ellauri008.html on line 855: Sen joka "sivistystä" tyrkyttääpi,

ellauri030.html on line 276: Nimittäin! nää just ovat meistä vanhoista huisin tähdellisiä kunnianosoituxia, vaikka voi vaikuttaa teistä vähäpätösiltä: kukkatervehdys, käden suutelu, paikan luovutus, seisaalleen nousu, saattueet kylille ja kotiin, neuvonpyyntö; näitä meillä ja muissakin sivistysmaissa tarkoin noudatetaan. Kerrotaan että spartalainen Lysandros, jonka taisin jo mainitakin, hoki että Sparta oli paras paikka vanhalle miehelle, koska missään muualla ei niin kumarreltu hopeaselkiä. Sellasta kaskua kerrotaan että joku vanha ateenalainen tuli Ateenan festareilla huvitelttaan eikä kukaan antanut sille tilaa, mutta kun se erehty spartalaisten looshiin, ne kaikki hyppäs ylös ja istuutui vasta kun äijä oli saanut perseensä penkille. Kun kaikki paikalla olijat oli läpyttäneet loppuun, yxi spartalaisista sanoi nokkelasti vaikka murteella: Ateenalaiset tiättä mitä on oikke, mut ei ne teke se! (Ateenalaiset ajatteli: mix vitussa niin kauan kun on noita spartalaisia paikalla.)
ellauri031.html on line 271: Fasistiset yliopistoprofessorit ja dosentit kuuluvat fasististen yliopistoprofessorien kansalliseen liittoon. Ei-fasistejakin voidaan kuzua jäsenixi tähän liittoon joka edustaa maan korkeakoulujen opettajakuntaa. Sen tehtävä on huolehtia kansakunnan kulttuurikehityxestä ja olla yhteistyössä fasististen sivistysjärjestöjen kanssa. Järjestö tukee jäseniään taloudellisesti ja sillä on eläkekassa. Virkojen täytössä se toimii yhdessä konsistorien kanssa yliopistoissa. Muiden fasististen järjestöjen tavoin tälläkin on määrätty poliittinen tehtävä, nimittäin toimia maan korkeakouluissa ja niiden opettajakunnassa fasistisessa hengessä. Tällaisesta toiminnasta on tietysti suuri vaara akateemiselle vapaudelle ja se voi johtaa pahoihin väärinkäytöxiin. (Nyt Gummerus jo hätkähtää, sehän oli siellä pohjoism. kielten lehtori).
ellauri031.html on line 276: "Minun läsnäoloni italialaisten filosofien 7. kansalliskokouxessa on tarkoituxena torjua syytös että fasismi on laskenut italialaisten älyllistä tasoa ja työntänyt syrjään henkiset ja sivistysarvot. Tämä syytös on perätön. On muistettava ettei meitä suurmiehiä synny joka vuosi. Olemme nyt välikaudessa jolloin tarmomme menee empiiris-materiaalisten ongelmien ratkaisuun. Elämäntaistelu meidän päivinämme on niin kova ja modernin sivilisaation varjopuolet niin synkät että pessimismi kulttuurin rappeutumisesta on osin puolustettavissa. Kuitenkin uskon, että pian meillä on suuri filosofia, suuria runoilijoita ja taiteilijoita. Sellainen kehitys on valmisteila. Mutta nykyaikaan eivät filosofit voi paeta elämää. Norsunluutorni on murentunut kaupunkiemme hälinässä ja levottomassa menossa. Filosofi ei ovi vetäytyä korkeiden vuorenhuippujen yxinäisyyteen, sillä lentokoneen moottorin surina riittäisi tuomaan hänet takaisin modernin maailman mekaaniseen todellisuuteen."
Teollinen sota, sotateollisuus. Siitähän 1900. vuosisadan alussa oli kymysys. Italia tarvizee nyt soveltavaa filosofiaa, riippukeinumiehiä, ei mitään norsunluupuikkoja.
ellauri031.html on line 280: Millaista on elämä fasistisessa Italiassa? Suurempia muutoxia ihmisten elintavoissa ei ole tapahtunut. Kirkoissa käydään ja laajat kansankerroxet jatkavat tavallista hiljaista ja työteliästä oloaan. Mutta hyvinvointi ja yleinen sivistystaso nousevat jatkuvasti ja niiden mukana kansan izetunto. Kaikilla alueilla vallizee levoton toiminta ja ennen näkemätön innostus. (Ei siis levottomuuxia, vaan levotonta toimintaa.)
ellauri047.html on line 101: Goethella oli taipumus rakastua usein ja intohimoisesti, mutta avioliittoon hän päätyi vasta 57-vuotiaana, vuonna 1806, Christiane Vulpiuksen (1765–1816) kanssa. Pari oli asunut yhdessä jo vuodesta 1788, kun W. oli 39 ja C. 23. Vulpius ei ollut erityisen älykäs tai sivistynyt nainen, joten seurapiireissä ihmeteltiin suuresti sitä, miten Goethen kaltainen nero saattoi päätyä tuollaiseen avioliittoon. Goethea vaimon sivistystaso ei kuitenkaan huolettanut, sillä hän arvosti ennen kaikkea Christianen iloisuutta ja energisyyttä. Avioliitosta syntyi viisi lasta, joista eli aikuiseen ikään vain ensimmäisenä syntynyt poika, August (1789–1830). C:n isoveli Christian pääs kirjastonhoitajax Weimariin ja kirjotti el Zorromaisen romskun Rinaldo Rinaldini. Mullon se suomexi.
ellauri052.html on line 132: Ja sitten on tämä elitismi. Ei nappaa yhtään. Bellowin piirit ovat suppeita ja suljettuja. Niissä liikkuvat akateemiset ja älykkäät ihmiset. Heillä on runsaasti tiedon ja kulttuurin sivistystä, mutta sydämen sivistystä sitäkin vähemmän.
ellauri052.html on line 997: Sale aivan pörisee toinen toistaan typerämpiä moukkamaisia ajatuxia. Se on lukenut kaikkea eikä sulattanut mitään. Sillä ei ole minkään maan sydämen sivistystä.
ellauri061.html on line 675: KANSALLISTEATTERIN HAMLET (1913) I Kansallisteatterissa on huomenna perjantaina, näytäntökauden kenties huomattavin ilta. Esitetään Shakespearen Hamlet, joka viimeksi on mennyt yli kymmenen vuotta sitten vanhassa Arkadiassa. Esitys on siis täysin ensi-illan veroinen; ohjaus ja näyttämölle asetus luonnollisesti on kokonaan uusi: pääosassa esiintyvät vuorotellen hrat Eero Kilpi ja Jussi Snellman (edellinen ensi-iltana, jälkimmäinen ensi kerran maanantaina). Hamlet-esitys tulee tietysti herättämään erikoista huomiota. Saattaahan tämän murhenäytelmän kanssa yleiskantoisessa, vuosisatoja uhmaavassa inhimillisyydessä kilpailla ainoastaan samanaikainen »Don Quixotte» ja kaksi sataa vuotta myöhäisempi »Faust». Minne tahansa europalainen sivistys on päässyt kotiutumaan, on myös hautautunut tämän kuuluisimman, mutta otaksuttavasti olemattoman tanskalaisen nimi. Hänen lakastumaton nuoruutensa todistaa että hän jos kukaan on ihmiskunnan ikuisia symboleja. Vanhaan tanskalaiseen, Ranskan välityksellä Englantiin tulleeseen ja täällä näytelmänkin muodossa jo käsiteltyyn taruun on Shakespeare sellaisella syvällisellä nerolla mahduttanut kuumeista yleiskantoista sielunelämää, että siitä riittää sukupolvelle toisensa jälkeen kysymyksiä haudottavaksi ja arvoituksia ratkaistavaksi. Lieneekö toista ihmiskuvaa, joka niin salaperäisellä voimalla vetäisi meitä puoleensa kuin Hamlet? Kukapa ei tuntisi tätä nuorukaista ja hänen tarinaansa, kukapa ei tietäisi jotain kertoa mitä ihanteen ja todellisuuden, nuorekkaan uskon ja murskaavan pettymyksen ristiriidasta, joka repi parantumattomille haavoille hänen rakastavan ja ihailuun valmiin sydämen? Kuka ei tajuaisi syvällistä inhimillisyyttä siinä mitenkä hän katkeralla järjen tyydytyksellä näkee pimeiden aavistustensa olevan tosia? Hamlet on asetettu rinnan Mefistofeleen ja pessimismin filosofien kanssa. Yhteistä on näillä ja hänellä elämää kohtaan jyrkästi kielteinen tunto. Mutta Hamletissa tämä ei lakkaa olemasta vihlovassa ristiriidassa hänen syvimpien vaistojensa ja tarpeittensa kanssa; hän on heistä todellisimmin inhimillinen, itse ihmisyyden tuskan murto vaivan vääntämine kasvoineen.
ellauri065.html on line 595: Uusien konservatiivien ajattelu lähtee uhrikokemuksesta ja heikkouden asemasta. He ovat kaukana entisaikojen sivistyskonservatiiveista, jotka jylisivät vallan huipulta ja sanoivat puhuvansa enemmistön suulla. Nykykonservatiivit kokevat olevansa uhattu ja marginalisoitu vähemmistö. He ovat omaksuneet taktiikoita 1900-luvun lopun vähemmistöliikkeiltä, kuten feministeiltä. Marginaaliasemasta puhuminen on yksi tällainen, kapinallisena esiintyminen toinen.
ellauri066.html on line 36: Kun syksyllä 1970 kirjoittauduin Helsingin yliopistoon opiskelemaan yleistä kirjallisuustiedettä ja estetiikkaa (se oli juuri vaihtanut nimensä estetiikasta ja nykyiskansain kirjallisuudesta) sekä sanskritia ja vertailevaa indoeurooppalaista kielitiedettä, saavuin keskelle vallankumousta. Päärakennuksen savuisessa ja hälisevässä ruokalassa (tupakointi oli vielä sallittu koko kahvilassa) istui radikaaliryhmiä rintamerkkeineen suunnittelemassa opetuksen uudistamista ja koko yliopiston suistamista elitistiseltä jalustaltaan palvelemaan kansan syvien rivien yhteiskunnallisia ja sivistystarpeita. Pitkätukkaisia, parrakkaita tai viiksekkäitä ja virttyneisiin villapaitoihin, samettitakkeihin tai liehuviin kauhtanoihin ja farkkuihin sonnustautuneita nuoria miehiä sekä ”let it all hang out” -tyyliin pukeutuneita naisia tuijottelivat hämmästyksen ja väliin kauhunkin vallassa minun kaltaiseni perinteiset opiskelijat, jotka koettivat sovitella lautasiaan pöydille monenmoisten lentolehtisten ja muiden painotuotteiden sekä kolhiintuneiden peltisten tuhkakuppien keskelle.
ellauri071.html on line 407: Wikipedian typerä kvaternio on etymologisesti väärin sammutettu. o-loppuiset sivistyssanat tulevat latinan 3. deklinaation sanoista jotka latinassa ovat o:hon päättyviä. Kvaternion on brittimatemaatikon feikkikreikkaa, eikä sen loppu-n siitä mihkään katoa enempää kuin ionista. elektronista tai lekythionista. Io on lehmä, senkin nauta.
ellauri079.html on line 87: Monet juonenkuljetuxet koskevat Jethron ikuista työnhakua. (Vertaa Aku Ankka margariinitehtaalla. Tää on jotain syvällisen amerikkalaista.) Kerran se harkizi ryhtyä aivokirurgixi tai pikakokixi. Sen muita kunnianhimoja oli myllynrakentaja, raitiovaunukuski, "kaksoisnolla" vakooja, tolppa-apina, limsanmyyjä, autonkuljettaja, ilmavoimien kenraali, kuvanveistäjä, ravintolanomistaja (Mummi keittiössä), psykiatri, ja kerran Milburn Drysdalen pankin kirjanpitäjä (kuinka hassua); agentti "serkku" Bessielle ja "serkku" Roille (ks alla); Hollywoodin tuottaja (lattiamanu huomauttaa että Jethrolla on "vaaditut ominaisuudet" tuottajaxi: kuuden luokan koulusivistys ja setä joka omistaa studion; tää sisäpiirin läppä toistui vuoden 1981 elokuvassa (toisto tyylikeinona, ks yllä)).
ellauri096.html on line 741: Muutoinkin Yli-Juonikas jaksaa edelleen yllättää. (Lukija ei tosin jaxa enää yllättyä. Huoh.) Jälleen hän on keittänyt kokoon sellaisen kirjallisen cocktailin, että ei värikkäämmästă väliä. Tamä sitä huolimatta, että teos alkaa yllättävänkin perinteiseen tapaan - aivan kuin mikä tahansa nuorille suunnattu heppakirja. Pieninä vihjeinä tulevasta on tekstiin sisällytetty aika runsaasti sivistyssanoja, joista osa on hyvinkin harvoin käytettyjä. Samoin teoksen henkilöiden nimigalleria on lievästi ilmaistuna exoottinen. Kybele Kivi, Nora Heuristikankare, Kornelia Kernelius, Seppo Soluttautuja ja Hannele Nagellax ovat yxinkertaisemmasta päästä kuin luulisi. Nupin kokoisesta.
ellauri101.html on line 381: Sairasvyö kommentoi heinäkuussa 2011 Suomi-areenassa suomalaista elämäntyyliä. Sairasvyön mukaan suomalaiset olivat sodassa oppineet sivistystä, ahkeruutta ja lähimmäisenrakkautta, ja tämän kehityksen pysäyttämiseksi tarvitaan moraalisia majavoita, jotka uskaltavat sanoa, miten asiat ovat. Sairasvyön mukaan ihmisiä pitäisi valvoa enemmän ja sakkojen olla suurempia. Bisnes synnyttää hyvinvointia, ja bisnes on myös moraalisesti valveutuneempaa kuin yksityisen ihmisen toiminta. Hallitusohjelmassa ei Sairasvyön mukaan ole mitään viitteitä siitä, että työnantajat saisivat tarjota vapaasti töitä työntekijöille ja työmarkkinat sekaantuvat liikaa asioihin.
ellauri110.html on line 1007: Mietelmät pohtivat muun muassa sivistystä, työnjakoa, hyvinvoinnin muuttumista pahoinvoinniksi, pelkästään talouteen perustuvaa politiikkaa, terveyden tuhoutumista ”vaurastuvassa” yhteiskunnassa, turhuuden voittoa välttämättömästä, kilpailua ja kiirettä, köyhien ”auttamista”, käskyttämistä ja demokratiaa, tilastoja, sodanuhkaa, lain luonnetta sekä uskontoa.
ellauri112.html on line 141: Suurin valoajatus, jonka antiikinen sivistys merkillisten seikkailujen jälkeen synnytti ja jätti perinnökseen, ajatus rauhasta maan päällä ja hyvän tahdon liitosta kaikkien ihmisten kesken,--tämä suuri itselaajennuksen ajatus, jonka mukaan vähäinen yksityinen ihminen voi sulkea kaikki ihmiset, kaiken elävän, hellyytensä ja huolenpitonsa piiriin,--kuin tahtoisi hän sanoa: mikään inhimillinen, mikään elävä ei ole minulle vierasta; ei ainoastaan »valtio ole minua», maailma on minua; minä olen sulkenut sen tietoisuuteeni; kaikki muut olennot ovat minua; mitään pahaa ei voi sattua niille ilman, että se koskee minuun; en voi kuulla kenenkään huokaavan tämän maan päällä ilman että tunnen tuskan pistoksen itsessäni;----jos uusi elämän-tiede todella saattaa tämän ihmissivistyksen valoajatuksen sammumaan, koska se sotii elämänkehityksen lakeja vastaan, silloin on tuleva auringonlasku, henkinen jääkausi, jonka veroista vielä ei ole nähty. Mutta kylmä henkäys, joka on omansa antamaan meille aavistusta tämän jääkauden laadusta, on kerran mennyt yli europalaisen psyyken. Se tapahtui viime vuosisadan jälkipuoliskon kuluessa, pessimistisenä reaktsiona »suurten tunteiden ajan» suunnatonta optimismia vastaan. Mutta tämä suuntaus sai tavatonta tukea »darwinismista», elämän-tieteen uudesta muodosta. Sillä darwinismi on militaristinen, sotainen elämänkäsitys niinkuin ei mikään muu. Elävien olentojen erinomainen hedelmällisyys ja ravinnon sekä tilan rajoitus, ne aiheuttavat sen loppumattoman »taistelun olemassaolosta», jossa väkevämpien säilymisen kautta tapahtuu »luonnollinen valinta» ja sen seurauksena kehitys. Väkevämmän oikeus, itsekkyyden moraali näyttää olevan luonnollinen johtopäätös tästä opista. Se kohtaakin meitä erinomaisen taajaan viime vuosisadan jälkipuoliskolla.
ellauri112.html on line 157: Mutta tämän altruistiseen suuntaan menevän kehityksen täytyy vielä suunnattomasti mennä eteenpäin, jos mieli sivistyneen ihmiskunnan säilyä olemassaolon taistelussa. Elämän-taiston traagillinen piirre ilmenee, mitä sivistyskansoihin tulee, siinä laissa, että korkeimmalle kohonneita ihmisluokkia ja vallitsevia kansoja, jotka ovat itselleen kasanneet varallisuuden ja elämännautintojen aarteet, säännöllisesti uhkaa sangen pikainen sukupuuttoon kuoleminen. Yhteiskunnassa, missä on suuria sosiaalisia eroavaisuuksia, vaikuttaa sentähden luonnollinen valinta päinvastaiseen suuntaan kuin se mikä veisi suvun edistymiseen. On sangen todennäköistä, että kreikkalaisroomalaisen sivistyksen perikato johtui suureksi osaksi tällaisesta nurinpäisestä valinnasta: sivistyspääoma joutui sukupuuttoon kuolevalta hallitsevalta luokalta yhä enemmän alempien kerrosten käsiin, jotka tietysti eivät kyenneet sitä hoitamaan. Sama kohtalo odottaa maapallomme hallitsevaa valkoista rotua alempien rotujen suhteen. Mutta tällä uhkaavalla perikadolla on se valoisa puoli, että se näyttää altruistisen kehityksen luonnontieteellisesti välttämättömäksi. Ajanpitkään tulevat aina sortajat sorretuita heikommiksi. Yhteiskunnallisten kerrosten ja eri rotujen välisten kuilujen pikainen poistaminen on siis välttämätön; ainoastaan veljellinen yhteiskuntajärjestys, joka on sopusoinnussa korkeimpien siveellisten ja uskonnollisten ihanteittemme kanssa, voi pelastaa ihmiskunnan suunnattomasta taka-askeleesta. Edistyksen ja veljeyden ajatukset, molemmat kirkkaimmat tähdet, jotka ovat ihmisten kulkua johtaneet, kuuluvat siis yhteen luonnon välttämättömyydellä. Päästyäni selostuksessani tähän kohtaan, joka näyttää, kuinka Collin teoksessaan aikaansaa sen aatesynteesin, jonka kirjan nimi ilmaisee, voin lopettaa seuraavilla hänen omilla sanoillaan: »Biologia ja kulttuuritiede yhdessä opettavat meille, että jonkun eläinlajin tai ihmisryhmän on mahdollista jatkuvasti kohota yhä korkeammille elämäntasoille. Kysyessämme, kuinka nykyajan ihmiset saattavat tuntea olevansa liitossa jumaluuden kanssa eli sopusoinnussa korkeimman elämänvietin kanssa, joka on olentoomme asetettu, täytyy vastauksen kuulua: kaikin voimin tekemällä työtä ihmisen kohottamiseksi. Kun ihmisen esihistoria on seikkailurikasta ylenemistä yksisoluisesta limaotuksesta satumaisen pitkän astesarjan kautta sille tasolle, jolla me nyt olemme, silloin aukenee huimaava näköala ihmiskunnan tulevaisuuteen. Ja voi tuskin olla epäilemistä siitä, että uskonnollinen tunne--uskollisuuden tunne sitä kohtaan, mikä on jumalallista maailman kaikkeudessa ja omassa olennossamme--on yhä enemmän ja enemmän yhdistyvä tähän näköalaan.» (Uusi Suometar 7.9. ja 12.9.1913) * * * * *
ellauri185.html on line 621: Oikeudenkäyttöä, yleisten asiain hoitoa, kansansivistystä - kaikkea sitä tullaan harjoittamaan siinä määrässä, kuin kansat sitä todella tarvitsevat, ja sellaisessa muodossa, mistä ei enää aiheudu niitä pahoja seurauksia, jotka nykyinen hallitusjärjestys tuo mukanaan. Vain se tulee hävitettäväksi, mikä oli huonoa ja esti kansojen vapaata tahdonilmausta" (E.m.t. S. 40-41). Tuhmille annetaan enintään nuhteita, sakkoja tai pahimmassa tapauxessa piiskaa paljaalle pyllylle.
ellauri189.html on line 298: Me olemme hyvin ohuen ”sivistyksen” suojan alla päässä apinasta, jonka tärkeimmät elämänarvot ovat lisääntyminen ja reviirin puolustaminen lisääntymisen varmistamiseksi. Ihmisen luoma tekniikka on valovuoden päästä siitä mihin olemme ”ihmisenä” kehittyneet, joka kehitys on täysi nolla. Kaikki se minkä voimme sanoa olevan sivistystä, on normatiivisten lakien ja kehittymättömän itseintressittömään moraaliin perustuvan toiminnan ja itseintressisen moraalin jatkuvaa kamppailua, kun sotarummut kajahtavat, jälkimmäinen poistuu näyttämöltä, eli nousemme jälleen puuhun, josta joskus olemme alas laskeutuneet.
ellauri204.html on line 620: Rantaman sanojaan harkitsevaan, sivistystä huokuvaan älyllisyyteen ja herkkyyteen on helppo limittää myös juhlallisuus. Nämä luonnehdinnat peilautuvat myös hänen arvosteluissaan, minkä passiivirakenteita kritiikeissään mieluusti viljelevä Rantama myöntääkin.
ellauri246.html on line 48: Agnonin isä Shalom Mordechai Halevy oli koulutukseltaan rabbiini ja kuului hasidiyhteisöön mutta työskenteli turkisalalla. Nuori Samuel ei käynyt koulua, vaan hänen vanhempansa opettivat häntä kotona. Kahdeksanvuotiaana hän osasi kirjoittaa ja lukea hepreaa ja jiddišiä ja luki ahkerasti juutalaisen sivistysliikkeen Haskalan hepreankielisiä kirjailijoita. Viisitoistavuotiaana hän kirjoitti ensimmäisen runonsa. Tämän jälkeen hän alkoi kirjoittaa heprean- ja jiddishinkielisiä runoja ja kertomuksia, joista useita julkaistiin Galitsiassa.
ellauri266.html on line 215: Kirjailijan oppineisuus ja klassinen sivistys näkyy mm. Byörkin lukuvalinnoissa: antiikin kirjallisuutta, Ovidiusta ja Horatiusta. Teatteri Apollossa näytettiin parhaillaan Strindbergin Neiti Julieta, jossa Asta Nielsen oli pääosassa. Byörkin olisi tehnyt mieli mennä katsomaan sitä, mutta hän tiesi, etteivät Gustav-setä ja Lotte-täti olleet ihastuneet Strindbergin näytelmiin ja Lisbet voisi ehkä pahastua, jos hän menisi katsomaan niin rohkeata dekolteeta.
ellauri274.html on line 123: 1:21:51 современном мире не должно быть деление на так называемый цивилизованные страны1:21:51 modernia maailmaa ei pidä jakaa niin sanottuihin sivistysmaihin
ellauri321.html on line 447: Sadassa vuodessa on kulien sivistys, nerokkuus ja uutteruus ajanut amerikkalaisista ohize. Nuppilukuun verrattuna jenkit ovat sentään autotuotannossa vielä joholla, sillä kuleja alkaa olla puolitoista Amerikan biljoonaa, jenkkejä vain vaivaiset kolmesataa megamölyapinaa.
ellauri325.html on line 643: Kotinsa ruotsinkielisestä taustasta huolimatta Granfelt maanikkona omaksui fennomanian aatteen ja suomen kielen. Hän kannatti fennomaanien kansansivistysihanteita ja omistautui rahvaalle suunnatun valistustyön kehittämiselle. Granfeltin tavoitteena oli suomalaisten kansallinen yhdentyminen, jota palvelemaan erilaiset sivistyslaitokset oli hierarkkisesti asetettava. Hän haki syksyllä 1878 neljä vuotta aiemmin perustetun Kansanvalistusseuran sihteerin tointa, joka oli vapautunut Jaakko Päivärinnan jouduttua eroamaan epäselvyyxien vuoxi. Jakob (Jaakko) Haniel Päivärinta (sukunimi vuoteen 1877 Swan; 23. lokakuuta 1847 Purmo – 6. heinäkuuta 1902 Lammi) oli suomalainen pappi, valtiopäivämies, opettaja ja kirjailija. Jaakko oli Anni Swanin setä. Tuleva kirjailija Anni Swan asui vuosina 1890–1892 setänsä Jaakko Päivärinnan perheen luona käydessään Mikkelin tyttökoulua. Hän oli vielä perheen kotiopettajana kesällä 1895 Lammilla. Matti Kuusi ohitti poikasena Anni Swanin joka mies oli Otto Manninen.
ellauri325.html on line 647: Granfelt oli myös aatelissäädyssä sukunsa edustajana säätyvaltiopäivillä 1882, 1885, 1888, 1891, 1894 ja 1897. Hän ajoi valtiopäivillä alkoholilainsäädännön muutoksia sekä kansansivistystyön laajentamista valtion tuella. Lisäksi hän oli Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistojen ja kirjavarojen hoitaja vuosina 1879–1896.
ellauri325.html on line 762: Masalla kuten Kansanvalistusseuran puheenjohtajalla Wuorenrinteellä oli tapana virkistää yhteistä kahvinjuontia muistelmilla merkittävistä tuttavuuxistaan, ei vähiten valtaistuintason kosketuxista. Yhteistä oli horjumaton usko omaan etevyyteen. 60-luvulle tultaessa kansalliset sivistysjärjestöt notkuivat geriatrisia hopeaselkiä. Aarne Laurila ei kelvannut noskena. Norssin rehtori Niilo Visapää oli vielä visapäisempi. Kansanvalistusseuran pestiä ei muuten mainita Wuorenrinteen ansioissa. Saatuaan yli-ikäisenä lemput seurasta T.I. meni Lopelle. No Lopelle Lopelle.
ellauri326.html on line 581: Kansat, säädyt ja eri yhteiskuntaluokat eivät voi pitkiä aikoja elää yhdessä kiusaamatta ja häiritsemättä toisiaan, kunnes kaikki tuntuu sietämättömältä. Mutta ne voivat elää vuosisatoja joko ilman minkäänlaista kanssakäymistä mikä olisi mahdollista vain niin kauan, kun maailma on tarpeeksi tilava niille, tai sit taistelussa keskenään, taistelussa elämästä ja kuolemasta. Biologisille ih- misyksilöille, kuten roduille, kansoille tai yhteiskuntaluokille, ainoa luonnollinen tie homogeeniseen ja häiriintymättömään autuuteen on tehdä tilaa ainoastaan itselleen ja hävittää muita. Tämän ihmissuku on laiminlyönyt tehdä aikanaan. Nyt se on jo myöhäistä. Olemme hankkineet aivan liian paljon opinkappaleita ja sopimuksia, joilla suojelemme muita, sen sijaan, että olisimme vapautuneet muista. Olemme asettaneet moraalisen lain biologisen lain yläpuolelle ja siten järkyttäneet kaiken yhteisyyden suurta, luonnollista edellytystä: että ainoastaan hyvin pikkuinen yhteiskunta jossain puskissa voi tulla onnelliseksi. Tämän saavutettavissa olevan onnen me olemme uhranneet suurelle, mutta mahdottomalle unelmalle: luoda yksi ihmiskunta ja yhteiskuntajärjestys kaikille kansoille ja sivistystasoille. Se on ollut suurenmoista typeryyttä.
ellauri326.html on line 583: Se prosessi, jolla ihminen on koettanut järjestäytyä ihmiskunnaksi, on yhtä vanha kuin sivistys, Hammurabin lait ja ensimmäiset yhteiskunnat. Jos tämä prosessi vuosituhansien jälkeen on saanut muodostetuksi kuilut eri rotujen, kansojen, kansanluokkien ja maailmankatsomusten välillä niin jyrkiksi ja pohjattomiksi, kuin miltä yt näyttää, niin me emme saa ummistaa silmiämme historian onnettomalle yritykselle luoda maailman kaikista kaneista jonkinlainen ehjä ihmiskunta, mikä yritys on ehdottomasti kärsinyt traagillisen haaksirikon. Mitä tehdä? Ratkaisua ei ole. Me kuljemme ympyrää kuin vuohi liekanarussa, mutta kehitys ei tule iäti kiertämään ympyrää. Luonto itse on pitänyt siitä huolen sillä että resut loppuvat.
ellauri341.html on line 520: Keidasteoria, skeidat tai sivistysperstaskut, jonka alun perin ehdotti Rafael Pumpelly vuonna 1908, jonka Vere Gordon Childe suositti vuonna 1928. Tämä teoria väittää, että ilmastossa, joka kuivui Atlantin pohjoisen laman muuttuessa, yhteisöt eristyivät keitaille, joissa heidät pakotettiin sekaantumaan eläimiin, jotka sitten kesytettiin siementen kylvämisen ohella. Tällä teorialla ei kuitenkaan nykyään ole juurikaan kannatusta arkeologien keskuudessa, koska tuon ajanjakson ilmastotiedot osoittavat, että tuolloin alueen ilmasto oli enemmän kosteaa kuin kuivaa.
ellauri349.html on line 50: Saarisen runosuomi on sitä kökömpää, mitä enemmän se yrittää tota hyvinkääläisittäin kohottavaa sivistyspyrkimystä.
ellauri360.html on line 352: Grundtvigilaisuus oli N. F. S. Grundtvigin perustama uskonnollis-kirkollinen liike, jolla varsinkin 1850- ja 1860-luvuilla oli Tanskassa johtava asema. Sen kannattajien tunnussana oli sen perustajan oppi apostolisen uskontunnustuksen hyvin erikoisesta alkuperästä ja sitovuudesta. Grundtvigilaisuus korosti kasteen merkitystä, kirkollisen tradition arvoa ja seurakuntatietoisuutta, mutta syrjäytti joissakin määrin synnintunnon ja katumuksen merkityksen kristityn elämässä. Sen käsitystä on milloin hyväksyen, milloin moittien sanottu "iloiseksi kristillisyydeksi". Vastoin pietististä sisälähetyssuuntaa grundtvigilaisuus on asettunut avoimelle ja myötätuntoiselle kannalle kaikkiin inhimillisiin sivistyspyrintöihin nähden, joita kristillisyyden hengen tulee vain pyrkiä kannustamaan. Liikkeeseen on liittynyt myös voimakas tanskalais-kansallinen leima.
ellauri367.html on line 243: Juutalainen työväenliike, erityisesti "pre-Bund" ja Bund-sosialismi, saivat tukensa kolmelta juutalaisen yhteiskunnan sektorilta. Ensimmäinen, palkkatyöläisten luokka, omaksui juuri silloin yritystietoisuuden ja yhteenkuuluvuuden käsitöiden kapitalisoitumisen ja perinteisten käsityöyhdistysten (ḥevrot) hajoamisen seurauksena, mikä johti oppisopimusoppilaiden erillisen järjestäytymisen (keskivälistä lähtien -1800 - luvulla erityisesti vaateteollisuudessa. Tekstiili- ja tupakkatyöntekijöiden keskuudessa oli satunnaisia lakkoja 1870-luvulla. Toiseksi, siellä olivat radikaalin älymystön piirit, jotka tällä alueella yhdistivät vallankumouksellisia ideoita ja marxilaista ideologiaa juutalaiseen identiteettiinsä ja vastuuseen juutalaista proletariaattia kohtaan. Lopuksi oli puoliälykkyys, joka, vaikka heillä ei ollut muodollista yleissivistystä, juurtui syvästi juutalaiseen kulttuuriin.
ellauri368.html on line 83: Haskalah, jota usein kutsutaan juutalaiseksi valistukseksi (heprea: הַשְׂכָּלָה; kirjaimellisesti "viisaus", "sivistys" tai "koulutus"), oli Keski- ja Itä-Euroopan juutalaisten keskuudessa ollut älyllinen liike, jolla oli tietty vaikutus Länsi- Euroopan juutalaisiin. Eurooppa ja muslimimaailma. Se syntyi määriteltynä ideologisena maailmankuvana 1770-luvulla, ja sen viimeinen vaihe päättyi noin 1881 juutalaisten vapautumisen nousuun.
xxx/ellauri013.html on line 403: Onko sivistys tehnyt meidät ystävällisemmiksi toinen toistamme kohtaan? Vastauksen antaminen on helppoa. Lauman keskuudessa olemme toisillemme ystävällisempiä kuin monet eläinlajit, mutta niitä kohtaan, jotka jäävät lauman ulkopuolelle, me olemme yhtä julmia kuin mikä tahansa eläinlaji konsanaan.
xxx/ellauri027.html on line 333: Virpi ja Jaakko Hämeen-Anttila: Rakkauden atlas, Otava 2005. "Olemme kirjoittaneet tämän kirjan eräänlaiseksi rakkauden kulttuurihistorian atlakseksi, karttakirjaksi, josta näkyy, millaisin silmin muut vaeltajat ovat katselleet näitä maisemia." Sympaattinen, ymmärtäväväinen, lämmin ja laajakatseinen kirja, joka esittelee ihanan soljuvasti rakkauden kuvastoja lännessä ja idässä. Perustuu tekijärakastavaisten poikkeuksellisen suureen lukeneisuuteen ja inhimilliseen ymmärrykseen. Kansainvälsien tason huipputeos, uhkea myös ulkoisessa toteutuksessaan ja kuvituksessaan. Tekijät edustavat sitä harvinaista taitoa, jossa opillinen sivistys ja sydämen sivistys kulkevat käsi kädessä ja inspiroivat kaiken aikaa toisiaan.
xxx/ellauri027.html on line 657: Henkiset arvot on käypä, neutraali ja ehkä hieman laimea vastine, joka korostaa universaaleja arvoja kuten sivistys, rakkaus, hyvyys, viisaus, armollisuus ja totuudellisuus. Vitun charityä. Noi on just vanhan pappisvallan iskusanoja. Minnes jäi ystävällisyys, häveliäisyys ja kohtuullisuus, ja ennen kaikkea toisten asioihin puuttumattomuus.
xxx/ellauri225.html on line 470: Ime munaa ja murisee, sanoo Burt tahdikkaasti kierolle lakimiehelle. Ei taida ruåzalaisuudesta enää paljon sivistystä lohjeta.
xxx/ellauri252.html on line 341: Vain muutamia päiviä aiemmin virkaansa nimitetty arkkipiispa korosti, että sivistys vaatii ennen kaikkea moraalia: "Vapaus on olemassa ja vapautta on vaalittava, mutta joka vapauttaan käyttää, hänen on oltava valmis siihen, että toisetkin käyttävät vapauttaan ja panevat suunsoittajan kalterien taa."
xxx/ellauri253.html on line 338: Heikki sulki Voice of American, josta tulvi amerikkalaisen juontajan typerää paskanjauhantaa. Ervasti saattoi vähän vihata kommunistista totalitarismia, mutta vielä paljon enemmän hän vihasi amerikkalaista rappiokulttuuri-imperialismia. Se oli tuhoamassa amerikkalaisen yhteiskunnan, miksi sen pitäisi antaa nakertaa myös eurooppalaista sivistystä?
xxx/ellauri363.html on line 246: ja sivistystyötä.
xxx/ellauri363.html on line 448: Valmistumisensa jälkeen hän oli toiminut Wilhon kolleegana lähetyslääkärinä Kiinassa. Heikinheimo oli syvästi uskova lääkäri, joka virkatyönsä ulkopuolella osallistui muun muassa raittius- ja nuorisotyöhön. Kiinnostus kansansivistystyöhön näkyy myös Heikinheimon kirjallisessa tuotannossa.
43