ellauri030.html on line 528: Aika turhaa näin ikävän ihmisen filosofiasta olis oikeestaan edes puhua, mutta eihän tässä ole päästy vielä edes pessimismiin asti. Se kuzu omaa tuotettaan subjektiivisexi idealismixi. Ainexia oli nyysitty Platonilta ja intialaisilta guruilta. Ei senttäs ihan solipsisti, koska on olemassa jotain (eipäskun isolla kirjaimella Jotain).
ellauri048.html on line 344: Nojoo, juu, sanoo Antero, mutta sillonkin solipsistisesti

ellauri055.html on line 674: Antti Hyry vaikuttaa lautakokoelmassa niin kuin aina kylmiöltä, täys solipsisti. Et jaxaakin mies rakastaa noin paljon lumpui ja rätei, leveitä lautoja, aitoja ja uuneja. Hyvää puuta. Uuniperunaa. Siinä on jotain ellottavan perisuomalaista Matti Vanhas- Kimmo Koskenniemimäisyyttä.
ellauri063.html on line 366: Selkeesti symbolistis- solipsistis-uskonnollissävyistä on Jaken viehätys kaikenlaisiin vedätyxiin jossa "kaikki ei ole sitä miltä näyttää". Se on just sitä samaa platoniumsaastetta mikä kuumotti äsken mainittuja fasistifilosoohveja.
ellauri071.html on line 141: Tämmöinen käsitys voi syntyä, jos luulee että kaikki on kielellistettävissä. (Se on idealistin idea: solipsistin päässä maailma on vain sen omaa ajatusta, mykkyrässä pyöriviä lauseita.)
ellauri074.html on line 397: Tää hemmo pelkää kuolemaa ihan sikana. Se on tavallista tosi solipsistisissa narsisteissa niinkuin vaikka Palkeen Saku. Ne ei voi kuvitella että maailma jatkuu niiden kuoltua ihan samanlaisena. Niinhän siinä kuitenkin kävi. Cioran sanoo olevansa katkera tänne jälkeenjääville, jos niitä nyt voi ollakaan. Size oli huonouninen ja musikaalinen. Kaikki edellytyxet mystikoxi. Ilmiselvä narsisti. Kova poika kittaa kaffea ja vetää röökiä. Ei Ihme ettei nukuttanut. Ryppyoza mammanpoika pelkuri. Piisamirotta joka syö kakkua riippukeinussa. Naisten suhteen se näyttää olleen tavallinen setämies. Similaires à Emil Cioran: Sean Connery, Alice Miller, G.A. Moore, Emil Cioran, ja koko joukko mulle tuntemattomia suuruuxia. Punaposkinen G.H.von Wright kirjoitti Eno Kalalle Cambridgesta että G.E. Moore oli suuri pettymys. Se oli sekottanut sen johkin toiseen ja oli pettynyt Russellin haamukirjoittajan seminaareihin. (Kukahan se toinen oli? Tuskin G.A. Moore Jr.) Onnexi Wittgenstein tuli pian sen tilalle, ja punaposkelle tuli maittavampaa poskeenpantavaa. Skriv till mig så ofta som du kan. Eno ja Jori oli sukulaisia äidin puolelta. Vähän tollasta nepotismia.
ellauri077.html on line 320: Riston mielestä ironia on suojamuuri solipsistin ympärillä. Voihan se olla sitäkin (vaikka Sokrateeseen se tuskin nazaa hyvin), mutta mitä on toi existentiaalinen ironia ala joku Den Dulk ja Kierkegaard? Googlataanpa. Tämmönen löyty ensin netistä:
ellauri077.html on line 486: Sitäpaisti "ironia" on väärä sana arvotyhjiölle. Kyllä Sokrateella oli arvot kohdallaan, vaikkei se niitä aina tuputtanut. Se mikä jenkkiläistä oikeasti vaivaa on ezen "arvot" on täysin arvottomat, kun se on always looking out for number 1, ja laskee vaan dollareissa Wallun ja muiden apinoiden net worthia. Sitä vaivaa kapitalismi, siinä se. Se ei kyllä sillä parane että ottaa nipistysotteen nenästä ja hyppää viereiseen yhtä solipsistiseen talous- ja arvoliberaaliin ankkalammikkoon.
ellauri077.html on line 621: If we take the Incandenza-wraith’s claim that “Infinite Jest” was his last, desperate attempt to reconnect with Hal, to “simply converse”(IJ 838, original emphasis), as fact, this means that the actual product does just the opposite of what it was meant to. It instead traps the viewer in a solipsistic cage out of which there seems to be no escape.
ellauri096.html on line 836: "Anu" moitiskelee Ikoskan henkilöitä pahvisuudesta. Siinä musta pata kyllä soimaa kattilaa. Jaskan kirjoissa ei ole yhtään oikeata henkilöä, kaikki tapahtumat leijuu painottomina kirjoittajan solipsistisessä päässä. Varjokuvat haahuilee kuin barbinuket Krisse Salmisen skezissä: sit tää menis tänne murjottamaan ja tää sanois sille et mua ahistaa. Tää kohta "Anun" tajunnanvirrasta kuulostaa omakohtaisesti koetulta:
ellauri101.html on line 247: Kade misu piirtää typerästi ylimääräisen nuolen armon eli aarteen vastaanottajasta sankariin. Ajatus on selkeästi kalvinistinen, eliskä ton saajan on ize ruvettava sankarixi, ei tässä mitään ilmaisia lounaita olla tarjoomassa. TINSTAAFL. Ei siinä mitään lisänuolta tarvita, kyseessä on samastus, unifikaatio: lahjan saaja on sisäinen sankarini ize, eli mä. Loppujen lopuxi ei tässä muita pelaajia tarvita kuin nro 1, jolla on koko nippu rooleja. Is it solipsistic here or is it just me?
ellauri107.html on line 154: "Philosophical generalization is completely alien to me—some other writer’s work. I’m a philosophical illiterate." Yep, his philosophy was solipsistic semitism. He had no need to read about it, he wrote the books.
ellauri109.html on line 655: Onx tää egoistista vai onxe narsistista vaiko vallan solipsistisesti sanottu? Mieti sitä.
ellauri110.html on line 989: Lähestyttäessä loppupelejä Hande joutuu miettimään, mitä saa kertoa ja mitä fabuloida. Kuolleista ja varsinkin elävistä. Siinä suhteessa paasailu on mukavempaa, senkun paasaa, kun kukaan ei pääse lukemaan. Onhan se tietysti vielä solipsistisempää kuin Handen jaaritus. Hande sanoo plokissa: Lue pliis mun muistelmat, tää pyyntö tulee suoraan sydämestä. Mixi se on sille niin vitun tärkeetä? Kai se on taas kalastelemassa kehuja, tai Belovin Salen lailla ajattelee että lukijat pitää sen meemit elossa. Se on älyvapaata, mutta niin ajattelevat kaikki kirjailevat narsistit.
ellauri115.html on line 500: Mutta kaikkea mun ulkopuolella joka vaikuttaa muhun mä sanon aineexi, ja kaikki aineen osat jotka on liittyneet erillisixi olioixi on kappaleita. Niinpä idealistien ja realistien kiistat ei koske minua; erottelut näyttämisen ja oikeasti olemisen välillä ovat pelkkää satua. [Eli mä oon käytännössa siis tämmönen solipsististyyppinen idealisti, maailma on mielteeni tai vähän sinnepäin, olkaa te muut mitä haluatte, mä en välitä.]
ellauri158.html on line 428: idealismin vuoxi liian vähän mahd. maailmoja, kun on vaan tää oma pää. Eikös Barwisellekin tullut tässä trenkkapoo? Wittgenstein seniorin piti kexiä kielipelit ymmärtääxeen miten se kaikki tapahtuu. Se oli tosi naivia. Ja sitä privaattikieliargumenttia mä en liioin tajua. Se vaikuttaa joltain solipsistiseltä hätähuudolta, vähän samanlaiselta kuin cogito. Haloo! onko täällä ketään? Mixi ylipäänsä on mitään mixei mieluummin ole mitään? Tottakai voi kexiä omia kieliä, sitähän mä tein koko ajan pienenä. Tuntuu päättömältä ja nurinkuriselta lähteä liikenteeseen oman pään sisältä ja jotenkin pyrkiä sitten sieltä ulos kuin joku pimppari stidiloodasta. Täytyy olla tosi narsisti tai skizo edes miettiääxeen sellasta. Siili sanoi aivan oikein että tieto omasta päästä on epävarminta, ei siitä pie lähteä.
ellauri161.html on line 448: Joo ja nimenomaan! Huysmansin jälkipuheesta on ilmeistä, että Au rebours tarkoittikin kirjaimellisesti taantumusta, réaction. Vitun poliisivirkamies halus peruuttaa takas keskiajalle, joka sen miälestä oli apinaköörin historian parasta aikaa, kirkko päätti kaikesta ja hyvin meni. Kristikansan 1000v suruaika, sanoi joku kolleega. Mistä se tähän sitten päätyi? No solipsistis-narsistis-idealistifilosofi Sopen fanittajana, "luotti Schopenhaueriin enemmän kuin omaan järkeensä". No sitä Jorilla ei ollutkaan edes kotitarpeixi. Helvetti mikä ellopää, ja Andy on toinen samanlainen.
ellauri163.html on line 772: La furieuse revolte se sa chair contre cette hypothese absurde, hideuse. Tää sama Salen narsistis-solipsistinen pensee taas, et on ihan mahootointa ajatella ettei olis izeä. Mikä siinä oikein maxaa? Kysy Darwinilta. Joillekin on apoptoosi ainut tapa niellä se. Toisten on ihan pakko uskoa johkin viime hetken pelastukseen, joka tempaa sieluparan kadotuxesta. Mut jos on jo aika kylästynyt tähän sirkuxeen, voi olla vaan tyytyväinen kun loppu häämöttää.
ellauri198.html on line 770: Browning on Haroldista hienompi kuin Shelley koska se on vielä hullumpi ja solipsistisempi, kuin Roope Ankka jonka Andien hullu mies mieluusti tunnusti izeään vielä hullummaxi. Kaikki runoilijat puhuu munista, mutta vain Browning koittaa "pistää" nelikulmaisia pyöreisiin reikiin.
ellauri260.html on line 359: Eli siis Euckenin miälestä ennen oli paremmin kuin apinalle kerrottiin että se on osa jotain sitä isompaa, vaikka jotain taivaanvahvuutta, kun taas nää humanistit näkevät maapallossa vaan apinalle luontopalveluja tarjoavan ympäristön jota se saa mielin määrin raiskata. Sit nää Kant ja sen perässäjuoxijat saxalaiset idealistit peukuttivat sitä vanhaa vaihtoehtoa että koko maailma on vaan solipsistin aivokummitus, mutta eihän sekään pelittänyt sen paremmin kuin noi entiset hullutuxet. Mixei porukat vaan tunnusta kuin pienipäisen Helmin äiti että apina on vaan osa luontoa, eikä edes arvokaskaan osa sitä, vieraslaji pikemminkin, kun ei osaa pitää kurissa lajin kasvukäyriä.
ellauri340.html on line 539: Kun sota kiihtyi 90-luvun alussa, tällä arch-solipsistilla oli vähän mahdollisuuksia toimia välittäjänä. Mutta hän kuitenkin kirjoitti siitä. Vuonna 1995 hän matkusti Serbiaan matkalla, joka kerrottiin A Journey to the Rivers -kirjassa (alaotsikkona "Justice for Serbia"), kirjassa, joka alun perin kirjoitettiin artikkelisarjana Süddeutsche Zeitung -sanomalehteen. Matkakertomus ei poikennut niinkään Handken jo omaksumista menetelmistä, joten kirjailija matkustaa ympäri Serbiaa, näkee, mitä hän haluaa nähdä, eikä näkemättä mitä ei, antautuen "alkumaailman, joka ilmestyi tuntematon sivilisaatio." Reaktio kirjaan oli välitön ja intensiivinen – kriitikot ja kirjailijat arvostelivat sitä jyrkästi. Kirjaan sisältyi vastaus hänen kriitikoilleen, joka otti tehtäväkseen hänen mielestään länsimaisessa mediassa Serbian vastaisena ennakkoasenteena: "Mitä tietää, kun ylivoimainen verkkoverkosto tuottaa vain tietoa, ei sitä tietoa, jota voi tulla. olla vain oppimisen, havainnoinnin ja oppimisen kautta?"
ellauri353.html on line 58: Tää sama solipsistinen virhepäätelmä on kuultu vaikka kuinka monelta kynäilijänarsistilta tässä matkan varrella, esim. Belovin Salelta. Se on narsistin trademark. Mää oon mää ja muut on meirän krannista.
xxx/ellauri084.html on line 605: No joo, filosofina se on solipsistista peruskamaa, mää on mää ja te ootte meidän krannista (sikäli kuin teitä edes on). Oman navan kaivelu on sielun korkein toiminto. (Kuuleppas tätä Wallu!) Pyllyverhoilija on 70-luvulla muodikkaan hermeneutiikan isähahmoja. Eli asetutaan toisen asemaan ja mietitään sen todennäköisiä siirtoja kuin 7 kortin avopokerissa. Se on tosi liberaalia.
xxx/ellauri086.html on line 56: Ja tulihan sekin sieltä, narsistin solipsistinen uskontunnistus: on mahdotonta kuvitella maailmaa ilman izeään sen osana. Pah, kun hän kuolisi, kaikki muut olisivat edelleen olemassa ja menisivät kotiin ja söisivät ja kävisivät kumppaninsa kanssa X hommiin ja menisivät nukkumaan.
xxx/ellauri127.html on line 129: I also welcome some reassessments of Nabokov’s appalling personality, which slid deeper and deeper into solipsistic self-reverence as the “Lolita” royalties rolled in.
xxx/ellauri130.html on line 631: Mitä enemmän tyypillä on penseitä kuolemasta, sitä kuolemanpelkoisempi persoona. Listaykkösiä ovat Montaigne, Francis Bacon, Marcus Aurelius, Blaise Pascal, Arthur Schopenhauer, Seneca, ilmeisesti myös Jean Paul. Mitä kuolemanpelkoisempi, sitä todennäköisempi narsisti. Narsisti on filosoofisessti idealisti ja solipsisti, kun se kuolee sen koko maailma romahtaa, koska maailma on kokonaan sen mahassa perseessä tai päässä, no jossain päässä kumminkin.
xxx/ellauri157.html on line 605: Die philosophische Anthropologie entstand trotz starkem Widerstand und tiefer geschichtlicher Verwurzelung als eigenständige Richtung der Philosophie im ersten Drittel des 20. Jahrhunderts und führte stärker als in der bisherigen philosophischen Tradition die Diskussion um den ganzen Menschen sowie seine Position und seinen Sinn in der Welt. In der Nachfolge von Max Scheler (1874–1928) und Helmuth Plessner (1892–1985) könnten hier „drei Linien in der Konkretisierung unterschieden werden“: die von Karl Jaspers (1883–1969), geprägt von Søren Kierkegaard (1813–1855) („Existenzphilosophie“), die Schule von Martin Heidegger (1889–1976) als Nachfolge von u. a. Edmund Husserl (1859–1938) („Phänomenologie“) und „die Strömung des französischen Existentialismus, vorrangig geprägt durch Jean-Paul Sartre (1905–1980)“ (Beck 1991: 17). Allesamt ekliche solipsistisch-narzissistische Formen von Idealismus. Eine andere wesentliche Eigenschaft der neueren philosophischen Anthropologie war die epochale Entdeckung des anderen als Person und die Überwindung des ausschließlichen Subjekt-Objekt-Bezuges mit genau ebenso solipsistischem Ich-Du-Denken. Und der Sinn nun wieder. Warum können die idealistischen Philosophen sich nicht damit vergnügen dass es keinen Sinn für sie gibt, dass sie total sinnlos sind? Was ist nun so schwer damit? Ich weiss, weil sie narzissistich sind.
xxx/ellauri168.html on line 308: Tässä ei kylä ole mitään uutta verrattuina edellisten vuosisatojen samanlaisiin selittelyihin. Ei ole mitään selitettävää, narsisti-solipsisti vaan luulee olevansa jotain aivan ainutlaatuista. Olen erilainen kuin muut, minuun sattuu. Vittu ne on ihan samanlaisia koneita kuin muutkin, vaan egoistisempia. Ja tyhmempiä.
xxx/ellauri337.html on line 275: Merleau-Pontyn filosofian keskeisimpänä ongelmana on ihminen ja hänen suhteensa maailmaan. Tyypillistä solipsististä höpsismiä.
29