ellauri014.html on line 199: Tutustu Pariisissa yhtä köyhään Dideroohon. Diderot oli pieni ruipelo, boheemi veitsisepän poika, jonka iskä hylkäsi kun ei mennyt lukee papiksi, lakia, tai lääkäriksi. Varmaan oli aina komeen Rousseaun hintelämpi sivuvaunu. Yhtä vihattu, ei yhtä ihailtu. Naiset ei kuumu tietosanoista. Croyez-moi, je le sais.
ellauri014.html on line 332: Mary Shelleylläkin oli sivuvaununa sisarpuoli nimeltä Claire, tai Jane, siitä tulee yllättäen maininta albumissa 321. Byron teki Percyn kanssa Sveitsissä junan, Clairelle tytön, Allegran. Maryn äiti Mary Wollstonecraft nai pyöreäpäisen Williamin mutta kuoli pian Maryn synnytettyään. Claire Clairmontin äiti Mary Jane oli Maryn paha äitipuoli. Onpa paljon Maryja. No se oli Israelissakin yleisin naisennimi, pojilla kai Jeshua.
ellauri014.html on line 462: Pröön aateliset "kaverit": Claire, sen heila d'Orbe, ja proto-Byron, laittaa matkavaunut valmiiksi ja pudottaa sitruunan kotiopen syliin kolmisteen. Claire ja loordi heittää vähän läppää punssista, Claire vitsailee siitä Juulialle, onkohan tää sittenkään niin kauheen vakavaa? Clairen sulhanen d'Orbe on vähän tyhmä, mut Clairekin on vähän ruma. Se on sivuvaunun osa.
ellauri014.html on line 751: Jullukka ruinaa Clairee muuttamaan sen kanssa kimppaan, kuuntelemaan päivittäin sen vuodatuxia. Mitä vastaa tää ikuinen sivuvaunu, Julkun ja Pröön prätkän kolmas pyörä, kolhiintunut anopinsurma? Vois kuvitella et se on vähän kade tälle Milli-Mollille, jolla on varakkaampi mies, 2 poikaa, ja ihailija. Ja isompi talo. Sillä itellään on vaan orpotyttö, pitempi naama ja rumemmat vaatteet kuin Hande tontulla.
ellauri025.html on line 77: Vuonna 1252 Tuomas palasi Pariisiin suorittaakseen maisterin tutkintonsa. Hänellä oli tässä hieman vaikeuksia, koska yliopiston professorit hyökkäsivät pennittömiä kerjäläisveljistöjä vastaan, mutta lopulta hän sai kerätyxi rahat tutkintoon, josta sai hikisesti approbaturin. Vuonna 1256 hän ja hänen sivuvaununsa Bonaventura nimitettiin tosta vaan teologian tohtoreiksi, ja hän alkoi luennoida teologiasta Pariisissa sekä Roomassa ja muissa Italian kaupungeissa, kuten Viterbossa ja Orvietossa. Siitä lähtien hänen elämänsä oli pelkkää kovaa tuloxen tekoa. Hän palveli sääntökuntaansa, teki usein pitkiä matkoja ja neuvoi paavia useaan otteeseen sukupuoliasioissa.
ellauri030.html on line 117: Laelius, Lälli Kooros, oli Scipion adjuntantti ja sivuvaunu Karthagon aavikkomyrskyssä. Scipion ja Lällin ystävyys oli antiikissa sananlaskunomaista. Kova stoalainen, varmaan piti samosoista, halal lihasta ja balaklavasta. Laeliuxelta on säilynyt vittuilu, kun joku sanoi sille ettei se ollut isi-isiensä veroinen: mut sä oot kyllä sun.
ellauri030.html on line 859: Komedia soveltuu paremmin markkinatalouteen, jossa eliitti pysyttelee mieluummin kulisseissa. Tragedia ei edes ole mikään genre enää. Jos leffa ei ole komedia, se on seikkailua tai actionia (homeerista mätkintää) tai draamaa (ihmissuhdescheissea ilman nauruja). Draama tulee kai lähimmäx entisvanhaa tragediaa. Kaikista homeerisimmissakin sankarileffoissa on koomisia kevennyxiä. (Niistä vastaa usein sankarin sivuvaunu plus konnakopla.)
ellauri077.html on line 88: Lapsena hän kexi myös pelin nimeltä 'Kapteeni Lima ja hänen uskollinen sivuvaununsa Vuohi Sappi', ja hauskutti izeään esittämällä kummankin osaa pitkinä talvipäivinä. Amy usein pyysi saada olla Vuohi Sappi, mutta Wallu ei koskaan antanut.
ellauri079.html on line 54: Merimies "Porsas" Bodine on kexitty henkilö joka esiintyy monissa Tuomas Nipistyxen novelleissa. Bodine ilmestyy Veehen (1963), ja toistuu Painovoiman sateenkaaressa (1973). Bodine-nimisiä hahmoja esiintyy myös Masonissa ja Dixonissa (1997) ja Vastoin päiväässä (2006). Hän esiintyy myös lyhyessä tarinassa "Alanko-maat" (1960, 1984). Luonne nimeltä "Puskuri-vaza Bodine", luultavasti "Porsaan" esi-isä, esiintyy määrimiehenä Masonissa ja Dixonissa. Ekaxi kehitetty Veehen päähenkilön Benny Maallisen sivuvaunuxi ja koomisexi kelmuxi, Bodine ilmestyy uudestaan (ca 10 vuotta aiemmaxi sijoitettuna) Painovoiman sateenkaaressa. Vielä 1 merenkyntäjä Bodine, jota sanotaan vaan "O.I.C" (komentava upseeri), tekee kameoesiintymisen Vastoin päiväässä, taas ilman sen kummempaa selvää tarkoitusta kuin ollaxeen intertextuaalinen sisäpiirin läppä.
ellauri098.html on line 216: 14. MAAGISEN AGENTIN KUITTAUS: Hero saa maagisen agentin plusmerkkisen toimintansa palkkiona. Tää voi olla joku kama, jotain joka löytyy questillä, tai jotain ostettua vaikeasti saatavalla valuutalla, tai jotain joka valmistetaan kuonpuoleisesta kuonasta, maagista muonaa tai sit vaan joku Hessu tai Pluto-tyyppinen sivuvaunu. Esim Jesse saa ristillä riippumisesta palkinnoxi eturivin paikan paperiseppänä. No ei, ei ollut hyvä esimerkki, toihan oli tarinan ihan loppupeleistä. Pikemminkin noi apostolit sitten. Paizi eihän Jesse tehnyt mitään merkittävää ennenkuin se sai ne. Ei tätä kohtaa oikein löydy passiokertomuxesta. No joku Simson sitte? Siinä varsinainen supermies:
ellauri098.html on line 382: No eläinsadun karhu, susi ja kettu on selviä. Karhu on iso vahva hidasjärkinen, flegmaattinen, intro enemmän kuin extro. (Paizi kamalien eläinten karhu, joka on psykopaatti narsisti. Nalle Puh on selvä masis.) Se ei ole selkeästi hyvis eikä pahis, lähinnä dumari. Susi on koleerinen, agressiivinen mutta tyhmänoloinen, enempi extro, ja selvä pahis. Kettu on extro, ovela, kiero, tollanen junioripahis. Sangviinikko selvästi. Kukas olis sitten melankoolinen? Ihaa on melankolinen, mutta aasia ei voi sijoittaa, Shrekin aasi on selkeesti sangviininen, tollanen tyypillinen sivuvaunuhahmo, comic relief. Hullua että koomisella hahmollakin on kevennys. Mut ehkä Shrek onkin melankoolikko. On sekin koomista. Piisamirotta on pessimisti, muttei melankoolinen, sehän on selvä epikuurolainen. Kameli on pahansisuinen ja salavihainen. Se olis koleernen mutta introvertti sellainen.
ellauri118.html on line 939: Moira ei ole eri henkilö vaan Peggyn räväkämpi alter ego. Se on ollut partiossa kuten Peggykin. Tietää missä päin on pohjoinen. Se on oikealla. Partiolaiset tuppaa olemaan oikislaisia. HBO:ssa Moiran seikkailut on siirretty Junelle. Filmin Moira on vääränvärinen, se kelpaa ainoastaan sivuvaunuxi. Sille ja Lukelle saa käydä huonosti.
ellauri275.html on line 490: Oliko Wagnerin kirja "Telefon" Krutsevin sulakauden ajalta? Ei ihan, vuonna 67 oli Nikita jo pantu viralta. Sulakausia oli yxin tein 3: ensin 20-luvun NEP, sitten Krutsovin pikkuporvarilliset kokeilut 60-luvun alussa, ja lopuxi ukkoutuneiden Brezhnevin ja Reaganin liennytys 80-luvulla ennen tähtien sodan riehaantumista. Jokaisen aikana tehtiin viihdettä, jossa ryssät ja jenkit eivät tapa toisiaan ihan tavanomaisella apinan raivolla, vaan on yhteisiä kansanrikollisia, joista tehdään yhteistuumin rosollia. Jokaisen veljeilyn lopetti joku katastrofi: holodomor, ohjuskriisi, tähtien sota. Molemmilla puolilla on sankareita ja tuhoaseita, mutta amerikkalaisilla aina paremmat. Vähän kuin jenkkisarjojen paleface herot ja sivuvaununeekerit.
ellauri325.html on line 163: Hei mitä lavastaja Roy eli "Juan Batiste Montabuan", siviilissä Tapio Vilpponen otti myöskin osaa propagandatalkoisiin! Arkadi Avertshenkon tyylilajissa. Tapio Vilpponen (31. toukokuuta 1913 Rauma – 31. elokuuta 1994 Helsinki) oli suomalainen käsikirjoittaja, lavastaja, puvustaja, taidemaalari, graafikko, sisustussuunnittelija, kuvanveistäjä, copywriter, toimittaja, pilapiirtäjä ja pakinoitsija. Hän myös näytteli muutamassa elokuvassa. Vilpponen käytti salanimiä Roy ja Juan Batiste Montauban. Vilpponen kirjoitti useita kioskilukemistoja (El Zorron seikkailut, Tilly, Pekka Lipponen junior) sekä nelisensataa jatkojännäriä. Kexittyään Jussi-palkinnon hän oli itse ensimmäisiä Jussi-palkittuja vuonna 1944, kun hänet palkittiin parhaasta lavastuksesta elokuvaan Herra ja ylhäisyys. Juan Batiste Montabuan on selvä plagiaatti Simo Penttilästä. Zorron porukat on käytkaz yxyhteen TJA Heikkilän, tai Punavyön sivuvaunuineen. Inkkari Tacho on Tlacan kopio. Vilpponen oli Hirvosta 15v nuorempi. Heikon kuulonsa vuoxi hänkään ei joutunut ruotuun.
ellauri330.html on line 280: Rafu oli Masa 6:n opettajan Mara Haavion kolleega, toimittivat yhteisvoimin kokoomateoxia ja tietosanakirjoja. Kaarlo Rafael Koskimies (vuoteen 1926 Forsman) 9. helmikuuta 1898 Savonlinna – 19. marraskuuta 1977 Helsinki, on myös 1/375 löysäpukuisen Arto Samulin humanisteista. Samulin lailla hän oli oikealle kallellaan. Ajan toimitussihteeri 1917 - 1924 Vaakku Koskenniemrn sivuvaununa. Valvoja-Ajan päätoimittaja 1932 – 1941.
ellauri330.html on line 412: Kropotkinin maine Marxin elinaikana ei ollut niinkään anarkistinen, vaan venäläinen sosialistinen vallankumouksellinen, maantieteilijä ja tutkimusmatkailija. Kropotkin tuli erittäin etuoikeutetusta taustasta. Hän oli vanhan Moskovan aristokratian jäsen ja perintöprinssi, vaikka luopui prinssintä 12-vuotiaana, ja ilmoittautui tsaarille henkilökohtaisexi treenarixi sota-akatemiaan. Hän oli tsaarin henkilökohtainen sivuvaunu jonkin aikaa, mutta valitessaan upseerina rykmentin hän ei valinnut jotakin arvostettua, vaan Siperian kasakkarykmentin, mikä oli ensimmäinen merkki siitä, että hän oli pettymässä Tsaarin hallintoon ja perintökyläänsä. Siperiassa, jossa hän suoritti tutkimus- ja geologisia opintojaan, hänen liberaalit tunteensa kääntyivät vallankumouksellisiksi, varsinkin Sveitsin vierailun jälkeen 1872/3, jossa hän liittyi International Workingmen's Association tai First Internationaliin. Palattuaan Venäjälle hän osallistui vallankumoukselliseen piiriin, tosin vain "mene kansaan " -tyyppiseen pikemminkin kuin myöhemmin kehittyneempiin salaliittoihin tsaarin virkamiesten ja jopa tsaarin murhaamiseksi. Hänet pidätettiin ja vangittiin, ja hän pakeni, kuten olen maininnut, vuonna 1876.
xxx/ellauri193.html on line 441: Poliisi Morsen siikvelihäiskästä, rumasti leukojaan repivästä Lewisistä tulee mieleen moukkamainen Kjell Westö. Sen muka pappipudokas sivuvaunu näyttää nazilta. Tyypillistä että roiston piti olla Fieldsin mitalilla keekoileva Oxfordin professori ja vitun äveriäät Kimi Räikköset onkin puhtoisia pulmusia. Nää sarjat on kalibroitu moukille. 6, 28, 486, 8128 ovat täydellisiä lukuja. Tässäkin kohtaa oikastiin reippaasti, Euleria ei edes mainittu. Eihän kumikaulaa täydelliset luvut kiinnosta vaan kuka oli murhaaja. Wokunnäköinen apumies pakattiin litattuna takaluukkuun. Proffa oli vähän loukkaantunut siitä et ylimielinen (ja tietysti amerikkalainen) pimu oli löytänyt virheen sen todistuksesta. Tyttö piti siis nirhata. Vähän tänkin sarjan käsikirjoittajat tajuavat tieteestä ja matemaatikoista, mutta sitä enemmän laahuxen mielenkiinnon kohteista.
xxx/ellauri253.html on line 374: Markku jyystää Mänzälään sedän Ural-sivuvaunupyörällä märkä Ville-vauva pakaasina. Antero on samaan pisteeseen matkalla varmaan Onnibussilla. Ei vaan Ladalla.
xxx/ellauri291.html on line 139: Toinen luotsi esitteli suurimman osan muista päähenkilöistä: kapteeni Kirk ( William Shatner ), konepäällikkö luutnantti "Beam me up" Scott ( James Doohan ) ja luutnantti Zulu ( George Takei ), joka palveli fyysikkona laivalla toisessa luotsissa, mutta myöhemmin hänestä tuli ruorimies koko sarjan ajan. Paul Fix näytteli tohtori Mark Piperiä toisessa pilotissa; laivan lääkäri Leonard McCoy ( DeForest Kelley) liittyi näyttelijöihin, kun kuvaukset alkoivat ensimmäisen kauden aikana, ja hän pysyi sarjan loppuosan ajan, jolloin hänestä tuli sarjan kolmas tähti. Aluksen vakituiseen miehistöön liittyi ensimmäisen kauden aikana myös viestintäupseeri, luutnantti Nyota Uhura ( Nichelle Nichols ), ensimmäinen afroamerikkalainen nainen, jollaisilla oli niin tärkeä sivuvaunun rooli amerikkalaisissa televisiosarjoissa; kapteenin päämies Janice Rand ( Grace Lee Whitney ), joka lähti ensimmäisen kauden puolivälissä; ja Christine Chapel (Majel Barrett), aluksen sairaanhoitaja (ja Rotvallin kainaloinen kananen) sekä McCoyn avustaja. Walter Koenig liittyi näyttelijöihin neuvostolippuna Pavel Chekovina sarjan toisella kaudella. Nimoy oli sarjan ukrainalaisvahvistus.
19