ellauri047.html on line 49: Antiikkiinhan se nojaili, yhdessä kuuluisassa taulussakin puolimakailevana nojaa Campagnassa Italiassa johkin antiikkiseen kiveen. (Eikös sen maalarin, pöydänjalan kanssa tullut sit jotain kärhämää laskusta?) Se oli kova valehtemaan, sen omaelämäkertakin oli enimmäxeen tarua ja vaan siteexi totta. Sitä en ole vielä lukenut, vaikka aloitin. Täydennän tätä sitten kun saan sen läpitte. Stielerin vanhustaulussa se näyttää siltä kuin olis just jäänyt kiinni kalavaleesta. Varmaan joku naisjuttu meneillä tässäkin, jonkun rakkauskirjettä se tavailee tai vastaa sellaiseen. Nuorena se oli vähän Gregory Peckin näköinen. Ei ihme että sillä kävi hyvä viuhka rouvien salongeissa. Sope oli syystä kade.
ellauri067.html on line 617: Luku 3. Ollaan vyöhykkeellä. Sota on lopussa, voittajat kerää suveniireja. Slothropilla piisaa nubiileja pikkutyttöjä jota se panee edestä ja takaapäin niiden pyynnöstä tai suostumuxella. Tää on niin Pynchonin märkää unta. Juonta on vain siteexi, ja kaikki panot seuraa samaa partituuria. Tytöt on ulkonäöltä ja luonteelta, jos sellaisesta voi puhua, kaikki samixia. Tavallaan hassua, että siemenneste on jotenkin paljon tabumpaa kuin saippua tai lysoli. Kylnää apinat pitää kovasti kiinni lisääntymistabuista. Eihän muuten oliskaan mikään törkeetä. Elämä on mukavaa, on fräuleineja joita panna ja jotka laittavat ruokaa ja pesevät pyykit. Some things never change.
ellauri141.html on line 785: Esim Hugo von Hofmannsthal (toinen mitättömyys) koskaan ilmestymättömässä esipuheessaan saxalaiseen laitoxeen puhuu narratiivista. Hahaa, eise ole, Saint John vain narrasi, pelkkää perseilyä se on! Toinen hölmö T.S.Eliot, joka englanninsi sen, oli näkevinään siinä X cantoa, jossa väliin perustetaan kaupunkia ja väliin matkustellaan yhä syvemmälle autiomaan uumeniin. Mut ei sekään siitä oikein saa valmista. Ei siinä ole juonta siteexi eikä sankariakaan. Ihan paska kertomuxena. Alussa ja lopussa on joku chanson kuitenkin.
ellauri277.html on line 374: Bahai-usko näkee itsensä rauhan ja ykseyden tuojana. Uskonnossa ei ole pappeja eikä sakramentteja, ja rituaaleja on vain siteexi. Kuitenkin bahai-uskon tapoja säätelevät Baha’ullahin laatimat memorandumit, jotka edellyttävät päivittäisiä rukouksia, paastoa sekä pyhien kirjoitusten opiskelua. Pakollisten rukousten lisäksi tapakulttuuri sisältää ainoastaan hautajaisrituaalin sekä yksinkertaisen hääseremonian.
ellauri316.html on line 849: Vlasov on yksi päähenkilöistä Arkady Vasiljevin romaanissa "Kello yksi iltapäivällä, teidän ylhäisyytenne". Historian vääristelytieteiden tohtori Boris Kovalevin mukaan paljon tässä kirjassa ei ole totta edes siteexi ja suoraan sanottuna "monet tosiasiat ovat vääristyneitä."
xxx/ellauri057.html on line 866: Vaikka Hamsunin tuotanto sisältää siteexi kristillisviritteistä myötätuntoa köyhille ja heikoille kohtaan, hänen maailmankuvansa oli amoraalinen: Luonto on kaunis mutta armoton, ei ole puhdasta hyvää ja pahaa, on vain voimia ja vastavoimia, elämä on taistelun sävyttämää. Tollanen Norjan Pentti Linkola. Tykkäsköhän sekin puolukkasurvoxesta ja munatotista? Takuulla.
xxx/ellauri057.html on line 1411: Tatun Sillinpää-biografia kuuluu olleen jonkinlainen sillisalaatti sen ja Toopen estetismiä. Varsinaista elämäkertatietoa oli vaan siteexi, kuteena bombastista messuamista Freudin opeilla. Seuraavat 2 nidettä oli jotain vulkaanista izensäpurkamista, lisää freudilaista tumputusta. (Vaistojen kapina ja Huomispäivän varjo.)
xxx/ellauri068.html on line 54: Siitä ettei kirjassa ole juonta edes siteexi ei tule mitään vahinkoa. Eihän Kauniissa ja rohkeissa tai Suolatuissa eläimissäkään ole mitään plottia, joka jaxossa kutitellaan vaan jotakin termiittiapinan kolmesta kutituskohdasta: EAT FUCK KILL, mieluummin useampia yhtäaikasesti, ja lopetetaan jaxo johkin "jännään" kohtaan niin että jengi jää odottamaan huuli pyöreenä seuraavaa. Ize asiassa ne ei muista ollenkaan mitä tapahtui edellisessä tuotantokaudessa. Mut kuka välittää. Game of Thrones ja Handmaid on ihan samanlaisia.
xxx/ellauri170.html on line 398: Mutta jo s 143 lähtien Huisman alkaa kiertää paavinuskoa kuin kissa kuumaa puuroa. Mietin taas mikä antenni se on joka alkaa vastaanottaa uskonsanomaa. Jakkoh-hintikalla K oli niinkö B plus reflexiivisyysaxiooma. Mä vähän epäilen. Toi uskonvarmuus on kyllä jotain muuta, pikemminkin neighborhood-tyyppistä preferenssilogiikkaa, koska se sallii yhteensopimattomia vakaumuxia. Will to believe, siitä siinon kysymys. Uskolla on propositionaalista sisältöä vaan siteexi, se ei oikeastaan ole propositionaalinen attitydi ollenkaan vaan pikemminkin jonkinlainen ruumiinasento, niinkuin optimismi vaikka. Sitä kuvaa parhaiten suisnan uskonahdistus: missä sehdä? Missä sehdä? MISÄ SEHDÄ? Syän muavon. Niäh! Kun riittävästi ahdistaa on apukin lähinnä, se löytyy omasta hypothalamuxesta. Tän luottamuxen tärkein tehtävä on pitää yllä toivoa ja tiimihenkeä. Ihan sama millä kuvioilla, kuten uskontojen kirjavuus jo todistaa. Muze elin on olemassa, ja on ollut ihan matelijavaiheesta, koska sille kelpaa mikä tahansa potaska. Pitäis tutkia missä kohtaa se on muilla eusosiaalisilla lajeilla. Esim ne peilisolut missä niitä on?
xxx/ellauri287.html on line 420: Eli Helmut päästi paineita Harvardissa keihästämällä rengasmunkin perää. Nuolikohan se Elainen siteitäkin. Olikohan tässäkään tarinassa totta edes siteexi. Tosin Koester was an ordained minister of the Lutheran Church, who in 1953 married a certain Gisela Harrassowitz!
xxx/ellauri293.html on line 145: Paavolla ei siis ollut käytettävissään evankeliumitextejä väsätessään noita kirjeitä. Markku ja Luukasa teki niistä vasta skezejä. Sixi kai Paavon kirjeissä on asiaa vain siteexi. Paavo ei ollut mikään systemaattinen ajattelija, soimaa Kotimaa-lehtikin.
xxx/ellauri296.html on line 66: Aivopuoli Patti on koonnut Apu-lehteen tekemänsä pro Israel jutut kirjaxi ja uskoo siitä tulleen romaani tällä loppuponnella: se joka syyttää yhtä syyttää kaikkia. Tilkkeenä vähän justiinamaiseen ex-puolisoon kohdistuvia kaunoja. Nimi on hyvin harhaanjohtava, ei tässä rakkausromaanixi ole ainesta edes siteexi, saati niteexi, vaikka paxu onkin.
12