ellauri008.html on line 904: Keskustan siankasvattajat ja puuntuhoojat etunenässä fascistipersut on taas liikkeellä, paiscii civiin piscuisia lapsia ja niiden äitejä. Miljoonat muut kumikaulailee netissä huolestuneina riscistä, jonka niille jocaiselle aiheuttaa kourallinen naisia ja lapsia. Somen naurutalon vääntyneessä peilissä Disneyn elefantti nousee pallille ja kirkuu hiiriä. Päivi Braun ja Potterin kotitonttu Sale pelkää kymmentä suomalaista naista. Vitun tekopyhät jänishousut. Kolme sanaa vaan: luota jumalaan. Isixenkin porukat on jeesuxen kädessä, sekin oli karvakäsi.
ellauri008.html on line 2045: Ne ei jätä, vaikka isixen naiset pettävät.
ellauri009.html on line 566: Isixen naisten pitäis katua, julkisesti tunnustaa,

ellauri014.html on line 471: Toka tuotantokausi alkaa kotiopen aika masixella kirjeellä. Jatkossa Claire ja loordi kertoo millasta pillastusta on Pröön ekat viikot ilman Juuliaa. Ei hätää, loordilla on paljon kokemusta miehistä ja niiden kanssa olosta, eiköhän me kahteen pekkaan tästä selvitä.
ellauri014.html on line 721: Ralphin miälest eutanasia on ok, jos on pipi kipä, mut ei masixena tehty izari, koska se voi parantua. Ryhdistäydy Ted, ota izeäsi niskasta, kääri hihat, lakkaa paapomasta izeäsi. Kylä lähtee!
ellauri017.html on line 791: Mutta pohjan päin on Libanonin wuori, jonga tacana on Damascu ja Syria, mutta wielä edembänä itän päin on Assyria, jonga cansa Jesaian on kyllä tekemist. Ja Erdoganilla, siellä taitaa nyttemmin olla Isixen poikia ja kurdeja. Niilin hanhia. Damaskus on pommitettu maan tasalle. Sais varmaan ostaa jo viidellä sadalla kultapalalla.
ellauri017.html on line 1297: Kolmas takauma. Kansixessa mun piti olla musta kissa jossain näytelmässä. Mulla oli jotkut mustat trikoot, varmaan tyttöjen. Ja ihan kuin se ei ois jo ollut kyllin noloa, ope vielä kaiken kukkurax piirsi pienen hännän perseeseen valkoisella liidulla. Aivan sikanoloa! Mä koitin kumittaa sitä pois hankaamalla vaivihkaa penkkiin peppua. Ei lähtenyt, tuli vaan pahempaa tuheroa, kuin joku linnunkakka pepussa.
ellauri018.html on line 1121: Tai kun lakkaa puhumasta tai katsomasta kohti masixessa. Kyllä ne on avunpyyntöjä, vaikka huonoja.
ellauri019.html on line 743: Ulkosatraappi Pekka Haavisto joutui nöyrtymään kansan edessä. Meinas viedä Isixen lapset niiden suomalaisilta äideiltä. Uuämmän pikku apupojan piti olla syntipukkina. Suivaantunut Pekka antoi heitukalle potkut kun ei suostunut. Nyt saa ize polvillaan ryömiskellä hemmon edessä. No siihenhän se on hyvin tottunut. Antaakohan apupoika sille enää, edes anteexi.
ellauri024.html on line 391: G.H. von Wright (1916), punaposkinen tuttavamme, torpedoi Arskan ekan psykologisoivan väitöskirjateelmän suoralta kädeltä. Se oli Arskan elämän suuri katastrofi. Säveltäjä Skrjabin, joka 46-vuotiaana sai verenmyrkytyxen ja kuoli siihen, sanoi: Mutta minähän kuolen. Mutta tämähän on katastrofi. Arska toipui ja väitteli sitten Aleksis Kivestä. Puursi sitkeästi läpi harmaan kiven. Munkin eka PhD MS meni kiville ja sain siitä masixen, tai kääntäen.
ellauri024.html on line 696: Kreikkalaiset kazoi ja Mimeesixen jutku muistutti, että tragedia on ylevää herrasväen huvia ja komedia alhaisen rahvaan, turhan eli herrasväen naurajien:
ellauri029.html on line 381: Pessimismivääristymää voi olla se, että on huolestunut maapallon tai yhteiskunnan tilasta. Masixet on erityisen suskeptiibelejä sille. Tää on siis Wikipedian zykologian osastosta. Siinäkin voi olla vähän länsivääristymää. Hei täältä löytyy iso liuta lisää lupaavia ozikoita, joihin voisi palata jossain myöhemmässä jaxossa:
ellauri029.html on line 448: Depressiivinen realismi on miinusmerkkistä. Musta se ei ole vinouma eikä harhakaan, mutta optimistit on toista mieltä. Masixet on realistisempia kuin optimistit, on tutkittu. Näinä lopun aikoina tää on tuskin mikään ylläri. Pessimismi tuottaa osuvampia arvioita todellisuudesta. Tätä tulosta on optimistien taholta kritisoitu sillä, että todellisuudesta ei ole tietoa. Mutta onhan sitä, sillä todellisuushan on yhtä kuin asiakas, senhön äskettäin selvitti TAMK:ssa "Timo". Optimistit huomauttavat myös, että depressiivisen realismin hypoteesin on esittänyt 2 naista. (Ylläri.) Sillä ei siis ole tutkijoiden enemmistön tukea.
ellauri030.html on line 188:
  • Vanhat on tilastollisesti erittäinkin paljon masixempia.
    ellauri030.html on line 502: Seuraava pätkä on kopsittu saxankielisestä Wikipediasta. Englantilaisessa on vähän eri juoruja, jotka on käännetty tänne. Artturi syntyi 1788 Danzigissa, nykyisessä Gdanskissa. Isä oli kauppias ja äiti piti Goethellekin kelvannutta kirjallista salonkia. Porukka muutti 1793 eli Ranskan giljotiinikekkereiden aikaan Hampuriin, kun Puola oli menettänyt Gdanskin Preussille. Isä-Heikki jatkoi helppoheikin hommia Hampurissa. Artun oli määrä jatkaa kaupassa, mutta Arttu perkele! halus lukioon. Iskä ei päästänyt sitä turhuuteen, mutta pääsi se kuitenkin vaihtoon ulkomaille. Iskältä ei kauppa käynyt, se hyppäs masixena talon katolta. Äiti ja sisko muutti Weimariin, Arttu jäi Hampuriin. Ja eikun kimnaasiin, kun ei ollut iskä eikä äiti enää kieltämässä. Pihkaantui vähän johki näyttelijättäreen, siitä ei tullut muuta kuin sydänsurua.
    ellauri033.html on line 811: Kerran se lähti kävelylle, kaikki naapurit tervehti iloisesti. Kun se kääntyi hakemaan lompakkoaan, se yllätti ne anti-Alf mielenosoituxesta. Pastori näytti juuri anakondaa sen ulko-ovelle. Sen hokema on ´With my luck...´ ja skezin lopussa se sanoo masixena: , ´...oh, bugger.´ Se on jostain pohjoisesta. Ehkä Yorkista kuten Graham Wiltcock.
    ellauri034.html on line 35: Oonkohan mä kirjoittanut Falladasta johkin muualle? Se oli konin koukussa ja aika sekopää, sixe kai jäi kehäraakkina henkiin Hitlerin ja vielä DDR:nkin aikana. Sen 1946 kirjoittama nazivastainen kirja Jeder stirbt für sich allein julkaistiin harppisakuissa sodan jälkeen. Hitti siitä tuli vasta 2016 kun joku teki filmin siitä. Filmi on voittajaosapuolen ihan viimeisiä herkutteluita nazeilla, ennenkuin silminnäkijät on kaikki kuopassa. Kirja ja sen nimi käännätettiin uudestaan, siitä tuli filmin mukaan Yksin Berliinissä, mistä on pudonnut alkuperäinen pointti pois. Nimi on näät viittaus Paavaliin, jonka mukaan kukaan ei elä yxin izeään varten, eikä kuolekaan, kaikki tehdään herran suuremmaxi kunniaxi. (kts. Motto.)
    ellauri034.html on line 214:

    Isixet, mamixet, urvot ja turvot
    ellauri034.html on line 217: Äidittömät isän pojat eli isixet ovat julmia yrmyjä hierarkisia heteroja uskovia fasisti kovixia setämiehiä ja isättömät äidin pojat eli mamixet kesyjä kilttejä demokriittisiä jumalattomia homoja vasuri pehmyreitä. Isättömyyttä ja äidittömyyttä täytyy vähän mulkata, riittää että toinen vanhempi on karussa, sairas, alakynnessä tai muuten näkymätön, ja toinen päsmäröi lapsen kasvatuxessa yxinomaisesti tai ihan sikana. Isoäiti kelpaa äitifiguurixi kuten Russellilla ja Proustilla. Tehdäänpä sekoitusmatriisi, jota voidaan sitten aina täydentää lisäilemällä nimiä. Sekin pitäs täsmentää millaset on kovixia eli kylmiöitä kuivureita ja mitkä pehmyreitä eli lälläreitä sylkyreitä. Karkeasti ottaen kovixet on cro magnoneja ja pehmyreitä neanderthalit. Coelhokin luetaan kovixiin vaixe on hippi vetelys, kert se kumartelee izekuria ja jumalankuvia. Puolikova ainakin. (Muuten, VA Koskenniemi väitti Goethe-sepustuxessaan että runoilijat on enimmäxeen mammanpoikia. Varmaan oli izekin.)
    ellauri034.html on line 415: Jacobin toisesta vaimosta Rebeccasta ei ole tietoa eikä lapsia. Lisää aiheesta Genesixessä. Freudin Jacobilla oli voittopuolisesti tyttöjä. Israelin Jakobilla oli vaan se yx tytär Dinah, joka raiskattiin. (Ei siis se salaisuussarjan äxympi tyttö, sen Philipin sisko jolla oli papukaija Kiki. Jonka, siis Kikin, lajitoveri oli vankina Heinolan lintujen keskitysleirissä. Oppistalallaa, kylä lähti taas muistojeni mopo käsistä.) Amalian sisaruxet mm Siggen mielieno Hermann asu Wienissä. Ne oli hyvinvoivia. Sixkai lumppukauppiaan perhekin muutti sinne. Sukukuvassa on väkeä kuin salpausselällä, serkkuja ja tunnistamattomiakin sysslingejä ja pysslingejä. Freudit ja Bernaysit nai ristiin kuin Rousseaun vanhemmat tai Brotheruxet ja Carlsonit.
    ellauri035.html on line 985: > L: eise ollu liian osoitteleva ja simppeli kun ei edes sanottu pääsixe muskariin.

    ellauri036.html on line 143: Musse sanoo että huippukunnollisena pidetty Catokin meni huoriin. Ihan varmaana meni, sehän oli suuren luokan paskiainen. Vaik se oli niin saita et se luultavasti bylsi ilmaisexi orjatyttöjä. Tai poikia, scilicet. Musse miettii mitä eroa on sanoa misukalleen: kaikki naiset pettävät, tai: sä petät mua. Jälkimmäinen seuraa ensimmäisestä, mutta perustelut on luultavasti eri. Musse alkaa suorastaan työntää Pipaa ja Heikki Brotherusta (siis Smithiä) kimppakivaan. Musse pyörii synkkien aatostensa ympäri kuin dervissi. Selkeesti euforia on kääntynyt taas masixexi. Heikki soittaa selloa, ja Pipa laulaa. Onnex ei tapahtunut faktisesti.
    ellauri036.html on line 2025: Pelätä ja nauttia verikoston katharsixesta

    ellauri041.html on line 1872: Tanskalainen spede Piet Hein kexi miniepigrammeja, joille se antoi nimen gruk. Niitä kuiskittiin vahingoniloisina nazimiehityxen aikana ja maalattiin sen päätyttyä mietelauseina astiastoihin. 1 kuuluisimpia sanoo että se joka erottaa leikin ja tosixen ei ymmärrä kumpaakaan. Eli tää leikki leikkinä sanonta on perseestä.Siitä olen speden kaa yhtä mieltä. Muuten Pietu vaikuttaa tosi lällyltä, siinä on jotain Kierkegaardia. Mikä pahinta se peukuttaa optimismia. Kierkegaardillakin oli joku sepustus tosixen ja pelleilyn suhteesta, pontena virressä tais olla se sanonta että totta toinen puoli. Kierkegaardista mä en pidä, ja Piet Hein on aika suspekti, vaikka onkin runoilijakolleega. Plussia ja miinuseja. Miinusit on tylsää stoalaista seppoilua.
    ellauri043.html on line 4982: Ja ne elää vieläkin! Keisari Konstan Pylkkänen jumaloi Apolloa. Kolminaisuus löytyy Samothraken mysteereistä, kaste Isixeltä, lunastus Isä Metrolta, jumalan uhraus Bakkuksen juhlista. Proserpina on neizyt… Aristaios on ilmetty Jésus!
    ellauri046.html on line 69: Afääri kreivi Collaltinon kanssa päättyi bänxeihin kun kreivi dumppas sen. Leimasin joutui siitä masixeen ja tautivuoteeseen, mutta kirjoitti sen johdosta madonnamaisia runoja tyyliin "You'll see!", erityisen hyviä. Kreivipaskiainen ylipäänsä muistetaan vaan niiden ansiosta. Kun Seija oli mulle hyvin, hyvin vihainen, se soitti tätä Madonnan laulua. Kai se meinas lähtee menee. Onnexi ei lähtenyt.
    ellauri046.html on line 311: Bipolaarinen kyttyräselkä pappi marisee kun sillä on masis ja huuhailee kun on mania. Ei pidä luottaa johtopäätöxiinsä kummassakaan ääritilassa. Voi ne kuullostaa hienoilta mut ne on oikeasti perseestä. Hienolta kuullostava on melkein aina hanurista. Arkielämä ei ole hienoa. Tai onhan sekin tavallaan, aina kun masis hellittää. Masixena erehtyy miettimään elämää modo aeterno. Se on tyhmää, kert elämä ei ole ikuista. Parempi hypätä joukkoon ja häärätä kuin muutkn termiitit. Ei se miettimisestä parane, pahenee vaan. Luutarha oli liian laiska siihenkin. Se ryömi mieluummin pää tyynyn alla murehtimaan.
    ellauri050.html on line 503: Joo oikein arvasin. Rene ruikutti ensin kreivittären vieraana Turm un Taxixen linnassa Triestessä (olikos kakkahullu Joycekin sillon siellä?) ja sitten Schweizissä, mutustaen Tobleronea, masixena inttipalveluxesta kuin mä ja varmaan nolona kun miljoonat muut kuolivat sen sijasta.
    ellauri052.html on line 651: Amerikkalainen fyysikko David Bohm (1917-1992) kärsi masixesta ja sai sähköshokkeja. Se oli juutalainen mutta agnostikko. Ehkä jehovakin on vain kvanttiaaltoa. Se tuumas että ajatustakin on joteskin joka paikassa kuten se kissa joka on laatikossa ja samaan aikaan ei ole siellä. Nää ajatuxet sinkoilee kaikkialla kuin fotonit, ja ne voi mennä vinxalleen bittiavaruudessa (elettiin aikaa ennen läppäreitä ja pilvilaskentaa). Tätä se jaxoi jauhaa Jiddu Krishnamurtin kanssa neljännesvuosisadan, ja oli muutenkin epäilyttävä: entinen marxilainen, mutta luopui siitä kun ryssät meni sen isän vanhaan kotimaahan Unkariin. Silti sillä oli paljon vaikeuxia jenkkiviranomaisten kanssa, ei päässyt edes töihin atomipommitehtaaseen.
    ellauri052.html on line 690: Oxfordin akateemikko Howard Puhelinkoppi väittää että D.H. Lawrence kokeili homosexiä vaan päästäxeen kirjailijan plokista, ei sixettä se olis ollut siitä kivaa. Edelllinen kirjoittaja Kinky Weekes oli väittänyt että se lakkasi yrittämästä 1917, mutta puhelinkoppi väittää että yrityxet jatkui vielä 20-luvulla. Aika monesta tälläsestä suspektistä häiskästä sanotaan että niitä kiinnosti tabu enemmän kuin ize suklaa. Kunnes se sitten tuomizi koko asian. Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista. Mut tämmöiset pätkät puhuvat äänekkäästi puolestaan:
    ellauri053.html on line 215: Tässon ensin ihan poikasena kirjotettu julkaisematon uhoomus. Siis 17-vuotiaana, samanikäsenä kuin Bryant kirjoitti Thanatopsixen. Kumpi oli lupaavampi? Tai otetaan nää sittenkin:
    ellauri053.html on line 1212: A. Stenvallin nemesixestä A. Ahlqvistista tuli lisensiaatti, dekaani ja rehtori. Siis ilmeinen nilkki. Ja hemmetin kehno runoilija! Mäkin oisin parempi, mutten ole.
    ellauri055.html on line 46: Breugnon sanoi ruttotautisena ettei Rooman keisari kuole pylly tyynyllä. Tänkin ajatelman mä olen lukenut jostakin, oisko ollut Erich Auerbachin Mimesixestä. Sen sanoi joku viti viimeisistä keisareista. Nimeä ei löydy Googlesta, joka pälpättää vaan Palpatinesta. Jenkkimulkut elää omassa kuplassa.
    ellauri058.html on line 750: Vaan pää jäi käteen vetävän käteen loppupeleissä. Pauhaavan nasiirin pauhu katkesi kuin leikaten. Kolmas huti ja palo kotipesälle kuin ammoin koulupesixessä Johixen kenzulla.
    ellauri061.html on line 697: Dekadentit symbolistit dandyt sekoitti uskontoa pakanalliseen ja myyttiseen: Moreau Schopenhauer Baudelaire Goncourt Verlaine Mallarmé des Esseintes ja Hyusmans. "Nolo miellyttää, se on alhaista hienostusta." Ja kaikki tääkö vain sixet sakemannit valtas Pariisin? Pääpiirteissään niin. Napsun ajan laskukkaita olivat.
    ellauri069.html on line 321: Hapon ystävät antaa Alokkaalle jotain outoja pois-heitto vaatteita. Hän kuzuu uutta lukkiaan "Rokettimies". Sitten Happo tarjoo Laiskurille 1M väärennettyä Sachsan markkaa. Kaikki Laiskiaisen pitää tehdä on hakea jotain hassista piilotettuna Potsdamiin, Sachsa. Laiskuri on samaa mieltä ja palaa hassixen kaa.
    ellauri073.html on line 462: Sasha koittaa kuvailla surun ja depression eroa sillä, että surussakin voi tuntea izensä ihan ookoo veikoxi, mutta masixessa on näitä guilt/worthlessness tunteita. No emmä tiedä onko just toi nyt kovin osuvaa terminologiaa, ainaskaan mun kohdalla, mutta izeinhosta silti paljolti on kysymys. Wallu tykkäs tennixestä koska siinä se oli semihyvä ilman että sen tarvizi ajatella. Panee miettimään, että olixe myös koska sen urheilullinen äiti tykkäs kun se oli hyvä siinä, eikä nörtti isä.
    ellauri077.html on line 107: Amherstin opistossa se menetti kokonaista 2 lukukautta masixiin. 3. kohtaus tuli heti valmistuttua kesällä 1985. (Ajatella että meillä oli Wallun kanssa masixet just samaan aikaan vain 3000 mailin päässä toisistamme. Mä kävin Amherstissa MIT-aikoina ja halasin izeäni kaxin käsin etten ollut valinnut sitä opiskelupaikaxi. Siellä ei ollut juuri muuta kuin lehmiä.) Tällä kertaa Wallu pääsi suljetulle osastolle missä sillä diagnosoitiin lääketieteellinen depressio ja tuputettiin antidepressantteja.
    ellauri080.html on line 649: Aika lyhytnäköistä. Nyt niitä seurakuntia on miljoonia. No se ei olisi niin selkeää eikä yhtä helppo selittää.) 7 tähteä Otavassa, 7 poikaa Jukolassa, 7 päivää viikossa, 28 päivää mensixessä (52 x 7 = 28 * 13 = 364). Ei mene ihan kaukoputkeen nää laskelmat. Se harmitti jo muinaisia sumereja.
    ellauri083.html on line 512: Spoileri: Kiistanalainen sana riemu putkahtaa esiin suunnilleen eka kerran Halin naamalla kun Pimeyden oza jäätyy lasiin. Tyhmät syljexivät talarineekerit kommentoi sitä. Kazoin alkuteoxesta, se on mirth. Se sana esiintyy Hamletissa Hamletin sedän suussa, joka sanoo naineensa veljensä vaimon with mirth in funeral, and with dirge in marriage. Vahingonilolta tää kuulostaa. Vähän myöhemmin Hamlet sanoo konnakaxikolle menettäneensä kaiken mirthin, tietämättä mixi. Se kuulostaa tosi masixelta, kuten Hal. Muita esiintymiä ei löydy.
    ellauri088.html on line 255: Synti on harmia luulee kermaperse tytöt. Va synd liksom. Vai harmia puuskahtaa Vittoria. Joo. Sanomme va synd kun jokin mieluinen asia putoaa lattialle ja menee rikki selittää Ida. Pissixet eivät tiedä eroa nolon ja häpeän välillä. Synti ja häpeä ovat laumatunteita. Tiimin tuomio tuottaa häpeää ja tiimin johtajan kusetus on syntiä.
    ellauri108.html on line 324: Yhdessä unessa odottelin masixena jotain Seijan oloista tyttöä kotiin palaavaxi autolla joltain nussiretkeltä. Kun heräsin se oli palannut. Sillä näytti olleen hauskaa siellä, kuinka ikävää. Mut ehkä se silti antais vielä mullekin, pitää koettaa. Yrittänyttä ei laiteta, koittamatta sieltä ei pääse panemaan. Lähdin kipuamaan ylöspäin pitkin sen siroja nilkkoja hilloviivaa kohti. Fortes fortuna adiuvat.
    ellauri108.html on line 326: Toisessa yhtä masixessa unessa kevyeen kesämekkoon eikä paljon muuhun pukeutunut unelmieni tyttö oli päässyt hävyxiin multa jonnekin. Pentti Leino korjasi rautasahalla auton akkua jotain muinaista kenttätöihin käytettyä nauhuria varten. Mixihän, homma hoituisi kännykällä paremmin. Pentti Leino myönteli vähän nolona mutta jatkoi hommia. Törmäsin yllättäen tyttöseeni jyrkän rinteen kohdalla. Oli tullut kai jokin väärinkäsitys. Joku hannelemainen häntäkärpänen tunki mukaan kolmannexi. Me koitettiin lähteä kapuamaan alas jyrkännettä karistaaxemme sen. Mutta jostain alhaalta oli tulossa jokin pelottava otus meidän kimppuun. Potkin sitä täysiä ja heräsin potkintaan. En onnexi ollut potkinut tällä kertaa vaimokultaani. Oli vielä pimeää ja maha kipeä.
    ellauri109.html on line 881: Kun Roth pääsi kopista, Bloom sai melkein hermoromahduxen. Roth sanoi ettei se enää halunnut nähdä Bloomia ja tarjosi sille rahaa jotta se pysyis poissa kotoa Rothin nujuessa siellä toipumassa masixesta. Bloom oli silläaikaa luvannut näytellä Dublinissa, mutta siitä ei tahtonut tulla mitään. Roth otti sitten yhteyttä ja antoi ymmärtää että olisi suostuvainen jatkamaan liittoa jossain vaiheessa. Tää oli raskasta aikaa Bloomille; Anna oli ryöstetty New Yorkissa, ja Bloom oli myynyt asuntonsa Lontoossa. Käydessään Rothin luona tän viimeisenä sairaspäivänä se sai Rothilta aivan vitunmoiset haukut päällensä. Bloom joutui izekin sairaalaan ja toivoi kuolemaa.
    ellauri115.html on line 679: Meidän supervoimien sekakäyttö tekee meistä onnettomia ja ilkeitä, kuin olisimme pudonneet siniseen värisammioon pienenä. Meidän huolet, surut ja kärsimyxet on omatekemiä. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Moraaliset pahat on epäilemättä miehen thötä, ja fyysiset pahat ei olis mitään ilman meidän paheita jotka aikaansaattaa ne. Vanhuus ja kuolemakin tuli siitä alkuperäisestä tunaroinnista [hmm, entäs elukat? Oliko niilläkin omat aatamit ja eevansa? No, ketä kiinnostaa.] Eikö luonto ei ole antanut ymmärtää mitä tarvizemme hengissä pysyäxemme! Eikö ruumiin kärsimys ole merkki siitä että tää kone on epäkunnossa, ne rabotajet, tarvii huoltoa= Kolema ... eikö ilkeät myrkytä oman elämänsä ja meidän muidenkin? [Lue: mä en ole niitä ilkeitä.] Kuka sitäpaizi haluaisi elää ikuisesti? [Häh? Eikö se ollut justiinsa poinzina? Onx tää nyt sitä kerettiläisyyttä? No, luetaanpa eteenpäin.] Kuolema on lääke pahaan jonka hankit izellesi; luontoäiti ei anna sun kärsiä loputtomiin. Alkeellisesti elävällä hepulla on tosi vähän kärsimyxiä! Sen elämä on melkein kokonaan vapaa kärsimyxistä ja passiohedelmistä [lukuunottamatta paarmoja ja hyttysiä, ne on vittumaisia ilman housuja]; se ei pelkää eikä tunne kuolemaa; jos se tuntee sen, kärsimyxet saa sen haluamaan sitä; sixe ei ole mikään paha juttu sen silmissä. Jos me vaan oltais tyytyväisiä omaan oloomme niin ei meillä olis mitään syytä valittaa [Laittamattomasti sanottu, Janne. Leukavasti laukaistu.]; mutta haeskellessamme mielikuvitushyvää me löydetään tuhansia oikeita pahoja. Hän joka [hehe] ei kestä vähän kipua saa kärsiä kovasti. Jos mies menee rapakuntoon harrastuxissa, koitat parantaa sitä lääkkeillä; sen pelkäämään pahaan tulee lisäxi sen tuntema paha olo; kuoleman ajatus tekee siitä kamalaa ja kiirehtii sen tuloa; mitä enemmän koitamme välttää sitä, sitä enemmän ajattelemme sitä; ja me mennään elämästä läpi peläten kuolemaa, syyttäen luontoa pahoista jotka me ollaan ize hankittu vittuilemalla sen laeille.
    ellauri117.html on line 187: Oxfordin akateemikko Howard Puhelinkoppi väittää että D.H. Lawrence kokeili homosexiä vaan päästäxeen kirjailijan plokista, ei sixettä se olis ollut siitä kivaa. Edelllinen kirjoittaja Kinky Weekes oli väittänyt että se lakkasi yrittämästä 1917, mutta puhelinkoppi väittää että yrityxet jatkui vielä 20-luvulla. Aika monesta tälläsestä suspektistä häiskästä sanotaan että niitä kiinnosti tabu enemmän kuin ize suklaa. Kunnes se sitten tuomizi koko asian. Happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista. Mut tämmöiset pätkät puhuvat äänekkäästi puolestaan:
    ellauri133.html on line 110: No tällä surkealla esilukijalla sattuu olemaan tästä aiheesta henkkoht traumoja, sixe käy päälle kuin yleinen syyttäjä. Tosiasiassa vauvavainajista on kirjoitettu hyvällä halulla vaikka kuinka paljon, alkaen ne kiwiin wiscotut filistealaiset piscuiset, Kronoxen lapset, Theseus ja Prokne, Atreus ja Thyestes, Tantalos ja Pelops, Lykaion ja Arkas, ym ym. Eli jos sulla on vauvoista henkkoht skizoja, lue jotain muuta tai vaihda duunia.
    ellauri140.html on line 623: Sober he seemde, and very sagely sad, Se näytti vesiselvältä ja masixelta,
    ellauri141.html on line 790: Mut takaisin Bernieen. Sen miälestä Chanson I on juhatus epämääräisiin haarukkapaloihin vähän niinkö Jeesuxen lähetystoiminta, ja siinä onkin tommonen Etranger joka suuhun on pantu yhtä ja toista raamatullista. The Stranger koittaa yllyttää "kertojaa" lähtemään messiin anabasixelle, ei nappaa. Sillä on joku nainen (no tietysti), joka on sen hyvänolon lähde (niin aina). Naiset jarruttaa "miestä" lähtemästä seikkailulle, mutta palkizee sitä samalla herkulla kun se tulee takasin. Hohhoijakkaa. Naaraan haluaminen on koirasapinalla ihan vakio. Kapitalisoituja heppuja. Symboleja. Huohhelihuoh. Ei himputti ei ihme että Perse on hautautunut hiekkaan iäxi.
    ellauri147.html on line 189: Huomiota kiinnitti muuten partnereiden reaktiot kun Chicagon runkku peruutti Pariisin lentonsa. Se oli molemmille osapuolille puhtaasti narsistinen loukkaus. Emily on narsistipissixen muotokuva. Dorian Grey halkiohaarana.
    ellauri160.html on line 286: Toisaalta tunnekylmä saattaa salailla asioita läheisiltään, koska ei ymmärrä, että niistä täytyisi kertoa toiselle. Paizi ei se ole salailua, muut vaan pidetään strictly need to know basixella.
    ellauri160.html on line 476: Tolleen se oikeasti päättyy, aposiopeesixeen. Jalkanuotteja:
    ellauri163.html on line 180: Siilo. Genesixen loppuvizeissä Jaakob kutsui poikansa luokseen ja sanoi: »Tulkaa tänne, niin ilmoitan teille, mitä teille tapahtuu tulevina aikoina.»
    ellauri171.html on line 42: Tässä numerossa ilmestyy kuvitettu luettelo Raamatun naisista asetettuna madonna-huora axelille. Yllättävän moni telttamiesten mielestä hyvixistäkin on ollut ainakin osa-aikahuoria. Mutta arvaa mikä madonnille, huorille ja muille hyvän kirjan ämmille on yhteistä? Keneltäkään niiltä izeltään ei kysytty koskaan mitään. Ne toimi puhtaasti need to know beisixellä. Niin aina. Father knows best.
    ellauri185.html on line 819: Muze on kyllä totaalisesti fuulaa. Genesixessä oli Jumalalla nippu esikoispoikia jotka kävi bylsimässä jotain naisia ja siitä syntyi jättiläisiä, nefilim, joista yhden Jahwen pahnanpohjimmainen Jeesus paransi Kenneretin järven Jordanian puoleisella rannalla ajamalla siitä porilaiset sikaparkoihin.
    ellauri192.html on line 119: Sully ehti välillä kylästyä koko runouteen. Se olisi halunnut olla insinööri, mutta kunto ei riittänyt. Ranskan-Saxan sodasta se tuotiin kotiin alapää halvattuna maitojunassa. Masixena se valitti:
    ellauri197.html on line 414: Aika hassua että Anne Bronten helmihyminä oli lueteltu Poem Analysixessä rakkausrunona. Tai no, oikeastaan sehän onkin sellainen, kun sitä lukee sillä silmällä! Jee-suxen morsian ja Jahven miniähän se on joka siinä hymisee housut märkinä!
    ellauri206.html on line 375: Eikä siinä vielä kaikki! Mutta vaikenen, Quos ego, teen aposioopeesixen kuin jäyhän Vergiliuxen Neptunus, longum est omnia enumerae proelia, siteeraan varmemmaxi vakuudexi Cornelius Neposta.
    ellauri221.html on line 411: Vesilinnun näköinen on Nyöleen izekin liian ahtaassa lippalakissaan. Ihme brassailua tympeällä paavinuskolla. Lasten nussiminen papiston taholta on vaan vahinko, sellasta tapahtuu täällä murheen laaksossa, se on tunnustettava, sori vaan ja jatketaan entisvanhaan tapaan. "Menkää ja tehkää kaikki kansat opetuslapsixeni." No se ei trendaa enää Jesse sori vaan, ei edes se läppä että lisääntykää ja täyttäkäätte maa. Me jätetään se homma hyvällä islamisteille ja keskitytään vaginoiden voiteluun huonovointisilla siittiöillä.
    ellauri241.html on line 292: Wind into Thetis´ bower by many a pearly stair; Thesixen luolaan monien helmiäisportaiden kautta;
    ellauri241.html on line 864: But on the viewless wings of Poesy, Vaan Poiesixen näkymättömillä siivillä,
    ellauri263.html on line 515: Helenan seuraavien vuosien liikkeistä ei ole kovin tarkkaa tietoa, mutta hänen tiedetään matkustelleen ympäri Eurooppaa muun muassa kreivitär Kiseljovan kanssa. Iskä lähetti sille viikkorahaa. 18-vuotiaan naisen karkaaminen aviomieheltään yksin Eurooppaan oli 1800-luvun puolivälissä hyvin erikoinen tapaus, ja se aiheutti skandaalin Venäjän seurapiireissä. Myös huhut alkoivat kiertää. Erään huhun mukaan hän olisi ollut aikansa kuuluisan oopperalaulajan ja Pasta Carbonaroihin kuuluneen Agardi Metrovichin rakastajatar (muiden rakastajien ohella) tai kaksiavioinen vaimo, ja hänellä olisi ollut ainakin yksi avioton lapsi. Lapsen isäksi mainittiin muiden muassa Venäjän keisarinnan serkku, ruhtinas Emile von Sayn "Ludi" Wittgenstein. Blavatskyn kerrottiin ansaitsevan elantonsa toisinaan Pariisin puolimaailmassa, toisinaan ratsastamalla turkkilaisessa sirkuksessa, hämärissä liiketoimissa, meediona tai antamalla pianokonsertteja Lontoossa. Siellä se luki Bulwer-Lyttonin tekeleen Pompejin loppuajoista ja innostui siitä Isixestä. Bulwer-Lytton tunnetaan parhaiten Snoopysta.
    ellauri269.html on line 383: Tuomioja karkasi viemäristä, jäi kiinni ja heitettiin länkkäreiden keskitysleirille Guantanamoon, karkasi sieltäkin, kuoli ja haudattiin, nousi kolmantena päivänä kuolleista ja piileskelee nyt varmaan Isixen hoteissa pakolaisleirillä Syyriassa. Musta portaali on taas avattu, huhutaan. Ehkä susta. Kumpi hevonen on parempi, Steadfast vaiko Invincible? Vaiko ruunaseniori Trueheart? Ei Polle on paras, se on maailman monin poni. Governess tunnustelee 11-vuotiaan puista pikku harjoitusmiekkaa ja toteaa: oikea pikkumies! Et tarvi enää governessia vaan jotain liukkaampaa. Arttu leikkii mielikuvitusleikkiä: Örkki ei polvistu ja suo rispektiä. Off with his head! Off with his hoodie, to start with.
    ellauri294.html on line 339: P. Pietarin hautakirkko Roomassa, Eiaculatio Ante Portas, on lähellä Tekla fasterin vastaavaa Via Ostensixella. Yllättävää kyllä Teklasta ei ole yhtään nakukuvaa, jossa näkyisi sen raakattu hurlumhei.
    ellauri332.html on line 718: Whitstable Pearl kuuluu britti tönkköhumoristisiin kökkösarjoihin. Siinä liikutaan ihan persupiireissä. Kaikki ovat kouluttamattomia xenofoobisia landepaukkuja jotka juo kaljaa pullonsuusta ja syö perinteistä kebaabia ja pizzoja. Punkero pää-ämmyrkäinen on viisikymppinen, yhtä punkero depressiivinen puolimutiainen on Johnia vuotta nuorempi. Lapset jää kyllä niiltä saamatta. Juuri paljastettiin että mulatin sidekick onkin lepakko. Siitäkään ei sitten enää ole häiriötä. Uuvuttavan pitkästyttävä "romanssi" punkeroiden kesken nytkähti juuri eteenpäin kun saatiin potkituxi ämmyrkäisen musta poika pihalle ja masixesta leskimieheltä liian laiha leski samantien huut helkkariin. Onnen tiellä on enää ämmyrkäisen homssu äisky, Kirsin ikätoveri nosy Parker Dolly. Se on sitten saanut tyttärensä 15-vuotiaana, tuskin ylläri. Tämä vielä vanhainkotiin niin rannikko on kirkas. Siinä tarvitaan kyllä vankka peti kun nää hylkeet pääsee vällyihin.
    ellauri341.html on line 93: Ongelmana arvostelijoille näyttää olleen etteivät ne torkahdettuaan kirjan alkupuolella oikeastaan muista koko niteestä muuta kuin sen introcoituxen apinan. Vaikka kirjan rakennehan selkeästi jäljittelee Vanhaa Testamenttia, jossa toi genesixen alkuluku on aika irrallista lämmittelyä. Sama kuin jos pastorit pitäisivät kaikki saarnat vaan siitä miten Jehova pyörittelee levinpöydällä taikinasta käärmeitä: These are a cinch!
    ellauri349.html on line 91: Ei Eski kovin kummoinen älypää ollut loogikkona, luuli todistaneensa 2.kl väittämän elementaarilogiikalla ja jätti pettyneenä koko homman sixeen.
    ellauri364.html on line 445: Psykasteenisesta lapsesta tulee lempilapsi, tupalelli ja mammanporsas. Hän puuhailee mielellään kärpästensä parissa. Masixesta psykasteenikosta mikään ole hauskaa eikä miellyttävää, ei työ eivätkä huvituxet, ei perhe-elämä eivätkä sexuaaliset houkutuxet. Mieltä kaivelevat huono onni, vastoinkäymiset sekä kiittämättömyys. Olo ei ole kuitenkaan yhtä paha kuin melankolikolla, jotka ovat enimmäxeen syklotyymejä. Freudista neurastenia johtui tumputuxesta ja angstaus nussimisen puutteesta.
    ellauri377.html on line 185: Tästä tulee Voegeleinin tunnuslause: "Älä immanentioi eskatonia!" Eli "Älä yritä luoda taivasta maan päälle." Voegelein väitti hellenistisen kannan pohjalta, että hyvä gnosis on johdettu pistixestä (usko) ja että pakanallinen perinne teki väärän eron uskon ja noesixen (järki) välillä. Lisäksi dualistinen näkökulma oli gnostilaisuuden ydin noeman (ällin) väärinkäytön kautta ja aiheutti tuhoisan jaon sisäisen ja ulkoisen maailman välille ihmisen tietoisuudessa. Sisäisen (subjektiivinen) ja ulkoisen (objektiivisen) tietoisuuden yhteensovittaminen oli järjestyksen palauttaminen. Hän ei spekuloinut institutionaalisilla muodoilla, joissa hengellinen toipuminen voisi tapahtua, mutta ilmaisi luottamusta siihen, että nykyinen puolen vuosituhannen sekularismin sykli päättyisi, koska hän totesi, että "ihmistä ei voi kieltää ikuisesti".
    ellauri392.html on line 667: Harrystä ranut ja sakut eivät ymmärrä että Amerikan historia on sui generis, se ei ole tollasta whackingia kuin reign of terror ja kaasukammiot. Inkkarien puzaus, orakauppa ja verinen kansalaissota oli jotain ihan muuta, positiivisempaa, puhumattakaan Korean, Vietnamin ja Irakin sodista ja kähminnästä uuden mantereen banaanitasavalloissa. Mutta kontinentaalit vaan vihaavat liberaalidemokratiaa yleensä ja amerikkalaista suurkapitalismia erityisesti. Foucault halveeraa "yxilöä", "liberaalia demokratiaa" ja "lakia ja oikeutta". Foucaultin masentavaa apinankuvaa paljon valoisampi on Genesixen versio, missä apinan käsketään lisääntymään kovasti ja tekemään paratiisista tehomaanviljelys. Seuraavaxi paras apinan majesteetillisuuden julistus on sit American Bill of Rights. Huoh, ei jaxa. Disziplin ei ole paha asia. Arbeit macht frei sanoi jo Thoreau Juuso Walden pondilla. Disregarding the gibes of those who are less fortunate than ourselves.
    ellauri402.html on line 194:
    Terävänokkainen Moina Mathers Isixen hahmossa egyptiläisessä asussa esityksessään Rites of Isis Pariisissa, 1899

    ellauri402.html on line 265: Jumala." Osirixen ja Isixen nimeen... Olet kissa. Moina
    ellauri419.html on line 417: Ruåzalaisten nyytisissä oli tämä kuva selvennyxenä kun kerrottiin jenkkien pommituxista Syyriassa ja pstalakkien kyrvännuppien ilmoituxesta että niiden typerät verukepanttivangit ehkä kohta pääsee vapaalle jalalle Trumpin ansiosta. Isixenkö tytölle siinä pannaan botoxia huuleen vaiko kenties panttivangille? Mitä vittua nää länsiöykkäröijät kazoo asiaxeen tappaa ilmasta vähän kaikkia ilman mitään ns. "sodanjulistusta" ja muita kommervenkkejä? Taitaa Putin olla oikeassa, länkkärit ei noudata mitään sääntöjä, edes omia.
    xxx/ellauri044.html on line 1323: