ellauri008.html on line 860: Sen joka "sivistystä" tyrkyttääpi,
ellauri052.html on line 132: Ja sitten on tämä elitismi. Ei nappaa yhtään. Bellowin piirit ovat suppeita ja suljettuja. Niissä liikkuvat akateemiset ja älykkäät ihmiset. Heillä on runsaasti tiedon ja kulttuurin sivistystä, mutta sydämen sivistystä sitäkin vähemmän.
ellauri052.html on line 996: Sale aivan pörisee toinen toistaan typerämpiä moukkamaisia ajatuxia. Se on lukenut kaikkea eikä sulattanut mitään. Sillä ei ole minkään maan sydämen sivistystä.
ellauri101.html on line 381: Sairasvyö kommentoi heinäkuussa 2011 Suomi-areenassa suomalaista elämäntyyliä. Sairasvyön mukaan suomalaiset olivat sodassa oppineet sivistystä, ahkeruutta ja lähimmäisenrakkautta, ja tämän kehityksen pysäyttämiseksi tarvitaan moraalisia majavoita, jotka uskaltavat sanoa, miten asiat ovat. Sairasvyön mukaan ihmisiä pitäisi valvoa enemmän ja sakkojen olla suurempia. Bisnes synnyttää hyvinvointia, ja bisnes on myös moraalisesti valveutuneempaa kuin yksityisen ihmisen toiminta. Hallitusohjelmassa ei Sairasvyön mukaan ole mitään viitteitä siitä, että työnantajat saisivat tarjota vapaasti töitä työntekijöille ja työmarkkinat sekaantuvat liikaa asioihin.
ellauri110.html on line 1007: Mietelmät pohtivat muun muassa sivistystä, työnjakoa, hyvinvoinnin muuttumista pahoinvoinniksi, pelkästään talouteen perustuvaa politiikkaa, terveyden tuhoutumista ”vaurastuvassa” yhteiskunnassa, turhuuden voittoa välttämättömästä, kilpailua ja kiirettä, köyhien ”auttamista”, käskyttämistä ja demokratiaa, tilastoja, sodanuhkaa, lain luonnetta sekä uskontoa.
ellauri185.html on line 621: Oikeudenkäyttöä, yleisten asiain hoitoa, kansansivistystä - kaikkea sitä tullaan harjoittamaan siinä määrässä, kuin kansat sitä todella tarvitsevat, ja sellaisessa muodossa, mistä ei enää aiheudu niitä pahoja seurauksia, jotka nykyinen hallitusjärjestys tuo mukanaan. Vain se tulee hävitettäväksi, mikä oli huonoa ja esti kansojen vapaata tahdonilmausta" (E.m.t. S. 40-41). Tuhmille annetaan enintään nuhteita, sakkoja tai pahimmassa tapauxessa piiskaa paljaalle pyllylle.
ellauri189.html on line 298: Me olemme hyvin ohuen ”sivistyksen” suojan alla päässä apinasta, jonka tärkeimmät elämänarvot ovat lisääntyminen ja reviirin puolustaminen lisääntymisen varmistamiseksi. Ihmisen luoma tekniikka on valovuoden päästä siitä mihin olemme ”ihmisenä” kehittyneet, joka kehitys on täysi nolla. Kaikki se minkä voimme sanoa olevan sivistystä, on normatiivisten lakien ja kehittymättömän itseintressittömään moraaliin perustuvan toiminnan ja itseintressisen moraalin jatkuvaa kamppailua, kun sotarummut kajahtavat, jälkimmäinen poistuu näyttämöltä, eli nousemme jälleen puuhun, josta joskus olemme alas laskeutuneet.
ellauri204.html on line 669: Rantaman sanojaan harkitsevaan, sivistystä huokuvaan älyllisyyteen ja herkkyyteen on helppo limittää myös juhlallisuus. Nämä luonnehdinnat peilautuvat myös hänen arvosteluissaan, minkä passiivirakenteita kritiikeissään mieluusti viljelevä Rantama myöntääkin.
ellauri367.html on line 243: Juutalainen työväenliike, erityisesti "pre-Bund" ja Bund-sosialismi, saivat tukensa kolmelta juutalaisen yhteiskunnan sektorilta. Ensimmäinen, palkkatyöläisten luokka, omaksui juuri silloin yritystietoisuuden ja yhteenkuuluvuuden käsitöiden kapitalisoitumisen ja perinteisten käsityöyhdistysten (ḥevrot) hajoamisen seurauksena, mikä johti oppisopimusoppilaiden erillisen järjestäytymisen (keskivälistä lähtien -1800 - luvulla erityisesti vaateteollisuudessa. Tekstiili- ja tupakkatyöntekijöiden keskuudessa oli satunnaisia lakkoja 1870-luvulla. Toiseksi, siellä olivat radikaalin älymystön piirit, jotka tällä alueella yhdistivät vallankumouksellisia ideoita ja marxilaista ideologiaa juutalaiseen identiteettiinsä ja vastuuseen juutalaista proletariaattia kohtaan. Lopuksi oli puoliälykkyys, joka, vaikka heillä ei ollut muodollista yleissivistystä, juurtui syvästi juutalaiseen kulttuuriin.
ellauri432.html on line 142: Ensimmäisen eurooppalaisen historiateoksen laati Herodotos 2 500 vuotta sitten. Hänen teoksessaan kreikkalaista sivistystä uhkasivat idän barbaarit ja kotimaiset tyrannit.
ellauri475.html on line 226: Vuonna 1870 presidentti Ulysses S. Grant esitti senaatille Santo Domingon (Dominikaanisen tasavallan) valtausta sävyllä, joka kuulostaa nykykorviin tutulta: ”Santo Domingon kansa ei kykene huolehtimaan asioistaan nykyisessä tilassaan”, Grant sanoi. ”He kaipaavat meidän vapaiden instituutioidemme suojelusta – – meidän edistystämme ja sivistystämme. Kiellämmekö ne heiltä?” Silloinen senaatti ei ollut presidentin talutusnuorassa vaan torjui hankkeen. 1800-luvun loppupuolella Yhdysvallat jatkoi laajenemistaan. Merkittäviä etappeja olivat Alaska vuonna 1867, Havaiji vuonna 1898 ja Filippiinit niin ikään vuonna 1898. Yhdysvallat osti Alaskan Venäjältä. Havaiji liitettiin pakottamalla, paikallisen väestön vastustuksesta piittaamatta. Alaskasta ja Havaijista tuli myöhemmin Yhdysvaltain osavaltioita. Filippiineistä taas tuli puolen vuosisadan ajaksi Yhdysvaltain siirtomaa. Liittäminen oli seurausta Yhdysvaltain ja Espanjan sodasta. Itsenäisyystahtoiset filippiiniläiset panivat kampoihin, mutta Yhdysvallat kukisti heidät julmin ottein. Yhdysvaltalainen kirjailija William Miller kertoi 1950-luvulla julkaistussa Yhdysvaltain historia -kirjassaan (WSOY, suom. Heikki Eskelinen), kuinka valloitushalu perustui eräänlaiseen valtiotasoiseen darwinismiin. Miller siteerasi 1900-luvun taitteen diplomaattia John Barrettia: ”Sääntö, jonka mukana sopeutuvin jää eloon, koskee kansakuntia samalla tavoin kuin eläinkuntaa”, Barrett kirjoitti. ”Se on julma ja säälimätön periaate, joka toteutuu mahtavien voimien julmassa, säälimättömässä kilpailussa; ja nämä voimat polkevat meidät jalkoihinsa ilman myötätuntoa tai tunnontuskia, jollemme ole harjaantuneet kestämään ja riittävän voimakkaat pitääksemme puolemme.”
xxx/ellauri225.html on line 471: Ime munaa ja murisee, sanoo Burt tahdikkaasti kierolle lakimiehelle. Ei taida ruåzalaisuudesta enää paljon sivistystä lohjeta.
xxx/ellauri253.html on line 338: Heikki sulki Voice of American, josta tulvi amerikkalaisen juontajan typerää paskanjauhantaa. Ervasti saattoi vähän vihata kommunistista totalitarismia, mutta vielä paljon enemmän hän vihasi amerikkalaista rappiokulttuuri-imperialismia. Se oli tuhoamassa amerikkalaisen yhteiskunnan, miksi sen pitäisi antaa nakertaa myös eurooppalaista sivistystä?
13