Vai niin ! Edison vastasi, eikö olekin melkein jumalallinen ilo heittää tähti? "Herra", keskeytti neiti Alicia Clary, "kerron teille, että olen laulanut ennen kruunattuja päitä... "...diiva!" jatkoi Edison innostuneena kaataen muutaman sormen Nuts-viiniä vierailleen.
xxx/ellauri175.html on line 689: Ainutlaatuinen juttu! se oli Edison, joka oli hätkähtänyt sanasta ja tuijotti Hadalya. Hän iski yllättäen otsaansa, hymyili, kumartui hyvin nopeasti ja työnnettyään sivuun Andréïn mekon pohjan, painoi sormensa sinisten saappaiden kantapäähän. - Mitä tuo oli ? kysyi lordi Ewald terävästi.
xxx/ellauri175.html on line 810: Ainoastaan tämän vaikutuksen ylivoiman alainen näyttelijä lausui kärsivällisesti tällä lavalla, näkymättömien linssieni ympäröimänä, kokonaisten päivien ajan jokaisen Hadalyn hallussa olevan kohtauksen lauseen, joka persoonallistaa hänet. Ja tämä alas haluttuihin intonaatioihin, liikkeisiin ja katseisiin, joita Sowana kutsui, inspiroi tässä kauniissa viattomassa. Hadalyn uskolliset kultaiset keuhkot tallensivat inspiraation sormen alla vain täydellisen laulun vivahteen, joka lopulta lausuttiin kahdenkymmenen muun joukossa, joskus. ― Minä, mikrometri kädessä ja vahvin suurennuslasini silmäluomen alla, viittasin, vain heidän hetkellistä valokuvaansa vastaavassa määrin, Andréiden moottorisylinterin jäykkyyteen, ainoaan täydelliseen liikesarjaan, joka yhdistyi katseet ja Alician säteilevät tai vakavat ilmeet. Niiden yhdentoista päivän aikana, jotka tämä työ vaati, haamujen fyysiset jäännökset saatiin valmiiksi – lopuksi rintakehä vähennettynä – tarkkojen ohjeideni mukaan. ― Haluatko nähdä ne muutamat tusinaa erityistä fotokromaattista tulostetta, joihin pisteet on ommeltu (millimetrin tuhannesosien tarkkuudella), joissa metallijauheen rakeita on levinnyt ihonväriin, jotta ne magnetisoivat tarkasti viisi tai kuusi Alicia Claryn perushymyä? Minulla on ne täällä, näissä laatikoissa. Näiden kasvopelien ilmaisua vivahdellaan aivan itsestään sanojen arvolla – aivan kuten vain viisi sarjaa kulmakarvoja muokkaa tämän niin mielenkiintoisen nuoren naisen tavallista ulkonäköä.
xxx/ellauri177.html on line 317: Hän raahasi itseään polvillaan, hän lähestyi hieman. -- Vai niin! Sinut sylissäni, sinut lihassani (tai kääntäen). Siinä kaikki mitä ajattelen. Yöllä herään, puristellen tyhjyyttäsi, puristaen unelmaasi. Haluaisin ottaa sinut aluksi vain pikkusormen kärjestä; sitten haluaisin sinut kokonaan, hitaasti, kunnes sinusta ei ole enää mitään jäljellä, kunnes sinusta on tullut minun, jaloistasi viimeisiin ripsiin. Pidän sinut aina. On varmasti herkullista saada halltuunsa sitä, mitä rakastaa tällä tavalla. Sydämeni sulaisi sydämessäsi. Hän lähestyi uudelleen. Hän olisi koskettanut hänen hameiden reunaa, jos hän olisi ojentanut kätensä. -- Mutta en tiedä, tunnen olevani kaukana sinusta... Välillämme on jokin muuri (hymen kaiketi), jota nyrkkiin puristetut käteni eivät voi murtaa. Olen kuitenkin vahva tänään; Voisin sitoa sinut käsivarsillani, heittää sinut olkapäälleni, kantaa sinut pois kuin jotain omaani. Ja se ei ole siinä. En voinut saada sinua tarpeeksi. Kun käteni ottavat sinut, ne pitävät vain pientä osaa olemuksestasi... Joten missä olette, kaikki, jotta voisin mennä etsimään teitä sieltä? Hän oli kaatunut kyynärpäinsä maahan, ihailun murskatussa asenteessa. Hän suuteli Albinen hameen reunaa. Joten kuin hiän olisi saanut tämän suudelman iholle, hiänkin oikeni. Hän kohotti kätensä oimoilleen, paniikissa ja änkyttäen. -- Ei, pyydän sinua, kävellään vaikka taas. Housuni kastuvat.
xxx/ellauri177.html on line 358: Hän sanoi nämä asiat, kumartui maahan ja jumalsi naista. Ylpeä Albine antoi ihailla itseään. Hän ojensi sormensa, rintansa, huulensa Sergen hartaille suudelmille. Hän tunsi itsensä kuningattareksi katsoessaan häntä niin vahvana ja niin nöyränä edessään. Hän oli voittanut hänet, hän piti häntä armollaan, hän saattoi hävittää hänet yhdellä sanalla. Ja mikä teki hänestä kaikkivoivan, oli se, että hän kuuli ympärillään olevan puutarhan iloitsevan hänen voitostaan, auttaen häntä hitaasti kasvavalla melulla.
xxx/ellauri177.html on line 378: Nyt Albine oli palvelija, Sergen pussit oli tyhjätty. Hän nojasi päänsä hänen olkapäälleen ja katsoi häntä huolestuneen tunnustellen ilmaa. Voisiko Serge ehkä syyttää hiäntä siitä, että hiän toi hänet sinne? Eikö hän jonakin päivänä moittiisi hiäntä tästä palvonnan hetkestä, jolloin hän oli kutsunut itseään hiänen orjakseen? -- Ethän ole vihainen? hiän kysyi nöyrästi. Hän hymyili, harjasi leijonamaista takatukkaansa taaksepäin, taputti häntä sormenpäillään kuin lasta. Albiino jatkoi:
xxx/ellauri177.html on line 713: Hän kazoi hiäneen ja pyysi hiäntä olemaan suuttumatta. Hänellä oli laihtuneet kasvot, jotka kalpenivat lapsen pelko. Kova ääni säikähti hänet. Hän päätyy saamaan hänet lepäämään hetkeksi lähellä häntä, keskellä tietä. He puhuivat rauhallisesti, selittelivät itseään. Ja he kaksi vastapäätä Paradouta, ottamatta edes toistensa sormenpäitä, puhuivat rakkaudestaan.
xxx/ellauri179.html on line 341: Mit vit oliko pikkuhomo Dag Hammarskjöldillä "sormensa pelissä" tämänkin Nobelin kohdalla (vrt. St.John Perse)? Jos Doog oli silloin liian nuori sen isäpapalla varmasti oli. Joku korupainos Hemiä oli Dagilla kyllä yöpöydällä.
xxx/ellauri201.html on line 163: Takuulla ponkee Kalle vielä Lisbetin hameen alle, mikä sivu lyödäänkö vetoa? Salander nosti sormen ilmaan pelkällä ulkonäöllä. Armaani viittasi kynnettömällä sormellaan Lispettiä jatkamaan. Kallen ullakkokämppä Östermalmilla ja kesämökki Sandhamnissa on arvosijoituxia. Suurin onni on kuitenkin päästä televisioon kommentoimaan asiaa kuin asiaa. För helvete.
xxx/ellauri225.html on line 584:
xxx/ellauri228.html on line 312: Palattuaan maan päälle Kevin kamppailee palatakseen normaaliin elämään, jota ahdistaa ajatus siitä, että hän "muisti hiänet väärin" - eli Seya oli aina izetuhoinen. Kun hän vahingossa leikkaa sormensa keittiössään, haava paranee välittömästi, ja silloin Kevin tajuaa olevansa kopio. Takaumassa Kelvin luopuu ajatuksesta nousta pelastusveneeseen, ja tohtori Lordon jättää hänet taakseen. Kun romahtava avaruusasema kolisee palasiksi hänen ympärillään, Gibrarianin nuoren pojan kopio ilmestyy ja tarjoaa kopion jonkun kädestä avuksi. Keittiössä Seya ilmestyy jälleen Kelvinille atomilieden ääressä. Tällä kertaa hän on kuitenkin rauhallinen ja vakuuttaa Kevinille, että heidän ei enää tarvitse ajatella sellaisia termejä kuin "elämä" ja "kuolema" ja että jumala ja lordon sekä Solaris antavat anteeksi kaiken, mitä he ovat koskaan tehneet. Niiden paristot eivät koskaan lopu, ne ovat Duracellin valmistamia. Ajan kanssa kopioille valkenee miten hirveää se on kun patterit ei koskaan lopu.
xxx/ellauri230.html on line 96: "Voin tuoda perheeni tänne ja voimme kaikki olla ystävyxiä, sinä, vaimoni ja tämä hajahtava etusormeni", ehdottaa tyhjäntoimittaja setämies in spe geishalle.
xxx/ellauri252.html on line 437: Beckin "Q" joutuu operoimaan pelkillä veriryhmillä, kun dna-testejä ei vielä tunnettu, mutta se on Beckille vain hidaste. Beck tunnistaa roistot ilman sormenjälkiä.
xxx/ellauri253.html on line 231: Kunnan keskustaajama on Taavetti. Luumäki tunnetaan paitsi mökkikuntana ja P. E. Svinhufvudin kotipitäjänä, myös jaloberyllistä, jota kunnan alueelta on löytynyt. Ervasti piti keskisormessa naziäidin rautasormusta ja suuteli sen suomalaista hakaristiä. Heil Mutler! 17-vuotiaana hänen kynnetön sormensa oli kasvanut riittävän paxuxi ettei sormus enää pudonnut vaikkei äiti puristanut sitä lujasti. Heikki kaipasi äitiään ja kasteli öisin vuoteensa kuin Kaarlo Syväntö. Vähitellen se tottui keinoemoon ja alkoi kastella tämän vuodetta. Suomesta talouspakolaisina lähteneet oli maan ja mezän omistajia, hammaslääkäreitä, pankinjohtajia ja muita fixuja ihmisiä. Vitun kusipäitä, se on lyhyempi lause. Saman verran lähti 60-luvulla Volvon tehtaille. Tapettuaan niistä valtaosan koronalla vanhainkodeissa Ruåzi lähettäisi mielellään loput takaisin.
xxx/ellauri280.html on line 59: - Saakeli, kun etusormen kynsi murtui, keskeytti Stalin esityxensä. Hän leikkasi kynsisaxilla murtunen osan pois. Nyt jo maistuikin piipullinen. - Erinomainen ase tämä Cyomi-konepislari, sanoi Stalin. - Luultavasti on. sanoi Ivannikov. - Ei luultavasti vaan varmasti, sanoi Stalin.
xxx/ellauri304.html on line 182: Saku pyöritteli silmät ummessa Helkan hiuksia sormensa ympäri. Sitten piti lukea kohta jossa Korppu oli luolassa. Tengilin mustat sotilaat pitivät nuotiota luolan edessä. Lasten silmät syvenivät. Kavaltaja ratsasti nuotiolle. Se
xxx/ellauri306.html on line 606: Isossa-Britanniassa, jos sinulla on kaksi sormeasi ulospäin V-asennossa, se vastaa keskisormen antamista. Sellaisia, joita saatat tehdä, jos joku leikkaa sinut ajon aikana ja käännät hänet pois. "Ylös omaasi", niin sanotusti. Se saa minut värisemään joka kerta kun näen sen, on niin outoa nähdä pienten lasten tekevän sitä! Haluan vain olla kuin ei ei ei ja kääntää käden toisin päin! Sikäli kuin tiedän, kukaan Yhdysvalloissa ei pidä sitä loukkaavana, joten sen täytyy olla vain kulttuurinen asia.
xxx/ellauri312.html on line 427: "Tuu tyttö tänne!" Se tuli hankaamaan mun perseeseen. Sitä ne apinat vaan haluuvat, perhana. Mies laski kätensä Lolan hävyn päälle ja tunsi kovenevansa tyydyttävällä tavalla työntäessään sormensa sisään. Kiltti tyttö. Miehen kalu oli jo aivan kova ja alkoi tykyttää. Mies kohotti Lolan lanteita ja työntyi sisään. Tyttö liikkui hyvin, nousi vastaan ja myötäili. Tää hyyppä on takuulla toi virginialainen senaattori! Tytön tultua hän sulki silmänsä ja purkautui ize. 3. varvilla tyttö tuntui saavan vaginaorgasmin, kiristeli ja vinkui aika tavalla.
xxx/ellauri356.html on line 282: Patriarkaalisessa kulttuurissa kynä on ymmärretty metaforisexi penixexi ja luovuuden on ymmärretty olevan luonteeltaan miehistä. Naiset sensijaan eivät yritäkään ymmärtää textiä vaan hyväilevät sitä kuin Leocadia sormenpäillä rusehtavaa valokuvaa. Eihän siitä tule lasta eikä paskaakaan.
xxx/ellauri358.html on line 256: Muita tärkeitä näkökohtia: Nainen voi työntää kielensä miehen korvaan tai sormensa sen peräaukkoon. Tai kääntäen. Mies voi työntää kielensä naisen napaan tai penixen sen vaginaan. Tai kääntäen. Limat ja siemennesteet voivat sulautua, muttei persoonallisuudet. Silittäminen on elementtisempää kuin tiuha pistely. Ja pohjaanpalamisen vaara tulee siinä vältetyxi. Laskettu aika ei ala tikittää. Sikiö ei ala magnifioitua. Synnytystä ei koskaan tapahdu. Meillä on hyvää aikaa olla vain me kaxi, hyväillä sääriämme, sylipainissa. Ei mitään kolmatta pyörää tunkemassa mukaan.
xxx/ellauri379.html on line 268: keskimääräisen vaaleanpunaisen sormen pituus ja halkaisija . Penis niin
xxx/ellauri379.html on line 322: Courtney Love on kade miljardöörimmälle Taylor Wiftille. Ei Wift ole mitenkään tärkeä. Nina Simone oli etevämpi, siitä ei voi olla kuin yhtä mieltä. Sibelius wiftasi Kämpin yläkerrassa. Kekähän sille siellä twerkkas persettä. Ei Aino ainakaan, ei liioin Love eikä Wift. Tokko edes Nina Simone. Courtney ehkä nirhasi Kurt Cobainin. Lopun alku käynnistyi kun Cobain katosi vieroitusklinikalta maaliskuussa 1994. Courtney Love palkkasi yksityisetsivät paikantamaan miehen. Courtney teki katoamisilmoituksen Kurtin äidin nimellä, jossa varoiteltiin muusikon olevan itsetuhoinen. Kukaan ei löytänyt Cobainia. Ennustettavissa ollut toteutui 5. huhtikuuta 1994: Cobainin verestä löydettiin kolminkertainen yliannos heroiinia. Hän oli myös väitetysti ampunut itseään haulikolla. Jostain syystä haulikosta ei löydetty Cobainin sormenjälkiä. Hänet löysi hälytysjärjestelmän asentaja kahden ja puolen päivän päästä ampumisesta. Asentaja huomasi lasiruudun läpi paitaan, farkkuihin ja kenkiin pukeutuneen ruumiin huoneessa, jonka ikkunassa oli kyltti, jossa luki "Sovun valtakunta". Kurt Cobain makasi selällään lattialla. Kurt oli jättänyt myös itsemurhaviestin, jonka hän oli omistanut lapsuuden mielikuvitusystävälleen Boddahille. Paperissa oli pätkä Neil Youngin kappaleesta "My My, Hey Hey (Out Of The Blue)". Cobain olisi kirjoittanut lappuun "It's better to burn out than to fade away" (suom. "On parempi palaa loppuun kuin feidata").
xxx/ellauri400.html on line 81: Yksi tapa, jolla ihmisen penikset ovat epätavallisia, on se, että ne ovat ihanan sileitä. Lähimmillä elävillä sukulaisillamme, tavallisilla simpansseilla ja bonobo-simpansseilla – joiden kanssa jaamme noin 99 % DNA: stamme – on "peniksen piikit". Näiden pienten väkästen, jotka on valmistettu samasta aineesta kuin iho ja karvat (keratiini), uskotaan kehittyneen poistamaan kilpailevien urosten siittiöitä tai hieromaan kevyesti naaraan emätintä ja estämään hänet seksistä uudelleen hetkeksi. Keskisormen pituuden ja kasvojen houkuttelevuuden, seksuaalisen suuntautumisen, riskinoton, akateemis-sexuaalisen suorituskyvyn, naisten empatiakyvyn, miesten hallitsevuuden ja jopa heidän kivestensä koon erolla on väliä. Kävi ilmi, että simpansseilla, gorilloilla ja orangutaaneilla – jotka ovat yleensä harhaanjohtavia – on keskimäärin lyhkäsempi keskisormi, kun taas Israelin luolasta löydetyllä varhaismodernilla ihmisellä ja nykyajan juutalaisilla on sileät nahattomat kyrvät mahottoman isot.
97