ellauri035.html on line 828: Kerro taas niiden iltapesusta kuun laskiessa,
ellauri035.html on line 838: Mä olen nähnyt Ratin papittarien rakastelevan kuun laskiessa,
ellauri043.html on line 6164: Hiekka aamuisin pöllysi taivaanrannassa kuin suitsutusastian pöly; auringon laskiessa tulikukat sammuivat ristin yllä; — ja keskiyöllä usein musta näytti että kaikki oliot ja asiat, samaan hiljaisuuteen koottuna, palvoivat mun kanssa senjoria.
ellauri048.html on line 1482: And reach the glow of southern skies, Ja tapaan hehkun eteläisten taivaiden
ellauri048.html on line 1552: The rooks are blown about the skies; Naakat leijuu taivaalla tuulen mukana;
ellauri050.html on line 252: On the wilful face of skies; taivaitten oikkuisella naamalla,
ellauri053.html on line 1062: A restless ecstasy drifted from the skies
ellauri083.html on line 186: Seitsemännen päivän adventistit ovat protestanttisuuteen kuuluvan adventismin maailmanlaajuisesti merkittävin haara. Sanoilla "seitsemännen päivän adventistit" viitataan tapaan viettää pyhäpäivää sapattina, sunnuntain sijaan. Raamatussa vuorokausi vaihtuu auringon laskiessa, eikä keskiyöllä. Ompa tarkkaa. Tikusta tehdään muka tärkeätä asiaa.
ellauri106.html on line 474: There was no metaphysical dimension to Philip. He just flatly refused to believe in it. He thought it was fairy tales,” Bailey said. he was happy to be Jewish, Bailey said. “He liked Jews as human beings. He liked their warmth, he liked his male friends. “If the Western world views itself through the lens of the modern Jewish experience, it is in large measure due to the novels, novellas and short stories of Philip Roth,” wrote David Roskies, a JTS Jewish literature professor, in a note to the class of 2014.
ellauri142.html on line 650: Sinun olkoon kunnia korkeudessa ja maassa rauha. Sori jos minä en Sinulle alituisesti liene kunnioitusta osoittanut leikkiä laskiessani, istuessani, maatessani taikka seistessäni, yksinäni tai seurassa, oi Pyhä, sori siitä, anna se anteeksi, ikuinen Herra! Enhän mä nyt arvannut mikä ponssari sä olet supermiehen trikoissa.
ellauri143.html on line 1081: All raise the wealthy to the skies.
ellauri152.html on line 177: Tää on mahootointa, mahootointa. Pyydän sulta polvillani tippa silmässä, kaikki kyynelet jotka olen itkeskellyt tälle kamalalle textarille, älä jätä mua näin - Tiezä miten hirveetä on menettää sut näin iäxi toista kertaa, senjälkeen kun ollut suurenmoinen ilo vallata sut takaisin. Äh! Mun vikittelyt! Ettekö siis tunne mihin pisteeseen saakka mä teit rakastan! Kuule nyt. Suostu tapaamaan mut vielä kerran. Haluuzä olla huomenna, auringon laskiessa, oven edessä? Ai etkö? No seuraavana päivänä? Mä tuun vaik hakemaan sut. Älä sano ei. Viimeinen pano ehkä, mutta vielä tämä kerta, vielä tää!! Mä pyydän, mä huudan, vielä tää kerta, vielää tää, ja ota huomioon että sun vastauxesta riippuu mun loppuelämä.
ellauri152.html on line 225: Astarten naispapit naivat kuun noustessa; sit ne nousee petistä ja kylpevät valtavassa hopeareunaisessa kylpyaltaassa. Kiverillä kynsillään ne kampaa tukkansa, ja niiden sinipunaisixi maalatut kädet joissa on mustia sormuxia muistuttaa korallinhaaroja synkässä ja loiskuvassa meressä. Ne ei poista koskaan karvoja, jotta naisjumalan karvakolmio markkeeraisi kaikkenpyhimmän; mut ne värjäävät sen pensselillä ja laittaa paljon tuoxua. Astarten naispapit rakastelee kuun laskiessa; sitten isossa tapiseeratuss salissa jossa palaa yxi korkea kultalamppu ne nukkuu sikinsokin sekaisin.
ellauri152.html on line 413: et sol crescentis decedens duplicat umbras: Ja aurinko laskiessaan 2-kertaistaa varjot venyvät:
ellauri161.html on line 306: Pessimismi on väärää lohtua. Ruoskiessaan aikalaisten arvomaailmaa Antti Nyölén kuulostaa monesti perin pessimistiseltä.
ellauri180.html on line 83: Vuonna 1985 ilmestynyt Oman elämänsä sankari oli jo varsinkin kahdella aiemmalla teoksellaan maailmanmaineeseen ja menestykseen kivunneen John Irvingin kuudes romaani, teos jonka kohdalla kriitikot ylistivät kirjailijan lopullisesti luoneen nahkansa. Koska kyseessä on oma Irving-esikoiseni, olen kykenemätön ottamaan kantaa painin, matkailun tai karhujahtien kuvaukseen, mutta siitä olen vakuuttunut, että iskiessään tämänkertaiseen aiheeseensa naisiin ja heidän oikeuksiinsa, aborttiin ja kysymykseen sen moraalista tai moraalittomuudesta, Irving onnistuu tavalla, jota voi vain ihailla — varsinkin kun otetaan huomioon kirjan ilmestymisajankohta, 1980-luvun alkupuoli, jolloin aborttilaki taisteli jälleen Amerikassa eloonjäämisestään. Mainittakoon tässä yhteydessä, että teoksen abortteja tehtaileva tohtori on myös eetterin väärinkäyttäjä, imppaaja, rohkea valinta kirjailijalta sekin.
ellauri190.html on line 275: In 1648, a Kozak leader called Zinoviy Bohdan Khmelnytsky (Polish transliteration, Chmielnicki) started a war on the Polish crown. Initially, it was his own personal vendetta on a Polish landlord who stole his land, but very soon it grew into a colossal uprising of the Kozaks and Ukrainian peasants against their Polish landlords. The people fought (the way they knew how) against the feudal oppression, as well as against forced Catholicization and Polonization of Ukraine. Unfortunately, it turned into a fratricide. (Sorry Poles, of course we are on the same side now.) The main adversary of Khmelnytsky was Prince Yarema (Jeremiah) Korybut-Vyshnevetsky, a Rusyn-Ukrainian, a noble valiant knight and a great statesman who, nonetheless, kept his allegiance to the Polish king (whom he personally hated, but could not break his knight’s oath of loyalty). Both sides resorted to unspeakable cruelties. Most tragically, Khmelnysky, a brave warrior as he was, turned out to be a horribly short-sighted politician. In January 1654, he essentially surrendered Ukraine to Muscovy, approving what he thought was a temporary military union against the Republic but turned out to be the beginning of the “Russian” (actually Muscovite) occupation of Ukraine. It just goes to show: give a pinky finger to the Russkies and they take the whole hand.
ellauri260.html on line 199: Vaikutukset: Aristoteles, Aquino, Teichmüller, Lotze, Trendelenburg. Vaikutettu: Max Scheler, W. R. Boyce Gibson, Abel J. Jones, Evelyn Bilbo and Frodo Underhill. Ei nää ole kummosia, olikohan Rudi vähän sivuraiteella? Merkittäviä ideoita olivat poliittinen aktivismi ja Todellinen. Todella. Indeed, kuten sanoo Midsummerin murhien tyhjänaamainen vanha poliiisi todistajan laskiessa luikuria läpi hampaitten.
ellauri313.html on line 621: Of cloudless climes and starry skies; seesten ilmanalojen ja tähtitaivaiden;
ellauri321.html on line 246: These Russian Trollskies are rife on social media and what they post can be easily identified for the crap that it is. Only those unsound of mind believe anything they post, posing as questions by in reality fake news. Quarterbrain morons.
ellauri343.html on line 307: Lopuksi Setälä siteerasi Ateenalaisten laulun sanoja "Nuorukaiselle kuolla kuuluu" -säkeestä lähtien loppuun saakka. Joltisenkin tovin jälkeen seppeleet laskivat Karjalan Kansalaisliiton Itä-Karjalan komitea, Karjalainen osakunta, valtioneuvoston Itä-Karjalan toimituskunta, Neuvostoliiton Karjalan autonomisen kansantasavallan edustaja Sergei Lavrov, Repolan Sivistysseura ja Helsingin Suomalaisen Normaalilyseon luokkatoverit. Kappeli kohahti, kun paikalle saapui kenraali Mannerheim seuranaan kenraali Hannes Ignatius ja mustalainen Allan Åkerblom. Mannerheim laski arkulle seppeleen, jonka nauhoista hän luki suomeksi, ruotsiksi ja venäjäksi: "Isänmaalliselle nuorukaiselle, joka kaatui Suomen lipun laskiessa Itä-Karjalassa. Till en fosterländsk yngling som föll när den finska flaggan kom ner I Östra Karelen. «Патриотичному молодому человеку, павшему, когда в Восточной Карелии упал финский флаг."
xxx/ellauri081.html on line 126: In what distant deeps or skies. Missä etämaisemissa se
xxx/ellauri120.html on line 119: The splendid fire-glow in midnight skies.
xxx/ellauri121.html on line 411: Laskiessaan tiilenpäitä June tulee yhä tietoisemmaxi persoonallisuudestaan ja zygologisista tarpeistaan. Nämä tarpeet voivat olla ja ovatkin äärimmäisen subjektiivisia. Vapaa rukous syntyy kun olemme täynnä eri tunteita, ja komentajan runkkua. Ote Hannu Tarmiolan Elämän viisauden kirjasta: kerran pensaaseen on parempi kuin kahdesti käteen. Peggy on takuulla ollut nikotinisti takavuosina, vaikkei ehkä enää, kun se ei ole enää trendikästä.
xxx/ellauri122.html on line 886: The book was later adapted in a film by Stanley Kubrick, which was first released in 1971. The film was a piece of shit at least, never read the book. Another booboo tale against the Russkies. Totally obsolete.
xxx/ellauri127.html on line 641: Just to mention one item: the in folio de-luxe Bagration Island by the explorer and psychoanalyst Melanie Weiss, a remarkable lady, a remarkable work - drop that gun - with photographs of eight hundred and something male organs she examined and measured in 1932 on Bagration, in the Barda Sea, very illuminating graphs, plotted with love under pleasant skies - drop that gun - and moreover I can ...
xxx/ellauri127.html on line 920: And gathering swallows twitter in the skies. Pääskyset kerääntyvät langalle noin Laurilta.
xxx/ellauri137.html on line 92: ”Käytiin läpi mun ruokavaliota ja oireita. Ei hän virallisesti voi hoitaa, mutta voi antaa vinkkejä. Ei hän lääkäri ole, vaikka on opiskellut sitäkin alaa. ”Rantala käski syödä niityllä laihaa ruohoa ja luopua toistaiseksi kaikista viljoista, lisätystä sokerista ja arki-iltojen viinilasillisista. Lisäksi piti juosta aina ahdistuksen iskiessä itsensä piippuun. Punaista lihaa Souri ei ollut syönyt vuosiin, mutta taipui Markuxen taipumattoman lihan edessä.
xxx/ellauri137.html on line 327: Like rejuvenate suns that mount up to the skies,
xxx/ellauri137.html on line 527: As suns rejuvenated in the skies ascend,
xxx/ellauri168.html on line 88: Europe was seen as a royal pain in the arse, a rival for U.S. attentions to neo-capitalist Russia. They should be left to build their own pathetic old world order without Freedom Fries while the U.S. would watch and sneer in the sidelines. The problem was that U.S. presence in Germany was no longer paying off and the Persian Gulf crisis showed how unreliable those fuckers were. Europe was discussing the European Community, the CSCE warming up relations with the Russkies. Gorbachev even proposed an all-European security council, in effect superseding the increasingly irrelevant NATO. Aargh!
xxx/ellauri229.html on line 770: akin to stars in crystal skies kuin kristallisauvan pimeään tähtöseen, sitten
xxx/ellauri230.html on line 244: Laskiessamme satamaan aallonmurtajan sisäpuolelle pitkän merelle pistävän laiturin ääreen oli rannalle kerääntynyt joukko vastaanottajia, hiljaista, odottavaa joukkoa. Ei kuulunut tältä laiturilta sellai hälinää ja huutoa kuin oli ollut vastassamme Suezissa, Dzhibutissa, Colombossa, Singaporessa ja viimeksi Shanghaissa.
xxx/ellauri234.html on line 522: The Russkies have a brand new missile they call Sarmat (for us Satan-2) that can carry no less than 10 nuclear warheads all the way to us. Which our outdated Patriots cannot stop. So there is hope for us who are down and out as yet.
xxx/ellauri251.html on line 274: Swifter than dreams the white flown feet of sleep; Nopeammin kuin unennäöt laskiessa lampaita;
xxx/ellauri251.html on line 1598: ⁠Are as a rushing water when the skies
xxx/ellauri251.html on line 3331: Pandemian iskiessä hallitus tarttui rivakasti toimeen. Myös kansalaisten sähköhätään on syytä vastata nyt heti eikä huomenna; energiajärjestelmän remonttia ja kriisinkestävyyttä voi pohtia myöhemminkin – napalumien sulamisen jälkeen.
xxx/ellauri268.html on line 479: Kuten tässä nyt, tässä runossa on nyt siirtymävaihe. Muistin sen synnyttäessäni kesäauringon laskiessa jälkeiset kaupungin sulavalle asfaltille, mutta siinä me olimme, tyttäreni ja minä maailmojen välisellä ovella. Olin onnellisempi kuin koskaan ennen toivottaessani hänet tervetulleeksi, onnellisuus oli polku, jonka hän valitsi, enkä voinut siihen vielä työntyä, en vielä, ja sitten ilmestyi sinisemmän veden allas. Odotimme siellä Suurta henkeä saadaxemme kiinni juonesta, ja sitten se tapahtui, ja hän vei sen tytön, joka oli kaunis kuin delfiiniunelma, mutta me selvisimme, teimme tarpeemme kärsimyksen toiselle puolelle. Tämä on tarina, jonka äitimme squawt kertovat, mutta emme kuulleet sitä Barbie-mainoksilla täytetyillä korvillamme, sillä patriarkaalisten kirjoitusten asettama äitiemme izeinho ja tukahdutussäännöt kesytettyjen orjien tai vaimojen kapinan lopettamiseksi estivät. Se satutti kaikkia. Isät eivät voi tietää, mitä he tuntevat sellaisessa hengellisessä takataskussa.
38